Talousnäkymät Syyskuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousnäkymät Syyskuu 2009"

Transkriptio

1 Talousnäkymät Syyskuu 2009

2

3 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Martti Nyberg Puh Mennyt painoon Talousnäkymät löydät internetistä osoitteesta: Osoitteenmuutokset: tai Maailma YLEISKATSAUS Taantuma ohitettu: ripeä pomppu edessä... 4 YHDYSVALLAT Taantuma on ohi... 8 JAPANI Väliaikaista vahvaa nousua EUROALUE Reipasta nousua seuraa maltillisemman kasvun jakso ISO-BRITANNIA Vienti vetää talouden hienoiseen nousuun SVEITSI Sveitsin talous elpyy euroalueen vetämänä Pohjoismaat SUOMI Talous pomppaa kohtuullisen kasvuun...15 RUOTSI Talous elpyy...17 TANSKA Myrsky laantuu mutta Tanskan talous on edelleen avomerellä...19 NORJA Työmarkkinatilanne odotettua parempi...21 ISLANTI EU-jäsenyys ei pelasta lyhyellä aikavälillä Kehittyvät taloudet PUOLA EMU-jäsenyys lykkääntyy budjettivajeen kasvun vuoksi UNKARI Pitkä ja vaikea matka pois taantumasta TŠEKIN TASAVALTA Tulossa ennenaikaiset vaalit VIRO Pohja häämöttää jo, mutta elpymiseen vielä pitkä matka LATVIA Synkän alkuvuoden jälkeen edessä vaikea syksy LIETTUA Talouden syöksykierre jyrkentynyt VENÄJÄ Parempia aikoja odotellessa BRASILIA Palvelusektori pitää talouden pystyssä INTIA Kuivuudesta vakavia mutta vain väliaikaisia ongelmia KIINA Tukitoimet jatkuvat, kunnes kasvu on kestävällä pohjalla TURKKI Pahin on jo ohi nyt katse tulevaisuuteen Raaka-ainemarkkinat ÖLJY Vähäiset investoinnit lisäävät hintapaineita MUUT RAAKA-AINEET Perusmetallien hintojen jyrkkä nousu laantuu Syyskuu 2009 Talousnäkymät

4 Taantuma ohitettu: ripeä pomppu edessä Maailmantalouden kasvunäkymät lähineljänneksille ovat nyt paremmat kuin aikoihin. Vaikka haasteita on riittämiin, eivät ne vaikuta yhtä hankalilta kuin mihin viimeisen vuoden aikana on jouduttu tottumaan. Eri maiden ja yritysten tilanne ympäri maailmaa on selvästi parantunut, ja mahdollisuudet kaikkien toivomaan V:n muotoiseen talouden korjausliikkeeseen ovat olemassa. Varastojen uudelleen täyttäminen ja eri maissa käynnistetyt raha- ja finanssipoliittiset elvytyspaketit aikaansaavat muun lisääntyvän taloudellisen aktiviteetin ohessa ripeän talouskasvun seuraaville vuosineljänneksille. Mille tasolle kasvu alkupyrähdyksen jälkeen asettuu, on vielä epävarmaa. Selvää on, ettei paluuta taantumaa edeltäneeseen tilanteeseen ole. Tämä johtuu siitä, että osa kulutuksen kasvusta perustui velkarahaan, jota kuluttajat nyt maksavat takaisin. Tämä näkyy säästämisasteen voimakkaana nousuna erityisesti Yhdysvalloissa. Lisäksi taantuma leikkasi osan kotitalouksien varallisuudesta pois mikä edelleen vähentää kulutusta lähitulevaisuudessa. Erityisesti niille maille, joissa asuntokupla pääsi syntymään ja missä varallisuusarvot tippuivat eniten, tulee toipuminen olemaan kivuliainta. Yleiskatsaus Kehittyneitä maita suuremmalle säästämiselle on Kiinassa monia syitä. Poliittiset päättäjät voivat toisaalta halutessaan vaikuttaa asiaan ja nostaa kotimarkkinakysynnän kansantuoteosuutta. Kesällä velvoitettiin osa valtionyrityksistä luovuttamaan peruspääomaa kansalliseen sosiaaliturvarahastoon. Tällaisella toimenpiteellä yritetään luoda kuvaa tulevaisuuden turvaverkoista, jolloin kansalaisten alttius kuluttaa saattaa kasvaa. Myös kestokulutustavaroiden ostamiseen annettavat lainat ovat Kiinassa olleet lähes tuntemattomia. Kotitalouksien velkaantuminen Kiinassa on vain 15 % kansantuotteesta, kun se kehittyneissä maissa on usein 100 %:n molemmin puolin. Nyt tähänkin on tulossa muutos, kun Kiinan viranomaiset hahmottelivat loppukeväästä suuntaviivoja kotimaisten ja ulkomaisten kestokulutustavaralainoihin erikoistuneiden rahoituslaitosten toiminnalle. Kiinassa on yksityisellä kulutuksella potentiaalia kasvaa. Kulutuksen ripeästä kasvusta huolimatta sen osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt, koska Kiinassa investoinnit ja vienti ovat kasvaneet perinteisesti vieläkin nopeammin. Nyt sen bruttokansantuoteosuus on vain 36 % verrattuna Yhdysvaltojen 71 %:iin. Erittäin kevyt rahapolitiikka pitää korot matalina mikä lisää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja huomattavasti. Rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen vuoden viiveellä, joten sillä on myönteinen vaikutus talouteen vielä pitkän aikaa. Niin ikään tukea talouskasvulle ensi vuonna saadaan eri maissa verohelpotuksista ja julkisten menojen kasvusta. Kasvua pidemmällä aikavälillä rajoittaa tosin se, että valtiot ovat velkaantuneet massiivisten elvytyspakettien johdosta. Tämä johtaa veroasteiden nousuun lähes kaikissa maissa. Nyt alkanutta talouskasvua poliittiset päätöksentekijät varovat kuitenkin jarruttamasta ennen kuin se on päässyt vahvalle pohjalle, joten raha- ja finanssipolitiikan voi olettaa tukevan kasvua ainakin vielä ensi vuonna. Kun raha- ja finanssipolitiikkaa jossakin vaiheessa aletaan kiristää, ollaan siinä mielessä uudessa tilanteessa, että korkoja ja veroja joudutaan nostamaan samanaikaisesti. Nähtäväksi jää, miten esimerkiksi osakemarkkinat aikanaan tähän reagoivat. Maailman talous elpyy Kiinan johdolla Kiinassa bruttokansantuote kasvaa tänäkin vuonna noin 9 prosenttia. Sen vaikutus maailman talouskasvuun on aikaisemmin ollut verrattavissa Yhdysvaltoihin, mutta sen merkitys on kasvanut edelleen kriisin myötä. Valtava julkisen talouden elvytyspaketti on siivittänyt kasvua, mutta myös ennätyskeveällä rahapolitiikalla on ollut tärkeä merkitys. Lainakannan kasvettua vuodessa yli 30 prosenttia alettiin rahapolitiikkaa kiristää jo heinäkuussa. Taloutta on myös reivattu enemmän kotimaista kulutusta suosivaksi. USA:lla on monia haasteita edessä Myös Yhdysvalloista on saatu positiivisia talousuutisia. Talouden pudotus taittui toisella neljänneksellä. Kolmannella ja neljännellä neljänneksellä talous kasvaa verraten reippaasti, mutta sen jälkeen kasvu USA:ssa jäänee verkkaisemmaksi. Tähän vaikuttaa eniten se miten vahvasti yksityinen kulutus Yhdysvalloissa kasvaa. Säästämisaste laski USA:ssa vuoden prosentista nollaan vuonna Nyt säästämisalttius on kasvanut voimakkaasti, ja sen odotetaan nousevan entisestään seuraavina vuosina kuluttajien maksaessa velkojaan pois. Kriisiä edeltäneisiin velaksi kuluttamisen tasoihin ei tulla palamaan. Kulutusta rajoittaa myös ns. varallisuusvaikutus. Finanssikriisi pyyhki pois 13 tuhatta miljardia dollaria yhdysvaltalaisten kotitalouksien varallisuudesta. Jokaisesta ylimääräisestä dollarista varallisuutta kulutetaan keskimäärin 5 % eli vuositasolla kulutus vähenee 650 miljardia dollaria. Tähän verrattuna presidentti Obaman elvytyspaketti ei ole kovin suuri, 800 miljardia dollaria useamman vuoden ajalle. Jos kulutuksen romahduksesta tulee pitempiaikainen, tulee se dramaattisesti muuttamaan Yhdysvaltojen talouden rakennetta, eikä maa pysty enää lisäämään maailman talouden kasvua samaan tapaan kuin ennen kriisiä. Tällöin on edessä vain yksi tie: Amerikan talouden täytyy tulevaisuudessa olla enemmän vienti- ja vähemmän kulutusorientoitunut. Vienti vetää euroalueen kasvuun Euroalueella taantuma on hellittänyt. Saksassa ja Ranskassa kansantuote kääntyi kasvuun toisella neljänneksellä suhteessa edelliseen. Loppuvuonna talouskasvu piristyy- 4 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

5 Yleiskatsaus kin merkittävästi euroalueella. Myös ensivuodelle on kohtuullista talouskasvua tiedossa. Perinteisesti on ajateltu, että siinä missä USA:n talous on kuin elohopeaa, on euroalue rakenteiltaan jäykkä. Nyt voi käydä niinkin, että sekä vanha että uusi mantere nousevat talouden taantumasta samaan tahtiin. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että finanssikriisi oli Yhdysvalloissa voimakkaampi. Toisaalta maailmankaupan elpyminen hyödyttää enemmän viennistä riippuvaista Eurooppaa kuin Yhdysvaltoja. Aasiassa Kiinan lisäksi myös Etelä-Korean ja Japanin vienti on kehittynyt suotuisasti viime kuukausien aikana. Tällä on ollut myönteisiä vaikutuksia Saksaan, jossa teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat voimakkaasti touko- ja kesäkuussa. Niissä maissa, joissa viennin osuus kansantuotteesta on isoin, myös alkuvuoden pudotus BKT:ssa oli suurin. Sama pätee myös toisin päin, kun talouskasvu pääsee vauhtiin, ja Saksan, Ruotsin ja Suomen kaltaisissa vientivetoisissa maissa tulee BKT kasvamaan ripeästi. Kulutuksen ja investointien näkymät ovat paljon maltillisemmat kuin viennin. Yksityisen kulutuksen piristymisestä on kuitenkin jo merkkejä, ja Saksassa automyynti kasvoi merkittävästi julkisen vallan myöntämien romutuskorvausten takia. Euroopassa kuluttajat eivät ole velkaantuneet kuten Yhdysvalloissa, joten ilmapiirin kohentuessa kulutuksen kasvulle ei ole yhtä suuria esteitä. Työttömyyden kasvu ja reaalipalkkojen nousun hidastuminen toki rajoittavat ostovoimaa ja estävät yksityisen kulutuksen laajemman kasvun. Suomella luultua paremmat näkymät Vaikka kokonaistilanne Suomen kannalta ei näytä niin pahalta kuin aiemmin pelättiin, kestää kauan, ennen kuin kaikki talouden osa-alueet toipuvat talouden taantumasta. Talouden käänteestä huolimatta kansantuote ehtii supistua runsaan vuoden, mikä ei voi olla jättämättä jälkiään myös tulevaisuuteen. Vientimme väheni ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli kolmanneksen, mutta nyt toisella puoliskolla on odotettavissa selvä pomppu ylöspäin. Tätä tukevat tiedot teollisuuden uusista tilauksista sekä Suomen teollisuuden tulevaisuuden odotukset. Suomen vienti seuraa läheisesti euroalueen viennin kehitystä, mutta sen muutokset ovat voimakkaampia. Alas mentiin alkuvuonna muita nopeammin, mutta niin tullaan myös loppuvuonna ylöspäin. Suomalaisen kuluttajan näkymät ovat paremmat kuin monen kanssasisaren muissa maissa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että rahapoliittisen elvytyksen vaikutukset ovat Suomessa kaikkein suurimmat. Suomessa asuntolainat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin, ja suomalaiset ovat päässeet nauttimaan ennätysalhaisista lainanhoitomenoista. Useissa muissa maissa asuntolainat sidotaan vuosikymmeniksi, jolloin korot ovat pysytelleet jopa viisi prosenttia korkeammalla. Lisäksi Suomessa palkankorotukset vuodelle 2009 olivat mittavat, ja niihin yhdistetyt veronalennukset ovat nostaneet työntekijöiden käytettävissä olevia tuloja. Taloudellisissa taantumissa säästämisasteet nousevat, ja niin on tapahtunut myös meillä Suomessa. Tämä on osaltaan leikannut kulutusta, mutta toisaalta hyvien uutisten lisääntyessä sekin purkautuu kulutukseksi. Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on selvästi kohentunut ja suomalaiset suhtautuvat nyt myönteisesti lainanottamiseen ja isompien hankintojen tekemiseen. Työttömyys on noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2004, eikä sen odoteta laskevan ennen 2010 jälkipuoliskoa. Kesällä inflaatio painui negatiiviseksi, mitä ovat tukeneet matalat korot ja energiahinnat. Voimaantuleva ruoan arvonlisäveron alennus tukee tätä kehitystä, ja inflaation uskotaan pysyvän matalana seuraavina vuosina. Julkisen vallan elvytyspaketti tälle vuodelle oli 1,7 % BKT:sta. Ensi vuodelle ei vastaavia toimia ole esitetty, ja huomiota on alettu jo kiinnittää julkisen talouden tasapainottamiseen tulevaisuudessa. Veronkorotusten tarve ei onneksi näytä nyt niin suurelta kuin ehkä pelättiin. Joka tapauksessa suomalaisia on kannustettava kuluttamaan, eikä alkavaa talouden kasvua kannata jarruttaa puheilla tulevaisuuden veronkorotuksista. Maailman epätasapainot on saatava kuriin Yhdysvalloissa syntymään päässyt asuntokupla on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun etsitään syitä maailmanlaajuiselle taantumalle. Mikä sitten aiheutti asuntokuplan? Laaja yhteisymmärrys on siitä, että Yhdysvaltojen keskuspankin liian löysällä rahapolitiikalla oli tähän suurin vaikutus. Valtavilla vaihtotaseylijäämillä Kiinassa ja muualla Aasiassa on myös täytynyt olla merkittävä asema, sillä juuri niistä Yhdysvaltojen asuntokuplaa pystyttiin rahoittamaan. Tulevaisuudessa maailman epätasapainot on saatava kuriin, ja Kiinan on opittava kuluttamaan ja Yhdysvaltojen säästämään. Martti Nyberg Syyskuu 2009 Talousnäkymät

6 Keskeisiä tunnuslukuja BKT:n kasvu, % Inflaatio, % E 2010E 2011E E 2010E 2011E Maailma 1) 4,8 2,4-1,2 3,4 3,4 Maailma 3,1 4,6 0,7 1,9 2,2 G-3 2 ) 2,4 0,3-3,4 1,8 1,6 G-3 2,2 3,3-0,3 1,2 1,1 USA 2,1 0,4-2,6 1,7 1,7 USA 2,9 3,8-0,3 1,6 1,0 Japani 2,4-0,7-5,8 1,3 1,2 Japani 0,1 1,5-1,5-0,5 0,5 Euroalue 2,7 0,6-3,5 2,1 1,6 Euroalue 2,1 3,3 0,3 1,3 1,6 Saksa 2,6 1,0-4,5 2,3 1,7 Saksa 2,3 2,8 0,4 1,4 1,5 Ranska 2,3 0,3-1,8 2,0 1,9 Ranska 1,6 3,2 0,2 1,0 1,6 Italia 1,5-1,0-4,5 1,8 1,5 Italia 2,0 3,5 0,6 1,6 1,7 Espanja 3,7 1,2-3,2 1,0 1,5 Espanja 2,8 4,2-0,2 1,0 1,5 Hollanti 3,5 2,0-3,5 2,0 1,5 Hollanti 1,6 2,2 1,3 1,3 1,6 Belgia 2,6 1,5-3,2 2,3 1,6 Belgia 1,8 4,5 0,4 1,2 1,7 Itävalta 3,1 1,5-2,7 2,2 1,7 Itävalta 2,1 3,2 0,5 1,4 1,5 Portugali 1,9 0,5-3,7 1,0 1,0 Portugali 2,5 2,8-0,3 1,0 1,5 Kreikka 4,0 3,0-0,5 1,5 1,5 Kreikka 3,0 4,3 1,5 2,0 2,5 Suomi 4,2 1,0-4,5 2,5 2,0 Suomi 2,5 4,1 0,0 1,2 1,7 Irlanti 6,3-2,0-9,0-1,0-2,0 Irlanti 2,9 3,1-1,0 1,0 1,5 Tanska 1,6-1,2-3,0 1,5 1,7 Tanska 1,9 3,4 1,6 2,0 1,5 Ruotsi 2,6-0,2-4,2 2,8 2,0 Ruotsi 2,2 3,4-0,3 1,6 1,9 Norja 6,1 2,6-0,8 2,7 2,5 Norja 0,8 3,8 2,3 1,9 2,0 Islanti 5,5 0,3-10,1-1,7 2,4 Islanti 5,0 12,4 12,0 6,0 2,0 Iso-Britannia 2,6 0,7-4,5 1,1 1,7 Iso-Britannia 2,3 3,5 1,7 1,4 1,8 Sveitsi 3,3 1,6-2,8 1,8 1,5 Sveitsi 0,7 2,4-0,7 0,6 1,2 Venäjä 8,1 5,6-7,0 1,5 3,0 Venäjä 9,0 14,1 12,0 10,0 9,0 Puola 6,8 4,8 1,2 2,7 4,0 Puola 2,6 4,4 3,5 1,9 2,4 Viro 6,3-3,6-14,0-2,5 1,5 Viro 6,7 10,6-1,0-1,5 1,0 Latvia 10,0-4,6-18,0-3,0 2,0 Latvia 10,1 15,3 3,5-4,5-1,0 Liettua 8,9 3,0-16,0-4,0 1,0 Liettua 5,8 11,1 4,0-1,0-0,5 Kiina 13,0 9,0 8,8 10,5 10,0 Kiina 4,8 5,9-0,2 1,5 3,0 Intia 9,1 6,1 5,7 7,5 8,4 Intia 4,8 9,2 1,0 4,0 5,0 Brasilia 5,6 5,1 0,3 3,6 4,5 Brasilia 3,6 5,7 5,2 4,1 4,5 1) Painotettu keskiarvo yo. taulukon maista. Yhteensä 70.5 % maailman BKT:sta. Painot perustuvat PPP-korjattuihin BKT-lukuihin vuodelta ) USA, Japani ja euroalue Julkisen talouden ylijäämä, % BKT:sta Vaihtotase, % BKT:sta E 2010E 2011E E 2010E 2011E G-3-1,1-2,6-8,8-7,6-5,9 G USA -1,1-3,1-11,9-8,8-6,6 USA -5,2-4,9-2,8-2,5-1,5 Japani -2,4-2,7-7,8-8,4-6,0 Japani 4,8 3,2 2,0 2,0 2,0 Euroalue -0,6-1,9-5,0-5,5-5,0 Euroalue 0,1-1,0-0,9-0,8-0,7 Saksa 0,4-0,3-3,5-4,8-3,8 Saksa 7,8 6,6 4,0 5,0 5,0 Ranska -2,7-3,4-6,0-6,5-6,0 Ranska -1,0-2,3-1,5-1,3-1,0 Italia -1,5-2,7-5,0-5,0-5,0 Italia -2,4-3,5-3,5-3,3-3,0 Suomi 5,2 4,4-1,1-2,2-2,0 Suomi 4,2 2,4 1,0 2,0 2,6 Tanska 4,5 3,6-1,8-4,5-3,2 Tanska 0,7 2,3 2,5 2,5 2,5 Ruotsi 3,8 2,5-2,2-3,6-2,6 Ruotsi 9,0 8,3 6,9 7,4 8,4 Norja 17,7 18,8 14,5 15,6 15,7 Norja 15,9 17,7 15,2 17,2 17,7 Islanti 5,4-14,3-10,0-8,0-5,0 Islanti -20,6-43,1-8,0 3,0 5,0 Iso-Britannia -2,8-3,8-9,0-10,5-4,5 Iso-Britannia -2,9-1,7-0,5 0,5 1,1 Sveitsi 1,7 2,2-0,5-3,0-3,0 Sveitsi 10,3 8,4 7,8 8,2 8,4 Venäjä 6,1 4,1-7,0-5,0-3,0 Venäjä 5,9 5,9 2,0 3,5 3,0 Puola -1,9-3,9-4,8-4,5-3,0 Puola -4,7-5,4-1,1-1,8-2,1 Viro 2,7-3,0-4,0-5,0-3,0 Viro -18,3-9,1 2,0 3,0 1,0 Latvia -0,4-4,0-10,0-9,0-6,0 Latvia -22,5-13,6 3,0 4,5 2,0 Liettua -1,0-3,2-6,0-5,0-3,5 Liettua -15,1-12,2 1,0 2,5 1,5 Kiina 0,6-0,4-3,5-3,1-2,5 Kiina 11,0 9,8 6,7 6,1 5,2 Intia -5,6-6,1-7,8-7,3-8,2 Intia -1,0-1,3-1,4-1,5-1,7 Brasilia -2,3-1,8-2,0-1,6-1,2 Brasilia 0,1-1,8-1,9-1,5-1,0 6 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

7 Keskeisiä tunnuslukuja Keskuspankkikorot Korkoero euroalueeseen, keskuspankkikorot, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,25 0,25 0,25 0,25 2,00 USA -0,75-0,75-0,75-1,00-0,25 Japani 0,50 0,10 0,10 0,10 0,50 Japani 1 0,25-0,15-0,15-0,15-1,50 Euroalue 1,00 1,00 1,00 1,25 2,25 Euroalue Tanska 1,45 1,25 1,25 1,50 2,50 Tanska 0,45 0,25 0,25 0,25 0,25 Ruotsi 0,25 0,25 0,25 1,75 3,00 Ruotsi -0,75-0,75-0,75 0,50 0,75 Norja 1,25 1,50 1,75 2,25 3,50 Norja 0,25 0,50 0,75 1,00 1,25 Iso-Britannia 0,50 0,50 0,50 0,50 2,50 Iso-Britannia -0,50-0,50-0,50-0,75 0,25 Sveitsi 0,25 0,25 0,25 0,25 1,00 Sveitsi -0,75-0,75-0,75-1,00-1,25 Puola 3,50 3,50 3,50 3,50 4,50 Puola 2,50 2,50 2,50 2,25 2,25 Tšekin tasavalta 1,25 1,25 1,25 1,25 2,25 Tšekin tasavalta 0,25 0,25 0,25 0,00 0,00 Unkari 8,50 7,00 6,25 6,00 6,00 Unkari 7,50 6,00 5,25 4,75 3,75 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 3 kk:n korot, % Korkoero euroalueeseen, 3 kk, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,38 0,50 0,50 1,00 2,50 USA -0,45-0,50-0,70-0,50 0,00 Japani 0,39 0,45 0,45 0,50 0,70 Japani 1 0,01-0,05-0,05-0,50-1,80 Euroalue 0,83 1,00 1,20 1,50 2,50 Euroalue Tanska 1,91 1,70 1,70 1,95 2,75 Tanska 1,07 0,70 0,50 0,45 0,25 Ruotsi 0,61 0,80 1,00 2,25 3,30 Ruotsi -0,23-0,20-0,20 0,75 0,80 Norja 1,98 2,05 2,25 2,65 3,85 Norja 1,15 1,05 1,05 1,15 1,35 Iso-Britannia 0,70 0,80 0,80 0,90 2,80 Iso-Britannia -0,13-0,20-0,40-0,60 0,30 Sveitsi 0,33 0,35 0,35 0,40 1,20 Sveitsi -0,51-0,65-0,85-1,10-1,30 Puola 4,17 4,00 3,90 3,80 5,00 Puola 3,34 3,00 2,70 2,30 2,50 Tšekin tasavalta 1,86 1,75 1,60 1,50 2,75 Tšekin tasavalta 1,03 0,75 0,40 0,00 0,25 Unkari 7,94 8,50 8,00 7,75 7,25 Unkari 7,11 7,50 6,80 6,25 4,75 Viro 5,58 5,20 4,80 4,40 3,80 Viro 4,75 4,20 3,60 2,90 1,30 Latvia 11,44 11,00 10,00 8,00 6,00 Latvia 10,61 10,00 8,80 6,50 3,50 Liettua 7,62 7,00 6,50 5,50 4,00 Liettua 6,79 6,00 5,30 4,00 1,50 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 10 vuoden jvk-tuotto Tuottoero euroalueeseen, 10-v, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 3,45 4,00 3,75 4,00 4,75 USA 0,21 0,40 0,15 0,25 0,50 Japani 1,32 1,50 1,55 1,65 1,80 Japani 1-2,14-2,50-2,20-2,35-2,95 Euroalue 3,24 3,60 3,60 3,75 4,25 Euroalue Tanska 3,55 3,90 3,85 4,00 4,50 Tanska 0,30 0,30 0,25 0,25 0,25 Ruotsi 3,42 3,70 3,75 3,90 4,40 Ruotsi 0,18 0,10 0,15 0,15 0,15 Norja 4,24 4,40 4,40 4,60 5,10 Norja 0,99 0,80 0,80 0,85 0,85 Iso-Britannia 3,53 3,95 3,95 4,25 4,80 Iso-Britannia 0,29 0,35 0,35 0,50 0,55 Sveitsi 1,97 2,30 2,45 2,60 3,15 Sveitsi -1,27-1,30-1,15-1,15-1,10 Puola 6,08 5,75 5,50 5,25 5,50 Puola 2,84 2,15 1,90 1,50 1,25 Tšekin tasavalta 5,08 4,75 4,50 4,25 4,50 Tšekin tasavalta 1,83 1,15 0,90 0,50 0,25 Unkari 8,04 9,00 8,50 8,00 7,50 Unkari 4,80 5,40 4,90 4,25 3,25 1) Tuottoero Yhdysvaltoihin nähden Eurokurssit Dollarikurssit kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk EUR/USD 1,427 1,400 1,500 1,400 1,300 - EUR/JPY 134,4 140,0 142,5 147,0 150,0 USD/JPY 94,2 100,0 95,0 105,0 115,4 EUR/DKK 7,443 7,460 7,460 7,460 7,460 USD/DKK 5,216 5,329 4,973 5,329 5,738 EUR/SEK 10,144 9,850 9,750 9,400 9,400 USD/SEK 7,110 7,036 6,500 6,714 7,231 EUR/NOK 8,637 8,400 8,300 8,200 7,900 USD/NOK 6,053 6,000 5,533 5,857 6,077 EUR/GBP 0,879 0,850 0,870 0,820 0,800 GBP/USD 1,624 1,647 1,724 1,707 1,625 EUR/CHF 1,519 1,550 1,520 1,570 1,580 USD/CHF 1,065 1,107 1,013 1,121 1,215 EUR/PLN 4,091 3,900 3,900 3,900 3,700 USD/PLN 2,867 2,786 2,600 2,786 2,846 EUR/CZK 25,41 25,00 25,00 25,00 24,00 USD/CZK 17,81 17,86 16,67 17,86 18,46 EUR/HUF 267,7 265,0 270,0 270,0 268,0 USD/HUF 187,6 189,3 180,0 192,9 206,2 EUR/RUB 44,92 46,20 45,75 41,30 36,40 USD/RUB 31,48 33,00 30,50 29,50 28,00 EUR/EEK 15,65 15,65 15,65 15,65 15,65 USD/EEK 10,97 11,18 10,43 11,18 12,04 EUR/LVL 0,702 0,700 0,700 0,700 0,700 USD/LVL 0,492 0,500 0,467 0,500 0,538 EUR/LTL 3,453 3,453 3,453 3,453 3,453 USD/LTL 2,420 2,466 2,302 2,466 2,656 EUR/CNY 9,748 9,590 10,275 9,380 7,930 USD/CNY 6,832 6,850 6,850 6,700 6,100 7 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

8 Yhdysvallat Taantuma on ohi Vahvaa kasvua lyhyellä aikavälillä Vuosina 2010 ja 2011 kasvu kuitenkin vaimenee Inflaation kiihtyminen ei ole välitön uhka Ensimmäiseen koronnostoon on vielä aikaa Yhdysvaltain talous näyttää nousseen taantumasta vuoden 2009 puolivälissä. Tuotanto nousee todennäköisesti erittäin vahvasti tämänhetkisistä matalista luvuista vuoden lopulla. Vuosille 2010 ja 2011 odotamme hitaampaa kasvua. Kotitalouksien taloudellinen tilanne on kuitenkin heikko, sillä ne ovat edelleen pahasti velkaantuneita ja niiden tulot kasvavat hitaasti. Siksi noususuhdanteen vauhti hiipunee vuoden 2009 lopun melko vahvan kasvun jälkeen, joten työttömyyden ei odoteta laskevan pysyvästi ennen kuin aikaisintaan vuoden 2010 lopulla ja kaiketi vasta vuonna Samasta syystä keskuspankin ensimmäiseen koronnostoon menee vielä kauan. Odotamme BKT:n kasvavan vuoden jälkipuoliskolla annualisoituna 3 % alkuvuodesta. Vuoden alkupuoliskolla BKT supistui vastaavasti 3%. Kasvuodotukset perustuvat kolmeen asiaan. Ensinnäkin yritykset purkavat varastojaan hitaammin kuin aiempina neljänneksinä, kiihdyttäen kasvua lyhyellä aikavälillä. Toiseksi kasvua edistävät veropolitiikan keventäminen, mukaan lukien hallituksen menestyksekäs autojen romutuskorvausohjelma, sekä asuinrakentamisen kohtuullinen piristyminen äärimmäisen matalalta lähtötasolta. Lisäksi tuotannon odotetaan kasvavan reippaasti lähikuukausina. Tätä näkemystä tukevat useat teollisuustuotantoa kuvaavat indikaattorit, joiden mukaan mm. uudet tilaukset ovat kasvussa. Noususuhdanteen odotetaan kuitenkin vaimenevan vuonna 2010, kun varastoinvestointien ja autojen romutuskorvausohjelman väliaikaiset vaikutukset hiipuvat. Loppukysynnän kestävästä elpymisestä ei ole vielä merkkejä, ja kysynnän odotetaankin kasvavan vain hieman vuosina 2010 ja Tämä johtuu siitä, että kotitalouksien on lisättävä säästämistään samaan aikaan kun palkankorotukset jäävät erittäin pieniksi heikon työmarkkinatilanteen vuoksi. Odotamme kotitalouksien säästämisasteen nousevan tämänhetkisestä 4,5 prosentista historialliseen 8 prosentin keskiarvoon vuoden 2010 loppuun mennessä kotitalouksien varallisuusarvojen laskun ja työttömyyden kasvun seurauksena. Lisäksi yritysten ja asuntomarkkinoiden laaja vapaa kapasiteetti hidastaa yksityisiä investointeja. Myös yhdysvaltalaisten pankkien yhä jatkuva luottoehtojen kiristäminen saattaa hillitä kysynnän kasvua. Vuoden 2007 loppuun saakka talouskasvun vetureina toimivat yksityinen kulutus, asuntomarkkinat ja helppo luotonsaanti. Näihin tekijöihin kohdistuu vielä paineita, vaikka taantuma on päättynyt. Kasvun odotetaan siksi jäävän arvioitua 2,5 prosentin vuotuista potentiaalista kasvua hitaammaksi vuosina 2010 ja Kotitalouksien taloudellinen tilanne on siis haavoittuvainen. Siten on olemassa vaara, että talous vaipuu takaisin taantumaan vuonna Tällaisen skenaarion todennäköisyys kasvaa, jos korkea työttömyysaste johtaa nimellistulojen pitkittyneeseen laskuun. Toisaalta kasvu saattaa olla ennustettua nopeampaa, jos kotitalouksien säästämishalukkuus pienenee esimerkiksi asuntohintojen ja työllisyyden odotettua suotuisamman kehityksen ansiosta. Myös vienti saattaa yllättää positiivisesti dollarin yhä jatkuvan heikkouden vuoksi. Dollarin ei odoteta vahvistuvan suhteessa euroon ennen ennustejakson loppupuolta. Työttömyys saavuttaa huippunsa vuonna 2010 Työllisyyden supistuminen on hidastunut nopeasti vuoden 2009 alusta lähtien, jolloin kuukaudessa menetettiin USA: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd USD) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus ,7-0,2-0,9 0,9 1,0 Julkinen kulutus ja investoinnit ,7 3,1 2,9 5,2 1,1 Yksityiset investoinnit ,1-5,1-19,6-3,2 4,7 - asuinrakennusinvestoinnit ,5-22,9-23,2 4,8 11,1 - kone- ja laiteinvestoinnit ,6-2,6-19,2-3,7 3,0 - muut rakennusinvestoinnit ,9 10,3-17,8-9,1 2,5 Varastojen muutos* 60-0,3-0,3-0,5 0,6 0,1 Vienti ,7 5,4-13,7 2,1 7,8 Tuonti ,0-3,2-16,2 3,0 4,8 BKT 2,1 0,4-2,6 1,7 1,7 Nimellinen BKT, mrd USD Työttömyysaste, % 4,6 5,8 9,2 10,2 10,0 Teollisuustuotanto 1,5-2,2-11,0 2,0 3,0 Inflaatio, % 2,9 3,8-0,3 1,6 1,0 Inflaatio pl. energia ja ruoka, % 2,3 2,3 1,6 0,6 0,2 Tuntipalkat 4,0 3,8 2,8 2,0 1,8 Vaihtotase (mrd USD) -726,6-706,1-399,3-368,0-228,1 - % BKT:sta -5,2-4,9-2,8-2,5-1,5 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd USD -161,5-454, , , ,0 - % BKT:sta -1,1-3,1-11,9-8,8-6,6 Julkinen velka, % BKT:sta 65,7 74,3 90,2 99,0 105,6 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 8 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

