Talousnäkymät Tammikuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousnäkymät Tammikuu 2010"

Transkriptio

1 Talousnäkymät Tammikuu 2010

2 Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja...5 Korot... 6 Valuutat... 6 Päätoimittaja Martti Nyberg Puh Mennyt painoon Talousnäkymät löydät internetistä osoitteesta: Osoitteenmuutokset: tai Maailma YLEISKATSAUS Korjausliikkeestä kestävämpään kasvuun...3 YHDYSVALLAT Noususuhdanne jatkuu, joskin nykyistä hitaampana... 7 JAPANI Naapurimaiden kasvu tuo valoa... 9 EUROALUE Erot elpymisvauhdissa kasvavat euromaiden välillä ISO-BRITANNIA Useita merkkejä paremmasta SVEITSI Kotimainen kysyntä kukoistaa Pohjoismaat SUOMI Työllisyys nousuun vuoden jälkipuoliskolla...14 RUOTSI Työmarkkinat vakaantuvat...16 TANSKA Yksityinen kulutus nousee jyrkästi tänä vuonna...18 NORJA Kasvu hidastuu jälleen vuonna ISLANTI Hitaasti pois kriisistä Kehittyvät taloudet PUOLA Talous elpyy vähitellen UNKARI Tuskallisen hidasta elpymistä TŠEKIN TASAVALTA Säästötoimet jarruttavat kasvua VIRO EMU-jäsenyys ei ratkaise kaikkia ongelmia LATVIA Budjettileikkauksilla kestävä pohja pitkän aikavälin kasvulle LIETTUA Heikko kotimainen kysyntä painaa talouskasvua VENÄJÄ Heikko kotimainen kysyntä rajoittaa talouden elpymistä BRASILIA Talous elpyy vaalivuosi tulossa! INTIA Tie elpymiseen avautumassa KIINA Juan alkaa pian vahvistua uudelleen TURKKI Talous vahvassa kasvussa Raaka-ainemarkkinat ÖLJY Huomio pian takaisin kapasiteettirajoituksiin MUUT RAAKA-AINEET Metallien hinnat pysyvät kalliina... 37

3 Yleiskatsaus Korjausliikkeestä kestävämpään kasvuun Maailmantalous ponnisti pois syvästä taantumasta kohti kestävämpää kasvua alle puolessa vuodessa. Talous kääntyi kasvuun Yhdysvalloissa ja useimmissa Euroopan maissa viime vuoden toisella tai kolmannella neljänneksellä. Kasvun odotetaan jatkuvan verraten voimakkaana myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Tämän jälkeen kasvu muuttuu verkkaisemmaksi varastosyklin ja finanssipoliittisten elvytyspakettien tehon vaimentuessa. Maailmantalous koki ennennäkemättömän taloudellisen laskun ja kasvun periodit vuoden 2009 aikana. Koko maailman yhteenlaskettu BKT sukelsi 8 % ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä vuositason kasvuksi muutettuna ja pysytteli paikoillaan toisella neljänneksellä. Loppuvuonna maailmantalous kasvoi lähes 4 % kolmannella ja arvioidaan kasvaneen toiset 4 % neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen vuositason kasvuksi muutettuna. Tällaista edestakaista vuoristorataa tuskin on koskaan yhden vuoden aikana koettu. Muutokset maailman teollisuustuotannossa olivat vieläkin suuremmat. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä mentiin alas lähes 30 % ja kolmannella tultiin ylöspäin lähes 12 % edelliseen neljännekseen verrattuna vuosikasvuksi muutettuna eli kasvettiin ensimmäistä kertaa kaksinumeroisin luvuin kolmeenkymmeneen vuoteen. Pörssit sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa olivat vuoden vaihteessa neljänneksen korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Korjausliikkeet ylöspäin useimmissa maissa ovat olleet vuoden 2009 lopulla ja tulevat olemaan tämän vuoden alkupuolella sen verran voimakkaita, että tämän jälkeen kasvun täytyy tasoittua erityisesti teollisuustuotannossa. Voimakas varastojen alasajo jatkui Atlantin molemmin puolin vielä vuoden 2009 kolmannellakin neljänneksellä, minkä takia varastosyklin myönteisimmät vaikutukset ajoittuvat viime vuoden viimeiselle neljännekselle ja tämän vuoden alkupuoliskolle. Niin ikään finanssipoliittisten elvytyspakettien vaikutusten odotetaan vähenevän asteittain vuoden 2010 loppupuolella. Korjausliikkeestä kestävämpään kasvuun siirryttäessä kasvu tulee jakautumaan tasaisemmin teollisuusaloittain ja maittain. Yritysten rahoitustilanteen ja tuloskunnon paraneminen yhdistettynä erittäin voimakkaaseen kulurakenteen karsimiseen luo pohjan kestävämpään kasvuun siirtymiselle. Investointien on päästävä käyntiin ja työpaikkoja on onnistuttava luomaan, jotta kestävälle talouden kasvulle välttämätön yksityinen kulutus saadaan lisääntymään. Elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka dynaamisine vaikutuksineen onnistuvat luomaan sillan vakaan talouskasvun aikaan. Kehittyvillä markkinoilla voimakkainta kasvua Kehittyvät taloudet etenkin Aasiassa ovat pärjänneet parhaiten viime vuoden myllerryksestä. Kiinassa kasvu on aivan eri luokkaa kun muualla, ja Etelä-Koreankin teollisuustuotanto on jo ylittänyt ennen kriisiä olleen tason. Kehittyvien maiden kuluttajat toimivatkin nyt maailman talouskasvun moottoreina. Heidän osuutensa koko maailman yksityisestä kulutuksesta on jo selvästi ylittänyt Yhdysvaltojen vastaavan. Viimevuotisen finanssikriisin keskittyessä erityisesti kehittyneisiin maihin siltä vähemmällä selvinneet kehittyvät maat ovat onnistuneet pitämään maailmantalouden kasvussa. Tilanne oli vastakkainen kehittyviä maita ravistelleen finanssikriisin aikana, jolloin yhdysvaltalainen kuluttaja nosti kehittyvät maat takasin kasvun tielle. Yhdysvalloissa BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä lähes 3 prosentin vauhdilla ja euroalueellakin päästiin reilun 1,5 prosentin kasvuun edellisestä neljänneksestä vuositason kasvuksi muutettuna. Yhteisvaluutta-alueen isoin maa Saksa kasvoi eniten ja ehkä hieman yllättäen dynaamiset pohjoismaat Suomi ja Ruotsi hieman hitaammin. Saksan isommat kasvuluvut viimevuoden kolmannella neljänneksellä selittyvät pitkälti voimakkaammalla finanssipoliittisella elvytyksellä, mikä on kohdistunut erityisesti autoteollisuuteen. Toisaalta pienen Ruotsin omilla markkinoilla suoritetut tukitoimet eivät riittäisi ruotsalaisen autoteollisuuden suunnan kääntämiseen. Isojen velkataakkojen kanssa painivat Kreikka, Irlanti, Espanja ja Iso-Britannia nousevat taantumasta muita maita hitaammin. Raha-, finanssi- ja säätelypolitiikka Erittäin kevyt maailmanlaajuinen rahapolitiikka pitää korot matalina koko vuoden, mikä helpottaa yritysten tilannetta ja lisää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Kun rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen noin vuoden viiveellä, saadaan sen myönteisistä vaikutuksista nauttia vielä vuonna Toisaalta keskuspankkien on tulevaisuudessa kiinnitettävä inflaatiotavoitteiden lisäksi huomiota myös varallisuusarvojen kehitykseen, jotta uusilta kuplilta vältytään. Lyhyellä tähtäyksellä niiden on myös otettava kantaa ylimääräisen markkinoille pumpatun likviditeetin takaisinkeruusta. Korkojen nostaminen ja ylimääräisen likviditeetin poisvetäminen ovat toisistaan riippumattomia toimenpiteitä ja voidaan tarvittaessa toteuttaa kummassa järjestyksessä tahansa tai samanaikaisesti. Työttömyys ja teollisuuden käyttämätön kapasiteetti pitävät euroalueen inflaation maltillisena, jolloin odotamme EKP:n aloittavan ylimääräisen likviditeetin purkamisen tämän vuoden jälkipuoliskolla erityisesti pankeille suunnatun ohjauskorolla annetun 442 miljardin 12 kuukauden rahoituksen erääntyessä 1. heinäkuuta. Tämä nostaa lyhyitä markkinakorkoja, minkä jälkeen ohjauskorkoja nostetaan vuoden loppupuolella. Finanssipolitiikan viritys on sekin kevyttä koska orastavaa talouskasvua ei haluta vaarantaa. Veroja ei uskalleta useimmissa maissa vielä tänä vuonna nostaa, sillä ne ra- 3 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

