7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus ja myöhemmät ilmoitukset) verrataan havaittuihin vaikutuksiin. Vertailua tehtäessä on tärkeätä huomata, että arviot vaikutuksista on laadittu koko rakennusajalle, kun toistaiseksi käytettävissä on ympäristötarkkailun tulokset vain yhdeltä vuodelta. Pääpaino tässä vertailuluvussa on asetettu abioottisille vaikutuksille, jotka potentiaalisesti voivat sekä suoraan että välillisesti merkittävimmin muuttaa sedimentti-vesi -ekosysteemiä ja siten eliöstön elinolosuhteita merenpohjalla ja vesipatsaassa. Vertailua on tehty myös rakennustoimien arvioiduista ja havaituista vaikutuksista pohjaeliöstöön, laivaliikenteeseen ja merenpohjasta putkilinjan reitin tutkimuksissa löydettyihin esineisiin. 7.1 Ammusten raivaaminen Arvioidut vaikutukset Ammusten raivauksen vaikutukset on arvioitu ammuskohtaisesti ja niiden odotettiin olevan vähäisiä Suomenlahdella. Havaitut vaikutukset Kaikkien raivaustöiden ympäristövaikutukset olivat merkittävästi YVA-raportissa ja ammuskohtaisissa arvioissa esitettyjä vähäisempiä (arviot perustuivat tilanteisiin, joissa pahin vaihtoehto olisi toteutunut): Raivattujen räjähdyspanosten kokonaismäärä oli noin 60 prosenttia ennakoidusta ja etukäteen arvioidusta kokonaismäärästä Vapautuneen sedimentin kokonaismäärä oli noin 10 prosenttia arvioidusta Mitatut keskimääräiset virtaukset koko vesipatsaassa olivat paljon pienempiä kuin 0,2 m/s, eivätkä pohjan läheiset virtaukset ylittäneet arvoa 0,3 m/s Sedimenttien ja haitta-aineiden leviämistä tarkkailtiin viidessä raivauspaikassa, eikä ennustettuja sameuspilviä havaittu Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden analyysissa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia (1) sedimentin haitta-ainepitoisuuksissa tai (2) pohjaeliöstössä, johtuen ammusten raivaustoimista. Todettu vaihtelu johtuu merenpohjan koostumuksessa esiintyvästä luontaisesta vaihtelusta Rekisteröidyt paineaaltojen huippuarvot olivat yleisesti ennakoitua alhaisempia Ennen räjäytystoimia havaittiin vain yksi merinisäkäs joka onnistuttiin häätämään karkotuslaitteilla; vahingoittuneita tai kuolleita merinisäkkäitä ei ole raportoitu Suhteellisen pieni määrä kaloja, lähinnä silakoita, kuoli raivaustoimien seurauksena Lintujen kuolemantapauksia ei ole raportoitu; raivaustoimien jälkeen merilinnut olivat lähinnä syömässä kuolleita tai kuolevia kaloja. Tynnyrien ei ole havaittu siirtyneen; yksi riskitason 3 tynnyri (R ) vahingoittui ROV-tarkastuksessa, mutta sen sisältö osoittautui olevan sedimenttiä; yksi riskitason 0 tynnyri (R ) vahingoittui ROV-tarkastuksessa ennen ammusten raivausta, aiheuttamatta sisällön valumista mereen Vaikutuksia kulttuuriperintökohteisiin ei havaittu Vaikutuksia kaapeli-infrastruktuuriin ei havaittu Vaikutukset laivaliikenteeseen olivat väliaikaisia ja vähäisiä Ammusten raivaustoimista Venäjän vesillä ei aiheutunut mitattavissa olevia rajat ylittäviä vaikutuksia vedenlaatuun Suomen vesillä Ammusten raivaustoimia tarkkailtiin raivausluvan ja vesiluvan lupamääräysten mukaisesti.

2 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 133 Johtopäätökset Ammusten raivauksen aikana mitatut virtausnopeudet vastasivat arvioituja arvoja. Alimmassa vesikerroksessa ei havaittu jatkuvia voimakkaita virtauksia. Havaintojen tärkein johtopäätös oli, ettei raivaustoimia tarvinnut lykätä sen vuoksi, että virtaukset olisivat ylittäneet ammusten raivaukseen myönnetyissä luvissa esitetyt kriteerit. Räjäytysten vaikutukset merenpohjaan olivat alun perin odotettuja huomattavasti vähäisempiä. Yleisesti ottaen töistä aiheutuneet huippupaineet ja niiden aiheuttama vedenalainen melu olivat arvioitua huomattavasti alhaisempia. Merkittäviä vaikutuksia vedenlaatuun ei havaittu ja sameusarvojen vähäistä nousua havaittiin vain raivaustöiden läheisillä alueilla. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, ettei ammusten raivaamisesta aiheutunut haitallisia vaikutuksia vesipatsaaseen, merenpohjaan tai suojelualueisiin eikä pitkän aikavälin tarkkailuasemiin. Numeerisen leviämismallin tulosten perusteella tehtyihin arvioihin sedimentin ja haitta-aineiden leviämisestä sovellettiin konservatiivisuuden takaamiseksi epävarmuuskertoimia (kerroin 1,5 sameuspilvien pituudelle ja kestolle sekä kerroin 2,0 sameuspilvien alueelliselle esiintymiselle). Tarkkailutulosten ja tehtyjen arvioiden vertailu osoittaa, että tällainen menettely ei ollut tarpeen sameuspilvien pituuden ja keston arvioinnissa. Se osoittautui kuitenkin mitä ilmeisimmin tehokkaaksi validoitaessa ennakoon arvioituja vaikutuksia sedimenttipilven enimmäispitoisuuden alueellisesta esiintymisestä. 7.2 Kiviaineksen kasaaminen Merenpohjan morfologia Kivipenkereitä rakennetaan putkilinjan asennuskäytävään merenpohjan muotoilemiseksi paikallisesti tukemaan putkilinjaa ja varmistamaan sen säilyminen ehjänä pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on ehkäistä liian pitkät jännevälit ja varmistaa paikallinen dynaaminen vakaus. Kivipenkereet aiheuttavat korkeusmuutoksia merenpohjan morfologiassa. Putkenlaskua edeltävät kiviaineksen kasaustyöt saatiin valmiiksi yhtä kivipenkerettä lukuun ottamatta vuoden 2010 loppuun mennessä ja käytettävissä on siten kattava aineisto tarkkailutuloksia. Putkenlaskun jälkeiset kiviaineksen kasaustoimet ovat vielä kesken ja ne jatkuvat vuonna 2011 putkilinjan 1 reitillä ja vuonna 2012 putkilinjan 2 reitillä. Putkenlaskua edeltäviä kiviaineksen kasaustoimia tehtiin yhteensä 27 kohteessa, putkilinjojen liitoskohta mukaan lukien. Kiviainesta kasattiin yhteensä m 3. Vuonna 2010 putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistoimia tehtiin 13 kohteessa, kiviainesmäärän oltua m 3 (taulukko 7.1). Arvioidut vaikutukset Ilmoituksessa suunnitelman muutoksesta kiviaineksen kasaamiseen liittyen oletuksena oli, että ennen putkenlaskua Suomen talousvyöhykkeelle rakennetaan 27 kivipenkerettä /110/. Putkenlaskun jälkeen kiviainesta oli määrä kasata 153 kohteessa. Molempien putkilinjojen rakentamiseen arvioitiin kuluvan yhteensä m 3 kiviainesta, peittäen m 2 laajuisen pohjan alan. Kivipenkereiden paikallisuus ja niiden vähäinen merkitys merenpohjan geologialle huomioiden, YVA-selostuksessa /109/, vesilupahakemuksessa ja myöhemmässä ilmoituksessa arvioitiin, että kasaustoimien kokonaisvaikutus ympäristöön on pieni ja merkittävyys vähäinen. Havaitut vaikutukset Merenpohjan morfologiaa tarkkailtiin kaikissa kiviaineksen kasauspaikoissa. Putkenlaskua edeltävien kiviaineksen kasaustoimien tarkkailutiedot, kuten tiedot penkereiden sijainnista, syvyydestä, kiviaineksen suunnitellusta ja kasatusta määrästä, rakennettujen kivipenkereiden korkeudesta ja pinta-alasta merenpohjassa, on esitetty liitteessä 4. Lisäksi liitteessä on käytettävissä olevat tiedot putkenlaskun jälkeen rakennetuista kivipenkereistä. Ennen putkenlaskua rakennettujen kivipenkereiden korkeus on 1,5 6,3 metriä. Ennen putkenlaskua

3 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 134 rakennettujen 27 kivipenkereen (putkilinjojen liitoskohta mukaan lukien) kokonaisala merenpohjassa on m 2. Johtopäätökset Vuonna 2010 merenpohjaan on kasattu yhteensä m 3 kiviainesta. Määrä on m 3 (34 prosenttia) arvioitua (164,305 m 3 ) suurempi /92, 109/. Kiviainesta kului arvioitua enemmän erityisesti putkilinjojen liitoskohdassa, jossa kasattu kiviaines upposi pehmeään merenpohjaan. Sen vuoksi kiviainesta tarvittiin arvioitua enemmän vakaan perustan luomiseksi putkilinjojen liitostöille. Ennen putkenlaskua rakennettujen kivipenkereiden korkeudet vastaavat pääpiirteissään suunniteltuja. Suurin korkeusero on 0,7 metriä. Putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistoimia ei saatu valmiiksi vuonna Kiviaineksen arvioidun kokonaismäärän ja toteutuneen, kasatun määrän vertailu sekä kivipenkereiden suunnitellut korkeudet ja toteutuneet pinta-alat putkenlaskun jälkeen tehtyjen penkereiden osalta raportoidaan Putkilinjan 1 valmistumisen jälkeen. Taulukko 7.1 Vuonna 2010 rakennetut kivipenkereet Yhteenveto vuonna 2010 rakennetuista kivipenkereistä Lukumäärä Tilavuus m 3 Muutos % Arvioitu Rakennettu Arvioitu Rakennettu Linja % Ennen putkenlaskua Linja * % Putkijaksojen % liitoskohta yhteensä % Linja Putkenlaskun jälkeen** Linja Putkijaksojen liitoskohta yhteensä *Ennen putkenlaskua rakennettava penkere E2012 ei valmistunut vuonna ** Putkenlaskun jälkeen rakennettavien kivipenkereiden rakentaminen on kesken Sedimentin laatu Merenpohjan muokkaustöistä puhuttaessa sedimentin laatu ja vedenlaatu ovat miltei joka suhteessa tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Jäljempänä YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa esitettyjä arvioituja vaikutuksia ja vuonna 2010 havaittuja vaikutuksia on verrattu toisiinsa. Kiviaineksen kasaaminen sekoittaa sedimenttiä ja aiheuttaa sedimentin resuspendoitumista vesimassaan. Suspendoituneen sedimentin uudelleenkerrostuminen riippuu monista tekijöistä (katso luku ja viite /94/). Haitta-aineiden liukenevuus veteen on tavallisesti suhteellisen hidasta (metallit) tai hyvin hidasta (orgaaniset yhdisteet). Koska haitta-aineita ei töiden seurauksena joudu mereen, kiviaineksen kasaamistoimet aiheuttavat lähinnä sedimentin ja haitta-aineiden siirtymistä paikasta toiseen merenpohjalla (katso luku 8.1.2). Putkilinjan reitillä, Suomen talousvyöhykkeellä, pintasedimentissä olevien metallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuustasot alittavat yleisesti tason 1 raja-arvot, pois lukien TBT (luku 6.2.3) /99/. Sen vuoksi rakennustoimien vaikutuksesta leviävien ja siirtyvien haitta-aineiden määrän arvioitiin olevan joka tapauksessa pieni.

4 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 135 Resuspendoituneen sedimentin määrä on suhteessa kasattuun kiviainesmäärään ja resuspendoitumisnopeus on suhteessa kiviaineksen kasaamisnopeuteen. Putkilinjojen liitoskohta on oleellisin kohde vertailulle. Vuonna 2010 suurin kivipenkere rakennettiin liitoskohtaan jossa sedimenttien pehmeyden vuoksi merenpohjan häiriintyminen oli merkittävintä. Arvioidut vaikutukset YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa kiviaineksen kasaamistoimien vaikutuksesta resuspendoituvan sedimentin arvioitiin kerrostuvan uudelleen merenpohjalle lähelle putkilinjaa. Alle 0,1 km 2 :n alalla nettosedimentaation arvioitiin ylittävän arvon 1 kg/m 2 eli noin 1 mm/m 2 (konservatiivisena eli varovaisena oletuksena tiheys 1 kg/dm 3 laskeutuvalle kuiva-aineelle). Epävarmuustekijät huomioiden tämä pinta-ala määritettiin vähimmäisvaikutusalaksi. Sedimentaation arvioitiin ylittävän arvon 10 mm/m 2 tätä paljon pienemmällä alalla ja rajoittuvan kivipenkereiden välittömään läheisyyteen. Kiviaineksen kasaamistyöt jatkuvat vuonna Kasattavan kiviaineksen kokonaismäärä ei ole vielä tiedossa, koska putkenlaskun jälkeen rakennettavien kivipenkereiden tarve perustuu merenpohjaan lasketun putkilinjan putkenlaskun jälkeiseen tutkimukseen. Resuspendoituneen sedimentin siirtyminen arvioitiin kuitenkin vaikutukseltaan lyhytkestoiseksi, paikalliseksi ja merkitykseltään vähäiseksi. Vesilupahakemuksessa arvioitiin, että kiviaineksen kasaamisen vaikutusalue putkilinjojen liitoskohdassa, missä suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuus on 10 mg/l vesipatsaan alimmassa 10 metrissä, ulottuisi noin 700 metrin etäisyydelle, pinta-alan ollessa 0,4 km 2 /96/. Ensimmäistä arviota suuremman kiviainesmäärän (tilavuus/kasauskerta oli 20 % YVAselostuksessa arvioitua suurempi) perusteella tehdyssä uudelleenmallinnuksessa etäisyydeksi arvioitiin metriä ja alaksi 1,4 km 2 /94, 111/. Näiden tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että putkilinjojen liitoskohdassa arvioitu, kiviaineksen kasaamisesta johtuva sedimentin siirtyminen virtauksen suunnassa yli metrin etäisyydelle alittaa kaikissa tapauksissa reilusti arvot 0,5 kg/m 2 ja 0,5 mm/m 2. Todennäköisesti arvot ovat paljon lähempänä lukemia 0,1 kg/m 2 ja 0,1 mm/m 2. Siirtyneen sedimentin arvioituja määriä voidaan pitää merkityksettöminä verrattuna useiden kilojen ja useiden millimetrien luonnolliseen sedimentaationopeuteen neliömetriä kohden vuodessa /112/. Luvussa (VOFIXIW1, putkilinjojen liitoskohta) esitetyn mukaisesti suspendoituneen kiintoaineksen keskimääräinen pitoisuus vesipatsaassa, alimmassa kymmenen metrin kerroksessa pohjan yläpuolella, arvioitiin olevan mg/l /94/. Jatkuvaluonteisesta kiviaineksen kasaustoimesta (10 kasauskertaa 64 tunnin jaksoissa, kesto/kerta 20 tuntia,) seurauksena oleva jatkuva sedimentin resuspendoituminen ja uudelleenkerrostuminen aiheuttaa enimmäispitoisuuden, joka on mainitulla välillä. Kun suspendoitunut aines, jonka pitoisuus merivedessä on mg/l, uudelleenkerrostuu merenpohjalle, kerrostuvan sedimentin määrä on 0,10 0,32 kg/m 2 ja kerroksen paksuus on 0,10 0,32 mm/m 2. Käytännössä uudelleenkerrostuvan sedimentin määrä ja kerroksen paksuus vaihtelevat eri sijaintipaikoissa resuspendoitumislähteen suunnan ja etäisyyden, virtausolosuhteiden ja uudelleenkerrostumisjakson keston mukaan. Havaitut vaikutukset Pintasedimenttien arseeni- ja raskasmetallipitoisuuksien, dioksiini/furaani -pitoisuuksien ja TBTpitoisuuksien analyysitulokset SED2-asemalla ennen ja jälkeen kiviaineksen kasaamista (luku 6.2.3) eivät osoittaneet selviä tai tilastollisesti merkitseviä trendejä suhteessa etäisyyteen kivipenkereestä. Sama koskee kuiva-ainepitoisuutta, hehkutusjäännöstä ja orgaanisen aineen pitoisuutta. TBT:tä lukuun ottamatta mahdollisten haitta-aineiden leviämisen mallinnuksessa käytetyt arvot /96, 98/ olivat suurimmaksi osaksi suurempia tai samalla tasolla kuin mitatut pitoisuudet sekä ennen kiviaineksen kasaamistoimia että niiden jälkeen. Tulos voitiin vahvistaa kehittyneellä tilastoanalyysillä /100/. Sen mukaan kiviaineksen kasaamisen aikana resuspendoituminen ja sedimentin siirtyminen oli vähäistä tai merkityksetöntä. Kasaustoimien aikana kerätyt vedenlaadun tarkkailutiedot tukevat päätelmää. Johtopäätökset Putkilinjojen liitoskohdasta saatujen sedimentin tarkkailutulosten perusteella kiviaineksen kasaamistoimet eivät ole aiheuttaneet sedimenttien merkittävää siirtymistä tai haittaainepitoisuuksien merkittävää nousua. Tätä johtopäätöstä tukevat vedenlaadun tarkkailutulokset.

5 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 136 Tämän mukaan YVA-selostuksessa, vesilupahakemuksessa ja myöhemmässä ilmoituksessa esitetyt arviot ovat olleet konservatiivisia siitäkin huolimatta, että kasattu kiviainesmäärä oli arvioitua suurempi Vedenlaatu Kivipenkereiden rakentamisesta Ruotsin talousvyöhykkeellä saatujen kokemusten mukaan kivipenkereiden rakentamiseen kuluvat määrät oli arvioitu laskelmissa liian pieniksi. Tämä johtui oletettua suuremmasta merenpohjan hyvin pehmeiden pohja-ainesten oletettua suuremmasta konsolidaatiosta. Laskelmat olivat alimitoitettuja erityisesti putkilinjojen liitoskohdassa, minkä vuoksi vaikutukset mallinnettiin uudelleen keväällä 2010 soveltamalla suurempia kiviainesmääriä /111/. Tarkkailutoimien päätyttyä saatuja tuloksia verrattiin mallinnustuloksiin /94/. Seuraavassa esitetään yhteenveto havaittujen vaikutusten vertailusta vesilupahakemuksessa sekä ennen Suomen talousvyöhykkeellä alkanutta kiviaineksen kasaamista tehdyissä ilmoituksissa esitettyihin arvioihin. Vedenlaadun arvioitiin muuttuvan väliaikaisesti ja vain lähellä merenpohjaa olevissa vesikerroksissa. Vaikutusten arvioitiin siten olevan paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä. Kun arvioituja vaikutuksia verrataan havaittuihin vaikutuksiin, seuraavat näkökohdat on myös otettava huomioon: Kiviaineksen kasaamistoimista aiheutuvaa sedimenttihiukkasten resuspendoitumista pehmeillä pohjilla mitattiin automaattisesti tallentavilla laitteilla sameusyksikköinä (NTU). Toisaalta arvioinneissa käytetyt mallinnustulokset esitettiin suspendoituneen kiintoaineksen määränä (mg SS/l). Jotta mitattuja sameusarvoja voidaan verrata suspendoituneen sedimentin arvioituihin pitoisuuksiin, sameusmittaukset ja suspendoitunut kiintoaines on muunnettu keskenään vertailukelpoisiksi. Käytetty muuntokerroin, 3,4 mg/l SS/NTU, perustuu Itämereltä Nord Stream - hankkeen ja muiden hankkeiden yhteydessä kerättyihin tietoihin. Kertoimeen sisältyy epävarmuutta ja siksi se on hyvin konservatiivinen. Siten todellinen vertailupitoisuus on hyvin todennäköisesti alhaisempi kuin laskettu arvo. /113/ Käytettäessä pitoisuutta 10 mg SS/l lisääntyneen sameuden raja-arvona, arvioitujen ja mitattujen sameushuippujen kestoa voidaan verrata toisiinsa. Muuntokertoimella 3,4 (katso edellä) laskettuna suspendoituneen sedimentin pitoisuus 10 mg/l vastaa sameusarvoa 3 NTU. Kiviaineksen kasaamistoimien aiheuttama kohonnut pitoisuus 10 mg SS/l vastaa mitattua sameusarvoa 5 NTU, jossa on mukana sameuden keskimääräinen taustapitoisuus (2 NTU). /94/ Epävarmuuskertoimet Sedimentin leviämisen arvioinnissa mallinnustuloksiin on sovellettu epävarmuuskertoimia, joilla voidaan ottaa huomioon mallinnuksessa käytettyihin arvoihin liittyvää epävarmuutta ja toisaalta varmistaa arviointien konservatiivisuus. Mallinnustulokset kerrottiin seuraavilla kertoimilla /96/: 1,5 sameuspilvien kesto 1,5 sameuspilvien pituus 2 vaikutusalue. Seuraavassa esitetään vertailu kiviaineksen kasaamisen arvioiduista ja havaituista vaikutuksista vedenlaatuun tarkkailuasemilla. Vertailussa mitatut sameusarvot on muunnettu suspendoituneeksi kiintoaineeksi käyttämällä muuntokerrointa (katso edellä). Sameuspilvien arvioiduille kestoille ja pituuksille esitetyt arvot sisältävät epävarmuuskertoimet (katso edellä). Siten esitetyt numeeriset arvot ovat konservatiivisia luonteeltaan VOFIXIW1 (putkilinjojen liitoskohta) Putkilinjojen liitoskohta valittiin tarkastelukohteeksi, koska siihen rakennettu kivipenkere oli suurin ja aiheutti siten eniten sedimenttien resuspendoitumista. Vertailun perustana on käytetty liitoskohtaan rakennetun kivipenkereen rakenteen tarkistamisen jälkeen /111/ tehdyn uuden

6 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 137 mallinnuksen tuloksia /94/. Mallinnustulosten validoinnissa on otettava huomioon, että kasattu kiviainesmäärä ja kiviaineksen kasausnopeus ovat olleet noin 20 % arvioitua /111/ suurempia. Virtaukset Virtausruusut "normaaleissa" ja "myrskyisissä" olosuhteissa mallinnetuista virtauksista sekä kiviaineksen kasaamistoimien aikana havaituista virtauksista on esitetty kuvassa 7.1. Sekä mallinnustulokset että havaitut arvot ovat virtaamakeskiarvoja alimmassa kymmenen metrin vesikerroksessa. Mallinnuksen arvot perustuvat metrin välein alimmasta kymmenen metrin vesikerroksesta saatuihin tuloksiin ja havaitut arvot kahden metrin välein alimmassa kymmenen metrin vesikerroksessa tehtyihin mittauksiin. Sekä mallinnustulokset että havaitut arvot ovat keskiarvoja yhden tunnin ajalta. /94/ Havaitut virtaussuunnat suuntautuivat itään ja koilliseen. Mediaaninopeus aikavälillä , jolloin suurin osa kiviaineksen kasaamistoimista tehtiin, oli 5,0 cm/s. Mallinnuksessa vallitsevat virtaussuunnat "normaaleissa" olosuhteissa suuntautuvat itään ja koilliseen sekä toisaalta länteen ja lounaaseen. Virtauksen mediaaninopeus on 2,2 cm/s. "Myrskyisissä" olosuhteissa vallitsevat virtaussuunnat suuntautuvat itään mediaaninopeudella 3,6 cm/s. Kuva 7.1 Virtausruusut mallinnetuista ja mitatuista virtaussuunnista ja nopeuksista. Keskiarvotilanteet putkilinjojen liitoskohdassa, kiviaineksen kasaamistoimien aikana, on esitetty vesipatsaan alinta 10 metrin kerrosta kohti. Aikaväli /94/. Virtausnopeuksien jakauma on esitetty kuvassa 7.2.

7 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 138 Kuva 7.2 Histogrammi mallinnuksen ja havaintojen virtausnopeusjakaumasta VOFIXIW1- asemalla /94/. Normaaliolosuhteissa nopeuden 4 cm/s alittavien virtausten osuus on yliarvioitu mallinnuksessa ja virtausnopeuksien 4 16 cm/s osuus on aliarvioitu. "Myrskyisissä" olosuhteissa virtausnopeudet ovat huomattavasti lähempänä mitattuja nopeuksia. Hyvin hitaat virtausnopeudet ja virtausnopeudet välillä 4 8 cm/s ovat molemmat hyvin edustettuina. Arvon 8 cm/s ylittävien virtausnopeuksien osuus on aliarvioitu suhteessa mitattuihin arvoihin. /94/ Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mallinnettujen virtaussuuntien jakauma vastasi hyvin todellisuutta, vaikka läntisten virtausten osuus normaaliolosuhteissa oli yliarvioitu. Mallinnetut virtausnopeudet "myrskyisissä" olosuhteissa ovat lähimpänä havaittuja nopeuksia. Siten perusta arvioinnille suspendoituneen kiintoaineksen käyttäytymisestä (laajuus ja leviämissuunta) mallinnuksella oli oikea. Todellisuudessa havaitut virtausnopeudet olivat kuitenkin keskimäärin suurempia kuin mallinnustulosten perusteella arvioidut. /94/ Suspendoitunut kiintoaines Seuraavassa on vertailtu kolmen, kiinteitä mittareita lähinnä olevan mallinnuspisteen tuloksia ja mittareilla tehtyjä havaintoja (suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuudet ja kohonneiden arvojen esiintyminen merivedessä). Mallinnetut, tausta-arvon ylittävät pitoisuudet ja huippuarvo ovat keskiarvoja vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa merenpohjan yläpuolella. Arvioidut vaikutukset Suspendoituneen kiintoaineksen suurimmaksi keskiarvopitoisuudeksi vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa arvioitiin mg/l ja arvon 10 mg/l ylittävien yksittäisten huippupitoisuuksien kestoksi 2 36 tuntia, mallinnuspisteestä riippuen /94/. Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien yhteenlasketuksi kestoksi arvioitiin tuntia (~ 9 päivää), mallinnuspisteestä riippuen. Vesilupahakemuksessa suspendoituneen kiintoaineksen arvioitiin ylittävän arvon 10 mg/l noin 700 metrin etäisyydellä ja 0,4 km 2 :n alueella /96/. Tarkistetussa mallinnuksessa vastaavat luvut olivat, epävarmuuskertoimet huomioiden, metriä ja 1,4 km 2 /111/.

8 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 139 YVA-selostuksessa esitetyn mallinnustuloksen mukaan kiviaineksen kasauksen aikana PNEC-arvo saattaisi ylittyä tarkastelluista haitta-aineista kahden osalta 1 : kupari ja PAH-yhdisteet 9. Ylitys oli lyhyaikainen ja kuparin arvioitu bioaktiivinen enimmäispitoisuus vesipatsaan alimmassa 10 metrissä merenpohjan yläpuolella oli 0,15 μg/l, mikä vastaa kokonaispitoisuutta 1,2 μg/l. Havaitut vaikutukset Kiinteiden mittareiden sijaintipaikoissa keskiarvot suspendoituneen kiintoaineksen enimmäispitoisuudelle vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa olivat 9 58 mg/l. Yksittäisten, arvon 10 mg SS/l ylittävien huippupitoisuuksien kestoaika vaihteli tunnista 12 tuntiin. Suspendoituneen kiintoaineksen, arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien yhteenlaskettu kestoaika kasaustoimien aikana vaihteli välillä tuntia (2,5 päivää). Mittauslinjojen havaintojen perusteella sameuspilvet levisivät enintään 600 metrin etäisyydelle kasauspaikasta. Vaikutusaluetta ei voitu laskea suoraan tarkkailutuloksista, koska pilvi ulottui mittauslinjan ulkopuolelle. /94/ Kiviaineksen kasaamisen aikana (asemat VOFIXIW 1 3), kuparin kokonaispitoisuuden enimmäisarvo lähellä pintaa oli vedenlaadun tarkkailutulosten perusteella 1,6 μg/l. Pohjan lähellä, sameuden ollessa koholla, kuparipitoisuudet alittivat määritysrajan, 0,05 μg/l. Erittäin suurella todennäköisyydellä kiviaineksen kasaamistoimien aiheuttama todellinen vaikutus veden kuparipitoisuuteen ja todennäköisesti myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksiin on YVAselostuksessa esitettyjä arvioita vähäisempi. Johtopäätökset Arvioitujen ja havaittujen vaikutusten vertailu putkilinjojen liitoskohdassa osoittaa, että vaikutukset ovat keskenään samaa suuruusluokkaa. Huomattakoon, että havaitut ja mallinnetut virtausnopeudet ja -suunnat poikkeavat toisistaan, vaikkakin hyväksyttävissä rajoissa. Vaikka kiviainesta käytettiin arvioitua enemmän, havaittu vaikutusetäisyys (600 m) sijoittui mallinnusetäisyyksien (450 m ja 700 m) väliin ennen kuin arvioon oli sovellettu epävarmuuskertoimen arvoa 1,5. Mallinnustulokset olivat siten etäisyyksien suhteen konservatiivisia, vaikka mallinnuksessa käytetty kiviainesmäärä oli todellista pienempi. Verifioidun vaikutusetäisyyden perusteella arvioidun ja havaitun vaikutusalueen oletetaan olevan samaa suuruusluokkaa. Verrattaessa kaikista kiviaineksen kasauskerroista aiheutuneen lisääntyneen sameuden kokonaiskestoa, mallinnettu kestoaika, on havaittua pidempi. Lisäksi mallinnuksessa käytetty kiviainesmäärä oli todellisuudessa kasattua määrää 20 % pienempi. Joillakin alueilla kohonneen sameuden mallinnettu kesto arvioitiin todellisuutta pidemmäksi. Tämä saattaa aiheutua seuraavista tekijöistä /94/: Havaitut virtausnopeudet olivat mallinnettuja suurempia. Tämä voi selittää kohonneen sameuden lyhyemmän kestoajan. Sedimenttipilvi saattoi ohittaa tallentavat mittarit suuremmalla nopeudella kuin mallinnustulosten perusteella saattoi arvioida. Tällöin laimentuminen oli arvioitua nopeampaa. Suspendoituneen aineksen laskeutumisnopeus on voinut olla mallinnuksessa oletettua suurempi. Mallinnuksessa suspendoituneen sedimentin laskeutumisnopeudeksi arvioitiin 0,1 2 mm/s. Suurempi todellinen laskeutumisnopeus voi selittää havaitun jyrkästi laskevan sameuskäyrän enimmäispitoisuuden jälkeen. Mallinnuksessa sedimenttipitoisuutta osoittavat käyrät laskevat loivemmin. Tarkkailutulokset vahvistavat arvion kohonneen sameuden kestoajasta putkilinjojen liitoskohdassa olevan konservatiivinen. 9 PAH-yhdisteitä ei analysoitu.

9 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A VOFIXIW2 Virtaukset Kuvassa 7.3 on esitetty virtausruusut sekä mallinnetuille virtauksille "normaaleissa" ja "myrskyisissä" olosuhteissa että kiviaineksen kasaamistoimien aikana mitatuille virtauksille. Havaitut virtaukset suuntautuivat suurimmaksi osaksi lounaaseen ja koilliseen mediaaninopeudella 3,9 cm/s. Mallinnuksessa vallitseva virtaussuunta "normaaleissa" olosuhteissa suuntautuu lounaaseen mediaaninopeudella 3,5 cm/s. "Myrskyisissä" olosuhteissa vallitsevat virtaukset suuntautuvat sekä lounaaseen että koilliseen mediaaninopeudella 4,2 cm/s. Kuva 7.3 Virtausruusut mallinnetuista ja mitatuista virtaussuunnista ja nopeuksista asemalla VOFIXIW2. Keskiarvotilanteet kiviaineksen kasaamistoimien aikana on esitetty vesipatsaan alinta 10 metrin kerrosta kohti. Aikaväli /94/. VOFIXIW2-asemalla, kiviaineksen kasaamistoimien aikana, virtaukset suuntautuivat useampaan suuntaan kuin mallinnuksen perusteella oli arvioitu.

10 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 141 Virtausnopeuksien jakauma on esitetty kuvassa 7.4. Kuva 7.4 Histogrammi mallinnuksen ja havaintojen virtausnopeusjakaumasta VOFIXIW2- asemalla /94/. Kuten kuvasta nähdään, mallinnettu virtausnopeus vastaa melko tarkasti havaittua. Mediaaniarvojen suuruusluokka on sama. Mallinnustuloksissa virtausnopeudet yli 6 cm/s ovat hieman yliedustettuina. /94/ Johtopäätöksenä mallinnetuista virtauksista asemalla VOFIXIW2 voidaan todeta, että pääasialliset suunnat ja nopeudet lähellä merenpohjaa ovat mallissa hyvin edustettuina. Suspendoitunut kiintoaines Arvioidut vaikutukset Mallinnustuloksissa ei esiinny arvon 10 mg/l ylittäviä sameushuippuja. Suurimmat pitoisuudet ovat 5 9 mg SS/l. Vaikutusalueeksi vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa arvioitiin < 0,1 km 2 ja etäisyydeksi < 300 m/94/. Havaitut vaikutukset Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävät pitoisuudet olivat harvinaisia. Tarkkailukohteissa suspendoituneen kiintoaineksen keskiarvot enimmäispitoisuudelle vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa olivat 1 15 mg/l. Yksittäisten kasaustoimien aikana arvon 10 mg SS/l ylittävien sameushuippujen kestoaika oli vain 1 2 tuntia, eikä niitä joissakin kohteissa esiintynyt lainkaan. Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien kokonaiskesto kiviaineksen kasaamistoimien aikana oli enintään 6 tuntia. Sameuspilven pituudeksi, mittauslinjan suunnassa, 2 3 metriä merenpohjasta, arvioitiin noin 200 metriä. Johtopäätökset Sekä havainnot että mallinnuksen tulokset osoittavat alhaisia sameusarvoja kiviaineksen kasaamisen aikana. Kohonneen sameuden kestoaika oli tarkkailutulosten perusteella lyhyt, vain tunteja. Tarkkailutulokset vahvistivat tehdyn konservatiivisen arvion sedimenttipilven ulottumisesta vain lyhyelle etäisyydelle kienkasauspaikasta.

11 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A VOFIXIW3 Virtaukset Kuvassa 7.5 on esitetty virtausruusut sekä mallinnetuille virtauksille "normaaleissa" ja "myrskyisissä" olosuhteissa että kiviaineksen kasaamistoimien aikana mitatuille virtauksille. Kiviaineksen kasaustoimien aikana vallitsevat virtaukset suuntautuivat itään ja lounaaseen. VOFIXIW3-asemalla tarkastelujakson aikana mitatut virtaussuunnat poikkesivat jossain määrin yleisistä virtaussuunnista Suomenlahdella, joita vastasivat VOFIXIW1- ja VOFIXIW2-asemilla havaitut virtaussuunnat. Virtauksen mediaaninopeus oli 3,6 cm/s. Mallinnuksessa, sekä "normaaleissa" että "myrskyisissä" olosuhteissa, itäiset ja läntiset virtaussuunnat olivat vallitsevia. Virtauksen mediaaninopeus "normaaleissa" olosuhteissa oli 2,6 cm/s ja "myrskyisissä" olosuhteissa 3,7 cm/s. /94/ Kuva 7.5 Virtausruusut mallinnetuista ja mitatuista virtaussuunnista ja nopeuksista asemalla VOFIXIW3. Keskiarvotilanteet kiviaineksen kasaamistoimien aikana on esitetty vesipatsaan alinta 10 metrin kerrosta kohti. Aikaväli /94/. Erityisesti "myrskyisten" olosuhteiden osalta mallinnetut virtaussuunnat vastaavat melko tarkasti kiviaineksen kasaamistoimien aikana havaittuja virtaussuuntia. Virtausnopeuksien jakauma on esitetty kuvassa 7.6.

12 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 143 Kuva 7.6 Histogrammi mallinnuksen ja havaintojen virtausnopeusjakaumasta VOFIXIW3- asemalla /94/. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että VOFIXIW3-asemalle mallinnetut virtaukset vastaavat hyvin havaittuja virtauksia. "Myrskyisissä" olosuhteissa virtausten mallinnetut mediaaniarvot olivat hieman havaittuja suurempia ja "normaaleissa" olosuhteissa hieman havaittuja mediaaniarvoja pienempiä. Suspendoitunut kiintoaines Arvioidut vaikutukset Mallinnustuloksissa ei esiinny arvon 10 mg/l ylittäviä sameushuippuja. Suurimmat pitoisuudett ovat 2-4 mg SS/l. Vaikutusalueeksi vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa arvioitiin < 0,1 km 2 ja etäisyydeksi < 300 m. /94/ Havaitut vaikutukset Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävät pitoisuudet olivat harvinaisia. Tarkkailukohteissa suspendoituneen kiintoaineksen keskiarvot enimmäispitoisuudelle vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa olivat 2 9 mg/l. Yksittäisten kasaustoimien aikana arvon 10 mg SS/l ylittävien sameushuippujen (mitattu 1,5-2 m merenpohjan yläpuolelta) kestoaika ja arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien kokonaiskesto kiviaineksen kasaamistoimien aikana oli enintään tunti. Tutkimustulosten mukaan yhdelläkään mittauslinjalla sameus ei kohonnut pohjan läheisissä vesissä. /94/ Johtopäätökset Sekä havainnot että mallinnuksen tulokset osoittavat alhaisia sameusarvoja kiviaineksen kasaamisen aikana. Havaintojen perusteella kohonneen sameuden kestoaika oli hyvin lyhyt, vain yksi tunti. Tarkkailutulokset vahvistivat tehdyn konservatiivisen arvion sedimenttipilven kapeaalaisesta esiintymisestä Yleiset johtopäätökset Mallinnettujen virtaussuuntien jakauma vastasi hyvin havaittuja virtaussuuntia. Siten perusta suspendoituneen kiintoaineksen leviämislaajuuden ja -suunnan arvioinnille mallin perusteella oli oikea. Mallinnetut ja havaitut virtausnopeudet vastaavat hyvin toisiaan. Putkilinjojen

13 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 144 liitoskohdassa mallinnetut ja havaitut virtausarvot poikkesivat eniten toisistaan. Täällä virtausnopeudet olivat keskimäärin suurempia kuin mallin perusteella oli arvioitu. /94/ Sedimenttihiukkasten resuspendoitumisesta aiheutuneet havaitut sameushuiput olivat suurempia, mutta pienenivät nopeammin kuin oli arvioitu. Tämä saattoi johtua joko voimakkaammista virtauksista tai partikkeleiden arvioitua suuremmasta laskeutumisnopeudesta. Myös molemmat tekijät yhtäaikaisesti ovat voineet vaikuttaa tulokseen. Huomattakoon, että hienojakoisten sedimenttipartikkelien kulkeutumiseen liittyy epälineaarisia prosesseja, kuten hiutaloitumista. Tällaisten prosessien kvantifioiminen on hyvin vaikeata (katso myös /114, 115/). Mallinnukseen ja havainnointiin liittyviä epävarmuustekijöitä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti viitteessä /94/. Tarkkailutulokset vahvistivat että: lisääntyneen sameuden esiintyminen rajoittui vesipatsaan alimpaan 10 metrin kerrokseen merenpohjan yläpuolella vaikutusalueen etäisyys kiviaineksen kasauspaikasta, pitoisuus 10 mg/l raja-arvona, oli alle 1 km lisääntyneen sameuden havaittu kestoaika oli mallinuksen perusteella arvioitua lyhyempi Huomioitaessa sekä mallinnukseen että tarkkailuun liittynyt suuri epävarmuus, suspendoituneen kiintoaineksen mallinnetut pitoisuudet vastasivat hyvin havaittuja, epäsuorasti sameusyksikköinä ilmoitettuja pitoisuuksia /4/. Edellä esitetyn perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että ympäristötarkkailun tulokset vahvistavat vesilupahakemuksessa ja myöhemmässä ilmoituksessa esitetyt arviot sedimentin resuspendoitumisesta ja leviämisestä kiviaineksen kasaustoimien aikana. Havaitun väliaikaisen ja paikallisen vedenlaatumuutoksen, rajoittuen vesipatsaan alimpaan kerrokseen avomerialueella, merkitys meriveden tilaan on kokonaisuudessaan vähäinen Pohjaeliöstö Arvioidut vaikutukset Kuten vesilupahakemuksessa esitettiin, kiviaineksen kasaustoimista pohjaeliöstölle aiheutuvat vaikutukset riippuvat paikallisista ympäristöolosuhteista ja vaikutusalueella esiintyvistä lajeista. Vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä. Kiviaineksen kasaustoimista pohjaeliöstölle aiheutuvia suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi pohjan peittyminen kiviaineksella, sedimenttien suspendoituminen, sedimentin uudelleenkerrostuminen tai hapenkulutuksen kasvu, johtuen hienojakoisista suspendoituneista partikkeleista. Näiden kaikkien arvioitiin olevan potentiaalisia vaikutuksiksi, jotka voisivat heikentää pohjaeliäinyhteisöjä. Vaikutukset arvioitiin kuitenkin merkitykseltään vähäisiksi, väliaikaisiksi ja paikallisiksi. Havaitut vaikutukset Kivipenkereiden alle jääneillä pohjan alueilla koko pohjaeliöstö väistämättä tuhoutui. Ennen kasaustoimia otettujen pohjaeliäinnäytteiden tulosten perusteella elinolosuhteet näissä syvyyksissä Suomen talousvyöhykettä ovat eliöstölle epäsuotuisat (alhainen happipitoisuus loppukesällä, pintasedimentin heterogeenisyys). Niinpä pohjaeläinyhteisöjen tila oli hyvin heikko ennen rakennustoimien aloittamista. Johtopäätökset Tarkkailutulosten perusteella edellä esitettyjen potentiaalisten vaikutusten ei voida katsoa aiheuttaneen suurta vahinkoa jo ennestään köyhtyneille pohjaeläinyhteisöille muualla kuin jossain määrin kasaustoimien suoralla vaikutusalueella ja lähistöllä sijaitsevilla alueilla. Tarkkailutulokset tukevat siten YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa esitettyjä arvioita.

14 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A Putkenlasku Merenpohjan morfologia Arvioiden mukaan putkenlaskusta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset merenpohjan morfologiaan liittyvät ankkurien käyttöön, ohjauspotkureista aiheutuviin virtauksiin ja itse putkilinjaan rakenteena merenpohjassa. Arvioidut vaikutukset Mahdollisia putkenlaskusta, ankkurien käsittelystä ja putkilinjan kosketuksesta pohjaan laskettaessa aiheutuvia vaikutuksia, kuten painaumien aiheutumista merenpohjaan ja meriveteen vapautuneen sedimentin siirtymistä on arvioitu mallintamalla. Ankkurien käsittelystä ja putkilinjan pohjakosketuksesta aiheutuvat vaikutukset merenpohjaan on arvioitu osittain palautuviksi, pohjatyypin mukaan vaihdellen. Sedimentin ollessa pehmeää, merenpohjan palautuminen voi arviolta kestää useista viikoista kuukausiin. Jos sedimentit ovat yhtenäisiä tai kovia (vähemmän eroosioherkkiä), palautuminen voi kestää useita vuosia tai painaumat voivat jäädä pysyviksi /109/. Dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen ohjauspotkureista aiheutuvilla virtauksilla ei ole arvioitu olevan havaittavissa olevia vaikutuksia merenpohjaan Suomen talousvyöhykkeellä /125/. Merenpohjaan laskettu putkilinja katsotaan paikalliseksi ja pysyväksi kohteeksi. Geologisten tutkimusten perusteella merenpohjassa, alle 40 metrin syvyydessä Suomen vesillä, ei ole herkkiä ominaisuuksia, kuten riuttoja. Siten vaikutukset ympäristöön arvioitiin esiintymiseltään paikallisiksi, kestoltaan keskisuuriksi ja merkitykseltään vähäisiksi. Kokonaisuudessaan vaikutusten merkittävyys arvioitiin vähäiseksi. /109/ Havaitut vaikutukset Merenpohjaan laskettua putkilinja tarkasteltiin ROV-laitteella putkenlaskun jälkeisissä tutkimuksissa. Putkilinjan hautautumista tarkkaillaan koko putkilinjan matkalla. Rakennetun putkilinjan profiili välillä KP on yleisesti hieman suunnitteluvaiheessa ennakoitua syvemmällä. Tämä johtuu putkilinjan suuremmasta painumisesta suurimmalla osalla tätä jaksoa. Suunniteltua suurempi painuminen johtui todennäköisesti arvioitua pehmeämmästä maaaineksesta. Kalliopaljastumien kohdalla putkilinjan profiili on joissakin kohdissa arvioitua korkeammalla. Välillä KP tehtävän putkenlaskun jälkeisen tutkimuksen tulokset raportoidaan vuonna Lievää sameuden kasvua (1 4 NTU) esiintyi ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien aikana 1,5 2 metriä merenpohjan yläpuolella, 50 metrin etäisyydellä putkilinjan reitistä. Arvot palautuivat tunneissa alkuperäiselle tasolle. Sameuden ei havaittu voimistuneen dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien aikana. Tämän perusteella ohjauspotkurien virtaukset tai putkilinjan pohjakosketus eivät aiheuttaneet mitattavissa olevaa sedimenttien resuspendoitumista merenpohjalta. Johtopäätökset Tutkimustulosten perusteella putkenlaskutoimien vaikutukset merenpohjan morfologiaan ovat olleet vähäisiä ja vastanneet arvioita. Putkilinjan lopulliset vaikutukset merenpohjaan arvioidaan sen jälkeen, kun rakennustyöt on saatu valmiiksi ja putkilinja on otettu käyttöön Vedenlaatu Tässä luvussa on verrattu ankkuroitavalla ja dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien arvioituja ja havaittuja vaikutuksia. Mallintamalla arvioidut vaikutukset on esitetty vesilupahakemuksessa. Arvioidut vaikutukset Vesilupahakemuksessa arvioitiin, että ankkurien käsittelyn seurauksena sedimenttiä vapautuisi kilometrikohtien KP välillä enintään tonnia putkilinjaa kohden /119/.

15 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 146 Resuspendoituminen rajoittuisi 0,5 1 metrin korkeuteen merenpohjasta. Vaikutusalueen arvioitiin palautuvan ennalleen (sedimentin uudelleenkerrostuminen alle kahdessa päivässä) ja vaikutusten arvioitiin olevan paikallisia (arvon 10 mg SS/l ylittäviä pitoisuuksia noin kilometrin etäisyydellä putkilinjan molemmilla puolilla). Tämän perusteella vaikutusten kokonaismerkitys vedenlaadulle arvioitiin vähäiseksi. Dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen ohjauspotkurien aiheuttamilla virtauksilla ei arvioitu olevan vaikutuksia vedenlaatuun /125/. Putkilinjan pohjakosketuksesta aiheutuvat vaikutukset vedenlaatuun arvioitiin merkityksettömiksi putkenlaskualusten hitaan etenemisvauhdin perusteella. Havaitut vaikutukset Ankkuroitavaa putkenlaskualusta käytettiin 148 km:n matkalla kilometrikohtien KP välillä. Tämä vastaa 33 % arvioidusta 375 km:n jaksosta kilometrikohdasta KP 123 kilometrikohtaan KP 498. Vähäistä sameuden nousua (1-4 NTU) todettiin ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien aikana 1,5 2 metriä merenpohjasta, 50 metrin etäisyydellä putkilinjan reitistä. Putkenlaskutoimien ajoitus huomioiden, sameuden nousu aiheutui todennäköisesti putkilinjan pohjakosketuksesta ja pohjakosketuksen tarkkailusta ROV-laitteella. Pitoisuudet palautuivat tunneissa alkuperäiselle tasolle. Sameuden nousua pohjan lähellä ei havaittu 800 metrin etäisyydellä toimista. /39/ Alukselta tehdyn tarkkailun perusteella sameuden jonkin asteista nousua havaittiin vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa. Kohonneita arvoja havaittiin noin 100 m putkilinjan pohjakosketuskohdan takana, m etelään putkilinjan reitistä. Korkein mitattu arvo (37 NTU) esiintyi metrin korkeudelta pohjasta. Sameuden kasvun arvellaan aiheutuneen putkenlaskualuksella tehdyistä korjaustöistä. Tänä aikana alus pysyi paikallaan ja putki oli samassa pohjakosketuskohdassa 45 minuutin ajan. Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus ei aiheuttanut sedimenttien sekoittumista. Näkemys perustuu 1,5 2,0 m korkeudelta pohjasta ja mittauslinjoilta, koko vesipatsaasta kerättyihin tarkkailutuloksiin Johtopäätökset Kiinteiden, lähellä pohjaa sijainneiden mittareiden keräämät havainnot ja alukselta tehty tarkkailu tukevat arviota, jonka mukaan putkenlasku ei aiheuta lainkaan tai aiheuttaa vain merkityksetöntä sedimentin vapautumista normaalien asennustoimien aikana. Korjaustoimien ja sään paranemisen odottamisesta aiheutuvien seisokkien kaltaisia poikkeamia ei ole erikseen käsitelty hankkeen ympäristövaikutusten arvioinneissa /124/. Vaikutusten arvioinnin perusteella ankkurien käsittelyyn voi liittyä riski sedimenttien suspendoitumisesta. Kuitenkaan kiinteiden mittareiden havainnot, eikä alukselta tehty tarkkailu osoittanut sameuden merkittävää nousua lähellä putkenlaskutoimia. Väliaikaisen vedenlaadun muutoksen havaittiin olleen merkitykseltään vähäinen vesiekosysteemille, kuten oli arvioitu. 7.4 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Arvioidut vaikutukset Rakennustoimista aiheutuvat vaikutukset hylkyihin arvioitiin enintään vähäisiksi /109/. Samoin vaikutukset kaapeleihin arvioitiin vähäisiksi /109, 123/. Havaitut vaikutukset Ankkuroitavan putkenlaskualuksen ankkurikäytävässä sijaitsevat neljä hylkyä tutkittiin ennen putkenlaskua ja sen jälkeen. Tutkimustulosten mukaan putkenlaskutoimet, putkilinja rakenteena tai ankkurien käsittely eivät vahingoittaneet hylkyjä /48-51/.

16 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 147 Tarkkailluissa kaapeliristeyksissä putkilinja asennettiin suunnitellusti tukipatjojen päälle. Ainoa poikkeama oli, että neljässä risteyskohdassa putkilinja oli osittain irrallaan tukipatjoista niiden yläpuolella /53-54, 87-90, /. Tutkimustulosten mukaan ankkurit eivät vahingoittaneet kaapeleita, jotka risteävät putkilinjan kanssa putkilinjan osuudella, joka on laskettu ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Kaapeleille tehtiin visuaalinen tarkastus +/ metrin etäisyydellä risteyskohdasta kaapelin suuntaan /53-54/. Johtopäätökset Arvioidut vaikutukset hylkyihin ja kaapeleihin vastasivat tarkkailutuloksia. Tynnyrien putkenlaskun jälkeinen tutkimus tehdään keväällä 2011, minkä vuoksi vertailutietoja ei esitetä tässä raportissa. Luvussa 7.1 on esitetty vertailu ammusten raivauksen arvioiduista ja tarkkailluista vaikutuksista hylkyihin, tynnyreihin ja kaapeleihin. 7.5 Laivaliikenne Arvioidut vaikutukset Rakennustoimista arvioitiin aiheutuvan haittaa laivaliikenteelle Suomen alueella. Vaikutuksen, kuten häiriöt ulkopuoliselle laivaliikenteelle ja rakentamiseen osallistuvien laivojen turva-alueet, arvioitiin olevan suora ja haitallinen, mutta palautuva, koska se kestää vain rakennustoimien ajan. Vaikutuksen merkityksen arvioitiin olevan vähäinen. Havaitut vaikutukset Kuten luvussa 6.8 esitettiin, riskien lievennystoimenpiteenä rakennus- ja tutkimustoimissa olleiden alusten ympärille perustettiin turva-alueet. Vuonna 2010 ilmeni muutama vähäinen tapahtuma, kuten kolmannen osapuolen aluksen saapuminen turva-alueelle ja asianmukaisten viestintäyhteyksien puuttuminen Helsingin alueliikennepalvelun (VTS) kanssa. Rakennustoimista ei ilmennyt merkittäviä vaikutuksia laivaliikenteeseen nyt raportoidulla ajanjaksolla. Johtopäätökset Turva-alueet ja muut viranomaisten kanssa sovitut haittojen lievennystoimenpiteet toteutettiin. Rakennusvaiheen tarkkailutulokset vahvistivat YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa esitetyt arviot, joiden mukaan rakennustoimien vaikutukset laivaliikenteeseen ovat merkityksettömät.

17 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A TULOSTEN TARKASTELU Tässä luvussa tarkastellaan putkilinjan rakennustöiden kokonaisvaikutuksia abioottiseen ja bioottiseen ympäristöön. Lisäksi tarkkailutulosten mukaisia vaikutuksia merenpohjan kohteisiin, kuten kulttuuriperintökohteisiin (hylkyihin), tynnyreihin ja kaapeleihin, käsitellään lyhyesti. Arviot perustuvat tarkkailutuloksiin, kirjallisuuteen ja nykyiseen tietämykseen olosuhteista putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä. Tarkkailutuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä on tarkasteltu luvussa Vaikutukset fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön Merenpohja Nord Stream -kaasuputkihanke vaikuttaa merenpohjaan Suomen talousvyöhykkeellä lähinnä aiheuttamalla paikallisia painaumia (ammusten raivauksen ja ankkurien käsittelyn seurauksena) tai kohoumia (kiviaineksen kasaamisen, tukipatjojen asentamisen ja putkilinjarakenteen seurauksena) merenpohjassa. Rakennustoimien seurauksena resuspendoituneiden sedimenttien uudelleen kerrostumisen on lisäksi mahdollisesti arvioitu vaikuttavan merenpohjaan. Merenpohjan topografia vaihtelee voimakkaasti putkilinjan asennuskäytävässä, ja veden syvyys on metriä. Putkilinjan reitillä merenpohjassa on sedimentaatioalueita, eroosioalueita ja näiden yhdistelmiä. Suurin osa merenpohjan alueista on sedimentaatioalueiden ja eroosioalueiden yhdistelmiä. Pintasedimentit vaihtelevat hyvin pehmeästä siltistä tai savesta peruskallioon. Rakennustöiden vaikutukset ja putkilinjan vaikutus rakenteena merenpohjassa ovat vastanneet arvioita tai olleet niitä vähäisempiä. Merenpohjaan on syntynyt pieniä kraattereita ja kohoumia. Vaikutukset merenpohjaan ovat arvioita vastaavalla tavalla kuitenkin merkitykseltään vähäisiä, kun niitä tarkastellaan yleisesti koko Suomenlahden näkökulmasta. Vedenlaadun tarkkailutulosten mukaan sedimenttien resuspendoituminen oli vain vähäistä ja siirtyminen paikallista ammusten raivauksen ja kiviaineksen kasaamisen aikana. Vedenlaadun tarkkailutulokset putkenlaskun aikana osoittavat epäsuorasti, että sama pätee myös putkenlaskutoimiin. Tarkkailutulosten perusteella pintasedimenttiä ei siirtynyt eivätkä haittaaineiden pitoisuudet kohonneet merkittävästi merenpohjassa ammusten raivauskohteiden, kiviaineksen kasauskohteiden tai putkenlaskukohteiden lähellä Vedenlaatu Yleistä Kiviaineksen kasaamisen aikana mereen ei ole kulkeutunut haitta-aineita (katso 3.2). Ainoa vedenlaadun muutos aiheutuu meriveteen sekoittuneiden sedimenttihiukkasten ja niihin kiinnittyneiden yhdisteiden siirtymisestä. Rakennustöistä aiheutuva tärkein vaikutus on ollut pehmeiden sedimenttien sekoittuminen ja siitä aiheutuva orgaanisen aineksen ja savihiukkasten resuspendoituminen sekä samanaikaisesti tapahtuva ravinteiden ja haitta-aineiden vapautuminen pintasedimenttien huokosvedestä. Sedimentteihin sitoutuneet haitta-aineet voivat liueta osittain meriveteen ja muuttua biosaatavaan muotoon. Liuenneiden ravinteiden, erityisesti fosforin lisääntynyt määrä valoisassa pintakerroksessa voi lisätä kasviplanktonin tuotantoa ja syanobakteerikukintoja. Liuenneet haitta-aineet voivat aiheuttaa häiriötä herkimmille vesiorganismeille, jotka ovat tyypillisesti äyriäisiä, jos pitoisuudet ylittävät todennäköiset vaikutuksettomat pitoisuudet (PNEC-arvot). Bioakkumuloituvat haitta-aineet voivat kerääntyä vesiorganismeihin ja kulkeutua eteenpäin ravintoketjussa.

18 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 149 Veteen sekoittuneista sedimenttihiukkasista liuenneet ravinteet ja haitta-aineet laimenevat tavallisesti tehokkaasti taustapitoisuuksien tasolle. Hienojakoiset savi- tai silttihiukkaset voivat flokkaantua vedessä, mikä nopeuttaa niiden laskeutumista pohjaan ja vähentää ravinteiden ja haitta-aineiden liukenemista Suspendoituneet kiintoaineet, ravinteet, metallit, orgaaniset tinayhdisteet ja dioksiinit Suspendoitunut kiintoaines Suspendoituneen kiintoaineksen määrä oli suurin ( mg SS/l muunnettu hyvin varovaisesti NTU:n sameusmittauksista) kiviaineksen kasaamisen aikana mitattujen sameushuippujen aikana. Suspendoituneet sedimenttipitoisuudet olivat yleisesti alhaiset sekä ankkuroitavalla että dynaamisesti asemoitavalla aluksella tehdyn putkenlaskun aikana (3 14 mg/l, 1 4 NTU). Suurin sameusarvo (37 NTU, 126 mg/l) mitattiin putkenlaskualuksen korjauksen aikana. Ammusten raivauksen aikana suspendoituneen kiintoaineksen suurimmat arvot aivan merenpohjan yläpuolella olivat mg/l (5 6 NTU) ja tätä alinta 10 metrin kerrosta ylempänä 3 10 mg/l (1 3 NTU). Suspendoituneen kiintoaineksen keskimääräinen pitoisuus laskettuna kaikista toiminnon aikana otetuista vesinäytteistä oli 2,4 mg/l (0,7 FNU). Eri toimien aikana sameus on voimistunut väliaikaisesti ja vain alimmassa 10 metrin vesikerroksessa merenpohjan yläpuolella. Ravinteet Pintasedimentin (0 15 cm) ravinteet ja haitta-aineet eivät normaalisti ole pysyvästi eristyksissä vedestä, joten pintasedimenttien sekoittuminen putkilinjan rakennustöiden aikana ei luultavasti lisää ravinteiden ja haitta-aineiden vapautumista meriveteen pitkällä aikavälillä, vaan aiheuttaa pelkästään paikallisesti sisäisen kuormituksen lyhytaikaisen voimistumisen. Vapautuvien ravinteiden ja haitta-aineiden kokonaismäärää on mahdoton arvioida merenpohjan yläpuolella vallitsevien vaihtelevien virtausolosuhteiden, sedimentin resuspendoitumisnopeuden ja sedimentin heterogeenisten ominaisuuksien vuoksi (katso luvut 6.2.3, 7.3.2). Metallit Metallipitoisuudet eivät yleisesti olleet koholla. Yhdessä vesinäytteessä kahden metallin pitoisuudet olivat kuitenkin koholla verrattuna normaalitasoon. Yhden vesinäytteen kokonaiskromipitoisuus (8,1 µg Cr/l) oli poikkeuksellisen suuri. Pintavesissä kromia esiintyy kahdessa hapetustilassa, 3+ (III) ja 6+ (VI). Kromi (III) on vähemmän myrkyllinen kuin Cr(VI) ja sen heikko liukenevuus vähentää sen biologista hyödynnettävyyttä. Kromille ei ole määritetty lyhyen aikavälin ympäristölaatustandardia (EQS), mutta 2 µg/l on esitetty liuenneen kromin Cr(VI) lyhyen aikavälin PNEC-arvoksi makeissa vesissä ja 32 µg/l merivesissä /116/. Kohonnut kromipitoisuus voi periaatteessa aiheuttaa, riippuen metallin kemiallisesta muodosta vedessä, haitallisia vaikutuksia kaikkein herkimmissä organismeissa (vesiselkärangattomat), jos niitä esiintyy hyvin lähellä putkilinjaa. Pitoisuudet laimenevat tehokkaasti kauempana putkilinjasta. Huomautus: yksittäisen analysointituloksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä. Todennäköisin syy kromin korkeaan kokonaispitoisuuteen merivedessä ovat hienot hiukkaset, joita on joutunut veteen putken työstön aikana putkenlaskualuksella. Hienot hiukkaset eivät ole bioaktiivisia. Kromi ei siten todennäköisesti ole aiheuttanut haittavaikutuksia vedessä. Kuparipitoisuuksissa todettiin lähellä pintaa yksi normaalin kuparipitoisuuden ylittänyt arvo (1,6 µg Cr/l), joka ylittää YVA-selostuksessa määritetyn PNEC-arvon. Tutkimustulosten mukaan putkilinjan rakennustöiden vaikutukset ovat suurimmat lähellä merenpohjaa, jossa resuspendoituneen aineksen pitoisuus on suurin. Kuparipitoisuus oli hyvin alhainen lähellä merenpohjaa, joten pintakerroksen suuri kuparipitoisuus oli hyvin todennäköisesti peräisin

19 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 150 muusta lähteestä kuin putkilinjan rekennustöiden seurauksena resuspendoituneesta sedimentistä. Orgaaniset tinayhdisteet ja dioksiinit Orgaaniset tinat ovat potentiaalisesti bioakkumuloituvia, ja dioksiinit ovat tunnetusti bioakkumuloituvia haitta-aineita. Orgaaniset tinat ovat myrkyllisiä joillekin selkärangattomille, erityisesti nilviäisille. Seurantatulosten /100/ mukaan tributyylitinan (TBT) mediaani- ja enimmäispitoisuudet pintasedimentissä ovat suurempia ja vähimmäispitoisuus pienempi rakennustoimien jälkeisessä tarkkailussa vuonna 2010 verrattuna rakennustoimia edeltävään tarkkailuun vuonna Analyysien mukaan ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Kaikki normalisoidut TBT-pitoisuudet ylittivät tason 1 raja-arvon, ja kolmessa näytteessä pitoisuudet ylittivät tason 2 raja-arvon. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että sedimentin sisältämä TBT on pääasiassa hiukkasmuodossa ja veteen vapautunut TBT adsorboituu nopeasti suspendoituneeseen kiintoaineeseen, jonka biosaatavuus on heikkoa. Orgaanisten tinayhdisteiden (erityisesti tributyylitinan eli TBT:n) hajoamista kylmän murtoveden sedimentissä on tutkittu. Tulosten mukaan vähäinen biosaatavuus rajoittaa hajoamista /117/. TBT:n mikrobinen hajoamispotentiaali toimii kuitenkin puskurina ympäristössä, sillä helposti biosaatava TBT-fraktio hajoaa melko nopeasti hapekkaassa pintasedimentissä ja vedessä. Dioksiinit sitoutuvat yleisesti tiukasti sedimenttihiukkasiin ja liukenevat veteen hyvin hitaasti. Sedimentin dioksiinipitoisuudet ennen rakennustoimia ja niiden jälkeen tehdyissä tutkimuksissa olivat alhaiset ja vapautuneen dioksiinin määrä oli siten hyvin pieni. Vapautuneiden bioakkumulatiivisten haitta-aineiden vaikutukset ravintoketjun eri osissa ovat verrannollisia niiden pitoisuuksiin vedessä, jossa niiden arvioidaan laimentuvan nopeasti Vaikutukset vesiympäristöön Tarkkailutulosten perusteella (yleisesti alhainen sameus) ravinteet, metallit, orgaaniset tinayhdisteet ja dioksiinit, jotka kulkeutuivat merenpohjasta toiseen paikkaan kiviaineksen kasaamistoimintojen vaikutuksesta, eivät vaikuttaneet vesiympäristöön. Ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutöiden aikana vedenlaadussa rekisteröitiin muutoksia (sameuden voimistumista) pohjan läheisissä vesissä yli 180 metrin syvyydessä. Näissä syvyyksissä happitilanne on pysyvästi heikko. Väliaikaiset huippusameudet eivät siten näissä olosuhteissa aiheuta pitkän aikavälin vaikutuksia vesiekosysteemiin. Suspendoituneet ravinteet ja haitalliset yhdisteet kiinnittyivät pääasiassa orgaaniseen aineeseen tai savihiukkasiin. Pitoisuudet vedessä olivat lisäksi alhaiset. Halokliini, joka esiintyy normaalisti metrin syvyydessä Suomenlahden länsi- ja keskiosissa, ehkäisee tehokkaasti alusvesiä sekoittumasta ylempien vesikerrosten kanssa /118/. Tämä estää levien mahdolliset lisäkasvustot trofogeenisessa kerroksessa putkenlaskutöiden aikana. 8.2 Vaikutukset bioottiseen ympäristöön Rakennustoimien mahdolliset haitalliset vaikutukset eliöstöön voivat olla suoria ja välillisiä. Suorina vaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi merenpohjan alueiden jäämistä kivipenkereiden tai putkilinjarakenteen alle, vedenlaadun nopean muutoksen aiheuttamia vaikutuksia tai voimakkaita huippupaineita vesipatsaassa ammusten räjäytyksen aikana. Välilliset vaikutukset voivat ilmetä ravintoketjussa. Rehevöitymiseen, myrkyllisyyteen ja vesiorganismien saastumiseen ravinteita ja haitta-aineita sisältävien sedimenttien sekoittumisen jälkeen vaikuttavat mekanismit on esitetty luvussa ( Yleistä) Pohjaeliöstö Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset osoittavat, että makropohjaeliöstöyhteisöjä on vähän metrin syvyydessä Suomen talousvyöhykkeellä. Siihen voivat olla syynä alhainen happipitoisuus ja/tai muutoin kovat elinolosuhteet.

20 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 151 Muutaman lajin, joita esiintyi tarkkailukohteissa, yksilömäärien väliset erot ennen rakennustoimia otetuissa näytteissä ja niiden jälkeen otetuissa näytteissä samalla mittauslinjalla selittyvät hyvin todennäköisesti pintasedimenttien ominaisuuksien luonnollisella pienimuotoisella vaihtelulla (alueellisella heterogeenisyydellä). Sedimentin resuspendoituminen ja siitä aiheutuva sameuden voimistuminen oli suhteellisen vähäistä, lyhytaikaista ja paikallista. Vaikutukset pohjaeliöstöön rajoittuivat siten kivipenkereiden merenpohjassa peittämään alaan, räjäytyksien synnyttämiin kraattereihin merenpohjassa, sekä kiviaineksen kasaus- ja raivauspaikkojen läheisyyteen. Tarkkailukohteissa esiintyvät nykyiset lajit eivät ole herkkiä uudelleenkerrostumiselle, jota aiheutui suspendoituneiden hiukkasten laskeutumisesta merenpohjaan (katso luku 6.2.4). Metallit ja orgaaniset yhdisteet ovat haitallisia eliöstölle vain liuenneessa muodossa. Alueilla, joilla pehmeät sedimentit resuspendoituivat, haitalliset yhdisteet adsorboituivat tehokkaasti hienoon orgaaniseen aineeseen ja savihiukkasiin. Orgaanisen aineen osuus pintasedimenteissä oli vähäinen, joten suspendoituneiden metallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat todennäköisesti yleisesti alhaiset. TBT-pitoisuus oli joillakin alueilla suuri. TBT siirtyy ja leviää lähinnä hiukkasiin kiinnittyneenä. Veteen liuenneella TBT:llä on voimakas taipumus adsorboitua hienoon suspendoituneeseen kiintoaineeseen, jota esiintyy aina merivedessä /20/. Tämän perusteella voidaan todeta, että suspendoituneiden sedimenttien uudelleensedimentaatio ei altistanut pohjaeläimiä tavallista enemmän sedimenttien sisältämille haitta-aineille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että putkilinjan rakennustoimet eivät ole aiheuttaneet suoraa bioakkumulaatiota tai aiheuttaneet yleisesti suuria vaikutuksia pohjayhteisöihin mahdollisella vaikutusalueella. Pohjaeliöstön tarkkailutulosten ja heikkojen elinolosuhteiden perusteella Suomen ympäristökeskus on todennut, että HELCOM-asemat ja kartoitetut vaihtoehtoiset sijaintipaikat ovat vaarassa menettää koko makropohjaeliöstönsä /108/. Yhteisöjen kehitykseen näillä alueilla vaikuttaa vahvasti hapen määrä merenpohjan läheisessä vesikerroksessa tutkituissa syvyyksissä Kalat ja kalakannat Sameus Suspendoituneen kiintoaineksen vaikutukset kaloihin vaihtelevat lajeittain. Sillikalat (Clupeiformes) (silakka Clupea harengus membras ja kilohaili Sprattus sprattus) reagoivat erityisen herkästi suspendoituneisiin sedimenttihiukkasiin vedessä. Pelagisina lajeina ne eivät ole sopeutuneet luonnolliseen ja satunnaiseen sameudun voimistumiseen, joka on mahdollista lähellä merenpohjaa. Kirjallisten lähteiden mukaan silakka välttelee vesiä, joissa suspendoituneen hienon kiintoaineksen pitoisuus on yli 10 mg SS/l /122/. Tarkkailutulosten mukaan kiviaineksen kasaamistoimista putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa aiheutui suurimmat, kuitenkin väliaikaiset sedimenttipilvet. Pilvet rajoittuvat alimpaan 10 metrin vesipatsaaseen merenpohjan yläpuolella. Mittausten perusteella 10 mg SS/l ylittäviä kiintoainespitoisuuksia ei esiintynyt yli 1 km etäisyydellä kasaamispaikasta. Vedenlaadun tausta-arvoista poikkeavat muutokset kestivät enintään 2,5 päivää. Vedenlaadun tarkkailutulosten perusteella putkijaksojen liitoskohdassa täysikasvuiset kilohailit ja silakat, jos niitä oli alueella (happipitoisuus oli huhtikuussa 10,4 mg/l alimmassa 10 metrin kerroksessa merenpohjan yläpuolella), olisivat voineet altistua sameuden vaikutuksille lyhyen aikaa ennen poistumistaan epäsuotuisalta alueelta. Silakan ja kilohailin lisääntyminen Silakka kutee Itämeren rannikkovyöhykkeen matalissa vesissä (0 10 m) vesikasvillisuuden seassa. Suurin osa lajin kannoista lisääntyy keväällä, mutta lisääntymistä tapahtuu pitkin kesää /120/. Varsinaisen Itämeren pohjoisosissa kilohaili kutee kesällä avomerialueella suhteellisen lähellä pintaa. Mäti ajelehtii vapaasti vedessä, jos suolapitoisuus on vähintään 5 6 /121/.

21 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 152 Putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa suolapitoisuus pohjan läheisessä vedessä oli 8 10 /41/. Suomenlahden sopivilla lisääntymisalueilla kutu tapahtuu tavallisesti heinä-elokuussa. Suurin osa kiviaineksen kasauskerroista ja ammusten raivauksista ajoittui kevääseen Kiviaineksen kasaus vietiin loppuun heinäkuun alkuun ja ammusten raivaus kesäkuun alkuun mennessä. Toisaalta putkenlaskun jälkeiset kiviaineksen kasaustoimet alkoivat vasta vuoden 2010 lopussa. Niinpä toimenpiteet ajoittuivat kilohailin kutuajan ulkopuolelle ja mahdolliset kielteiset vaikutukset voitiin ehkäistä. Silakka lisääntyy täysin erilaisilla alueilla, kaukana rakennustoimista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, etteivät rakennustoimet heikentäneet silakan ja kilohailin kantoja. Yksittäisille kalaparville on voinut aiheutua pientä häiriötä (alueelta poistuminen), jos kyseisiä lajeja on esiintynyt näissä syvyyksissä Haitta-aineet Pintasedimentin haitallisten yhdisteiden käyttäytymistä merenpohjan sekoittumisen aikana on tarkasteltu luvussa Analysoidut metallipitoisuudet merivedessä edustavat kokonaispitoisuuksia ja bioaktiiviset pitoisuudet ovat tyypillisesti alle puolet kokonaispitoisuudesta. Metallipitoisuudet lähellä toimintoja olivat yleisesti alhaiset ja alittivat suurimmaksi osaksi määritysrajan (MR). Orgaanisten tinayhdisteiden (TBT) pitoisuudet olivat sedimentissä paikoittain suuret. TBT kiinnittyy kuitenkin tehokkaasti hiukkasiin ja siksi veteen sekoittuneen sedimentin TBT ei ole helposti biosaatavaa. Sedimentissä todetut pienet dioksiinipitoisuudet käyttäytyvät vedessä samoin kuin TBT (katso luku 8.1.2). Vedenlaadun väliaikaisten muutosten vaikutusalue rajoittui lähelle merenpohjaa eikä suuria haitta-ainepitoisuuksia todettu vesipatsaan yläosissa. Johtopäätöksenä voidaan siten todeta, että rakennustoimista aiheutuva haitta-aineiden leviäminen ei vaarantanut pelagisia kalakantoja. Suoria vaikutuksia kaloihin ei tutkittu analysoimalla haitta-aineita kaloista ennen rakennustoimia ja niiden jälkeen. Tämä epävarmuustekijä on kuitenkin vähäinen, sedimentissä ja vedessä todettujen haitta-aineiden yleisesti alhaisten pitoisuuksien sekä yhdisteiden käyttäytymisen vuoksi Melu ja paineaallot Ammusten raivaustoimet toteutettiin ajanjaksoina (kesällä vain 7 raivausta kesäkuun 2010 alkupuoliskon aikana), jolloin ne eivät häirinneet kilohailin kutua (katso yllä). Silakkaa ja kilohailia esiintyy lähinnä Suomenlahden avomerialueilla. Ammusten raivauksen aikana mitatut huippupaineet olivat tavallisesti ennakoitua alempia. Neljän räjäytyksen yhteydessä mitattu huippupaine oli kuitenkin arvioitua suurempi. Ennen räjäytyksiä kalojen havaintolaitteella tarkastettiin, ettei raivauspaikassa ole kalaparvia. Vaikutusalueella olevat yksilöt, joita ei onnistuttu karkottamaan alueelta ennen räjäytystä, poistettiin alueelta, vammautuivat tai kuolivat. Silakka oli ainoa laji, jota löydettiin kuolleena suuria määriä räjäytysten jälkeen. Pelagisten kalakantojen koon perusteella ammusten raivauksen aikana kuolleiden yksilöiden määrä on merkityksetön. Edellä esitetyn perusteella ammusten raivauksesta aiheutuva melu ja paine vesipatsaassa eivät vahingoittaneet kaupallisesti tärkeitä kilohaili- ja silakkakantoja Merinisäkkäät Itämeressä elää neljä merinisäkäslajia. Ne ovat harmaahylje (Halichoerus grypus), itämerennorppa (Phoca hispida), kirjohylje (Phoca vitulina) ja pyöriäinen (Phocoena phocoena). Harmaahyljettä esiintyy koko Itämeren alueella ympäri vuoden. Itämerennorppa viihtyy tyypillisesti alueilla, joilla on jääpeite talven aikana. Kaksi muuta mainittua lajia esiintyvät lähinnä Itämeren eteläosissa. Suomenlahdella on tehty satunnaisia pyöriäishavaintoja.

22 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 153 Harmaahylkeen lisääntymisaika on helmikuun ja maaliskuun vaihteessa. Ne synnyttävät poikasensa paikassa, jossa häiriöitä on vähän, tavallisesti kiintojäälle. Jos jääpeite ei ole kunnollinen, hylkeet synnyttävät poikasensa kalliorannoille, hiekkasärkille, saarille ja luodoille. Harmaahylkeet ruokailevat pääasiassa alueilla, joilla on pelagisia kilohaili- ja silakkaparvia. Itämerennorppa lisääntyy normaalisti helmi-maaliskuussa. Ne synnyttävät poikasensa avomerialueilla, joilla on sopivia jäämuodostelmia piilossa olevaa lumiluolaa varten. Itämerennorppia esiintyy harvoin avovesiaikaan Suomen talousvyöhykkeellä Sameus ja haitta-aineet Luvussa kuvatulla tavalla meriveden voimistunut sameus rakennuskohteissa on voinut tilapäisesti karkottaa alueella mahdollisesti esiintyvien hylkeiden saaliskalat. On hyvin epätodennäköistä, että hylkeisiin olisi kertynyt ravintoketjussa haitta-aineita rakennustöiden takia (katso luvut ja 8.2.2) Melu ja paineaallot Ammukset raivattiin joulukuussa 2009 ja keväällä 2010 jäättömänä kautena ja siten harmaahylkeen ja itämerennorpan lisääntymisajan ulkopuolella. Vaikutuksia merinisäkkäisiin ehkäistiin kattavasti ennalta passiivisin ja aktiivisin akustisin menetelmin, minkä lisäksi merinisäkästarkkailijat tarkkailivat merinisäkkäitä. Ennen räjäytyksiä havaittiin vain yksi hylje, joka tunnistettiin alustavasti itämerennorpaksi. Ammusten raivaustoimien takia vahingoittuneista tai kuolleista hylkeistä ei ole raportoitu. Tämän perusteella mahdolliset vaikutukset hylkeisiin ovat olleet vähäisiä tai niitä ei ole ollut Merilinnut Suomenlahti on muuttolinnuille hyvin tärkeä alue erityisesti keväällä (päämuuttokausi on huhtitoukokuussa), mutta myös syksyllä. Lähin tunnettu tärkeä levähdys- ja pesimäalue sijaitsee noin 10 km:n etäisyydellä putkilinjan alueesta. Rakennustoimista aiheutuvat vaikutukset voivat olla suoria (kaloja pyydystävät lajit eivät pysty ruokailemaan) tai välillisiä (ravintoketjun kautta ilmeneviä) Sameus ja haitta-aineet Meriveden voimistunut sameus voi haitata sukeltajalintujen ravinnonhankintaa. Suomen talousvyöhykkeellä putkilinjan reitistä 96 % kulkee yli 60 metrin syvyisissä vesissä ja vedenlaadun tilapäiset muutokset ovat tapahtuneet alimmissa vesikerroksissa. Nämä syvyydet ovat sukeltamalla ravintoa hankkivien lintujen sukellusrajojen ulkopuolella. Putkilinjasta vain 4 % kulkee metrin syvyydessä. Vain harva Suomenlahdella ruokaileva lintulaji pystyy sukeltamaan niin syvälle. Tulosten perusteella suoria vaikutuksia merilintuihin voidaan pitää vähäisinä tai niitä ei ole lainkaan. Haitta-aineiden kertyminen ravintoketjussa lintuihin on myös hyvin epätodennäköistä (katso luvut ja 8.2.2) Melu ja paineaallot Ammusten raivauksen arvioitiin aiheuttavan vaikutuksia, jotka saattaisivat johtaa joidenkin lintulajien yksilöiden vahingoittumiseen tai kuolemaan, jos ne sukeltavat raivauskohdetta ympäröivällä turva-alueella räjäytyksen aikana. Vahingoittuneista tai kuolleista merilinnuista ei ole ilmoitettu räjäytysten jälkeen visuaalisen tarkkailun perusteella. Melko pian räjäytysten jälkeen eri lintulajeja (lokkeja, tiiroja, riskilöitä jne.) ilmestyi ruokailemaan vahingoittuneilla tai kuolleilla kaloilla raivauskohteissa. Suurimmat parvet havaittiin raivaustöiden jälkeen joulukuussa ja huhti-kesäkuussa, jolloin parvessa saattoi olla jopa yksilöä. Tarkkailutulosten perusteella merilintuihin ei juurikaan kohdistunut kielteisiä vaikutuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että raivaustoimesta ei aiheutunut vahinkoa lintulajeille, joiden yksilöitä oli raivauskohteissa ammusten raivauksen aikana. Lintulajit päinvastoin hyötyivät raivaustoimista, joiden tuloksena ne saivat ravintoa, joka oli helppo pyytää meren pinnasta.

23 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A Vaikutukset hylkyihin, tynnyreihin ja kaapeleihin Seuraavassa on tarkasteltu lyhyesti mahdollisia vaikutuksia sekä näiden vaikutusten tärkeyttä tarkkailukohteiden kunnolle Hylyt Tarkkailutulokset vahvistivat, ettei ammusten raivauksesta aiheutunut vaikutuksia hylkyihin. Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Seillä kilometrikohdissa KP ei vahingoittanut kulttuurisesti tärkeitä hylkyjä (koodit: S , S , S ja S ), jotka sijaitsivat aluksen ankkurointikäytävässä Tynnyrit Tarkkailutulokset vahvistivat sen, etteivät ammusten raivauksesta aiheutuneet paineaallot vahingoittaneet tynnyreitä tai siirtäneet niitä. Kaksi tynnyriä vahingoittui ROV-laitteella tehdyssä visuaalisessa tarkastuksessa, mutta niistä ei vapautunut haitallisia aineita veteen. Putkenlaskun jälkeiset tutkimukset putkilinjan jaksoissa KP ja KP tehdään neljän tynnyrin osalta (koodit: R-09-23, R , R ja 11-S-88) keväällä Kaapelit Tarkkailutulokset vahvistivat, etteivät ammusten raivaustoimet vahingoittaneet kaapeleita. Kaapelipatjat asennettiin suunnitellusti. Yksi kilometrikohdan KP 234 (tuntematon kaapeli) tukipatjoista asennettiin kuitenkin vinoon, minkä vuoksi kahden tukipatjan väliin jäi 40 cm:n väli. Putkilinja ei kuitenkaan vahingoita kaapelia, koska se on tukipatjojen peitossa ja putken halkaisija (1,220 m) on paljon suurempi kuin tukipatjojen väliin jäänyt väli. Putkilinja asennettiin kaapeleiden risteyskohdissa suunnitellusti tukipatjojen päälle. Putkilinja oli kuitenkin osittain irrallaan tukipatjoista niiden yläpuolella kaapeleiden EE-S1, EE-SF2 ja Pangea Seg 3 (KP 219) sekä tuntemattoman kaapelin (KP 234) risteyskohdissa. Tällä ei katsota olevan mitään vaikutuksia kaapeleihin, koska tukipatjat ovat joka tapauksessa putkilinjan ja kaapeleiden välissä. 8.4 Laivaliikenne ja kaupallinen kalastus Hanketoimet on toteutettu läpinäkyvästi ja yhteistyössä asianmukaisten viranomaisten kanssa. Vaaditut tiedot on toimitettu viranomaisille päivittäisissä ja viikoittaisissa raporteissa. Muu laivaliikenne on ohjattu kiertämään turvallisesti hankealukset. Nord Stream on laatinut viikoittain tiedotteita kalastajille. Tiedotuksella on varmistettu, että ammattikalastajat ovat ajan tasalla rakennustoimista. Suomalaisille kalastajille on toimitettu digitaalisesti tietoja putkilinjan reitistä ja vapaiden jännevälien oletetuista sijainneista. Näitä tietoja täydennetään putkenlaskun jälkeisen tutkimuksen tiedoilla vuonna 2011 ja koko rakennetun putkilinjan tutkimuksen tiedoilla vuonna Suomen talousvyöhykkeellä ei ole raportoitu Nord Streamin rakennustöihin ja ammattikalastajiin liittyvistä tapauksista.

24 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A Rajat ylittävät vaikutukset Kiinteillä antureilla kerättyjen tietojen perusteella Venäjän vesillä tehtyjen ammusten raivausten ja Venäjän rautautumispaikan ruoppausten aikana vedenlaadussa (sameudessa) Suomen talousvyöhykkeellä ei tapahtunut muutoksia verrattuna tilanteeseen ennen rakennustoimia. Tarkkailutulokset vahvistivat siten sen, ettei rakennustoimista Venäjän vesillä aiheutunut rajat ylittäviä vaikutuksia Suomen vesille.

25 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä luvussa on esitetty yleiset johtopäätökset kaasuputken rakennustoimien ympäristövaikutuksista vuonna 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Johtopäätökset perustuvat luvuissa 6 8 esitettyihin tarkkailutuloksiin, mitattujen ja arvioitujen vaikutusten vertailuun ja vaikutusten tarkasteluun. Lyhyt yhteenveto rakennustoimien vaikutuksista ja niiden merkityksestä eri tarkkailukohteille on esitetty taulukossa 9.1. Tarkkailu tehtiin hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Kuten tarkkailuohjelmissa oli esitetty, vedenlaadun tarkkailutuloksia analysoitiin asiantuntija-arvion perusteella myös suhteessa kaloihin ja kalaparviin. Venäjällä tapahtuneen ruoppauksen tarkkailu Suomen vesillä keskittyi vedenlaatuun. Muut tarkkailutoimet kyseisestä toiminnasta on sisällytetty Venäjän tarkkailuohjelmaan. Taulukko 9.1 Tarkkaillut ympäristövaikutukset ja niiden merkitys rakennustoimittain Suomen talousvyöhykkeellä vuonna Vaikutuksen mitta-asteikko: et = ei tarkkailua, 0 = ei vaikutusta, = vähäinen haitallinen vaikutus, = kohtalainen haitallinen vaikutus, = merkittävä haitallinen vaikutus. ASTEIKKO 0 et Fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Tukipatjojen asentaminen Putkenlasku ank. putkenlaskualuksella Putkenlasku dyn. as. putkenlaskualuksella Ruoppaus Venäjän vesillä (rajat ylittävät vaikutukset) Merenpohja tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu et Vedenlaatu tarkkailtu tarkkailtu et tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu Melu/ - paineaallot tarkkailtu et et et et et Bioottinen ympäristö Pohjaeliöstö - tarkkailtu - tarkkailtu et et et et Kalat ja kalakannat - tarkkailtu -* et 0* 0* 0* Merinisäkkäät - tarkkailtu et et et et et Merilinnut 0 tarkkailtu et et et et et HELCOMasemat 0 tarkkailtu 0** 0** 0** 0 tarkkailtu et Suojelualueet Suojelualueet 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu

26 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 157 Sosioekonominen ympäristö Laivaliikenne Olemassa oleva infrastruktuuri - tarkkailtu 0 tarkkailtu - tarkkailtu 0 ei tarkkailtavi a kohteita - tarkkailtu 0 tarkkailtu - tarkkailtu 0 tarkkailtu - tarkkailtu 0 tarkkailtu et et Kulttuuriperintö 0 tarkkailtu 0 ei tarkkailtavi a kohteita 0 ei tarkkailtavi a kohteita 0 tarkkailtu putkenlaskun jälkeistä tarkkailua ei tehty 2010 Tynnyrit putkentarkkailtu ei ei ei laskun tarkkailtavi tarkkailtavi tarkkailtavi jälkeistä a a kohteita a kohteita tarkkailua kohteita ei tehty 2010 * Perustuu fysikaalis-kemiallisen ympäristön tarkkailtuihin vaikutuksiin (tarkkailuohjelman mukaisesti vedenlaadun tulokset analysoitiin myös kalataloudellisesta näkökulmasta). ** Tarkkailukohteen ja rakennusaktiviteetin välisen etäisyyden perusteella tarvetta tarkkailuun ei ollut. et et Yleinen johtopäätös Havaitut vaikutukset vahvistivat, että mallinnukseen perustuvat arviot olivat konservatiivisia. Ammusten raivauksen, kiviaineksen kasaamisen ja sekä ankkuroitavalla putkenlaskualuksella että dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen asennustoimien vaikutukset vedenlaatuun olivat voimakkuudeltaan vähäisiä tai merkityksettömiä, paikallisia ja lyhytaikaisia. Pohjasedimentit resuspendoituivat vain lyhyen aikaa. Vedenlaadun muutosten yleinen merkitys oli vähäinen. Haitta-aineita levisi rakennustoimien vaikutuksesta minimaalisen vähän. Mahdollisesti vapautuneiden haitta-aineiden biologinen kertyminen arvioitiin merkityksettömäksi. Merenpohjasta vapautuneilla ravinteilla ei lisäksi arvioida olleen vaikutuksia perustuotantoon tai rehevöitymiseen merialueella. Vedenlaadun muutokset olivat paikallisia ja väliaikaisia eivätkä rakennustoimet siten aiheuttaneet vaikutuksia lähimmillä Natura alueilla. Rakennustoimiin liittyvät turvarajoitukset aiheuttivat odotetulla tavalla vähäisiä vaikutuksia laivaliikenteeseen ja kaupalliseen kalastukseen. Neljään kulttuurisesti arvokkaaseen hylkyyn ei kohdistunut vaikutuksia ankkuroitavan putkenlaskualuksen ankkurointikäytävässä. Edellä esitetyt johtopäätökset vastaavat vesilupahakemuksessa ja myöhemmissä ilmoituksissa esitettyjä arvioita ympäristövaikutuksista.

27 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A SUOSITUKSET TULEVALLE TARKKAILULLE Seuraavassa esitetyt suositukset perustuvat käytettyjen tarkkailumenetelmien arviointiin sekä tutkimustulosten huolelliseen tarkasteluun ja vertailuun vesilupahakemuksessa sekä myöhemmissä ilmoituksissa esitettyjen arvioiden kanssa. Tarkkailutulosten epävarmuustekijät eivät muuta yleistä johtopäätöstä rakennustoimista aiheutuvien haittavaikutusten merkityksestä (luku 9). Kiviainespengerten peittoalue tulisi sisällyttää yhdeksi parametriksi tarkkailuohjelmaan Saatujen kokemusten perusteella pohjaeliöstönäytteet tulisi ottaa pehmeästä maaaineksesta avomerellä box corer -tyyppisellä laitteella Van Veen -näytteenottimen asemesta. Box corer -tyyppinen näytteenotin on luotettavampi vaihtelevissa sääolosuhteissa ja parantaa siten tulosten luotettavuutta. Toisen putkilinjan asennuskäytävässä olevien tynnyrien, joiden ympäristöriskiluokka on 0 tai 1, kunnon tarkkailu ei ole tarpeen ennen putkenlaskua eikä sen jälkeen. Riskiluokkaan 0 kuuluvien tynnyrien mahdollinen sisältö on jo täysin altistunut merivedelle ja riskiluokkaan 1 kuuluvien tynnyrien sisältö on ainakin osaksi altistunut merivedelle, sillä näissä tynnyreissä on reikiä, repeämiä tai aukkoja. Ravinteet (typpi ja fosfori) pintasedimenteissä voitaisiin poistaa analysoitavista parametreista. Suomenlahden pehmeissä sedimenteissä on normaalisti runsaasti ravinteita. Ravinteiden tasapaino ja trofiataso (rehevöityminen) Suomenlahdessa määräytyvät muiden tekijöiden perusteella kuin voimakkuudeltaan hankkeessa tehdyt merenpohjan muokkaustoimenpiteet. Ammusten raivaustoimien tarkkailusta opittuja asioita on tarkasteltu lähteen /6/ kohdassa Lisäksi, perustuen asiantuntijoiden palautteeseen tarkkailutulosten esittelyn yhteydessä, suositellaan yleisesti, ja jos mahdollista myös Nord Stream hankkeen tulevissa täytteidenotoissa seuraavaa: Vedenalaisista ammuksista ja ammusten raivauksesta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten tarkkailemiseksi otettujen sedimenttinäytteiden analyysiin olisi lisättävä ammustyypille ominaiset räjähdejäämät ja räjähdyksen sivutuotteet. Korkean tai matalan luokan räjähdyksen vaikutusten laajuuden lisäksi näin saataisiin lähtötietoja räjähteiden mahdollisesta pitkän aikavälin vapautumisesta merenpohjaan. Seuraavat suositukset on laadittu tulevissa vastaavissa infrastruktuurihankkeissa sovellettaville tarkkailuohjelmille käyttöön: Rajoituksia alukselta tehtävän vedenlaadun tarkkailussa tulisi tarkasti harkita suunnitteluvaiheessa. Näitä rajoituksia ovat alusten samanaikaisista toimista (alusten liikkumisesta lähellä toisiaan) aiheutuvat turvallisuusongelmat. Samanaikaista sameuden ja suspendoituneen kiintoaineksen analysointia varten tulisi ottaa enemmän vesinäytteitä. Yksiköiden vertailu (NTU ja mg SS /l) vastaa silloin todellista tilannetta paremmin kuin mitä oli mahdollista tämän hankkeen tarkkailussa. Vertailu on tarpeen, koska sedimentin leviämistä tarkkaillaan sameusyksikköinä ja mallinnuksessa puolestaan käytetään suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuuksia. Selvästi sameiden vesinäytteiden haitta-aineiden analysoinnissa voitaisiin kokeellisesti analysoida sekä aseman suodattamattomat että suodatetut näytteet. Näin saataisiin tietoja eri aineiden liuenneista osuuksista sekä näiden liuenneiden bioaktiivisten pitoisuuksien tasosta verrattuna arvioituun vaikutuksettomaan pitoisuuteen (PNECarvoon), jota käytetään vaikutusten arvioinnissa. Virtausmittaukset tulisi sisällyttää kaikkiin vedenlaadun tarkkailutoimiin ja vertikaaliset vesinäytteet tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa alavirtaan rakennustoimesta. Kentällä kuitenkin monet tekijät, kuten varotoimet rakennustoimien aikana ja virtaussuuntien vaihtelut eri vesikerroksissa, voivat estää optimaalisen näytteenoton.

28 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A VIITTEET /1/ Nord Stream AG Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-C2, /2/ Nord Stream AG Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E /3/ Nord Stream AG Monitoring Programme for Munitions Clearance Finland. G- PE-PER-REP-000-EMPFINMU-G, /4/ Nord Stream AG Transboundary Monitoring Programme Finland. G-PE-PER- REP-000-TRAMOFI-A, /5/ Nord Stream AG Monitoring Programme for Munitions Clearance in Phase 2 Finland. G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-B, /6/ Witteveen+Bos Nord Stream Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset. G-PE-EIA-REP- 000-MRMCLFIE-B-31jan11 /7/ Witteveen+Bos Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Täydennys raporttiin: Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset. G-PE-EIA-REP-000- MRMCLFAD-A-25jan11 /8/ Ramboll Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 toinen neljännes. G-PE- EMS-MON ENG0-B /9/ Ramboll Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 kolmas neljännes. G-PE- EMS-MON ENG0-B /10/ Ramboll Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 neljäs neljännes. G-PE- EMS-MON ENG0-A /11/ Nord Stream AG Kiviaineksen kasausalusten (ennen putkenlaskua tehdyn kiviaineksen kasauksen aikana) päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta /12/ Nord Stream AG Putkenlaskun jälkeiseen kiviaineksen kasaukseen liittyvä päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta. Information on post-lay rock placement activities in Q4/2010 /13/ Saipem Energy Services Nord Stream Project As-built crossing installation drawing, Pangea Seg 3 Cable, SAI-DWG , 1-CE-PIL-DWG /14/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, Estlink Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-1602, 1-CE-PIL-REP /15/ Saipem Energy Services Nord Stream Project. Bourbon Pearl, EE-S1 Cable Crossing installation report 1-CE-PIL-REP A /16/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, FEC 01 Cable Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP

29 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 160 /17/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, PANGEA SEG 3 Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP /18/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, PANGEA SEG 3 Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP A /19/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, Unknown Cable (KP234) Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP /20/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, FEC 02 Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-1606, 1-CE-PIL-REP /21/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF2 Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-1605, 1-CE-PIL-REP /22/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF3 Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-1609, 1-CE-PIL-REP /23/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, FEC 02 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP-1617, 2-CE-PIL- REP /24/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF2 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP-1618, 2-CE-PIL- REP /25/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, Pangea SEG 3 (KP219) Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP- 1619, 2-CE-PIL-REP /26/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, Unknown 2 (KP 234) Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP-1620, 2- CE-PIL-REP /27/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF3 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP-1621, 2-CE-PIL- REP /28/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, Estlink 1 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP-1622, 2-CE-PIL- REP /29/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, FEC 01 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP-1623, 2-CE-PIL- REP /30/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, Pangea SEG 3 (KP442) Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP- 1624, 2-CE-PIL-REP /31/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Far Samson, EE-S1 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report SAI-REP-1625, 2-CE-PIL- REP

30 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 161 /32/ Nord Stream AG Data received from Nord Stream AG 2010 based on daily progress reports from Castoro Sei /33/ Nord Stream AG Castoro Sein päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta vuonna 2010 /34/ Saipem Anchor operations in the vicinity of the Estonian border Technical note. G-CE-PIL-TNO /35/ Nord Stream AG Solitairen päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lt syyskuusta joulukuuhun 2010 /36/ Nord Stream AG Rakennusalusten päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta Tietoa Venäjällä tapahtuvasta ruoppauksesta. /37/ Finnish Meteorological Institute. Ilmastokatsaus 9/ /2010 /38/ Nord Stream AG Sääoloista johtuneisiin putkenlaskun kesksytykseen liittyvä, päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta /39/ Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Stream toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella.. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS- MON-175-LUODEQ2P-A /40/ Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Stream toimintojen aikana Suomenlahdella. Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS- MON-175-LUODELAY-A /41/ Luode Consulting Oy Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175- LUODEQ2R-B /42/ Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa, Marraskuu 2009 Joulukuu Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A /43/ Luode Consulting Oy Vedenlaadun, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkalu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella, ammusten raivaus. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2A-B /44/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-PREWRI01-A /45/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-PREWRI02-A /46/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-PREWR03-A /47/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-PREWRI04-A /48/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-WRPOST01-A

31 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 162 /49/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-WRPOST02-A /50/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-WRPOST03-A /51/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-WRPOST04-A /52/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /53/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Line 1 (West), EE-S1 cable crossing, As-left survey field report, MV Grampian Surveyor, SAI-REP , 1-CE-PIL-REP B, /54/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, Line 1 (West), Pangea Seg 3 cable crossing, As-left survey field report, MV Grampian Surveyor, SAI- REP-10571, 1-CE-PIL-REP A, /55/ Saipem Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /56/ Saipem Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /57/ Saipem Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /58/ Saipem Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /59/ Saipem Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /60/ Saipem Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /61/ Saipem Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP B, /62/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Russia/Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /63/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /64/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /65/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /66/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /67/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A,

32 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 163 /68/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /69/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /70/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /71/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /72/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /73/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /74/ Saipem Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE A, /75/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP B, /76/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /77/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /78/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /79/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /80/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP A, /81/ Saipem Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP B, /82/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-PREWRI05-A /83/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID MB G-GE-SUR-REP-108-PREWRI06-A /84/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-W8A G-GE-SUR-REP-108-PREWRI /85/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S G-GE-SUR-REP-108-PREWRI /86/ MMT Nord Stream Pipeline Project. Pre-lay Barrels Investigation. Line 1 (West). G-GE-SUR-REP-108-PREDRU

33 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 164 /87/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, FEC02 cable crossing, KP , M/V Highland Rover, FR051-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE A, /88/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, EE-SF2 cable crossing, KP , M/V Highland Rover, FR052-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE A, /89/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, Pangea SEG.3 crossing, KP , M/V Highland Rover, FR053-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE A, /90/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, Unknown cable (KP234) crossing, KP , M/V Highland Rover, FR054-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE A, /91/ Finnish Environment Institute, SYKE Marine Research Centre Monitoring of the HELCOM benthos stations in the Gulf of Finland. First Progress Report. G-PE- EMS-MON-193-SYKEHELC-A /92/ Ilmoitukset Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille kiviaineksen kasauksen suunnittelumuutoksista ja /93/ /94/ Ramboll Comparison of model results with environmental monitoring of seabed intervention works in the Gulf of Finland 2010, G-PE-EMS-MON A /95/ Ramboll Analysis of long term water quality and bottom current monitoring data Finnish EEZ. G-PE-EMS-MON /96/ Nord Stream AG Offshore pipeline through the Baltic Sea. An Assessment of the Impact of Sediment and Contaminants Dispersion in Finland. November G-PE-PER-REP ENG0-05 /97/ Ympäristöministeriö Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, Ympäristöopas 117. Helsinki. /98/ Ramboll, Spreading of sediment and contaminants in Finland-Re-routing C16.5. G-PE-PER-REP ENG /99/ Nord Stream Itämeren kaasuputki. Suomen ympäristönäytteenottotutkimus GE-PE-PER-REP F /100/ Ramboll Data assessment for Finnish annual environmental monitoring - Sediments G-PE-EMS-MON /101/ Nord Stream AG Rakennusalusten päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto liittyen rakennettuihin kiviaineskasoihin, saatu Nord Stream AG:lta Tietoa Venäjällä tapahtuvasta ruoppauksesta. /102/ Saipem Energy Services As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP to KP EN-PIE-REP , /103/ Saipem Energy Services As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP to KP EN-PIE-REP ,

34 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 165 /104/ Saipem Energy Services As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP to KP EN-PIE-REP , /105/ Saipem Energy Services As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP to KP EN-PIE-REP , /106/ Saipem Energy Services As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP to KP EN-PIE-REP , /107/ Saipem Incident reports; 2er67010, 2er68010 and 2er69010 /108/ YSKEn Merikeskus (Suomen ympäristökeskus) Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) mukaisten pohjaeläinasemien seuranta Suomenlahdella. Ensimmäinen väliraportti. G-PE-EMS-MON-193-SYKEHEL /109/ Nord Stream AG, Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Itämeren poikki kulkeva maakaasuputkilinja. Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä. /110/ Saipem Energy Services Data Sheet Gravel Works and Mattresses (Finland). G-EN-PIE-DAS D /111/ Nord Stream AG / Ramboll Spreading of sediment and contaminants at Finnish tie-in. G-PE-PER-REP A /112/ Vallius, H Heavy metal deposition and variation in sedimentation rate within a sedimentary basin in Central Gulf of Finland. Chemosphere /113/ Nord Stream AG / Ramboll, Conversion between turbidity measurements and SSC for the Gulf of Finland G-PE-PER-MON /114/ Teisson, C Cohesive suspended sediment transport: Feasibility and limitations of numerical modelling. Journal of Hydraulic Research, , 29(6), /115/ Manning, A.J. & Dyer, K.R., Mass settling flux of fine sediments in the Northern European estuaries: Measurements and predictions. Marine Geology 245(1-4), /116/ Maycock D, Sorokin N, Atkinson C, Rule K and Crane M Proposed EQS for for Water Framework Directive Annex VIII substances: chromium(vi) and chromium(iii) (dissolved). Environment Agency/SNIFFER. Science Report: SC040038/SR5 /117/ Salminen, J Organotinayhdisteiden hajoaminen murtovesisedimentissä ORBIS-hankkeen loppuraportti. (Degradation of organotin compounds in brackish water sediment final report of the ORBIS project). Reports of the Finnish Environment Institute 3/2010 /118/ Myrberg, K., Leppäranta, M. & Kuosa, H. Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus. Helsinki 2006 /119/ Ramboll 2011, Qualitative assessment of the impact of released nutrients and contaminants on plankton production and on the food chain. G-PE-PER-REP ENG0-05

35 YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON FIN0-A 166 /120/ /121/ /122/ COWI/VKI Joit Venture, 1992, Öresund impact assessment. Sub-report nr. 2. The Öresundskonsortiet. Environmental impact assessment for the fixed link across the Öresund /123/ Nord Stream Vesitalouslupahakemus dnro LSY-2009-Y-155. (Water permit application dnro LSY-2009-Y-155). /124/ Nord Stream AG and Ramboll, 2008, "Memo 4.3a-4 - Spreading of sediment during pipe-laying directly on the seabed", Nord Stream AG, Zug, Switzerland /125/ Ramboll Oil & Gas / Nord Stream, 2009, "Offshore pipeline through the Baltic Sea, Environmental assessment of pipeline installation in the Gulf of Finland using DP lay vessel, G-PE-PER-REP A" /126/ Stenman, O., Verevkin, M., Dmitrieva, L. and Sagitov, R., 2005, Numbers and occurrence of ringed seals in the Gulf of Finland in the years in Symposium on Biology and Management of Seals in the Baltic area (Eds: Helle, E.,Stenman, O. and Wikman, M.), Riista- ja kalantutkimus, Helsinki /127/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, FEC01 cable crossing, KP , M/V Highland Rover, FR057-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE A, /128/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, Estlink cable crossing, KP , M/V Highland Rover, FR056-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE A, /129/ Saipem Energy Services Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, EE-SF3 crossing, KP , M/V Highland Rover, FR055-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE A,

36 LIITE 1 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 2010 (poislukien ammusten raivaus)

37 LIITE 2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 Nord Streamin tarkkailukohteet Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 2010 (poislukien ammusten raivaus)

38 LIITE 3 1/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 AMMUSTEN RAIVAUS Yhteenveto ensimmäisen vaiheen ammuksista. Räjähdysainemäär Raivaus NSP Bactec KP tunn ROV tunnus tunnus (C16) ä pvm us kg TNT F1 R Titanium - 181,140 F1B R-W6F Vanadium F2 R-E7B Caesium 206,497 0, F3 R Calcium 210, F4 R Carbon 213, F5 R-8AG-W-014 Chromium 223, F6 R-8AG-W-009 Cobalt 237, F7 R-E8C Copper 237, F8 R-W8A Tungsten 238, F9 R-8CG-E-004 Gold 238, F10 R-8CG-E-003 Helium 239, F11 R-W8A Hydrogen 240, F12 R-W8A Iron 240, F13 R Krypton 240, F14 R-W8A Lithium 240, F15 R-8CG-E-002 Magnesium ,966 F15B R Indium F16 R-8CG-E-001 Neon 240, F17 R Nickel 242, F18 R Nitrogen 245, F19 R Zinc 247, F20 S Palladium 255, F21 R Platinum 257,385 0, F22 R Potassium 263, F23 R Silver 319, F24 R Sodium 250 raivausta: F24B R , uudelleen F24C R reititys F25+ R (2 F26 ammukset) Sulphur 360, , F27 R Xenon 366, Huomautus: Jos lopullinen määritetty ammuksen räjähteen määrä eroaa alunperin oletetusta määrästä, se on ilmoitettu seuraavasti: alkuperäinen määrä lopullinen määrä. Ammukset, jotka on arvioitu, mutta joita ei ole raivattu, on korostettu taulukossa kursiivilla ja vihreällä. Lähde: Witteveen+Bos Nord Stream Munitions clearance in the Finnish EEZ. Final monitoring results on Munition by munition basis. G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-B-31jan11.

39 LIITE 3 2/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 AMMUSTEN RAIVAUS Yhteenveto toisen vaiheen ammuksista. NSP Räjähdysainemäärä Bactec KP Raivaus tunn ROV tunnus tunnus (C16) pvm us Kg TNT F28 R Zirconium 322, F29 R Scandium 322, raivausta: F30 R Lanthanum 326, uudelleen F31 R-11AG-WW-007 Silicon 326, reititys F32 R Tellurium 326, F33 R Aluminium 331,863 4*0, F34 R Lead 350, F35 R Osmium 375, F36 R Iridium 418, F37 R Rhodium F38 R Gallium F38B R FAB Terbium ~218,11 F38C R FAB Fluorine F38D R FAB Astatine F38E R FAB Nobelium F38F R FAB Mendelevium F38G R FAB Plutonium 218, F38H R FAB Protactinium ~218,11 0 F38I R FAB Cerium 218, F38J R FAB Tritium ~218, raivausta: pyrstöosa F38K R FAB Deuterium 218, F39 R Germanium 223, F40 08-R-90 Thallium 246, F41 R Arsenic 260, F42 R Phosphorus 261, F43 R Polonium 241, F44 R Thorium 241, F45 R Samarium 258, F46 R Hafnium 298, F47 R , F48 R , F49 R ,191 0, Huomautus: Jos lopullinen määritetty ammuksen räjähteen määrä eroaa alunperin oletetusta määrästä, se on ilmoitettu seuraavasti: alkuperäinen määrä lopullinen määrä. Ammukset, jotka on arvioitu, mutta joita ei ole raivattu, on korostettu taulukossa kursiivilla ja vihreällä. Lähde: Witteveen+Bos Nord Stream Munitions clearance in the Finnish EEZ. Final monitoring results on Munition by munition basis. G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-B-31jan11.

40 LIITE 4 1/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 KIVIAINEKSEN KASAUS Taulukko suunnitelluista ja toteutuneista kiviaineksen kasauksista. Joidenkin kohteiden korkeus ja tilavuus voivat vielä muuttua, mikäli kohteisiin on tarpeen kasata lisää kiviainesta putkenlaskun jälkeen. Vaihe Penger Kilometrikohta keskellä KP, m Veden syvyys, m Koordinaatit, WGS84 Suunniteltu Toteutunut Pohjan ala, m 2 Korkeus, Tilavuus, Korkeus, Tilavuus, Latitudi Longitudi m* m 3 m* m 3 W ' ' 2, , WK ' ' 3, , WK ' ' 5, , WK ' ' 6, , W ' ' 2, , W ' ' 3, , W ' ' 1, , W ' ' 2, , Kiviaineksen kasaus ennen putkenlaskua W ' ' 2, , W ' ' 5, , W ' ' 5, , W ' ' 3, , E ' ' 1, ** 637 ** ** E ' ' 3, , EK ' ' 4, , E ' ' 2, , E ' ' 2, , E ' ' 2, , E ' ' 1, , E ' ' 1, , E ' ' 3, , E ' ' 3, , E ' ' 4, , E ' ' 5, , E ' ' 3, , E ' ' 3, , Liitoskohta ' ' 2, ,8-3, * Penkereen korkein kohta ** Penger E2012 vimeistellään vuonna Tilavuus on kasatun kiviaineksen määrä tähän mennessä.

41 LIITE 4 2/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 KIVIAINEKSEN KASAUS Vaihe Penger Tyyppi* Kilometrikohta keskellä KP, m Veden syvyys, m Koordinaatit, WGS84 Suunniteltu Toteutunut Latitudi Longitudi Korkeus, m ** Tilavuus, m 3 Korkeus, m *** Tilavuus, m 3 Pohjan ala, m 2 *** Kiviaineksen kasaus putkenlaskun jälkeen, 2. vaihe W , ' ' 2, W , ' ' 3, W , ' ' 1, W , ' ' 2, W , ' ' 1, W , ' ' 3, W , ' ' 2, W , ' ' 2, W , ' ' 2, W , ' ' 2, W , ' ' 2, W , ' ' 2, W , ' ' 1, * Putkenlaskun jälkeen tehdyn kiviainespenkereen tyyppi; selitykset luokille 1-3: 1: Suunniteltu putkenlaskun jälkeen tehtävä kiviaineksen kasaus ennen putkenlaskua tehdyn penkereen päälle 2: Suunniteltu putkenlaskun jälkeen tehtävä penger merenpohjaan 3: Putkenlaskun jälkeen tehtyyn tutkimukseen perustuva kiviainespenger. ** Keskiarvokorkeus *** Todellinen korkeus ja pohjan pinta-ala raportoidaan, kun putkilinjan rakentamisen jälkeinen tutkimus on valmistunut.

42 LIITE 5 1/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Laboratoriotulokset aluksesta tehdyn tarkkailun aikana VOFIXIW1-3 asemilta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Pvm Asema KP Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N *Sameus Kiintoaines Veteen liuennut happi NO2 N NO23 N NH4 N,M Näytteenottosyvyys Kokonaistyppi Kokonaisfosfori PO4 P VOFIXIW1 Km m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l <0,05 1,5 <0,002 0,36 1,4 0,72 0,05 0,02 0,9 <5 0,65 1,9 13,5 310 <2,5 <5 N/A <0,05 1,6 <0,002 0,36 1,4 0,65 0,11 0,02 0,9 <5 0,88 1,7 14,7 290 <2,5 <5 N/A <0,05 0,18 <0,002 0,22 0,97 0,6 0,05 <0,01 0,85 <5 0,52 1,2 14,8 270 <2,5 <5 N/A <0,05 0,13 <0,002 0,21 1,1 0,57 <0,05 <0,01 0,86 <5 0,41 0,7 14,3 260 <2,5 6,2 N/A <0,05 0,12 <0,002 0,21 1,3 0,56 <0,05 <0,01 0, ,38 1, ,6 80 N/A <0,05 0,05 <0,002 0,21 1,3 0,54 <0,05 <0,01 0, ,35 0,5 12,4 310 <2,5 75 N/A <0,05 <0,05 <0,002 0,21 1,4 0,53 <0,05 <0,01 0, ,32 0,6 11,8 320 <2,5 74 N/A <0,05 <0,05 <0,002 0,2 1,4 0,56 <0,05 <0, ,32 <0,5 10, ,5 77 N/A <0,05 <0,05 <0,002 0,24 2,8 0,52 0,92 <0,01 1,2 95 7,7 21 5, ,3 100 N/A , noston yhteydessä <0,05 0,41 N,A, 0,31 1,7 0,59 <0,05 <0,01 1,1 <3 0,8 4, ,9 < VOFIXIW <0,05 0,64 <0,002 0,12 1 0,37 <0,05 0,01 0,75 <5 0,57 1,1 12,7 310 <2,5 < <0,05 0,36 <0,002 0,12 0,94 0,4 <0,05 <0,01 0,83 <5 0,6 2,9 11,8 300 <2,5 < <0,05 0,41 <0,002 0,12 1 0,38 <0,05 <0,01 0,84 <5 0,56 2,7 11,6 270 <2,5 < <0,05 0,32 <0,002 0,14 1,4 0,4 <0,05 0,01 0, ,69 <1 10, ,5 45 N/A <0,05 0,32 0,002 0,15 1,4 0,42 <0,05 <0,01 0, ,27 2,7 11, ,5 69 N/A <0,05 0,33 0,003 0,15 1,5 0,38 0,38 <0,01 0, ,33 2,6 11,8 310 <2,5 70 N/A <0,05 0,18 0,003 0,16 1,3 0,44 0,13 <0,01 0, ,73 3,9 8,1 330 <2,5 99 N/A , noston yhteydessä VOFIXIW3 163 <0,05 0,07 <0,002 0,17 1 0,57 <0,05 <0, ,64 <1 340 <2, ,11 0,43 <0,002 0,08 0,89 0,48 <0,05 <0,01 0,64 <5 1,1 1,6 13,1 340 <2,5 <5 <7 22 < <0,05 0,15 <0,002 0,08 0,89 0,45 <0,05 <0,01 0,65 <5 0,97 1,5 13,2 340 <2,5 < < <0,05 0,12 <0,002 0,08 0,98 0,44 <0,05 <0,01 0,74 9,8 0,79 < <2, <0,05 0,06 <0,002 0,1 1,2 0,44 <0,05 <0,01 0, ,39 <1 10, ,6 110 < <0,05 0,06 <0,002 0,09 1,1 0,43 <0,05 <0,01 0, ,75 <1 9,2 360 <2,5 110 < <0,05 <0,05 0,003 0,1 1,3 0,45 <0,05 <0,01 0, ,47 <1 7,8 350 <2,5 120 < ,11 <0,05 <0,002 0,13 1,5 0,45 0,05 <0, ,9 4,8 2,6 390 <2,5 150 < , noston yhteydessä <0,05 0,19 0,002 0,17 1,3 0,54 <0,05 0,01 0, ,35 <1 380 <2, *Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU.

43 LIITE 5 2/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Laboratoriotulokset aluksesta tehdyn tarkkailun aikana LAY1-2 asemilta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Pvm µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l WS1 74 m, 79 m 0,09 0,46 <0,002 0,28 2,2 0,83 <0,05 <0,01 1,5 1,3 6,4 5, ,5 130 < WS2 68 m, 74 m 8,1 0,48 <0,002 0,3 2,2 1,7 <0,05 <0,01 1,5 1,4 5,6 4, ,7 130 < WS3 66 m, 71 m 0,12 0,46 <0,002 0,29 2,2 0,82 <0,05 <0,01 1,5 0,96 5,7 4, ,5 130 < WS4 68 m, 73 m 0,12 0,54 <0,002 0,29 2,3 0,81 <0,05 <0,01 1,5 0,89 5,3 4, ,4 130 < WS5 67 m, 72 m 0,12 0,53 <0,002 0,3 3,1 0,86 <0,05 <0,01 1,5 1,2 4,5 4, ,6 130 < , asennuksen aikana , asennuksen aikana Asema LAY1 45 metriä etelään 55 metriä pohjoiseen Pb 0,44 0,48 0,007 0,34 2,1 0,09 <0,05 0,01 0,97 0,7 5,8 5, < <0,05 0,41 0,0013 0,35 2,5 0,52 <0,05 0,01 0,65 0,76 7,2 5, ,1 120 < m, 158 m <0,05 0,17 <0,002 0,36 2,5 0,66 <0,05 0,03 1,2 1 <1 0,8 250 <5 4,4 < WS1 145 m, 158 m <0,05 0,26 <0,002 0,31 2 0,61 <0,05 0,03 1,1 0,74 <1 0,8 280 <5 4,1 < m, 158 m <0,05 0,28 0,002 0,29 2,8 0,68 0,06 0,03 1,1 0,58 <1 0,8 290 <5 <2,5 < m, 159 m <0,05 <0,05 <0,002 0,28 1,9 0,59 <0,05 0,02 1,1 0,44 <1 0,2 330 <5 4,4 < WS2 145 m, 159 m <0,05 0,18 <0,002 0,29 2 0,57 <0,05 0,02 1,1 0,74 <1 0,5 310 <5 4,6 < m, 159 m <0,05 0,3 <0,002 0,28 3,7 0,69 <0,05 0,02 1,1 0,97 <1 0,7 270 <5 4,6 < m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,26 1,9 0,58 <0,05 0,02 1,1 0,58 <1 0,5 290 <5 4,7 < WS3 150 m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,27 1,9 0,55 <0,05 0,02 1,1 0,47 <1 0,6 230 <5 4,6 < m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,23 1,9 0,53 <0,05 0,02 1,1 0,69 <1 0,8 220 <5 4,4 < m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,25 2,1 0,55 <0,05 0,02 1,1 0,48 <1 0,4 240 <5 4,3 < m, 165 m <0,05 0,12 <0,002 0,25 3,4 0,57 <0,05 0,02 1,1 0,41 <1 0,7 220 <5 4,5 < WS4 140 m, 165m <0,05 0,93 <0,002 0,25 3 0,58 0,25 0,02 1,1 0,51 <1 0,7 220 <5 6 < m, 165 m <0,05 0,25 0,002 0,22 2,2 0,54 0,07 0,02 1,1 0,36 <1 0,7 250 <5 4 < m, 165 m <0,05 0,38 <0,002 0,13 1,2 0,61 <0,05 0,02 0,76 0,9 <1 10,8 280 <5 <2,5 <5 <7 11 < m, 200 m <0,05 <0,05 <0,002 0,27 2,1 0,55 <0,05 0,02 1,1 1,2 < <5 4 < WS5 180 m, 200m <0,05 <0,05 <0,002 0,24 1,9 0,5 <0,05 0,01 1,1 0,38 <1 0,8 290 <5 4,5 < m, 200 m <0,05 <0,05 <0,002 0,25 1,9 0,47 <0,05 0,01 1 0,36 <1 0,8 290 <5 4,6 < LAY2 Näytepiste Näytteenotto ja vesisyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni , noston yhteydessä 50 metriä <0,05 0,72 0,002 0,4 2,3 0,96 <0,05 0,01 1,2 0,6 <1 300 <3 4,6 3, , noston yhteydessä 800 metriä <0,05 0,7 0,003 0,4 2,4 1,2 <0,05 0,01 1,2 0,48 <1 320 <3 4,6 5, Cd As *Sameus Kiintoaines Veteen liuennut happi Kokonaistyppi NO3 N NO2 N NO23 N NH4 N Kokonaisfosfori PO4 P *Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU.

44 LIITE 5 3/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Laboratoriotulokset vesinäytteistä, jotka otettiin huoltokäyntien yhteydessä tarkkailulsyvyydeltä kaikissa tarkkailukohteissa. Akkreditoitu laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Pvm Asema Cr Cu Hg³ Co Zn Ni Pb Cd As Veteen liuennut happi Sameus Kiintoaines Kokonaistyppi NO2 N³ NO3 N NO23 N NH4 N Kokonaisfosfori PO4 P CONTROL 1 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FNU 2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l ,7 5,6 320 <2, <0,05 0,25 <0,002 0,20 1,6 0,62 <0,05 0,02 0,85 11,0 1,5 1,2 300 <2, ,11 0,59 <0,02 0,62 1,9 0,8 0,8 0,04 0,94 8,2 1,1 1, , ,12 0,77 0,009 0,21 1,5 0,65 <0,05 <0,01 0,82 12,3 1,3 3, , < CONTROL 2 <0,05 0,10 0,002 0,18 1,2 0,53 <0,05 <0,01 0,98 5,5 0,5 4,3 370 <2, < <0,05 0,33 <0,002 0,17 1,4 0,54 <0,05 0,02 0,93 4,6 1,0 <1,0 400 <2, < ,07 0,81 <0,005 0,30 1,7 0,71 <0,05 0,02 1,00 3,2 1,2 3, , < ,12 0,73 <0,005 0,19 2,0 0,69 <0,05 <0,01 0,93 8,4 1,5 1, , < FIX3 <0,05 0,24 <0,002 0,23 1,5 0,56 <0,05 0,02 1 1,1 < , ,41 0,49 <0,02 0,59 1,7 0,86 0,86 0,04 1,2 2,1 3, < tiedossa 1 Luvissa hyväksytyt tarkkailuohjelmat eivät edellytä kontrollinäytteiden metallipitoisuuksien analysointia. Analyysit on kuitenkin lisätty analyysilistaan taustatietojen keräämiseksi, sen jälkeen kun näytteet CONTROL 1 asemalta oli otettu Sameuden yksikkö: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU. ³Hg ja NO2 N analyyseillä on eri alin määritysraja johtuen laboratoriossa saatavilla olleista eri analyysimenetelmistä ja laitteistoista.

45 LIITE 5 4/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Veteen liuennut happi, suolaisuus, veden lämpötila, lajien lukumäärä, yksilöiden kokonaismäärä ja kokonaisbiomassa BENT2-asemalla BENT2 Näytteenotto ennen kiviaineksen kasausta Näytteenotto kiviaineksen kasauksen jälkeen Paikka BENT2/1 BENT2/2 BENT2/3 BENT2/4 BENT2/5 BENT2/6 BENT2/7 Etäisyys, m Vesisyvyys, m Leveysaste/Pituusaste 59 35,76'N / 23 32,55'E 59 35,78'N / 23 32,55'E 59 35,84'N / 23 32,55'E 59 35,95'N / 23 32,55'E 59 36,16'N / 23 32,55'E 59 36,59'N / 23 32,55'E 59 37,45'N / 23 32,55'E Vaihe ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN Veteen liuennut happi, mg/l 0,3 0,3 1,6 0,3 2,9 0,3 0,2 0,4 0,5 0,9 3,6 1,0 5,6 0,5 Suolapitoisuus 9,4 11 8,9 9,7 8,7 10,4 9,7 tiedossa 9,5 9,8 8,6 tiedossa 8,36 8,55 Lämpötila C 4,6 7,5 4,2 8,7 4,3 7,2 5 8,3 4,7 9,1 3,9 7,6 3,58 9 Lajimäärä tiedossa 0 tiedossa Yksilöitä/ m tiedossa 0 tiedossa Kokonais-biomassa, g mp/m ,06 tiedossa 0 tiedossa 0 0, ,11 0 0,02 0,13

46 LIITE 5 5/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Sedimenttitarkkailun tulokset

47 LIITE 5 6/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Helcom pohjaeläinasemien tarkkailun tulokset Sedimenttinäytteiden kuvaus Näytesema Veden syvyys O 2 (1m) Näytteenottosyvyys 1) Häiriintymättömät sedimenttikerrokset 2) Bioturbaatio 3) Reiät Vaaleanharmaa Pinta Muita huomioita savi 4) LL5 69 m 2,96 ml l -1 ca. 20 cm 0-0,5; 2,7-3,2 ja >12 cm 8 cm n. 10 cm Orgaanisia jäänteitä, 2 vaaleanruskeaa orgaanista kappaletta (ø n. 0,5 cm) Selkeä häiriö (mahdollisesti sedimenttimassan siirtymisen aiheuttama) 12 cm syvyydellä LL5BEN_A 69 m 0,83 42 cm 1,0-2,5 cm 9, 23, 26-28, 33- ml l ja cm >25 cm cm,sedimentti enemmän savista >12 cm 40-50% pinnasta peittynyt ohuella valkoisella bakteerikasvustolla, huopamainen, 1 cm paksu kerros Bakteerikasvustoa (todennäköisesti Beggiatoa), pinnassa hieman rikkivedyn (H 2 S) hajua LL5BEN_B 70 m 1,45 ml l cm Vain voimakkaasti häiriintyneitä kerroksia 8-9, 16-20, 23, 26,5; ja 32,5-34 cm 5-6 cm ja >14 cm n. 9 cm Tiheä ja yhtenäinen kerros orgaanista ainetta Hieman rikkivedyn (H 2 S) hajua 2-3 cm:n syvyydellä 24 cm 1,2-1,8 ja 12,3-12,7 LL6A 72 m 3,16 ml l -1 cm (3,2-3,8 ja 21,5 cm häiriintynyt) 6, 7-8, 13 ja 16,5-17 cm 4-5, 8-10 ja cm n. 17 cm 20% pinnasta peittynyt valkoisella bakteerikasvustolla Pinnalla rikkivedyn (H 2 S) haju 43 cm ca. 0-1,2 cm (osittain LL6ABEN_A 71 m 2,12 ml l -1 häiriintynyt 15-16,5 ja 18-19,5 cm) 5,5; 8,5; 22-24, 26, 29 ja 32 cm cm selvää pintaa, sedimentti savisempaa >19 cm Vihertävän ruskea matto orgaanisen aineksen jäänteitä kattoi n. 80% pinnasta Rikkivedyn (H 2 S) haju 5:n ja 11 cm:n syvyydellä 49 cm 0-0,7; 2,3-2,8 ja 15,5- LL6ABEN_B 71 m 1,61 ml l cm häiriintynyt 9,5; ja 21-22,5 cm) 5 ja 13 cm (28 cm, häiriintyminen voi olla kaasun aiheuttamaa) 10-11, ja cm selvää pintaa, sedimentti savisempaa >22 cm, väri vaaleampaa >28 cm Ruskehtavia jäänteitä orgaanisesta aineksesta Rikkivedyn (H 2 S) haju pinnalla, voimakas haju cm:ssä LL7 77 m 2,27 ml l cm 0,8-1,4 cm (osittain häiriintynyt cm) 4; 6,5-8; 11-12, 17,5 ja 27 cm 3-4, 13-14, ja cm Sedimentti muuttuu savisemmaksi, väri vaaleampi n. >19-22 cm Orgaanisia jäänteitä, muutama ruskea orgaaninen pala (koko n. 1x2-3 mm) Rikkivedyn (H 2 S) haju pinnalla LL7BEN_A 76 m 1,34 54 cm 0,6-0,8 cm (osittain ml l -1 häiriintynyt) ja 25,5-29 cm 9-17 cm (häiriintyminen voi olla kaasun aiheuttamaa) 2-4, 9-12, 16-17, ja >20 cm selvää pintaa, sedimentti muuttuu savisemmaksi >20-25 cm Ruskeita jäänteitä orgaanisesta aineksesta Rikkivedyn (H 2 S) hajua pinnassa, voimakas haju >3-4 cm. Runsaasti rikkivetyä (H 2 S) joka sekoittaa sedimenttiä näyteputkissa 17 cm 1,3-1,5 cm (osittain LL7BEN_B 78 m 1,64 ml l -1 häiriintynyt) 0,1-0,2 ja 13,5-14,5cm) 6-8 cm 4-5 cm n. 7,5 cm Suhteellisen tasalaatuista 1,3 cm:n syvyyteen, runsaasti orgaanista ainesta, harmaita kasaumia Rikkivedyn (H 2 S) haju pinnalla 1) Sedimenttiprofiilin paksuus joka voitiin viipaloida 1 cm:n paksuisiin siivuihin näytepöydällä. 2) Sedimenttikerrokset joissa esiintyi häiriintymättömiä (ei pohjaeliöstön aiheuttamaa bioturbaatiota) ohuita kerroksia. 3) Sedimentin syvyydet joissa voimakkaasti häiriintyneitä kerroksia tai bioturbaatiota. 4) Sedimentin syvyys jonka alapuolella sedimentin väritys muuttuu selvästi vaaleamman harmaaksi tai sedimentti on savipitoisempaa kuin yläpuolisissa kerroksissa.

48 LIITE 5 7/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Helcom pohjaeläinasemien tulokset Makropohjaeläimistö lajit ja niiden runsaus keväältä ja syksyltä 2010 ja keväältä 1995 Yksilöitä m-2 Macoma balthica Bylgides sarsi Marenzelleria sp. kaikkien aikojen maksimi (yhdistetty) Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2010 Syksy 2010 Toukokuu 1995 LL LL5BEN_A LL5BEN_B LL6A LL6BEN_A LL6BEN_B LL LL7BEN_A LL7BEN_B Syksyn 2010 näytteenotto sisälsi myös yhden Mysis sp. yksilön asemilla LL6BEN_B ja LL7BEN_A, kuten myös yhden yksilön sekä Idotea sp. että Corixidae asemalla LL6BEN_B. Makropohjaeläimistö näytteenotto ja sedimentin ominaisuudet Asema van Veen sedimentin tilavuus % rikkivedyn haju van Veen näytteen kuvaus LL5 60 kyllä Ilmava tumma pinta, ensin pehmeä ja sen jälkeen kova harmaa savi alla LL5BEN_A 100 kyllä Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi alla LL5BEN_B 100 kyllä Ilmava tumma pinta jossa detritusta, pehmeä harmaa savi alla, tummia sulfiittikerroksia syvissä osissa LL6A 90 kyllä Ilmava tumma pinta, ensin pehmeä ja sen jälkeen kova harmaa savi alla, tummia sulfiitti kerroksia LL6BEN_A 100 kyllä Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi syvällä alla LL6BEN_B 100 kyllä Ilmava tumma läpikotaisin LL7 100 kyllä Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi alla LL7BEN_A 100 kyllä LL7BEN_B kyllä Ilmava tumma pinta, kova harmaa savi alla Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi alla, kaasukuplia, runsaasti hajoamistuotteita ja kuolleiden Macoma (simpukoiden) kuoria

49 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Rajat ylittävä tarkkailu 2010 Viro Päivämäärä NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ RAJAT YLITTÄVÄ TARKKAILU 2010 VIRO Ympäristötarkkailuvuosiraportin 2010 liite 6

50 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Versio A Päivämäärä Valmistelijat Ari Hanski, Ari Piispanen, Romke Bijker Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Rajat ylittävä ympäristötarkkailu Viro 2010 Viite G-PE-EMS-MON ENA1-A Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä Luonnos Ari Hanski, Ari Piispanen, Sakari Salonen, Tore Luonnos Romke Bijker John Adams Granskog Luonnos Luonnos A Lopullinen Ramboll Piispanmäentie 5 PL ESPOO Suomi T F

51 G-PE-EMS-MON ENA1-A SISÄLLYS 1. YHTEENVETO JOHDANTO RAKENNUSTOIMET VUONNA YMPÄRISTÖTARKKAILU TARKKAILUTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU AMMUSTEN RAIVAAMINEN Sedimentin tarkkailutulokset Pohjaeliöstötarkkailun tulokset KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Sedimentin tarkkailun tulokset Pohjaeliöstön tarkkailutulokset JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET... 35

52 G-PE-EMS-MON ENA1-A Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari (ADCP-laite) cm senttimetri ka kuiva-aine (Dry Weight eli dw) Dyn. as. Dynaamisesti asemoitava EEZ Talousvyöhyke (EST) Viro IW Merenpohjan muokkaustoimenpiteet (intervention works) Kilometre Point, kilometrikohta KP putkilinjan reittiä pitkin alkaen Venäjän rantautumispaikasta m metri m 2 neliömetri mg milligramma ROV Remotely Operated Vehicle, kaukoohjattu vedenalainen laite mp märkäpaino (wet weight) Ensimmäinen vuosineljännes: 1. Q1 tammikuuta ja 31. maaliskuuta välinen aika Q2 Toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta ja 31. kesäkuuta välinen aika Q3 Kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta ja 30. syyskuuta välinen aika Viimeinen vuosineljännes: 1. Q4 lokakuuta ja 31. joulukuuta välinen aika µg mikrogramma

53 G-PE-EMS-MON ENA1-A 1 1. YHTEENVETO Nord Stream -putkilinjan rakennustöistä mahdollisesti aiheutuvia rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeellä on tarkkailtu ottamalla Viron vesiltä sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteitä ennen ammusten raivausta ja kiviaineksen kasaamista sekä niiden jälkeen vuonna Lisäksi vedenlaatua tarkkailtiin kaikkien rakennustöiden aikana Suomen talousvyöhykkeellä kohteissa, jotka sijaitsevat lähellä Viron talousvyöhykkeen rajaa. Tässä liitteessä on esitetty tulokset, tarkasteltu niitä ja esitetty johtopäätökset. Vedenlaadun tarkkailutuloksia asianmukaisilta asemilta Suomen talousvyöhykkeellä ja johtopäätöksiä vaikutuksista Suomen vesillä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti vuosiraportin luvuissa 6 9. Ammusten raivaaminen Ennen ammusten raivausta ja sen jälkeen SED3 (EST) -asemalta otettujen sedimenttinäytteiden fysikaaliset ominaisuudet vastaavat sedimenttien normaalia vaihtelua ja merenpohjan heterogeenisyyttä. Tulosten mukaan orgaanisia tinayhdisteitä (erityisesti tributyylitinaa) lukuun ottamatta metallien ja dioksiinien/furaanien pitoisuus oli pieni pintasedimentissä. Metallien pitoisuudet vaihtelivat suurimmaksi osaksi vain hieman näytteenottokierrosten välillä. Kadmiumin normalisoitu pitoisuus ylitti ainoana tason 1 raja-arvon näytteissä, jotka otettiin SED3/1- ja SED3/2-paikoilta ennen ammusten raivausta. Pitoisuudet alittivat silti reilusti tason 2 raja-arvon. Dioksiinien/furaanien pitoisuus oli alhainen kaikissa näytteissä. Edellä esitetty osoittaa oikeaksi olettamukset, jotka tehtiin sedimentin ja haitta-aineiden leviämisen mallinnuksessa. Tributyylitinan (TBT) suhteellisen suuri pitoisuus sedimentissä on todennäköisesti seurausta laivareiteistä alueella. TBT on luultavasti peräisin kiinnittymisenestomaaleista, joita aluksissa käytettiin aiemmin. Räjäytysten jälkeen Suomen vesillä havaitun sameuden vähäisyyden perusteella sedimentissä havaitut muutokset eivät todennäköisesti ole aiheutuneet ammusten raivaustoimista. Makropohjaeliöstön määrä oli yleisesti vähäinen näytteissä, jotka otettiin BENT3 (EST) -asemalla ennen ammusten raivausta ja sen jälkeen. Vedenlaadun ja sedimentin tarkkailutulosten perusteella on hyvin epätodennäköistä, että raivaustoimista olisi aiheutunut vaikutuksia pohjaeliöstön elinolosuhteisiin. Tärkein näytteenottokierrosten välillä havaitut muutokset selittävä tekijä on merenpohjan luonnollinen vaihtelu pienessä mittakaavassa. Lisäksi meriveden happipitoisuus aleni merenpohjan yläpuolella näytteidenoton välillä, mikä vaikutti merkittävästi lajien ja yksilöiden määrään. Kiviaineksen kasaaminen Pintasedimentin fysikaalinen koostumus vaihteli voimakkaasti SED4 (EST)- ja SED5 (EST) - asemilla ennen kiviaineksen kasaamista otettujen näytteiden ja sen jälkeen otettujen näytteiden välillä. Metallien normalisoidut pitoisuudet alittivat yleisesti tason 1 raja-arvon tai olivat lähellä sitä. Dioksiinien/furaanien normalisoidut pitoisuudet alittivat kaikki tason 1 raja-arvot. Normalisoidut tributyylitinapitoisuudet alittivat kaikki tason 2 raja-arvot. Analysoidut tributyylitinapitoisuudet olivat kuitenkin kaikissa tarkkailukohteissa suurempia näytteissä, jotka otettiin kiviaineksen kasaamistoimien jälkeen verrattuna ennen niitä otettuihin näytteisiin. Tarkkailutulosten mukaan sameus kasvoi kiviaineksen kasaamistoimien aikana vain vähän VOFIXIW2- ja VOFIXIW3-asemilla Suomen talousvyöhykkeellä tarkkailukohteissa, jotka sijaitsevat lähinnä SED4 (EST)- ja SED5 (EST) -asemia. Päivinä, joina kiviainesta kasattiin eniten, lähellä merenpohjaa olevien virtausten keskinopeudet olivat pieniä (< 2,5 cm/s). Vastaavasti virtaussuunnat olivat länteen ja itä-kaakkoon. Tämän perusteella metallien, dioksiinien/furaanien tai orgaanisten tinojen pitoisuuksien muutokset pintasedimentissä kiviaineksen kasaamiskertojen välillä eivät todennäköisesti ole aiheutuneet kiviaineksen kasaamistoimista. Makropohjaeliöstön lajien ja yksilöiden määrä BENT4 (EST)- ja BENT5 (EST) -asemilla oli yleisesti alhainen. Tärkein syy tähän oli hapen vähyys merenpohjan yläpuolella. Vain hapenpuutetta sietäviä lajeja esiintyi joissakin sijaintipaikoissa. Muutokset yksilöiden ja biomassan määrässä sekä lajistossa olivat vähäisiä ennen kiviaineksen kasaamistoimia otettujen ja niiden jälkeen

54 G-PE-EMS-MON ENA1-A 2 otettujen näytteiden välillä. Muutokset johtuivat todennäköisesti happipitoisuuden laskemisesta ja merenpohjan ominaisuuksien luonnollisesta vaihtelusta pienessä mittakaavassa. Pohjaeliöstön tarkkailutulosten ja niitä vahvasti tukevien vedenlaadun ja sedimentin tarkkailutulosten perusteella on hyvin epätodennäköistä, että kiviaineksen kasaaminen olisi vaikuttanut makropohjaeliöstön elinolosuhteisiin BENT4 (EST)- ja BENT5 (EST) -asemilla.

55 G-PE-EMS-MON ENA1-A 3 2. JOHDANTO Suomen talousvyöhykkeellä tehdyistä kaasuputken rakennustöistä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Viron talousvyöhykkeellä perustuu "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjaan /1/. Viron ulkoministeriö hyväksyi tarkkailuohjelman 7. kesäkuuta 2010 suostumuksellaan nro 71. Suomen talousvyöhykkeellä tehdyistä ammusten raivaustöistä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuviron talousvyöhykkeellä on esitetty yksityiskohtaisesti erillisessä Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä, "Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset -raportissa /2/ ja siihen tehdyssä täydennyksessä /3/. Näiden töiden vaikutusten tärkeimmistä tarkkailutuloksista on esitetty yhteenveto vuosiraportissa ja tässä liitteessä.

56 G-PE-EMS-MON ENA1-A 4 3. RAKENNUSTOIMET VUONNA 2010 Nord Streamin rakennustoimia vuosien 2009 ja 2010 aikana Suomen talousvyöhykkeellä olivat ammusten raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, tukipatojen asentaminen ja putken laskeminen. Kolme ensin mainittua toimea ajoittuvat pääasiassa vuoden 2010 alkupuoliskolle, ja putkenlasku ajoittui vuoden loppupuoliskolle (kuva 3.1). Tarkemmat tiedot putkilinjan rakennustoimista on esitetty vuosiraportissa 2010 (luku 3). Toiminto Vuosineljännes Q4/2009 Q1/2010 Q2/2010 Q3/2010 Q4/2010 Kuukausi Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkijaksojen vedenalainen liitoskohta Muut putkenlaskua edeltävät työt Putkenlaskun jälkeiset työt Tukipatjojen asennus Putkien laskeminen Ankkuroitava putkenlaskualus Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Kuva 3.1 Putkilinjan rakennustoimien ajoittuminen vuosina 2009 ja 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Rakennustoimien maantieteellinen jakautuminen putkilinjan reitillä Suomen vesillä on esitetty kuvassa 3.2.

57 G-PE-EMS-MON ENA1-A 5 Kuva 3.2 Rakennustoimet putkilinjan reitillä vuosina 2009 ja 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Putkilinjan turvallisen asennuksen varmistamiseksi 49 ammusta raivattiin räjäyttämällä joulukuussa 2009 ja huhti-kesäkuussa 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Putkilinjan eheänä säilymisen varmistamiseksi pitkällä aikavälillä on sen tueksi kasattu kiviainesta ennen putkenlaskua ja sen jälkeen. Merenpohjaan kasattiin vuonna 2010 yhteensä noin m 3 kiviainesta. Kaapelien suojaamiseksi merenpohjaan asennettiin 134 betonipatjaa 18 kaapeliristeykseen. Putki laskettiin käyttämällä kahta alusta, dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta Solitairea ja ankkuroitavaa putkenlaskualusta Castoro Seitä. Solitairella laskettiin putkilinjaa 1 (luoteinen) kilometrikohtien KP 123 ja KP 297 välille eli yhteensä 174 kilometrin matkalle. Castoro Seillä laskettiin putkilinjaa 1 kilometrikohtien KP 498 ja KP 350 välille eli yhteensä 148 kilometrin matkalle. Osuudella (KP ), jossa putkilinjan reitti kulkee lähellä Viron talousvyöhykkeen rajaa, käytettiin kahta hinaajaa Castoro Sein eteläpuolella. Näin ankkureita ei tarvinnut sijoittaa Viron talousvyöhykkeelle.

58 G-PE-EMS-MON ENA1-A 6 4. YMPÄRISTÖTARKKAILU Suomen talousvyöhykkeellä tehdyistä putkilinjan rakennustoimista ammusten raivaamisesta, kiviaineksen kasaamisesta ja putkenlaskusta mahdollisesti aiheutuvia rajat ylittäviä vaikutuksia tarkkailtiin sekä Suomen että Viron talousvyöhykkeillä. Vedenlaatua tarkkailtiin rakennustoimien lähellä Suomen talousvyöhykkeellä ja rajat ylittäviä vaikutuksia sedimenttiin ja pohjaeliöstöön tarkkailtiin Viron talousvyöhykkeellä. Tarkkailukohteet ja -asemat vuonna 2010 on esitetty taulukoissa 4.1 ja 4.2 ja kuvissa 4.1 ja 4.2. Tarkkailutoimet on toteutettu rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelman /1/ mukaisesti, ellei erikseen ole toisin mainittu. Tarkkailumenetelmistä on esitetty yksityiskohtainen kuvaus vuoden 2010 tarkkailuvuosiraportin luvussa 5. Taulukko 4.1 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailukohteet Tarkkailukohteet ja -asemat vuoden 2010 rakennustoimien vaikutusten tarkkailussa Tarkkailukohde Asema Rakennustoimi VOM2 (F22) ja VOM3 (F17) Ammusten raivaaminen Vedenlaatu VOFIXIW2 ja VOFIXIW3 Kiviaineksen kasaaminen LAY2 Putkenlasku SED3 (EST)* Ammusten raivaaminen Sedimentin laatu SED4 (EST) ja SED5 (EST)** Kiviaineksen kasaaminen BENT3 (EST)* Ammusten raivaaminen Pohjaeliöstö BENT4 (EST) ja BENT5(EST)** Kiviaineksen kasaaminen Kalat, linnut, merinisäkkäät 1 ammus (F22) Ammusten raivaaminen * Liittyy vedenlaadun tarkkailuun VOM3-asemalla ** Liittyy vedenlaadun tarkkailuun VOFIXIW2- ja VOFIXIW3-asemilla

59 G-PE-EMS-MON ENA1-A 7 Kuva 4.1 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuasemat Suomi Viro. Tarkkailutulosten mukaan sameus kasvoi kiviaineksen kasaamistoimien aikana vain vähän VOFIXIW2- ja VOFIXIW3-asemilla Suomen talousvyöhykkeellä tarkkailukohteissa, jotka sijaitsevat lähinnä SED4 (EST)- ja SED5 (EST) -asemia. Päivinä, joina kiviainesta kasattiin eniten, lähellä merenpohjaa olevien virtausten keskinopeudet olivat pieniä (< 2,5 cm/s). Vastaavasti virtaussuunnat olivat länteen ja itä-kaakkoon. Tämän perusteella metallien, dioksiinien/furaanien tai orgaanisten tinojen pitoisuuksien muutokset pintasedimentissä kiviaineksen kasaamiskertojen välillä eivät todennäköisesti ole aiheutuneet kiviaineksen kasaamistoimista.

60 G-PE-EMS-MON ENA1-A 8 Kuva 4.2 Ammusten raivauksesta ja kiviaineksen kasaamisesta sedimenttiin ja pohjaeliöstöön kohdistuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuasemat Suomi Viro. Taulukko 4.2 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailukohteet ja tarkkailun ajoitus Sedimenttiin ja pohjaeliöstöön kohdistuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu vuonna 2010 VOM2 VOM3 Asema Parametrit Menetelmä Koordinaatit Päivämäärä VOFIXIW2 VOFIXIW3 Kraatterien tilavuus, suolapitoisuus, lämpötila, sameus, veteen liuennut happi, ravinteet ja metallit sekä virtausten suunta ja nopeus Suolapitoisuus, lämpötila, sameus, veteen liuennut happi, ravinteet ja metallit sekä virtausten suunta ja nopeus Monikeilainen kaikuluotain ROVlaitteessa Alukselta tehtävä automaattinen mittaus Vesinäytteiden otto Virtauksen mittaus alukselta Kiinteät anturit ja alukselta tehtävät automaattiset mittaukset Vesinäytteiden otto ADCP-laitteet KP 264: 59 40,39 N, 24 07,16 E KP 243: 59 46,03 N, 24 25,81 E KP 262/S1: 59 40,50 N, 24 08,37 E KP 262/S2: 59 40,74'N, 24 08,49 E KP 262/S3: 59 40,73'N, 24 08,31'E KP 163/S1: 59 53,15 N, 25 45,68 E KP 163/S2: kiinteät anturit alukselta tehtävä tarkkailu kiinteät anturit alukselta tehtävä tarkkailu

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/. 32 5. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Vuoden aikana tarkkailtiin seuraavien rakennustoimien ympäristövaikutuksia: ammusten raivaaminen, kiviaineksen

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä 31.5.211 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 NORD

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla 16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Päivämäärä 7.3.2011 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA

NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päiväys Maaliskuu 2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-030400FI-01 NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA NORD STREAM 2 Sedimenttien leviämisen mallinnus

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä 8.3.2013 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN

Lisätiedot

Luku 14. Jatkosuunnittelu

Luku 14. Jatkosuunnittelu Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Sivu 1 / 54 Nord Stream -hanke G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Asiakirjan nimi Ammusten raivauksen seurantaohjelma

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN

Lisätiedot

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen

Lisätiedot

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä

Lisätiedot

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri 2 3 Keskeisiä uudistusehdotuksia KAPPALE 2 Lainsäädäntöosio päivitetään ja tiivistetään Vesilain

Lisätiedot

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.

Lisätiedot

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät Luku 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 12 669 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valtioneuvoston

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Aerosolimittauksia ceilometrillä. Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes LIITE 3 Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes NORD STREAM-HANKKEESSA VEDENLAADUSTA JA VIRTAUSTARKKAILUSTA VASTAAVAN

Lisätiedot

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI Nord Stream 2 AG Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI Tämä asiakirja "Nord Stream 2, Rajat ylittävät vaikutukset, Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna

Lisätiedot

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI Nord Stream 2 AG Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI Tämän suomenkielinen rajat ylittävien vaikutusten arviointiasiakirja on käännetty

Lisätiedot

W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01

W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01 Page 1 of 11 Nord Stream 2 Vastaus YVA-yhteysviranomaisen lausuntoon Asiakirjan tekijä Enrica De Luca Tarkastaja Enrica De Luca Hyväksyjä Tore Granskog W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01 Versio Päiväys Kuvaus

Lisätiedot

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE, Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17): Speedwayradan melumittaukset 15.8.2015 Kohde: Kuusaankosken speedwayrata (Kuusaantie 26, Kuusankoski) Yhteystiedot: Kuusaankosken moottorimieskerho ry (http://www.kmmkry.net/alkusivu.htm). Toiminnan kuvaus:

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset

Lisätiedot

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 Lea Nikupeteri EHP-Tekniikka Oy 16.03.2017 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. RUOPPAUSTYÖT... 4 3. MITTAUKSET JA MITTALAITTEET...

Lisätiedot

Luku 8. Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi

Luku 8. Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi Luku 8 Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 8 385 8 Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi Tässä luvussa esitetään arvio niistä

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Avaintehtäväraportti Merenpohjan muokkaustyöt ja ankkureiden käsittely

Lisätiedot

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA - - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

Lisätiedot

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta

Lisätiedot

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 6 3 6 9 2 2-4 HELSINGIN KAUPUNKI - KAUPUNKISUUNNITTELUV IRASTO Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset Antti Lindfors ja Joose Mykkänen

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4. Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.2014 JOHDANTO Väitöskirjatutkimukseni MITÄ? Fosforin luonnonhuuhtouman

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017

ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017 Vastaanottaja Suur-Savon Sähkö Oy Asiakirjatyyppi Pylväiden kreosoottikyllästeen valumatarkkailuraportti 2017 Päivämäärä 9.1.2017 9.1.2018 SUUR-SAVON SÄHKÖ OY ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Arviointiraportti Päiväys 04.09.2017 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI0100106) NORD

Lisätiedot

Katajanokan kalliopysäköintilaitos

Katajanokan kalliopysäköintilaitos Katajanokan kalliopysäköintilaitos Keskustelutilaisuus 30.9 Ympäristösi parhaat tekijät 2 3 4 5 Louhintatyövaiheet 6 29.9.2014 7 Kalliorakentamisen ympäristövaikutukset Tärinä Melu Paine Pohjavesiseikat

Lisätiedot