&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'
|
|
- Aarne Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 "$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.&
2 " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & ""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +"" ) "* ( ($ +($$+0 2$0 5$(+)+0(" +)+ $+ ($ * +,* *,,+0$ +" * "+"")+0&( +)+ ($ ( ( 0 ")"$ $+$($*$ $($0+("( 05"$" $ +"+ "++$*(+$* ") +* 8' * " +* * ($,* " (0 5$$" """$(()*)* )*()+$)0+*$) 05$.9:$ ($ * 9:)*29: (.9:(+$0$$++")") +"" "$$ 0 5$ ( ( $+ ++ $$ "" ( $* + $+$$$0 5"$ )"""$ )"""($05" $$ )""1*($"")""05"$ "++ + $ )"" 20 " ")+) +" "+$ )"".0 )"";+$ $,"0 "$ )" +"$ )"0 )" ) $ )+" ) 0(+$ )""10 )24;" ($ " $ )" 1 ""0 )" 2 "" ($ $ )".""6;:$70 )";""($ $ )2.""6.:.9:$70"$$ )";"" ($""$ )""0 ) $ +")+" )+" "" ($" "" ") """"""0"$ ) ($( "$$ +)+ " " $ ("$"0 ( "$$ """(""$*)( $0 &+ <$ (*")"*"$ " ($+$," 5($ %
3 10=) 1 20")" "" 9.05"""$ ""+$ "$""" 1>.0.5"$$($ 1? ;0, 2 ;01 2 ;02++$+ 21 ;0.$++" 2; ;0;(+)+$ ? 901& 2? 902& ($ ; 30.((.> 30;5$$.@ 3095"$ ) ;; >0$ 9?0=)("" 9? 10 3
4 " $ "% &''( ) * & &+, -. "% &''( " " "% &''( &
5 "% &''( * & 5 4, "% &''( " "% &''( 23. "% &''( , 9 & 9 ( "
6 4 "% &''( &'': ; ; (.. 7 < 4 -. :
7 0. " & =>,6 &'' ". ) &&, ?
8 . 5 ". 8 ". " A ; 7 B
9 & 0 &' )-- "- 1 " &+, * & ; &+' 6 0 &+?B &+,8 * & ; 9 ; ) * & 0 &+, ; ; * & ) ), 1 " 5 <,9 ) 1 " * &
10 A A 8 A 8 7 A A 8 * & * * & 7 0 * & " " < " * & 9 ) * & &+, -. 4 )3 )3 +
11 -. "% &''(. 3 0 &+, - "% &''( -. )3 )3.. &(, " * & " $ 7 0 " " * & " (
12 " "% &''( 0 5 " -. " 0 0 " )3 &(, "% &''( 7.,.. 5 < 523 "% '
13 , ) "% &''( &
14 0 &(+& A A A 7 C C 9 < < * & , D &(, "% &''( ) " < " 6-4 &&
15 < ). 6- ;? 4.. " 4 5.., 9 & 4 4 ; ( &
16 ". 4.. =>,6 &'' ". 4 &''( 4. 7 ). ) ) " " &:
17 @, =>,6 &'' =>,6 &'' " " 8. & =>,6 &'' " " 1 &?
18 . &''(. E. ). ( " &''( ( ) ( E &''( 4 "% &''( ( 5 ) 5 &B
19 ( =>,6 &'' " &''( 7 D ) && " ( 7 &''(. & =>,6 &'' & &
20 - ) - =>,6 &'' 8 B 6 =>,6 &'' ) && 4 -. &+
21 =>,6 &'' 0 ) ) - 7 =>, 6 &''. < ) && 8 - <. & &(
22 & & : 8 &? B & D ) & 5 7 B 0 &'
23 $ & 5 F 5 F : 5 F? 5 F 4 $ E EE EEE ) 7 =
24 ) ) " 9 - B, - 7 ) & &
25 7 -.
26 -, D - 8 B D 5 ) & 6 6 B ) & 5 < & 6 6 & 0 - < :
27 B 0 & 0 - D & ) 1 1 & * &'' 9 5- G : 8 & 8 8 : 8 5-?
28 &'' 8 5 $ 6 & 6 6 : 6 B 9 5- * < ) & & ) & B
29 " ""$%& ''' ( ) 9 & ) & & G B ) && 6. 8
30 & " " 6 : 5 6.? =,,, ) && 8 7,, ) && 8 8 & &H? I B H? I B : :H? I +B??H? I & 5 $ ) 1 * +
31 * * : ) && J K *? ) && $ $%. &&. " EE. (
32 . :B :&H:B. B :,? 9 8 8, & 6 ) '
33 < B &'. 9. &GB :: 7 E EE EEE 8 9 $% 8 ) && J1K J7K B = J1K J7K :
34 8 & &' 8 < < &?$ & 4 8 &? & 5 : 7 & :&
35 * +,,--- 7 & :? 7 C C & C7 CC I * 0 C? C H ) 5 L 7 C && C8 0 < 6 C &? :
36 @ & 4 &$? &$? & && & 8. < &. &?$ &B &B$ && ) &$ 8 : 6 : 7 & M, : 5. CC ::
37 8? &? &' J1 K 7 4 : < & :?
38 . &+ '( 5 & 7 B 5? : E : < 7 C; EEE C ; < E EE EE ) ) :B
39 1 E I :' N I & O 1 EE I? N I &:' :+ O E 1 EEE I + N I +: 0 1 &'& P :?: &' &( J1K I? N1 I?&, J1 K N1 E &+ :' & EE &?? &:' EEE &? + +: & B &: : :: B( & B && &? ( &&+ B B &' &' &'B '& &? +? (( ; &: &++ +: :
40 & < J7 K (' P B? & &( J7K I &?( N7 I :( &: ( 7 :+ O ( E :' : B( 8? $ ) && B 1 7 :+
41 - * - 4 5* * * :(
42 ,- 0 - * 1* 23* J7 K N7 E &+ & ( EE &? &?( + EEE &? &&? ++ & &BB (B : &B & &( ' &? &(' +' B :? &? &' && B+ & &B &:?( ; &: (B + : E$ 7 E I & N I ( EE$ 7 7 EE I &?( N I + : O E$ EEE 7 EEE I &&? N I ++? O E$ 5 ; 0 && & B 8 & :'
43 ; =? J1K N1 J7K N7 )?. <. + G & &''' +. ( 8 '.?
44 & *23* = 8 J1K N1 J7K N7 + :B O :? & && & &+ & &+ &: & B O B &+ &+ 6 B B O + ( & &? &' :' B &?+ :& 6 + :B O & ' &: &B &( B' ( &' +& 7 &,,,,, ((78&7 *79:;7"<?&
45 : (. (.?
46 = >(.?:
47 . (. &$ 7 ) EE EEE ) < = B E EE & &??
48 4 = 0 & E E EE 0 EE : EEE 6 ; ; EEE? 7 5?B
49 0. 7. & ) & &: 7. && & &: 4 : > < - <A:?
50 4 > ' < - : 4 ) < - <. Q 8 < =..?+
51 4 B &? & &: & & E E EE 7 EE$ EEE, -. -= :- A = 1 E 0. = ) 8?(
52 8 9 &' &? : 4 ( ' < : = & M && BB & M : &? + & M? & M : (? M? B B? M :? M : + :B? B B EE EEE & E$ EEE EE 7 EEE EE )?'
53 ( - & 5 F 9? :B O :B O 8 ) 6 &, ; - 6 ) & ) -? B
54 7 4 ) 5 F 5 F 8 7 =. B B &, B ) = 4 E 8 & ) && : 1 B&
55 8 : 5 8 : ) ) &&? & E EE : EEE 7 = < ; EEE ; EEE ) 8 EE B
56 &. E ) 0 & & = & & & : & E 1 4 & 7 & EE : EEE & +? :B B E 5 & 7 B:
57 4 -. "% &''( "% "% &''( ; ( 7 5 = & B?
58 & 8 = 8 6 : & G B E G EEE = = ) 4 E EE EEE 0 E$ EE$ EEE$ 4 )? <. BB
59 E E ) 1 5 & EE EEE 7 EE EEE "% &''( & 8. EE$ EEE$ "% &''( 4 EE$ : 8. B
60 0 < : 8 &? 5 <. < < B+
61 ) *' < &$ =. 6- < &$ &'+ G : * 9 &$ R 7- & :+' G :(' = 3 * $ = <. 6- +?$? :' G :: 9 * 8 &''($ A F E < $ & &&BB G &&'& 9 ($ 9 *S,7 03. C6-C C-C " C6-C. "- 0 $ =- - )3 $ = :B G "% ; < &''($ " -- R 7- ( B&& G B ; < 9T < 5 U < 8?$ E- 5- " ". D -- R 7- ((??: G?? ; < 9 < 5 < U> 5 ($ ; 9 3$ <. 6- ' &B G && B(
62 @ 1 - E 8,* ($ 5 $ ::$ : 'B G :&& - E 1 * 9 9 V =-??: G B+ E 6 5 &$ R 7- &' B' G ( 5 &&$ 1-- = $ 6, E- = &&+H&&&B,&&,'&+, & G ) < $ 8 A - 3 5$ 9 5,9 =3. 7- =- +$ :?&: G??( ) 5 &&$ $ ) 5 E &$ $ ) &BB G &+ ) < 1 $ 5. 8$ 7 " E ( B?( G B+& 6-5 " " $ 8. "-$ "S S R 7- &&?B' G?+? B'
63 =>,6 5 9 = < &''$ 6 E D <. = ::$ B' G $ = $ -- R 7-6,9 ; &'':$. $ 4 S <. 6- &$? ::B G ::( 0 < =>, = < B$. 3 -,5 -V$ E-. - E D <. =- -- -?$ & G &(? +' * 7 &
64 "$%$&'(("$")*((&&'+$&*((,-*'&'+.+,0&*)(,-*'&'+ "$%&'()'*+*,-.%0'0.*$+* **-'()'*+**-"("$'9'**:-"$%$&'(("*:-;-($'('**:-"*$''((:-9:'91$:(:,-"()$''91$:(:-;- 9%($'91$:(:-"*$'("+$<:4-=*$'("+$<-<:-$"**:-"0$:-9"$'9$"<)'$:(:-00>(::<-'$('9$'*- :*"&"0%1',-"+$<-.%;'-9"$'9$"<)'$(11$:-.$$%<<:-;**+*:->"(:'((:4- 1%%$(:-"0'',-1$'(:-"*$'(-"()$''994-B*)'&"<)':-*)"&$:(:-CD<0%<1E$:F-+<$14- )**+,-.G-=(:''*-(1.$$>$(:*,-+<$1:-"0''-1**>$''9+*:*-"*$''((:*-- )**+,-G-=(:''*-+0<><+$"0'0"(:-"0+;:-- - "0$:-"*$'(">'',-10''-+$:-9"$'9$"<)'$(11$:4-L*$@(:-"*$''($@(:-.(>0'(%(1$("$-'>+$'('- "+$<<$-(0>+$G-+>0,-"(:''**-+':-'()'9-'9&,-*)"&$:(:-+<$1,-*)"&"(:'*:-.<'(:'$%$- - - I$'9"(*-"$$::$'('**:-(>$'9$('$-)0<1$<'-$$)(:,-1$'"*-1%%$'-;-%$'-<+'-(1.$$>$$*-%"(;,-1$)$:- ""-:(-<+'->$$''*+$*-;-1$*-+$)((-'>+$':-'(<>((''$$-9%($'9"$*4-80::$',-1$'(:- '(<>((''$('-9%($'9"('-%;(:'+'-"*$'9'*-;-911*>>9'*-"(:'*'*-;-10<@<'+'-%<.0%'- "*$'9"(:-"(:'*'*-$'(:*$(:*-'<$1$;:-;-+$"0'';:-C'4-$'(:*$(:*-<%$<:F4- - =::''-.(>()'9*-*)"&"(:''**:-('0"*'((:,-1$"*-'):-9%$<.$'<'<:-K9$$":-.(>0<..$"$>;- "*9-)9+$:,-($1(>"$"$-M4-=:$J)'-C2663F-N)9$O-K<>-AO$(:'$'-:@-I:J$:((>G--A'>'(J$O-?..><O),- N(><:-I@0O'$<:-P:O4,-2 :@ -(@$'$<:4-80'0'0-(>$'9$('$-"..%($$$:-2QR B*1.&<.$:-9)'(9@(*-$+0''$$:-%*1.&'$%:-"*$''((:-"()$''91$'*-"+%$''$$+$('-"*$''(('*-'*9$:- '(<>((''$("$-1**>$'(%1*"$4-?%0"$-%*1.&'$%:-"*$''((((:-.**'**:-"$$::$-%*1.$199@(:- $'$10"(:-;-"<"((%%$('$-%*1.&%;(:(1$(:-"0''4-=0%"$(:-CS<9%(,-D)>%(-T-U09VB0OF- "0''-%*1.&'$%:-"*$'(-%;(:((,-"0:-%*1.&'$%%%(-@:-9%($:(:-+(>'$%0.$'(-(%$-911*>>('**:- %*1.&'$%:-'(<>((''$:(:-1$:$1$4-I:(>J$:-;-(:'><.$:-"*$''($@(:-C$@(%$:(:,->(+(>$$E(%$-D>:<'W:- 9"%$F-"0''-.**'**:-"*$"$-$:(('->$$..01''<1:-%*1.&'$%:-"*$''((((:,-E<%00''$((:- %*1.&'$%:4-B*1.&'$%'-'0%((-'*9$:-$'(:*$:(:-;-'(<>((''$:(:-"*$'(,-;<-(->(@0<$@:- 1$"><"<<..$("$-00>(("$-9'((1$:-(:(>J$'$%:-;-(:'><.$:-"0'' ='<-%$**-$)(('-C"*$'("+$<'F- X*:'9%*,-84-T-=<.<:(:,-P4-C266YF-Z:@(>':@$:J-')(-M<%(-<K-X(0>(1(:'-$:-D>('$:J-N)9$O%- [0:'$'$(G-?-D(-A'0@9-<K-B(>:$:J-'<-[0:'$K9-8(1.(>'0>(-$:-N)9$O-8(O)(>-I@0O'$<:,-AO$(:O(- T-I@0O'$<:-7QC5V\F,-2]7V577- B0(-(>$'9$('$-"..%(('-5-M(O<:'>0O'$<:-D<:'(^'0%$(@G-8(1.(>'0>(,-$+0'-2]\R2]Y-
65
66 K1: Kahdella varatulla kappaleella voidaan tutkia sähköistä vuorovaikutusta. Paperiarkki ja piirtoheitinkalvo voidaan varata sähköisesti hankaamalla. Paperi ja kalvo vetävät toisiaan puoleensa, ja kaksi kalvoa hylkii toisiaan. K2: Coulombin koe: Charles-Augustin Coulombin kokeessa kahden varatun pallon, joista toinen oli kiinni kiertyvässä tangossa, välistä voimaa mitattiin tangon kiertymän avulla. Yksinkertaisempi koejärjestely saadaan kahdella langasta riippuvalla pallolla. Erimerkkisesti varatut pallot hylkivät toisiaan. Mittaamalla langan muodostama kulma ja pallojen etäisyys voidaan selvittää Coulombin laki. K3: Coulombin voimaa tutkittaessa oli tärkeää tarkastella varattuja palloja hallitussa tilassa. Tutkitaan missä ja kuinka voimakkaasti voima vaikuttaa. Varataan nauhageneraattorilla metallinen pallo. Yritetään viedä langasta roikkuva samanmerkkisesti varattu pallo metallipallon lähelle. Katsotaan mitä tapahtuu, kun palloa tuodaan eri suunnista. Jotta varattu pallo saadaan koskettamaan toista palloa, se on heilautettava voimakkaasti metallipalloa kohti. Havaitaan, että metallipallon ympärille vaikuttaa voima joka suuntaan. Sen ympärillä on siis jonkinlainen kenttä. Jotta pallot saadaan koskettamaan toisiaan, on tehtävä työtä kentän voimaa vastaan. K4: Tutkitaan kentän muotoa risiiniöljyn ja mannasuurimoiden avulla. Kokeen avulla päästään kenttäviivojen ideaan. Sovitaan, että sähkökentän suunta on positiivisesta varauksesta negatiiviseen. K5: Tärkeä erikoistapaus kenttäviivoista risiiniöljyn ja mannasuurimoiden avulla esitettynä on kahden levyn väliin muodostuva sähkökenttä. Kahden levyn välissä sähkökenttä on yhdensuuntainen. Laite on nimeltään kondensaattori. S6: Siirrytään varatuista palloista varattuihin hiukkasiin. Kokeiden tekeminen on nyt liian kallista. Varatut hiukkaset vaikuttavat toisiinsa. Kiinnitetyt hiukkaset muodostavat sähkökentän, jonka vaikutuksesta vapaat varatut hiukkaset lähtevät liikkeelle. Hiukkaset liikkuvat kenttäviivojen suuntaisesti, eli kenttäviivat kuvaavat vuorovaikutuksen suuntaa. K7: Varataan kondensaattori. Kondensaattori varastoi varausta sähkökenttään. Varaus voidaan purkaa kondensaattorin laittamalla levyjen väliin langan varassa riippuva pallo. Kun pallolla kosketetaan toista levyä, pallo varautuu ja alkaa heilua levyltä toiselle. Pallon varauksen merkki vaihtuu joka kosketuksella, joten se kulkee edestakaisin kondensaattorin sähkökentässä. Sähkökentässä on siis omaa potentiaalienergiaa. S8: Kun samanmerkkisiä varauksia liikutetaan toisiaan kohti, on tehtävä työtä, jolla varaukset saavat tarpeeksi liike-energiaa sähkökentän vastustavan voiman voittamiseen. Jos sähkökenttään asetetaan varattu hiukkanen, sillä on sähkökentässä potentiaalienergiaa. Potentiaalienergia muuntuu liike-energiaksi hiukkasen lähtiessä liikkeelle kenttäviivojen suuntaisesti. S9: Coulombin voimaa voidaan laajentaa pistemäisistä varauksista kookkaillekin kappaleille, jos kappaleet ovat symmetrisiä ja niissä oleva varaus on jakautunut tasaisesti. Otetaan avuksi sähkövuo, joka tarkoittaa sähkökentän voimakkuutta suhteessa kappaleen pinta-alaan. Sähkökenttä muodostuu kaikille varatuille kappaleille, myös sille hiuksia vasten hangatulle ilmapallolle. S10: Jokaisella varatulla kappaleella on sähkökenttä. Sähkökentällä on oma potentiaalinsa, joka riippuu varauksen voimakkuudesta.
67
68
69 "
70
Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotLuku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä
Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotYleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.
Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotSMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO
SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO LiikeJla vaiku5aa siihen, miten kentät syntyvät ja miten hiukkaset kokevat kenben väli5ämät vuorovaikutukset ja miltä kentät näy5ävät. Vara5u hiukkanen kokee sähkömagneebsen
Lisätiedota) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella
Jakso 2. Gaussin laki simerkki 2.1: Positiivinen varaus Q on jakautunut tasaisesti R-säteiseen palloon. Laske sähkökenttä pallon a) ulkopuolella ja b) sisäpuolella etäisyydellä r pallon keskipisteestä.
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
Lisätiedot766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA, ohjeita tenttiin ja muutamia teoriavinkkejä sekä pari esimerkkilaskua
7663A OVLTAVA ÄHKÖMAGNTIIKKA, ohjeita tenttiin ja muutamia teoriavinkkejä sekä pari esimerkkilaskua 1. Lue tenttitehtävä huolellisesti. Tehtävä saattaa näyttää tutulta, mutta siinä saatetaan kysyä eri
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotKYSYMYS: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan.
: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan. Protoni Elektroni 17 protonia 19 electronia 1,000,000 protonia 1,000,000 elektronia lasipallo puu*uu 3 elektronia (A) (B) (C) (D) (E)
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
LisätiedotSähkömagnetismi II: sähkövirta, jännite, varaus, magneettimomentti. Sähkövirran kvantifiointi
Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma Didaktisen fysiikan kokeellisuus II Sähkömagnetismi II: sähkövirta, jännite, varaus, magneettimomentti Sähkövirran kvantifiointi Sähkövirtaa ei voi
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus
AT taattinen kenttäteoria kevät 6 / 5 Laskuharjoitus / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus Tehtävä Kaksi pistevarausta ja sijaitsevat x-tason pisteissä r x e x e ja r x e x e. Mikä ehto varauksien
LisätiedotJakso 5. Johteet ja eristeet Johteista
Jakso 5. Johteet ja eristeet Johteista Johteet ja eristeet käyttäytyvät sähkökentässä eri tavalla. Koska johteessa on vaaasti liikkuvia varauksia, ne siirtyvät joko sähkökentän suuntaan (ositiiviset varaukset)
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotPHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)
PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op) Sisältö: Sähköiset vuorovaikutukset Magneettiset vuorovaikutukset Sähkö- ja magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Ajasta riippuvat tasa- ja vaihtovirtapiirit
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELECA4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Henrik Wallén Kevät 2018 Tämä luentomateriaali on suurelta osin Sami Kujalan ja Jari J. Hännisen tuottamaa Luentoviikko 2 Gaussin laki (YF 22) Oppimistavoitteet Varaus
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotCoulombin laki ja sähkökenttä
Luku 1 Coulombin laki ja sähkökenttä 1.1 Sähkövaraus ja Coulombin voima Sähköisten ilmiöiden olemassaolo ilmenee niiden aiheuttamista mekaanisista vaikutuksista (osittain myös optisista vaikutuksista;
LisätiedotEristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä
risteet Johdannoksi vähän sähköisestä diolista Diolin muodostaa kaksi itseisarvoltaan yhtä suurta vastakkaismerkkistä varausta, jotka ovat lähellä toisiaan. +q - q a Jos diolin varauksien itseisarvo on
Lisätiedota) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
LisätiedotFysiikka 1. Kondensaattorit ja kapasitanssi. Antti Haarto
Fysiikka Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 4..3 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja jännitteen suhe Yksikkö
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
LisätiedotFy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13
Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen
LisätiedotVinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä
Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä Kun yhdistetään kahdella tavalla esitetty sähkökentän vuo, saadaan Gaussin laki: S d S Q sis Gaussin laki peustuu siihen, että suljetun pinnan läpi
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 26. syyskuuta 2016 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.1 4.5) Maxwellin yhtälöt statiikassa Coulombin voimalaki Gaussin laki Potentiaali Dipolin potentiaali
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotOpetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014
Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 4 / versio 30. syyskuuta 2015 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.1 4.5) Maxwellin yhtälöt statiikassa Coulombin voimalaki Gaussin laki Potentiaali
LisätiedotSähköstatiikasta muuta. - q. SISÄLTÖ Sähköinen dipoli Kondensaattori Sähköstaattisia laskentamenetelmiä
Sähköstatiikasta muuta SISÄLTÖ Sähköinen ipoli Konensaattori Sähköstaattisia laskentamenetelmiä Sähköinen ipoli Tässä on aluksi samaa asiaa kuin risteet -kappaleen alussa ja lopuksi vähän uutta asiaa luentomonisteesta.
Lisätiedot2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9
Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 5 1.4 Pari sanaa laskennasta......................
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotSähköstaattinen energia
Luku 4 Sähköstaattinen energia oiman, työn ja energian käsitteet ovat keskeisiä fysiikassa. Sähkö- ja magneettikenttiä mitataan voimavaikutuksen kautta. Kun voima vaikuttaa varaukselliseen hiukkaseen,
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
Lisätiedota P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
LisätiedotTEKIJÄT: VEIJO PULKKANEN JA RITVA-LEENA JÄRVELÄ TARKASTAJA : ARI HÄMÄLÄINEN SÄHKÖSTATIIKKA
TEKIJÄT: VEIJO PULKKANEN JA RITVA-LEENA JÄRVELÄ TARKASTAJA : ARI HÄMÄLÄINEN SÄHKÖSTATIIKKA Sisällysluettelo 1. Varaus, influenssi-ilmiö ja eristeet ja johtimet 1.1 Perushahmotus ja esikvantifiointi (kokeet
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotElektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018
Elektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018 Seuraavista 30 tehtävästä viisi tulee Elektrodynamiikka I:n loppukokeeseen 6.3.2018. Koska nämä tehtävät ovat kurssin koetehtäviä, vihjeitä niiden ratkaisemiseen
LisätiedotSähkömagnetismi I: kolme ilmiömaailmaa
Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma Didaktisen fysiikan kokeellisuus I Sähkömagnetismi I: kolme ilmiömaailmaa Tutustutaan kvalitatiivisesti sähkövaraukseen, magnetismiin ja sähkövirtaan
LisätiedotSähköstaattinen energia
Luku 4 Sähköstaattinen energia oiman, työn ja energian käsitteet ovat keskeisiä kaikessa fysiikassa. Sähköja magneettikenttiä mitataan voimavaikutuksen kautta. Kun voima vaikuttaa varaukselliseen hiukkaseen,
LisätiedotFysiikka 6. kertaustehtävien ratkaisut
kertaustehtävien ratkaisut b) Vastuksen resistanssi on U 4,5 V R = = = 5,57Ω I 0,084 A Vastuksen läpi kulkevan sähkövirran suuruus uudessa tapauksessa on U V I = = 0 ma R 5,57Ω b) Rinnankytkettyjen vastusten
Lisätiedot1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8
Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 6 1.4 Kirjallisuutta...........................
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 2 Tavoitteet Sähkövaraus ja sähkökenttä Sähködipoli Gaussin laki Varaus ja sähkövuo Sähkövuon laskeminen Gaussin laki Gaussin
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotSOVELLUS: SYKLOTRNI- KIIHDYTIN
SOVELLUS: SYKLOTRNI- KIIHDYTIN sähköken+ä levyjen välissä vaihtuu jaksollisesj taajudella f cyc, niin e+ä se kiihdy+ää vara+ua hiukkasta aina kun se kulkee välikön ohi. potenjaali ΔV oskilloi ns. syklotroni
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotVIELÄ KÄYTÄNNÖN ASIAA
VIELÄ KÄYTÄNNÖN ASIAA Kurssin luentomuis8inpanot (ja tulevat laskarimallit) näkyvät vain kun olet kirjautunut sisään ja rekisteröitynyt kurssille WebOodin kauga Kurssi seuraa oppikirjaa kohtuullisen tarkkaan,
LisätiedotEnergia, energian säilyminen ja energiaperiaate
E = γmc 2 Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate Luennon tavoitteet Lepoenergian, liike-energian, potentiaalienergian käsitteet haltuun Työ ja työn merkki* Systeemivalintojen miettimistä Jousivoiman
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi
Sähköstatiikka ja magnetismi Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 1.5.13 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja
LisätiedotSähköstaattinen energia
Luku 4 Sähköstaattinen energia oiman, työn ja energian käsitteet ovat keskeisiä fysiikassa. Sähkö- ja magneettikenttiä mitataan voimavaikutuksen kautta. Kun voima vaikuttaa varaukselliseen hiukkaseen,
LisätiedotKertausta. Haarto & Karhunen.
Kertausta Haarto & Karhunen Newtonin 1. laki Massan hitauden laki Jatkavuuden laki Kappaleen nopeus on vakio tai kappale pysyy paikallaan, jos siihen ei vaikuta voimia. Newtonin 1. laki on voimassa myös,
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotPotentiaali ja potentiaalienergia
Luku 2 Potentiaali ja potentiaalienergia 2.1 Sähköstaattinen potentiaali ja sähkökenttä Koska paikallaan olevan pistemäisen varauksen aiheuttamalla Coulombin sähkökentällä on vain radiaalikomponentti,
Lisätiedot8a. Kestomagneetti, magneettikenttä
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi
LisätiedotPHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)
PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op) Sisältö: Sähköiset vuorovaikutukset Magneettiset vuorovaikutukset Sähkö- ja magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Sähkömagneettinen aaltoliike Ajasta riippuvat
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Henrik Wallén Kevät 2018 Tämä luentomateriaali on suurelta osin Sami Kujalan ja Jari J. Hännisen tuottamaa Luentoviikko 5 Magneettikenttä ja magneettiset voimat (YF
LisätiedotTyö 4547B S4h. SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 Työ 4547B S4h. SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan sähkökentän muotoa ja mittaamista sekä homogeenisen magneettikentän luomista ja kentän voimavaikutusta
LisätiedotSähkökentät ja niiden laskeminen I
ähkökentät ja niiden laskeminen I IÄLTÖ: 1.1. Gaussin lain integaalimuoto ähkökentän vuo uljetun pinnan sisään jäävän kokonaisvaauksen laskeminen Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä
LisätiedotPHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)
PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op) Sisältö: Sähköiset vuorovaikutukset Magneettiset vuorovaikutukset Sähkö- ja magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Ajasta riippuvat tasa- ja vaihtovirtapiirit
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Sähköstatiikka Coulombin laki ja sähkökentän
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 3 Tavoitteet Sähköpotentiaali Sähköpotentiaali Sähköpotentiaalin määrittäminen Tasapotentiaalipinnat Potentiaaligradientti
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotVoima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!
6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata
LisätiedotJakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotLuento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen
SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)
Lisätiedot1 Voima ja energia sähköstatiikassa
1 Voima ja energia sähköstatiikassa ähköstatiikassa tarkastellaan levossa olevia sähkövarauksia. 1.6 ähkövaraus Ranskalainen fyysikko Charles Coulomb osoitti kokeillaan v. 1785, että sähköllä varattujen
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotLuento 9: Potentiaalienergia
Luento 9: Potentiaalienergia Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta
Lisätiedot