Talousnäkymät Toukokuu 2009

Transkriptio

1 Talousnäkymät Toukokuu 2009

2

3 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com Puh Mennyt painoon Talousnäkymät löydät internetistä osoitteesta: Osoitteenmuutokset: suvi.kautto@nordea.com tai Maailma YLEISKATSAUS Maailmantalous vähitellen kohti parempaa... 4 YHDYSVALLAT Taantuma lähenee loppua... 8 JAPANI Japani toipumassa syvästä taantumasta EUROALUE Verkkainen käänne parempaan häämöttää ISO-BRITANNIA Pahin päänsärky hellittää SVEITSI Tiukasti taantuman kynsissä Pohjoismaat SUOMI Pohja häämöttää, mutta sieltä on pitkä matka ylös...15 RUOTSI Vakaantuminen jatkuu...17 TANSKA Tanskan heikolle taloudelle voimakas piristysruiske...19 NORJA Kuluttajat määräävät suunnan...21 Kehittyvät taloudet PUOLA Verrattain hyvä tilanne VIRO Taantuman ote tiukentunut LATVIA Talouden syöksykierre jyrkkenee LIETTUA Talouden alamäki vasta aluillaan VENÄJÄ Vahva kasvu kääntyi taantumaksi KIINA Ensimmäisenä maana irti taantumasta? Raaka-ainemarkkinat ÖLJY Kysyntä elpyy vähitellen investoinnit kapasiteettiin vaarassa Toukokuu 2009 Talousnäkymät

4 Maailmantalous vähitellen kohti parempaa Maailmantalous syöksyi talvella rajusti alas, kun maailmankauppa ja teollinen tuotanto suorastaan romahtivat. Aiemmat ennusteet olivat oikeansuuntaisia mutta aivan liian varovaisia. Kevään myötä monet talouden ennakoivat indikaattorit ovat kuitenkin viestineet, että pahin pudotus on jäämässä taakse. Arvioimmekin edelleen, että maailmantalous alkaa elpyä jo vuoden loppupuolella. Käänteen merkit ovat tosin karvaita, sillä pudotus on ollut niin roima, että montusta kiipeäminen kestää pitkään. Tämä merkitsee työttömyyden ja konkurssien lisääntymistä vielä pitkään senkin jälkeen, kun BKT on lähtenyt kipuamaan ylöspäin. Aiemmin arvioitua matalamman lähtötason vuoksi kuluvan vuoden kasvuennusteet jäävät yleisesti aiempaa matalammiksi. Ensi vuoden ennusteita on monilta osin puolestaan jopa hieman nostettu. Arvioimme talouden elpyvän pohjimmiltaan verkkaisesti, mutta ei suoraviivaisesti. Tuotanto ja maailmankauppa ovat pudonneet paljon enemmän kuin varsinainen loppukysyntä. Käänteen tullessa maailmankauppa todennäköisesti ponnahtaa loppukysynnän elpymistä enemmän. Historiallisesti talous on kuitenkin elpynyt rahoituskriiseistä hitaasti, ja tälläkin kertaa varovaisuuteen on runsaasti syitä. Toistaiseksi talous ei edelleenkään ole kovalla maalla. Käänne voi lykkääntyä monista yllättävistäkin syistä. Yleiskatsaus yksinään ottamaan maailmantalouden veturin roolia vielä aikoihin. Yhdysvallat edelleen ratkaisevassa roolissa Yhdysvalloissa BKT supistui edelleen rajusti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta yksityinen kulutus lisääntyi viime vuoden loppupuoliskon alamäen jälkeen. Yhdysvaltain kulutuskysyntä on tärkein yksittäinen loppukysynnän veturi maailmantaloudessa, joten valo välähti kirkkaasti. Epäilyille suunnan muutoksen vahvuudesta ja pysyvyydestä on toki sijansa. Työllisyys heikkenee edelleen jyrkästi, ja hienoisesta kohenemisesta huolimatta kuluttajien luottamus on pohjamudissa. Asuntomarkkinoidenkin vakautumisesta on saatu vasta alustavia enteitä. Tulot kuitenkin nousevat muun muassa veronkevennysten vuoksi, joten lisääntyvästä säästämisestä huolimatta kotitaloudet voivat kasvattaa kulutustaan jatkossa, vaikka vahvoina kulutuksen kasvumahdollisuuksia ei toki voi pitää. Yhdysvalloissa eletään vakavaa rahoituskriisiä, josta elpyminen vie yleensä pitkän aikaa. Pahimman syöksyn tasaantuminen on alku tervehtymiselle, mutta kriisi pitää niin kuluttajia kuin yrityksiä henkisesti otteessaan vielä vuosia. Suomessakin 1990-luvun alun kokemukset kummittelevat edelleen vahvasti ja vaikuttavat arvioihin niin talouden tilanteesta kuin vaadittavista toimenpiteistä. Kiina ensimmäisenä nousuun Niin Euroopan kuin Yhdysvaltain talous oli taantumassa jo ennen kuin rahoituskriisi kärjistyi viime syksynä. Kriisin huipentumisen myötä maailmankauppa sukelsi jyrkästi kaikkialla, eikä Kiinakaan jäänyt osattomaksi. Vielä vuoden 2008 aikana Kiinassa hillittiin talouskasvua muun muassa luotonannon kasvua hillitsemällä. Talouden vauhdin hidastuttua heikoimmilleen useisiin vuosikymmeniin politiikan suunta vaihtui nopeasti ja kaikki ennätykset lyövä elvytyspaketti alkoi parantaa talouden vauhtia jo tämän vuoden alussa. Epäilemättä muillakin tekijöillä on toki ollut vaikutusta. Esimerkiksi inflaatio on hidastunut jyrkästi myös Kiinassa ja alkuvuonna ulkomaankauppaa jarruttaneet rahoituksen esteet ovat hellittäneet. Kiinan taloustiedot kertovat varsin laajalla rintamalla, että talouden suunta on kääntynyt parempaan päin. Kiinan talouden suunnanmuutos on merkittävä koko maailmantalouden kannalta, sillä vaikutukset säteilevät muuallekin Aasiaan. Japanin ja Etelä-Korean teollisuuden tuotanto on ottanut ensimmäiset askeleet ylöspäin huikean pudotuksen jälkeen. Kiinan suora vaikutus maailman talouskasvuun on viime vuosina ollut verrattavissa Yhdysvaltoihin. Sen osuus maailman BKT:sta on toki pienempi, mutta kasvuvauhti vastaavasti paljon suurempi. Kiinan merkitys maailmantaloudelle kasvaa kriisin myötä, mutta se tuskin pystyy Yhdysvalloissakin toki muistetaan 1930-luvun lama, ja niin keskuspankissa kuin valtiovarainministeriössä on keskeisissä asemissa henkilöitä, jotka ovat hankkineet ekonomistin kannuksensa lamaa tutkimalla. Reseptinä on tukea kysyntää mahdollisimman voimakkaasti niin finanssi- kuin rahapolitiikalla. Politiikan vaikutus alkaa tuntua vasta vähitellen. Koska talouden vakautumisesta on jo merkkejä, politiikalla pitäisi kuitenkin olla verrattain hyvät onnistumisen mahdollisuudet. USA:n rahoitusjärjestelmällä matkaa normaaliin Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmään kohdistuu edelleen paljon huolta, vaikka syksyn paniikki onkin jo hellittänyt. Näkymä on ristiriitainen, koska pankkien tulokset ovat yllättäneet myönteisesti, mutta arviot pankkien tulevista tappioista ovat huikeita. Talouden kannalta huolen aiheena ovat pankkien mahdollisuudet luotottaa taloutta, mikä on toki elintärkeää niin investointien kuin normaalin kaupankäynninkin kannalta. Halukkuus luotonottoonkin tulee kuitenkin olemaan normaalimpaa vähäisempää matalista koroista huolimatta, koska niin yrityksien kuin kotitalouksien velkaantuneisuus on yli normaalin pitkän ajan nousutrendin. Yleinen riskinottohalukkuus tulee myös olemaan vaisua pitkän aikaa. Luottojen kasvu tuleekin olemaan aiempaa hitaampaa vuosia. Yhdysvalloissa rahoitusjärjestelmää tuetaan julkisilla varoilla paitsi ennennäkemättömän laajasti myös monipuolisesti. Politiikalla on saatu muun muassa alennettua asuntolainojen korkoja. Eniten huomiota on silti herättä- 4 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

5 Yleiskatsaus nyt keskuspankin päätös ostaa valtion velkapapereita. Keskuspankin päätös valtion pitkäaikaisten velkapapereiden hankkimisesta laski valtion lainojen korkoja ainoastaan tilapäisesti, ja lienee aika kyseenalaista, kuinka paljo keskuspankki voi rajallisilla ostoilla vaikuttaa lainapapereiden hintoihin. Politiikka on silti tehokkaasti hälventänyt deflaatiopelkoja. Inflaatio on lähiaikoina pakkasella, mutta siitä huolimatta tyypillisempi keskustelun aihe on uhka hintojen nousun kiihtymisestä. Pahimmassakin tapauksessa vie aikaa ennen kuin pelot inflaatiosta voisivat toteutua. Inflaatiopelot tuskin kuitenkaan häviävät helpolla. Kun sekä yksityinen että julkinen sektori ovat velkaantuneet, niin kannustimet inflaation pitämiseen aisoissa korkoja nostamalla ovat huteralla pohjalla. Talouden osoittaessa vahvistumisen merkkejä huolet voivat lisääntyä markkinoilla ja nostaa pitkiä korkoja keskuspankkien ponnisteluista huolimatta. Euroalue kulkee perässä Euroalueella rahapolitiikan jyrkästä keventämisestä on kulunut vasta lyhyt aika, ja vaikutukset alkavat näkyä vähitellen. Vielä ei ole syytä heittää toivoa siitä, että korkojen lasku alkaisi tukea taloutta vuoden loppua kohti mentäessä. Osassa euroalueen maita tästä on merkkejäkin. Myös Euroopan keskuspankki alkaa kuitenkin olla kulkenut korkojen laskun tien loppuun. Toimet kohdistuvat nyt epätyypilliseen politiikkaan. EKP:n on pyrittävä omalta osaltaan parantamaan erityisesti yritysten luottomarkkinoiden toimintaa. Euroopassa pankkisektorin rooli on keskeinen, joten on luonnollista, että keskuspankki suuntaa toimensa pankkisektorin tilanteen kohentamiseen. Euroalue on hajanainen kokonaisuus, jota yhdistää rahapolitiikan ohella ulkomaankaupan kehitys. Erityisesti Saksa on altis viennin vaihteluille, mikä on tullut talven aikana harvinaisen selväksi. Saksa elvyttää silti euroalueen mittapuulla varsin selvästi ja kotimarkkinoiden tilanne on vakaa verrattuna moniin asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta kärsiviin maihin. Ulkomaankaupan elpyminen tuleekin tukemaan Saksan taloutta nopeasti. Ongelmat ovat pitempiaikaisia maissa, joissa velkakuplaa joudutaan sulattelemaan pidemmän aikaa. Näihin kuuluvat Espanja ja Irlanti. Euroalueen talous alkaa elpyä vuoden loppupuolella, kun ulkomaankauppa alkaa jälleen vetää. Sen rooli on silti kokonaisuutena enemmänkin sopeutua maailmantalouden vaihteluihin kuin että sen omat markkinat toimisivat suhdanneveturina. Kehittyviltä markkinoilta löytyy jyviä ja akanoita Maailmantalouden taantuma on koetellut kehittyviä markkinoita pahoin, mutta maat ovat silti sangen erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Intia jatkaa verrattain vahvaa kasvua palvelu- ja maatalousvaltaisen taloutensa turvin. Huonoimmassa tilanteessa ovat maat, joiden talous on ylikuumentunut ulkomaisen pääoman turvin. Suurimpien kärsijöiden joukossa ovat Baltian maat, joiden rahataloudelliset olot ovat säilyneet tiukkoina kiinteän valuuttakurssikytköksen vuoksi. Sopeutuminen vie väistämättä aikaa. Kansainvälinen rahoituskriisi tulee hidastamaan myös monen kehittyvän talouden kasvua pitkäksi aikaa, sillä riskisijoitukset tulevat olemaan aiempaa vähäisempiä pitkän aikaan. Yleisesti kehittyvien markkinoiden kasvu nopeutuu toki jo ensi vuonna, mutta aiempaan vauhtiin on pitkä matka. Suomi kärsii Ruotsia enemmän Taantuma kohtelee Pohjoismaitakin varsin eri tavoin. Talouden rakenteeltaan varsin samankaltaiset Suomi ja Ruotsi toki kehittyvät varsin samansuuntaisesti. Suomi kärsii tosin vahvemmasta valuutasta, mutta molemmilla mailla on omat rakenteelliset ongelmansa teollisuudessa. Suomessakin teollisuuden tuotannosta ja viennistä hävisi talvella muutamassa kuukaudessa useiden vuosien kasvu. Myös kulutuskysyntä laski, kun kotitalouksien luottamus heikkeni kielteisten uutisten vyöryessä yli ja työmarkkinoiden näkymien synketessä. Talouden hidastuminen olikin laaja-alaista, vaikka viennin sakkaus toki painoi eniten taloutta. Kevään myötä tunnelma on kuitenkin rauhoittunut. Kuluttajien luottamus on kohentunut, ja vientisektorillakin tuotanto-odotukset ovat nousseet. Kotitaloudet ovat palanneet asuntomarkkinoillekin, ja kauppa on lisääntynyt talven pohjalukemista. Pahin paniikki tuntuu olevan ohi, ja talouden pahin syöksykierre on oikenemassa. Arvioimmekin edelleen, että talous alkaa kasvaa jälleen vuoden toisella puoliskolla, kun verrataan alkuvuoden tasoon. Liikkeelle lähdetään silti matalalta tasolta ja viekin vuosia ennen kuin on päästy potentiaaliselle kasvuuralle. Työttömyys nousee vielä ensi vuonnakin. Elpymisessä tulee olemaan karvas sivumaku hyvän aikaa. Taantuma tulee myös jättämään pysyvät jälkensä Suomen talouteen. Pidemmän aikavälin haasteiden ratkaiseminen tulee olemaan entistäkin vaikeampaa. Talousennusteet ovat olleet parhaimmillaan korkeintaan oikeansuuntaisia viimeaikoina. Talouden tila on edelleen sen verran huteralla pohjalla, että oikeansuuntaisenkin ennusteen tekemisessä on haastetta. Riskejä on silti ennusteen molemmilla puolilla. Ainakin markkinoiden tunnelmat tulevat vaihtelemaan edelleen vahvasti, sillä vie epäilemättä aikansa ennen kuin maailmantalous voi olla vakaassa ja kestävässä nousussa edes jonkin aikaa viimeaikaisten kriisien jäljiltä. Reijo Heiskanen Toukokuu 2009 Talousnäkymät

6 Keskeisiä tunnuslukuja BKT:n kasvu, % Inflaatio, % E 2009E 2010E E 2009E 2010E Maailma 1) 4,7 4,6 2,6-1,5 2,6 Maailma 2,8 3,0 4,6 0,5 1,7 G-3 2) 2,7 2,3 0,7-3,5 1,2 G-3 2,4 2,2 3,3-0,3 1,0 USA 2,8 2,0 1,1-2,7 1,5 USA 3,2 2,9 3,8-0,5 1,4 Japani 2,0 2,4-0,7-5,8 0,5 Japani 0,2 0,1 1,5-1,5-0,5 Euroalue 3,0 2,7 0,7-3,5 1,0 Euroalue 2,2 2,1 3,3 0,4 1,0 Saksa 3,2 2,6 1,0-4,5 1,1 Saksa 1,8 2,3 2,8 0,2 1,0 Ranska 2,4 2,1 0,7-2,8 1,0 Ranska 1,9 1,6 3,2 0,2 1,0 Italia 2,1 1,5-1,0-3,7 0,8 Italia 2,2 2,0 3,5 0,6 1,6 Espanja 3,9 3,7 1,2-3,2 0,0 Espanja 3,6 2,8 4,2 0,0 0,8 Hollanti 3,0 3,5 2,0-2,5 1,2 Hollanti 1,7 1,6 2,2 0,7 1,0 Belgia 3,0 2,6 1,5-3,2 1,3 Belgia 2,3 1,8 4,5 0,4 1,0 Itävalta 3,4 3,1 1,5-2,7 1,5 Itävalta 1,7 2,1 3,2 0,5 1,4 Portugali 1,4 1,9 0,5-3,7 0,5 Portugali 3,0 2,5 2,8 0,0 1,5 Kreikka 4,5 4,0 3,0-0,5 1,2 Kreikka 3,3 3,0 4,3 1,5 2,0 Suomi 4,9 4,2 0,9-4,5 1,5 Suomi 1,6 2,5 3,8 0,3 0,8 Irlanti 7,1 6,3-2,0-9,0-2,0 Irlanti 2,7 2,9 3,1-0,5 1,0 Tanska 3,3 1,6-1,1-2,8 1,2 Tanska 2,1 1,9 3,4 1,6 1,8 Ruotsi 4,2 2,6-0,2-3,8 1,8 Ruotsi 1,4 2,2 3,4-0,5 1,1 Norja 4,9 6,1 2,4-0,6 1,6 Norja 2,3 0,8 3,8 1,7 2,3 Islanti 4,5 5,5-0,9-11,1-0,3 Islanti 6,7 5,0 12,4 11,0 4,5 Iso-Britannia 2,8 3,0 0,7-3,7 0,7 Iso-Britannia 2,1 2,3 3,6 0,4 2,3 Sveitsi 3,4 3,3 1,6-2,8 0,5 Sveitsi 1,1 0,7 2,4-0,7 0,8 Venäjä 7,7 8,1 5,6-5,0 1,5 Venäjä 9,7 9,0 14,1 11,0 9,0 Puola 6,2 6,7 4,8 0,6 2,9 Puola 1,2 2,6 4,4 3,0 2,1 Viro 10,4 6,3-3,6-9,5-2,0 Viro 4,4 6,7 10,6-1,0 1,0 Latvia 12,2 10,0-4,6-12,0-3,0 Latvia 6,6 10,1 15,3 3,0 1,0 Liettua 7,8 8,9 3,0-10,0-3,5 Liettua 3,8 5,8 11,1 4,5 1,0 Kiina 11,6 13,0 9,0 7,0 9,0 Kiina 1,5 4,8 5,9-0,5 1,5 Intia 9,7 9,1 7,1 5,2 6,3 Intia 4,8 4,8 9,1 1,0 4,0 Brasilia 3,9 5,7 4,9-0,1 3,9 Brasilia 4,2 3,6 5,7 4,6 3,7 1) Painotettu keskiarvo yo. tauluk on maista. Yhteensä 72,0% maailman BKT:sta. Painot perustuv at PPP-korjattuihin BKT-lukuihin vuodelta ) USA, Japani ja euroalue Julkisen talouden ylijäämä, % BKT:sta Vaihtotase, % BKT:sta E 2009E 2010E E 2009E 2010E G-3-1,6-1,1-2,5-8,6-7,4 G USA -1,9-1,2-3,2-12,7-9,5 USA -6,0-5,3-4,7-3,2-3,2 Japani -1,4-2,4-1,6-5,4-5,0 Japani 3,9 4,8 3,2 1,2 2,2 Euroalue -1,3-0,6-1,9-4,5-5,5 Euroalue -0,1 0,1-1,0-1,1-0,4 Saksa -1,5-0,2-0,1-3,5-4,8 Saksa 6,1 7,8 6,6 5,0 4,5 Ranska -2,3-2,7-3,4-6,0-6,5 Ranska -0,5-1,1-1,9-1,0-1,0 Italia -3,3-1,5-2,7-5,0-5,5 Italia -2,6-2,4-3,5-3,5-3,0 Suomi 4,0 5,2 4,2-1,0-2,0 Suomi 4,6 4,2 2,0 1,0 1,7 Tanska 4,8 4,5 3,6-2,0-3,7 Tanska 2,9 0,7 2,1 1,7 2,0 Ruotsi 2,4 3,8 2,5-2,5-4,1 Ruotsi 8,5 9,0 8,2 4,9 4,8 Norja 18,5 17,7 18,8 11,8 16,6 Norja 17,2 15,9 17,7 9,7 15,9 Islanti 6,3 5,4-1,2-13,5-10,5 Islanti -25,3-15,4-34,7-5,0 5,0 Iso-Britannia -2,7-2,8-5,5-9,0-10,5 Iso-Britannia -2,5-2,9-1,7-2,5-1,2 Sveitsi 1,0 1,3 1,1-2,0-3,0 Sveitsi 14,7 10,1 9,3 8,4 8,6 Venäjä 8,4 6,1 4,1-8,0-6,0 Venäjä 9,5 5,9 5,9-1,0 0,0 Puola -3,9-1,9-3,9-2,9-2,9 Puola -2,7-4,7-5,5-5,2-4,2 Viro 2,9 2,7-3,0-3,0-2,5 Viro -16,7-18,3-9,1-4,0-2,0 Latvia -0,5-0,4-4,0-7,0-5,5 Latvia -22,5-22,5-13,6-7,0-3,5 Liettua -0,4-1,0-3,2-4,0-5,0 Liettua -10,4-15,1-12,2-6,0-5,0 Kiina -0,8 0,6-0,4-2,5-3,1 Kiina 9,5 11,0 10,0 8,1 7,7 Intia -6,4-5,4-6,0-6,7-5,7 Intia -1,3-1,0-3,2-3,2-3,4 Brasilia -2,9-2,2-1,5-2,0-2,0 Brasilia 1,3 0,1-1,8-1,1-1,5 6 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

7 Keskeisiä tunnuslukuja Keskuspankkikorot Korkoero euroalueeseen, keskuspankkikorot, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,25 0,25 0,25 0,25 2,00 USA -1,00-0,75-0,75-0,75 0,00 Japani 0,50 0,10 0,10 0,10 0,50 Japani 1 0,25-0,15-0,15-0,15-1,50 Euroalue 1,25 1,00 1,00 1,00 2,00 Euroalue Tanska 2,00 1,50 1,35 1,25 2,25 Tanska 0,75 0,50 0,35 0,25 0,25 Ruotsi 0,50 0,50 0,50 0,50 2,50 Ruotsi -0,75-0,50-0,50-0,50 0,50 Norja 2,00 1,25 1,25 1,25 2,50 Norja 0,75 0,25 0,25 0,25 0,50 Iso-Britannia 0,50 0,50 0,50 0,50 2,50 Iso-Britannia -0,75-0,50-0,50-0,50 0,50 Sveitsi 0,25 0,25 0,25 0,25 1,00 Sveitsi -1,00-0,75-0,75-0,75-1,00 Puola 3,75 3,75 3,75 4,00 4,50 Puola 2,50 2,75 2,75 3,00 2,50 Tšekin tasavalta 1,75 1,75 1,75 2,00 2,25 Tšekin tasavalta 0,50 0,75 0,75 1,00 0,25 Unkari 9,50 9,00 8,00 6,00 5,00 Unkari 8,25 8,00 7,00 5,00 3,00 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 3 kk:n korot, % Korkoero euroalueeseen, 3 kk, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,99 0,95 0,70 1,00 2,50 USA -0,36-0,25-0,50-0,30 0,25 Japani 0,54 0,55 0,50 0,50 0,70 Japani 1-0,44-0,40-0,20-0,50-1,80 Euroalue 1,34 1,20 1,20 1,30 2,25 Euroalue Tanska 2,85 2,40 2,00 1,75 2,50 Tanska 1,50 1,20 0,80 0,45 0,25 Ruotsi 0,94 1,00 1,00 1,00 2,80 Ruotsi -0,41-0,20-0,20-0,30 0,55 Norja 2,63 2,00 2,00 1,75 2,90 Norja 1,29 0,80 0,80 0,45 0,65 Iso-Britannia 1,44 1,30 1,10 1,10 2,80 Iso-Britannia 0,09 0,10-0,10-0,20 0,55 Sveitsi 0,41 0,35 0,35 0,40 1,20 Sveitsi -0,94-0,85-0,85-0,90-1,05 Puola 4,38 4,20 4,10 4,25 4,80 Puola 3,04 3,00 2,90 2,95 2,55 Tšekin tasavalta 2,49 2,30 2,25 2,30 2,50 Tšekin tasavalta 1,15 1,10 1,05 1,00 0,25 Unkari 9,69 9,00 7,25 5,75 5,30 Unkari 8,35 7,80 6,05 4,45 3,05 Viro 6,27 5,70 5,50 5,00 4,00 Viro 4,93 4,50 4,30 3,70 1,75 Latvia 12,84 11,00 9,00 8,00 6,50 Latvia 11,50 9,80 7,80 6,70 4,25 Liettua 6,84 6,00 5,50 5,00 4,00 Liettua 5,50 4,80 4,30 3,70 1,75 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 10 vuoden jvk-tuotto Tuottoero euroalueeseen, 10-v, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 3,17 3,50 3,60 4,00 4,75 USA -0,04 0,25 0,10 0,25 0,50 Japani 1,40 1,45 1,50 1,65 1,80 Japani 1-1,77-2,05-2,10-2,35-2,95 Euroalue 3,21 3,25 3,50 3,75 4,25 Euroalue Tanska 3,50 3,65 3,75 4,00 4,35 Tanska 0,29 0,40 0,25 0,25 0,10 Ruotsi 3,35 3,30 3,50 3,80 4,30 Ruotsi 0,14 0,05 0,00 0,05 0,05 Norja 4,00 3,85 4,10 4,35 4,90 Norja 0,79 0,60 0,60 0,60 0,65 Iso-Britannia 3,55 3,60 3,80 4,25 4,80 Iso-Britannia 0,34 0,35 0,30 0,50 0,55 Sveitsi 2,17 2,45 2,60 2,80 3,40 Sveitsi -1,05-0,80-0,90-0,95-0,85 Puola 6,18 6,00 5,75 5,50 5,50 Puola 2,97 2,75 2,25 1,75 1,25 Tšekin tasavalta 5,48 5,25 5,00 4,75 4,80 Tšekin tasavalta 2,26 2,00 1,50 1,00 0,55 Unkari 10,05 10,00 9,50 8,00 6,00 Unkari 6,84 6,75 6,00 4,25 1,75 1) Tuottoero Yhdysvaltoihin nähden Eurokurssit Dollarikurssit kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk EUR/USD 1,334 1,350 1,300 1,200 1,350 - EUR/JPY 131,9 135,0 135,0 138,0 143,0 USD/JPY 98,9 100,0 103,9 115,0 105,9 EUR/DKK 7,448 7,460 7,460 7,460 7,460 USD/DKK 5,584 5,526 5,738 6,217 5,526 EUR/SEK 10,606 10,600 10,000 9,600 9,500 USD/SEK 7,952 7,852 7,692 8,000 7,037 EUR/NOK 8,760 8,500 8,400 8,200 7,900 USD/NOK 6,568 6,296 6,462 6,833 5,852 EUR/GBP 0,884 0,880 0,880 0,860 0,800 GBP/USD 1,508 1,534 1,477 1,395 1,688 EUR/CHF 1,509 1,520 1,520 1,540 1,560 USD/CHF 1,132 1,126 1,169 1,283 1,156 EUR/PLN 4,374 4,400 4,250 3,750 3,500 USD/PLN 3,280 3,259 3,269 3,125 2,593 EUR/CZK 26,61 27,00 26,50 26,00 25,00 USD/CZK 19,95 20,00 20,38 21,67 18,52 EUR/HUF 283,0 290,0 280,0 270,0 260,0 USD/HUF 212,1 214,8 215,4 225,0 192,6 EUR/RUB 43,80 43,88 41,60 36,00 37,80 USD/RUB 32,84 32,50 32,00 30,00 28,00 EUR/EEK 15,65 15,65 15,65 15,65 15,65 USD/EEK 11,73 11,59 12,04 13,04 11,59 EUR/LVL 0,709 0,700 0,700 0,700 0,700 USD/LVL 0,532 0,519 0,538 0,583 0,519 EUR/LTL 3,453 3,453 3,453 3,453 3,453 USD/LTL 2,589 2,558 2,656 2,878 2,558 EUR/CNY 9,095 9,248 8,905 8,100 8,978 USD/CNY 6,819 6,850 6,850 6,750 6,650 7 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

8 Taantuma lähenee loppua Pahin taantuma lienee jo ohitettu mutta epävarmuus on edelleen suurta Deflaatio suurempi uhka kuin korkea inflaatio Ensimmäinen koronnosto vuoden 2010 lopulla Olemme edelleen varovaisen optimistisia ja odotamme, että taantuman pahin vaihe on jo ohitse. Talous supistui voimakkaasti talvella ja mittarista riippumatta tuotanto supistuu edelleen toisella neljänneksellä, mutta vauhdin odotetaan hidastuvan. BKT:n kehityksen odotetaan vakaantuvan tämän vuoden puolivälissä ja elpyvän sen jälkeen hieman loppuvuoden aikana ja vuoden 2010 alussa. Talouskasvun ei odoteta saavuttavan arvioitua 2,5 2,75 prosentin potentiaalista vuosivauhtia ennen kuin aikaisintaan vuoden 2010 lopulla. Siihen saakka työttömyys kasvaa, ja odotamme työttömyyden olevan 10 prosenttia vuoden 2010 lopussa. Yhdysvaltain talous on ollut taantumassa nyt jo 17 kuukauden ajan. Tämä on historiallisesta näkökulmasta tarkasteltuna pitkä aika, ja tilanteen vakavuutta lisää se, että tämänkertainen taantuma on osa finanssikriisin laukaisemaa kansainvälistä laskusuhdannetta, joka ei vielä ole ohi. Lisäksi suhdanteiden kääntymistä on aina vaikea ennustaa. Epävarmuustekijöitä on paljon, mutta mielestämme voidaan hyvällä syyllä odottaa tilanteen parantuvan jo vuoden 2009 aikana. Siihen antavat aihetta varsinkin massiiviset finanssi- ja rahapoliittiset elvytystoimet ja rahoitussektorille suunnatut tukipaketit, joiden vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisinä taloudessa vasta vähitellen. Lisäksi energian hintojen lasku, joka kuluttajien kukkarossa vastaa 2 prosentin veroleikkauksia, piristää taloutta. Poliittisten elvytystoimien vaikutukset ovat yhä epävarmoja. Kongressin helmikuussa hyväksymän mittavan, Yhdysvallat lähes 800 miljardin dollarin finanssipoliittisen elvytyksen vuosina odotetaan lisäävän BKT-kasvua selvästi tämän vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Elvytyspaketti vastaa suuruudeltaan 5,5 % BKT:stä. Yhdessä energian hintojen ja lainakulujen laskun kanssa elvytyspakettiin kuuluvat verohelpotukset kasvattanevat kotitalouksien ostovoimaa tänä ja ensi vuonna huolimatta työllisyyden heikkenemisestä ja palkkojen nousun hidastumisesta. Yksityinen kulutus romahti vuoden 2008 jälkipuoliskolla, joten käytettävissä olevien tulojen kasvun odotetaan piristävän kulutusta hieman tulevina neljänneksinä, joskin säästämisaste todennäköisesti nousee. Ennuste perustuu säästämisasteen nousuun nykyisestä 4 prosentista historiallisen keskiarvon tasolle, joka on 8 prosenttia. Vuosi sitten säästämisaste oli lähellä nollaa. Asuntojen hintojen raju lasku ja työttömyyden kasvu ovat tärkeimmät perusteet odotuksille, joiden mukaan säästämishalukkuus todennäköisesti lisääntyy entisestään. Säästämishalukkuus on yksi suurimmista ennusteen epävarmuutta lisäävistä tekijöistä. Mitä kauemmin pankit kiristävät luottoehtojaan, sitä suuremmaksi muodostuu riski siitä, että säästämisessä ja kysynnässä nähdään voimakas korjausliike. Merkkejä asuntomarkkinoiden vakaantumisesta Lehman Brothersin konkurssin jälkeisen rajun sukelluksen jälkeen asuntojen hinnat ovat viime kuukausina alkaneet vakaantua. Tämä saattaa olla ensimmäinen alustava merkki siitä, että vuonna 2006 alkanut asuntomarkkinoiden romahdus on vihdoin päättymässä. Asuntojen hinnat laskevat kuitenkin todennäköisesti edelleen. Uusien asuntojen kysyntä on edelleen vähäistä, ja noin puolet vanhojen asuntojen kaupoista on pakkomyyntejä erittäin halpaan hintaan. Asuntomarkkinoiden liikatarjonta on hieman vähentynyt mutta se on edelleen tasolla, joka viittaa hintojen laskuun. USA: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (mrd USD) E 2010E Yksityinen kulutus ,0 2,8 0,2-0,3 1,7 Julkinen kulutus ja investoinnit ,7 2,1 2,9 2,8 5,5 Yksityiset investoinnit ,0-3,1-5,0-20,7-5,5 - asuinrakennusinvestoinnit 770-7,1-17,9-20,8-21,8-0,1 - kone- ja laiteinvestoinnit 936 7,2 1,7-3,0-21,3-5,8 - muut rakennusinvestoinnit 338 8,2 12,7 11,2-18,3-9,5 Varastojen muutos* 43 0,0-0,4-0,2-0,2 0,3 Vienti ,1 8,4 6,2-14,9 1,6 Tuonti ,0 2,2-3,5-13,8 3,7 BKT 2,8 2,0 1,1-2,7 1,5 Nimellinen BKT, mrd USD Työttömyysaste, % 4,6 4,6 5,8 8,9 9,8 Teollisuustuotanto 2,3 1,5-2,2-10,0-0,5 Inflaatio, % 3,2 2,9 3,8-0,5 1,4 Inflaatio pl. energia ja ruoka, % 2,5 2,3 2,3 1,3 0,6 Tuntipalkat 3,9 4,0 3,8 2,8 2,0 Vaihtotase (mrd USD) -788,1-731,2-673,3-453,1-469,3 - % BKT:sta -6,0-5,3-4,7-3,2-3,2 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd USD -248,2-161,5-454, , ,0 - % BKT:sta -1,9-1,2-3,2-12,7-9,5 Julkinen velka, % BKT:sta 66,0 67,0 75,2 89,2 97,5 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 8 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

9 Yhdysvallat Kaiken kaikkiaan odotamme, että asuntojen hinnat alkavat vakaantua vuoden 2009 lopulla. Yksi tärkeä syy tähän on se, että asunnon ostamisen rahoituskustannukset ovat alimmillaan 35 vuoteen. Poliittinen sitoutuminen vaikeuksiin joutuneiden asunnonomistajien korkotaakan helpottamiseksi on myös tärkeää asuntomarkkinoiden ja koko kriisin vakauttamiseksi. Säästämisaste nousussa Uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt lähes 80 prosenttia huipustaan, joten sen arvioidaan olevan lähellä pohjalukemia. Pelkästään tasaantuminen lisäisi BKT-kasvua merkittävästi, sillä asuntoinvestointien supistuminen on vaimentanut kasvua keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä kolmen viime vuoden ajan. Yritysten investoinnit vähenevät edelleen Kotimaisen ja kansainvälisen kysynnän romahtaminen heikentää yritysten investointeja. Yritysten kapasiteetin käyttöaste on laskenut laajalti ja on nyt noin 70 prosenttia. Kun tulokset ovat lisäksi romahtaneet, investoinnit vähenevät todennäköisesti edelleen lähes koko ennustejakson ajan. Viime vuonna aloitettu varastojen pienentäminen kiihtyi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä lisännee varastojen kasvattamista huomattavasti tulevina neljänneksinä. Ei välitöntä vaaraa inflaation kiihtymisestä Inflaatiopaineiden odotetaan pysyvän pieninä koko ennustejakson ajan mittavista finanssi- ja rahapoliittisista elvytystoimista huolimatta, koska suuri määrä tuotantoresursseja on käyttämättä. Varsinaisen tuotannon ja potentiaalisen tuotannon välisen eron, eli tuotantokuilun, arvioidaan olevan lähes -10 prosenttia vuoden 2010 lopussa. Tätä taustaa vasten deflaatioriski vaikuttaa muutaman tulevan vuoden aikana suuremmalta kuin inflaatioriski. Koronnostot kaukana tulevaisuudessa Inflaationäkymien vuoksi Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan nostavan korkoja aikaisintaan vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Kun tilanne lopulta alkaa normalisoitua, korkoja nostetaan kuitenkin todennäköisesti suhteellisen nopeaa vauhtia. Ennen ensimmäistä koronnostoa keskuspankki käynnistänee kuitenkin toimia poistaakseen markkinoilta ylimääräisen likviditeetin, jota talouteen on pumpattu viime syksystä lähtien. Asuntojen hintojen lasku ei vielä ohi Investoinnit supistuvat edelleen Deflaatio korkeaa inflaatiota suurempi riski Talouden elpymisen myötä pitkien korkojen odotetaan laskevan melko jyrkästi ja Yhdysvaltain dollarin uskotaan vahvistuvan suhteessa euroon. Lyhyellä aikavälillä riskinottohalukkuuden kasvu kuitenkin saattaa heikentää dollaria. Yhdysvaltain paisuvan budjettivajeen ennustetaan ylittävän 10 prosenttia BKT:stä tänä vuonna. Sen odotetaan heikentävän dollaria suhteessa euroon jälleen ennustejakson lopulla. Johnny Bo Jakobsen Toukokuu 2009 Talousnäkymät

10 Japani toipumassa syvästä taantumasta Japanin vienti on ollut vapaassa pudotuksessa vuoden 2008 puolivälistä lähtien, mikä on iskenyt raskaasti talouteen. Kasvu on hidastunut selvästi viime neljännesten aikana. Suurimmat teollisuusyritykset ovat huolissaan myynnin laskusta, ja teollisuustuotanto on notkahtanut jyrkästi. Yritysten luottamusta mittaava Tankan-raportti on romahtanut historiallisen matalalle. Suurimpien yritysten näkemykset tulevaisuudesta eivät kuitenkaan ole enää aivan yhtä synkät kuin aiemmin, mikä saattaa enteillä pahimman olevan jo ohi. Viime kuukausien vientiluvut viittaavat siihen, että pohja on jo saavutettu ja vientimarkkinat saattavat olla elpymässä. Edistystä on havaittavissa erityisesti viennissä Aasian maihin ja konttiliikenteessä Yhdysvaltoihin. Odotamme viennin pääsevän taas vauhtiin maailmantalouden noustessa taantumasta. Koska varastojakin on leikattu, teollisuustuotannon elpymiselle on hyvät edellytykset seuraavina neljänneksinä. Taloudellinen aktiviteetti on kuitenkin edelleen hyvin vaisua. Viennin tippuminen kova isku taloudelle Valoisammat näkymät Japani 60 Indeksi Indeksi BoJ Tankan, 40 suuryritykset Hallitus on esittänyt uuden talouden elvytyspaketin, joka sisältää massiivisia julkisia investointeja vuoden jälkipuoliskolla. Paketin, joka seuraa kahta pienempää pakettia vuonna 2008, vaikutukseksi arvioidaan noin 3 % BKT:stä. Se saattaa nykäistä talouden irti taantumasta. On kuitenkin olemassa riski, että elvytyksen vaikutus jää väliaikaiseksi ja vauhti laantuu uudelleen vuonna Japanin valtava julkisen talouden vaje, joka on lähes 170 % BKT:stä, rajoittaa lisäelvytystä Reuters Tankan, teollisuus Japanin keskuspankki on alentanut ohjauskorkonsa 0,1 prosenttiin ja ryhtynyt epätavallisiin toimiin talouden työntämiseksi takaisin kasvu-uralle. Kuluttajahinnat ovat alkaneet laskea ja deflaatiokierteen riski on huomattava. Yksi epäsovinnainen keino on muun muassa yritysten lyhytaikaisten yrityslainojen ja valtionlainojen ostaminen. Näyttää hyvin ilmeiseltä, että keskuspankki pitää ohjauskoron ennallaan vuoden 2010 loppupuolelle asti. Se saattaa myös ottaa käyttöön vieläkin epätavallisempia keinoja. Ilmeisin näistä on ostaa lisää valtionlainoja, varsinkin kun valtionlainoja on jatkossa runsaasti tarjolla, mikä voisi nostaa pitkän aikavälin tuottotasoa. Viitteitä vakautuvasta viennistä Martin Ipsen m.ipsen@nordea.com Japani: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (1000 mrd JPY) E 2010E Yksityinen kulutus 286 1,5 0,7 0,5-1,3 0,3 Julkinen kulutus 91 0,4 2,0 0,9 1,8 1,2 Investoinnit 117 0,6 1,2-4,7-7,5-2,6 Varastojen muutos* 1 0,1 0,3-0,1-0,6 0,0 Vienti 72 9,7 8,4 1,9-31,2 6,4 Tuonti 65 4,2 1,5 1,1-15,0 1,4 BKT 2,0 2,4-0,7-5,8 0,5 Nimellinen BKT, 1000 mrd JPY Työttömyysaste, % 4,1 3,9 4,1 5,0 5,8 Kuluttajahinnat 0,2 0,1 1,5-1,5-0,5 Vaihtotase, % BKT:sta 3,9 4,8 3,2 1,2 2,2 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -1,4-2,4-1,6-5,4-5,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 10 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

11 Verkkainen käänne parempaan häämöttää BKT koluaa pohjia kesällä Työttömyys lisääntyy vielä koko ensi vuoden Inflaatio käväisee pakkasen puolella EKP turvautuu epätavanomaisiin toimenpiteisiin Euroalueen talous vajosi viime talvena sodanjälkeisen ajan pahimpaan taantumaan. Maailmankaupan ja teollisuustuotannon romahdus vaikuttaa rajusti käytännössä kaikkiin euroalueen maihin. Vain Kyproksen talouden odotetaan kasvavan. Toista ääripäätä edustaa Irlanti, joka kärsii sekä vientimarkkinoiden taantumasta, asuntokuplan puhkeamisesta ja rahoitusvirtojen tyrehtymisestä. Koko euroalueen kannalta vakavin ongelma on luonnollisesti Saksan syvä taantuma. Saksan vienti yskii pahasti kansainvälisen kaupan yleisen heikkouden ja Itä- Euroopan maiden talouksien mahalaskun vuoksi. Ranska näyttää toistaiseksi kärsineen suurista maista vähiten, ja Espanjan talous supistuu monia maita vähemmän asuntomarkkinoiden vakavasta taantumasta huolimatta. Euroalueen talous supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jopa enemmän kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Talous kutistuu myös toisella neljänneksellä, joskin aiempaa hitaammin. Valoa on kuitenkin alkanut näkyä viime aikoina. Teollisuuden odotukset ovat alkaneet elpyä ja vientimarkkinat tasaantunevat kesän aikana. Euroalueen vienti ja teollisuustuotanto ovat sukeltaneet syvemmälle kuin varsinainen loppukysyntä, kun varastoja on pienennetty. Maailmantalouden elpyessä vienti voikin tilapäisesti ponnahtaa mukavasti. Euroalue Vientimarkkinoiden loppukysyntä elpyy silti hitaasti, ja siihen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Vienti kasvaakin ensi vuonna ainoastaan vaisusti ottaen huomioon viime talven jyrkän sukelluksen. Vientiä jarruttaa edelleen myös euron vahvuus Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta huolimatta. Monien merkittävien vientimaiden valuutat ovat heikentyneet jyrkästi. Tämä koskee etenkin Englannin puntaa. Talouksien elpyessä muun muassa punta vahvistuu jälleen, mikä vauhdittaa viennin elpymistä myöhemmin vuonna Kotimaisen kysynnän näkymät vaihtelevat Maailmankaupan romahdus on iskenyt kaikkiin euromaihin. Kotimarkkinoiden tilanne vaihtelee silti varsin paljon. Espanjalle ja Irlannille ongelmia aiheuttaa asuntomarkkinoiden kuplan puhkeaminen ja siitä seurannut rakennustoiminnan pysähtyminen. Toista ääripäätä edustaa Saksa, jonka asuntomarkkinat ovat suhteellisen vakaat. Lisäksi Saksan hallitus on käynnistänyt yhden euroalueen laajimmista elvytyspaketeista. Pakettiin sisältyy muun muassa houkutteleva autojen romutuspalkkio, joka piristää oleellisesti automyyntiä. Teollisuustuotannon raju vähentyminen, yritysten voittojen supistuminen ja luottoehtojen tiukentuminen rokottaa investointeja kaikissa euroalueen maissa. Investointien alamäki jatkuu ensi vuoteen, sillä yrityksillä on runsaasti kapasiteettia ja rakentamisen käänne parempaan ei vielä häämötä. Vähäinen riskinottohalukkuus ja mahdolliset rahoitusongelmat eivät myöskään paranna tilannetta. Yksityinen kulutus alkoi hiipua jo viime vuoden alussa inflaatiohuipun ja suhteellisen korkean korkotason vuoksi. Finanssikriisin kärjistyminen syksyllä pahensi kuiten- Euroalue: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (mrd EUR) E 2010E Yksityinen kulutus ,1 1,6 0,4-0,6 0,7 Julkinen kulutus ,9 2,2 2,0 2,5 2,0 Investoinnit ,9 4,4-0,1-10,1-1,5 Varastojen muutos* 6 0,1 0,0-0,1-0,7 0,1 Vienti ,6 6,0 1,2-12,4 3,3 Tuonti ,5 5,3 1,3-11,2 2,4 Nettovienti* 118 0,2 0,3 0,0-0,8 0,4 BKT 3,0 2,7 0,7-3,5 1,0 Nimellinen BKT, mrd EUR Työttömyysaste, % 8,2 7,4 7,6 9,2 10,6 Teollisuustuotanto 4,0 3,5-1,9-10,0 1,0 Inflaatio, % 2,2 2,1 3,3 0,4 1,0 Pohjainflaatio**, % 1,5 2,0 2,5 1,5 0,8 Tuntipalkat 2,2 2,2 3,5 2,5 1,5 Vaihtotase (mrd EUR) % BKT:sta -0,1 0,1-1,0-1,1-0,4 Kauppatase (mrd EUR) % BKT:sta -0,2 0,6-0,4-0,5-0,1 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -1,3-0,6-1,9-4,5-5,5 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 68,3 66,0 69,3 75,1 78,8 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä ** YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. 11 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

12 Euroalue kin tilannetta. Luottamus on viime aikoina jossain määrin palautunut, kun korot ja inflaatio ovat painuneet ennätysalhaisiin lukemiin. Käytettävissä olevat tulot kasvavat jatkossa hieman työllisyyden heikkenemisestä huolimatta huippuvuosina sovittujen palkankorotusten vuoksi. Myös veroleikkaukset ja tulonsiirrot kasvattavat tuloja. Koska säästämisaste on jo nyt korkea, käytettävissä olevien tulojen kasvu pitää yksityisen kulutuksen suhteellisen tasaisena tänä vuonna ja nostaa sitä hieman ensi vuonna, kun luottamuksen lisääntyminen alentaa säästämisastetta. Inflaatio säilyy maltillisena Inflaatio on hidastunut jyrkästi tänä keväänä energian ja ruoan hintojen laskun myötä. Inflaatio painuu kesällä tilapäisesti negatiiviseksi. Kun raaka-aineiden hintojen laskun vaikutus hiipuu, inflaatio kiihtyy takaisin maltillisen positiivisiin lukemiin. BKT lievään kasvuun vuoden loppupuoliskolla Ennakoivat indikaattorit alkaneet kivuta ylöspäin Syvä taantuma hidastaa palkkojen nousua ja vähentää inflaatiopaineita. Euroopan jäykillä työmarkkinoilla kestää aikansa ennen kuin palkkojen nousuvauhti hidastuu. Siksi palkkojen nousu ja pohjainflaatio hidastuvat olennaisesti vasta vuonna Odotamme pohjainflaation laskevan tasolle, jota ei ennen ole koettu euroaikana. Näkyvissä ei kuitenkaan ole haitallista deflaatiokierrettä. Taloudellisen toimeliaisuuden jyrkkä supistuminen lisää oleellisesti työttömyyttä tänä vuonna. Talouden piristyminen vaikuttaa työllisyyteen viiveellä ja elpyminen on niin verkkaista, että se ei käännä työttömyyttä laskuun vielä ensi vuonnakaan. Työttömyysluvuilla mitattuna taantuman päättymiseen onkin vielä pitkä aika. Inflaatio painuu tilapäisesti pakkaselle EKP pitää korot alhaalla vielä pitkään EKP on laskenut korot jo nyt ennätysmatalalle tasolle, ja keskuspankki on selvästi osoittanut, ettei se halua korkojen laskevan lähelle nollaa. Emme odotakaan EKP:n laskevan korkoa alle prosentin. Korot pysyvät poikkeuksellisen matalalla suurimman osan ennustejaksoa. Markkinoiden huomio on jo kääntynyt EKP:n "epätavanomaisiin toimenpiteisiin". EKP on selvästi osoittanut pitävänsä varovaista lähestymistapaa parempana kuin aggressiivisia toimia. Siten keskuspankki pidentänee pankeille suunnattujen rahoitusoperaatioiden maturiteettia ja myöhemmin ehkä ostaa suoraan yritystodistuksia sen sijaan, että se ostaisi valtioiden lainapapereita, mihin todennäköisesti vaadittaisiin deflaatioriskin merkittävä nousi. EKP:n korot pian pohjalla Reijo Heiskanen Anders Matzen anders.matzen@nordea.com Toukokuu 2009 Talousnäkymät

13 Pahin päänsärky hellittää Talouden myllerrys iski raskaasti Isoon-Britanniaan, mutta näkyvissä on jo runsaasti merkkejä siitä, puolen vuoden jyrkän alamäen jälkeen pahin on jo ohi. Ostopäälliköiden indeksit, jotka yleensä ovat hyvä BKTkasvun mittari, ovat nousseet selvästi marraskuun 2008 pohjalukemista. Asuntolainojen korotkin ovat laskusuunnassa ja maan keskuspankin mukaan yritysten rahoitustilanne kohentuu. Moni seikka viittaa siis siihen, että keskuspankin erittäin aggressiiviset toimet, talouden tukipaketti ja punnan heikentyminen alkavat purra taantumaan. Lisääntyvä työttömyys ja nouseva säästämisaste hillitsevät kuitenkin kotitalouksien kulutusta ja talousnäkymät ovat yhä hyvin heikot. Asuntolainakorot laskussa Iso-Britannia Englannin keskuspankin toimet talouskriisin lieventämiseksi ovat olleet hyvin aggressiivisia lokakuusta 2008 lähtien. Ohjauskorkoa on leikattu reippaasti 5,0 prosentista 0,5 prosenttiin ja pankkijärjestelmän likviditeettiä on pyritty tukemaan lukuisin keinoin. Keskuspankki on tukenut taloutta ns. setelirahoituksella, eli ostanut yrityslainoja ja valtion obligaatioita 75 miljardilla punnalla. Puheenjohtaja Mervyn King on myös vihjaillut huolista, että elvytystoimet ovat liian voimakkaita, mikä saattaa aiheuttaa inflaatio-ongelmia jatkossa. Uskomme keskuspankin pitävän ohjauskoron ennallaan tulevina neljänneksinä. Mikäli finanssimarkkinoilla ilmenee vakavia uusia häiriöitä tai talousluvut aiheuttavat ikäviä yllätyksiä, on todennäköistä, että epätavanomaista rahapolitiikkaa jatketaan. Mervyn King on todennut, että keskuspankin on oltava valmis nostamaan korkoja nopeasti heti kun kasvu piristyy niin paljon, että inflaatio alkaa kiihtyä. Emme kuitenkaan usko kasvun pyrähtävän niin dramaattiseen vauhtiin, että korkoja pitäisi nostaa ennen loppuvuotta Vapaapudotus asuntojen hinnoissa loppu 40 % v/v Nimelliset asuntojen hinnat % v/v Halifax-indeksi Nationwide-indeksi GBP perimmältään aliarvostettu Mallimme viittaa siihen, että punta on reilusti aliarvostettu. Uskomme punnan vahvistuvan, kun talous alkaa elpyä. Siihen voi kuitenkin kohdistua uudelleen paineita, koska valtiontalous on rapautunut ja pankkisektorille on annettu mittavia takauksia. Martin Ipsen m.ipsen@nordea.com Iso-Britannia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (mrd GBP) ,0 2009E 2010E Yksityinen kulutus 811 2,0 3,2 1,4-3,7 0,4 Julkinen kulutus 269 1,7 1,9 3,4 2,9 1,4 Investoinnit 211 7,6 6,0-3,1-12,4-2,5 Varastojen muutos* 5 0,0 0,2-0,2 0,0 0,0 Vienti ,7-5,1 0,1-5,4 3,8 Tuonti 374 9,8-2,4 0,7-6,8 2,6 BKT 2,9 3,1 0,9-3,7 0,4 Nimellinen BKT, Mrd GBP Työttömyysaste, % 2,8 2,9 2,8 4,7 6,5 Kuluttajahinnat 2,1 2,3 3,7 0,4 2,3 Vaihtotase, % BKT:sta -2,5-2,9-1,7-2,5 0,5 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,7-2,8-3,8-9,0-10,5 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 42,1 43,9 46,5 56,6 65,8 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 13 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

14 Tiukasti taantuman kynsissä Maailmantalouden taantuma iski ankarasti Sveitsiin. Kun lisäksi Sveitsin frangi on vahva, maalle tärkeä vientisektori on joutunut rajuun paineeseen. Lisäksi finanssikriisi vaikuttaa negatiivisesti maan valtavaan finanssipalvelusektoriin. Tärkein yritysten luottamusta mittaava tunnusluku (KOF-indeksi) on luisunut vuoristoradalla kohti uusia pohjalukemia. Tämä ennustaa hyvin heikkoa talouskasvua, koska kasvu seurailee yleensä KOF-indeksiä. Yritysten epäluuloisuus enteilee investointien hidastuvan vuosina 2009 ja 2010 ja viittaa siihen, että viime kuukausina nopeutunut työttömyyden kasvu kiihtyy entisestään ja jarruttaa kulutuksen kasvua. Orastavat merkit maailmantalouden elpymisestä antavat toivoa, että vienti alkaa elpyä myöhemmin tänä vuonna. Raaka-aineiden laskevat hinnat, vaisu taloudellinen aktiviteetti ja vahvistunut Sveitsin frangi ovat painaneet inflaation alle nollan. Sveitsin keskuspankki on ryhtynyt aggressiivisiin toimiin taantuma- ja deflaatioriskin takia. Keskuspankin maaliskuisessa korkokokouksessa ohjauskorko leikattiin 0,25 prosenttiin ja keskuspankki ilmoitti myös ostavansa joukkolainoja ja vierasta valuuttaa estääkseen Sveitsin frangia vahvistumasta enempää. Useat keskuspankin jäsenet ovat todenneet jälkikäteen, että keskuspankin interventio on välttämätön, jos frangi vielä vahvistuu. Osakekurssien ja EUR/CHF-kurssin välillä on historiallisesti ollut vahva korrelaatio, mutta yhteys on heikentynyt viime kuukausina lähinnä Sveitsin ja Euroopan keskuspankkien lausuntojen takia. Riskinottohalukkuuden odotetaan lisääntyvän vähitellen seuraavina neljänneksinä, mikä heikentää Sveitsin frangia suhteessa euroon. Jos finanssimarkkinoilla esiintyy yllättävää uutta turbulenssia, Sveitsin frangi saattaa vahvistua. Sveitsin keskuspankki vaikuttaa kuitenkin niin määrätietoiselta, että frangin jyrkkä vahvistuminen on hyvin epätodennäköistä. Talous supistunut edelleen alkuvuonna Kuluttajahinnat laskussa 3,5 % v/v 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Inflaatiotavoite CPI Öljyn hinta, edistetty 1 kk, oik Riskinottohalujen herääminen tukee frangia Sveitsi 210 % v/v Martin Ipsen m.ipsen@nordea.com Sveitsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (mrd CHF) E 2010E Yksityinen kulutus 279 1,6 2,1 1,7-0,5 0,0 Julkinen kulutus 54-0,9-1,1 0,0 2,0 1,4 Investoinnit 98 4,7 5,4-1,7-7,0-1,0 Varastojen muutos* 2-0,1-1,3-1,7-1,3 0,2 Vienti 226 9,9 9,4 2,3-8,0 1,4 Tuonti 196 6,5 5,9-0,2-6,4 1,1 BKT 3,4 3,3 1,6-2,8 0,5 Nimellinen BKT mrd. CHF Työttömyysaste, % 3,3 2,8 2,6 4,2 5,0 Kuluttajahinnat 1,1 0,7 2,4-0,7 0,8 Vaihtotase, % BKT:sta 14,7 10,1 9,3 8,4 8,6 Budjettitasapaino/BKT, % 1,0 1,3 1,1-2,0-3,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 14 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

15 Pohja häämöttää, mutta sieltä on pitkä matka ylös BKT supistui jyrkästi alkuvuonna pohja kuitenkin häämöttää. Edessä on kivinen taival, työttömyys nousee pitkään. Kuluttajahintojen lasku jää tilapäiseksi. Suomen talous supistui rajusti talvella. Talouden alamäkeä osattiin odottaa jo viime vuoden lopulla, mutta sen jyrkkyys ylitti synkimmätkin arviot. Kevään myötä merkit talouden vähittäisestä vakautumisesta ovat lisääntyneet. Näemmekin, että talouden alamäki tasaantuu jo syksyä kohti mentäessä ja kääntyy vähitellen asteittaiseksi nousuksi. Kehitys tuskin kuitenkaan on suoraviivaista. Varastojen tyhjennyttyä kauppa ja tuotanto voivat ponnahtaa tilapäisesti selvemminkin, koska niiden taso on pudonnut paljon loppukysyntää enemmän. Loppukysyntä elpyy silti ainoastaan verkkaisesti, joten palautumisvaihetta seuraa verkkainen elpyminen. Arviomme talouskehityksen profiilista ei ole juuri muuttunut vuoden alusta. BKT alkaa silti elpyä aiempia arvioita matalammalta tasolta, minkä vuoksi BKT supistuu tänä vuonna selvästi tammikuisia ennusteita enemmän. Arvioimme aiempaan tapaan, että talous kasvaa jo ensi vuonna hieman. Nousuun lähdetään silti niin matalalta ja verkkaisesti, että työttömyyden ja esimerkiksi valtiontalouden näkymät säilyvät heikkoina vuosia. Vientiromahduksen korjaamiseen menee vuosia Suomen vienti suorastaan romahti talvella samalla tavoin kuin maailmankauppa kaikkialla. Viennin alamäki on ollut jokseenkin kaikenkattavaa. Suomen viennistä suuntautuu verrattain suuri osuus kehittyville markkinoille, erityisesti itäiseen Eurooppaan. Niiden vaikeudet koettelivat Suomen vientiä kovalla kädellä talvella, jos kohta ulkomaankauppa supistui kaikkialla voimakkaasti. Suomi Suomen vienti elpyy maailmankaupan myötä. Arvioimme, että tilanne tasaantuu vähitellen ja elpyminen käynnistyy jo vuoden loppupuolella. Odotamme viennin kasvavan ensi vuonna, mutta muutaman prosentin nousu historiallisen romahduksen jälkeen on hyvin verkkaista vauhtia. Investoinnit vajoavat, kulutus verrattain vakaata Viennin sakkaamisen myötä myös teollisuustuotanto supistui rajusti talvella. Teollisuuden sukeltaessa myös kone- ja laiteinvestoinnit ovat lähteneet jyrkkään alamäkeen. Suuremmat laajennusinvestoinnit tulevat olemaan harvassa pitkään. Myös toimi- ja liiketilarakentaminen on sukeltamassa rajusti, eikä senkään osalta käännettä parempaan ole näkyvissä. Asuinrakentaminen puolestaan alkoi supistua jo vuonna 2008, ja uusia omistusasuntoja aloitetaan kuluvana vuonna hyvin vähän. Vuokra-asuntojen rakentaminen on kuitenkin piristymässä vuoden mittaan. Lisäksi noin puolet rakentamisesta kattava korjausrakentaminen piristyy muun muassa elvytyksen myötä vuoden kuluessa. Arvioimme, että myös omistusasuntojen rakentaminen alkaa elpyä jo ensi vuonna matalien korkojen ja vähitellen palautuneen kuluttajien luottamuksen myötä. Asuinrakentaminen toki säilyy vaatimattomalla tasolla myös vuonna Kotitaloudet säikähtivät viime vuoden lopulla syksyllä kärjistynyttä rahoituskriisiä, ja kulutus notkahti selvästi. Alkuvuoden tietojen perusteella kulutus on hieman piristynyt viime vuoden lopun syvimmästä montusta. Kuluttajien luottamus on hieman kohentunut, ja käsitys isojen hankintojen edullisuudesta on parantunut selvästi. Työttömyyden uhka nostaa kuitenkin säästämistä matalista koroista huolimatta. Reaalitulot nousevat silti hyvin, ja Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (mrd EUR) E 2010E Yksityinen kulutus 81 4,1 3,3 2,0-0,5 1,0 Julkinen kulutus 35 0,6 0,8 1,7 2,0 1,0 Investoinnit 30 4,8 8,7 1,0-11,5-3,5 Varastojen muutos* 4-0,5-0,3-0,4-0,1 0,0 Vienti 66 11,8 8,1-1,1-16,5 4,5 Tuonti 59 7,8 6,5-1,3-15,5 2,0 BKT 4,9 4,2 0,9-4,5 1,5 Nimellinen BKT, mrd EUR ,0 179,7 186,2 182,3 186,4 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,8 9,4 Teollisuustuotanto 10,5 8,6 0,3-10,0 1,0 Kuluttajahinnat 1,6 2,5 4,1 0,3 0,8 Ansiotaso 2,9 3,4 5,3 4,6 2,8 Vaihtotase, mrd EUR 7,6 7,5 3,8 1,9 3,2 - % BKT:sta 4,6 4,2 2,0 1,0 1,7 Kauppatase, mrd EUR 9,1 8,7 6,2 4,0 5,0 - % BKT:sta 5,4 4,8 3,3 2,2 2,7 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR 6,7 9,4 7,8-1,8-3,7 - % BKT:sta 4,0 5,2 4,2-1,0-2,0 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 65,5 63,0 62,1 73,0 80,0 - % BKT:sta 39,2 35,1 33,4 40,0 43,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 15 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

16 Suomi arvioimme yksityisen kulutuksen pysyvän tänä vuonna verrattain vakaana. Talous supistui jyrkästi talvella Vuonna 2010 käytettävissä olevien tulojen kasvu hidastuu. Luottamus talouden näkymiin kuitenkin kohenee ja arvioimmekin yksityisen kulutuksen kasvavan hieman. Kokonaisuutena kulutus lisääntyy molempina vuosina, sillä julkinen kulutus kasvaa vielä tänä vuonna kohtalaisesti, mutta hidastuu vuonna 2010 kuntien talousvaikeuksien vuoksi. Työttömyyden nousu jatkuu läpi ensi vuoden Työttömyys kääntyi nousuun jo viime vuoden syksyllä, mutta toistaiseksi työllisyys on sukeltanut BKT:n alamäkeä loivemmin. Tämä ei selity pelkästään normaalilla viiveellä, sillä yritykset ovat tilanteen nopean muutoksen vuoksi turvautuneet tavanomaista enemmän lomautuksiin. Viennin ja teollisen tuotannon alkaessa elpyä osa lomautetuista palaa takaisin töihinsä. Inflaatio painumassa tilapäisesti pakkaselle Tuotanto on kuitenkin supistunut niin rajusti ja elpyminen on niin loivaa, että vie vuosia, ennen kuin palataan aiemmalle nousutrendille. Työttömyys nousee väistämättä selvästi paitsi tänä, myös ensi vuonna. Työttömyydellä mitattuna käänne parempaan voikin kestää pitkälle vuoteen 2011 ilman myönteisiä yllätyksiä. Palkat nousevat vielä tänä vuonna voimakkaasti. Palkkasopimukset ovat kuitenkin katkolla tänä vuonna, ja ensi vuonna korotukset jäävät pieniksi. Inflaatio on hidastunut nopeasti energian ja ruoan hintojen aiheuttaman piikin mentyä ohi. Muiden tavaroiden hintojen nousu on koko ajan ollut vähäistä tai jopa laskevaa, ja palkkojen nousun hidastuessa myös palvelujen hintojen nousu hidastuu. Syksyllä lasketaan lisäksi ruoan arvonlisäveroa. Tällöin inflaatio painuukin pakkasen puolelle tilapäisesti. Vuonna 2010 palataan toki plussan puolelle, mutta hintojen nousu jää vähäiseksi. Varsinaisen kielteisen deflaation vaara on pieni. Inflaatiouhkat ovat hyvin kaukaisia. Työttömyyden nousu jatkuu pitkään Valtion elvytys verrattain pientä Hallitus on ilmoittanut elvyttävänsä taloutta tänä vuonna 1,7 %:lla BKT:sta. Tästä suurin osa on silti jo aiemmin sovittuja veron kevennyksiä. Menolisäyksiä on ainoastaan noin 0,5 % BKT:sta. Valtion talous heikkenee tänä ja ensi vuonna ennen kaikkea verotulojen pienenemisen ja tulonsiirtojen kasvun myötä automaattisten vakauttajien toimiessa. Koko julkisen sektorin alijäämä pysyy arvioidemme mukaan silti alle kolmen prosentin suhteessa BKT:een sosiaaliturvarahastojen ylijäämän turvin. Valtiontalous heikkenee nopeasti 3,0 % BKT:sta 2,0 1,0 % BKT:sta 3,0 2,0 1,0 Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com ,0-1,0 Valtiontalouden tasapaino, 12 kk:n ka 0,0-1,0-2,0-2,0-3,0-3, Toukokuu 2009 Talousnäkymät

17 Vakaantuminen jatkuu BKT supistuu tänä vuonna Ohjauskorko pohjalla pitkään Kruunu vahvistuu kunhan riskinottohalukkuus elpyy Ruotsin talous jähmettyi vuoden 2008 lopulla. Syynä oli Lehman Brothersin konkurssin kärjistämän finanssikriisin aiheuttama maailmankaupan romahdus ja ruotsalaisten kriisitietoisten kuluttajien into lisätä säästämistä. Tämän vuoden alku oli vielä eritäin heikko, mutta nyt alkaa näkyä merkkejä siitä, että pohja on lähellä vientisektorilla. Työmarkkinoiden kehitys, joka yleensä seuraa suhdanteita viiveellä, heikkenee kuitenkin edelleen, joten Ruotsin taloudella on edessään pari tukalaa vuotta. Viennin pohjalukemat lähellä Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Ruotsin tavaravienti kutistui neljäsosan, kun epävarmuus lisääntyi ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevat asiakkaat joutuivat perumaan jo tekemiään tilauksia. Vientimarkkinoiden taloudellinen toimeliaisuus vähenee ja investoinnit jäävät pieniksi. Ruotsin viennin näkymät ovat siten kieltämättä erittäin vaisut tälle vuodelle, koska Ruotsin vienti koostuu laajalti investointitavaroista. Samaan aikaan on kuitenkin nähtävissä orastavia merkkejä siitä, että laskusuhdanne on hidastumassa. Esimerkiksi uusien tilauksien väheneminen on viime kuukausina tasaantunut ja suhdannekyselyt ovat kohentuneet. Yksi tulevaa kehitystä tukeva seikka on se, että ruotsalaiset yritykset ovat leikanneet tuotantoa nopeasti, eivätkä niiden varastot ole siksi kasvaneet liian suuriksi. Kun kysyntä tasaantuu todennäköisesti tulevana vuonna Yhdysvalloissa, euroalueella ja Aasiassa ja myöhemmin kasvaa, tuotantoa voidaan lisätä suhteellisen nopeasti. Toinen ruotsalaisia vientiyrityksiä siivittävä tekijä on heikentynyt Ruotsin kruunu. Lisäksi tilanne pohjoismaisilla markkinoilla, esimerkiksi Tanskassa ja etenkin Norjassa, näyttää verrattain hyvältä kahden vuoden aikavälillä. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että nykytaso on Ruotsi niin matala, että jo pienikin piristyminen saa aikaan melko suuria kasvulukuja. Työmarkkinatilanne heikkenee edelleen Tuotantovolyymien jyrkkä lasku on aiheuttanut ylikapasiteettia useille yrityksille. Tämä enteilee investointien jäävän hyvin vaisuiksi tulevina vuosina ja työmarkkinatilanteen heikkenevän, mikä näkyy jo nyt työttömyysluvuissa. On syytä muistaa, että nykyisin työvoimaan lasketaan mukaan kaikki vuotiaat, kun siihen aiemmin katsottiin kuuluvan vain vuotiaat. Lisäksi kokoaikaiset opiskelijat, jotka ovat hakeneet työtä, lasketaan työttömiksi. Siksi opiskelijat, jotka palaavat opintojensa pariin työmarkkinatilanteen heikennyttyä, nostavat työvoima- ja työttömyyslukuja. Sama koskee työmarkkinaohjelmiin kuuluvia henkilöitä. Aikaisempien tietojen perusteella uskomme, että työmarkkinaolot ovat kahden tulevan vuoden aikana huomattavasti heikommat kuin vuosituhannen alun laskusuhdanteessa mutteivät aivan yhtä heikot kuin luvun alussa. Työllisyyden pieneneminen vuosina jää esimerkiksi vain puoleen siitä mitä se oli luvun kriisin aikana. Elvyttävä politiikka alkaa vaikuttaa Heikentyvien työmarkkinaolojen vuoksi odotamme kulutuksen kasvun pysyvän heikkona tulevina vuosina. Tulot kasvavat silti melko mukavasti niillä, jotka saavat pitää työpaikkansa. Kotitaloudet hyötyvät esimerkiksi elvyttävästä finanssipolitiikasta tänä vuonna ja todennäköisesti myös vuonna 2010, joka on vaalivuosi. Reaalitulot kasvavat myös hitaan inflaation ansiosta. Kuluttajahinnat laskevat tilapäisesti Kuluttajahinnat laskevat tämän vuoden aikana ja inflaatio saavuttaa arviomme mukaan pohjalukeman -1,5 prosenttia syksyllä. Paradoksaalista kyllä, pääsyynä tähän ovat Ruotsin keskuspankin omat koronlaskut mutta myös energian hintojen lasku. Inflaatio, josta on puhdistettu energian hinnat ja asuntolainakorot, on paljon vakaampi. Inflaatio, jossa ei oteta huomioon keskuspankin koron- Ruotsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (mrd SEK) E 2009E 2010E Yksityinen kulutus ,3 3,0-0,2-1,6 1,5 Julkinen kulutus 723 2,0 0,4 1,3 0,3 0,7 Investoinnit 476 9,1 7,5 3,5-9,8-6,3 - teollisuuden investoinnit 84-1,2 11,4 2,8-18,9-16,9 - rakennusinvestoinnit 77 15,0 8,7-5,4-16,6-8,2 Varastojen muutos* -4 0,2 0,8-0,7-0,3 0,5 Vienti ,9 5,8 1,7-13,9 6,2 Tuonti ,7 9,4 3,0-14,2 3,5 BKT 4,2 2,6-0,2-3,8 1,8 Nimellinen BKT, mrd SEK , , , ,2 Työttömyysaste % 7,1 6,1 6,2 8,6 10,4 Kuluttajahinnat 1,4 2,2 3,4-0,5 1,1 Tuntipalkat 3,3 3,1 4,4 3,5 2,8 Käytettävissä olevat reaalitulot 3,3 3,9 3,3 2,8 2,2 Vaihtotase, mrd SEK 247,3 275,4 260,2 154,0 157,9 - % BKT:sta 8,5 9,0 8,2 4,9 4,8 Kauppatase, % BKT:sta 5,6 4,6 4,0 3,5 3,8 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd SEK % BKT.sta 2,4 3,8 2,5-2,5-4,1 Julkinen velka, % BKT:sta 45,9 40,5 38,0 43,2 46,5 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 17 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

18 Ruotsi laskujen vaikutusta, vaihtelee 1 2 prosentin välillä koko ennustejakson ajan. Heikko Ruotsin kruunu on yksi syy siihen, ettei inflaatio hidastu vieläkin enemmän. Kruunun heikkenemiseen on monta syytä. Yksi niistä on teollisuustuotannon merkittävä supistuminen kaikkialla maailmassa. Sen vuoksi esimerkiksi monet yritykset, jotka olivat suojanneet tulevat vientitulonsa valuuttariskeiltä, joutuivat ostamaan suojausinstrumentit takaisin, minkä seurauksena valuuttaa virtasi ulos maasta. Toinen syy on se, että Ruotsin keskuspankki laski ohjauskorkoaan enemmän kuin esimerkiksi EKP ja Norjan keskuspankki. Kolmas keskeinen syy on sijoittajien riskinottohaluttomuus yleisesti epävarmassa markkinatilanteessa, mikä usein vahingoittaa Ruotsin kruunun kaltaisia pieniä valuuttoja. Uskomme kuitenkin, että Ruotsin kruunu vahvistuu jatkossa suhteessa euroon, kunhan riskinottohalukkuus tasaantuu ja raha- ja finanssipoliittiset elvytystoimet alkavat kirkastaa kasvunäkymiä. Ennustejakson aikana ei siis todennäköisesti nähdä merkkejä deflaatiosta, jota vastaan pitäisi taistella nollakorolla ja kevyellä rahapolitiikalla. Resurssien käyttöasteen pieneneminen antaa keskuspankille kuitenkin mahdollisuuden pitää korot ennallaan vielä pitkälle vuoteen Budjettivaje kasvaa Kasvavan budjettivajeen kattamiseksi vaadittavien suurten lainojen liikkeeseenlaskujen odotetaan tukevan pitkiä korkoja Ruotsissa ja muissa maissa. Ruotsin valtion budjetin ennustetaan kääntyvän 135 miljardin kruunun ylijäämästä viime vuonna 170 miljardin kruunun alijäämään vuonna 2009 nopeasti heikkenevien työmarkkinoiden, kulutuksen supistumisen ja finanssipoliittisten elvytystoimien seurauksena. Moniin muihin maihin verrattuna Ruotsin lähtökohdat ovat kuitenkin suhteellisen hyvät, kun valtion velka oli kokonaisuudessaan alle 40 prosenttia BKT:stä vuonna Kun talouden elpymisestä alkaa näkyä selvempiä merkkejä, uskomme keskustelujen kiihtyvän siitä, milloin ja miten keskuspankin pitäisi purkaa elvytystoimiaan. Markkinoiden on silloin vähitellen totuttava siihen, että keskuspankki alkuun päästyään nostaa korkoja suhteellisen nopeassa tahdissa. Korkotaso voi silloin nousta melko jyrkästi. Tuottokäyrät pysyvät jyrkkinä, koska lyhyiden korkojen odotetaan pysyvän matalina tulevan vuoden ajan. Vienti elpyy vähitellen mikä kääntää BKT:n nousuun Työmarkkinoilla heikot näkymät Negatiiviset inflaatioluvut tilapäisiä Johanna Jeansson johanna.jeansson@nordea.com Toukokuu 2009 Talousnäkymät

19 Tanskan heikolle taloudelle voimakas piristysruiske Tanska syvemmässä taantumassa kuin koskaan Voimakasta finanssipoliittista elvytystä Korkoero saattaa edelleen kaventua Tanskan talous on syvän taantuman kourissa. Kansainvälisen kaupan romahdus viime vuoden jälkipuoliskolla iski raskaasti Tanskaan kuten kaikkiin muihinkin maihin. Vientimarkkinoiden alamäen vaikutus alkoi tuntui aikana, jona talous oli itse asiassa jo alkanut supistua asuntomarkkinoiden viime vuosien voimakkaan jäähtymisen jälkeen. Kasvu oli vuonna 2008 laimeinta sitten 1970-luvun alkupuolen öljykriisin. Tämänhetkisestä kriisistä näyttää tulevan ankarin sitten toisen maailmansodan, koska on todennäköistä, että talouden taantuminen jatkuu. Näin syvä taantuma lisää epäilemättä työttömyyttä jyrkästi tulevina vuosina. Tilannetta pahentaa se, että työllisyys yhä jatkoi huimaa kohentumistaan talouskasvun taituttua. Talous pääsee jälleen jaloilleen Hyvä uutinen on se, että talouden jyrkkä luisu näyttää lähestyvän loppuaan. Tuoreimmat yritysten ja kuluttajien luottamusta mittaavat tunnusluvut tukevat tätä ennustetta. Rämmittyään pohjalukemissa kuuden viime kuukauden ajan luvut alkavat kohentua hieman. Hyvin negatiivinen kasvuennusteemme vuodelle 2009 heijastaa siten viime vuoden viimeisen neljänneksen heikkoja lukuja sekä sitä, että kasvu supistui rajusti myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Odotamme taloudellisen toimeliaisuuden piristyvän alustavasti vuoden jälkipuoliskolla ja elpymisen jatkuvan vuoden 2010 puolella. Positiiviset yllätykset ovat mahdollisia vuonna 2010, kun korot laskevat reippaasti ja öljy halpenee ja etenkin kun käynnistetään useita elvytyspaketteja. Öljyn hinnan halpeneminen ja korkotason lasku pystyisivät jo yksistään kohentamaan talouskasvua Tanska ensi vuonna lähes 2 prosentilla ja elvytystoimien vaikutus lienee suurin piirtein samansuuruinen. Varsinkin jo hyväksytty vuoden 2009 budjetti ja erityisten eläkerahastosäästöjen takaisinmaksu voivat vauhdittaa kasvua niin että lähes ihmistä voidaan työllistää. Eläkerahastosäästöjen takaisinmaksun vaikutus on hieman epävarmaa, mutta on selvää, että tämä ylimääräinen raha piristäisi kulutusta ja taloudellista toimeliaisuutta huomattavasti. Laskevat asuntohinnat ja jyrkkää alamäkeä luisuvat osakekurssit ovat nakertaneet ison osan kotitalouksien varallisuudesta ja tämän vuoksi säästämisaste on luonnollisesti noussut. Sama pätee työttömyyspelkoihin. Mielestämme yksityinen kulutus voi kuitenkin kasvaa maltillisesti tänä vuonna, koska käytettävissä olevat tulot lisääntyvät reippaasti, mikä mahdollistaa sekä säästämisen että kulutuksen. Varovainen oletuksemme on, että takaisin maksettavista eläkerahastosäästöistä vain puolet kanavoituu yksityisen kulutuksen kasvuun, ja mielestämme on järkevää odottaa rauhassa, millaiset vaikutukset näillä toimenpiteillä on. On tärkeää huomata, että finanssipoliittisten toimien vaikutus näkyy aina viiveellä, joka voi olla jopa kaksi vuotta. Lisäksi Tanskan kaltainen avoin talous on hyvin riippuvainen vientimarkkinoiden tuulista eikä siksi selviä maailmantalouden laskusuhdanteesta täysin haavoitta. Ei myöskään ole realistista kuvitella, että Tanska voisi toimia koko maailman tai edes Euroopan talousveturina. Sitä kokeiltiin jo 1970-luvulla varsin huonolla menestyksellä. Tanska: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2005 (mrd DKK) E 2010E Yksityinen kulutus 760 4,4 2,4-0,1-1,2 1,5 Julkinen kulutus 401 2,1 1,3 1,1 1,7 2,0 Investoinnit ,3 3,1-3,6-9,7-0,5 - Julkiset investoinnit 27 16,5-10,0 5,2 9,6 8,5 - Asuinrakennusinvestoinnit 93 11,2 4,8-9,8-12,7-3,5 - Muut yksityiset investoinnit ,2 4,4-1,9-11,7-1,9 Varastojen muutos* 4-0,3-0,3 0,1-0,2 0,0 Vienti 762 9,1 2,2 2,2-6,2 1,9 Tuonti ,9 2,8 3,7-5,8 1,9 BKT 3,3 1,6-1,1-2,8 1,2 Nimellinen BKT, mrd DKK Työttömyysaste, % 3,8 2,7 1,8 3,4 5,5 Työttömyys, 1000 hlöä 109,1 77,6 50,0 95,5 152,5 Kuluttajahinnat 2,1 1,9 3,4 1,6 1,8 Tuntipalkat 3,1 3,9 4,6 3,7 2,8 Asuntojen hinnat 21,6 4,5-4,3-11,0-3,5 Vaihtotase, mrd DKK 47,0 12,0 35,7 30,0 35,0 - % BKT:sta 2,9 0,7 2,1 1,7 2,0 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd DKK 79,4 76,5 62,1-35,0-65,0 - % BKT:sta 4,8 4,5 3,6-2,0-3,7 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 30,4 26,3 32,8 35,2 37,8 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 19 Toukokuu 2009 Talousnäkymät

20 Tanska Kilpailukyvyn hiipuminen jarruttaa vientiä Orastavat merkit Tanskan vientimarkkinoiden alustavasta käänteestä parempaan antavat aihetta odottaa, että viennin alamäki muuttuu hienoiseksi elpymiseksi myöhemmin tänä vuonna. Ruotsin kruunun, Englannin punnan ja vähemmässä määrin Norjan kruunun voimakas heikkeneminen on kuitenkin syönyt tanskalaisten yhtiöiden kilpailukykyä, kun Tanskan kruunun vientipainotettu vaihtokurssi on vahvistunut reilusti. Tämä painaa viennin kasvua lähes koko ennustejakson ajan. Teollisuustuotannon raju laskusuhdanne supistaa luonnollisesti myös yritysten investointeja. Lisäksi asuntoinvestoinnit vähenevät, koska asunnoista on ylitarjontaa ja hinnat ovat laskeneet. Asuntomarkkinat saavat kuitenkin tukea alentuneesta korkotasosta ja ihmisillä on aiempaa paremmin varaa ostaa asuntoja, kun hinnat ovat matalalla. Vaikka työttömyys on lisääntynyt, uskomme asuntokaupan volyymin nousevan lähemmäs normaalitasoa ensi vuonna, kun hinnat tasaantunevat. Inflaatiopaineet hellittävät hitaasti Hyödykkeiden hintojen lasku on hidastanut inflaatiota reilusti viime vuoden elokuun 4,4 prosentin huipputasolta. Tämä trendi kestää kesään asti. Pohjainflaatio (pl. energia ja ruoka) hidastuu kuitenkin hyvin verkkaisesti lähivuosina, koska siinä heijastuvat viime vuosien verrattain voimakkaan palkkojen nousun jälkivaikutukset. Tästä syystä odotammekin inflaation kiihtyvän jälleen, kun hyödykkeiden halpeneminen putoaa pois indeksistä syksyn aikana. Pitkällä aikavälillä nopeasti lisääntyvä työttömyys painaa kuitenkin epäilemättä inflaatiota alaspäin. Odotamme työttömiä olevan vuoden lopussa ja jo vuoden 2010 lopussa, joten palkkojen nousu heikkenee selvästi tulevaisuudessa. Tämä kehitys näkyy jo rakennusteollisuudessa, joka on yksi suhdanneherkimmistä sektoreista. Korkoero voi kaventua edelleen Tanskan keskuspankin rahoituskoron ja Euroopan keskuspankin repokoron välinen ero on kutistunut reippaasti sen jälkeen kun finanssikriisi synnytti Tanskan kruunuun kohdistuvaa painetta viime syksynä. Odotamme Tanskan keskuspankin jatkavan korkoeron pienentämistä loppuvuonna, joskin aiempaa hillitympään tahtiin. Ajoitus riippuu täysin keskuspankin valuuttavirroista. Odotamme tuottoeron suhteessa Saksaan supistuvan edelleen tuottokäyrän pitkässä päässä ja Tanskan pitkien valtionlainojen tuottoeron levenemisen olevan heikompaa. Pitkien kiinteistöluottolainojen tuottotaso ei välttämättä nouse lähiaikoina, koska tuottoero suhteessa valtionlainoihin kaventunee jälleen luottolaman päätyttyä. Pahin taantuma sodan jälkeen Suhdannekyselyissä merkkejä tasaantumisesta Yritysten investoinnit laskuun Pitkät asuntolainakorot edelleen korkealla Anders Matzen Toukokuu 2009 Talousnäkymät