9 Yhdysvallat keskimäärin puoli miljoonaa työpaikkaa. Vauhti hidastunee edelleen lähikuukausina, mutta työllisyyden ei odoteta kasvavan ennen vuoden 2010 loppupuolta. Työvoiman ikärakenteen vuoksi uusia työpaikkoja pitää syntyä kuukausittain noin , jotta työttömyys tasaantuu. Huippulukema eli 10,25 prosentin työttömyys saavutetaan ensi vuonna. Koska työmarkkinoiden näkymät ovat edelleen heikot, hallitus ottaa todennäköisesti käyttöön uuden veropoliittisen kasvupaketin vuonna Tällaista valtakunnallista toimenpidettä joudutaan kuitenkin jossain määrin tasoittamaan kiristystoimilla yksittäisissä osavaltioissa, jotka kamppailevat parhaillaan mittavien budjettialijäämien kanssa. Inflaation kiihtyminen ei ole välitön uhka Inflaation kiihtymisestä ei ole lähitulevaisuudessa huolta, vaikka vero- ja rahapolitiikka ovat erittäin elvyttäviä. Tämä johtuu työmarkkinoiden ja yritysten laajasta vapaasta kapasiteetista. Kuluttajahinnat nousevat toki vuositasolla noin 2% vuoden 2010 alussa, kun ne nyt ovat laskeneet 2%. Tähän vaikuttaa kuitenkin se, että viime vuoden korkeat raaka-ainehinnat jäävät pois indeksistä. Elintarvikkeiden ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio hidastuu toisaalta ennustejaksolla jyrkästi, kun laaja vapaa kapasiteetti hillitsee palkkojen ja hintojen nousua. Odotamme pohjainflaation olevan nollatasolla vuoden 2010 lopulla, eikä vuonna 2011 ole odotettavissa suuria muutoksia. Lupaavat lyhyen aikavälin näkymät Ei vielä merkkejä pysyvästä kysynnän kasvusta Rakenteellisia heikkouksia yhä olemassa Ei koronnostoja lähitulevaisuudessa Yhdysvaltain keskuspankki pitää ohjauskoron todennäköisesti tämänhetkisellä 0 0,25 prosentin tasolla koko vuoden 2010, kun otetaan huomioon työttömyys ja inflaatio-odotukset. Keskuspankki alkanee nostaa korkoja normaalitasolle vasta sitten, kun työttömyyden kääntymisestä laskuun on saatu varmoja merkkejä. Tämä olisi linjassa pankin aiemman käyttäytymisen kanssa. Normalisoinnin käynnistyttyä ohjauskorkoa nostettaneen kuitenkin suhteellisen nopeasti, mutta tämän odotetaan tapahtuvan vasta vuonna Keskuspankki ilmoitti elokuussa jatkavansa joitakin poikkeuksellisia lainaohjelmiaan ensi vuoden kesäkuun loppuun. Tämä viittaa siihen, että ensimmäiset koronnostot toteutetaan aikaisintaan vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Odotamme keskuspankin poistavan osan markkinoille talouden elvyttämiseksi pumppaamastaan likviditeetistä ennen ensimmäistä koronnostoa. Noususuhdanteen heikkouden ja inflaation laskupaineiden vuoksi odotamme likviditeetin poistamisen kuitenkin tapahtuvan vähitellen. Työmarkkinatrendit tärkeitä keskuspankille Johnny Bo Jakobsen Syyskuu 2009 Talousnäkymät

10 Japani Väliaikaista vahvaa nousua Talouden lämpötila putosi reilusti alle nollan vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuolella. Vienti ja investoinnit sukelsivat ja kuluttajat vähensivät kulutustaan. Merkkejä paremmasta on kuitenkin näkyvissä. Maaliskuun jälkeen teollisuustuotanto on kasvanut merkittävästi lähinnä piristyneen viennin ja julkisten investointien ansiosta. Kiinan vilkastunut toimeliaisuus ja autokaupan veroalennukset Yhdysvalloissa ja euroalueella ovat tukeneet koneiden ja autojen vientiä. Lisäksi varastojen yleinen tyhjentyminen maailmalla on vaikuttanut vientiin myönteisesti. Tätä taustaa vasten odotamme talouskasvun olevan vuoden 2009 jäljellä olevilla neljänneksillä vaikuttavaa. Vientinäkymät ovat lähivuosina myönteiset maailmantalouden piristymisen myötä. Kotimainen kysyntä on kuitenkin edelleen heikoilla jäillä. Kasvavan työttömyyden ja nimellispalkkojen hidastuvan kasvun yhdistelmä vähentää kulutusta. Odotamme kuitenkin yksityisen kulutuksen kasvavan, vaikkakin heikosti. Kasvua vauhdittavat hallituksen tukiruiskeet lisääntyneen, kuluttajille suunnatun julkisen kulutuksen muodossa. Keskuspankin kesäkuussa teettämä tutkimus osoitti selvästi, että investointien vilkastumista ei ole näköpiirissä. Tutkimukseen osallistuneet yritykset kertoivat suunniteltujen investointien merkittävistä vähennyksistä maaliskuussa teetettyyn samanlaiseen tutkimukseen verrattuna. Tämäntyyppinen tutkimus teetettiin ensi kertaa vuonna 1984, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun investointisuunnitelmat eivät lisääntyneet kesäkuun tutkimuksessa. Kasvupotentiaali on yleisesti erittäin heikko vuosina 2010 ja 2011, ja uusien takaiskujen riski on suuri. Teollisuustuotanto jälleen nousussa Vienti vetää jälleen kaikkiin suuntiin Palkkojen lasku hidastaa kulutusta Japanin keskuspankki on alentanut ohjauskorkonsa 0,1 prosenttiin ja ryhtynyt epätavallisiin toimiin talouden työntämiseksi takaisin kasvu-uralle. Yksi tällainen toimi on yritysten lyhytaikaisten lainojen ja valtionlainojen ostaminen. Inflaatio- ja kasvuennusteidemme perusteella odotamme, että korkotaso ei muutu ennustejakson aikana. Martin Ipsen Japani: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (1000 mrd JPY) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 289,6 0,7 0,6-1,3 0,3 1,1 Julkinen kulutus 90,7 1,9 0,8 1,9 3,9 2,8 Investoinnit 118,6 1,0-5,1-13,4-4,4 0,9 Varastojen muutos* 2,3 0,3-0,2 0,3 0,1 0,1 Vienti 81,6 8,4 1,9-28,8 8,1 4,0 Tuonti 75,3 1,5 0,9-15,3 1,5 4,4 BKT - 2,4-0,7-5,8 1,3 1,2 Nimellinen BKT, 1000 mrd JPY 501,1 507,0 506,6 484,3 488,2 496,5 Työttömyysaste, % 3,9 4,1 5,5 5,8 5,6 Kuluttajahinnat 0,1 1,5-1,5-0,5 0,5 Vaihtotase, % BKT:sta 4,8 3,2 2,0 2,0 2,0 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,4-2,7-7,8-8,4-6,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 10 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

11 Euroalue Reipasta nousua seuraa maltillisemman kasvun jakso BKT on kääntynyt nousuun Työttömyysluvut ovat vielä kaukana huipustaan Inflaatio kiihtyy, pohjainflaatio kurissa EKP:llä ei ole kiire kiristää rahapolitiikkaa Euroalueen talouden alamäki päättyi kesällä BKT:n supistuttua tätä ennen viiden peräkkäisen neljänneksen ajan. Lasku johtui suurelta osin maailmankaupan romahtamisesta ja laajasta varastojen purusta. Odotamme euroalueen talouden elpyvän reippaasti syksyllä, kun maailmankauppa piristyy ja raha- ja finanssipolitiikan kevennystoimien elvyttävät vaikutukset alkavat näkyä. Alun reippaan nousun jälkeen elpymisvauhti tasaantuu, sillä esimerkiksi investointien käynnistyminen vie pidemmän aikaa. Siirtyminen vapaasta pudotuksesta vaikka vain maltilliseenkin elpymiseen on kuitenkin valtava muutos vuoden alun masentavista tunnelmista. Monet ongelmat ja riskit pysyvät ennallaan, kuten luottokriisin jälkivaikutukset ja työttömyyden kasvu. Riski pitkittyvästä talouden rakenteita uhkaavasta taantumasta on kuitenkin poistunut. Vienti edelleen tärkein kasvun moottori Tämänkertainen taantuma on jälleen kerran osoittanut, kuinka riippuvainen euroalue on viennistä. Lehman Brothersin konkurssia seurannut luottomarkkinoiden jähmettynyt ja maailmankaupan romahdus aiheutti vakavia seurauksia useimmissa viennistä riippuvaisista euromaissa, kuten Saksassa. Taloudellinen toimeliaisuus väheni näissä maissa jyrkästi, mutta lähitulevaisuudessa vaikutukset ovat päinvastaiset. Koko euroalue nousee Saksan johdolla ylös taantumasta. Ulkomaankaupan nousu on jo hyvässä käynnissä useissa Aasian maissa ja siitä on selviä merkkejä myös euroalueella. Monien ennakoivien indikaattorien ja suhdannekyselyjen perusteella talous kasvaa nopeasti syksyllä, kun tuotanto lisääntyy viennin piristyessä ja varastojen supistumisen ollessa ohi. Alun ponnahduksen jälkeen vienti elpyy hitaammin, sillä useissa maissa sekä kulutus että vienti lisääntyy pohjimmiltaan verkkaisesti. Euron odotetaan vahvistuvan ensi keväänä suhteessa Yhdysvaltain dollariin mutta muiden valuuttojen vahvistuminen kompensoi tämän vaikutukset. Euroalueen viennin kilpailukyky saattaa jopa parantua myöhemmin ensi vuonna, sillä odotamme Yhdysvaltain dollarin ja muiden merkittävien valuuttojen vahvistuvan suhteessa euroon ennustejakson jäljellä olevana aikana. Loppukysyntä elpyy hitaasti Kulutuksen ja erityisesti investointien näkymät ovat huomattavasti maltillisemmat kuin vientinäkymät. Yksityisen kulutuksen piristymisestä on silti jo merkkejä. Esimerkiksi Saksassa automyynti kasvoi merkittävästi anteliaiden romutuskorvausten ansiosta. Talouden ilmapiirin heikkeneminen sai kotitaloudet viime talvena varuilleen. Säästämisase nousi 15,6 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista eli ennätyslukemiin euron käyttöönoton jälkeen. Euroalueella ei ole merkittäviä velkaongelmia, joten kotitalouksien säästämisaste alentunee jonkin verran ilmapiirin parantuessa, mikä tukee kulutusta. Työttömyyden jatkuva kasvu ja reaalipalkkojen nousun hidastuminen rajoittavat kuitenkin ostovoimaa ja estävät yksityisen kulutuksen laajemman kasvun. Investoinnit ovat kärsineet pahoin maailmantalouden laskusuhdanteesta. Rakennussektorilla on näkyvissä joitakin merkkejä tasaantumisesta etenkin Saksassa, ja teollisuuden piristyminen saattaa lisätä joitakin koneinves- Euroalue: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd EUR) E 2010E 2911E Yksityinen kulutus ,6 0,3-0,6 1,0 1,2 Julkinen kulutus ,2 2,0 2,5 2,3 1,5 Investoinnit ,7-0,3-10,4-1,0 2,7 Varastojen muutos* 17 0,0 0,1-0,7 0,7 0,0 Vienti ,9 1,0-12,2 6,6 4,9 Tuonti ,3 0,9-11,0 5,5 4,8 Nettovienti* 101 0,3 0,0-0,8 0,5 0,1 BKT 2,7 0,6-3,5 2,1 1,6 Nimellinen BKT, mrd EUR Työttömyysaste, % 7,4 7,6 9,5 10,6 10,6 Teollisuustuotanto 3,7-1,8-12,0 4,0 1,5 Inflaatio, % 2,1 3,3 0,3 1,3 1,6 Pohjainflaatio**, % 2,0 2,5 1,3 0,9 1,5 Tuntipalkat 2,2 3,5 2,5 1,5 1,5 Vaihtotase (mrd EUR) % BKT:sta 0,1-1,0-0,9-0,8-0,7 Kauppatase (mrd EUR) % BKT:sta 0,6-0,4-0,3-0,2-0,2 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -0,6-1,9-5,0-5,5-5,0 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 66,0 69,3 75,7 78,6 81,3 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä ** YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. 11 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

12 Euroalue tointeja. Kestää kuitenkin pitkän aikaa ennen kuin on tarpeen kasvattaa kapasiteettia tai rakentaa uusia toimitiloja. Uusien hankkeiden rahoittaminen on myös edelleen epävarmalla pohjalla. Investoinnit jäävätkin viimeiseksi vaunuksi tunnelista ulos tultaessa. Suhdanneodotukset paranevat nopeasti Heikot työmarkkinat painavat pohjainflaatiota Työttömyys on lisääntynyt rajusti tänä vuonna, emmekä usko tilanteen tasaantuvan ennen kuin ensi vuoden lopulla. Tämä hidastaa tietenkin palkkojen nousuvauhtia ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna. Pohjainflaatioon ei siksi kohdistu paineita parin tulevan vuoden aikana ja se hidastunee asteittain alle yhteen prosenttiin, mikä on euroajan matalin taso. Kokonaisinflaatio elää kuitenkin täysin omaa elämäänsä. Tämänhetkiset negatiiviset luvut johtuvat pääasiassa energian ja elintarvikkeiden hintojen laskusta viime syksynä. Kun nämä pohjavaikutukset jäävät pois, kokonaisinflaatio kiihtyy melko nopeasti yli yhteen prosenttiin. Jos öljyn hinta nousee odotettua enemmän, kokonaisinflaatio saattaa nousta lähelle kahta prosenttia jo ensi talvena. Tämä rajoittaisi ostovoimaa ja vaarantaisi talouskasvun. EKP on kuitenkin yleensä jättänyt tällaiset lyhytaikaiset kokonaisinflaation heilahtelut huomiotta ja keskittynyt sen sijaan keskipitkän aikavälin näkymiin. Talouspolitiikkaan tulossa lisää huomattavia kevennyksiä Sekä raha- että finanssipolitiikkaa on kevennetty huomattavasti finanssikriisin vuoksi. Useat euromaat ovat ottaneet käyttöön erityisiä kasvupaketteja. Sen lisäksi on toteutettu tulonsiirtoja ja verohelpotuksia talouden tukemiseksi. Kasvupakettien suurimmat vaikutukset ilmenevät 12 tulevan kuukauden aikana. Vuoden 2010 budjetit ovat todennäköisesti edelleen elvyttäviä tai ainakin neutraaleja. Sen jälkeen veropolitiikkaa kuitenkin kiristettäneen, jotta budjetit saadaan tasapainoon. Odotamme EKP:n pitävän kiinni tämänhetkisestä kevyestä rahapolitiikasta tämän vuoden loppuun saakka. Varsinaiset rahamarkkinakorot jäävät reilusti 1,0 prosentin ohjauskoron alapuolelle. Ensi keväänä EKP alkaa todennäköisesti normalisoida rahapolitiikkaa lopettamalla ensin euroalueen pankkisektorille suunnatut poikkeukselliset toimet likviditeetin lisäämiseksi. Tämä nostanee rahamarkkinakorot ohjauskoron yläpuolelle. Prosessi saadaan päätökseen ensi kesänä, ja sen jälkeen odotamme EKP:n toteuttavan ensimmäisen, 0,25 prosenttiyksikön koronnoston ensi vuoden syyskuussa. Keskuspankki jatkanee sitten koronnostoja, kunnes ohjauskorko yltää 2 prosenttiin, mikä oli viime suhdannekierroksen matalin lukema. Alun ponnahduksen jälkeen kasvu maltillistuu Inflaatio ponnahtamassa jälleen positiiviseksi EKP painanut markkinakorot ohjauskoron alle Reijo Heiskanen Anders Matzen Syyskuu 2009 Talousnäkymät

13 Vienti vetää talouden hienoiseen nousuun Ison-Britannian talous näyttää neljän kuukauden tukalan krapulan jälkeen kääntyneen nousu-uralle. Ostopäälliköiden indeksi (PMI), joka ennakoi hyvin BKT-kasvua, on noussut jyrkästi ja enteilee korkeita kasvulukemia tuleville neljänneksille. Lisäksi asuntomarkkinoilla alkaa näkyä tasaantumisen merkkejä, mikä yhdessä osakemarkkinoiden nousun kanssa tuo kauan kaivattua helpotusta pahoin velkaantuneille kotitalouksille. Monet tekijät kuitenkin nakertavat kulutusmahdollisuuksia: työttömyys lisääntyy rajusti, palkkojen nousu hiipuu, polttoaineiden hinnat nousevat ja arvonlisävero nousee takaisin 17,5 prosenttiin vuoden 2010 alussa, oltuaan väliaikaisesti 15 %. Kun lisäksi tuotannossa on merkittävästi ylikapasiteettia, investointien varaan ei kannata asettaa suuria toiveita. Maan onkin turvauduttava vientiin kasvun moottorina. Onneksi voidaan hyvällä syyllä odottaa, että vienti elpyy selvästi maailmantalouden piristymisen ja suhteellisen heikon punnan vuoksi. Kasvu näyttää kuitenkin yleisesti muodostuvan melko heikoksi. Ostopäällikköindeksit vahvistuvat jyrkästi Asuntomarkkinoilla positiivinen trendi Iso-Britannia Englannin keskuspankki on toiminut hyvin aggressiivisesti pyrkiessään välttämään deflaation. Ohjauskorko on laskettu 0,5 prosenttiin ja keskuspankki on käynnistänyt 175 miljardin punnan ohjelman valtion ja yritysten liikkeeseen laskemien lainojen ostamiseksi. Keskuspankin elokuisessa inflaatioraportissa ei viitata koron nostoon lähitulevaisuudessa inflaatio-odotukset ovat siihen yksinkertaisesti liian matalia. Korkoja nostettaneen vasta jossakin vaiheessa vuotta Silloin nostoja toteutettaneen nopealla vauhdilla. Työttömyys lisääntyy rajusti Mallimme mukaan punta on edelleen aliarvostettu. Kun talouskasvu vähitellen pääsee kunnolla vauhtiin, odotamme punnan siksi vahvistuvan suhteessa euroon. Lyhyellä aikavälillä puntaan voi kuitenkin kohdistua uusia paineita, jos huomio kääntyy jälleen valtavaan julkiseen velkaan tai jos talouskasvu ei ole odotusten mukaista. Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen suhteessa euroon heikentää myös puntaa suhteessa euroon 3 6 tulevan kuukauden aikana. Martin Ipsen Iso-Britannia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd GBP) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 828 2,1 1,2-3,1-0,2 1,2 Julkinen kulutus 272 1,2 2,8 1,9 1,2-0,4 Investoinnit 223 7,8-2,8-16,8-4,7 1,6 Varastojen muutos* 5 0,2-0,4-1,0 1,0 0,5 Vienti 368-2,8 0,8-9,1 4,5 4,0 Tuonti 406-0,7-0,6-11,5 1,7 2,7 BKT 2,6 0,7-4,5 1,1 1,7 Nimellinen BKT, mrd GBP Työttömyysaste, % 2,9 2,8 4,9 6,2 6,0 Kuluttajahinnat 2,3 3,5 1,7 1,4 1,8 Vaihtotase, % BKT:sta -2,9-1,7-0,5 0,5 1,1 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,8-3,8-9,0-10,5-4,5 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 43,9 52,0 64,0 76,5 80,5 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 13 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

14 Sveitsi Sveitsin talous elpyy euroalueen vetämänä Maailmanlaajuinen taantuma ja finanssikriisi suistivat Sveitsin talouden jyrkkään alamäkeen. Vientimarkkinoiden vähentyneen kysynnän ja vahvan Sveitsin frangin yhteisvaikutus horjutti vientisektoria. Samalla finanssikriisi iski laajaan pankkisektoriin erittäin pahasti. Kasvunäkymät paranemassa Tärkein yritysten luottamusta mittaava tunnusluku (KOFindeksi) on noussut jyrkästi viime kuukausina. Vastaavat tunnusluvut ovat kehittyneet samankaltaisesti euroalueella, joka kattaa lähes 50 prosenttia Sveitsin viennistä. Näkyvissä on paljon merkkejä siitä, että euroalueen tuonti kehittyy lähivuosina vakaasti. Tämä tukisi Sveitsin vientiä vuosina 2010 ja Yksityisen kulutuksen ja investointien näkymät eivät kuitenkaan ole aivan yhtä valoisat. Kulutusta hillitsee kasvava työttömyys, ja teollisuuden suuret ylijäämät eivät todellakaan viittaa investointien merkittävään vilkastumiseen. Inflaatio pohjalukemissa Rajoittaakseen Sveitsin frangin vahvistumista ja välttääkseen deflaation Sveitsin keskuspankki alensi ohjauskorkoaan maaliskuussa 0,25 prosenttiin ja ilmoitti ostavansa joukkolainoja ja vierasta valuuttaa. Tämän jälkeen keskuspankki on tehnyt useita interventioita valuuttamarkkinoille. Tämä on auttanut estämään frangia vahvistumasta enempää suhteessa euroon, ja maaliskuun jälkeen vaihtokurssi on pysytellyt välillä 1,50 1,54. Inflaationäkymät ovat edelleen maltilliset, joten emme odota koronnostoja ennen vuotta Riskinottohalukkuuden kasvaessa ja euroalueen ja Sveitsin välisen korkoeron leventyessä odotamme Sveitsin frangin heikkenevän suhteessa euroon. Ei kuitenkaan vaikuta kovin todennäköiseltä, että frangi vahvistuisi merkittävästi, koska Sveitsin keskuspankki näyttää olevan valmis ostamaan tarvittaessa lisää vierasta valuuttaa. Jyrkkä heikentyminen on myös epätodennäköistä, koska korkotaso on useimmissa maissa lähellä nollaa, mikä vähentää frangin houkuttelevuutta rahoitusvaluuttana. Frangi vakaantunut Martin Ipsen Sveitsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (milj. CHF) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 286,7 2,1 1,7-0,5 0,5 1,0 Julkinen kulutus 54,6-1,1 0,0 2,0 0,8 0,6 Investoinnit 104,3 5,4-1,7-7,0-1,5 0,8 Varastojen muutos* 0,0-1,3-1,7-1,3-0,1 0,1 Vienti 255,3 9,4 2,3-8,0 3,2 3,8 Tuonti 217,9 5,9-0,2-6,4 2,8 3,4 BKT 3,3 1,6-2,8 1,8 1,5 Nimellinen BKT, milj. CHF 487,0 512,1 532,1 543,3 550,3 551,9 Työttömyysaste, % 2,8 2,6 4,2 5,0 4,7 Kuluttajahinnat, % 0,7 2,4-0,7 0,6 1,2 Vaihtotase, % BKT:sta 10,3 8,4 7,8 8,2 8,4 Valtiontalouden tasapaino, % BKT:sta 1,7 2,2-0,5-3,0-3,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 14 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

15 Talous pomppaa kohtuullisen kasvuun BKT ponnahtaa syksyllä montusta Ensi vuonna talouskasvu jatkuu kohtuullisena Työllisyys kääntyy vasta vuoden päästä Inflaatio jälleen plussalle ensi talvena Suomen talous supistui jyrkästi talvella erityisesti viennin ja varastojen supistuessa jyrkästi. Kevään myötä merkit talouden vakaantumisesta lisääntyivät ja maailmankauppa alkoi piristyä. Edessä onkin vuoden jälkipuoliskolla varsin selvä käänne parempaan, sillä Suomen talous on hyvin herkkä maailmantalouden vaihteluille, minkä viime talvi osoitti varsin selvästi. Rivakka nousu ei kuitenkaan kestä kovin pitkään, sillä loppukysyntä ei elvy nopeasti. Kun vienti on sopeutunut romahduksen jäljiltä loppukysyntää vastaavalle tasolle, talouskasvu jatkuu maltillisempaa vauhtia, sillä pohjimmiltaan vientimarkkinoiden kysyntä elpyy verkkaista vauhtia. Lähivuosien talouskasvu on kohtuullista, mutta BKT:n taso on romahduksen jäljiltä selvästi alle potentiaalin. Talouden käänne parempaan voi johtaa lomautusten peruutuksiin, mutta työllisyyden käänne parempaan antaa odottaa itseään pitkälle ensi vuoteen. Kokonaisuutena talouden tilanne ei ole niin paha kuin on pelätty, mutta vie pitkään ennen kuin talouden elpyminen alkaa tuntua laajalti. Monilla aloilla asiat vielä pahenevat ennen kuin paranevat ja riskejä on toki edelleen riittämiin. Talouden kuva on silti muodostumassa huomattavasti myönteisemmäksi kuin voisi kuvitella katsomalla vuoden alkupuoliskon karseita talouskasvulukuja. Vienti heilahtaa ylöspäin Suomen tavaraviennin arvo supistui ensimmäisellä vuosipuoliskolla reilun kolmanneksen viime vuodesta. Viennin romahdus kuitenkin pysähtyi huhti-kesäkuussa ja Suomi vuoden loppupuoliskolla on edessä selvä käänne parempaan. Muun muassa Saksan tilastotiedot ja ennakoivat indikaattorit tukevat tätä. Suomen vienti heilahtelee samaan rytmiin euroalueen kanssa. Suomen viennin vaihtelut ovat silti muita jyrkempiä, eikä viimeaikainen romahdus poikkea tästä. Hyvä uutinen on, että sama pätee myös viennin kääntyessä nousuun. Suomen vienti ponnahtaakin syksyllä selvästi pahimmasta montusta ylöspäin, vaikka vuosivertailussa menee toki vuoden lopulle ennen kuin päästään kasvun puolelle. Alun ponnahduksen jälkeen kasvu jatkuu verkkaisempana ja romahdusta edeltäneelle tasolle pääseminen vie vuosia. Kulutuskin piristymässä Tyypillisesti ajatellaan, että kulutus seuraa viiveellä viennin vaihteluita työmarkkinoiden vaihteluiden mukaisesti. Tämä taantuma poikkeaa selvästi tästä skenaariosta. Kulutus alkoi heiketä jo ennen vientiä muun muassa korkean inflaation ja korkojen seurauksena. Syksyllä talouden kauhu-uutiset saivat kotitaloudet lykkäämään hankintojaan ja kulutus supistui selvästi. Kevään myötä tilanne on alkanut kohentua, kun luottamus on alkanut palautua. Vähittäismyynnin lasku on pysähtynyt ja merkkejä käänteestä parempaan on alkanut ilmaantua. Luottamuksen laskiessa säästämisaste nousi selvästi, mitä voi pitää osin myös tervetulleena kehityksenä. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana säästämisaste laskenee hieman. Käytettävissä olevien tulojen kasvu on kuitenkin hidastumassa, joten kulutuksen kasvu pysyy ensi vuonnakin verrattain pienenä. Investoinnit kääntyivät jyrkkään alamäkeen viime talvena, ja näkymät ovat vaisut myös seuraavan vuoden aikana. Pinnan alla kehitys on silti varsin vaihtelevaa. Asun- Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd EUR) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 86 3,3 1,9-1,0 1,2 1,7 Julkinen kulutus 37 0,8 2,0 1,5 0,5 0,0 Investoinnit 32 8,7 0,3-11,7-3,6 2,3 Varastojen muutos* 4-0,3-0,9-0,3 0,5-0,2 Vienti 75 8,1 7,3-17,1 7,0 5,0 Tuonti 67 6,5 7,0-17,8 4,2 3,6 BKT 4,2 1,0-4,5 2,5 2,0 Nimellinen BKT, mrd EUR ,7 184,7 181,1 184,5 190,6 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,6 9,4 9,2 Teollisuustuotanto 8,6 0,1-12,0 5,0 3,5 Kuluttajahinnat 2,5 4,1 0,0 1,2 1,7 Ansiotaso 3,3 5,6 4,3 2,7 2,3 Vaihtotase, mrd EUR 7,5 4,4 1,9 3,6 5,0 - % BKT:sta 4,2 2,4 1,0 2,0 2,6 Kauppatase, mrd EUR 8,7 6,0 4,1 4,9 5,9 - % BKT:sta 4,8 3,2 2,3 2,7 3,1 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR 9,4 8,1-2,0-4,0-3,8 - % BKT:sta 5,2 4,4-1,1-2,2-2,0 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 63,2 63,1 72,4 83,0 92,0 - % BKT:sta 35,2 34,1 40,0 45,0 48,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun %-yksikköä 15 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

16 Suomi tomarkkinoilla kehitys on viimeaikoina piristynyt ja myymättömiä asuntoja ei ole normaalia enempää. Asuinrakentaminen lähteekin ensi vuonna kasvuun. Liike- ja toimitila rakentaminen on edelleen heikkenemässä. Julkisen sektorin tuki vauhdittaa infrastruktuuri- ja vuokraasuntorakentamista. Kone- ja laiteinvestoinnit saavat osin tukea teollisuuden käänteestä parempaan, mutta laajennusinvestoinnit ovat lähivuosina harvassa. Kokonaisuutena investoinnit vähenevät ensi vuonnakin. Työttömyys heikkenee vielä pitkään Työttömyys on noussut korkeimmilleen sitten vuoden Työllisyys kääntyy parempaan suuntaan vasta vuonna Toistaiseksi työvoima ei ole supistunut kovin paljoa. Todennäköisesti työvoiman väheneminen kuitenkin kiihtyy seuraavien 12 kuukauden aikana työttömien siirtyessä muun muassa koulutukseen tai muutoin työvoiman ulkopuolelle. Tämä hidastaa osin työttömyyden nousua. Talouden taantuma on selvästi vähentänyt palkkaliukumia, joten heikot työmarkkinat ovat jo vaikuttaneet palkkakehitykseen. Syksyllä aletaan käydä uusia palkkaneuvotteluja. Edellisellä palkkakierroksella sopimukset tehtiin noususuhdanteen huipulla, ja korotukset olivat liiallisia. Nyt palkan korotukset tulevat jäämään vaatimattomiksi. Inflaatio painui kesällä negatiiviseksi kotimaisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna, ja nousu positiiviselle puolelle häämöttää vasta ensi vuoden puolella. Hintojen nousua on painanut energian hinnan laskun ohella kotitalouksien korkomenojen väheneminen. Ensi vuoden aikana energian hintojen ja korkojen laskun vaikutus kääntyy hintoja nostavaksi, minkä vuoksi inflaatio palaa positiivisiin lukuihin. Ruoan arvonlisäveron alennus tosin pitää ruoan hinnat laskussa ensi vuonna, minkä lisäksi muun muassa palveluiden hintojen nousu hidastuu palkkojen nousun vaimetessa. Kokonaisuutena inflaatio pysyy lähivuosina maltillisissa lukemissa. Finanssipolitiikan viritystä aikaa harkita Hallituksen elvytystoimet alkavat varsinaisesti vaikuttaa vasta talvella, jos kohta veron kevennykset tukivat taloutta jo keväällä. Finanssipoliittinen elvytys kalpenee korkoelvytyksen rinnalla, sillä lyhyiden korkojen vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti Suomessa. Valtion toimilla on silti suuri merkitys muun muassa vuokra-asuntojen rakentamiselle. Ensi vuodelle ei olla kaavailemassa kokonaisuuden kannalta merkittäviä elvytystoimia. Keskustelu on jo siirtynyt siihen, kuinka julkinen talous saadaan tasapainotettua talouden elpyessä. Tämä vaatii epäilemättä niin tiukkaa menokuria kuin verotuksen kiristämistä. Näkemyksemme mukaan kiristystarve ei ole niin suuri kuin on pelätty. Lähivuosina on myös hyvin aikaa miettiä sitä, miten politiikkaa on järkevä kiristää. Talous alkamassa elpyä Suomen vienti heiluu euroaluetta enemmän Inflaatio ponnahtaa ensi vuonna positiiviseksi Työttömyysaste nousee pitkälle ensi vuoteen Reijo Heiskanen Syyskuu 2009 Talousnäkymät

17 Ruotsi Talous elpyy Vahvaa kasvua vuoden 2009 jälkipuoliskolla Työllisyyden heikkeneminen tasaantuu Keskuspankki nostaa ohjauskorkoa vuoden 2010 alkupuoliskolla Elvytys luo edellytykset kasvuun BKT näyttää tasaantuneen toisella vuosineljänneksellä vuoden vaihteen romahduksen jälkeen, ja loppuvuoden näkymät ovat suotuisat. Odotamme Ruotsin talouden elpyvän tulevina neljänneksinä siten, että vuoden viimeisen neljänneksen BKT on viime vuoden lukuja suurempi. Elpyminen riippuu paljolti keskuspankin ja hallituksen etenkin rahoitusmarkkinoilla toteuttamien toimenpiteiden onnistumisesta. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on nyt selvästi kohentunut koetun pysähdyksen jälkeen, mikä on elpymisen ehdoton edellytys. Lisäksi Ruotsin pankkijärjestelmä on suhteellisen hyvässä kunnossa. Luottoehtoja ei ole kiristetty juurikaan enempää kuin normaalissa laskusuhdanteessa. Kotitaloudet ja yritykset ovat siksi hyötyneet laajalti matalasta korkotasosta. Myös monissa maissa lähes samanaikaisesti toteutettu veropoliittinen elvytys alkaa tuottaa tuloksia. Ruotsissa elvyttävä veropolitiikka kasvattaa BKT:tä 1,5 prosenttia tänä vuonna ja vaikutuksen uskotaan olevan prosentin luokkaa ensi vuonna. Myös heikolla kruunulla on elvyttävä vaikutus Ruotsissa. Osakemarkkinoiden vahva kehitys tänä vuonna on parantanut kotitalouksien taloudellista tilannetta ja helpottanut yritysten rahoituksen saantia. Heikko kruunu antaa ruotsalaisille vientiyrityksille etulyöntiaseman kunhan kysyntä alkaa piristyä. Vientinäkymät kirkastuvat Myös varastojen vaihtelut vaikuttavat yritysten suhdanteisiin. Varastoja on purettu Ruotsissa ja muualla maailmassa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana, minkä vuoksi tuotanto on supistunut nopeammin kuin kysyntä. Nyt kun varastot ovat toivotulla tasolla, kysynnän vahvistumiseen voidaan vastata kasvattamalla tuotantoa pikemmin kuin purkamalla varastoja. Ruotsin teollisuuden suuntaa kuvaavat tunnusluvut osoittavat uusien tilausten ja varastojen tasapainon parantuneen, mikä enteilee tuotannon lisäämistä lähiaikoina. Kun tuotannon ja viennin lähtötaso on matala, odotamme vahvoja kasvulukuja tulevina neljänneksinä. Teollisuustuotanto ei kuitenkaan ole vielä alkanut piristyä, emmekä usko tuotannon ja viennin lisääntyvän merkittävästi ennen kuin loppusyksystä, lähinnä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Viennin näkymät vuoden 2010 jälkipuoliskolla ja vuonna 2011 ovat epävarmemmat. Etenkin Aasian mutta myös Ruotsin keskeisten kauppakumppaneiden, kuten Norjan ja euroalueen maiden, taloudellinen tilanne paranee, mikä tietää hyvää Ruotsin viennille. Muualla maailmassa ja etenkin Yhdysvalloissa jatkuva epävakaus vaikeuttaa maailmantalouden elpymistä ja sitä kautta hidastaa kansainvälisen kysynnän kasvua. Kun Ruotsin kruunu lisäksi vahvistuu, viennin kasvun ennustetaan laantuvan hieman ennustejakson loppupuolella. Jonkin asteista parantumista on odotettavissa, mutta vienti ja tuotanto jäänevät matalalle tasolle. Kapasiteetin käyttöaste pysyykin matalana vielä pitkään. Tuotantoteollisuuden on siksi monien muiden sektoreiden tapaan pakko supistaa investointeja myös ensi vuonna, eikä investointien odoteta lähtevän nousuun ennen vuotta Kulutus elpyy heikosta työmarkkinatilanteesta huolimatta Kotitaloudet lisäsivät nopeasti säästämistään ensin keskuspankin koronnostojen ja myöhemmin epävarmojen näkymien vuoksi. Säästöt ovat siksi jo nyt verrattain kor- Ruotsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd SEK) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus ,0-0,2-0,7 2,5 2,0 Julkinen kulutus 762 0,4 1,5 0,9 1,1 0,7 Investoinnit 528 7,5 2,7-16,0-5,3 3,2 - teollisuuden investoinnit 83 11,4 2,2-25,0-11,8 4,0 - rakennusinvestoinnit 92 8,7-5,4-24,4-7,4 3,6 Varastojen muutos* 0 0,8-0,6-0,8 0,8 0,0 Vienti ,8 1,8-13,5 6,3 4,0 Tuonti ,4 3,0-15,1 4,1 4,0 BKT 2,6-0,2-4,2 2,8 2,0 Nimellinen BKT, mrd SEK Työttömyysaste % 6,1 6,2 8,6 10,2 9,9 Työllisyyden kasvu 2,6 1,2-2,4-2,0 0,3 Kuluttajahinnat 2,2 3,4-0,3 1,6 1,9 Pohjainflaatio (KPIF), % v/v 1,5 2,7 1,9 1,6 1,1 Tuntipalkat, % v/v 3,1 4,4 3,1 2,3 2,5 Vaihtotase, mrd SEK 275,0 262,0 216,0 238,0 280,0 - % BKT:sta 9,0 8,3 6,9 7,4 8,4 Kauppatase, % BKT:sta 4,6 4,0 3,9 4,8 5,4 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd SEK % BKT.sta 3,8 2,5-2,2-3,6-2,6 Julkinen velka, % BKT:sta 40,5 34,8 41,8 44,2 44,9 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 17 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

18 Ruotsi kealla tasolla. Samaan aikaan osakemarkkinoiden elpyminen ja elvyttävä veropolitiikka ovat varmistaneet kotitalouksille kelvollisen tulokehityksen. Korkojen lasku on tuonut merkittävää helpotusta ja auttanut vakaannuttamaan asuntomarkkinoita. Kotitalouksien taloudellinen tilanne on siis yleisesti hyvä, mikä selittää sen, että yksityinen kulutus on jo nyt lisääntynyt. Kasvu on siten kestävällä pohjalla heikosta työmarkkinatilanteesta huolimatta. Keskuspankin odotetaan aloittavan koronnostot ensi vuonna, mikä hillitsee kulutuksen kasvua pitkällä aikavälillä. Työllisyyden heikkeneminen näyttää tasaantuneen. Irtisanomisilmoituksia on annettu aiempaa vähemmän, uusien työpaikkojen määrä ei supistu yhtä nopeasti eivätkä yritysten suunnitelmat uuden henkilöstön palkkaamiseksi ole aivan yhtä pessimistisiä kuin aikaisemmin. Kun tuotannon odotetaan elpyvän, myös työllisyyden uskotaan piristyvän jälleen vuoden 2010 jälkipuoliskolla, jolloin työttömyyden ennustetaan olevan huipussaan yli 10 prosentissa. Kuntien merkitys on tärkeä työllisyyttä ennustettaessa. Odotamme kuntien saavan lisää valtion tukea syksyn budjetissa, mikä katkaisisi työllisyyden supistumisen tällä sektorilla. Valtion tuesta ja muista elvytystoimista huolimatta julkisen sektorin vaje jää 3 prosenttiin BKT:stä vuodessa. Keskuspankki kiristää keväällä Palkkojen nousuvauhti jää hitaaksi tulevina vuosina työttömyyden lisääntymisen vuoksi. Kustannuspaineet helpottavat, kun tuottavuus elpyy. Inflaatio on siksi matalalla ennustejakson aikana. Vähäisistä kustannuspaineista huolimatta odotamme keskuspankin kiristävän politiikkaansa ja aloittavan koronnostojen sarjan vuoden 2010 alkupuoliskolla. Odotuksemme perustuu siihen, että keskuspankin on arvioitava tilanne uudelleen ja korotettava BKT:tä ja kapasiteetin käyttöastetta koskevia ennusteitaan, joten tämänhetkinen lähes nollatasolla oleva ohjauskorko on liian matala. Jos inflaatiovauhti pysyy odotustemme mukaisesti hitaana, keskuspankki voi mitoittaa koronnostot niin, että rahapolitiikka on edelleen elvyttävää. Ruotsin keskuspankki nostaa ohjauskorkoa hieman aikaisemmin kuin EKP, mikä enteilee sitä, että Ruotsin kruunu vahvistuu 6 kuukauden aikavälillä. Lisäksi riskinottohalukkuus todennäköisesti kasvaa Ruotsin talouden ja maailmantalouden odotetun elpymisen myötä, mikä luo kruunulle hyvät olosuhteet. Odotamme Ruotsin kruunun eurokurssin olevan 6 kuukauden kuluttua 10,00 ja 12 kuukauden kuluttua 9,60. Teollisuus elpymässä Kotitalouksien säästäminen on noussut Lähde: Euroopan Komissio Työttömyys huipussa ensi vuonna Inflaatio matalalla Torbjörn Isaksson Syyskuu 2009 Talousnäkymät

19 Tanska Myrsky laantuu mutta Tanskan talous on edelleen avomerellä Alustavia merkkejä kasvun kiihtymisestä Työttömyyden kasvu jatkuu vääjäämättä Korkoeron kaventumiselle edelleen tilaa Tanskan taloutta noin 1,5 vuotta koetellut myrsky näyttää vihdoinkin laantuvan. Vaikuttaa yhä selvemmin siltä, että kansainvälisen kaupan taantuma kääntyy kasvusuhdanteeksi, ja tämä kirkastaa myös Tanskan viennin näkymiä. Rahoitusmarkkinoiden tilanteen asteittainen parantuminen näkyy myös Tanskassa alentuneina korkoina. Lisäksi moni hallituksen taloudellisista tukipaketeista alkaa purra vuoden 2009 jälkipuoliskolla ei vähiten tämänkesäinen erityisten eläkerahastojen takaisinmaksu. Vaikka odotammekin vilkastuvaa kasvua tulevana vuonna, työttömyyden kasvu jatkuu vääjäämättä. Toimeliaisuus on yksinkertaisesti vähentynyt liian jyrkästi. Työttömyyden kasvu ja asuntomarkkinoiden viimevuotinen lasku lisäävät riskiä siitä, että kotitalouksien säästämisinto kasvaa. Tämä heikentäisi suunniteltujen ja jo toteutettujen veronalennusten vaikutusta. Kilpailukyvyn raju heikentyminen saattaa samalla rajoittaa niitä hyötyjä, joita Tanskan vientiyritykset saisivat maailmankaupan piristyessä ennustetusti. Oikeanlaisen talouspolitiikan löytäminen tuleekin lähivuosina olemaan erittäin haasteellista, kun toisaalta halutaan tukea kasvua ja toisaalta välttää Tanskan vientiyritysten kilpailukyvyn heikentyminen. Käänteestä ei vieläkään konkreettisia merkkejä Vaikka sekä yritysten että kuluttajien luottamusta mittaavat tunnusluvut viittaavat siihen, että taloudellisen toimeliaisuuden sukellus on ohi, reippaasta talouskasvusta ei vieläkään ole näkyvissä konkreettisia merkkejä. Uusimpien lukujen mukaan teollisuustuotannon lasku jatkuu ja vähittäismyynnissä yksityinen kulutus on vain vakaantunut viime syksyn syöksyn jälkeen. Ennusteemme tuntuvasta parannuksesta vuoden 2009 jälkipuoliskolla perustuu odotukseen talouden käänteestä Tanskan kahdessa tärkeässä vientimaassa Saksassa ja Ruotsissa. Odotamme tämän piristävän tanskalaisten yritysten näkymiä. Myös yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan kohtuullisesti. Kiinnostus eläkerahastosäästöjen takaisinmaksua kohtaan on ollut valtava. Kesäkuun alun jälkeen takaisin on maksettu yhteensä 36 miljardia Tanskan kruunua, mikä tarkoittaa verojen jälkeen 22 miljardia kruunua. Jos edes puolet tästä summasta kanavoituu kulutukseen, yksityinen kulutus kasvaa noin 1,25 prosenttia. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat suotuisat myös myöhemmin ennustejaksolla. Palkkojen kasvun jyrkästä hidastumisesta ja työllisyyden jatkuvasta laskusta huolimatta vuonna 2010 voimaan tuleva verouudistus kasvattaa käytettävissä olevia tuloja melko mukavasti. Lisäksi verrattain kohtuullinen inflaatio tukee reaalipalkkojen kasvua. Myös alentunut korkotaso helpottaa kotitalouksien rahatilannetta lähivuosina. Kotitaloudet saattavat kuitenkin edelleen kanavoida suuren osan käytettävissä olevista tuloistaan säästämiseen. Asuntohintojen lasku ja osakemarkkinoiden viime vuosien luisu ovat heikentäneet kotitalouksien nettovarallisuutta merkittävästi, ja nopeasti kasvava työttömyys saattaa olla lisäkannustin kasvattaa säästöjä. Kannattaa kuitenkin huomata, että kotitalouksilla oli ennätysmäärä säästöjä jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joten säästämisinto ei todennäköisesti kasva enää. Ennustejakson loppupuolella on mielestämme jopa mahdollista, että yksityinen kulutus kasvaa säästämisen vähentyessä, vaikka asuntolainojen korkohelpotus on tarkoitus poistaa asteittain vuodesta 2012 eteenpäin. Tanska: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd DKK) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 793 2,4-0,2-3,5 2,1 1,7 Julkinen kulutus 423 1,3 1,5 1,8 1,8 1,2 Investoinnit 350 3,1-5,1-7,2-3,7 0,6 - Julkiset investoinnit 32-10,0 4,5 13,9 9,0-2,5 - Asuinrakennusinvestoinnit 107 4,8-9,8-13,6-9,1-4,9 - Muut yksityiset investoinnit 211 4,4-4,0-6,6-2,2 2,7 Varastojen muutos* 14-0,3 0,2-0,4 0,3 0,0 Vienti 847 2,2 2,2-6,7 4,1 4,1 Tuonti 797 2,8 3,4-7,3 4,3 3,6 BKT 1,6-1,2-3,0 1,5 1,7 Nimellinen BKT, mrd DKK , , , , ,0 Työttömyysaste, % 2,7 1,8 3,7 5,7 6,0 Työttömyys, 1000 hlöä 77,6 50,0 104,1 157,9 167,5 Kuluttajahinnat 1,9 3,4 1,6 2,0 1,5 Tuntipalkat 3,9 4,6 3,7 2,8 2,3 Asuntojen hinnat 4,5-4,3-15,0-3,0 2,0 Vaihtotase, mrd DKK 12,0 39,8 42,5 45,0 47,0 - % BKT:sta 0,7 2,3 2,5 2,5 2,5 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd DKK 75,1 63,2-30,0-80,0-60,0 - % BKT:sta 4,5 3,6-1,8-4,5-3,2 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 26,8 33,3 35,5 38,8 40,9 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 19 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

20 Tanska Asuntomarkkinat painavat taloutta edelleen Asuntomarkkinoiden taantuma on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että Tanskan talous kasvaa vaimeammin kuin muiden Pohjoismaiden taloudet. Kotitalouksien säästäminen on jo lisääntynyt selvästi, minkä lisäksi odotamme uusien asuntojen rakentamisen vähentyvän edelleen. Myytävien asuntojen määrä näyttää tosin olevan vähenemään päin Kööpenhaminan alueella ja Århusissa. Koko maan markkinoilla on kuitenkin edelleen paljon myymättömiä asuntoja, mikä luonnollisesti vähentää tarvetta rakentaa uusia asuntoja. Vähäinen rakennustoiminta rajoittaa toisaalta osaltaan asuntotarjontaa ja auttaa vakaannuttamaan hintoja myöhemmin ennustejaksolla. Hinnat vakaantuvat todennäköisesti ensin Kööpenhaminan alueella ja Århusissa, missä hinnat ovat laskeneet eniten. Muu maa seuraa perässä myöhemmin. Huomio kululeikkauksiin Taloudellisen toimeliaisuuden syöksy ei ole vielä johtanut samanlaiseen pudotukseen työllisyydessä. Tämä on lisännyt yritysten yksikkötyökustannuksia merkittävästi. Tuotannon kasvu ei todennäköisesti kata lisääntyneitä kustannuksia, sillä BKT on ennustejaksomme lopussa vuonna 2011 vielä yli prosentin vuoden 2007 lopun tason alapuolella. Samalla Tanskan kahden tärkeän vientimaan Ruotsin ja Ison-Britannian valuuttojen heikentyminen on lisännyt Tanskan yritysten kilpailukykyyn kohdistuvaa painetta. Kun tuottavuuden kehitys oli jo melko heikkoa kriisiä edeltävinä 12 kuukautena, yritysten on pakko keskittyä tiukasti alentamaan kustannuksia lisäirtisanomisten kautta. Tämä vauhdittaa tietenkin työttömyyden kasvua. Odotamme työttömien määrän nousevan :een vuoden loppuun mennessä ja olevan suurimmillaan vuoden 2010 lopussa. Työmarkkinatilanne on heikentynyt rajusti viime kesän jälkeen, ja tämä on hidastanut palkkojen kasvua roimasti rakennus- ja teollisuussektoreilla. Sama kehitys todennäköisesti jatkuu ja leviää työttömyyden lisääntyessä. Siksi ennustamme inflaation hidastuvan edelleen energian ja ruoan hintoja lukuun ottamatta, vaikka viimeaikainen hintojen nousu onkin korvannut raaka-aineperusteisen hintojen laskun. Korkoero jälleen kriisiä edeltäneellä tasolla Kesän aikana Tanskan keskuspankki pystyi pienentämään rahoituskorkonsa ja Euroopan keskuspankin repokoron välistä eroa edelleen vieraan valuutan jatkuvan tulovirran ja entisestään paisuvien valuuttavarantojen ansiosta. Mielestämme korkoeron kohtuulliselle kaventamiselle on yhä tilaa. Odotamme keskuspankin kaventavan eroa 0,25 prosenttiyksikköä vuoden loppuun mennessä. Todennäköisesti eroa kavennetaan kahdesti 0,10 prosenttiyksiköllä. Silloin rahoituskorko olisi 1,25 prosenttia. Odotamme myös eron suhteessa Saksaan kaventuvan maltillisesti tuottokäyrän pitkässä päässä. Indikaattorit puoltavat käännettä parempaan Kotitalouksien säästäminen ennätyskorkealla Investoinnit laskussa Asuinrakentaminen edelleen laskussa Anders Matzen Syyskuu 2009 Talousnäkymät

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talousnäkymät Toukokuu 2009

Talousnäkymät Toukokuu 2009 Talousnäkymät Toukokuu 2009 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com Puh. +358 9 1655 9942 Mennyt painoon

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Talousnäkymät Tammikuu 2010

Talousnäkymät Tammikuu 2010 Talousnäkymät Tammikuu 2010 Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja...5 Korot... 6 Valuutat... 6 Päätoimittaja Martti Nyberg martti.nyberg@nordea.com Puh. +358 9 1655 9941 Mennyt painoon 14.1.2010 Talousnäkymät

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Talousnäkymät Toukokuu 2009

Talousnäkymät Toukokuu 2009 Talousnäkymät Toukokuu 2009 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com Puh. +358 9 1655 9942 Mennyt painoon

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät Syyskuu 2015

Talouden näkymät Syyskuu 2015 Talouden näkymät Syyskuu 2015 Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014 Hauraita ituja Talousnäkymät Maaliskuu 7.. TALOUS KÄÄNTYY JO Näkymät ovat maailmalla parantuneet Maailmankauppa vahvistuu lisää Yhdysvalloissa kasvu alkaa vahvistaa itseään Kiinan hidastuva kasvu ei ole

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Talousnäkymät Syyskuu 2008

Talousnäkymät Syyskuu 2008 Talousnäkymät Syyskuu 2 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Leena Mörttinen leena.morttinen@nordea.com Puh. +3 9 16 99 Mennyt painoon 27..2 Talousnäkymät

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit 13.5.2014

Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit 13.5.2014 Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit 13.5.2014 Twitter: @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankauppa ja teollisuustuotanto olivat 3 %:n kasvussa kuluvan vuoden alussa. Suhdannekyselyt

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Talousnäkymät Tammikuu 2008

Talousnäkymät Tammikuu 2008 Talousnäkymät Tammikuu 8 Sisältö Numeroyhteenveto Maailma Keskeisiä tunnuslukuja... YLEISKATSAUS Kasvunäkymät heikentyvät ja inflaatioriskit kasvavat... Korot... 7 YHDYSVALLAT Valuutat... 7 Kohti taantumaa?...8

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Asunto- ja korkomarkkinat 2011

Asunto- ja korkomarkkinat 2011 Asunto- ja korkomarkkinat 2011 Tiina Pakkanen Asumisen seminaari 20.1.2011 Agenda Talouskasvu ja työllisyystilanne Yksityistalouksien velanotto ja riskit Korkokehitys Asuntolainamarkkinan näkymiä 2 3 Täydellinen

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013 BOFIT Kiina-ennuste 22.9.2011 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki Puh: 010 831 2268 Fax: 010 831 2294 bofit@bof.fi

Lisätiedot

1.1 Kansainvälinen talous

1.1 Kansainvälinen talous 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Viime syksynä alkanut maailmantalouden taantuma on taittunut kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana mittavien finanssi- ja rahapoliittisten

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot