Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu

Transkriptio

1 NS Final Munitions Clearance Monitoring Report FIN EEZ Rev A: 19 Sep 2010 Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu Tämä liite Tässä liitteessä on raportit, joissa esitetään vedenlaadun, sedimentin, pohjaeliöstön ja virtausten tarkkailun tulokset liittyen ammusten raivaukseen Suomen talousvyöhykkeellä joulukuussa 2009 (liite 6.1) sekä huhtikesäkuussa 2010 (liite 6.2). Lisäksi esitetään tulokset liittyen pitkän aikavälin vedenlaadun tarkkailuun Suomen vesillä ja ammusten raivaukseen Venäjän vesillä ajalla marraskuu 2009 kesäkuu 2010 (liite 6.3). Liite 6.1 Veden ja sedimentin tarkkailu ammusten raivauksen aikana Suomenlahdella syksyllä 2009 Kuvaus Tämä liite sisältää raportin, joka esittää veden ja sedimentin laadun tarkkailun tulokset liittyen ammusten raivaukseen syksyllä 2009 ammusluvan määräyksen 11 mukaisesti. Huomautamme, että tämä raportti ei sisällä pitkän aikavälin vedenlaadun tarkkailun tuloksia tai Venäjällä 2009 raivattujen ammusten rajat ylittävien vaikutusten tarkkailua. Nämä tulokset on esitetty liitteessä 6.3.

2 NORD STREAM AG V EDENLAADUN J A SEDIMENTTIEN SEURANTA SOTATARVIKKEIDEN RAIVAUKSEN AIKANA SUOMENLAHDELLA, SYKSY 2009 Antti Lindfors, Olli Huttunen & Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, FI PARAINEN

3 1 Sisällys 1. Johdanto 2 2. Materiaali ja menetelmät 3 3. Tulokset ja alustavat johtopäätökset 9 4. Liitteet 16

4 2 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään vuonna 2009 Suomenlahdella toteutetun sotatarvikkeiden raivausprojektin ensimmäiset tulokset. Seurannassa asennettiin kiinteitä antureita neljään eri paikkaan Suomen rannikolle, otettiin sotatarvikkeiden raivauskohdista sedimenttinäytteitä ennen raivausta ja sen jälkeen, sekä seurattiin veden sameutta reaaliaikaisesti raivauksen kuluessa. Kartassa 1 esitetään eri seurantatoimien sijainnit vuonna Kartta 1. Kiinteiden anturien (FIX1&2, referenssi-asemat CONTROL1&2), sedimenttinäytteiden ottopaikkojen (VOM1&2 ja VOHE1) sekä raivauksen aikana tapahtuvan veden sameuden reaaliaikaisen valvonta-aseman (VOHE1) sijainti. Tämä raportti perustuu valvonta-asemalta VOHE1 kerättyihin tietoihin; se oli ainoa sotatarvikkeiden raivauspaikka, jossa seuranta saatiin päätökseen vuonna Raivaus tapahtui joulukuun 6. päivänä. Seuranta perustuu Nord Stream -projektin asiakirjaan Ammusten raivauksen seurantaohjelma - Suomi G-PE-PER-REP-000-EMPFINMU, versio E, jossa määritellään ympäristön seurannan yksityiskohdat. Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Meriympäristöön ei havaittu alustavien tulosten perusteella kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä tai sedimenteissä eivät nousseet. Sotatarvikkeiden raivauksen aiheuttama sedimenttien kulkeutuminen oli vähäistä. Tämän raportin tulokset koskevat vain yhtä miinaa, kun taas loppuraportissa esitetään koko sotatarvikkeiden raivausoperaation tulokset, kun operaatio on päättynyt. Taulukossa 1 esitetään kullakin valvonta-asemalla tallennetut eri parametrien mittausarvot. Taulukko 1. Vuonna 2009 tallennetut parametrien mittausarvot eri asemilla. Asema Parametrit Mittaussyvyys Kesto FIX1 FIX2 suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja happipitoisuus Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta jatkuva CONTROL1 CONTROL2 VOM1, F27 VOM2, F22 VOHE1, F4 = sotatarvikkeiden raivauspaikkoja suolapitoisuus, lämpötila, sameus, happipitoisuus, 3D tiedot virtauksen nopeudesta ja suunnasta haitalliset aineet sedimentissä ja vedessä, suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja happipitoisuus Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet Sedimentit: 0,0 2,0 cm: 7 paikkaa ja 2,0 10,0 cm: 2 paikkaa Veden laatu: kaikki syvyydet jatkuva ennen sotatarvikkeiden raivausoperaatiota ja sen jälkeen

5 3 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Sedimenttinäytteiden otto ennen sotatarvikkeiden raivausta ja sen jälkeen Sedimenttinäytteet otettiin Limnos- ja GEMAX -tyyppisillä näytteenottolaitteella (kuva 1). Laitteet laskettiin r/v Sadurian hydraulivinssillä merenpohjaan. Sedimenttinäytteet jaettiin kerroksittain osanäytteiksi, talletettiin säiliöihin ja merkittiin, minkä jälkeen niitä säilytettiin kylmässä ennen laboratorioon kuljettamista. Taustanäytteitä kerättiin vuoden 2009 aikana kolmesta paikasta, jotka olivat VOM1, VOM2 ja VOHE1. Tarkoitus oli tutkia eri aineiden luonnollisia pitoisuuksia ennen varsinaisen sotatarvikkeiden raivaustyön alkamista. Räjäytyksen jälkeisiä näytteitä otettiin vain asemalta VOHE1 (kohde R , alkuperäinen arvio ammuksesta: venäläinen M12, räjähteen nettomäärä 150 kg, lopputilanne: miinanraivauskoho (raivauspanos), räjähteen nettomäärä 13 kg). Tässä raportissa on vain asemalta VOHE1 kerättyjä tuloksia. Kuva 1. GEMAX-tyyppinen sedimenttinäytteen ottolaite (vasemmalla) ja Limnos-tyyppinen sedimenttinäytteen ottolaite, jossa on 1 cm:n pystysuorat renkaat erittäin tarkkaa näytteenottoa varten (oikealla). Sedimenttinäytteitä kerättiin raivattavasta miinasta metrin päähän pohjoiseen ulottuvan näytteenottolinjan varrelta. Näytteet otettiin 50, 100, 200, 400, 800, ja metrin etäisyydellä ammuksesta. Sedimenttinäytteet kerättiin 0 2 cm:n yläkerroksesta kaikissa sijaintipaikoissa. Lisäksi kahdesta lähimmästä asemapaikasta (50 ja 100 metrin etäisyydellä) analysoitiin 2 10 cm:n kerrokset. Analysoidut parametrit sekä määritysrajat esitetään liitteessä 1. Taustanäytteitä otettiin marraskuun 11. päivänä 2009 (24 päivää ennen räjäytystä), ja räjäytyksen jälkeisiä näytteitä otettiin joulukuun 15. päivänä (8 päivää räjäytyksen jälkeen).

6 4 2.2 Vesinäytteiden otto sotatarvikkeiden raivausoperaation aikana Vesinäytteet otettiin VOHE1-asemalla käyttämällä 3,5 litran Limnos-tyyppistä vesinäytteen ottolaitetta (kuva 2). Vesinäytteet otettiin räjäytyspaikalla heti, kun alueelle meneminen oli turvallista (n. 60 minuuttia räjäytyksen jälkeen). Näyte otettiin mahdollisimman läheltä räjäytyspaikkaa (n. 50 metrin etäisyydellä siitä). Taustanäytteet kerättiin kolme tuntia ennen räjäytystä kolmelta eri syvyydeltä, 70, 30 ja 10 metristä, ja räjäytyksen jälkeen kahdeksalta eri syvyydeltä: 70, 60, 50, 40, 30, 20, 10 metrin sekä yhden metrin syvyydestä. Taustanäytteet otettiin turvallisuussyistä n metrin etäisyydellä räjäytyspaikasta. Vesinäytteet talletettiin pulloihin, merkittiin ja säilytettiin viileässä odottamassa kuljetusta laboratorioon. Analysoidut parametrit ja määritysrajat esitetään liitteessä 2. Laadunvalvonnassa räjäytyksen jälkeisistä näytteistä alimmasta syvyydestä otettu hylättiin, koska siinä oli epänormaalin suuri suspendoituneen aineen pitoisuus. Näytteenottolaite on kovassa merenkäynnissä saattanut koskettaa merenpohjaa niin, että pohjasedimentti on liannut näytteen. Kuva 2. Limnos-tyyppinen vesinäytteen ottolaite 2.3 Automaattilaitteiden avulla tapahtuva veden sameuden reaaliaikainen seuranta sotatarvikkeiden raivauksen aikana Veden laatua räjäytyspaikalla seurattiin reaaliaikaisesti automaattisesti tallentavan YSI sarjan syvän veden sondin avulla (kuva 3). Tallennetut parametrit olivat syvyys, johtokyky/suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja happipitoisuus. Näytteenottoväli pystysuuntaisessa profiloinnissa oli yksi sekunti, mikä vastaa suunnilleen 50 cm:n pystysuuntaista resoluutiota. YSI-sondin mittausalue, resoluutio ja tarkkuus esitetään liitteessä 3.

7 5 Kuva 3. Moniparametrinen YSI-sondi. Mittalaite laskettiin manuaalisesti pinnalta pohjaan kahdessa linjassa olevien ennalta määritellyissä seurantapisteissä. Molemmat linjat olivat yhden kilometrin mittaisia ja kohtisuorassa toisiinsa nähden (kuva 4). Taustavalvontaa tehtiin räjäytysalueen jokaisessa neljässä kulmassa juuri ennen räjäytystä. Räjäytyksen jälkeen pystysuuntainen profilointi tehtiin kahteen kertaan, tunti ja kolme tuntia räjäytyksen jälkeen. Yksittäisiä mittauslinjojen pisteitä oli turvallisuussyistä jätettävä mittaamatta, koska alueelle oli sijoitettu useita muita ympäristön ja räjäytyksen mittalaitteita. Koska mittauslinjoilta saadut tulokset on interpoloitu suuresta joukosta eri pisteiden mittausarvoja, yksittäinen puuttuva piste ei aiheuta virhettä tuloksissa. Yksittäisten pisteiden välinen etäisyys oli 100 metriä. Molemmat mittauskierrokset vesinäytteineen saatiin tehtyä 3 ½ tunnin aikana.

8 6 Kuva 4. Mittauslinjojen sijoittuminen sedimenttinäytteiden otossa ja pystysuuntaisessa profiloinnissa. Musta piste osoittaa sotatarvikkeen sijainnin, ja siniset pisteet esittävät kahta mittauslinjaa, jotka kulkivat kaakosta luoteeseen ja lounaasta koilliseen. Sedimenttinäytteiden ottokohdat on merkitty vihreillä pisteillä. Vesinäyte otettiin mahdollisimman läheltä räjäytyspaikkaa (musta piste). 2.4 Jatkuva seuranta ankkuroiduilla asemilla Jatkuva pitkäaikaisseuranta FIX1-, FIX2- ja CONTROL1- ja 2-asemilla toteutetaan ankkuroiduilla laitteilla. (Sijainnit on merkitty karttaan 1.) Mittauslaitteet tallentavat joka asemalla suolapitoisuuden, lämpötilan, happipitoisuuden ja sameuden arvot 60 minuutin välein. Automaattinen puhdistusjärjestelmä pitää anturit puhtaina. Anturit ovat vastaavia kuin pystysuuntaisessa profiloinnissa käytettävät mittalaitteet. Lisäksi asemilla CONTROL1 ja 2 on mittalaitteet, jotka tallentavat virtauksista 3D-tietoja. Asemien CONTROL1 ja 2 mittaustietoja käytetään taustatietoina kaikissa seurantatoimissa, kun taas asemilla FIX1 ja FIX2 tehdään havaintoja Venäjän talousvyöhykkeellä tapahtuvan sotatarvikkeiden raivauksen mahdollisista rajan ylittävistä vaikutuksista. Virtauksia mitattiin RD Instrumentsin 300 khz:n taajuudella toimivilla Workhorse Sentinel ADCP - laitteilla, jotka on varustettu paine- ja lämpötila-antureilla (kuva 5). Laitteilla mitataan virtauksia

9 7 merenpohjasta pintaan yhden metrin pystysuuntaisella resoluutiolla 60 minuutin välein. Näyte otetaan 60 sekunnin välein, ja tunnin aikana otettujen näytteiden keskiarvo tallennetaan 60 minuutin välein. Virtausnopeuden mittatarkkuus on parempi kuin 1 cm/s. Kuva 5. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset veden laadun mittarit ankkuroidaan merenpohjaan betonipainoilla, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet (kuva 6). Mittalaitteet asennettiin paikoilleen marraskuun 2009 alussa, kaksi viikkoa ennen sotatarvikkeiden raivauksen aiottua aloittamisaikaa. Kuva 6. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 7 on esitetty kiinteän anturin kokoonpano, johon sisältyvät ADCP, akustinen transponderi + vapautin sekä YSI-multiparametrisondi. Multiparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolelle, ja ADCP asennetaan merenpohjaan. Kaikki laitteet on kalibroitu ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti.

10 8 Kuva 7. Esimerkki kiinteille asemille asennetusta kokoonpanosta. Kaikki neljä seurantajärjestelmää jätettiin paikoilleen talven ajaksi. Seurantaohjelmien ensimmäiset tulokset ovat käytettävissä keväällä 2010, kun jäät sulavat Suomenlahdelta. 2.5 Sedimenttitietojen normalisointi Sedimenttinäytteissä olevien haitallisten aineiden pitoisuudet normalisoitiin ympäristöministeriön vuonna 2004 julkaiseman ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti 1. Metallien (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja Zn) pitoisuudet normalisoitiin kaavan 1 avulla, Kaava 1: jossa: C normalised = aineen pitoisuus standardisedimentissä C = aineen mitattu pitoisuus ennen normalisointia clay = saven (< 2 µm) mitattu prosenttiosuus kuivapainosta organic matter = orgaanisen aineen mitattu prosenttiosuus kuivapainosta a, b ja c = ainekohtaisia normalisointivakioita Vakiot a, b ja c on määritelty eri metalleille ympäristöministeriön vuonna 2004 julkaisemassa ruoppausja läjitysohjeessa (kobolttia lukuun ottamatta). Siksi kobolttipitoisuutta ei normalisoitu. 1 Normalisoituina nämä pitoisuudet ovat keskenään vertailukelpoisia, kun todelliset pitoisuudet muunnetaan standardisedimentin pitoisuuksiksi. Standardisedimentti koostuu orgaanisesta aineesta (10 % kuiva-aineesta) ja savesta (raekoko < 2 µm, 25 % kuivapainosta) (ympäristöministeriö 2004).

11 9 Haitalliset orgaaniset aineet (tributyylitina ja dioksiini) normalisoitiin kaavan 2 avulla. Kaava 2: jossa: = aineen pitoisuus standardisedimentissä Cnormalised C organic matter = aineen mitattu pitoisuus ennen normalisointia = orgaanisen aineen mitattu prosenttiosuus kuivapainosta Neljällä näytteellä oli poikkeuksellisen suuri vesipitoisuus ja pieni kuiva-aineen määrä. Siksi näissä näytteissä ei ollut riittävästi materiaalia kaikkien analyysien tekemiseen. Näissä tapauksissa analysoitiin ensisijaisesti haitalliset aineet fysikaalisten analyysien ja normalisoinnin sijasta. Näissä tapauksissa haitallisten aineiden normalisointi tehtiin käyttäen muina aikoina samasta paikasta otettujen näytteiden fysikaalisia ominaisuuksia. Laboratoriomittausten määritysrajan alittavien tulosten kohdalla laskelmissa käytettiin määritysrajan arvoa jaettuna kahdella. Normalisoituja pitoisuuksia verrattiin ympäristöministeriön vuonna 2004 julkaisemassa ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitettyihin haitallisten aineiden pitoisuustasoihin 1 ja 2. Tason 1 alittavat pitoisuudet edustavat vesiympäristön normaaleja taustapitoisuuksia. Tasojen 1 ja 2 välillä olevat pitoisuudet edustavat mahdollisesti pilaantunutta sedimenttiä. Tason 2 ylittävät pitoisuudet edustavat saastunutta sedimenttiä. Sotatarvikkeiden raivausta ei voi ympäristövaikutuksiltaan suoraan verrata ruoppaamiseen ja sedimenttien kasaamiseen, koska resuspendoituneet sedimentit päätyvät käytännöllisesti katsoen samalle alueelle. 3. VOHE1-asemalta (kohde R ) saadut tulokset ja alustavat johtopäätökset 3.1 Sedimentit Näytteenottolinja sijaitsi viettävällä, epätasalaatuisella merenpohjalla. Ammuksen lähellä sedimenttinäytteet otettiin 83 metrin syvyydestä. Kauimpana ammuksesta eli metrin päässä olevan näytteenottopaikan vedensyvyys oli vain 63 metriä. Sedimentin heterogeenisyys näkyi selvästi sen fysikaalisissa ominaisuuksissa. Miinan lähellä sedimentin vesipitoisuus oli hyvin korkea (> 90 %) ja kuiva-aineessa oli pääasiassa orgaanisia yhdisteitä (> 15 % kuivapainosta) ja savea. Mittauslinjan kaukaisemmassa, matalammassa päässä sedimentin vesipitoisuus (30 40 %) ja orgaanisten aineiden prosenttiosuus (< 2 % kuivapainosta) olivat alhaisia (kuva 8). Lisäksi metrin syvyydessä tavattiin myös kovaa merenpohjaa.

12 10 Water content Dry matter 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 50 m, before 50 m, after 100 m, 100 m, after 200 m, 200 m, after 400 m, 400 m, after 800 m, 800 m, after 1600 m, 1600 m, after 3200 m, 3200 m, after Kuva 8. VOHE1-asemalta ennen räjäytystä ja sen jälkeen otettujen näytteiden vesipitoisuus ja kuivaainesuhteet. Käytännöllisesti katsoen kaikki orgaaniset ja epäorgaaniset haitalliset aineet (kuten raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit) sekä ravinteet ovat liittyneenä orgaaniseen ainekseen tai hienojakoisiin mineraalihiukkasiin, lähinnä saveen. Siksi sedimentin fysikaaliset ominaisuudet aiheuttavat myös selvän kemiallisen gradientin, jossa haitallisia aineita oli selvästi runsaammin ammuksen lähellä kuin matalammassa vedessä ja kovemmalla pohjalla mittauslinjan kauimmaisessa päässä. Sama gradientti hallitsee haitallisten aineiden pitoisuuden jakautumaa sekä ennen ammuksen raivausta että sen jälkeen otetuissa näytteissä (liite 4). Normalisoinnin tarkoitus on tehdä fysikaalisilta ominaisuuksiltaan vaihtelevien näytteiden pitoisuudet keskenään vertailukelpoisiksi. Sama gradientti on kuitenkin nähtävissä myös normalisoiduissa pitoisuusarvoissa (liite 5). Haitallisten aineiden pitoisuudet joko kasvavat tai pienenevät ammuksen raivaamisen jälkeen enemmän tai vähemmän satunnaisesti. Aineiston vaihtelevuus voi johtua kahdesta ilmeisestä syystä: Merenpohjan luonnollisesta paikallisesta vaihtelevuudesta sekä laboratoriokäsittelyjen ja -analyysien aiheuttamasta vaihtelevuudesta. Analysoitujen pitoisuuksien 95 prosentin luottamusvälin ala- ja ylärajat vaihtelevat laboratoriokokeiden perusteella ainekohtaisesti 8 ja 25 prosentin välillä. Haitallisten aineiden normalisoidut pitoisuudet pysyivät pääasiassa tason 2 alapuolella sekä ennen ammuksen raivausta että sen jälkeen. Taso 2 ylittyi kahden arseeninäytteen kohdalla: toinen niistä oli otettu ennen ammuksen raivausta ja toinen sen jälkeen. Näytteet kerättiin 200 ja 400 metrin etäisyydeltä ammuksesta. Arseenia on käytetty pehmeiden metalliseosten kovettamiseen. Näytteessä oli muita näytteitä korkeampia metallipitoisuuksia (Cr, Co, Cu, Ni, Pb ja Zn), mikä saattaa selittää korkeamman arseenipitoisuuden. Useimmat analysoidut haitallisten aineiden pitoisuudet olivat lähellä tasoa 1 ja edustivat Suomenlahdelle tyypillisiä arvoja. Pitoisuuksien jakauma ennen miinan raivausta ja sen jälkeen kerätyissä näytteissä oli satunnainen. Myös dioksiinien ja furaanien pitoisuus ylitti tason 1 kahdessa näytteessä: ne oli kerätty 100 ja 200 metrin etäisyydellä miinasta sen raivaamisen jälkeen. Nämä korkeammat pitoisuudet todennäköisesti aiheutuvat satunnaisista tekijöistä, koska vesipatsaassa ei havaittu sameuden lisääntymistä 'matalan luokan' räjäytyksen jälkeen. Yleisesti ottaen dioksiineja ja furaaneja tiedetään syntyvän mm. epätäydellisen palamisen tuloksena. Teoriassa samantapaisia reaktioita voi tapahtua vedenalaisessa raivaustyössä Itämerellä.

13 Vesinäytteiden otto sotatarvikkeiden raivausoperaation aikana Vesinäytteet oli analysoitava laboratoriossa niiden parametrien selvittämiseksi, joita ei voida mitata automaattisesti kentällä käytettävillä mittalaitteilla. Laboratoriotulokset esitetään kuvissa 9 10, jotka edustavat metallien ja ravinteiden pystysuuntaista jakautumaa. Metals: vertical profile m Depth 10m 20m 30m 40m 50m 60m Cd [µg/l] Co [µg/l] Cr [µg/l] Cu [µg/l] Pb [µg/l] Ni [µg/l] Hg [µg/l] 70m Metals: vertical profile m 10m Depth 20m 30m 40m As [µg/l] Zn [µg/l] 50m 60m 70m Kuva 9. Metallien pystysuuntainen jakautuma vesimassassa räjäytyksen jälkeen.

14 12 Nutrients and turbidity: vertical profile m 10m 20m Total nitrogen [µg/l] Depth 30m 40m 50m Dissolved nitrogen [µg/l] Total phosphorus [µg/l] Phosphate phosporus [µg/l] 60m 70m Kuva 10. Ravinteiden pystysuuntainen jakautuma vesimassassa räjäytyksen jälkeen. Taulukossa 2 vertaillaan ennen räjäytystä ja sen jälkeen otettuja vesinäytteitä. Taustanäytteiden ja räjäytyksen jälkeen otettujen näytteiden ottopaikkojen välimatka oli noin metriä. Molemmat näytteet otettiin Vesinäytteiden perusteella arvioiden ammuksenraivaus ei vaikuttanut haitallisten aineiden tai ravinteiden pitoisuuksiin ympäröivässä vesimassassa. Ravinne- ja metallispitoisuudet olivat Suomenlahden vesimassoille tyypillisiä, ja arvot pysyivät suhteellisen vakaina koko vesipylvään pituudella. Hieman korkeammat arvot lähellä pohjaa ovat luonnollinen ilmiö. Ainoa kohonnut pitoisuus oli sinkin pitoisuus 70 metrin syvyydessä. Arvo oli 50 µg/l korkeampi kuin taustapitoisuus. Muiden aineiden pitoisuusvaihtelut pysyivät laboratoriomenetelmien tarkkuuden rajoissa. Räjäytyksen jälkeen räjäytystyön suorittaja ilmoitti, että vain 13 kg räjähteitä sisältänyt raivauspanos räjäytettiin. Joko ammuksen oma panos ei räjähtänyt, tai ammus ei enää sisältänyt räjähteitä.

15 13 Taulukko 2. Eri aineiden pitoisuudet vesimassassa taustanäytteiden ja räjäytyksen jälkeen otettujen näytteiden perusteella. Parametri Yksikkö Tausta * 70 m Räjäytyksen jälkeen * 70 m Tausta 30 m Räjäytyksen jälkeen 30 m Tausta 10 m Räjäytyksen jälkeen 10 m Suspendoitunut mg/l < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 aine; suodatin: GF/C Sameus FTU 1,10 1,10 0,12 0,14 0,15 0,17 Typen μg/l kokonaispitoisuus (Total Nitrogen) Liuennut typpi μg/l Kokonaisfosfori μg/l Fosfaattifosfori μg/l As mg/l 0,010 0,009 0,006 0,006 0,006 0,006 Cd mg/l < 0,0005 < 0,0005 < 0,0005 < 0,0005 < 0,0005 < 0,0005 Co mg/l < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 Cr mg/l < 0,002 < 0,002 < 0,002 0,009 < 0,002 < 0,002 Cu mg/l 0,003 0,004 0,003 0,003 0,003 0,003 Pb mg/l < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 Ni mg/l < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 Zn mg/l 0,024 0,076 0,056 0,05 0,052 0,051 Hg mg/l < 0,0002 < 0,0002 < 0,0002 < 0,0002 < 0,0002 < 0,0002 *Taustanäytteen ottopaikka: 59 52,53'N; 24 53,38 E ja räjäytyksen jälkeinen näytteenottopaikka: 59 52,28'N; 24 54,32 E 3.3 Automaattilaitteiden avulla tapahtuva veden sameuden reaaliaikainen seuranta sotatarvikkeiden raivauksen aikana Läheltä räjäytyspaikkaa saadut sedimenttipitoisuuksien mittaustulokset on esitetty pystysuorina sameuden mittauslinjoina tunti ja kolme tuntia räjäytyksen jälkeen (kuvat 11 14). Sameudessa ja muissa tallennetuissa parametreissa (suolaisuus, lämpötila ja happipitoisuus) ei räjähdyksen jälkeen ollut tapahtunut muutoksia tausta-arvoihin verrattuna. Suolaisuusarvot pysyivät vakaana pinnalta 40 metrin syvyyteen saakka (5,5 PSU), ja sen jälkeen suolaisuus kasvoi vähitellen arvoon 9,0 PSU. Lämpötilamuutokset pintavesissä välillä 0 40 metriä olivat pieniä (6,2 6,5 C); 40 metrin syvyydestä 55 metriin mennessä lämpötila kohosi 1,5 astetta ja 55 metrin jälkeen pohjalle mentäessä laski arvoon 5,8 C. Vesimassa oli hapella kyllästynyttä pinnalta 40 metrin syvyyteen saakka. Pohjalla happipitoisuus oli 3 mg/l. Mittauslinjalla tehdyissä reaaliaikaisissa mittauksissa ei havaittu sameuden lisääntymistä ympäröivässä vesimassassa. Tausta-arvot olivat samoja tai jopa korkeampia kuin räjäytyksen jälkeiset sameuden arvot. Keskimääräiset sameuden arvot ennen räjäytystä ja sen jälkeen olivat alle 1,0 NTU koko alueella, mikä vastaa suunnilleen suspendoituneiden aineiden pitoisuutta 1 mg/l vedessä.

16 14 Turbidity SE-NW transect 1 hour after detonation depth [m] distance from ammunition [m] 50 NTU 45 NTU 40 NTU 35 NTU 30 NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU 5 NTU 0 NTU Kuva 11. Sameuden mittauslinja tunti räjäytyksen jälkeen, suunta kaakko-luode Turbidity SW-NE transect 1 hour after detonation depth [m] distance from ammunition [m] 50 NTU 45 NTU 40 NTU 35 NTU 30 NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU 5 NTU 0 NTU Kuva 12. Sameuden mittauslinja tunti räjäytyksen jälkeen, suunta lounas-koillinen

17 15 Turbidity SE-NW transect 3 hours after detonation depth [m] distance from ammunition [m] 50 NTU 45 NTU 40 NTU 35 NTU 30 NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU 5 NTU 0 NTU Kuva 13. Sameuden mittauslinja kolme tuntia räjäytyksen jälkeen, suunta kaakko-luode Turbidity SW-NE transect 3 hours after detonation depth [m] distance from ammunition [m] 50 NTU 45 NTU 40 NTU 35 NTU 30 NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU 5 NTU 0 NTU Kuva 14. Sameuden mittauslinja kolme tuntia räjäytyksen jälkeen, suunta lounas-koillinen

18 16 Liitteet Liite 1. Sedimenttianalyyseissä analysoidut parametrit ja niiden määritysrajat. Parametri Määritysraja Tarkkuus As 5,0 mg/kg 25,4 % Cd 0,4 mg/kg 16,0 % Cr 5,0 mg/kg 10,2 % Co 5,0 mg/kg 9,2 % Cu 5,0 mg/kg 14,6 % Hg 0,1 mg/kg 14,6 % Ni 5,0 mg/kg 8,8 % Pb 10,0 mg/kg 9,6 % Zn 5,0 mg/kg 9,6 % Dibutyylitina 1,0 µg/kg 11,0 % Dioktyylitina 1,0 µg/kg 7,0 % Difenyylitina 1,0 µg/kg Monobutyylitina 1,0 µg/kg 8,5 % Mono oktyylitina 1,0 µg/kg 10,2 % Monofenyylitina 1,0 µg/kg Trisykloheksyylitina 1,0 µg/kg 8,7 % Tributyylitina 1,0 µg/kg 9,8 % Trifenyylitina 1,0 µg/kg 12,4 % Tetrabutyylitina 1,0 µg/kg 2,3,7,8 tetracdf* 0,16 ng/kg 1,2,3,7,8 pentacdf* 0,22 ng/kg 2,3,4,7,8 pentacdf* 0,22 ng/kg 1,2,3,4,7,8 heksacdf* 0,20 ng/kg 1,2,3,6,7,8 heksacdf* 0,20 ng/kg 1,2,3,7,8,9 heksacdf* 0,20 ng/kg 2,3,4,6,7,8 heksacdf* 0,20 ng/kg 1,2,3,4,6,7,8 heptacdf* 0,19 ng/kg 1,2,3,4,7,8,9 heptacdf* 0,19 ng/kg OktaCDF* 0,67 ng/kg 2,3,7,8 tetracdd* 0,09 ng/kg 1,2,3,7,8 pentacdd* 0,12 ng/kg 1,2,3,4,7,8 heksacdd* 0,24 ng/kg 1,2,3,6,7,8 heksacdd* 0,24 ng/kg 1,2,3,7,8,9 heksacdd* 0,24 ng/kg 1,2,3,4,6,7,8 heptacdd* 0,16 ng/kg OktaCDD** 0,31 ng/kg TEQ (WHO 1998) 0,502 ng/kg TEQ (WHO 2005) 0,455 ng/kg Liuennut ja kokonaistyppi 20 % 15 % Liuennut ja kokonaisfosfori 20 % 18 % * furaanit ** dioksiinit

19 17 Liite 2. Vesianalyyseissä analysoidut parametrit sekä analyysien määritysrajat ja tarkkuus. Parametri Määritysraja Tarkkuus As 0,10 µg/l 20 % Cd 0,01 µg/l 15 % Co 0,05 µg/l 20 % Cr 0,20 µg/l 20 % Cu 0,10 µg/l 20 % Hg 0,05 µg/l 20 % Ni 0,20 µg/l 20 % Pb 0,05 µg/l 20 % Zn 0,50 µg/l 25 % Sameus 0,10 FNU 10 % Suspendoitunut 0,50 mg/l 10 % aine Liuennut ja kokonaistyppi 0,005 mg/l 0,050 mg/l 15 % 15 % Liuennut ja kokonaisfosfori 0,002 mg/l 0,003 mg/l 15 % 15 % Liite 3. Automaattisten luotainten ja aseman parametrit, toiminta-alueet, resoluutio ja tarkkuus. Parametri Toiminta alue Resoluutio Tarkkuus Sameus NTU 0,1 NTU 2 % tai 0,3 NTU Suolapitoisuus 0 70 promillea 0,01 promillea 1 % Johtavuus ms/cm 0,001 0,1 ms/cm 0,5 % Lämpötila C 0,01 C 0,15 C Happi 0 20 mg/l 0,01 mg/l 1 %

20 18 Liite 4. Haitallisten aineiden analysoidut pitoisuudet VOHE1-asemalta ennen räjäytystä ja sen jälkeen otetuissa näytteissä. näyte (senttimetrejä 1A (0 2 cm) 1B (2 10 cm) 2A (0 2 cm) 2B (2 10 cm) 3A (0 2 cm) 4A (0 2 cm) 5A (0 2 cm) 6A (0 2 cm) 7A (0 2 cm) pinnan alla) etäisyys [m] syvyys [m] leveysaste pituusaste ,27' 24 54,22' ,27' 24 54,22' ,30' 24 54,22' ,30' 24 54,22' ,35' 24 54,22' ,46' 24 54,22' ,68' 24 54,22' ,11' 24 54,22' ,97' 24 54,22' Parametri Yksikkö Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Kuiva aine % 11,9 9,7 33,1 29,1 10,5 9,8 31,8 30,8 17,1 10,8 21,7 47,4 17,1 20,3 60,8 62,1 54,6 67,6 Arseeni, As mg/kg kuivapainosta 11 9, , < 5,0 6,6 8,8 < 5,0 Kadmium, Cd mg/kg kuivapainosta 0,91 0,83 < 0,40 0,42 1,30 0,72 0,47 < 0,40 0,78 0,87 0,74 0,97 0,74 0,8 < 0,40 < 0,40 < 0,40 < 0,40 Kromi, Cr mg/kg kuivapainosta Koboltti, Co mg/kg kuivapainosta < 5,0 9,3 10 5,5 Kupari, Cu mg/kg kuivapainosta , Elohopea, Hg mg/kg kuivapainosta 0,19 < 0,10 < 0,10 < 0,10 0,48 < 0,10 0,17 < 0,10 < 0,10 < 0,10 < 0,10 < 0,10 0,25 < 0,10 < 0,10 < 0,10 < 0,10 < 0,10 Nikkeli, Ni mg/kg kuivapainosta , ,7 Lyijy, Pb mg/kg kuivapainosta < 10 < 10 < 10 < 10 Sinkki, Zn mg/kg kuivapainosta Raekoko < μm % kuivapainosta 54,1. 60,3 52,3 54,8 60,1 62,2 59,4 75,4.. 79,7 68,9 66,2. 92,8 90,8 94 Raekoko < 63 μm % kuivapainosta 52,3. 47,9 44,6 54,1 59,1 47,1 47,5 71,6.. 50,8 49, ,5 30,5 12,4 Raekoko < 45 μm % kuivapainosta 51,6. 43,9 42,1 53,7 58, ,5 71,4.. 49,3 46,4 53,9. 16,5 28,9 10,8 Raekoko < 16 μm % kuivapainosta 50,8. 43,2 42,1 52,7 51,8 44,7 45,3 71,4.. 48,8 42,3 48,4. 16,2 26 9,6 Raekoko < 2 μm % kuivapainosta 38,5. 34,9 38,3 37,7 35,3 38,4 41,7 55,9.. 39,3 26,2 38,7. 12,9 18,7 5,7 Orgaaninen aine % kuivapainosta 13,2 15,3 5,1 4,1 13,4 13,3 4,1 2,7 4,9 14,3. 4,1 7,2 9,3. 1,1 1,3 1,7 Hehkutushäviö % kuivapainosta 15,8 15,6 7,5 6, ,8 6,8 5,6 8,8 14,7. 6,8 9, ,6 2,1 WHO(1998) PCDD/F TEQ ng/kg kuivapainosta 9,43 10,80 2,23 4,51 8,95 98,30 0,627 9,17 3,91 86,70 6,19 0,351 6,19 15,50 0,20 0,287 0,293 0,319 paitsi LOQ I TEQ (NATO/CCMS) ng/kg kuivapainosta 9,64 10,4 2,3 4,3 9,18 94,1 0,674 9,41 4,02 82,7 6,33 0,388 6, ,22 0,32 0,326 0,355 paitsi LOQ Kuiva aine g/kg kuivapainosta Kokonaisfosfori g/kg kuivapainosta 1,4 1,4 0,76 0,85 1,3 1,3 0,74 0,79 1 1,2. 7,8 3,2 6,2 0,68 0,83 1,1 0,61 Typpi, sedimentti g/kg kuivapainosta 7,1 4,9 2,8 3,2 6,6 7,7 2,6 2, ,1 3,7 3,7 0,9 0,8 1 0,9 Liuennut typpi, lieju mg/kg painosta < Liuennut fosfori, lieju mg/kg painosta 1,4 1,7 < 0,5 0,6 1 0,8 < 0,5 0,7 < 0,5 0,6. 0,5 0,8 1,2 4,6 1,3 < 0,5 2,5 Monobutyylitina (MBT) μg/kg kuivapainosta 9,5 5,3 2,9 < 1,3 6,9 5,2 3 < 1,4 5,4 7,4 10 1,2 10 3,1 3,1 1,2 3,2 1,8 Dibutyylitina (DBT) μg/kg kuivapainosta 25,3 18,9 2,5 1,6 16,1 11,2 2,8 2,6 5,9 16,2 14,9 1,1 14,9 3,2 1,8 1 1,8 1,7 Tributyylitina (TBT) μg/kg kuivapainosta 90,4 69,4 8,7 7,1 69,2 49 9,5 16,7 24,7 55,1 83,6 3 83,6 11,5 3,9 4,8 5,6 6,1 Tetrabutyylitina (TTBT) μg/kg kuivapainosta < 3,5 < 3,7 < 1,5 < 1,3 < 5,2 < 4,0 < 1,5 < 1,1 < 2,8 < 3,3 < 2,5 < 0,8 < 2,5 < 1,8 < 0,6 < 0,8 < 0,7 < 0,9 Mono oktyylitina (MOT) μg/kg kuivapainosta < 7,0 < 5,6 < 2,4 < 2,0 < 8,3 < 5,9 < 2,3 < 1,7 < 4,6 7,1 < 5,0 < 1,2 < 5,0 < 2,7 < 1,3 < 1,1 < 1,3 < 0,9 Dioktyylitina (DOT) μg/kg kuivapainosta < 3,5 < 3,7 < 1,5 < 1,3 < 5,2 < 4,0 < 1,5 < 1,1 < 2,8 5,7 < 2,5 < 0,8 < 2,5 < 1,8 < 0,6 < 0,8 < 0,7 < 0,9 Trifenyylitina (TPhT) μg/kg kuivapainosta < 8,8 < 7,5 < 3,0 < 2,7 < 10,3 < 7,9 < 2,9 < 2,5 < 6,8 < 6,5 < 6,2 < 1,6 < 6,2 < 3,6 2,5 4,9 < 1,7 < 1,0 Trisykloheksyylitina (TCHT) μg/kg kuivapainosta < 3,5 < 3,7 < 1,5 < 1,3 < 5,2 < 4,0 < 1,5 < 1,1 < 2,8 < 3,3 < 2,5 < 0,8 < 2,5 < 1,8 < 0,6 1,5 < 0,7 < 0,9

21 19 Liite 5. Haitallisten aineiden normalisoidut pitoisuudet sedimentissä ja ympäristöministeriön vuonna 2004 julkaisemassa ruoppaus- ja läjitys ohjeessa esitetyt tasot 1 ja 2. Maininta aiempi viittaa putkilinjan varrelta YVA-vaiheen aikana kerättyjen 25 näytteen mittausarvojen keskiarvoihin Nord Stream-projekti (2009) 2. Siniset palkit ovat ennen räjäytystä ja punaiset sen jälkeen mitattuja pitoisuusarvoja. 2 Ympäristövaikutuksien arviointiselostus (Nord Stream Project, 2009)

22 20

23 21

24 NS Final Munitions Clearance Monitoring Report FIN EEZ Rev A: 19 Sep 2010 Liite 6.2 Veden, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu ammusten raivauksen aikana Suomenlahdella keväällä 2010 Kuvaus Tämä liite sisältää raportin, joka esittää veden laadun, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailun tulokset liittyen ammusten raivaukseen keväällä 2010 ammusluvan määräyksen 11 ja vesiluvan määräyksen 32 mukaisesti. Huomautamme, että tämä raporttiversio ei vielä sisällä sedimentistä ja pohjaeliöstöstä otetuista näytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia. Nämä lisätään heti, kun laboratoriotulokset ovat saatavilla, arviolta lokakuun 2010 lopussa.

25 1 NORD STREAM AG V EDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELIÖSTÖN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA -AMMUSTEN RAIVAUS- G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2A-A Antti Lindfors Luode Consulting Oy LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, FI PARAINEN

26 2 Raportin tunniste: NORD STREAM: VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELIÖSTÖN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA -AMMUSTEN RAIVAUS- Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 02 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen AL 03 Antti Lindfors Nord Streamin tarkistuksen Tiina Salonen AL jälkeen korjattu versio 04 Antti Lindfors Nord Streamin tarkistuksen Tiina Salonen AL jälkeen korjattu versio A Antti Lindfors Lopullinen

27 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät 6 3. Tulokset ja pohdinta Johtopäätökset Liitteet 26

28 4 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään aluksista tapahtuvan automaattisen tarkkailun tulokset seuraavien neljän ammusten raivauspaikan ympäriltä: VOM1 (F27, Xenon), VOM2 (F22, Potassium), VOM3 (F17, Nickel) ja VOM4 (F44, Thorium), jotka näkyvät kartalla 1. Aluksista tapahtuva tarkkailu sisälsi ammuksen raivauspaikan pystysuuntaisen profiloinnin kahdella mittauslinjalla sekä perinteisen vesinäytteiden oton. Lisäksi Suomen vesiltä kerättiin sedimenttinäytteitä VOM1 3-asemilta ja pohjaeliöstönäytteitä VOM3-asemalta ennen raivausta ja sen jälkeen. Viron talousvyöhykkeellä sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteitä otettiin VOM3-asemaan liittyviltä asemilta SED3/BENT3 (Viro). Tätä raporttia täydennetään sedimentistä ja pohjaeliöstöstä otettujen näytteiden tuloksilla sen jälkeen, kun laboratorioanalyysit valmistuvat. Tarkkailu Suomen aluevesillä tapahtui seuraavien asiakirjojen mukaisesti: "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" (Asiakirjan numero G-PE-PER-REP-000-EMPFINMU-G) ja "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi" (Asiakirjan numero G-PE-PER-REP-000- EMPFIMU2-B). Viron aluevesillä tarkkailu tapahtui asiakirjan "Transboundary Monitoring Programme Finland" (Asiakirjan numero G-PE-PER-REP-000-TRAMOFI-A) mukaisesti. Kartta 1. Ammusten raivauksen tarkkailupaikkojen sijainti: VOM1 VOM4. (Kartta: Ramboll Finland Oy & Luode Consulting Oy)

29 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Neljältä tarkkailu-asemalta kerättyjen tietojen perusteella arvioiden ammuksien raivaus ei aiheuttanut merkittävää sameuden leviämistä ympäröiviin vesimassoihin. Ennen raivausta ja sen jälkeen otetuista vesinäytteistä saatujen tulosten perusteella metalli- ja ravinnepitoisuudet eivät kasvaneet. Kullakin asemalla tallennetut parametrien mittausarvot esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Asema ja kilometri kohta (KP) VOM1 ~ KP 366 Aseman tunnus ja sijainti Parametrit Tarkkailusyvyys Tarkkailupäivä Tarkkailu aluksesta: sameus, suolapitoisuus ja lämpötila Tarkkailu aluksesta: kaikki syvyydet Vesinäytteet: As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja kokonaishiili, suspendoitunut aines, sameus ja ravinteet Vesinäytteet: kymmenen metrin välein + yksi metri pohjan yläpuolella ja yksi metri pinnan alla Sedimenttinäytteet: VOM1/1: 59 51,88 N, 25 45,70 E VOM1/2: 59 25,79 N, 22 22,65 E VOM1/3: 59 25,84 N 22 22,65 E VOM1/4: 59 25,95 N, 22 22,65 E VOM1/5: 59 26,17 N, 22 22,65 E VOM1/6: 59 26,60 N, 22 22,65 E VOM1/7: 59 27,46 N, 22 22,65 E Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg, kokonaishiili ja ravinteet Sedimentti: 0 2 cm kaikissa sijaintipaikoissa 2 10 cm sijaintipaikoissa 1 ja 2 ennen jälkeen VOM2 ~ KP 264 Tarkkailu aluksesta: sameus, suolapitoisuus ja lämpötila VOM3 ~ KP 243 Sedimenttinäytteet: VOM2/1: 59 40,38 N, 24 09,38 E VOM2/2: 59 40,44 N, 24 07,15 E VOM2/3: 59 40,50 N 24 07,15 E VOM2/4: 59 40,61 N, 24 07,15 E VOM2/5: 59 40,82 N, 24 07,15 E VOM2/6: 59 41,25 N, 24 07,15 E VOM2/7: 59 42,11 N, 24 07,15 E Vesinäytteet: As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja kokonaishiili, suspendoitunut aines, sameus ja ravinteet Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg, kokonaishiili ja ravinteet Tarkkailu aluksesta: sameus, suolapitoisuus ja lämpötila Tarkkailu aluksesta: kaikki syvyydet Vesinäytteet: kymmenen metrin välein + yksi metri pohjan yläpuolella ja yksi metri pinnan alla Sedimentti: 0 2 cm kaikissa sijaintipaikoissa 2 10 cm sijaintipaikoissa 1 ja 2 Tarkkailu aluksesta: kaikki syvyydet ennen jälkeen SED3/ BENT3 (Viro) (lähellä asemaa VOM3) VOM4 ~ KP 242 Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteet: VOM3/1: 59 46,06 N, 24 25,81 E VOM3/2: 59 46,08 N, 24 25,81 E VOM3/3: 59 46,14 N 24 25,81 E VOM3/4: 59 46,24 N, 24 25,81 E VOM3/5: 59 46,46 N, 24 25,81 E VOM3/6: 59 46,89 N, 24 25,81 E VOM3/7: 59 47,75 N, 24 25,81 E Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteet: SED3/1: 59 44,55 N, 24 26,89 E SED3/2: 59 44,72 N, 24 27,53 E SED3/3: 59 44,13 N, 24 26,31 E Vesinäytteet: As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja kokonaishiili, suspendoitunut aines, sameus ja ravinteet Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg, kokonaishiili ja ravinteet sekä veden laatu analysoitiin myös VOM3/1- asemalta ennen raivausta ja sen jälkeen otetuista vesinäytteistä Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg, kokonaishiili ja ravinteet Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus Tarkkailu aluksesta: sameus, suolapitoisuus ja lämpötila Vesinäytteet: kymmenen metrin välein + yksi metri pohjan yläpuolella ja yksi metri pinnan alla Sedimentti: 0 2 cm kaikissa sijaintipaikoissa 2 10 cm sijaintipaikoissa 1 ja 2 Pohjaeliöstö: 3 näytettäkaikissa sijainneissa Sedimentti: 0 2 cm kaikissa sijaintipaikoissa Pohjaeliöstö: 3 näytettä kaikissa sijainneissa Tarkkailu aluksesta: kaikki syvyydet ennen jälkeen ennen jälkeen Vesinäytteet: As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja kokonaishiili, suspendoitunut aines, sameus ja ravinteet Vesinäytteet: kymmenen metrin välein + yksi metri pohjan yläpuolella ja yksi metri pinnan alla

30 6 2. Ammusten raivauksen tarkkailussa käytettävät materiaalit ja menetelmät 2.1 Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden otto ennen ammusten raivausta ja sen jälkeen Sedimentistä otettiin näytteitä Limnos- ja GEMAX-tyyppisellä näytteenottolaitteella (kuva 2). Laitteet laskettiin hydraulivinssillä merenpohjaan. Sedimenttinäytteet jaettiin ohjelman mukaisesti kerroksittain osanäytteisiin, talletettiin säiliöihin ja merkittiin, minkä jälkeen niitä säilytettiin kylmässä ennen laboratorioon kuljettamista. Taustanäytteitä kerättiin kahdesta paikasta vuoden 2009 aikana (VOM1 ja VOM2) ja kahdesta paikasta vuoden 2010 aikana (VOM3 ja SED3(Viro) Viron talousvyöhykkeellä). Taustanäytteiden keräämisen tarkoituksena oli tutkia eri aineiden luonnollisia pitoisuuksia ennen varsinaisen ammusten raivaustyön alkamista. Räjäytysten jälkeen näytteitä kerättiin kaikilta paikoilta raivauksen päätyttyä kesällä Sedimenttinäytteiden ottamisen lisäksi merenpohjasta otettiin näytteitä kvantitatiivisella Van Veen - näytteenottimella VOM3- ja BENT3(Viro)- asemalla pohjaeläimistön analysointia varten (kuva 2). Näytteitä otettiin ennen ammuksien raivaamista ja sen jälkeen vuonna Kuva 2. GEMAX-tyyppinen sedimenttinäytteen ottolaite (vasemmalla), Limnos-tyyppinen sedimenttinäytteen ottolaite, jossa on 1 cm:n pystysuorat renkaat erittäin tarkkaa näytteenottoa varten (keskellä), ja Van Veen -laite pohjaeliöstönäytteiden ottoa varten. Suomen aluevesillä sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteitä kerättiin raivattavasta ammuksesta metrin päähän pohjoiseen ulottuvalta näytteenottolinjalta. Näytteet otettiin 50, 100, 200, 400, 800, ja metrin etäisyydellä ammuksesta (kuva 4). Sedimenttinäytteet kerättiin 0 2 cm:n yläkerroksesta kaikissa sijaintipaikoissa. Lisäksi kahdesta lähimmästä paikasta (50 ja 100 metrin etäisyydellä) analysoitiin 2 10 cm:n kerrokset. Kaikista näytteenottopaikoista otettiin pohjaeliöstön tutkimista varten kolme näytettä, jotka säilytettiin erillisinä. Happipitoisuus, lämpötila ja suolapitoisuus mitattiin vesipatsaassa aivan merenpohjan pinnan läheltä kaikissa näytteenottopaikoissa.

31 7 SED3/BENT3-asemilla (Viro) näytteitä otettiin kolmessa sijaintipaikassa Viron talousvyöhykkeellä lähellä Suomen aluevesillä olevaa VOM3-asemaa. Sedimenttinäytteet otettiin 0 2 cm:n yläkerroksesta kaikissa sijaintipaikoissa. Pohjaeliöstöstä otettiin kolme näytettä kaikissa sijaintipaikoissa. Sedimentti- ja pohjaeliöstön laboratoriotutkimusten tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Tätä raporttia täydennetään näillä tuloksilla sen jälkeen, kun tutkimukset valmistuvat. 2.2 Automaattilaitteiden avulla tapahtuva veden sameuden reaaliaikainen tarkkailu ammusten raivauksen aikana Automaattista reaaliaikaista tarkkailua tehtiin kaikilla tarkkailupaikoilla automaattisesti tallentavan YSI-6600 sarjan syvän veden sondin avulla (kuva 3). Laite tallentaa sameus- ja syvyystiedot sekunnin välein pinnalta pohjaan. Lisäksi se kerää suolapitoisuus- ja lämpötilatietoja. YSI-sondin toiminta-alue, resoluutio ja tarkkuus esitetään liitteessä 1. Paikkatieto kerättiin GPS-laitteella. Kuva 3. Moniparametrinen YSI-sondi. Veden luonnollinen taustasameus mitattiin kaikilla asemilla ennen ammusten raivausta. Räjäytyksen jälkeinen tarkkailu tehtiin kahdella mittauslinjalla, joista toinen kulki lounaasta koilliseen ja toinen kaakosta luoteeseen raivauspaikkojen yli. Mittauslinjojen sijainti oli valittu niin, että raivattava ammus oli niiden leikkauspisteessä (kuva 4). Mittauslinjojen pituus vaihteli välillä metriä. Tarkkailu tehtiin tasaisin välein olevissa mittauspisteissä, metrin välein sää- ja aaltotilanteen mukaan. Tarkkailu tehtiin kahteen kertaan molemmilla linjoilla kaikilla neljällä raivauspaikalla. Ensimmäinen kierros käynnistyi heti, kun alueelle oli turvallista mennä (10 30 minuuttia raivauksen jälkeen), ja toinen kierros tehtiin heti ensimmäisen jälkeen. Tarkkailu saatiin yleensä tehtyä 3 4 tunnin sisällä raivauksen jälkeen (Ks. taulukko 2).

32 8 Kuva 4. Mittauslinjojen suunta sedimenttinäytteiden otossa ja pystysuuntaisessa profiloinnissa. Musta piste osoittaa ammuksen sijainnin, ja punaiset ja siniset pisteet esittävät kahta mittauslinjaa, jotka kulkivat kaakosta luoteeseen ja lounaasta koilliseen. Sedimenttinäytteiden ottokohdat on merkitty vihreillä pisteillä. Vesinäyte otettiin mahdollisimman läheltä räjäytyspaikkaa (musta piste). 2.3 Vesinäytteiden otto ammusten raivauksen aikana Automaattisen tarkkailun täydennykseksi jokaiselta raivauspaikalta otettiin sarja vesinäytteitä räjäytyksen jälkeen. Näytteet otettiin 10 metrin välein läpi koko vesipatsaan sekä metrin korkeudella pohjasta ja metrin verran pinnan alapuolelta 3 ½ litran Limnos-tyyppisellä vesinäytteen ottolaitteella (kuva 5). Näytteet otettiin raivauspaikalla heti, kun alueelle meneminen oli turvallista (n. 60 minuuttia räjäytyksen jälkeen), mahdollisimman läheltä räjäytyspaikkaa (n. 50 metrin etäisyydeltä siitä). Myös taustanäytteet kerättiin 1 5 tuntia ennen räjäytystä 3-4 eri syvyydeltä. Taustanäytteet otettiin turvallisuussyistä n metrin etäisyydellä räjäytyspaikasta. Kaikki vesinäytteet talletettiin pulloihin, merkittiin ja säilytettiin viileässä odottamassa kuljetusta laboratorioon.

33 9 Kuva 5. Limnos-tyyppinen vesinäytteen ottolaite Raivausten ajankohdat ja niihin liittyvä reaaliaikainen sameuden tarkkailu ja vesinäytteiden otto kaikilla asemilla esitetään seuraavassa taulukossa 2 yhdessä veden syvyystietojen ja käytettyjen räjähdemäärien kanssa (tietolähde: Bactec International Ltd.). Taulukko 2. Yhteenveto raivauksista ja vedenlaadun tarkkailusta tarkkailluilla raivauspaikoilla Kohde/tark kailuasema Raivauspäivä Veden syvyys (m) Pohjan tyyppi Raivau ksen kellonaika (UTCaikaa) Raivausalus ja tarkkailualus Raivauspanos Panospainot NEQ (kg) 1 Raivauksen tulos Luode-tarkkailuajat (UTC) Ammus (arvio) R (Xenon, F27) VOM Hyvin pehmeä savi 12:14 M/V Edda Freya R/V Palmen 9,8 300 Ei korkeanluokan räjähdystä. Huono näkyvyys raivauksen jälkeisen tutkimuksen aikana. Myöhemmin uusi tutkimus osoitti, että miina oli vaurioitunut, mutta sen panososa oli ehjä Tausta 7:40-8:45 Räjäytyksen jälkeen 12:35-16:50 Vesinäytteiden otto 13:00-14:00 R (Xenon, F27) VOM Hyvin pehmeä savi 14:00 M/V Noordhoek Singapore R/V Palmen 11,5 300 Panososa täysin tuhoutunut korkean luokan räjähdyksessä Tausta 8:25-9:25 Räjäytyksen jälkeen 14:25-17:35 Vesinäytteiden otto 14:25-15:25 R (Potassium, F22) VOM2 R (Nickel, F17) VOM3 R (Thorium, F44) VOM Siltti ja hieno hiekka Hyvin pehmeä savi hiekka / pehmeä savi 09:30 10:01 10:16 M/V Edda Freya R/V Palmen M/V Edda Freya R/V Palmen M/V Edda Freya R/V Palmen 9, , ,6 300 Kohde täysin tuhoutunut korkean luokan räjähdyksessä Miina ja panososa täysin tuhoutuneet Miina ja panososa täysin tuhoutuneet Tausta 7:10-8:10 Räjäytyksen jälkeen 9:40-13:25 Vesinäytteiden otto 10:05-10:45 Tausta 9:05-9:45 Räjäytyksen jälkeen 10:15-13:55 Vesinäytteiden otto 9:35-10:10 Tausta 8:40-9:35 Räjäytyksen jälkeen 10:25-13:55 Vesinäytteiden otto 12:05-12:35

34 10 1 Räjähteen nettomäärä 3. Tulokset ja pohdinta Seuraavissa kohdissa esitetään erikseen kaikkien tarkkailuasemien mittauslinjojen tuloskuvat ja vesinäytteiden laboratorioanalyysien tulokset. Kunkin mittauslinjan päiväkohtaiset tiedot sisältävät neljä kuvaa. Kaksi ensimmäistä kuvaa esittävät ensimmäisen mittauskierroksen tuloksia molemmilta mittauslinjoilta, ja kolmas ja neljäs kuva esittävät toisen mittauskierroksen tuloksia samoilta linjoilta. Tuloskuvista on vähennetty taustasameus. Käytetty sameusasteikko 0 50 NTU 1 on tyypillinen tarkkailtaessa veden laatua rakennusprojekteissa Suomessa. 1 NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö

35 VOM1-asema Automaattilaitteiden avulla tapahtuva veden sameuden reaaliaikainen tarkkailu 0 VOM1, Turbidity SW-NE transect 1 hour after detonation 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU depth [m] NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 6. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, lounas koillinen, depth [m] VOM1, Turbidity SE-NW transect 1 hour after detonation 50 NTU 45 NTU 40 NTU 35 NTU 30 NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 7. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, kaakko luode,

36 12 0 VOM1, Turbidity SW-NE transect 3 hours after detonation 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU depth [m] NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 8. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, toinen näytteenottokierros, lounas koillinen, VOM1, Turbidity SE-NW transect 3 hours after detonation 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU depth [m] NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 9. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, toinen näytteenottokierros, kaakko luode, Tarkkailu asemalla VOM1 toistettiin 11.5., koska raivaus onnistui vain osittain

37 13 0 VOM1, Turbidity SW-NE transect 1 hour after detonation 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU depth [m] NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 10. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, lounas koillinen, VOM1, Turbidity SE-NW transect 1 hour after detonation 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU depth [m] NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 11. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, kaakko luode,

38 14 0 VOM1, Turbidity SW-NE transect 2 hours after detonation 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU depth [m] NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 12. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, toinen näytteenottokierros, lounas koillinen, Tarkempi kuvio pienemmässä skaalassa esitetään esimerkkinä liitteessä 2. 0 VOM1, Turbidity SE-NW transect 2 hours after detonation 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU depth [m] NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU distance from ammunition [m] 5 NTU 0 NTU Kuva 13. VOM1, alukselta tapahtuva tarkkailu, toinen näytteenottokierros, kaakko luode, Tarkempi kuvio uudessa mittakaavassa esitetään esimerkkinä liitteessä 2.

39 Vesinäytteiden otto Taulukko 3. Laboratoriotulokset aluksesta tapahtuvan tarkkailun aikana VOM1-asemalta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Päivämäärä Seurantakohde, näytteenottosyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As Sameus Kiintoaines Veteen liuenneen hapen määrä Kokonaistyppi NO3 N NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l m tausta <0,05 <0,05 <0,002 0,14 1,4 0,42 <0,05 <0,01 0,85 0, ,6 300 <5 <2,5 < m tausta <0,05 <0,05 <0,002 0,15 1,4 0,43 <0,05 <0,01 0,93 0,43 0,6 13, , m tausta <0,05 <0,05 <0,002 0,16 1,5 0,46 <0,05 <0,01 0,94 0,45 <0,5 10, , m tausta <0,05 <0,05 <0,002 0,19 1,9 0,46 <0,05 <0,01 1 0,55 1,1 7, < m <0,05 <0,05 <0,002 0,14 1,5 0,38 <0,05 <0,01 0,9 0,54 1,1 14,4 310 <5 <2,5 < m <0,05 <0,05 0,002 0,14 1,3 0,38 <0,05 <0,01 0,89 0,94 0,7 14,4 300 <5 <2,5 < m <0,05 <0,05 0,004 0,14 1,3 0,38 <0,05 <0,01 0,88 0,3 0,6 14,1 280 <5 <2,5 < m <0,05 <0,05 0,002 0,15 1,4 0,36 <0,05 <0,01 0,93 0,36 <0,5 13, , m <0,05 <0,05 <0,002 0,14 1,5 0,38 <0,05 <0,01 0,95 1,1 <0,5 12, , m <0,05 <0,05 <0,002 0,15 1,5 0,36 <0,05 <0,01 0,94 0,98 0,6 11, , m <0,05 <0,05 <0,002 0,15 1,6 0,4 <0,05 <0,01 0,96 1,5 0,5 10, , m <0,05 <0,05 <0,002 0,17 1,8 0,4 <0,05 <0,01 1 0,53 0,6 4, ,1 89 < m <0,05 <0,05 <0,002 0,2 1,9 0,41 <0,05 <0,01 1,1 1,6 1 1, <2, Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU.

40 Taulukko 4. Laboratoriotulokset aluksesta tapahtuvan tarkkailun aikana VOM1-asemalta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 16 Päivämäärä Seurantakohde, näytteenottosyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As Sameus Kiintoaines Veteen liuenneen hapen määrä Kokonaistyppi NO3 N NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l m tausta <0,05 1 <0,002 0,15 1,4 0,49 <0,05 <0,01 0,89 1,3 1,4 13,4 320 <5 <2,5 < < m tausta <0,05 1,9 <0,002 0,15 1,2 0,46 <0,05 0,05 0,88 0,63 <1 13,2 260 <5 <2,5 < m tausta <0,05 0,86 <0,002 0,17 1,8 0,57 <0,05 <0,01 0,93 0,44 <1 11, <2,5 71 < m tausta <0,05 0,8 <0,002 0,2 1,6 0,6 <0,05 <0,01 1,1 1,1 1,4 6, <2,5 77 < m 0,61 2 0,003 0,14 1,1 0,41 <0,05 <0,01 0,89 0, ,4 330 <5 <2,5 < < m <0,05 0,53 0,002 0,14 1,1 0,4 <0,05 <0,01 0,85 0,45 <1 13,2 250 <5 <2,5 < m <0,05 1,5 <0,002 0,14 1,1 1 <0,05 <0,01 0,88 0,55 <1 13,1 250 <5 <2,5 < m <0,05 0,99 <0,002 0,15 1,2 0,7 <0,05 <0,01 0,88 0,32 <1 13,1 260 <5 <2,5 < m <0,05 0,9 0,003 0,15 1,3 0,42 <0,05 <0,01 0,9 0,3 <1 12, <2,5 66 < m <0,05 1,1 <0,002 0,16 1,3 0,44 <0,05 <0,01 0,98 0,57 <1 10, <2,5 70 < m <0,05 0,69 0,003 0,16 1,8 0,44 <0,05 <0,01 0,97 0,39 <1 10, <2,5 73 < m <0,05 1,2 <0,002 0,18 1,6 0,47 <0,05 <0,01 1,1 0,54 <1 5, <2,5 84 < m <0,05 2,6 0,002 0,22 1,7 0,44 <0,05 <0,01 1,2 1,3 <1 3, <2, m ylimääräinen piste 0,12 1 <0,002 0,15 1,5 0,43 <0,05 <0,01 0,89 1,5 1,8 13,1 270 <5 <2,5 < Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU.