Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi
|
|
- Markku Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luku 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi
2
3 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaihtoehdot ja reitin optimointi Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiraportissa arvioidut putkilinjan reittivaihtoehdot Suomen talousvyöhykkeellä (kappale 6.1). Toteuttamiskelpoisten reittivaihtoehtojen lisäksi kuvataan yksi vaihtoehto, joka on suljettu pois YVA-prosessin aikana (kappale 6.2.). Lisäksi selitetään putkilinjan reitin optimointiprosessi Suomen alueella (kappale 6.3). 6.1 Putkilinjan reittivaihtoehdot Suomen talousvyöhykkeellä Suomen kansallinen ympäristövaikutusten arviointi koskee Suomen talousvyöhykkeen kautta kulkevia Nord Stream -putkilinjan reittivaihtoehtoja. Nord Stream -projektiin kuuluu kaksi putkilinjaa: kaakkoinen putkilinja, joka kulkee lähempänä Viron ja Puolan rannikkoa luoteinen putkilinja, joka kulkee lähempänä Suomen ja Ruotsin rannikkoa. Kansallisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan näitä kahta pääreittivaihtoehtoa ja yhtä alavaihtoehtoa. Lisäksi arvioidaan niin sanottu nollavaihtoehto (projektin toteuttamatta jättäminen). Suomen talousvyöhykkeellä sijaitsevat arvioitavat vaihtoehdot ovat (katso kuva 6.1) Nollavaihtoehto: Nord Stream -putkilinjan toteuttamatta jättäminen. Venäjän ja Saksan välistä maakaasuputkilinjaa ei rakenneta. Vaihtoehto 1: Reitti C14. Maakaasuputkijärjestelmä käsittää kaksi samansuuntaista putkilinjaa, jotka kulkevat Venäjän Viipurista Itämeren kautta Saksan Greifswaldiin. Suomen talousvyöhykkeellä kulkevien osuuksien pituudet ovat 372,5 kilometriä (kaakkoinen putkilinja) ja 372,7 kilometriä (luoteinen putkilinja). Vaihtoehto 2: Reitti C16. Ainoa ero reittivaihtoehtojen 1 ja 2 välillä on se, että vaihtoehto 2 kulkee Kalbådagrundin matalikon läheisyydessä noin 40 kilometrin matkan hieman ete lämpänä kuin vaihtoehto 1. Vaihtoehdossa 2 kaakkoisen putkilinjan pituus on 374,3 kilometriä ja luoteisen putkilinjan 375,3 kilometriä. Alavaihtoehto 1a/2a: Alavaihtoehto merkitsee 2,9 kilometrin poikkeamaa etelään kaakkoisessa putkilinjassa ja 1,7 kilometrin poikkeamaa luoteisessa putkilinjassa. Vaihtoehto sijoittuu lähelle Suomen ja Venäjän talousvyöhykkeiden rajaa.
4 352 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 Kuva 6.1. Suomen talousvyöhykkeen kautta kulkevat reittivaihtoehdot (1, 2, 1a/2a). Tarkemmat tiedot vaihtoehtoisista reiteistä on kartaston kartassa PR-1b-F Vaihtoehdot kuvataan tarkemmin jäljempänä.
5 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Nollavaihtoehto (toteuttamatta jättäminen) Nollavaihtoehto tarkoittaa sitä, että Venäjän ja Saksan välille ei rakenneta maakaasuputkilinjaa. Espoo-raportissa /5/ eritellään tarkemmin nollavaihtoehtoon liittyvät energiapoliittiset perusteet Vaihtoehto 1 (C14) Vaihtoehto 1 kulkee Venäjän ja Suomen talousvyöhykkeiden rajalta Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden rajalle. Reittivaihtoehdon pituus on noin 370 km. Se ei ulotu Suomen aluevesille. Reitti kulkee lähellä Viron talousvyöhykkeen rajaa. Reittivaihtoehdon koodi on C14 (koodit selitetään tarkemmin kappaleessa 6.3). Kuva 6.2. Reittivaihtoehto 1 (C14)
6 354 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Vaihtoehto 2 (C16) YVA-prosessin aikana Suomen viranomaiset pyysivät Nord Stream AG:tä tutkimaan Kalbådagrundin alueella reittivaihtoehtoa, joka kulkee vaihtoehtoa 1 etelämpänä. Kalbåda grund sijaitsee Helsingistä itään Porvoon ja Loviisan eteläpuolella. Tämä pyyntö perustuu siihen näke mykseen, että geologiset olosuhteet ovat suotuisammat Kalbådagrundin eteläpuolella, mis sä merenpohja on tasaisempi kuin reittivaihtoehdossa C14. Kuva 6.3. Vaihtoehto 2 poikkeaa vaihtoehdosta 1 Kalbådagrundin läheisyydessä. Tarkempia tietoja vaihtoehdosta 2 on kartaston kartassa PR-1b-F Vaihtoehto 2 poikkeaa vaihtoehdosta 1 vain Kalbådagrundin alueella pisteiden KP 140 ja KP 180 välillä (vaihtoehdon 1 KP-numeroinnin mukaan) (katso kuva 6.3). Vaihtoehto 2 kulkee 375 kilometriä Suomen talousvyöhykkeellä ja on noin kaksi kilometriä pitempi kuin vaihtoehto 1. Kaakkoisen putkilinjan osalta vaihtoehto 2 on 1,8 kilometriä pitempi kuin vaihtoehto 1. Luoteisen putkilinjan osalta vaihtoehto 2 on 2,6 kilometriä pitempi kuin vaihtoehto 1. Taulukko 6.1 osoittaa, että vaihtoehto 2 edellyttää vähemmän merenpohjan muokkaustoimenpiteitä kuin vaihtoehto 1 (tämä koskee sekä kaakkoista että luoteista putkilinjaa). Vaihtoehdon 2 edellyttämät merenpohjan muokkaustoimenpiteet vaativat kuitenkin enemmän kiviainesta. Vaihtoehto 2 vaatii joitakin pitkiä kivipenkereitä kriittisten vapaiden jännevälien välttämiseksi ja maannousun riskin vähentämiseksi. Tarkempi kuvaus merenpohjan muokkaustoimenpiteistä on kappaleessa
7 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Taulukko 6.1. Vaihtoehdon 1 ominaisuudet verrattuna vaihtoehtoon 2 Suomen talousvyöhykkeellä Osuudet, joilla reittivaihtoehdot 1 ja 2 poikkeavat toisistaan, ovat nähtävissä jäljempänä (katso taulukko 6.2). Taulukko 6.2. Vaihtoehtojen 1 ja 2 toisistaan poikkeavien osuuksien ominaisuudet Kalbådagrundin alueella Alavaihtoehto 1a/2a (Suursaaren eteläpuolitse Suomen alueella) Venäjän talousvyöhykkeellä reitti C14 kulkee Suursaaren pohjoispuolella. YVA-prosessin ai kana useat osapuolet ja viranomaiset pyysivät, että tarkasteluun otettaisiin Suursaaren etelä puolitse kulkeva vaihtoehtoinen reitti ja sen vaikutukset arvioitaisiin. Koska vaihtoehtoinen reitti sijaitsee Venäjän aluevesillä, reittiä ja sen vaikutuksia Suomen aluevesiin tarkastellaan Espoo-raportissa /5/. Ehdotettu Suursaaren kiertävä eteläinen reittivaihtoehto aiheuttaa kuitenkin pienen poikkeaman myös Suomen talousvyöhykkeellä kulkevaan putkilinjareittiin. Tätä poikkeamaa sekä kaakkoisessa että luoteisessa putkilinjassa voidaan pitää vaihtoehdon 1 (C14) tai 2 (C16) alavaihtoehtona. Matka Venäjän ja Suomen talousvyöhykkeiden rajalta kohtaan, jossa poikkeava reitti liittyy vaihtoehtoon 1 tai 2, on kaakkoisen putkilinjan tapauksessa noin 3,7 kilometriä ja luoteisen putkilinjan tapauksessa 3,5 kilometriä. Koska nämä etäisyydet ovat varsin pieniä suhteessa putkilinjan Suomen osuuden kokonaispituuteen, alavaihtoehtoa arvioidaan ja vertaillaan paikallisesti vaihtoehdon 1 tai 2 vastaavaan osuuteen.
8 356 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 Reitti on nähtävissä kuvassa 6.4 ja sen ominaisuuksia esitetään lisää taulukossa 6.3. Kuva 6.4. Alavaihtoehto 1a/2a (Suursaaren eteläpuolitse Suomen alueella). Tarkempia tietoja vaihtoehdosta 1a/2a on kartaston kartassa PR-1b-F Taulukko 6.3. Vaihtoehtojen 1 ja 2 ominaisuudet verrattuna alavaihtoehtoon 1a/2a Suomen talousvyöhykkeellä. Vaihtoehto 1/2 paikallinen osuus Alavaihtoehto 1a/2a Kaakkoi nen Luotei nen Kaakkoi nen Luotei nen Pituus (m) Merenpohjan muokkaustoimenpiteiden lukumäärä Kiviainestöiden määrä (m 3 )
9 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Arvioimaton reitti Viron ja Suomen talousvyöhykkeillä YVA-menettelyn aikana tarkasteltiin myös eteläistä reittivaihtoehtoa, joka kulkisi osittain Viron aluevesillä. Tämä vaihtoehto kuitenkin suljettiin pois varsinaisesta teknisestä suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arvioinnista jäljempänä tässä luvussa mainittujen syiden takia. Suomenlahdella putkilinjareitit kulkevat Venäjän ja Suomen aluevesien kautta. Suomenlahden merenpohjan epätasaisuuden johdosta Nord Streamin edeltäjä North Transgas haki vuonna 1998 Viron hallitukselta lupaa vaihtoehtoisen Viron talousvyöhykkeen kautta kulkevan putkilinjareitin merenpohjatutkimuksille. Tutkimusten tarkoituksena olisi ollut löytää Suomen lahdelta vaihtoehtoisia reittejä, joiden geologiset ja ympäristöolosuhteet olisivat olleet suosiollisemmat putkilinjan rakentamiselle. Tutkimuksille ei kuitenkaan myönnetty lupaa, joten Viron talousvyöhykkeen kautta kulkevista mahdollisista reittivaihtoehdoista luovuttiin. Näin ollen myöhemmät tutkimukset kohdistuivat Suomen talousvyöhykkeen kautta kulkeviin reittivaihtoehtoihin. Alkuperäisen, vuonna 1998 jätetyn tutkimuslupahakemuksen jälkeen on Suomenlahden me ren pohjan huomattavan epätasaisuuden takia kuitenkin tarkasteltu useita Viron aluevesien kautta kulkevia vaihtoehtoisia putkilinjareittivaihtoehtoja. Kirjallisuustutkimukset osoittivat, että merenpohja on huomattavasti tasaisempi Suomen talousvyöhykkeellä kulkevien ehdotettujen putkilinjareittien eteläpuolella. Tasaisempi merenpohja vaatii vähemmän merenpohjan muokkaustoimenpiteitä. Tästä syystä Suomen viranomaiset pyysivät YVA:n vaikutusalueen määrittämisvaiheessa virallisesti, että Nord Stream AG tutkisi mahdolliset eteläisemmät reittivaihtoehdot Suomenlahdella. Pyynnön saatuaan Nord Stream AG haki tutkimuslupaa sekä Suomelta että Virolta voidakseen arvioida Suomen ja Viron talousvyöhykkeiden kautta etelämpänä kulkevat putkilinjareitit. Suomen talousvyöhykkeen kautta kulkevaa osuutta koskeva tutkimuslupahakemus jätettiin Suomen kauppa- ja teollisuusministeriölle kesäkuussa Tutkimuslupa myönnettiin elokuussa Optimoitua Suomenlahden reittiä koskeva ehdotus jätettiin tutkimuslupahakemuksen kanssa Viron viranomaisille. Viron ulkoministeriö hylkäsi päivätyllä kirjeellä Viron talousvyöhykkeen kautta kulkevaa osuutta koskevan tutkimuslupahakemuksen. Näin ollen Viron reittivaihtoehto suljettiin pois varsinaisesta teknisestä suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Poissuljettu reitti on esitetty kuvassa 6.5.
10 358 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 Kuva 6.5. Poissuljetun reittivaihtoehdon käytävä Viron talousvyöhykkeellä.
11 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Reitin optimointi Vaihtoehdot 1 (C 14) ja 2 (C 16) valittiin eri reittivaihtoehtojen joukosta jatkuvan putkilinjojen uudelleenreitityksen mahdollisuuksien arvioinnin perusteella. Arviointiperusteina käytettiin muun muassa merenpohjan topografiaa, reitin pituutta ja tarvittavia muokkaustoimenpiteitä. Tämän prosessin tavoitteena on ollut löytää paras mahdollinen reitti, joka minimoi putkilinjan ympäristövaikutukset ja projektin kokonaiskustannukset tinkimättä kuitenkaan asianmukaisesta lainsäädännöstä ja vaatimuksista. Ympäristövaikutukset voidaan minimoida siten, että reitti optimoidaan välttämällä merenpohjan kriittiset olosuhteet, sotatarvikkeet, ympäristön kannalta arat alueet ja hylyt sekä minimoimalla ylimääräisten kiviaineksesta tehtyjen tukirakenteiden (merenpohjan muokkaustoimenpiteiden) tarve. Tässä luvussa kuvataan optimointiprosessi projektin eri suunnitteluvaiheissa: toteutettavuustutkimuksessa, konseptisuunnittelussa ja yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Luvussa kuvataan tärkeimmät reittioptimoinnit sekä selitetään kaikki kunkin vaiheen aikana käytetyt kriteerit. Lisätietoja käytetyistä menetelmistä, kriteereistä ja oletuksista on kohdassa / / Toteuttavuustutkimus Vuonna 1998 yhtiö nimeltä North Transgas (NTG) teki toteuttavuustutkimuksen erilaisten reittivaihtoehtojen selvittämiseksi (katso luku 2). Tutkimuksessa painotettiin kaasun toimittamista sekä Suomeen, Ruotsiin että Saksaan, ja putkilinjatutkimus koostui erilaisista maanpäällisten ja merenalaisten osuuksien yhdistelmistä. Tutkimus vahvisti hankkeen toteutettavuuden. Vuonna 1999, kun kaikki reitit oli arvioitu ja reittien tekninen toteutettavuus oli varmistettu, NTG teki johtopäätöksen, että koko matkan Itämeren pohjassa kulkeva reittivaihtoehto olisi kaikkein suotuisin. Tämä reitti käsitti maanpäällisen osuuden Suomessa sekä Itämeren pohjassa kulkevan merenalaisen putkilinjan Saksaan. Mahdollisten ympäristövaikutusten karkea alustava vertailu osoitti, että maanpäällisen ratkaisun ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti merenalaista ratkaisua suuremmat. Myös maantieteelliset olosuhteet puoltavat selväs ti merenalaista ratkaisua. Maanpäällisiin reitteihin Skandinavian tai Baltian maiden ja Puo lan kautta olisi sisältynyt monimutkaisia jokien ja järvien ylityksiä, ja reitit olisivat kulkeneet muiden ympäristön kannalta herkkien alueiden kautta. Hankkeen seuraavassa vaiheessa Suomen maanpäällinen osuus korvattiin Suomenlahden kautta kulkevalla merenalaisella putkilinjalla. Tarkempia tietoja toteutettavuustutkimuksesta on esitetty luvussa 2. Toteutettavuustutkimusten tuloksia ei koskaan toteutettu, koska Fortum Oil and Gas Oy:n toiminnan painopiste siirtyi sähköntuotantoon, ydinvoimaloiden rakentamiseen Suomeen sekä ruotsalaisten voimayhtiöiden hankintaan.
12 360 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 Kuva 6.6. Vuoden 1998 toteutettavuustutkimuksessa tarkasteltu reittivaihtoehto Konseptisuunnittelu Vuonna 2004 NEGP (North European Gas Pipeline) laati merenalaisia putkilinjoja varten konsep tisuunnitelman. Itämeren reittikäytävälle (nimeltään reitti B1) määritettiin keskiviiva. Keskiviivaa käytettiin viitelinjana, jonka avulla sen molemmille puolille määritettiin vuoden 2005 yksityiskohtaisen geofysikaalisen tutkimuksen tutkimuskäytävä. Tästä syystä sillä on eri koo di kuin yksityiskohtaisen suunnitelman reittioptimoinneilla. Lisätietoja kappaleessa 2.1. Konseptivaiheessa reitinvalinta perustui seuraaviin periaatteisiin ja vaatimuksiin: reitin pituus mutkien määrä tarvittavat merenpohjan muokkaustoimenpiteet (muokkaustoimenpiteiden ympäristövaikutusten minimointi). olemassa olevien merenalaisten putkilinjojen ja kaapelien risteäminen kalastusalueet ja laivaväylät (ympäristövaikutusten minimointi) rajoitusalueet (sotilasalueet, Natura alueet, muut luonnonsuojelualueet, kulttuuriperintöalueet) (ympäristövaikutusten minimointi)
13 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Yksityiskohtainen suunnittelu Selvyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi koodinumeroita on käytetty kaikessa reitinoptimointiprosessiin sisältyvässä teknisessä suunnittelussa. Numerointijärjestelmässä jokaiselle putkilinjareitille annetaan koodinumero seuraavan periaatteen mukaisesti: CX.Y, jossa X on juok seva numero alkaen yhdestä, ja Y on aina jokin numero väliltä 0-9, esimerkiksi C4.1. C-kirjain PeterGazin edellisessä suunnitteluvaiheessa määrittelemä symboli. Se on reittiä tarkoittava yksinkertainen symboli, jota käytettiin myös suunnitteluvaiheessa reitin tunnistamiseen. Reitin optimointi on suoritettu seuraavasti: Putkilinjan elinkaaren aikaiset merkittävät kokoonpanot (merenpohjaan laskettu putkilinja tyhjänä, merivedellä täytettynä ja käyttötilassa) analysoidaan halutulle reitille (eli reitille C9.9) Jos reitti ei täytä yleisvaatimuksia (ylikuormitusten vähentäminen ja vapaiden jännevälien enimmäispituus) tai jos lisäoptimointi on mahdollista, putkilinja reititetään uudelleen. Putkilinjalle määritetään uusi reitti ja sille annetaan uusi numerokoodi (eli reitti C10.0) Prosessia toistetaan, kunnes putkilinjalle löydetään paras mahdollinen reitti. On kuitenkin huomattava, että jotkin numerokoodit viittaavat vain putkilinjan reitin tiettyyn osaan. Esimerkiksi reitti C9.4 on kaakkoisen putkilinjan paikallinen uudelleenreititys, jonka tarkoituksena on ohittaa pisteiden KP 381 ja KP 390 välillä merenpohjan profiilissa esiintyvät kriittiset rinteet. Kaakkoinen putkilinja kulkee lähimpänä Viroa ja Puolaa; luoteinen putkilinja kulkee lähimpänä Suomea ja Ruotsia. Suomen talousvyöhykkeellä kulkevan putkilinjan reitin muiden osien (pisteestä KP 123 pisteeseen KP 381 ja pisteestä KP 390 pisteeseen KP 495) numerokoodi on C9.1. Yksityiskohtaisen suunnitteluvaiheen lähtökohtana käytettiin konseptisuunnitteluvaiheen uu - sinta optimoitua reittiä, jolle annettiin numerokoodi 3.2. Reitin C3.2 linjausta käytettiin yksityiskohtaisen suunnitteluvaiheen pohjana. Konseptisuunnittelun aikana tunnistettiin useita opti mointimahdollisuuksia, joiden avulla tarvittavia muokkaustoimenpiteitä voidaan edelleen vähentää. Nämä optimoinnit otettiin huomioon reittipäivityksissä C4.0 itä ja C4.0 länsi, jotka toimivat vuonna 2006 kauko-ohjatulla laitteella (ROV) suoritetun yksityiskohtaisen merenpohjatutkimuksen viitelinjauksina. Vuonna 2006 tutkitun käytävän leveys oli noin metriä.
14 362 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 C4.0 reitit toimivat yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun lähtökohtana. Reittien optimointia jatkettiin suunnittelemalla merenpohjan muokkaustoimenpiteet seuraavien kriteerien mukaisesti: vaadittavien muokkaustoimenpiteiden määrän ja koon minimointi putkilinjojen välisen etäisyyden pitäminen riittävänä (mieluiten 100 metriä, mutta etäisyyttä voidaan paikallisesti pienentää merenpohjan epätasaisuuksien vuoksi) mutkien määrän minimointi mutkien sijoittaminen alueille, joilla merenpohja on tasainen ja niiden vakauden määrittäminen putkilinjan ja merenpohjan esteiden välisen tarpeettoman kosketuksen välttäminen putkenlaskun aikana laivaväylien vaikutuksen minimointi Kuvassa 6.7 on esitetty yhteenveto seuraavista yksityiskohtaiseen merenpohjan muokkaustoimenpidesuunnitelmaan liittyvistä reittioptimoinneista: C4.0-reitit C9.1-reitit C10.3-reitit C14/C16-reitit Kuva 6.7. Esimerkki luoteisen putkilinjan reittioptimoinnista reitiltä C10.3 reitille C12.5 pisteiden KP 220 ja KP 240 välillä. Muita esimerkkejä reitin optimoinnista ja reittivalinnoista on kartaston kartoissa PR-4a, PR-4b, PR- 4c, PR-7a ja PR-7b
15 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku C4.0-reitit C4.0-reitit ovat konseptisuunnitteluvaiheessa määritettyjä reittejä. Hankkeen alussa ennen yksityiskohtaista suunnittelua merenpohjan muokkaukseen vaadittavat kiviainesmäärät arviointiin muissa vastaavissa epätasaisen merenpohjan hankkeissa tarvittujen soramäärien perusteella. Näitä arvoja on pidettävä kiviaineksen enimmäismäärinä C9.1-reitit Kun C4.0-reitit optimoitiin C9.1-reiteiksi, tavoitteena oli vähentää merenpohjan muokkaustoimenpiteiden ja kiviaineksen määrää. Reitti C9.4 on lisäparannus reittiin C9.1 (vain itäiseen putkilinjaan). C9.4 viittaa paikalliseen uudelleenreititykseen pisteen KP 381 ja pisteen KP 390 välillä. Uudelleenreitityksellä vältetään merenpohjan profiilissa esiintyvät kriittiset rinteet. Joidenkin korkeudeltaan kriittisten merenpohjan muokkaustoimenpiteiden, kuten korkeiden kivi ainespenkereiden, ja geoteknisen vakauden vuoksi tutkimuskäytävää päätettiin joissakin pai koissa (seuraavassa suositellut/ehdotetut alueet ) laajentaa kiviainestöiden minimoimiseksi. Vaadittavat kiviainesmäärät on esitetty taulukossa 6.4. Määrät perustuvat muissa samanlai sissa merenpohjan olosuhteissa toteutetuista putkilinjahankkeista saatuihin kokemuksiin C10.3-reitit C10.3-reitit olivat tulosta reittioptimoinnista, jonka tavoitteena oli tarjota suunnitelma merenpoh jan muokkaustoimenpiteistä esitettäväksi Suomen viranomaisille. Uudelleenreititys toteutettiin peruskäytävän sisällä. Muita mahdollisia vaihtoehtoja ei tarkasteltu, koska tutkimustietoja oli saatavissa vain peruskäytävän osalta, mutta ei suositelluilta/ehdotetuilta alueilta. Taulukko 6.4 osoittaa, että reitin C10.3 vaatima kiviainesmäärä on reitin C9.1 vaatimaa määrää suurempi. Tämä johtuu siitä, että reitin C10.3 vaatima kiviainesmäärä määritettiin käytettävissä olleiden tutkimustietojen tarkkojen laskelmien perusteella, kun taas reitin C9.1 vaatima määrä arvioitiin aiempien vastaavien hankkeiden perusteella C14-reitit C14-reitit määritettiin uusimpien tutkimustietojen perusteella. Uudelleenreititys toteutettiin suo siteltujen / ehdotettujen alueiden ja peruskäytävän sisällä. Reitin C10.3 optimointi reitiksi C14 vähensi vaadittavien merenpohjan muokkaustoimenpiteiden ja tarvittavan kiviaineksen määrää merkittävästi. Taulukossa 6.4 on esitetty sekä kaakkoisen että luoteisen putkilinjan vaatimien merenpohjan muokkaustoimenpiteiden ja tarvittavan kiviaineksen määrä. On huomattava myös, että taulukon kiviainesmäärät sisältävät vain staattisen (laskua edeltävän ja laskun jälkeisen) stabiilisuuden vaatimat määrät, eivät dynaamisen stabiilisuuden vaatimia määriä. Tästä syystä reitin C14 määrät eivät vastaa muiden reittien määriä. Tämä on tehty optimointien vertailun hel-
16 364 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 pottamiseksi, koska dynaamisen stabiilisuuden vaatimat muokkaustoimenpiteet on määritetty vain reitille C C16-reitit Reitti C16 on sama kuin reitti C14 Kalbådagrundin alueella sijaitsevaa 40 kilometrin osuutta lukuun ottamatta. Tällä osuudella reitin optimoinnissa käytettiin erilaista numerointia: Kalb_x, jossa x on juokseva numero. C16 on sama kuin C14 + Kalb_3 itä (kaakkoinen putkilinja) ja Kalb_6 länsi (luoteinen putkilinja). Taulukko 6.4. Muokkaustoimenpiteiden ja erikoisperustusten määrä Suomen talousvyöhykkeellä optimoinnin eri vaiheissa. Määrät sisältävät vain staattisissa olosuhteissa tapahtuvan kuormituksen edellyttämät kiviainesmäärät, eivät dynaamisen stabiilisuuden edellyttämiä määriä.
17 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku Kuva 6.8. Tärkeimpiä optimointivaiheita kuvaava kaavio
Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset
Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin
LisätiedotLuku 14. Jatkosuunnittelu
Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG
LisätiedotLuku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus
Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa
LisätiedotNord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä
Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa
LisätiedotOhjeita veneilijöille
Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotLuku 4. Hankkeen kauvaus FIN
Luku 4 Hankkeen kauvaus Sisällys Sivu 4 Hankkeen kuvaus 105 4.1 Johdanto 105 4.1.1 Hankkeen toimintojen laajuus 105 4.1.2 Yhteenveto hankkeesta 107 4.1.3 Aikataulu suunnittelu ja toteutus 109 4.2 Putkilinjan
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotLuku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN
Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotRiipilän kiviaineksenoton YVA-menettely
Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen
LisätiedotTUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA
TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
LisätiedotRaportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006
Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotNord Stream Espoon sopimuksen mukaiseen konsultaatioprosessiin liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus
Nord Stream Espoon sopimuksen mukaiseen konsultaatioprosessiin liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus Nord Stream Espoo-raportti: Ei-tekninen yhteenveto Helmikuu 2009 > Osa maailman suurimmista
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
LisätiedotLuku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu
Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotUusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017
Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko
LisätiedotPÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN
TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET Pisteytys on pyritty tekemään pelkistetyksi, jotta kaikki korjaajat päätyisivät samaan arvosteluun.
LisätiedotSuora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},
Määritelmä Suora Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko { p + t v t R}, missä p, v R n ja v 0. Tässä p on suoran jonkin pisteen paikkavektori ja v on suoran suuntavektori. v p LM1,
LisätiedotAlustavat huomautukset
Tämä asiakirja on käännetty tanskankielisestä alkuperäisestä asiakirjasta suomenkielelle. Mikäli käännöksen ja alkuperäisen tanskankielisen versioiden välillä on ristiriitaisuutta, tanskankielinen on määräävä.
LisätiedotKuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3.
MRa/JHu 10413 25.11.2010 VOIMAVAPRIIKKI OY FORSSAN KIIMASSUON TUULIVOIMAPUISTO LISÄYS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAAN JOHDANTO Voimavapriikki Oy:n Forssan ja Tammelan kuntien alueelle suunniteltua
LisätiedotEsimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten
LisätiedotMarkkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit. Markkinatoimikunta Maarit Uusitalo
Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit Markkinatoimikunta 4.2.2014 Maarit Uusitalo 2 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E julkaisee joka toinen
LisätiedotVesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013
1 Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Liite museoviranomaisille:
LisätiedotSiilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-
LisätiedotPoikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)
Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:
LisätiedotTäydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.
Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotPaikkatietokantojen EUREFmuunnoksen
Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen käytännön toteutus EUREF-II teemapäivä Jukka Vänttinen Sisältö Koordinaattimuunnokset Teklan ohjelmistoissa Muunnostyön valmistelu ja vaiheistus Muunnokset tietojärjestelmän
LisätiedotFennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen:
Kunnanhallitus 225 23.06.2014 Kunnanhallitus 37 26.01.2015 Fennovoima Oy:n esitys maanvuokrasopimuksesta ja kiinteistökaupan esisopimuksesta / Kauppakirja Kunnanerkkilä RN:o 28:0 -tilasta / Kauppakirja
LisätiedotKunkin vertailuperusteen alakohdan painoarvo on ilmoitettu yllä olevassa taulukossa. Laatu ja tekniset ominaisuudet perustaso 8 max 10 / 45 %
3. JUNATEKNIIKAN TASO Yhteenveto SIEMENS Painoarvo 1. Laatu ja tekniset ominaisuudet 7,76 7,11 45 % 2. Standardiratkaisujen osuus 8,10 7,80 22 % 3. Vastaavuus tarjouspyynnön teknisiin vaatimuksiin 8,00
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko
LisätiedotTUULIVOIMAPUISTO Ketunperä
Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015
LisätiedotTampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013
Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotItämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,
Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan
LisätiedotNord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ, TANSKA LUOTEINEN REITTI
Nord Stream 2 AG Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ, TANSKA LUOTEINEN REITTI Tämä asiakirja on käännetty englanninkielisestä alkuperäisestä versiosta. Jos käännetty versio ja
LisätiedotHakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa
Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen
LisätiedotKenguru 2017 Benjamin (6. ja 7. luokka)
sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saat 3, 4 tai 5 pistettä.
LisätiedotLUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013
Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset
LisätiedotAvaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto
Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotKARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
LisätiedotNord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten
Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Liite Yhteenveto kansallisesta YVA-menettelystä - Venäjä Helmikuu 2009
LisätiedotBALTICCONNECTORmaakaasuputken
BALTICCONNECTORmaakaasuputken työmaat Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, joka mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotKEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi
PROJEKTISUUNNITELMA 1 (10) Tampereen raitiotiehanke KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi PROJEKTISUUNNITELMA 2 (10) Sisällys 1. Osan 2 kehitysvaiheen sisältö ja tavoitteet...
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö
Lisätiedot! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013
LisätiedotSolmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:
Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman
LisätiedotSiikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ahma Ympäristö Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointiselostus Luku 5 303
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 5 303 Osa reittiä J käyttävistä nopeakulkuisista aluksista ei ole jäävahvisteisia, ja tästä syystä ne voivat liikennöidä vain jäättömänä aikana. Meri on yleensä
LisätiedotJanakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011
1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
LisätiedotTIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR. Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Tammikuu 2014 TIIVISTELMÄ HANKKEEN TARKOITUS Balticconnector -maakaasuputkihankkeella on tarkoitus
LisätiedotSelostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.
M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin
LisätiedotTÄYDELLINEN PROSESSI
14.11.2017 2 1 14.11.2017 3 TÄYDELLINEN PROSESSI Tarjouspyynnön läpikäynti Aiempiin tarjouksiin tutustuminen Analysointi Resurssien kartoitus Tarjouksen teko Tarjouksen lähettäminen Päätöspalaveri ja analysointi
LisätiedotKOULUKYYTITARJOUSTEN HYVÄKSYMINEN LUKUVUODEKSI 2011-2012 YHDEN VUODEN OPTIOLLA
Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 KOULUKYYTITARJOUSTEN HYVÄKSYMINEN LUKUVUODEKSI 2011-2012 YHDEN VUODEN OPTIOLLA Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset seuraavilta reiteiltä: - Mieskonmäen
LisätiedotLuku 6. Vaihtoehdot FIN
Luku 6 Vaihtoehdot Sisällysluettelo Sivu 6 Vaihtoehtoja 309 6.1 Reittivaihtoehdot 309 6.1.1 Johdanto 309 6.1.2 Reittivaihtoehtojen arviointimenetelmä 313 6.1.3 Nollavaihtoehto 328 6.1.4 Kuvaus Nord Streamin
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotLiikennesektorin alueellinen suunnittelu
Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2010 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET: 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan
LisätiedotNord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä
TAUSTATIEDOTE Marraskuu 2013 Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä Nord Streamin viimeisintä teknologiaa olevat putkilinjat muodostavat kiinteän yhteyden
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotTurvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa >
Turvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa > Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Uutta energiainfrastruktuuria Eurooppaan > Nord Stream
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
LisätiedotVIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi
1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...
LisätiedotMetallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet?
1 Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet? Tapa 1 Merkitään toista osaa x:llä, toista y:llä ja piirretään asiaa
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän
LisätiedotKASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%)
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotHyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013
1 Hyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Jasse Tiilikkala Tuukka Kumpulainen Tilaaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot...
LisätiedotMonitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut
Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus Pohjoiset suurhankkeet ja ympäristövaikutusten arviointi -symposium, Oulu, 27.11.2013 Monitavoitearviointi
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
Lisätiedot