4 Yleiskatsaus joittavat talouden kasvua, mutta toisaalta tiedetään, että valtiot velkaantuvat nopeasti verotulojen vähentyessä ja työttömyysmenojen kasvaessa. Siinä vaiheessa kun kestävä taloudellinen kasvu on saavutettu, tullaan lähes kaikissa maissa näkemään veroratkaisuja, joilla tähdätään velkataakan pienentämiseen. Säätelypolitiikankin kanssa on oltava varovainen, koska tilanteessa, missä talous on vasta lähtenyt kasvuun, ei ole järkevää ottaa käyttöön rajoituksia, jotka hidastavat talouden kasvua. Pitää myös tarkkaan miettiä, mitkä instituutiot säätelevät ja mitä, jottei pääse käymään niin, että instituutioiden perimmäisten tavoitteiden toteutuminen vaarantuu. Asian voi vetää yhteen siten, että kaikilla kolmella talouspolitiikan alueella kävellään siis verraten ohuella jäällä, ja politiikkatoimien ajoitus ja kohdistus ovat avainasemassa niissä kaikissa. Kuinka kestävällä pohjalla kasvu oikein on? Talouden kehitys korjausliikkeestä kestävämpään kasvuun herättää epäilyjä joidenkin mielissä. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun varastosyklin ja finanssipoliittisten elvytyspakettien vaikutus alkaa hiipua parin kolmen neljänneksen jälkeen? Onnistutaanko rakentamaan silta tilanteeseen, missä yritysten voitot kasvavat, investoinnit lisääntyvät, työllisyys paranee ja yksityinen kulutus kehittyy myönteisesti? Vai tullaanko puolen vuoden päästä rytinällä alas ja ajaudutaan uuteen taantumaan? Voimakkain elvytys eli nyt toteutettava maksimaalinen rahapoliittinen elvytys tukee taloutta ainakin vielä parin vuoden ajan. Lisäksi ei ole varmuutta, että finanssipoliittisesta elvytyksestä ja verojen alennuksista luovuttaisiin ainakaan vuoteen. Ajautuminen uuteen taantumaan vaatisi ainakin jotakin seura avista: finanssimarkkinoille syntyisi uusi kriisi, inflaatio lähtisi laukkaamaan, korot nousisivat pilviin tai öljyn hinta kolkuttelisi $ 150 hintoja barrelilta. Kuinka todennäköistä tämä on? Vaikka joillakin pankeilla ja valtioilla on nyt ja vastakin rahoitusvaikeuksia, näyttää epävarmuus finanssimarkkinoilla pikemmin vähentyneen. Riskillisen ja riskittömän rahan koron ero sekä yrityslainojen korot ovat painuneet tasoille, joita nähtiin ennen Lehman Brothersin kaatumista. Inflaation karkaamista käsistä on vaikea kuvitella tilanteessa, missä teollisuuden tuotantokapasiteettia on käyttämättä ja palkkojen nousupaineet pienet elleivät peräti negatiiviset. Tämän takia keskuspankit pitävät ohjauskorot matalina, mikä heijastuu matalina markkinakorkoina. Lyhyellä aikavälillä ei myöskään öljyn hinta nouse niin korkeaksi, että se kääntäisi talouden kasvun takaisin negatiiviselle alueelle. Valtioiden rahoitusnäkymät Valtiot kaikissa maissa keräävät tulonsa veroina ja kuluttavat varansa erilaisina julkisina menoina. Taloudellisessa taantumassa verotulot laskevat ja työttömyysmenot kasvavat. Näitä eri suuntiin vaikuttavia mekanismeja kutsutaan automaattisiksi vakauttajiksi. Verotuloista eniten laskevat yrityksiltä kerättävät tuloverot. Vähemmän vaihtelua on arvonlisä- ja palkkaveroissa. Valtion taloudet eri maissa olivat hyvin erilaisessa kunnossa taantumaan mentäessä. Toiset taloudet olivat ylijäämäisiä ja toiset vahvassa velkalastissa. Vahvalla taseella taantumaan joutuneet valtiot ovat paremmassa tilanteessa, sillä niiden valtionlainojen korot ovat matalat ja niiden valtion velan osuus bruttokansantuotteesta on pieni. Tällaiset maat, kuten Suomi ja Ruotsi, pystyvät maksamaan taantumassa otetun lisävelan takaisin paljon matalammalla talouskasvulla kuin Kreikan ja Irlannin kaltaiset raskaasti velkaantuneet maat. Esimerkiksi kolmen prosentin talouskasvulla Suomi ja Ruotsi lyhentävät velkaansa, mutta Kreikka ja Irlanti eivät selviä edes koroistaan. Suomi nousee muiden mukana Toisin kun 90-luvun laman kohdalla, tällä kertaa Suomi joutui finanssikriisistä levinneeseen taloudelliseen taantumaan ilman omaa syytään. Luottomarkkinoiden jäätyminen, siitä seurannut poikkeuksellisen nopea varastojen alasajo ja maailmankaupan romahdus vaikuttivat Suomen vientiin erittäin negatiivisesti. Onneksi Suomen viennin vaihtelut ovat voimakkaampia molempiin suuntiin, ja maailmankaupan elpyessä myös vienti kehittyy keskivertoa paremmin. Teollisuuden tuotanto kasvoi toukokuusta marraskuuhun lähes 6 prosenttia, ja uskomme samansuuntaisen kehityksen jatkuvan myös tänä vuonna. Myös yksityinen kulutus on alkanut elpyä kesästä lähtien kuluttajien luottamuksen palautuessa positiivisten talousuutisten myötä. Tämä on johtanut säästämisasteen laskuun vuodentakaisista huippuluvuista. Niiden suomalaisten kotitalouksien, joiden on onnistunut säilyttää työpaikkansa, käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet vaikean viime vuoden aikana. Tämä johtuu rahapoliittisesta elvytyksestä, joka Suomessa on erityisen tehokasta asuntolainojen ollessa sidottuja lähinnä lyhyisiin markkinakorkoihin, sekä veronalennuksista ja myönteisestä palkkakehityksestä. Kuten todettua Suomen talous ajautui taloudelliseen taantumaan onneksi ylijäämäisenä. Terveellä valtiontaloudella varustettuna sillä on mahdollisuus selviytyä nyt tapahtuvasta verraten mittavasta velanotosta kunnialla. Päästäänkö tulevaisuuden Suomessa sellaiseen talouskasvuun, mikä mahdollistaa velkojen takaisin maksun siedettävässä ajassa, jää nähtäväksi. Suomen valtion lainojen matala korko ja työllisyyden odotettua myönteisempi kehitys vähentävät velanoton tarvetta. Toisaalta yhteisöverokertymän supistuminen viime vuonna oli erityisen voimakasta ja raskasta valtiontalouden kannalta. Martti Nyberg Tammikuu 2010 Talousnäkymät

5 Keskeisiä tunnuslukuja BKT:n kasvu, % Inflaatio, % E 2010E 2011E E 2010E 2011E Maailma 1) 4,8 2,3-1,3 3,6 3,4 Maailma 1) 3,1 4,6 0,7 2,3 2,1 G-3 2) 2,4 0,2-3,4 1,9 1,7 G-3 2) 2,2 3,3-0,3 1,4 1,0 USA 2,1 0,4-2,5 2,2 2,0 USA 2,9 3,8-0,3 1,9 1,0 Japani 2,3-1,2-5,2 1,6 1,2 Japani 0,1 1,5-1,3-0,5 0,0 Euroalue 2,7 0,5-3,9 1,7 1,5 Euroalue 2,3 3,3 0,3 1,4 1,5 Saksa 2,6 1,0-5,0 2,0 1,5 Saksa 2,3 2,8 0,4 1,3 1,5 Ranska 2,3 0,3-2,2 1,5 1,5 Ranska 1,6 3,2 0,2 1,4 1,3 Italia 1,5-1,0-4,7 1,3 1,3 Italia 2,0 3,5 0,6 1,4 1,6 Espanja 3,7 1,2-3,6-0,1 1,4 Espanja 2,8 4,2-0,3 1,6 1,5 Hollanti 3,5 2,0-4,0 2,0 1,5 Hollanti 1,6 2,2 1,0 0,9 1,6 Belgia 2,6 1,5-3,2 1,8 1,6 Belgia 1,8 4,5 0,0 1,4 1,6 Itävalta 3,4 2,0-3,6 2,0 1,7 Itävalta 2,1 3,2 0,4 1,3 1,5 Portugali 1,9 0,5-2,6 1,0 1,4 Portugali 2,5 2,8-1,0 0,8 1,2 Kreikka 4,0 3,0-0,7-0,5 0,6 Kreikka 3,0 4,3 1,3 1,9 1,7 Suomi 4,2 1,0-7,0 2,7 2,5 Suomi 2,5 4,1 0,0 1,0 2,5 Irlanti 6,3-2,0-6,6 0,0 1,5 Irlanti 2,9 3,1-1,6-0,5 0,5 Tanska 1,7-0,9-4,7 1,7 1,7 Tanska 1,9 3,4 1,3 1,8 1,7 Ruotsi 2,5-0,2-4,4 3,2 2,4 Ruotsi 2,2 3,4-0,3 1,7 2,4 Norja 5,6 2,2-1,0 2,4 1,7 Norja 0,8 3,8 2,2 1,9 1,9 Islanti 5,6 1,3-7,3-4,9 2,3 Islanti 5,0 12,4 12,0 6,0 2,0 Iso-Britannia 2,6 0,6-4,6 1,9 1,6 Iso-Britannia 2,3 3,5 2,1 2,0 1,8 Sveitsi 3,6 1,8-1,6 2,3 1,9 Sveitsi 0,7 2,4-0,5 1,2 1,4 Venäjä 8,1 5,6-8,5 2,8 4,2 Venäjä 9,0 14,1 11,7 7,7 8,0 Puola 6,8 4,9 1,6 3,0 4,0 Puola 2,6 4,4 3,8 2,3 2,4 Viro 7,2-3,6-15,0-0,5 4,0 Viro 6,7 10,6-0,1-1,0 1,5 Latvia 10,0-4,6-18,0-3,0 2,7 Latvia 10,1 15,3 3,6-3,0-0,5 Liettua 9,8 2,8-16,0-2,5 3,0 Liettua 5,8 11,1 4,5-1,0 1,0 Kiina 13,0 9,0 8,7 10,1 9,6 Kiina 4,8 5,9-0,6 3,0 3,0 Intia 9,1 6,1 5,8 7,6 8,3 Intia 4,8 9,1 1,5 6,0 5,0 Brasilia 6,1 5,1-0,1 4,3 4,2 Brasilia 3,6 5,7 4,7 4,2 4,5 1) Painotettu keskiarvo yo. taulukon maista. Yhteensä 70.5 % maailman BKT:sta. Painot perustuvat PPP-korjattuihin BKT-lukuihin vuodelta 2006 (lähde IMF). 2) U SA, Japani ja euroalue Julkisen talouden ylijäämä, % BKT:sta Vaihtotase, % BKT:sta E 2010E 2011E E 2010E 2011E G-3 2) -1,2-2,7-8,5-7,9-6,2 G-3 2) USA -1,1-3,1-10,5-8,8-6,6 USA -5,2-4,9-2,9-2,5-2,5 Japani -2,5-2,7-7,6-7,8-6,2 Japani 4,8 3,2 2,8 3,1 3,4 Euroalue -0,6-2,0-6,2-6,7-5,8 Euroalue 0,2-1,5-0,8-0,5-0,7 Saksa -0,2 0,0-3,2-5,0-4,5 Saksa 7,8 6,6 4,6 5,0 5,2 Ranska -2,7-3,4-8,1-8,2-7,2 Ranska -1,0-2,3-1,9-1,5-1,8 Italia -1,5-2,7-5,5-6,1-5,7 Italia -2,4-3,4-3,3-3,0-3,0 Suomi 5,2 4,5-2,0-3,0-2,5 Suomi 4,2 3,0 1,6 2,4 2,4 Tanska 4,8 3,4-3,0-5,5-4,4 Tanska 1,5 2,2 3,6 2,3 1,8 Ruotsi 3,8 2,5-1,5-1,7-1,3 Ruotsi 9,1 9,6 7,7 7,3 7,0 Norja 17,7 18,9 7,7 10,3 14,6 Norja 15,9 17,7 13,8 16,5 19,9 Islanti 5,4-13,6-15,0-10,0-5,0 Islanti -20,6-42,2-10,0 3,0 5,0 Iso-Britannia -2,8-3,8-11,0-10,5-8,5 Iso-Britannia -2,9-1,7-1,2-0,5 0,0 Sveitsi 2,1 1,0-0,4-1,5-1,5 Sveitsi 10,4 1,4 7,5 7,0 6,8 Venäjä 6,1 4,1-6,3-2,5-1,0 Venäjä 5,9 6,1 1,8 2,8 3,2 Puola -1,9-3,9-6,2-7,0-6,0 Puola -4,7-5,1-1,2-1,5-2,2 Viro 2,6-2,7-3,0-3,0-2,8 Viro -17,9-9,1 4,0 1,0-2,0 Latvia -0,3-4,1-9,0-8,2-6,0 Latvia -22,5-13,0 8,0 6,0 4,0 Liettua -1,0-3,2-9,8-8,5-7,8 Liettua -15,0-12,4 1,5 0,6-0,2 Kiina 0,6-0,4-3,8-3,4-2,2 Kiina 10,7 9,6 6,5 6,1 4,3 Intia -2,7-6,2-8,0-7,5-7,2 Intia -1,0-1,2-1,6-1,6-1,8 Brasilia -2,2-1,6-3,2-2,7-2,0 Brasilia 0,1-1,8-1,5-2,5-3,0 5 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

6 Keskeisiä tunnuslukuja Keskuspankkikorot, % Korkoero euroalueeseen, keskuspankkikorot, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,25 0,25 0,25 0,25 2,00 USA -0,75-0,75-0,75-1,00 0,00 Japani 0,10 0,10 0,10 0,10 0,50 Japani 1-0,15-0,15-0,15-0,15-1,50 Euroalue 1,00 1,00 1,00 1,25 2,00 Euroalue Tanska 1,05 1,00 1,00 1,35 2,25 Tanska 0,05 0,00 0,00 0,10 0,25 Ruotsi 0,25 0,25 0,75 2,00 3,00 Ruotsi -0,75-0,75-0,25 0,75 1,00 Norja 1,75 2,00 2,25 2,50 3,25 Norja 0,75 1,00 1,25 1,25 1,25 Iso-Britannia 0,50 0,50 0,50 0,50 2,50 Iso-Britannia -0,50-0,50-0,50-0,75 0,50 Sveitsi 0,25 0,25 0,25 0,25 1,00 Sveitsi -0,75-0,75-0,75-1,00-1,00 Puola 3,50 3,50 3,75 4,25 4,75 Puola 2,50 2,50 2,75 3,00 2,75 Tšekin tasavalta 1,00 1,00 1,00 1,00 2,25 Tšekin tasavalta 0,00 0,00 0,00-0,25 0,25 Unkari 6,25 5,50 5,50 5,50 6,50 Unkari 5,25 4,50 4,50 4,25 4,50 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 3 kk:n korot, % Korkoero euroalueeseen, 3 kk, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,25 0,30 0,40 0,75 2,50 USA -0,43-0,45-0,60-0,75 0,25 Japani 0,26 0,30 0,30 0,35 0,70 Japani 1 0,01 0,00-0,10-0,40-1,80 Euroalue 0,69 0,75 1,00 1,50 2,25 Euroalue Tanska 1,50 1,40 1,40 1,80 2,75 Tanska 0,82 0,65 0,40 0,30 0,50 Ruotsi 0,48 0,95 1,45 2,45 3,35 Ruotsi -0,21 0,20 0,45 0,95 1,10 Norja 2,25 2,41 2,63 2,99 3,55 Norja 1,57 1,66 1,63 1,49 1,30 Iso-Britannia 0,61 0,65 0,70 0,90 2,80 Iso-Britannia -0,08-0,10-0,30-0,60 0,55 Sveitsi 0,25 0,30 0,30 0,40 1,20 Sveitsi -0,44-0,45-0,70-1,10-1,05 Puola 4,26 4,30 4,40 4,70 5,10 Puola 3,58 3,55 3,40 3,20 2,85 Tšekin tasavalta 1,56 1,50 1,55 1,60 2,50 Tšekin tasavalta 0,88 0,75 0,55 0,10 0,25 Unkari 6,16 5,50 5,75 6,00 7,00 Unkari 5,48 4,75 4,75 4,50 4,75 Viro 2,78 2,50 2,20 2,00 1,70 Viro 2,10 1,75 1,20 0,50-0,55 Latvia 5,19 4,20 3,50 3,20 2,50 Latvia 4,51 3,45 2,50 1,70 0,25 Liettua 3,13 2,60 2,30 2,00 1,80 Liettua 2,45 1,85 1,30 0,50-0,45 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 10 vuoden jvk-tuotto, % Tuottoero euroalueeseen, 10-v, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 3,74 4,00 3,50 3,75 4,50 USA 0,42 0,50 0,20 0,15 0,50 Japani 1,35 1,60 1,50 1,90 2,20 Japani 1-2,39-2,40-2,00-1,85-2,30 Euroalue 3,32 3,50 3,30 3,60 4,00 Euroalue Tanska 3,56 3,75 3,55 3,85 4,20 Tanska 0,25 0,25 0,25 0,25 0,20 Ruotsi 3,38 3,55 3,70 3,90 4,30 Ruotsi 0,06 0,05 0,40 0,30 0,30 Norja 4,04 4,39 4,30 4,44 4,59 Norja 0,72 0,89 1,00 0,84 0,59 Iso-Britannia 3,97 4,15 3,85 4,25 4,80 Iso-Britannia 0,65 0,65 0,55 0,65 0,80 Sveitsi 2,06 2,10 1,90 2,40 2,85 Sveitsi -1,25-1,40-1,40-1,20-1,15 Puola 6,08 6,20 6,00 6,25 6,50 Puola 2,76 2,70 2,70 2,65 2,50 Tšekin tasavalta 4,27 4,35 4,10 4,25 4,50 Tšekin tasavalta 0,96 0,85 0,80 0,65 0,50 Unkari 7,58 7,50 7,25 7,40 7,50 Unkari 4,27 4,00 3,95 3,80 3,50 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden Eurokurssit Dollarikurssit kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk EUR/USD 1,448 1,400 1,500 1,450 1,300 - EUR/JPY 132,1 133,0 138,0 145,0 149,5 USD/JPY 91,2 95,0 92,0 100,0 115,0 EUR/DKK 7,441 7,443 7,455 7,455 7,455 USD/DKK 5,138 5,316 4,970 5,141 5,735 EUR/SEK 10,229 9,850 9,850 9,500 9,400 USD/SEK 7,063 7,036 6,567 6,552 7,231 EUR/NOK 8,201 8,200 8,300 8,400 8,200 USD/NOK 5,663 5,857 5,533 5,793 6,308 EUR/GBP 0,893 0,880 0,900 0,840 0,800 GBP/USD 1,622 1,591 1,667 1,726 1,625 EUR/CHF 1,476 1,500 1,520 1,550 1,580 USD/CHF 1,019 1,071 1,013 1,069 1,215 EUR/PLN 4,074 4,000 3,900 3,900 3,700 USD/PLN 2,813 2,857 2,600 2,690 2,846 EUR/CZK 26,19 25,75 25,25 25,25 24,00 USD/CZK 18,08 18,39 16,83 17,41 18,46 EUR/HUF 267,8 255,0 260,0 265,0 270,0 USD/HUF 184,9 182,1 173,3 182,8 207,7 EUR/RUB 42,92 40,60 43,05 40,89 35,75 USD/RUB 29,64 29,00 28,70 28,20 27,50 EUR/EEK 15,65 15,65 15,65 15,65 15,65 USD/EEK 10,80 11,18 10,43 10,79 12,04 EUR/LVL 0,709 0,707 0,700 0,700 0,700 USD/LVL 0,490 0,505 0,467 0,483 0,538 EUR/LTL 3,453 3,453 3,453 3,453 3,453 USD/LTL 2,384 2,466 2,302 2,381 2,656 EUR/CNY 9,887 9,555 10,200 9,570 7,930 USD/CNY 6,827 6,825 6,800 6,600 6,100 6 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

7 Noususuhdanne jatkuu, joskin nykyistä hitaampana Noususuhdanteesta tulee vaisuhko Kotitaloudet ja pienyritykset heikoilla Suuryritykset saattavat menestyä odotettua paremmin Ensimmäiseen koronnostoon on vielä aikaa Vuoden alun hyvä uutinen on, että Yhdysvaltain taloudellinen tilanne näyttää edelleen parantuvan maltillisesti. Tämä on selvää edistystä vuoden takaisesta, jolloin talous supistui hälyttävää vauhtia. Epävarmuutta on edelleen, mutta uskomme kasvulukujen pysyvän positiivisina ennustejakson ajan ja odotamme työllisyyden alkavan piristyä vuoden 2010 alussa. Myöhemmin tänä vuonna talouden vire vaimenee, kun finanssipoliittisten toimien ja aiempaa hitaamman varastojen tyhjentämisen tilapäiset elvyttävät vaikutukset jäävät pois. Tälle vuodelle odotettu uusi pelastuspaketti ei varmaankaan ole riittävä kompensoimaan niitä finanssipoliittisia vaikutuksia, jotka syntyvät, kun jotkin julkisen talouden kasvuhankkeet päättyvät vuoden 2010 lopulla ja vuonna Valtava julkisen talouden budjettivaje rajoittaa ankarasti finanssipoliittisia toimia ja on jo itsessään merkittävä riski taloudelle. Yhdysvallat asuntojen hinnat ovat nousseet viime kuukausina, kuluttajien luottamus on edelleen heikompi kuin koskaan niiden kolmen taantuman aikana, jotka edelsivät vuoden 2009 puolivälissä päättynyttä taantumaa. Kotitaloudet ovat nyt ryhtyneet vähentämään velkojaan ja säästämisasteen arvioidaan nousevan edelleen. Näin ollen yksityinen kulutus voi kasvaa vain hieman, sillä palkatkaan eivät juuri nouse työmarkkinatilanteen vuoksi. Nimellispalkat saattavat jopa laskea vuonna Perusskenaariossamme kotitalouksien säästämisaste nousee tämänhetkisestä 4,75 prosentista 8 prosentin historialliseen keskiarvoon vuoden 2011 lopussa. Viime kuukausien noususta huolimatta asuntojen hinnat eivät ole todennäköisesti vielä saavuttaneet pohjalukemia. Hintojen lasku 5 10 prosentilla tämänhetkiseltä tasolta on todennäköinen, kun otetaan huomioon tulevat massiiviset pakkomyynnit. Asuntovarallisuus ei riitä kattamaan velkoja 20 miljoonalla asunnonomistajalla eli 25 prosentilla kaikista asuntovelallisista. Hallituksen toimet vaikeuksiin joutuneiden asunnonomistajien velkajärjestelyjen turvaamiseksi näyttävät onnistuneen vain rajoitetusti. Hiljattain hyväksytty ensiasunnon ostajien verohelpotusten laajentaminen saattaa kuitenkin siirtää hintojen korjausliikettä tuonnemmaksi. Talouskasvun odotetaan olevan lähes koko vuoden 2010 ja 2011 ajan arvioitua 2,5 prosentin potentiaalista kasvua hitaampaa. Tämän vuoksi työttömyys ei todennäköisesti vähene paljoakaan tämänhetkiseltä noin 10 prosentin tasoltaan, sillä työllisyyden kasvun ei uskota ylittävän väestörakenteen aiheuttamaa työvoiman kasvua ennen kuin ennustejakson lopulla. Talouskasvu ei juuri saa tukea kuluttajilta. Vaikka osakemarkkinoiden tuotot olivat vahvat vuonna 2009 ja Kuluttajien ja pienyritysten, jotka ovat erittäin riippuvaisia pankeista, on yhä vaikea saada rahoitusta. Pankit kiristävät yhä luottoehtojaan, joskin aiempaa hitaammin. Yhä suurempana syynä pankkien luotonannon vähenemiseen näyttää kuitenkin olevan heikko kysyntä. Talous ei pääse todelliselle kasvu-uralle ennen kuin pankkien luottovolyymit lähtevät jälleen nousuun. Yritysten sitkeästi matalana pysyvä kapasiteetin käyttöaste viittaa siihen, että yritysten investoinnit jäävät vähäi- USA: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd USD) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus ,7-0,2-0,6 1,6 1,2 Julkinen kulutus ja investoinnit ,7 3,1 2,2 2,2 0,5 Yksityiset investoinnit ,1-5,1-18,7-1,6 5,3 - asuinrakennusinvestoinnit ,5-22,9-20,3 8,1 11,1 - kone- ja laiteinvestoinnit ,6-2,6-17,7-1,9 3,9 - muut rakennusinvestoinnit ,9 10,3-19,4-9,1 2,4 Varastojen muutos* 60-0,3-0,3-0,7 0,8 0,1 Vienti ,7 5,4-10,5 6,6 7,9 Tuonti ,0-3,2-14,4 5,1 4,8 BKT 2,1 0,4-2,5 2,2 2,0 Nimellinen BKT, mrd USD Työttömyysaste, % 4,6 5,8 9,3 10,3 10,2 Teollisuustuotanto 1,5-2,2-11,0 4,0 4,0 Inflaatio, % 2,9 3,8-0,3 1,9 1,0 Inflaatio pl. energia ja ruoka, % 2,3 2,3 1,7 0,8 0,2 Tuntipalkat 4,0 3,8 2,9 2,0 1,8 Vaihtotase (mrd USD) -726,6-706,1-413,1-368,5-381,4 - % BKT:sta -5,2-4,9-2,9-2,5-2,5 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd USD -161,5-454, , , ,0 - % BKT:sta -1,1-3,1-10,5-8,8-6,6 Julkinen velka, % BKT:sta 65,7 74,3 88,7 97,5 104,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 7 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

8 Yhdysvallat siksi. Yritysjärjestelyjen yhteydessä toteutettavat huomattavat investoinnit saattaisivat kuitenkin aiheuttaa talouskasvun kannalta positiivisen yllätyksen. Suuryrityksillä menee paljon paremmin kuin pienyrityksillä, koska ne saavat helpommin rahoitusta pääomamarkkinoilta ja niillä on paremmat edellytykset hyötyä orastavasta Yhdysvaltain dollarin heikkouden tukemasta viennin elpymisestä. Myös vienti saattaa yllättää positiivisesti. Yhdysvaltain dollarin ei odoteta vahvistuvan suhteessa euroon ennen kuin ennustejakson lopulla. Pohjainflaatio hidastuu Kuluttajahintaindeksin arvioidaan saavuttavan huippunsa 2,5 prosentissa vuoden alkupuoliskolla. Tämä aiheutuu pääosin vuoden 2009 jälkipuoliskolla toteutuneen raakaaineiden hintojen nousun synnyttämistä pohjavaikutuksista. Energian ja ruoan hinnoista puhdistetun pohjainflaation odotetaan hidastuvan jyrkästi koko ennustejakson ajan, kun vapaa kapasiteetti hankaloittaa palkkojen ja hintojen korotuksia. Lisäksi vuokrat saattavat laskea edelleen, koska vapaita vuokratiloja on ennätyksellisen paljon. Pohjainflaatio laskeekin lähelle nollaa vuoden 2010 lopussa ja pysynee pääosin muuttumattomana vuonna Keskuspankki ei nosta korkoja lähiaikoina Yhdysvaltain keskuspankkiin saattaa vuoden alkupuoliskolla kohdistua paineita rahapolitiikan kiristämiseksi suhteellisen nopeaa vauhtia. Tällä hetkellä työllisyystilanne näyttää paranevan julkisen sektorin työllistävän vaikutuksen tilapäisen piristymisen ansiosta. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana julkinen sektori työllistää 1 1,5 miljoonaa henkilöä, mutta nämä työpaikat häviävät kesäkuussa ja sitä seuraavina kuukausina. Uskomme kuitenkin edelleen, että keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan aikaisintaan vuoden 2011 alussa. Keskuspankki ei ole perinteisesti nostanut ohjauskorkoaan ennen kuin työttömyys on ollut selvästi laskussa jo jonkin aikaa. Keskuspankki antaa edelleen ymmärtää, ettei se halua käyttää korkoasetta pelkästään taistellakseen varallisuusarvojen jyrkkää nousua vastaan, vaan pitää sääntelyä riittävänä keinona siihen tarkoitukseen. Indikaattorit vähitellen parempaan suuntaan Velkojen vähentäminen vasta alkanut Palkkojen nousu edelleen hidastumassa? Finanssipolitiikkaa joudutaan väistämättä kiristämään Vanhan kaavan mukaan keskuspankki myös lykännee rahapolitiikan kiristämistä siihen saakka, kunnes pankkien luotonannon vilkastumisesta saadaan selviä merkkejä. Koska kysyntä on edelleen heikkoa, tätä jouduttaneen odottamaan vielä pitkään. Toisaalta korkoja nostettaneen suhteellisen nopealla aikataululla, kun normalisoituminen lopulta alkaa. Odotamme keskuspankin poistavan markkinoilta osan sinne talouden elvyttämiseksi pumppaamaansa likviditeettiä ennen ensimmäistä koronnostoa, mikä tapahtunee vähitellen. Johnny Bo Jakobsen Tammikuu 2010 Talousnäkymät

9 Japani Naapurimaiden kasvu tuo valoa Vuoden 2008 lopun jyrkän laskun jälkeen vienti lähti jälleen nousuun vuonna Parannus on lähinnä Aasian maiden ansiota, sillä niissä ulkomaankauppa on päässyt lähes entiseen vauhtiin, kun taas Yhdysvalloissa ja euroalueella tilanne on ollut vaatimattomampi. Maailmantalouden kasvaessa edelleen viennin suotuisa kehitys jatkunee. Vientinäkymät ovat erityisen hyvät muualla Aasiassa, jonne yli puolet Japanin viennistä suuntautuu. Kotimaisen kysynnän näkymät eivät ole yhtä hyvät: kasvu on ollut negatiivista kuuden viime kvartaalin aikana. Työttömyys ei ole kasvanut äkillisesti, mutta työvoiman vähentyminen ja negatiivinen palkkakehitys rajoittavat kulutuksen kasvumahdollisuuksia. Investointinäkymätkään eivät ole hyvät, sillä moniin yrityksiin kohdistuu paineita hintojen laskun ja vahvan jenin seurauksena. Vienti elpyy Julkinen velka kasvaa vauhdilla Valtion velka paisuu, ja valtionlainoja lasketaan liikkeeseen ennätystahtiin. Hallitus on julkisen talouden uskottavuuden palauttamiseksi asettanut lainojen liikkeeseenlaskuille 4400 miljardin jenin katon seuraavalle tilivuodelle. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tänä vuonna lainoja laskettaneen liikkeeseen yhteensä 53 biljoonan jenin arvosta. Katon asettaminen merkitsee, että uusia finanssipoliittisia elvytystoimia on tuskin odotettavissa. Inflaatio on romahtanut reilusti nollatason alapuolelle. Tämä on yhdessä julkisen talouden alijäämän kestävyyteen liittyvän epävarmuuden kanssa nostanut reaalikorot korkeammiksi kuin ennen finanssikriisin alkua. Viime kuukausien tilastotiedoista näkyy että 60 prosentissa tuoteryhmistä hinnat ovat laskeneet. Hallitus on todennut julkisesti, että deflaatio on tosiasia. Kun talouskasvu etenee edelleen erittäin hitaasti, ei liene odotettavissa, että inflaatio nousisi nollatason yläpuolelle lähitulevaisuudessa. Tämän takia ei ole syytä odottaa koronnostoja ennen kuin ennustejakson loppupuolella. Inflaatio palaa nollan tuntumaan Odotamme jenin heikkenevän yhtäältä siksi, että korkoa aletaan nostaa vasta pitkän ajan kuluttua ja toisaalta siksi että Japanin valtion velka on erittäin suuri. Martin Ipsen Japani: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (1000 mrd JPY) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 289,6 1,6-0,7-1,0 0,7 1,3 Julkinen kulutus 90,7 1,5 0,2 1,3 1,9 1,1 Investoinnit 118,6-1,1-2,6-15,0-4,7 2,5 Varastojen muutos* 2,3 0,3-0,4 0,0 0,5 0,1 Vienti 81,6 8,4 1,9-24,9 11,7 4,3 Tuonti 75,3 1,6 0,8-17,2 4,6 4,7 BKT - 2,3-1,2-5,2 1,6 1,2 Nimellinen BKT, 1000 mrd JPY 501,1 507,0 506,6 474,0 479,1 484,8 Työttömyysaste, % 3,8 4,0 5,1 5,4 5,6 Kuluttajahinnat 0,1 1,5-1,3-0,5 0,0 Vaihtotase, % BKT:sta 4,8 3,2 2,8 3,1 3,4 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,5-2,7-7,6-7,8-6,2 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 9 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

10 Euroalue Erot elpymisvauhdissa kasvavat euromaiden välillä Vienti ja varastojen kasvu tukevat elpymistä vahvasti Kulutus ja investoinnit elpyvät verkkaisemmin EKP alkaa nostaa korkoa vuoden 2010 lopulla Finanssipolitiikan tuki taloudelle hiipuu vähitellen Elpyminen jatkuu maltillisesti Euroalueen talous alkoi elpyä vuoden 2009 kesällä ja nykyinen vire näyttää riittävän vahvalta varmistamaan kasvun jatkumisen ainakin pitkälle vuotta Parin tulevan vuoden aikana talouskasvu on silti maltillista, joten taloudellinen toimeliaisuus pysyy edelleen alle vuoden 2008 alun huippulukemien. Taloudessa on edelleen paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia, joten inflaatiopaineet pysyvät kurissa. Elpymistä sävyttävät edelleen monet epävarmuustekijät. Euroalueen elpyminen on ensinnäkin erittäin riippuvainen maailmankaupan piristymisestä. Toiseksi useilla jäsenmailla on taantuman jäljiltä valtavat budjettivajeet, joiden vuoksi ne joutuvat todennäköisesti vakauttamaan finanssipolitiikkaansa huomattavasti. Lisäksi luottokriisin jälkivaikutukset saattavat yhä rajoittaa investointeja erityisesti asuinrakentamisessa Espanjassa ja useissa muissa jäsenmaissa on edelleen suuri määrä myymättömiä asuntoja. Elpymisnäkymiä kirkastavat puolestaan äärimmäisen matala korkotaso ja Saksan sekä jossain määrin myös Ranskan laajamittainen finanssipoliittinen elvytys. EKP on toistuvasti ilmaissut huolensa siitä, että luottokriisin vuoksi liikkeeseen laskettu runsas likviditeetti voi johtaa uusiin talouden tasapainoa uhkaaviin kupliin. Odotamme siksi EKP:n luopuvan edelleen vähitellen poikkeuksellisista likviditeettiin liittyvistä tukitoimistaan. Teollisuus elpymisen moottorina Taantuma iski euroalueella rankimmin teollisuuteen, ja tämä sektori pääsee nauttimaan myös elpymisestä eniten. Varastojen kasvattaminen ja vienti vetävät talouden nousuun viime talven sukelluksen jälkeen. Vientikysyntä näyttää elpyvän erityisesti naapurimaissa ja jossain määrin myös Aasiassa (pl. Kiina). Sen sijaan vienti Yhdysvaltoihin heikkenee edelleen todennäköisesti heikon dollarin vuoksi. Euroalueen efektiivisen valuuttakurssin vahvistuminen kuluneen vuoden aikana painaa tietenkin vientiä jatkossa, ja tämä saattaa olla erityisen ongelmallista eteläisille euromaille, jotka ovat menettäneet kilpailukykyään jo useiden vuosien ajan. Koko euroalueen kannalta vientimarkkinoiden kysynnän vilkastuminen enemmän kuin kompensoi valuuttakurssien aiheuttamat ongelmat. Odotamme valuuttakurssikehityksen tukevan euroalueen vientiä ensi vuonna, kun lähes kaikkien vientimarkkinoiden valuutat vahvistuvat suhteessa euroon. Kotimainen kysyntä vahvistuu verkkaisesti Vaikka teollisuustuotannon ja tilauskantojen elpyminen on kirkastanut yritysten investointinäkymiä, investointien kasvu jäänee melko maltilliseksi, koska vapaata kapasiteettia on ennätyksellisen runsaasti. Luottokriisin jälkivaikutukset saattavat myös hidastaa investointien kasvua, vaikkeivät euroalueen pankit näytä enää haluavan kiristää luottoehtoja, ja yrityslainojen korkoerot ovat kaventuneet huomattavasti. Yksityisen kulutuksen kasvun uskomme jäävän melko hauraaksi parin tulevan vuoden aikana, koska odotamme työttömyyden edelleen kasvavan vuonna 2010, palkankorotusten jäävän aiempaa pienemmiksi ja raaka-aineiden hintojen nousun kiihdyttävän inflaatiota. Varallisuusar- Euroalue: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd EUR) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus ,6 0,3-1,0 0,5 1,2 Julkinen kulutus ,2 2,1 2,4 1,7 1,1 Investoinnit ,7-0,5-9,8 1,0 2,5 Varastojen muutos* 28 0,0 0,0-0,5 0,5 0,0 Vienti ,3 0,8-13,5 7,1 6,2 Tuonti ,5 0,8-11,3 6,5 6,2 Nettovienti* 98 0,4 0,0-1,2 0,3 0,0 BKT 2,7 0,5-3,9 1,7 1,5 Nimellinen BKT, mrd EUR Työttömyysaste, % 7,5 7,6 9,6 10,9 10,6 Teollisuustuotanto 3,2-2,3-13,6 4,0 1,5 Inflaatio, % 2,3 3,3 0,3 1,4 1,5 Pohjainflaatio**, % 2,0 2,4 1,3 0,9 1,2 Tuntipalkat 2,8 3,5 3,3 2,3 1,8 Vaihtotase (mrd EUR) % BKT:sta 0,2-1,5-0,8-0,5-0,7 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -0,6-2,0-6,2-6,7-5,8 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 66,0 69,3 77,5 81,8 86,4 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä ** YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. 10 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

11 Euroalue vojen nousu ja matala korkotaso viittaavat kuitenkin siihen, että kotitaloudet vähentävät säästämistään tämänhetkiseltä huipputasolta. Tämä lisäisi jonkin verran yksityistä kulutusta. Finanssipolitiikka tukenee yksityistä kulutusta vuoden 2010 alkupuoliskolla, mutta sen jälkeen näkymät ovat epäselvemmät. Euroopan komissio on suositellut, että Belgia, Ranska, Irlanti, Italia, Portugali, Espanja, Slovenia ja Slovakia alkavat vakauttaa finanssipolitiikkaansa jo vuonna Kreikkaa kehotetaan todennäköisesti pienentämään budjettivajettaan, koska se on selvästi rikkonut vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä. Kaikilla mailla ei liene poliittista tahtoa suositusten noudattamiseen, mutta lisäelvytyksen edellytykset saattavat kaventua niiden vuoksi. Kreikan esimerkki osoittaa, että markkinat ovat alkaneet reagoida entistä herkemmin yksittäisten jäsenvaltioiden luottojen laatuun. Markkinoiden herkistyminen voikin kannustaa kurinalaisempaan politiikkaan nopeammin kuin muutoin kävisi. Vienti vetää euroaluetta nousuun 4 % n/n, vaikutus talouskasvuun % n/n Vienti Varastot Julkinen kulutus Yksityinen kulutus Investoinnit Tuonti BKT, oik Toiveita myös investointien käänteestä parempaan 20 % v/v 10 0 % v/v EKP alkaa vähitellen luopua elvytystoimista Inflaatio on kääntynyt jälleen positiiviseksi kuuden kuukauden negatiivisten lukemien jälkeen vuonna Inflaation kiihtyminen johtuu kuitenkin pelkästään viime talven ja kevään alhaisten öljyn hintojen aiheuttamista pohjavaikutuksista. Odotamme energian hintojen kiihdyttävän inflaatiota edelleen. Huippulukemat saavutettaneen ensi kesänä, mutta EKP:n inflaatiotavoite ei kuitenkaan ylity. Inflaation kiihtyminen ei kuitenkaan aiheuttane suuria huolia EKP:lle, sillä pohjainflaatio pysyy aisoissa laajan työttömyyden ja runsaan vapaan kapasiteetin vuoksi. Näin ollen odotamme EKP:n aloittavan likviditeetin pois vetämisen merkittävissä määrin vasta vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Tämä nostaa vähitellen lyhytaikaisia rahamarkkinakorkoja, minkä jälkeen ohjauskorkoa nostettaneen ensimmäistä kertaa vuoden loppupuolella. Aiempien kokemusten perusteella voidaan odottaa, ettei EKP nosta korkoja ennen kuin työttömyys vähenee ja pankkien luotonanto kasvaa riittävän nopeasti. EKP:n on myös paljon helpompi poistaa likviditeettiä markkinoilta sen jälkeen kun viime vuoden kesäkuussa toteutettu 12 kuukauden jälleenrahoitus erääntyy 1. heinäkuuta. Odotamme EKP:n jatkavan koronnostoja 0,25 prosenttiyksiköllä neljännesvuosittain kunnes ohjauskorko yltää 2,00 prosenttiin ensi syyskuussa. Tätä voi mielestämme pitää EKP:n normaalina ohjauskoron tasona tilanteessa, jossa vapaata kapasiteettia on runsaasti. Näin ollen EKP jatkaa koronnostoja vain, jos kasvu on nopeampaa kuin tällä hetkellä odotamme. Toisaalta EKP saattaa myös lykätä rahapolitiikkansa kiristämistä, jos euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin nousee paljon nykyisiä odotuksiamme korkeammalle. Anders Matzen Uudet tilaukset teollisuus, edist 3kk. Kone- ja laite investoinnit, oik Osakekurssien nousu lisää kulutushaluja EKP nostaa korkoa vasta luottomarkkinoiden elvyttyä 0.75 %-yks Luotot, oik. Korkomuutokset % 6kk/6kk ann Tammikuu 2010 Talousnäkymät

12 Iso-Britannia Useita merkkejä paremmasta Sekä kuluttajien luottamus että ostopäälliköiden indeksi (PMI) nousivat jyrkästi suurimman osan vuotta 2009 vuoden 2008 dramaattisen sukelluksen jälkeen. Kotitaloudet hyötyvät asuntovarallisuuden arvon ja osakekurssien noususta. Niiden taakkana ovat kuitenkin vielä suuret velat, kasvava työttömyys ja pienet palkankorotukset, joten olisi liian optimistista odottaa suurta kulutusjuhlaa. Investoinnit eivät myöskään näytä lähtevän huimaan nousuun, sillä yritysten kapasiteetin käyttöaste on heikko, mutta pohja on luultavasti jo saavutettu. Vientiyritykset hyötyvät punnan merkittävästä heikkenemisestä suhteessa useimpiin muihin valuuttoihin. Viennin kasvu on kuitenkin toistaiseksi tuottanut pettymyksen, ja tuonti kasvoi vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä vientiä nopeammin. Tuontia tuki kuitenkin ennen kaikkea automyynnin räjähdysmäinen nousu suositun tilapäisen romutuskorvauksen vuoksi. Tuontikysyntä näyttää kehittyvän euroalueella erittäin lupaavaksi ja autojen romutusohjelma päättyy helmikuussa, joten vienti alkaa todennäköisesti lopulta kasvaa tuontia nopeammin. Inflaatio on jälleen lähellä Englannin keskuspankin 2 prosentin tavoitetta energian hintojen nousun ja heikon punnan vuoksi. Inflaatio kiihtynee edelleen, kun arvonlisäveron väliaikainen lasku 17,5 prosentista 15 prosenttiin päättyi 1. tammikuuta ja energian hinnat nousevat. Tämä suuntaus jäänee kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun otetaan huomioon kapasiteetin alhainen käyttöaste, ja uskomme, että keskuspankki nostaa korkoja vasta vuoden 2011 alussa. Mallimme mukaan punta on reilusti aliarvostettu, joten uskomme sen vahvistuvan melko jyrkästi suhteessa euroon. Puntaa tukevat vaihtotaseen vajeen pienentyminen ja Englannin keskuspankin luopuminen rahapolitiikan keventämisestä. Punta vahvistuu toden teolla kuuden kuukauden kuluessa, kun dollari alkaa vahvistua suhteessa euroon ja keskuspankin aggressiivisempiin koronnostoihin kohdistuvat odotukset on otettu huomioon markkinaodotuksissa. Lisäksi odotamme Ison-Britannian julkiseen velkaan liittyvien ongelmien helpottavan. Kuluttajat ja yritykset menossa kohti parempaa Asuntojen hinnat nousevat jälleen Punta heikentynyt jyrkästi useimpia valuuttoja vastaan Martin Ipsen Iso-Britannia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd GBP) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 850 2,1 1,0-3,0 0,3 1,2 Julkinen kulutus 285 1,2 2,5 1,9 1,0-0,4 Investoinnit 227 7,8-3,3-14,5-2,3 3,2 Varastojen muutos* 5 0,2-0,4-1,3 1,2 0,1 Vienti 378-2,8 1,0-10,7 7,0 6,2 Tuonti 419-0,7-0,8-12,5 4,3 4,7 BKT 5 2,6 0,6-4,6 1,9 1,6 Nimellinen BKT, mrd GBP Työttömyysaste, % 2,9 2,8 4,9 6,2 6,0 Kuluttajahinnat 2,3 3,5 2,1 2,0 1,8 Vaihtotase, % BKT:sta -2,9-1,7-1,2-0,5 0,0 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,8-3,8-11,0-10,5-8,5 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 43,9 52,0 65,0 76,5 83,5 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 12 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

13 Sveitsi Kotimainen kysyntä kukoistaa Kansainvälinen talouskriisi näyttää vaikuttaneen Sveitsiin suhteellisen vähän. Yksityinen kulutus on pysynyt kasvussa eikä investointiaktiivisuus ole tukahtunut kokonaan. Vientiyritykset ovat kuitenkin joutuneet voimakkaaseen vastatuuleen. Tärkein yritysten luottamusta mittaava tunnusluku (KOFindeksi) on noussut jyrkästi viime kuukausina, ja sen taso viittaa suhteellisen terveeseen talouskasvuun tulevilla neljänneksillä. Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, että tuontikysyntä kasvaa euroalueella ja vientisektori voi pyrkiä takaisin entiselle tasolleen, vaikka vahva frangi hillitseekin yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kotimainen kysyntä näyttää samanaikaisesti pysyvän vauhdissa. Alhainen työttömyys ja myönteinen palkkakehitys ruokkivat yhdessä toiveita yksityisen kulutuksen kasvun jatkumisesta sekä julkisen kulutuksen ja julkisten investointien kohtuullisesta kasvusta. Sveitsin keskuspankki on tehnyt paljon torjuakseen deflaation riskiä ja rajoittaakseen frangin vahvistumista suhteessa euroon. Pankki on leikannut ohjauskorkonsa 0,25 prosenttiin, laskenut liikkeeseen lisää likviditeettiä ja puuttunut useita kertoja valuuttamarkkinoihin heikentääkseen frangia. Keskuspankki suhtautuu edelleen varovasti talouskasvun potentiaaliin, ja hintojen nousu sen tuoreimman inflaatioraportin mukaan on ollut hyvin vähäistä. Emme näin ollen usko rahapolitiikan kiristyvän merkittävästi lähiaikoina, ja odotamme keskuspankin nostavan korkoa ensimmäisen kerran maaliskuussa KOF-indeksi viittaa vahvoihin talouden kasvulukuihin Frangin volatiliteetti jatkaa vähenemistään Kasvava korkoero heikentää frangia Sveitsin frangi on ollut suhteellisen vakaa suhteessa euroon huhtikuusta lähtien. Odotamme tilanteen jatkuvan samanlaisena tulevien kolmesta kuuteen kuukauden aikana. Riskinottohalukkuuden väheneminen pettymyksen aiheuttaneiden Yhdysvaltojen tärkeimpien indikaattorien vuoksi saattaa johtaa frangin vahvistumiseen suhteessa euroon, mutta keskuspankki puuttuu todennäköisesti tilanteeseen ja ostaa tarvittaessa ulkomaan valuuttaa. Kun markkinoilla aletaan ottaa huomioon odotukset, jotka kohdistuvat korkoeron kasvuun euroalueen ja Sveitsin välillä, odotamme frangin heikkenevän vähitellen suhteessa euroon. Martin Ipsen Sveitsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (milj. CHF) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 286,4 2,4 1,7 1,2 1,0 1,2 Julkinen kulutus 55,2 0,5-0,1 2,2 0,8 0,6 Investoinnit 104,4 5,2 0,4-2,0 0,5 2,0 Varastojen muutos* 0,0-1,3-0,7 1,2 0,8 0,0 Vienti 257,5 9,5 2,9-10,2 6,0 5,6 Tuonti 217,0 6,0 0,4-6,1 5,8 5,4 BKT 3,6 1,8-1,6 2,3 1,9 Nimellinen BKT, milj. CHF 490,5 521,1 541,8 533,8 553,2 571,0 Työttömyysaste, % 2,8 2,6 3,7 4,5 4,0 Kuluttajahinnat, % 0,7 2,4-0,5 1,2 1,4 Vaihtotase, % BKT:sta 10,4 1,4 7,5 7,0 6,8 Valtiontalouden tasapaino, % BKT:sta 2,1 1,0-0,4-1,5-1,5 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 13 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

14 Työllisyys nousuun vuoden jälkipuoliskolla BKT:n kasvu vahvistumassa Työttömyys kääntyy laskuun vuoden loppupuolella Inflaatio jatkaa vuoristoradalla Julkinen talous yllättää myönteisesti Suomi Samat tekijät, jotka viime vuonna painoivat vientiä, ovat kuitenkin kampeamassa sitä ylös tänä vuonna. Maailmankauppa on ponnahtamassa ylöspäin voimakkaammin kuin BKT:n kasvulukujen perusteella näyttäisi. Suomi hyötyy tästä käänteestä keskivertoa enemmän varsinkin kun eräät keskeiset vientialueet, kuten Venäjä, elpyvät verrattain ripeästi. Valuuttakurssien vaikutus kääntynee myönteiseksi. Suomen talous kääntyi jälleen kasvuun vuoden 2009 kesällä talvella koetun romahduksen jälkeen. Tuoreimpien tilastojen mukaan BKT supistui talvella hyvin jyrkästi mutta lyhytaikaisesti. Pääasiallinen syy oli maailmankaupan alamäki, joka tyypillisesti heiluttaa Suomen vientiä enemmän kuin useimpia muita maita, jos kohta vaihtelut ovat jokseenkin samanaikaisia. Maailmantalouden virkistymisen ohella Suomen talouden vauhtia piristää tänä vuonna kotitalouksien kysyntä. Vuonna 2010 Suomen talous kasvaakin muuta euroaluetta vahvemmin. Liikkeelle lähdetään toki matalalta tasolta, mutta jos vuonna 2009 yllätyttiin kielteisesti, niin tänä vuonna mahdollisuudet ovat kallellaan myönteiseen suuntaan. Vienti heilahtaa kasvuun Viennin romahdus päättyi jo keväällä ja monet ennakoivat indikaattorit puoltavat kuitenkin sitä, että vienti ponnahtaa talvella ylöspäin syksyn kiihdytysvaiheen jälkeen. Suomen vienti vaihtelee samanaikaisesti mutta voimakkaammin kuin monissa muissa maissa, mikä johtuu paitsi viennin rakenteesta myös suurten yritysten isosta osuudesta. Viennistä kaksi kolmasosaa on suhdanneherkkiä perusteollisuuden ja elektroniikkasektorin tuotteita. Lisäksi vuonna 2009 Suomen vienti kärsi osin esimerkiksi sen vuoksi, että Venäjän talous taantui voimakkaasti. Joidenkin kilpailijamaiden valuuttojen heikkeneminen ja euron yleinen vahvuus vaikeutti myös vientiponnisteluja. Kotitaloudet pistävät vauhtia talouteen Viennin ohella myös kotitalouksien kysyntä on alkanut elpyä. Usein ajatellaan, että Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa kulutus seuraa viennin kehitystä viiveellä. Tällä kertaa kotitalouksien kysyntä kuitenkin sekä kääntyi laskuun, että palautui nousuun vähintäänkin samaan tahtiin viennin kanssa. Viime talvena säästämisaste nousi jyrkästi, kun kotitaloudet säikähtivät maailmalta tulvivia uutisia rahoitusmarkkinoiden ongelmista. Luottamus alkoi silti palautua varsin nopeasti. Aiemmat säästöt, suotuisa tulokehitys ja matalat korot mahdollistivat kulutuksen elpymisen kevään heikoimmilta tasoilta työllisyyden heikkenemisestä huolimatta. Vuonna 2010 yksityinen kulutus jatkaa kasvuaan. Sitä ruokkii matalien korkojen vuoksi aleneva säästäminen ja elpymisen myötä koheneva kuluttajien luottamus. Huono uutinen on, että edelleen heikkenevä työllisyys ja hidastuva palkkojen nousu pitävät huolen siitä, että käytettävissä olevien tulojen nousu jää pieneksi. Tämän vuoksi kulutus elpyy vuoden verrattain verkkaisesti. Kulutuksen kasvu vahvistuu kuitenkin vuoden loppua kohti ja edelleen vuonna 2011, kun työmarkkinoiden tilanne paranee. Kotitalouksien kysyntä käänsi myös asuntomarkkinat jälleen nousuun jo keväällä muutaman neljänneksen alamäen jälkeen. Asuntojen hinnat palautuivat parissa neljänneksessä huipputasolleen. Markkinoiden käänne alkoi heijastua jo vuoden 2009 loppupuolella myös rakennusmarkkinoille. Asuinrakentaminen onkin kääntymässä Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd EUR) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 86 3,3 1,9-1,8 1,2 2,0 Julkinen kulutus 37 0,8 2,0 1,5 0,5 0,5 Investoinnit 32 8,7 0,3-14,0-2,4 4,0 Varastojen muutos* 4-0,3-0,9-0,4 0,6 0,0 Vienti 75 8,1 7,3-24,0 7,0 6,0 Tuonti 67 6,5 7,0-23,0 4,2 5,8 BKT 4,2 1,0-7,0 2,7 2,5 Nimellinen BKT, mrd EUR ,7 184,7 174,3 180,8 187,8 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,3 9,8 9,4 Teollisuustuotanto 8,6 0,1-20,0 5,0 4,0 Kuluttajahinnat 2,5 4,1 0,0 1,0 2,5 Ansiotaso 3,3 5,6 4,0 2,7 2,0 Vaihtotase, mrd EUR 7,6 5,6 2,8 4,4 4,5 - % BKT:sta 4,2 3,0 1,6 2,4 2,4 Kauppatase, mrd EUR 8,7 5,9 3,7 4,8 4,8 - % BKT:sta 4,8 3,2 2,3 2,7 2,6 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR 9,4 8,2-3,5-5,4-4,5 - % BKT:sta 5,2 4,5-2,0-3,0-2,5 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 63,2 63,0 70,0 81,0 90,0 - % BKT:sta 35,2 34,1 40,2 44,8 48,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun %-yksikköä 14 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

15 Suomi vuonna 2010 aiempia arvioita voimakkaampaan nousuun. Muu rakentaminen supistuu silti edelleen, minkä vuoksi rakentaminen kokonaisuutena pysyy edelleen heikolla tasolla. Yritysten investoinnit ylipäätäänkin pysyvät vaisuina vielä vuonna 2010, vaikka pahin alamäki on ohi. Työttömyys pysyy pelättyä matalampana BKT:n jälleen kasvaessa seuraava merkittävä etappi on työmarkkinoiden elpyminen. Talouden täytyy kasvaa reilua parin prosentin vauhtia ainakin muutama vuosineljännes, jotta myös työpaikat alkavat lisääntyä. Näin ollen työmarkkinoiden käänne parempaan häämöttää vasta vuoden 2010 loppupuoliskolla. Työllisyys on heikentynyt pitkälti odotetusti, mutta toistaiseksi työttömyys on noussut jopa optimistisiakin odotuksia vähemmän. Tämä johtuu paljolti työvoiman supistumisesta. Suurien ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on lähellä ja taantuma on kiihdyttänyt siirtymää. Todennäköisesti tämä suunta vahvistuu entisestään ensi vuonna. Työttömyys tuleekin nousemaan verrattain maltillisesti BKT:n suureen pudotukseen nähden. Työttömyyden nousua vaimentaa myös se, että BKT:n pudotus oli peräisin pääomaintensiiviseltä vientisektorilta. Inflaatio kääntyy jälleen nousuun Inflaatio putosi vuoden lopulla selvästi pakkaselle kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Ruoan arvonlisäveron alennus ja kansalliseen indeksiin sisältyvät kotitalouksien lainakorot painoivat inflaatiota. Vuonna 2010 inflaatiopaineet pohjimmiltaan vähenevät edelleen, kun muun muassa palkkojen nousu hidastuu. Energian hinnat ovat kuitenkin jälleen alkaneet nostaa inflaatiota. Vuoden loppuun mennessä kaikki inflaation nyt miinukselle painaneet erityistekijät vauhdittavat jälleen kuluttajahintaindeksin nousua. Vuoden aikana inflaatio hyppääkin pakkaselta varsin selvästi positiiviseksi. EU-maiden kanssa harmonisoitu indeksi heiluu huomattavasti maltillisemmin, sillä lainakorot eivät kuulu siihen. Sillä mitattuna inflaatio ei painunut laisinkaan pakkaselle viime vuonna ja se säilyy varsin vakaasti EKP:n tavoitealueella myös vuosina Julkisen talouden alijäämä pysyy kohtuullisena Julkisen talouden alijäämä kasvaa edelleen vuonna 2010, mutta tilanne on kansainvälisesti verrattuna kohtalainen ja virallisiin arvioihin nähtynä odotettua parempi. Yritykset ovat varsin nopeasti pystyneet vakauttamaan tuloskehityksensä. Työttömyyden nousu on jäämässä pelättyä pienemmäksi ja kulutuskysynnän virkoaminen kohentaa epäsuoran verotuksen tuottoja. Arvioimmekin julkisen talouden alijäämän pysyvän tasolla, jota monet maat tavoittelevat vasta vuosien päästä. Julklisen velan BKTosuus pysyy alle 50 prosentin tänä vuonna ja nousee ainoastaan maltillisesti lähivuosina. Kuluttajien luottamus tukee talouden piristymistä Teollisuuden elpyminen vauhdittuu Inflaatio kääntyy jälleen nousuun Työttömyysaste huipussaan kesällä Reijo Heiskanen Tammikuu 2010 Talousnäkymät

16 Ruotsi Työmarkkinat vakaantuvat Elvyttävä talouspolitiikka kasvattaa BKT:ta Työmarkkinat ovat jo vakaantuneet Keskuspankki nostaa ohjauskoron 2 prosenttiin jo kuluvana vuonna Elpyminen on alkanut Ruotsin talous kasvaa jälleen kotimaisen talouden elvytystoimien ja kansainvälisen kaupan piristymisen ansiosta. BKT supistui kuitenkin vuonna 2009 enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan, sillä romahdus vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa oli suuri. Samat tekijät, jotka nostivat talouden takaisin raiteilleen vuonna 2009, pitävät kasvua yllä myös vuonna Talouskasvu hidastuu pidemmällä aikavälillä jonkin verran, kun talouspolitiikka Ruotsissa ja muualla maailmassa ei enää ole yhtä elvyttävää kuin nyt ja kun useat maat yhä kärsivät epätasapainoista. Talouden trendit kaksitahoisia Yksityisen kulutuksen näkymät ovat kirkastuneet viime aikoina, kun taas vientisektorin nousu on ollut odotettua vaimeampaa. Vienti tosin kasvoi vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, mutta tuotannon kasvu jäi hieman odotuksia vaatimattomammaksi. Lisäksi sekä tavaravienti että teollisuustuotanto supistuivat jälleen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhtenä syynä heikkoon trendiin ovat todennäköisesti edelleen jatkuvat varasto-ongelmat. Ruotsin vienti on suurelta osin keskittynyt investointihyödykkeisiin, mikä myös osaltaan hidastaa kehitystä. Investoinnit seuraavat suhdanteita yleensä viiveellä, ja kun luottoehdot ovat monissa maissa kireät, tämäntyyppisten tuotteiden kysyntä on edelleen vaimeaa. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että elpyminen alkaa pian olla vakaammalla pohjalla, ja odotammekin vientisektorilta jatkossa kelvollisia kasvulukuja. Ruotsin talouden kaksijakoinen kehitys kävi yhä selvemmäksi vuoden 2009 jälkipuoliskolla, kun vientisektori kangerteli edelleen mutta kotimainen talous puolestaan pärjäsi suhteellisen hyvin. Ruotsin talouden taseet olivat ennen kriisiä yleisesti hyvässä kunnossa, ja tämä näkyy nyt kohtuullisen vahvana kotimaisena kysyntänä. Vahva valtiontalous mahdollisti finanssipoliittiset elvytystoimet vaarantamatta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Kotitalouksien säästämisaste ei myöskään ollut huolestuttavan matala ennen kriisiä, joten laskusuhdanne asuntomarkkinoilla oli lievä. Kotitalouksille on suunnattu verohelpotuksia sekä vuonna 2009 että vuonna 2010 osana elvyttävää finanssipolitiikkaa. Kotitaloudet ovat ilmeisesti pitäneet veronalennuksia ja matalaa korkotasoa sekä osakekurssien nousua ja asuntomarkkinoiden elpymistä tärkeämpänä kuin työttömyyden kasvua. Yksityinen kulutus kasvoi melko nopeasti jo vuoden 2009 toisella ja kolmannella neljänneksellä, ja tämä myönteinen trendi jatkuu työmarkkinoiden vakaantuessa. Kotitaloudet kärsivät kuitenkin sitten, kun keskuspankki alkaa nostaa korkoja, minkä seurauksena sekä kulutuksen että asuntomarkkinoiden kehitys hiipuu jonkin verran. Investoinnit näyttävät kehittyvän odotettua paremmin, ja vuoden 2009 alussa koettu romahdus näyttää jääneen taakse. Myös investointien osalta kotimaiseen talouteen liittyvät osa-alueet näyttävät selvinneen suhteellisen hyvin. Kehitys oli suotuisaa esimerkiksi asuntorakentamisessa ja osassa palvelusektorin ja julkisen sektorin investointeja, joista viimeksi mainittuja siivitti pääosin elvyttävä finanssipolitiikka. Kokonaisuutena investoinnit kuitenkin supistuvat hieman vuonna 2010 tuotantoteollisuuden vähäisten investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2011 investoinnit lähtevät jälleen nousuun. Ruotsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd SEK) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus ,0-0,2-0,5 2,8 2,2 Julkinen kulutus 762 0,3 1,4 2,1 1,8 0,6 Investoinnit 528 7,5 2,6-12,9-1,0 4,1 - teollisuuden investoinnit 83 11,4 2,2-18,7-3,9 4,0 - rakennusinvestoinnit 92 8,7-5,4-20,8-3,2 5,7 Varastojen muutos* 0 0,8-0,6-1,4 1,2 0,1 Vienti ,8 1,8-12,9 5,2 4,6 Tuonti ,4 3,0-13,2 5,4 4,4 BKT 2,5-0,2-4,4 3,2 2,4 Nimellinen BKT, mrd SEK Työttömyysaste % 6,2 6,1 8,3 9,0 8,9 Työllisyyden kasvu 2,4 0,9-2,1-0,5 0,3 Kuluttajahinnat 2,2 3,4-0,3 1,7 2,4 Pohjainflaatio (KPIF), % v/v 1,5 2,7 1,9 1,7 1,2 Tuntipalkat, % v/v 3,1 4,4 3,1 2,3 2,4 Vaihtotase, mrd SEK 279,0 304,0 238,0 237,0 233,0 - % BKT:sta 9,1 9,6 7,7 7,3 7,0 Kauppatase, % BKT:sta 4,6 4,0 4,1 4,0 3,6 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd SEK % BKT.sta 3,8 2,5-1,5-1,7-1,3 Julkinen velka, % BKT:sta 40,5 38,1 41,8 42,6 43,6 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 16 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

17 Ruotsi Työmarkkinat ovat vahvat, mutta inflaatio pysyy hitaana Kotimaisen talouden suhteellisen suotuisa kehitys näkyy työmarkkinoilla. Työtuntien ja työllisten määrän vähentyminen on jo pysähtynyt. Työllisyyden vähennys jäi siten henkilöön, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vain kuusi kuukautta sitten ennustettiin. Kun BKT-kasvu on kohtuullinen, työllisten määrä alkaa todennäköisesti lisääntyä jo vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Vahvaa työmarkkinatrendiä selittää osaltaan työmarkkinoiden rakenne ja yllättävän matala tuottavuus. Teollisuudessa, jossa tuottavuuden kasvu on yleensä nopeinta, tuotanto ja tuottavuus ovat laskeneet jyrkästi, kun taas palvelusektorin kehitys on ollut myönteisempää. Inflaatiopaineet pysyvät matalasta tuottavuudesta huolimatta maltillisina suurimman osan ennustejaksoa. Viime vuosia pienempi palkkojen nousu kompensoi jossakin määrin tehokkuuden entistä hitaampaa kasvua. Odotamme, että palkat nousevat tämän vuoden palkkaneuvottelujen ja osaltaan myös palkkaliukumien seurauksena hieman yli 2 prosenttia. Ruotsin kruunun viimevuotinen heikkeneminen nosti useiden tuontitavaroiden hintaa. Sen vuoksi monet pohjainflaation mittarit nousivat korkeammalle kuin moneen vuoteen. Kruunu on nyt vahvistunut ja sen odotetaan vahvistuvan edelleen, joten nämä inflaatiovaikutukset laantuvat. Kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio kuitenkin kiihtyy, sillä asuntolainojen korkojen ennustetaan nousevan. Energian hinnat, jotka ovat keskeinen epävarmuustekijä inflaatioennusteissa, nousevat todennäköisesti jatkossa. Lyhyet korot nousevat ja Ruotsin kruunu vahvistuu Kapasiteetin käyttöaste on Ruotsin taloudessa matala, mikä mahdollistaa elvyttävän talouspolitiikan. Mielestämme keskuspankin pitäisi kuitenkin arvioida kapasiteetin käyttöastetta uudelleen, sillä työmarkkinoiden kehitys on paljon odotettua vahvempaa. Kapasiteetin käyttöasteen nousu kiihdyttää inflaatiota pitkällä aikavälillä, mikä puolestaan antaa aiheen ohjauskoron nostoon. Lisäksi lähellä nollaa oleva ohjauskorko on aivan liian matala, kun ajatellaan kotitalouksien luottojen kasvua, joten odotamme keskuspankin nostavan korkoa aiemmin kuin vuoden 2010 syksyllä, kuten se nyt antaa ymmärtää. Ennustamme, että ohjauskorkoa nostetaan vähitellen 2 prosenttiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Vienti elpymässä Kulutuksella edellytyksiä kasvaa Työmarkkinat vakautumassa Pohjainflaatio laskussa Ruotsin keskuspankin odotetaan kuuluvan niihin keskuspankkeihin, jotka aloittavat koronnostot suhteellisen aikaisessa vaiheessa, mikä tukee Ruotsin kruunua. Myös yleisesti parantuva taloudellinen tilanne ja rahoitusmarkkinoiden yhä vahvistuva luottamus edistävät Ruotsin kruunun suotuisaa kehitystä. Kruunun kurssin suhteessa euroon ennustetaan olevan vuoden kuluttua noin 9,50. Torbjörn Isaksson Tammikuu 2010 Talousnäkymät

18 Yksityinen kulutus nousee jyrkästi tänä vuonna Vientimarkkinat piristymässä Yksityisen kulutuksen näkymät vahvat Vaarallista tasapainoilua talouspolitiikassa Tanska on pienenä avoimena taloutena kärsinyt rajusti finanssikriisistä ja kansainvälisen talouden taantumasta. Vuosi 2009 oli Tanskan talouden heikoin sitten toisen maailmansodan. BKT supistui lähes 5 prosenttia. Lasku oli laaja-alaista ja pahiten kärsivät yksityinen kulutus, asuntorakentaminen, yritysten investoinnit sekä vienti. Kun otetaan huomioon taantuman syvyys, reaalinen BKT ei yllä ennen kriisiä vallinneisiin lukemiin lähivuosina. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kriisin negatiiviset vaikutukset näyttävät laantuvan ja edessä on uusi elpyminen. Etenkin yksityisen kulutuksen ja viennin näkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Haasteita kuitenkin riittää, ja matala kapasiteetin käyttöaste sekä lisääntyvä työttömyys jarruttavat kasvua. Tanska tulojen nousevan merkittävästi tämänvuotisten verohelpotusten myötä. Samaan aikaan asunnonomistajat, joilla on vaihtuvakorkoista asuntolainaa, maksavat lainastaan vuonna 2010 huomattavasti vähemmän korkoa kuin aiemmin. Lisäksi vuoden 2009 palkankorotuksia lykättiin maksettavaksi vuonna 2010 verohelpotusten hyödyntämiseksi, mikä myös osaltaan on siirtänyt kulutusta vuodesta 2009 vuodelle Yksityinen kulutus nousee siis jyrkästi tänä vuonna. Orastavia merkkejä kasvusta muualla maailmassa Hallitusten merkittävien elvytyspakettien ja keskuspankkien ennätysmatalien ohjauskorkojen vaikutukset alkavat nyt näkyä useimmissa Tanskan keskeisissä kauppakumppanimaissa. Tanskan vienti lisääntyykin jälleen tänä vuonna. Myös tuonti kasvaa samaan tahtiin viennin kanssa. Vuonna 2009 se supistui jyrkästi, joten kasvu lienee vahvaa vuonna 2010 osittain yksityisen kulutuksen lisääntymisen myötä. Yksityinen kulutus nousee jyrkästi tänä vuonna Tanskalaisten kuluttajien keskuudessa alkoi näkyä orastavia merkkejä optimismista vuonna Kuluttajien luottamus kasvoi mukavasti ja etenkin kuluttajien odotukset 12 tulevalle kuukaudelle nousivat ennätyslukemiin. Varallisuuden ja käytettävissä olevien tulojen kasvu sekä erityisten eläkerahastojen takaisinmaksu eivät kuitenkaan lisänneet yksityistä kulutusta vuonna Itse asiassa kotitaloudet lisäsivät kasvavan työttömyyden vuoksi säästämistään ja jäivät odottamaan tilanteen kehittymistä. Tänä vuonna yksityinen kulutus näyttää kuitenkin kasvavan vahvasti. Säästämisaste on jo noussut korkealle tasolle, ja kotitaloudet odottavat käytettävissä olevien Kilpailukyky murenee Kuten yllä mainittiin, Tanskan vienti hyötyy muun maailman kasvun orastavista merkeistä, jotka lisäävät kokonaiskysyntää. Maan kilpailukyky on kuitenkin heikentynyt jo usean vuoden, koska palkat ovat nousseet enemmän kuin muissa maissa, Tanskan kruunu on vahvistunut suhteessa kilpailijamaiden valuuttoihin ja tuottavuus on alemmalla tasolla kuin muissa maissa. Tämän vuoksi Tanska menettää markkinaosuuksia vientimarkkinoillaan. Tähän on monta syytä. Yksi niistä on Tanskan työmarkkinoiden aiempi ylikuumentuminen, mikä loi paineita palkkojen nostamiseksi. Investoinnit eivät riittäneet kompensoimaan työmarkkinoiden ylikuumenemisen vaikutuksia. Lisäksi elpymisen veturina oli jossain määrin Tanska: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd DKK) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 787 2,4-0,2-4,8 2,9 2,6 Julkinen kulutus 423 1,3 1,6 2,1 1,4 1,2 Investoinnit 356 2,9-4,7-13,5-5,8 0,4 - Julkiset investoinnit 32-3,3-2,9 5,4 24,8 1,4 - Asuinrakennusinvestoinnit 108 3,4-14,2-16,9-8,2-1,6 - Muut yksityiset investoinnit 216 3,5-0,7-14,2-8,3 1,7 Varastojen muutos* 15-0,3 0,3-1,7 1,2 0,3 Vienti 850 2,2 2,4-9,6 2,9 4,2 Tuonti 798 2,6 3,3-13,7 5,1 4,9 BKT 1,7-0,9-4,7 1,7 1,7 Nimellinen BKT, mrd DKK , , , , ,1 Työttömyysaste, % 2,7 1,8 3,6 5,6 6,2 Työttömyys, 1000 hlöä 77,6 48,1 100,0 155,7 173,4 Kuluttajahinnat 1,9 3,4 1,3 1,8 1,7 Tuntipalkat 3,9 4,5 2,9 2,1 2,0 Asuntojen hinnat 4,5-4,5-14,0 0,0 2,0 Vaihtotase, mrd DKK 25,0 38,0 60,0 39,0 33,0 - % BKT:sta 1,5 2,2 3,6 2,3 1,8 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd DKK 80,6 59,8-50,3-94,4-79,0 - % BKT:sta 4,8 3,4-3,0-5,5-4,4 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 26,8 33,4 38,5 41,8 46,4 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 18 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

19 Tanska rakennussektori, jonka tuottavuus on tunnetusti heikko. Tuottavuus kehittyi erityisen epäsuotuisasti siirryttäessä talouskasvusta taantumaan. Yritykset odottivat viimeiseen saakka irtisanoessaan henkilöstöä, jota oli ollut vaikea saada palkattua talouden kasvaessa. Lisäksi ne palkkasivat edelleen lisähenkilöstöä, vaikka kysyntä heikkeni. Tämän tuloksena entistä suurempi joukko työntekijöitä tuotti entistä vähemmän. Vaarallista tasapainoilua talouspolitiikassa Kansainvälisen talouden kääntyminen nousuun on pitkälti talouspoliittisen elvytyksen ansiota. Ohjauskorkoja on laskettu ja finanssipoliittisia elvytystoimia toteutettu eri puolilla maailmaa. Tanskassa vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit yltävät positiiviseen kasvuun vuosina 2009 ja Tulojen kasvu tukee kulutusta Vienti piristymässä Näin ollen valtionvelka kasvaa nopeasti supistuttuaan monen vuoden ajan. Se saattaa olla hyväksyttävissä muutaman vuoden, koska Tanskan valtionvelka on suhteellisen vaatimaton kansainvälisessä mittapuussa. Pidemmällä aikavälillä tilanne muodostuu kuitenkin kestämättömäksi, jos halutaan pitää yllä luottamusta Tanskan talouteen ja varmistaa, että varat riittävät hyvinvointivaltion rahoittamiseen tulevaisuudessa. Tämän vuoksi hallituksen suunnitelma vuodelle 2015 on hyllytetty, lakia on lykätty ja tulevia budjetteja koskevia vaatimuksia on kiristetty. Finanssipolitiikkaa on tiukennettava heti kun elpyminen on kestävällä pohjalla. Riskinä on kuitenkin, että kiristystoimet aloitetaan liian pian ennen kuin elpyminen pääsee kunnolla vauhtiin. Samanlainen tasapainoilu on tarpeen rahapolitiikassa, vaikka Tanskan tapauksessa tämä puoli on pääosin EKP:n vallassa. Rahapolitiikassa on tärkeää, ettei ongelmia siirretä tulevaisuuteen ja sitä kautta luoda uusia kuplia ja epätasapainoja, sillä rahapolitiikka oli aivan liian kevyttä aivan liian pitkään. Elpymistä ei kuitenkaan saa tukahduttaa kiristystoimilla ennen kuin kasvu on todellista. Tämänkaltainen vaarallinen talouspoliittinen tasapainoilu muodostuu tulevina vuosina haasteeksi keskuspankeilla ja hallitusten päämiehillä. Kilpailukyky heikentynyt Tuottavuus Palkat Vaihtokurssi -30 % Kilpailukyvyn heikkeneminen Talouspolitiikkaa joudutaan kiristämään Troels Theill Eriksen Tammikuu 2010 Talousnäkymät

20 Kasvu hidastuu jälleen vuonna 2011 Kasvu on suhteellisen vahvaa vuonna 2010 Norjan keskuspankki nostaa korkoa, tosin hitaasti Kruunu vahvistuu edelleen hieman Jälleen kasvun tiellä Manner-Norjan BKT lähti jälleen kasvuun vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Positiivisesta kehityksestä huolimatta BKT jäi kuitenkin kolmannella neljänneksellä edelleen 1½ % vuoden 2008 toisen neljänneksen huipun alapuolelle. Historiallisesti tarkasteltuna Norjassa viime vuonna koettu lasku oli varsin merkittävä, mutta kansainvälisesti tarkasteltuna melko vaatimaton. Norja sektorin kysynnän kasvu heikkenee vuoden aikana. Hallituksen tavoitteena on, että öljytulojen käyttöä vähennettäisiin menosäännön mukaiselle tasolle ennen nykyisen hallituskauden loppua (2013), mikä edellyttäisi, että julkinen kulutus kasvaisi vain vähän vuonna Julkisen kulutuksen kasvun on oltava hitaampaa kuin valtion manner-norjan taloudesta saamien tulojen kasvuvauhti. Näin ollen julkisessa kulutuksessa on hyvin vähän pelivaraa, sillä Norjan sosiaalivakuutusjärjestelmän ( Folketrygden ) kautta maksettavat eläkekulut kasvavat entistä nopeammin. Olemme siksi laskeneet jyrkästi julkisen kulutuksen kasvua vuonna 2011 koskevaa ennustettamme. Norjan talouden kehitys viime vuoden syksyn aikana vastasi suurimmaksi osaksi syyskuun 2009 ennusteitamme. Työttömyys on kuitenkin kehittynyt odotuksia myönteisemmin, mikä heijastuu myös uusiin ennusteisiimme. Kulutuksen kasvu vahvaa, mutta hidastumassa Norjassa tapahtunut talouden käänne johtuu lähinnä yksityisen kulutuksen vahvasta kasvusta. Koska viimevuotisten suurten koronlaskujen vaikutus kulutukseen ei vielä todennäköisesti näy kokonaisuudessaan, odotamme kulutuksen kasvavan vahvasti koko vuoden 2010 ajan. Vuoden 2010 jälkipuoliskolla ja erityisesti vuonna 2011 odotamme kuitenkin kulutuksen kasvun hidastuvan korkojen nousun myötä. Kun reaalipalkat nousevat maltillisesti ja työllisyys lisääntyy vähitellen, yksityisen kulutuksen kasvu jatkunee kuitenkin myös vuonna Myös julkisen kulutuksen erittäin vahva kasvu lievensi osaltaan Norjan laskusuuntausta merkittävästi. Valtion vuoden 2010 budjetissa näkyy kuitenkin, että julkisen Öljyinvestoinnit saattavat vähentyä Uusien tilausten kehityssuunta osassa öljysektoria ja tuorein öljy-yhtiöiden investointisuunnitelmia käsittelevä tutkimus viittaavat siihen, että vuosien 2010 ja 2011 öljyinvestointeja koskevat edellisissä Talousnäkymissä esittämämme ennusteet olivat liian optimistisia. Olemme supistaneet arvioitamme ja odotamme nyt öljyinvestointien vähenevän lähivuosina. Todennäköisesti myös öljyteollisuuden tuotanto laskee. Siksi Norjan teollisuustuotanto kasvaa jatkossa vähemmän kuin monissa muissa maissa. mutta manner-norjan investoinnit kasvavat Investointien korkea lähtötaso useimmilla sektoreilla, tuotannon lasku, epävarmuus tulevaisuudesta ja luotonannon kiristyminen ovat osaltaan vähentäneet manner- Norjan investointeja jyrkästi. Laskusuuntaus jatkuu todennäköisesti pitkälle vuoteen Myöhemmin vuonna 2010 investoinnit alkanevat kuitenkin elpyä jälleen. Luottoehdot ovat jo parantuneet, ja kohtuullisen talouskasvun myötä uusien investointien tarve lisääntyy. Uusien asuntojen rakentamisen väheneminen on jo pysähtynyt. Norja: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd NOK) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 882 5,4 1,3 0,0 4,0 2,0 Julkinen kulutus 413 3,0 4,1 6,0 3,0 1,5 Investoinnit ,5 1,4-7,5-2,2 1,1 - kiinteät investoinnit, Manner-Norja ,7 1,0-11,2-2,0 2,3 - kiinteät investoinnit, öljy 99 7,2-1,0 6,0-3,0-2,0 Varastojen muutos* 51-1,3 0,5-1,9 0,0 0,0 Vienti ,3 0,9-4,6 2,0 1,8 - raakaöljy ja maakaasu 498-2,4-2,0-2,0 1,0 1,0 - muut tavarat 272 8,5 4,3-8,0 3,5 3,0 Tuonti 613 8,6 2,2-10,9 2,5 2,4 BKT ,7 1,8-1,0 2,0 1,5 BKT, Manner-Norja ,6 2,2-1,0 2,4 1,7 Työttömyysaste, % 2,5 2,6 3,1 3,5 3,7 Inflaatio, % 0,8 3,8 2,2 1,9 1,9 Ydininflaatio, % 1,4 2,6 2,6 1,5 1,9 Ansiotaso 5,6 6,0 3,6 4,3 4,2 Vaihtotase, mrd NOK 320,7 473,2 332,0 434,1 572,5 - % BKT:sta 15,9 17,7 13,8 16,5 19,9 Kauppatase, mrd NOK 15,3 19,2 14,4 16,9 19,9 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd NOK 402,6 480,0 185,0 270,0 420,0 - % BKT:sta 17,7 18,9 7,7 10,3 14,6 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 20 Tammikuu 2010 Talousnäkymät

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talousnäkymät Toukokuu 2009

Talousnäkymät Toukokuu 2009 Talousnäkymät Toukokuu 2009 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com Puh. +358 9 1655 9942 Mennyt painoon

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talousnäkymät Toukokuu 2009

Talousnäkymät Toukokuu 2009 Talousnäkymät Toukokuu 2009 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com Puh. +358 9 1655 9942 Mennyt painoon

Lisätiedot

Talousnäkymät Syyskuu 2009

Talousnäkymät Syyskuu 2009 Talousnäkymät Syyskuu 2009 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Martti Nyberg martti.nyberg@nordea.com Puh. +358 9 1655 9941 Mennyt painoon 27.8.2009

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014 Hauraita ituja Talousnäkymät Maaliskuu 7.. TALOUS KÄÄNTYY JO Näkymät ovat maailmalla parantuneet Maailmankauppa vahvistuu lisää Yhdysvalloissa kasvu alkaa vahvistaa itseään Kiinan hidastuva kasvu ei ole

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Talouden näkymät Syyskuu 2015

Talouden näkymät Syyskuu 2015 Talouden näkymät Syyskuu 2015 Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Asunto- ja korkomarkkinat 2011

Asunto- ja korkomarkkinat 2011 Asunto- ja korkomarkkinat 2011 Tiina Pakkanen Asumisen seminaari 20.1.2011 Agenda Talouskasvu ja työllisyystilanne Yksityistalouksien velanotto ja riskit Korkokehitys Asuntolainamarkkinan näkymiä 2 3 Täydellinen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot