Talousnäkymät Syyskuu 2009

Transkriptio

1 Talousnäkymät Syyskuu 2009

2

3 Sisältö Numeroyhteenveto Keskeisiä tunnuslukuja... 6 Korot... 7 Valuutat... 7 Päätoimittaja Martti Nyberg martti.nyberg@nordea.com Puh Mennyt painoon Talousnäkymät löydät internetistä osoitteesta: Osoitteenmuutokset: suvi.kautto@nordea.com tai Maailma YLEISKATSAUS Taantuma ohitettu: ripeä pomppu edessä... 4 YHDYSVALLAT Taantuma on ohi... 8 JAPANI Väliaikaista vahvaa nousua EUROALUE Reipasta nousua seuraa maltillisemman kasvun jakso ISO-BRITANNIA Vienti vetää talouden hienoiseen nousuun SVEITSI Sveitsin talous elpyy euroalueen vetämänä Pohjoismaat SUOMI Talous pomppaa kohtuullisen kasvuun...15 RUOTSI Talous elpyy...17 TANSKA Myrsky laantuu mutta Tanskan talous on edelleen avomerellä...19 NORJA Työmarkkinatilanne odotettua parempi...21 ISLANTI EU-jäsenyys ei pelasta lyhyellä aikavälillä Kehittyvät taloudet PUOLA EMU-jäsenyys lykkääntyy budjettivajeen kasvun vuoksi UNKARI Pitkä ja vaikea matka pois taantumasta TŠEKIN TASAVALTA Tulossa ennenaikaiset vaalit VIRO Pohja häämöttää jo, mutta elpymiseen vielä pitkä matka LATVIA Synkän alkuvuoden jälkeen edessä vaikea syksy LIETTUA Talouden syöksykierre jyrkentynyt VENÄJÄ Parempia aikoja odotellessa BRASILIA Palvelusektori pitää talouden pystyssä INTIA Kuivuudesta vakavia mutta vain väliaikaisia ongelmia KIINA Tukitoimet jatkuvat, kunnes kasvu on kestävällä pohjalla TURKKI Pahin on jo ohi nyt katse tulevaisuuteen Raaka-ainemarkkinat ÖLJY Vähäiset investoinnit lisäävät hintapaineita MUUT RAAKA-AINEET Perusmetallien hintojen jyrkkä nousu laantuu Syyskuu 2009 Talousnäkymät

4 Taantuma ohitettu: ripeä pomppu edessä Maailmantalouden kasvunäkymät lähineljänneksille ovat nyt paremmat kuin aikoihin. Vaikka haasteita on riittämiin, eivät ne vaikuta yhtä hankalilta kuin mihin viimeisen vuoden aikana on jouduttu tottumaan. Eri maiden ja yritysten tilanne ympäri maailmaa on selvästi parantunut, ja mahdollisuudet kaikkien toivomaan V:n muotoiseen talouden korjausliikkeeseen ovat olemassa. Varastojen uudelleen täyttäminen ja eri maissa käynnistetyt raha- ja finanssipoliittiset elvytyspaketit aikaansaavat muun lisääntyvän taloudellisen aktiviteetin ohessa ripeän talouskasvun seuraaville vuosineljänneksille. Mille tasolle kasvu alkupyrähdyksen jälkeen asettuu, on vielä epävarmaa. Selvää on, ettei paluuta taantumaa edeltäneeseen tilanteeseen ole. Tämä johtuu siitä, että osa kulutuksen kasvusta perustui velkarahaan, jota kuluttajat nyt maksavat takaisin. Tämä näkyy säästämisasteen voimakkaana nousuna erityisesti Yhdysvalloissa. Lisäksi taantuma leikkasi osan kotitalouksien varallisuudesta pois mikä edelleen vähentää kulutusta lähitulevaisuudessa. Erityisesti niille maille, joissa asuntokupla pääsi syntymään ja missä varallisuusarvot tippuivat eniten, tulee toipuminen olemaan kivuliainta. Yleiskatsaus Kehittyneitä maita suuremmalle säästämiselle on Kiinassa monia syitä. Poliittiset päättäjät voivat toisaalta halutessaan vaikuttaa asiaan ja nostaa kotimarkkinakysynnän kansantuoteosuutta. Kesällä velvoitettiin osa valtionyrityksistä luovuttamaan peruspääomaa kansalliseen sosiaaliturvarahastoon. Tällaisella toimenpiteellä yritetään luoda kuvaa tulevaisuuden turvaverkoista, jolloin kansalaisten alttius kuluttaa saattaa kasvaa. Myös kestokulutustavaroiden ostamiseen annettavat lainat ovat Kiinassa olleet lähes tuntemattomia. Kotitalouksien velkaantuminen Kiinassa on vain 15 % kansantuotteesta, kun se kehittyneissä maissa on usein 100 %:n molemmin puolin. Nyt tähänkin on tulossa muutos, kun Kiinan viranomaiset hahmottelivat loppukeväästä suuntaviivoja kotimaisten ja ulkomaisten kestokulutustavaralainoihin erikoistuneiden rahoituslaitosten toiminnalle. Kiinassa on yksityisellä kulutuksella potentiaalia kasvaa. Kulutuksen ripeästä kasvusta huolimatta sen osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt, koska Kiinassa investoinnit ja vienti ovat kasvaneet perinteisesti vieläkin nopeammin. Nyt sen bruttokansantuoteosuus on vain 36 % verrattuna Yhdysvaltojen 71 %:iin. Erittäin kevyt rahapolitiikka pitää korot matalina mikä lisää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja huomattavasti. Rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen vuoden viiveellä, joten sillä on myönteinen vaikutus talouteen vielä pitkän aikaa. Niin ikään tukea talouskasvulle ensi vuonna saadaan eri maissa verohelpotuksista ja julkisten menojen kasvusta. Kasvua pidemmällä aikavälillä rajoittaa tosin se, että valtiot ovat velkaantuneet massiivisten elvytyspakettien johdosta. Tämä johtaa veroasteiden nousuun lähes kaikissa maissa. Nyt alkanutta talouskasvua poliittiset päätöksentekijät varovat kuitenkin jarruttamasta ennen kuin se on päässyt vahvalle pohjalle, joten raha- ja finanssipolitiikan voi olettaa tukevan kasvua ainakin vielä ensi vuonna. Kun raha- ja finanssipolitiikkaa jossakin vaiheessa aletaan kiristää, ollaan siinä mielessä uudessa tilanteessa, että korkoja ja veroja joudutaan nostamaan samanaikaisesti. Nähtäväksi jää, miten esimerkiksi osakemarkkinat aikanaan tähän reagoivat. Maailman talous elpyy Kiinan johdolla Kiinassa bruttokansantuote kasvaa tänäkin vuonna noin 9 prosenttia. Sen vaikutus maailman talouskasvuun on aikaisemmin ollut verrattavissa Yhdysvaltoihin, mutta sen merkitys on kasvanut edelleen kriisin myötä. Valtava julkisen talouden elvytyspaketti on siivittänyt kasvua, mutta myös ennätyskeveällä rahapolitiikalla on ollut tärkeä merkitys. Lainakannan kasvettua vuodessa yli 30 prosenttia alettiin rahapolitiikkaa kiristää jo heinäkuussa. Taloutta on myös reivattu enemmän kotimaista kulutusta suosivaksi. USA:lla on monia haasteita edessä Myös Yhdysvalloista on saatu positiivisia talousuutisia. Talouden pudotus taittui toisella neljänneksellä. Kolmannella ja neljännellä neljänneksellä talous kasvaa verraten reippaasti, mutta sen jälkeen kasvu USA:ssa jäänee verkkaisemmaksi. Tähän vaikuttaa eniten se miten vahvasti yksityinen kulutus Yhdysvalloissa kasvaa. Säästämisaste laski USA:ssa vuoden prosentista nollaan vuonna Nyt säästämisalttius on kasvanut voimakkaasti, ja sen odotetaan nousevan entisestään seuraavina vuosina kuluttajien maksaessa velkojaan pois. Kriisiä edeltäneisiin velaksi kuluttamisen tasoihin ei tulla palamaan. Kulutusta rajoittaa myös ns. varallisuusvaikutus. Finanssikriisi pyyhki pois 13 tuhatta miljardia dollaria yhdysvaltalaisten kotitalouksien varallisuudesta. Jokaisesta ylimääräisestä dollarista varallisuutta kulutetaan keskimäärin 5 % eli vuositasolla kulutus vähenee 650 miljardia dollaria. Tähän verrattuna presidentti Obaman elvytyspaketti ei ole kovin suuri, 800 miljardia dollaria useamman vuoden ajalle. Jos kulutuksen romahduksesta tulee pitempiaikainen, tulee se dramaattisesti muuttamaan Yhdysvaltojen talouden rakennetta, eikä maa pysty enää lisäämään maailman talouden kasvua samaan tapaan kuin ennen kriisiä. Tällöin on edessä vain yksi tie: Amerikan talouden täytyy tulevaisuudessa olla enemmän vienti- ja vähemmän kulutusorientoitunut. Vienti vetää euroalueen kasvuun Euroalueella taantuma on hellittänyt. Saksassa ja Ranskassa kansantuote kääntyi kasvuun toisella neljänneksellä suhteessa edelliseen. Loppuvuonna talouskasvu piristyy- 4 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

5 Yleiskatsaus kin merkittävästi euroalueella. Myös ensivuodelle on kohtuullista talouskasvua tiedossa. Perinteisesti on ajateltu, että siinä missä USA:n talous on kuin elohopeaa, on euroalue rakenteiltaan jäykkä. Nyt voi käydä niinkin, että sekä vanha että uusi mantere nousevat talouden taantumasta samaan tahtiin. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että finanssikriisi oli Yhdysvalloissa voimakkaampi. Toisaalta maailmankaupan elpyminen hyödyttää enemmän viennistä riippuvaista Eurooppaa kuin Yhdysvaltoja. Aasiassa Kiinan lisäksi myös Etelä-Korean ja Japanin vienti on kehittynyt suotuisasti viime kuukausien aikana. Tällä on ollut myönteisiä vaikutuksia Saksaan, jossa teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat voimakkaasti touko- ja kesäkuussa. Niissä maissa, joissa viennin osuus kansantuotteesta on isoin, myös alkuvuoden pudotus BKT:ssa oli suurin. Sama pätee myös toisin päin, kun talouskasvu pääsee vauhtiin, ja Saksan, Ruotsin ja Suomen kaltaisissa vientivetoisissa maissa tulee BKT kasvamaan ripeästi. Kulutuksen ja investointien näkymät ovat paljon maltillisemmat kuin viennin. Yksityisen kulutuksen piristymisestä on kuitenkin jo merkkejä, ja Saksassa automyynti kasvoi merkittävästi julkisen vallan myöntämien romutuskorvausten takia. Euroopassa kuluttajat eivät ole velkaantuneet kuten Yhdysvalloissa, joten ilmapiirin kohentuessa kulutuksen kasvulle ei ole yhtä suuria esteitä. Työttömyyden kasvu ja reaalipalkkojen nousun hidastuminen toki rajoittavat ostovoimaa ja estävät yksityisen kulutuksen laajemman kasvun. Suomella luultua paremmat näkymät Vaikka kokonaistilanne Suomen kannalta ei näytä niin pahalta kuin aiemmin pelättiin, kestää kauan, ennen kuin kaikki talouden osa-alueet toipuvat talouden taantumasta. Talouden käänteestä huolimatta kansantuote ehtii supistua runsaan vuoden, mikä ei voi olla jättämättä jälkiään myös tulevaisuuteen. Vientimme väheni ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli kolmanneksen, mutta nyt toisella puoliskolla on odotettavissa selvä pomppu ylöspäin. Tätä tukevat tiedot teollisuuden uusista tilauksista sekä Suomen teollisuuden tulevaisuuden odotukset. Suomen vienti seuraa läheisesti euroalueen viennin kehitystä, mutta sen muutokset ovat voimakkaampia. Alas mentiin alkuvuonna muita nopeammin, mutta niin tullaan myös loppuvuonna ylöspäin. Suomalaisen kuluttajan näkymät ovat paremmat kuin monen kanssasisaren muissa maissa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että rahapoliittisen elvytyksen vaikutukset ovat Suomessa kaikkein suurimmat. Suomessa asuntolainat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin, ja suomalaiset ovat päässeet nauttimaan ennätysalhaisista lainanhoitomenoista. Useissa muissa maissa asuntolainat sidotaan vuosikymmeniksi, jolloin korot ovat pysytelleet jopa viisi prosenttia korkeammalla. Lisäksi Suomessa palkankorotukset vuodelle 2009 olivat mittavat, ja niihin yhdistetyt veronalennukset ovat nostaneet työntekijöiden käytettävissä olevia tuloja. Taloudellisissa taantumissa säästämisasteet nousevat, ja niin on tapahtunut myös meillä Suomessa. Tämä on osaltaan leikannut kulutusta, mutta toisaalta hyvien uutisten lisääntyessä sekin purkautuu kulutukseksi. Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on selvästi kohentunut ja suomalaiset suhtautuvat nyt myönteisesti lainanottamiseen ja isompien hankintojen tekemiseen. Työttömyys on noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2004, eikä sen odoteta laskevan ennen 2010 jälkipuoliskoa. Kesällä inflaatio painui negatiiviseksi, mitä ovat tukeneet matalat korot ja energiahinnat. Voimaantuleva ruoan arvonlisäveron alennus tukee tätä kehitystä, ja inflaation uskotaan pysyvän matalana seuraavina vuosina. Julkisen vallan elvytyspaketti tälle vuodelle oli 1,7 % BKT:sta. Ensi vuodelle ei vastaavia toimia ole esitetty, ja huomiota on alettu jo kiinnittää julkisen talouden tasapainottamiseen tulevaisuudessa. Veronkorotusten tarve ei onneksi näytä nyt niin suurelta kuin ehkä pelättiin. Joka tapauksessa suomalaisia on kannustettava kuluttamaan, eikä alkavaa talouden kasvua kannata jarruttaa puheilla tulevaisuuden veronkorotuksista. Maailman epätasapainot on saatava kuriin Yhdysvalloissa syntymään päässyt asuntokupla on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun etsitään syitä maailmanlaajuiselle taantumalle. Mikä sitten aiheutti asuntokuplan? Laaja yhteisymmärrys on siitä, että Yhdysvaltojen keskuspankin liian löysällä rahapolitiikalla oli tähän suurin vaikutus. Valtavilla vaihtotaseylijäämillä Kiinassa ja muualla Aasiassa on myös täytynyt olla merkittävä asema, sillä juuri niistä Yhdysvaltojen asuntokuplaa pystyttiin rahoittamaan. Tulevaisuudessa maailman epätasapainot on saatava kuriin, ja Kiinan on opittava kuluttamaan ja Yhdysvaltojen säästämään. Martti Nyberg martti.nyberg@nordea.com Syyskuu 2009 Talousnäkymät

6 Keskeisiä tunnuslukuja BKT:n kasvu, % Inflaatio, % E 2010E 2011E E 2010E 2011E Maailma 1) 4,8 2,4-1,2 3,4 3,4 Maailma 3,1 4,6 0,7 1,9 2,2 G-3 2 ) 2,4 0,3-3,4 1,8 1,6 G-3 2,2 3,3-0,3 1,2 1,1 USA 2,1 0,4-2,6 1,7 1,7 USA 2,9 3,8-0,3 1,6 1,0 Japani 2,4-0,7-5,8 1,3 1,2 Japani 0,1 1,5-1,5-0,5 0,5 Euroalue 2,7 0,6-3,5 2,1 1,6 Euroalue 2,1 3,3 0,3 1,3 1,6 Saksa 2,6 1,0-4,5 2,3 1,7 Saksa 2,3 2,8 0,4 1,4 1,5 Ranska 2,3 0,3-1,8 2,0 1,9 Ranska 1,6 3,2 0,2 1,0 1,6 Italia 1,5-1,0-4,5 1,8 1,5 Italia 2,0 3,5 0,6 1,6 1,7 Espanja 3,7 1,2-3,2 1,0 1,5 Espanja 2,8 4,2-0,2 1,0 1,5 Hollanti 3,5 2,0-3,5 2,0 1,5 Hollanti 1,6 2,2 1,3 1,3 1,6 Belgia 2,6 1,5-3,2 2,3 1,6 Belgia 1,8 4,5 0,4 1,2 1,7 Itävalta 3,1 1,5-2,7 2,2 1,7 Itävalta 2,1 3,2 0,5 1,4 1,5 Portugali 1,9 0,5-3,7 1,0 1,0 Portugali 2,5 2,8-0,3 1,0 1,5 Kreikka 4,0 3,0-0,5 1,5 1,5 Kreikka 3,0 4,3 1,5 2,0 2,5 Suomi 4,2 1,0-4,5 2,5 2,0 Suomi 2,5 4,1 0,0 1,2 1,7 Irlanti 6,3-2,0-9,0-1,0-2,0 Irlanti 2,9 3,1-1,0 1,0 1,5 Tanska 1,6-1,2-3,0 1,5 1,7 Tanska 1,9 3,4 1,6 2,0 1,5 Ruotsi 2,6-0,2-4,2 2,8 2,0 Ruotsi 2,2 3,4-0,3 1,6 1,9 Norja 6,1 2,6-0,8 2,7 2,5 Norja 0,8 3,8 2,3 1,9 2,0 Islanti 5,5 0,3-10,1-1,7 2,4 Islanti 5,0 12,4 12,0 6,0 2,0 Iso-Britannia 2,6 0,7-4,5 1,1 1,7 Iso-Britannia 2,3 3,5 1,7 1,4 1,8 Sveitsi 3,3 1,6-2,8 1,8 1,5 Sveitsi 0,7 2,4-0,7 0,6 1,2 Venäjä 8,1 5,6-7,0 1,5 3,0 Venäjä 9,0 14,1 12,0 10,0 9,0 Puola 6,8 4,8 1,2 2,7 4,0 Puola 2,6 4,4 3,5 1,9 2,4 Viro 6,3-3,6-14,0-2,5 1,5 Viro 6,7 10,6-1,0-1,5 1,0 Latvia 10,0-4,6-18,0-3,0 2,0 Latvia 10,1 15,3 3,5-4,5-1,0 Liettua 8,9 3,0-16,0-4,0 1,0 Liettua 5,8 11,1 4,0-1,0-0,5 Kiina 13,0 9,0 8,8 10,5 10,0 Kiina 4,8 5,9-0,2 1,5 3,0 Intia 9,1 6,1 5,7 7,5 8,4 Intia 4,8 9,2 1,0 4,0 5,0 Brasilia 5,6 5,1 0,3 3,6 4,5 Brasilia 3,6 5,7 5,2 4,1 4,5 1) Painotettu keskiarvo yo. taulukon maista. Yhteensä 70.5 % maailman BKT:sta. Painot perustuvat PPP-korjattuihin BKT-lukuihin vuodelta ) USA, Japani ja euroalue Julkisen talouden ylijäämä, % BKT:sta Vaihtotase, % BKT:sta E 2010E 2011E E 2010E 2011E G-3-1,1-2,6-8,8-7,6-5,9 G USA -1,1-3,1-11,9-8,8-6,6 USA -5,2-4,9-2,8-2,5-1,5 Japani -2,4-2,7-7,8-8,4-6,0 Japani 4,8 3,2 2,0 2,0 2,0 Euroalue -0,6-1,9-5,0-5,5-5,0 Euroalue 0,1-1,0-0,9-0,8-0,7 Saksa 0,4-0,3-3,5-4,8-3,8 Saksa 7,8 6,6 4,0 5,0 5,0 Ranska -2,7-3,4-6,0-6,5-6,0 Ranska -1,0-2,3-1,5-1,3-1,0 Italia -1,5-2,7-5,0-5,0-5,0 Italia -2,4-3,5-3,5-3,3-3,0 Suomi 5,2 4,4-1,1-2,2-2,0 Suomi 4,2 2,4 1,0 2,0 2,6 Tanska 4,5 3,6-1,8-4,5-3,2 Tanska 0,7 2,3 2,5 2,5 2,5 Ruotsi 3,8 2,5-2,2-3,6-2,6 Ruotsi 9,0 8,3 6,9 7,4 8,4 Norja 17,7 18,8 14,5 15,6 15,7 Norja 15,9 17,7 15,2 17,2 17,7 Islanti 5,4-14,3-10,0-8,0-5,0 Islanti -20,6-43,1-8,0 3,0 5,0 Iso-Britannia -2,8-3,8-9,0-10,5-4,5 Iso-Britannia -2,9-1,7-0,5 0,5 1,1 Sveitsi 1,7 2,2-0,5-3,0-3,0 Sveitsi 10,3 8,4 7,8 8,2 8,4 Venäjä 6,1 4,1-7,0-5,0-3,0 Venäjä 5,9 5,9 2,0 3,5 3,0 Puola -1,9-3,9-4,8-4,5-3,0 Puola -4,7-5,4-1,1-1,8-2,1 Viro 2,7-3,0-4,0-5,0-3,0 Viro -18,3-9,1 2,0 3,0 1,0 Latvia -0,4-4,0-10,0-9,0-6,0 Latvia -22,5-13,6 3,0 4,5 2,0 Liettua -1,0-3,2-6,0-5,0-3,5 Liettua -15,1-12,2 1,0 2,5 1,5 Kiina 0,6-0,4-3,5-3,1-2,5 Kiina 11,0 9,8 6,7 6,1 5,2 Intia -5,6-6,1-7,8-7,3-8,2 Intia -1,0-1,3-1,4-1,5-1,7 Brasilia -2,3-1,8-2,0-1,6-1,2 Brasilia 0,1-1,8-1,9-1,5-1,0 6 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

7 Keskeisiä tunnuslukuja Keskuspankkikorot Korkoero euroalueeseen, keskuspankkikorot, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,25 0,25 0,25 0,25 2,00 USA -0,75-0,75-0,75-1,00-0,25 Japani 0,50 0,10 0,10 0,10 0,50 Japani 1 0,25-0,15-0,15-0,15-1,50 Euroalue 1,00 1,00 1,00 1,25 2,25 Euroalue Tanska 1,45 1,25 1,25 1,50 2,50 Tanska 0,45 0,25 0,25 0,25 0,25 Ruotsi 0,25 0,25 0,25 1,75 3,00 Ruotsi -0,75-0,75-0,75 0,50 0,75 Norja 1,25 1,50 1,75 2,25 3,50 Norja 0,25 0,50 0,75 1,00 1,25 Iso-Britannia 0,50 0,50 0,50 0,50 2,50 Iso-Britannia -0,50-0,50-0,50-0,75 0,25 Sveitsi 0,25 0,25 0,25 0,25 1,00 Sveitsi -0,75-0,75-0,75-1,00-1,25 Puola 3,50 3,50 3,50 3,50 4,50 Puola 2,50 2,50 2,50 2,25 2,25 Tšekin tasavalta 1,25 1,25 1,25 1,25 2,25 Tšekin tasavalta 0,25 0,25 0,25 0,00 0,00 Unkari 8,50 7,00 6,25 6,00 6,00 Unkari 7,50 6,00 5,25 4,75 3,75 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 3 kk:n korot, % Korkoero euroalueeseen, 3 kk, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 0,38 0,50 0,50 1,00 2,50 USA -0,45-0,50-0,70-0,50 0,00 Japani 0,39 0,45 0,45 0,50 0,70 Japani 1 0,01-0,05-0,05-0,50-1,80 Euroalue 0,83 1,00 1,20 1,50 2,50 Euroalue Tanska 1,91 1,70 1,70 1,95 2,75 Tanska 1,07 0,70 0,50 0,45 0,25 Ruotsi 0,61 0,80 1,00 2,25 3,30 Ruotsi -0,23-0,20-0,20 0,75 0,80 Norja 1,98 2,05 2,25 2,65 3,85 Norja 1,15 1,05 1,05 1,15 1,35 Iso-Britannia 0,70 0,80 0,80 0,90 2,80 Iso-Britannia -0,13-0,20-0,40-0,60 0,30 Sveitsi 0,33 0,35 0,35 0,40 1,20 Sveitsi -0,51-0,65-0,85-1,10-1,30 Puola 4,17 4,00 3,90 3,80 5,00 Puola 3,34 3,00 2,70 2,30 2,50 Tšekin tasavalta 1,86 1,75 1,60 1,50 2,75 Tšekin tasavalta 1,03 0,75 0,40 0,00 0,25 Unkari 7,94 8,50 8,00 7,75 7,25 Unkari 7,11 7,50 6,80 6,25 4,75 Viro 5,58 5,20 4,80 4,40 3,80 Viro 4,75 4,20 3,60 2,90 1,30 Latvia 11,44 11,00 10,00 8,00 6,00 Latvia 10,61 10,00 8,80 6,50 3,50 Liettua 7,62 7,00 6,50 5,50 4,00 Liettua 6,79 6,00 5,30 4,00 1,50 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 10 vuoden jvk-tuotto Tuottoero euroalueeseen, 10-v, %-yksikköä kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk USA 3,45 4,00 3,75 4,00 4,75 USA 0,21 0,40 0,15 0,25 0,50 Japani 1,32 1,50 1,55 1,65 1,80 Japani 1-2,14-2,50-2,20-2,35-2,95 Euroalue 3,24 3,60 3,60 3,75 4,25 Euroalue Tanska 3,55 3,90 3,85 4,00 4,50 Tanska 0,30 0,30 0,25 0,25 0,25 Ruotsi 3,42 3,70 3,75 3,90 4,40 Ruotsi 0,18 0,10 0,15 0,15 0,15 Norja 4,24 4,40 4,40 4,60 5,10 Norja 0,99 0,80 0,80 0,85 0,85 Iso-Britannia 3,53 3,95 3,95 4,25 4,80 Iso-Britannia 0,29 0,35 0,35 0,50 0,55 Sveitsi 1,97 2,30 2,45 2,60 3,15 Sveitsi -1,27-1,30-1,15-1,15-1,10 Puola 6,08 5,75 5,50 5,25 5,50 Puola 2,84 2,15 1,90 1,50 1,25 Tšekin tasavalta 5,08 4,75 4,50 4,25 4,50 Tšekin tasavalta 1,83 1,15 0,90 0,50 0,25 Unkari 8,04 9,00 8,50 8,00 7,50 Unkari 4,80 5,40 4,90 4,25 3,25 1) Tuottoero Yhdysvaltoihin nähden Eurokurssit Dollarikurssit kk 6 kk 12 kk 24 kk kk 6 kk 12 kk 24 kk EUR/USD 1,427 1,400 1,500 1,400 1,300 - EUR/JPY 134,4 140,0 142,5 147,0 150,0 USD/JPY 94,2 100,0 95,0 105,0 115,4 EUR/DKK 7,443 7,460 7,460 7,460 7,460 USD/DKK 5,216 5,329 4,973 5,329 5,738 EUR/SEK 10,144 9,850 9,750 9,400 9,400 USD/SEK 7,110 7,036 6,500 6,714 7,231 EUR/NOK 8,637 8,400 8,300 8,200 7,900 USD/NOK 6,053 6,000 5,533 5,857 6,077 EUR/GBP 0,879 0,850 0,870 0,820 0,800 GBP/USD 1,624 1,647 1,724 1,707 1,625 EUR/CHF 1,519 1,550 1,520 1,570 1,580 USD/CHF 1,065 1,107 1,013 1,121 1,215 EUR/PLN 4,091 3,900 3,900 3,900 3,700 USD/PLN 2,867 2,786 2,600 2,786 2,846 EUR/CZK 25,41 25,00 25,00 25,00 24,00 USD/CZK 17,81 17,86 16,67 17,86 18,46 EUR/HUF 267,7 265,0 270,0 270,0 268,0 USD/HUF 187,6 189,3 180,0 192,9 206,2 EUR/RUB 44,92 46,20 45,75 41,30 36,40 USD/RUB 31,48 33,00 30,50 29,50 28,00 EUR/EEK 15,65 15,65 15,65 15,65 15,65 USD/EEK 10,97 11,18 10,43 11,18 12,04 EUR/LVL 0,702 0,700 0,700 0,700 0,700 USD/LVL 0,492 0,500 0,467 0,500 0,538 EUR/LTL 3,453 3,453 3,453 3,453 3,453 USD/LTL 2,420 2,466 2,302 2,466 2,656 EUR/CNY 9,748 9,590 10,275 9,380 7,930 USD/CNY 6,832 6,850 6,850 6,700 6,100 7 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

8 Yhdysvallat Taantuma on ohi Vahvaa kasvua lyhyellä aikavälillä Vuosina 2010 ja 2011 kasvu kuitenkin vaimenee Inflaation kiihtyminen ei ole välitön uhka Ensimmäiseen koronnostoon on vielä aikaa Yhdysvaltain talous näyttää nousseen taantumasta vuoden 2009 puolivälissä. Tuotanto nousee todennäköisesti erittäin vahvasti tämänhetkisistä matalista luvuista vuoden lopulla. Vuosille 2010 ja 2011 odotamme hitaampaa kasvua. Kotitalouksien taloudellinen tilanne on kuitenkin heikko, sillä ne ovat edelleen pahasti velkaantuneita ja niiden tulot kasvavat hitaasti. Siksi noususuhdanteen vauhti hiipunee vuoden 2009 lopun melko vahvan kasvun jälkeen, joten työttömyyden ei odoteta laskevan pysyvästi ennen kuin aikaisintaan vuoden 2010 lopulla ja kaiketi vasta vuonna Samasta syystä keskuspankin ensimmäiseen koronnostoon menee vielä kauan. Odotamme BKT:n kasvavan vuoden jälkipuoliskolla annualisoituna 3 % alkuvuodesta. Vuoden alkupuoliskolla BKT supistui vastaavasti 3%. Kasvuodotukset perustuvat kolmeen asiaan. Ensinnäkin yritykset purkavat varastojaan hitaammin kuin aiempina neljänneksinä, kiihdyttäen kasvua lyhyellä aikavälillä. Toiseksi kasvua edistävät veropolitiikan keventäminen, mukaan lukien hallituksen menestyksekäs autojen romutuskorvausohjelma, sekä asuinrakentamisen kohtuullinen piristyminen äärimmäisen matalalta lähtötasolta. Lisäksi tuotannon odotetaan kasvavan reippaasti lähikuukausina. Tätä näkemystä tukevat useat teollisuustuotantoa kuvaavat indikaattorit, joiden mukaan mm. uudet tilaukset ovat kasvussa. Noususuhdanteen odotetaan kuitenkin vaimenevan vuonna 2010, kun varastoinvestointien ja autojen romutuskorvausohjelman väliaikaiset vaikutukset hiipuvat. Loppukysynnän kestävästä elpymisestä ei ole vielä merkkejä, ja kysynnän odotetaankin kasvavan vain hieman vuosina 2010 ja Tämä johtuu siitä, että kotitalouksien on lisättävä säästämistään samaan aikaan kun palkankorotukset jäävät erittäin pieniksi heikon työmarkkinatilanteen vuoksi. Odotamme kotitalouksien säästämisasteen nousevan tämänhetkisestä 4,5 prosentista historialliseen 8 prosentin keskiarvoon vuoden 2010 loppuun mennessä kotitalouksien varallisuusarvojen laskun ja työttömyyden kasvun seurauksena. Lisäksi yritysten ja asuntomarkkinoiden laaja vapaa kapasiteetti hidastaa yksityisiä investointeja. Myös yhdysvaltalaisten pankkien yhä jatkuva luottoehtojen kiristäminen saattaa hillitä kysynnän kasvua. Vuoden 2007 loppuun saakka talouskasvun vetureina toimivat yksityinen kulutus, asuntomarkkinat ja helppo luotonsaanti. Näihin tekijöihin kohdistuu vielä paineita, vaikka taantuma on päättynyt. Kasvun odotetaan siksi jäävän arvioitua 2,5 prosentin vuotuista potentiaalista kasvua hitaammaksi vuosina 2010 ja Kotitalouksien taloudellinen tilanne on siis haavoittuvainen. Siten on olemassa vaara, että talous vaipuu takaisin taantumaan vuonna Tällaisen skenaarion todennäköisyys kasvaa, jos korkea työttömyysaste johtaa nimellistulojen pitkittyneeseen laskuun. Toisaalta kasvu saattaa olla ennustettua nopeampaa, jos kotitalouksien säästämishalukkuus pienenee esimerkiksi asuntohintojen ja työllisyyden odotettua suotuisamman kehityksen ansiosta. Myös vienti saattaa yllättää positiivisesti dollarin yhä jatkuvan heikkouden vuoksi. Dollarin ei odoteta vahvistuvan suhteessa euroon ennen ennustejakson loppupuolta. Työttömyys saavuttaa huippunsa vuonna 2010 Työllisyyden supistuminen on hidastunut nopeasti vuoden 2009 alusta lähtien, jolloin kuukaudessa menetettiin USA: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd USD) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus ,7-0,2-0,9 0,9 1,0 Julkinen kulutus ja investoinnit ,7 3,1 2,9 5,2 1,1 Yksityiset investoinnit ,1-5,1-19,6-3,2 4,7 - asuinrakennusinvestoinnit ,5-22,9-23,2 4,8 11,1 - kone- ja laiteinvestoinnit ,6-2,6-19,2-3,7 3,0 - muut rakennusinvestoinnit ,9 10,3-17,8-9,1 2,5 Varastojen muutos* 60-0,3-0,3-0,5 0,6 0,1 Vienti ,7 5,4-13,7 2,1 7,8 Tuonti ,0-3,2-16,2 3,0 4,8 BKT 2,1 0,4-2,6 1,7 1,7 Nimellinen BKT, mrd USD Työttömyysaste, % 4,6 5,8 9,2 10,2 10,0 Teollisuustuotanto 1,5-2,2-11,0 2,0 3,0 Inflaatio, % 2,9 3,8-0,3 1,6 1,0 Inflaatio pl. energia ja ruoka, % 2,3 2,3 1,6 0,6 0,2 Tuntipalkat 4,0 3,8 2,8 2,0 1,8 Vaihtotase (mrd USD) -726,6-706,1-399,3-368,0-228,1 - % BKT:sta -5,2-4,9-2,8-2,5-1,5 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd USD -161,5-454, , , ,0 - % BKT:sta -1,1-3,1-11,9-8,8-6,6 Julkinen velka, % BKT:sta 65,7 74,3 90,2 99,0 105,6 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 8 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

9 Yhdysvallat keskimäärin puoli miljoonaa työpaikkaa. Vauhti hidastunee edelleen lähikuukausina, mutta työllisyyden ei odoteta kasvavan ennen vuoden 2010 loppupuolta. Työvoiman ikärakenteen vuoksi uusia työpaikkoja pitää syntyä kuukausittain noin , jotta työttömyys tasaantuu. Huippulukema eli 10,25 prosentin työttömyys saavutetaan ensi vuonna. Koska työmarkkinoiden näkymät ovat edelleen heikot, hallitus ottaa todennäköisesti käyttöön uuden veropoliittisen kasvupaketin vuonna Tällaista valtakunnallista toimenpidettä joudutaan kuitenkin jossain määrin tasoittamaan kiristystoimilla yksittäisissä osavaltioissa, jotka kamppailevat parhaillaan mittavien budjettialijäämien kanssa. Inflaation kiihtyminen ei ole välitön uhka Inflaation kiihtymisestä ei ole lähitulevaisuudessa huolta, vaikka vero- ja rahapolitiikka ovat erittäin elvyttäviä. Tämä johtuu työmarkkinoiden ja yritysten laajasta vapaasta kapasiteetista. Kuluttajahinnat nousevat toki vuositasolla noin 2% vuoden 2010 alussa, kun ne nyt ovat laskeneet 2%. Tähän vaikuttaa kuitenkin se, että viime vuoden korkeat raaka-ainehinnat jäävät pois indeksistä. Elintarvikkeiden ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio hidastuu toisaalta ennustejaksolla jyrkästi, kun laaja vapaa kapasiteetti hillitsee palkkojen ja hintojen nousua. Odotamme pohjainflaation olevan nollatasolla vuoden 2010 lopulla, eikä vuonna 2011 ole odotettavissa suuria muutoksia. Lupaavat lyhyen aikavälin näkymät Ei vielä merkkejä pysyvästä kysynnän kasvusta Rakenteellisia heikkouksia yhä olemassa Ei koronnostoja lähitulevaisuudessa Yhdysvaltain keskuspankki pitää ohjauskoron todennäköisesti tämänhetkisellä 0 0,25 prosentin tasolla koko vuoden 2010, kun otetaan huomioon työttömyys ja inflaatio-odotukset. Keskuspankki alkanee nostaa korkoja normaalitasolle vasta sitten, kun työttömyyden kääntymisestä laskuun on saatu varmoja merkkejä. Tämä olisi linjassa pankin aiemman käyttäytymisen kanssa. Normalisoinnin käynnistyttyä ohjauskorkoa nostettaneen kuitenkin suhteellisen nopeasti, mutta tämän odotetaan tapahtuvan vasta vuonna Keskuspankki ilmoitti elokuussa jatkavansa joitakin poikkeuksellisia lainaohjelmiaan ensi vuoden kesäkuun loppuun. Tämä viittaa siihen, että ensimmäiset koronnostot toteutetaan aikaisintaan vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Odotamme keskuspankin poistavan osan markkinoille talouden elvyttämiseksi pumppaamastaan likviditeetistä ennen ensimmäistä koronnostoa. Noususuhdanteen heikkouden ja inflaation laskupaineiden vuoksi odotamme likviditeetin poistamisen kuitenkin tapahtuvan vähitellen. Työmarkkinatrendit tärkeitä keskuspankille Johnny Bo Jakobsen johnny.jakobsen@nordea.com Syyskuu 2009 Talousnäkymät

10 Japani Väliaikaista vahvaa nousua Talouden lämpötila putosi reilusti alle nollan vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuolella. Vienti ja investoinnit sukelsivat ja kuluttajat vähensivät kulutustaan. Merkkejä paremmasta on kuitenkin näkyvissä. Maaliskuun jälkeen teollisuustuotanto on kasvanut merkittävästi lähinnä piristyneen viennin ja julkisten investointien ansiosta. Kiinan vilkastunut toimeliaisuus ja autokaupan veroalennukset Yhdysvalloissa ja euroalueella ovat tukeneet koneiden ja autojen vientiä. Lisäksi varastojen yleinen tyhjentyminen maailmalla on vaikuttanut vientiin myönteisesti. Tätä taustaa vasten odotamme talouskasvun olevan vuoden 2009 jäljellä olevilla neljänneksillä vaikuttavaa. Vientinäkymät ovat lähivuosina myönteiset maailmantalouden piristymisen myötä. Kotimainen kysyntä on kuitenkin edelleen heikoilla jäillä. Kasvavan työttömyyden ja nimellispalkkojen hidastuvan kasvun yhdistelmä vähentää kulutusta. Odotamme kuitenkin yksityisen kulutuksen kasvavan, vaikkakin heikosti. Kasvua vauhdittavat hallituksen tukiruiskeet lisääntyneen, kuluttajille suunnatun julkisen kulutuksen muodossa. Keskuspankin kesäkuussa teettämä tutkimus osoitti selvästi, että investointien vilkastumista ei ole näköpiirissä. Tutkimukseen osallistuneet yritykset kertoivat suunniteltujen investointien merkittävistä vähennyksistä maaliskuussa teetettyyn samanlaiseen tutkimukseen verrattuna. Tämäntyyppinen tutkimus teetettiin ensi kertaa vuonna 1984, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun investointisuunnitelmat eivät lisääntyneet kesäkuun tutkimuksessa. Kasvupotentiaali on yleisesti erittäin heikko vuosina 2010 ja 2011, ja uusien takaiskujen riski on suuri. Teollisuustuotanto jälleen nousussa Vienti vetää jälleen kaikkiin suuntiin Palkkojen lasku hidastaa kulutusta Japanin keskuspankki on alentanut ohjauskorkonsa 0,1 prosenttiin ja ryhtynyt epätavallisiin toimiin talouden työntämiseksi takaisin kasvu-uralle. Yksi tällainen toimi on yritysten lyhytaikaisten lainojen ja valtionlainojen ostaminen. Inflaatio- ja kasvuennusteidemme perusteella odotamme, että korkotaso ei muutu ennustejakson aikana. Martin Ipsen Japani: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (1000 mrd JPY) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 289,6 0,7 0,6-1,3 0,3 1,1 Julkinen kulutus 90,7 1,9 0,8 1,9 3,9 2,8 Investoinnit 118,6 1,0-5,1-13,4-4,4 0,9 Varastojen muutos* 2,3 0,3-0,2 0,3 0,1 0,1 Vienti 81,6 8,4 1,9-28,8 8,1 4,0 Tuonti 75,3 1,5 0,9-15,3 1,5 4,4 BKT - 2,4-0,7-5,8 1,3 1,2 Nimellinen BKT, 1000 mrd JPY 501,1 507,0 506,6 484,3 488,2 496,5 Työttömyysaste, % 3,9 4,1 5,5 5,8 5,6 Kuluttajahinnat 0,1 1,5-1,5-0,5 0,5 Vaihtotase, % BKT:sta 4,8 3,2 2,0 2,0 2,0 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,4-2,7-7,8-8,4-6,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 10 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

11 Euroalue Reipasta nousua seuraa maltillisemman kasvun jakso BKT on kääntynyt nousuun Työttömyysluvut ovat vielä kaukana huipustaan Inflaatio kiihtyy, pohjainflaatio kurissa EKP:llä ei ole kiire kiristää rahapolitiikkaa Euroalueen talouden alamäki päättyi kesällä BKT:n supistuttua tätä ennen viiden peräkkäisen neljänneksen ajan. Lasku johtui suurelta osin maailmankaupan romahtamisesta ja laajasta varastojen purusta. Odotamme euroalueen talouden elpyvän reippaasti syksyllä, kun maailmankauppa piristyy ja raha- ja finanssipolitiikan kevennystoimien elvyttävät vaikutukset alkavat näkyä. Alun reippaan nousun jälkeen elpymisvauhti tasaantuu, sillä esimerkiksi investointien käynnistyminen vie pidemmän aikaa. Siirtyminen vapaasta pudotuksesta vaikka vain maltilliseenkin elpymiseen on kuitenkin valtava muutos vuoden alun masentavista tunnelmista. Monet ongelmat ja riskit pysyvät ennallaan, kuten luottokriisin jälkivaikutukset ja työttömyyden kasvu. Riski pitkittyvästä talouden rakenteita uhkaavasta taantumasta on kuitenkin poistunut. Vienti edelleen tärkein kasvun moottori Tämänkertainen taantuma on jälleen kerran osoittanut, kuinka riippuvainen euroalue on viennistä. Lehman Brothersin konkurssia seurannut luottomarkkinoiden jähmettynyt ja maailmankaupan romahdus aiheutti vakavia seurauksia useimmissa viennistä riippuvaisista euromaissa, kuten Saksassa. Taloudellinen toimeliaisuus väheni näissä maissa jyrkästi, mutta lähitulevaisuudessa vaikutukset ovat päinvastaiset. Koko euroalue nousee Saksan johdolla ylös taantumasta. Ulkomaankaupan nousu on jo hyvässä käynnissä useissa Aasian maissa ja siitä on selviä merkkejä myös euroalueella. Monien ennakoivien indikaattorien ja suhdannekyselyjen perusteella talous kasvaa nopeasti syksyllä, kun tuotanto lisääntyy viennin piristyessä ja varastojen supistumisen ollessa ohi. Alun ponnahduksen jälkeen vienti elpyy hitaammin, sillä useissa maissa sekä kulutus että vienti lisääntyy pohjimmiltaan verkkaisesti. Euron odotetaan vahvistuvan ensi keväänä suhteessa Yhdysvaltain dollariin mutta muiden valuuttojen vahvistuminen kompensoi tämän vaikutukset. Euroalueen viennin kilpailukyky saattaa jopa parantua myöhemmin ensi vuonna, sillä odotamme Yhdysvaltain dollarin ja muiden merkittävien valuuttojen vahvistuvan suhteessa euroon ennustejakson jäljellä olevana aikana. Loppukysyntä elpyy hitaasti Kulutuksen ja erityisesti investointien näkymät ovat huomattavasti maltillisemmat kuin vientinäkymät. Yksityisen kulutuksen piristymisestä on silti jo merkkejä. Esimerkiksi Saksassa automyynti kasvoi merkittävästi anteliaiden romutuskorvausten ansiosta. Talouden ilmapiirin heikkeneminen sai kotitaloudet viime talvena varuilleen. Säästämisase nousi 15,6 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista eli ennätyslukemiin euron käyttöönoton jälkeen. Euroalueella ei ole merkittäviä velkaongelmia, joten kotitalouksien säästämisaste alentunee jonkin verran ilmapiirin parantuessa, mikä tukee kulutusta. Työttömyyden jatkuva kasvu ja reaalipalkkojen nousun hidastuminen rajoittavat kuitenkin ostovoimaa ja estävät yksityisen kulutuksen laajemman kasvun. Investoinnit ovat kärsineet pahoin maailmantalouden laskusuhdanteesta. Rakennussektorilla on näkyvissä joitakin merkkejä tasaantumisesta etenkin Saksassa, ja teollisuuden piristyminen saattaa lisätä joitakin koneinves- Euroalue: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd EUR) E 2010E 2911E Yksityinen kulutus ,6 0,3-0,6 1,0 1,2 Julkinen kulutus ,2 2,0 2,5 2,3 1,5 Investoinnit ,7-0,3-10,4-1,0 2,7 Varastojen muutos* 17 0,0 0,1-0,7 0,7 0,0 Vienti ,9 1,0-12,2 6,6 4,9 Tuonti ,3 0,9-11,0 5,5 4,8 Nettovienti* 101 0,3 0,0-0,8 0,5 0,1 BKT 2,7 0,6-3,5 2,1 1,6 Nimellinen BKT, mrd EUR Työttömyysaste, % 7,4 7,6 9,5 10,6 10,6 Teollisuustuotanto 3,7-1,8-12,0 4,0 1,5 Inflaatio, % 2,1 3,3 0,3 1,3 1,6 Pohjainflaatio**, % 2,0 2,5 1,3 0,9 1,5 Tuntipalkat 2,2 3,5 2,5 1,5 1,5 Vaihtotase (mrd EUR) % BKT:sta 0,1-1,0-0,9-0,8-0,7 Kauppatase (mrd EUR) % BKT:sta 0,6-0,4-0,3-0,2-0,2 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -0,6-1,9-5,0-5,5-5,0 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 66,0 69,3 75,7 78,6 81,3 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä ** YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. 11 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

12 Euroalue tointeja. Kestää kuitenkin pitkän aikaa ennen kuin on tarpeen kasvattaa kapasiteettia tai rakentaa uusia toimitiloja. Uusien hankkeiden rahoittaminen on myös edelleen epävarmalla pohjalla. Investoinnit jäävätkin viimeiseksi vaunuksi tunnelista ulos tultaessa. Suhdanneodotukset paranevat nopeasti Heikot työmarkkinat painavat pohjainflaatiota Työttömyys on lisääntynyt rajusti tänä vuonna, emmekä usko tilanteen tasaantuvan ennen kuin ensi vuoden lopulla. Tämä hidastaa tietenkin palkkojen nousuvauhtia ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna. Pohjainflaatioon ei siksi kohdistu paineita parin tulevan vuoden aikana ja se hidastunee asteittain alle yhteen prosenttiin, mikä on euroajan matalin taso. Kokonaisinflaatio elää kuitenkin täysin omaa elämäänsä. Tämänhetkiset negatiiviset luvut johtuvat pääasiassa energian ja elintarvikkeiden hintojen laskusta viime syksynä. Kun nämä pohjavaikutukset jäävät pois, kokonaisinflaatio kiihtyy melko nopeasti yli yhteen prosenttiin. Jos öljyn hinta nousee odotettua enemmän, kokonaisinflaatio saattaa nousta lähelle kahta prosenttia jo ensi talvena. Tämä rajoittaisi ostovoimaa ja vaarantaisi talouskasvun. EKP on kuitenkin yleensä jättänyt tällaiset lyhytaikaiset kokonaisinflaation heilahtelut huomiotta ja keskittynyt sen sijaan keskipitkän aikavälin näkymiin. Talouspolitiikkaan tulossa lisää huomattavia kevennyksiä Sekä raha- että finanssipolitiikkaa on kevennetty huomattavasti finanssikriisin vuoksi. Useat euromaat ovat ottaneet käyttöön erityisiä kasvupaketteja. Sen lisäksi on toteutettu tulonsiirtoja ja verohelpotuksia talouden tukemiseksi. Kasvupakettien suurimmat vaikutukset ilmenevät 12 tulevan kuukauden aikana. Vuoden 2010 budjetit ovat todennäköisesti edelleen elvyttäviä tai ainakin neutraaleja. Sen jälkeen veropolitiikkaa kuitenkin kiristettäneen, jotta budjetit saadaan tasapainoon. Odotamme EKP:n pitävän kiinni tämänhetkisestä kevyestä rahapolitiikasta tämän vuoden loppuun saakka. Varsinaiset rahamarkkinakorot jäävät reilusti 1,0 prosentin ohjauskoron alapuolelle. Ensi keväänä EKP alkaa todennäköisesti normalisoida rahapolitiikkaa lopettamalla ensin euroalueen pankkisektorille suunnatut poikkeukselliset toimet likviditeetin lisäämiseksi. Tämä nostanee rahamarkkinakorot ohjauskoron yläpuolelle. Prosessi saadaan päätökseen ensi kesänä, ja sen jälkeen odotamme EKP:n toteuttavan ensimmäisen, 0,25 prosenttiyksikön koronnoston ensi vuoden syyskuussa. Keskuspankki jatkanee sitten koronnostoja, kunnes ohjauskorko yltää 2 prosenttiin, mikä oli viime suhdannekierroksen matalin lukema. Alun ponnahduksen jälkeen kasvu maltillistuu Inflaatio ponnahtamassa jälleen positiiviseksi EKP painanut markkinakorot ohjauskoron alle Reijo Heiskanen reijo.heiskanen@nordea.com Anders Matzen anders.matzen@nordea.com Syyskuu 2009 Talousnäkymät

13 Vienti vetää talouden hienoiseen nousuun Ison-Britannian talous näyttää neljän kuukauden tukalan krapulan jälkeen kääntyneen nousu-uralle. Ostopäälliköiden indeksi (PMI), joka ennakoi hyvin BKT-kasvua, on noussut jyrkästi ja enteilee korkeita kasvulukemia tuleville neljänneksille. Lisäksi asuntomarkkinoilla alkaa näkyä tasaantumisen merkkejä, mikä yhdessä osakemarkkinoiden nousun kanssa tuo kauan kaivattua helpotusta pahoin velkaantuneille kotitalouksille. Monet tekijät kuitenkin nakertavat kulutusmahdollisuuksia: työttömyys lisääntyy rajusti, palkkojen nousu hiipuu, polttoaineiden hinnat nousevat ja arvonlisävero nousee takaisin 17,5 prosenttiin vuoden 2010 alussa, oltuaan väliaikaisesti 15 %. Kun lisäksi tuotannossa on merkittävästi ylikapasiteettia, investointien varaan ei kannata asettaa suuria toiveita. Maan onkin turvauduttava vientiin kasvun moottorina. Onneksi voidaan hyvällä syyllä odottaa, että vienti elpyy selvästi maailmantalouden piristymisen ja suhteellisen heikon punnan vuoksi. Kasvu näyttää kuitenkin yleisesti muodostuvan melko heikoksi. Ostopäällikköindeksit vahvistuvat jyrkästi Asuntomarkkinoilla positiivinen trendi Iso-Britannia Englannin keskuspankki on toiminut hyvin aggressiivisesti pyrkiessään välttämään deflaation. Ohjauskorko on laskettu 0,5 prosenttiin ja keskuspankki on käynnistänyt 175 miljardin punnan ohjelman valtion ja yritysten liikkeeseen laskemien lainojen ostamiseksi. Keskuspankin elokuisessa inflaatioraportissa ei viitata koron nostoon lähitulevaisuudessa inflaatio-odotukset ovat siihen yksinkertaisesti liian matalia. Korkoja nostettaneen vasta jossakin vaiheessa vuotta Silloin nostoja toteutettaneen nopealla vauhdilla. Työttömyys lisääntyy rajusti Mallimme mukaan punta on edelleen aliarvostettu. Kun talouskasvu vähitellen pääsee kunnolla vauhtiin, odotamme punnan siksi vahvistuvan suhteessa euroon. Lyhyellä aikavälillä puntaan voi kuitenkin kohdistua uusia paineita, jos huomio kääntyy jälleen valtavaan julkiseen velkaan tai jos talouskasvu ei ole odotusten mukaista. Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen suhteessa euroon heikentää myös puntaa suhteessa euroon 3 6 tulevan kuukauden aikana. Martin Ipsen m.ipsen@nordea.com Iso-Britannia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd GBP) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 828 2,1 1,2-3,1-0,2 1,2 Julkinen kulutus 272 1,2 2,8 1,9 1,2-0,4 Investoinnit 223 7,8-2,8-16,8-4,7 1,6 Varastojen muutos* 5 0,2-0,4-1,0 1,0 0,5 Vienti 368-2,8 0,8-9,1 4,5 4,0 Tuonti 406-0,7-0,6-11,5 1,7 2,7 BKT 2,6 0,7-4,5 1,1 1,7 Nimellinen BKT, mrd GBP Työttömyysaste, % 2,9 2,8 4,9 6,2 6,0 Kuluttajahinnat 2,3 3,5 1,7 1,4 1,8 Vaihtotase, % BKT:sta -2,9-1,7-0,5 0,5 1,1 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,8-3,8-9,0-10,5-4,5 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 43,9 52,0 64,0 76,5 80,5 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 13 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

14 Sveitsi Sveitsin talous elpyy euroalueen vetämänä Maailmanlaajuinen taantuma ja finanssikriisi suistivat Sveitsin talouden jyrkkään alamäkeen. Vientimarkkinoiden vähentyneen kysynnän ja vahvan Sveitsin frangin yhteisvaikutus horjutti vientisektoria. Samalla finanssikriisi iski laajaan pankkisektoriin erittäin pahasti. Kasvunäkymät paranemassa Tärkein yritysten luottamusta mittaava tunnusluku (KOFindeksi) on noussut jyrkästi viime kuukausina. Vastaavat tunnusluvut ovat kehittyneet samankaltaisesti euroalueella, joka kattaa lähes 50 prosenttia Sveitsin viennistä. Näkyvissä on paljon merkkejä siitä, että euroalueen tuonti kehittyy lähivuosina vakaasti. Tämä tukisi Sveitsin vientiä vuosina 2010 ja Yksityisen kulutuksen ja investointien näkymät eivät kuitenkaan ole aivan yhtä valoisat. Kulutusta hillitsee kasvava työttömyys, ja teollisuuden suuret ylijäämät eivät todellakaan viittaa investointien merkittävään vilkastumiseen. Inflaatio pohjalukemissa Rajoittaakseen Sveitsin frangin vahvistumista ja välttääkseen deflaation Sveitsin keskuspankki alensi ohjauskorkoaan maaliskuussa 0,25 prosenttiin ja ilmoitti ostavansa joukkolainoja ja vierasta valuuttaa. Tämän jälkeen keskuspankki on tehnyt useita interventioita valuuttamarkkinoille. Tämä on auttanut estämään frangia vahvistumasta enempää suhteessa euroon, ja maaliskuun jälkeen vaihtokurssi on pysytellyt välillä 1,50 1,54. Inflaationäkymät ovat edelleen maltilliset, joten emme odota koronnostoja ennen vuotta Riskinottohalukkuuden kasvaessa ja euroalueen ja Sveitsin välisen korkoeron leventyessä odotamme Sveitsin frangin heikkenevän suhteessa euroon. Ei kuitenkaan vaikuta kovin todennäköiseltä, että frangi vahvistuisi merkittävästi, koska Sveitsin keskuspankki näyttää olevan valmis ostamaan tarvittaessa lisää vierasta valuuttaa. Jyrkkä heikentyminen on myös epätodennäköistä, koska korkotaso on useimmissa maissa lähellä nollaa, mikä vähentää frangin houkuttelevuutta rahoitusvaluuttana. Frangi vakaantunut Martin Ipsen Sveitsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (milj. CHF) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 286,7 2,1 1,7-0,5 0,5 1,0 Julkinen kulutus 54,6-1,1 0,0 2,0 0,8 0,6 Investoinnit 104,3 5,4-1,7-7,0-1,5 0,8 Varastojen muutos* 0,0-1,3-1,7-1,3-0,1 0,1 Vienti 255,3 9,4 2,3-8,0 3,2 3,8 Tuonti 217,9 5,9-0,2-6,4 2,8 3,4 BKT 3,3 1,6-2,8 1,8 1,5 Nimellinen BKT, milj. CHF 487,0 512,1 532,1 543,3 550,3 551,9 Työttömyysaste, % 2,8 2,6 4,2 5,0 4,7 Kuluttajahinnat, % 0,7 2,4-0,7 0,6 1,2 Vaihtotase, % BKT:sta 10,3 8,4 7,8 8,2 8,4 Valtiontalouden tasapaino, % BKT:sta 1,7 2,2-0,5-3,0-3,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 14 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

15 Talous pomppaa kohtuullisen kasvuun BKT ponnahtaa syksyllä montusta Ensi vuonna talouskasvu jatkuu kohtuullisena Työllisyys kääntyy vasta vuoden päästä Inflaatio jälleen plussalle ensi talvena Suomen talous supistui jyrkästi talvella erityisesti viennin ja varastojen supistuessa jyrkästi. Kevään myötä merkit talouden vakaantumisesta lisääntyivät ja maailmankauppa alkoi piristyä. Edessä onkin vuoden jälkipuoliskolla varsin selvä käänne parempaan, sillä Suomen talous on hyvin herkkä maailmantalouden vaihteluille, minkä viime talvi osoitti varsin selvästi. Rivakka nousu ei kuitenkaan kestä kovin pitkään, sillä loppukysyntä ei elvy nopeasti. Kun vienti on sopeutunut romahduksen jäljiltä loppukysyntää vastaavalle tasolle, talouskasvu jatkuu maltillisempaa vauhtia, sillä pohjimmiltaan vientimarkkinoiden kysyntä elpyy verkkaista vauhtia. Lähivuosien talouskasvu on kohtuullista, mutta BKT:n taso on romahduksen jäljiltä selvästi alle potentiaalin. Talouden käänne parempaan voi johtaa lomautusten peruutuksiin, mutta työllisyyden käänne parempaan antaa odottaa itseään pitkälle ensi vuoteen. Kokonaisuutena talouden tilanne ei ole niin paha kuin on pelätty, mutta vie pitkään ennen kuin talouden elpyminen alkaa tuntua laajalti. Monilla aloilla asiat vielä pahenevat ennen kuin paranevat ja riskejä on toki edelleen riittämiin. Talouden kuva on silti muodostumassa huomattavasti myönteisemmäksi kuin voisi kuvitella katsomalla vuoden alkupuoliskon karseita talouskasvulukuja. Vienti heilahtaa ylöspäin Suomen tavaraviennin arvo supistui ensimmäisellä vuosipuoliskolla reilun kolmanneksen viime vuodesta. Viennin romahdus kuitenkin pysähtyi huhti-kesäkuussa ja Suomi vuoden loppupuoliskolla on edessä selvä käänne parempaan. Muun muassa Saksan tilastotiedot ja ennakoivat indikaattorit tukevat tätä. Suomen vienti heilahtelee samaan rytmiin euroalueen kanssa. Suomen viennin vaihtelut ovat silti muita jyrkempiä, eikä viimeaikainen romahdus poikkea tästä. Hyvä uutinen on, että sama pätee myös viennin kääntyessä nousuun. Suomen vienti ponnahtaakin syksyllä selvästi pahimmasta montusta ylöspäin, vaikka vuosivertailussa menee toki vuoden lopulle ennen kuin päästään kasvun puolelle. Alun ponnahduksen jälkeen kasvu jatkuu verkkaisempana ja romahdusta edeltäneelle tasolle pääseminen vie vuosia. Kulutuskin piristymässä Tyypillisesti ajatellaan, että kulutus seuraa viiveellä viennin vaihteluita työmarkkinoiden vaihteluiden mukaisesti. Tämä taantuma poikkeaa selvästi tästä skenaariosta. Kulutus alkoi heiketä jo ennen vientiä muun muassa korkean inflaation ja korkojen seurauksena. Syksyllä talouden kauhu-uutiset saivat kotitaloudet lykkäämään hankintojaan ja kulutus supistui selvästi. Kevään myötä tilanne on alkanut kohentua, kun luottamus on alkanut palautua. Vähittäismyynnin lasku on pysähtynyt ja merkkejä käänteestä parempaan on alkanut ilmaantua. Luottamuksen laskiessa säästämisaste nousi selvästi, mitä voi pitää osin myös tervetulleena kehityksenä. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana säästämisaste laskenee hieman. Käytettävissä olevien tulojen kasvu on kuitenkin hidastumassa, joten kulutuksen kasvu pysyy ensi vuonnakin verrattain pienenä. Investoinnit kääntyivät jyrkkään alamäkeen viime talvena, ja näkymät ovat vaisut myös seuraavan vuoden aikana. Pinnan alla kehitys on silti varsin vaihtelevaa. Asun- Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd EUR) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 86 3,3 1,9-1,0 1,2 1,7 Julkinen kulutus 37 0,8 2,0 1,5 0,5 0,0 Investoinnit 32 8,7 0,3-11,7-3,6 2,3 Varastojen muutos* 4-0,3-0,9-0,3 0,5-0,2 Vienti 75 8,1 7,3-17,1 7,0 5,0 Tuonti 67 6,5 7,0-17,8 4,2 3,6 BKT 4,2 1,0-4,5 2,5 2,0 Nimellinen BKT, mrd EUR ,7 184,7 181,1 184,5 190,6 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,6 9,4 9,2 Teollisuustuotanto 8,6 0,1-12,0 5,0 3,5 Kuluttajahinnat 2,5 4,1 0,0 1,2 1,7 Ansiotaso 3,3 5,6 4,3 2,7 2,3 Vaihtotase, mrd EUR 7,5 4,4 1,9 3,6 5,0 - % BKT:sta 4,2 2,4 1,0 2,0 2,6 Kauppatase, mrd EUR 8,7 6,0 4,1 4,9 5,9 - % BKT:sta 4,8 3,2 2,3 2,7 3,1 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR 9,4 8,1-2,0-4,0-3,8 - % BKT:sta 5,2 4,4-1,1-2,2-2,0 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 63,2 63,1 72,4 83,0 92,0 - % BKT:sta 35,2 34,1 40,0 45,0 48,0 * Vaikutus BKT:n kasvuun %-yksikköä 15 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

16 Suomi tomarkkinoilla kehitys on viimeaikoina piristynyt ja myymättömiä asuntoja ei ole normaalia enempää. Asuinrakentaminen lähteekin ensi vuonna kasvuun. Liike- ja toimitila rakentaminen on edelleen heikkenemässä. Julkisen sektorin tuki vauhdittaa infrastruktuuri- ja vuokraasuntorakentamista. Kone- ja laiteinvestoinnit saavat osin tukea teollisuuden käänteestä parempaan, mutta laajennusinvestoinnit ovat lähivuosina harvassa. Kokonaisuutena investoinnit vähenevät ensi vuonnakin. Työttömyys heikkenee vielä pitkään Työttömyys on noussut korkeimmilleen sitten vuoden Työllisyys kääntyy parempaan suuntaan vasta vuonna Toistaiseksi työvoima ei ole supistunut kovin paljoa. Todennäköisesti työvoiman väheneminen kuitenkin kiihtyy seuraavien 12 kuukauden aikana työttömien siirtyessä muun muassa koulutukseen tai muutoin työvoiman ulkopuolelle. Tämä hidastaa osin työttömyyden nousua. Talouden taantuma on selvästi vähentänyt palkkaliukumia, joten heikot työmarkkinat ovat jo vaikuttaneet palkkakehitykseen. Syksyllä aletaan käydä uusia palkkaneuvotteluja. Edellisellä palkkakierroksella sopimukset tehtiin noususuhdanteen huipulla, ja korotukset olivat liiallisia. Nyt palkan korotukset tulevat jäämään vaatimattomiksi. Inflaatio painui kesällä negatiiviseksi kotimaisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna, ja nousu positiiviselle puolelle häämöttää vasta ensi vuoden puolella. Hintojen nousua on painanut energian hinnan laskun ohella kotitalouksien korkomenojen väheneminen. Ensi vuoden aikana energian hintojen ja korkojen laskun vaikutus kääntyy hintoja nostavaksi, minkä vuoksi inflaatio palaa positiivisiin lukuihin. Ruoan arvonlisäveron alennus tosin pitää ruoan hinnat laskussa ensi vuonna, minkä lisäksi muun muassa palveluiden hintojen nousu hidastuu palkkojen nousun vaimetessa. Kokonaisuutena inflaatio pysyy lähivuosina maltillisissa lukemissa. Finanssipolitiikan viritystä aikaa harkita Hallituksen elvytystoimet alkavat varsinaisesti vaikuttaa vasta talvella, jos kohta veron kevennykset tukivat taloutta jo keväällä. Finanssipoliittinen elvytys kalpenee korkoelvytyksen rinnalla, sillä lyhyiden korkojen vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti Suomessa. Valtion toimilla on silti suuri merkitys muun muassa vuokra-asuntojen rakentamiselle. Ensi vuodelle ei olla kaavailemassa kokonaisuuden kannalta merkittäviä elvytystoimia. Keskustelu on jo siirtynyt siihen, kuinka julkinen talous saadaan tasapainotettua talouden elpyessä. Tämä vaatii epäilemättä niin tiukkaa menokuria kuin verotuksen kiristämistä. Näkemyksemme mukaan kiristystarve ei ole niin suuri kuin on pelätty. Lähivuosina on myös hyvin aikaa miettiä sitä, miten politiikkaa on järkevä kiristää. Talous alkamassa elpyä Suomen vienti heiluu euroaluetta enemmän Inflaatio ponnahtaa ensi vuonna positiiviseksi Työttömyysaste nousee pitkälle ensi vuoteen Reijo Heiskanen Syyskuu 2009 Talousnäkymät

17 Ruotsi Talous elpyy Vahvaa kasvua vuoden 2009 jälkipuoliskolla Työllisyyden heikkeneminen tasaantuu Keskuspankki nostaa ohjauskorkoa vuoden 2010 alkupuoliskolla Elvytys luo edellytykset kasvuun BKT näyttää tasaantuneen toisella vuosineljänneksellä vuoden vaihteen romahduksen jälkeen, ja loppuvuoden näkymät ovat suotuisat. Odotamme Ruotsin talouden elpyvän tulevina neljänneksinä siten, että vuoden viimeisen neljänneksen BKT on viime vuoden lukuja suurempi. Elpyminen riippuu paljolti keskuspankin ja hallituksen etenkin rahoitusmarkkinoilla toteuttamien toimenpiteiden onnistumisesta. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on nyt selvästi kohentunut koetun pysähdyksen jälkeen, mikä on elpymisen ehdoton edellytys. Lisäksi Ruotsin pankkijärjestelmä on suhteellisen hyvässä kunnossa. Luottoehtoja ei ole kiristetty juurikaan enempää kuin normaalissa laskusuhdanteessa. Kotitaloudet ja yritykset ovat siksi hyötyneet laajalti matalasta korkotasosta. Myös monissa maissa lähes samanaikaisesti toteutettu veropoliittinen elvytys alkaa tuottaa tuloksia. Ruotsissa elvyttävä veropolitiikka kasvattaa BKT:tä 1,5 prosenttia tänä vuonna ja vaikutuksen uskotaan olevan prosentin luokkaa ensi vuonna. Myös heikolla kruunulla on elvyttävä vaikutus Ruotsissa. Osakemarkkinoiden vahva kehitys tänä vuonna on parantanut kotitalouksien taloudellista tilannetta ja helpottanut yritysten rahoituksen saantia. Heikko kruunu antaa ruotsalaisille vientiyrityksille etulyöntiaseman kunhan kysyntä alkaa piristyä. Vientinäkymät kirkastuvat Myös varastojen vaihtelut vaikuttavat yritysten suhdanteisiin. Varastoja on purettu Ruotsissa ja muualla maailmassa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana, minkä vuoksi tuotanto on supistunut nopeammin kuin kysyntä. Nyt kun varastot ovat toivotulla tasolla, kysynnän vahvistumiseen voidaan vastata kasvattamalla tuotantoa pikemmin kuin purkamalla varastoja. Ruotsin teollisuuden suuntaa kuvaavat tunnusluvut osoittavat uusien tilausten ja varastojen tasapainon parantuneen, mikä enteilee tuotannon lisäämistä lähiaikoina. Kun tuotannon ja viennin lähtötaso on matala, odotamme vahvoja kasvulukuja tulevina neljänneksinä. Teollisuustuotanto ei kuitenkaan ole vielä alkanut piristyä, emmekä usko tuotannon ja viennin lisääntyvän merkittävästi ennen kuin loppusyksystä, lähinnä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Viennin näkymät vuoden 2010 jälkipuoliskolla ja vuonna 2011 ovat epävarmemmat. Etenkin Aasian mutta myös Ruotsin keskeisten kauppakumppaneiden, kuten Norjan ja euroalueen maiden, taloudellinen tilanne paranee, mikä tietää hyvää Ruotsin viennille. Muualla maailmassa ja etenkin Yhdysvalloissa jatkuva epävakaus vaikeuttaa maailmantalouden elpymistä ja sitä kautta hidastaa kansainvälisen kysynnän kasvua. Kun Ruotsin kruunu lisäksi vahvistuu, viennin kasvun ennustetaan laantuvan hieman ennustejakson loppupuolella. Jonkin asteista parantumista on odotettavissa, mutta vienti ja tuotanto jäänevät matalalle tasolle. Kapasiteetin käyttöaste pysyykin matalana vielä pitkään. Tuotantoteollisuuden on siksi monien muiden sektoreiden tapaan pakko supistaa investointeja myös ensi vuonna, eikä investointien odoteta lähtevän nousuun ennen vuotta Kulutus elpyy heikosta työmarkkinatilanteesta huolimatta Kotitaloudet lisäsivät nopeasti säästämistään ensin keskuspankin koronnostojen ja myöhemmin epävarmojen näkymien vuoksi. Säästöt ovat siksi jo nyt verrattain kor- Ruotsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd SEK) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus ,0-0,2-0,7 2,5 2,0 Julkinen kulutus 762 0,4 1,5 0,9 1,1 0,7 Investoinnit 528 7,5 2,7-16,0-5,3 3,2 - teollisuuden investoinnit 83 11,4 2,2-25,0-11,8 4,0 - rakennusinvestoinnit 92 8,7-5,4-24,4-7,4 3,6 Varastojen muutos* 0 0,8-0,6-0,8 0,8 0,0 Vienti ,8 1,8-13,5 6,3 4,0 Tuonti ,4 3,0-15,1 4,1 4,0 BKT 2,6-0,2-4,2 2,8 2,0 Nimellinen BKT, mrd SEK Työttömyysaste % 6,1 6,2 8,6 10,2 9,9 Työllisyyden kasvu 2,6 1,2-2,4-2,0 0,3 Kuluttajahinnat 2,2 3,4-0,3 1,6 1,9 Pohjainflaatio (KPIF), % v/v 1,5 2,7 1,9 1,6 1,1 Tuntipalkat, % v/v 3,1 4,4 3,1 2,3 2,5 Vaihtotase, mrd SEK 275,0 262,0 216,0 238,0 280,0 - % BKT:sta 9,0 8,3 6,9 7,4 8,4 Kauppatase, % BKT:sta 4,6 4,0 3,9 4,8 5,4 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd SEK % BKT.sta 3,8 2,5-2,2-3,6-2,6 Julkinen velka, % BKT:sta 40,5 34,8 41,8 44,2 44,9 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 17 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

18 Ruotsi kealla tasolla. Samaan aikaan osakemarkkinoiden elpyminen ja elvyttävä veropolitiikka ovat varmistaneet kotitalouksille kelvollisen tulokehityksen. Korkojen lasku on tuonut merkittävää helpotusta ja auttanut vakaannuttamaan asuntomarkkinoita. Kotitalouksien taloudellinen tilanne on siis yleisesti hyvä, mikä selittää sen, että yksityinen kulutus on jo nyt lisääntynyt. Kasvu on siten kestävällä pohjalla heikosta työmarkkinatilanteesta huolimatta. Keskuspankin odotetaan aloittavan koronnostot ensi vuonna, mikä hillitsee kulutuksen kasvua pitkällä aikavälillä. Työllisyyden heikkeneminen näyttää tasaantuneen. Irtisanomisilmoituksia on annettu aiempaa vähemmän, uusien työpaikkojen määrä ei supistu yhtä nopeasti eivätkä yritysten suunnitelmat uuden henkilöstön palkkaamiseksi ole aivan yhtä pessimistisiä kuin aikaisemmin. Kun tuotannon odotetaan elpyvän, myös työllisyyden uskotaan piristyvän jälleen vuoden 2010 jälkipuoliskolla, jolloin työttömyyden ennustetaan olevan huipussaan yli 10 prosentissa. Kuntien merkitys on tärkeä työllisyyttä ennustettaessa. Odotamme kuntien saavan lisää valtion tukea syksyn budjetissa, mikä katkaisisi työllisyyden supistumisen tällä sektorilla. Valtion tuesta ja muista elvytystoimista huolimatta julkisen sektorin vaje jää 3 prosenttiin BKT:stä vuodessa. Keskuspankki kiristää keväällä Palkkojen nousuvauhti jää hitaaksi tulevina vuosina työttömyyden lisääntymisen vuoksi. Kustannuspaineet helpottavat, kun tuottavuus elpyy. Inflaatio on siksi matalalla ennustejakson aikana. Vähäisistä kustannuspaineista huolimatta odotamme keskuspankin kiristävän politiikkaansa ja aloittavan koronnostojen sarjan vuoden 2010 alkupuoliskolla. Odotuksemme perustuu siihen, että keskuspankin on arvioitava tilanne uudelleen ja korotettava BKT:tä ja kapasiteetin käyttöastetta koskevia ennusteitaan, joten tämänhetkinen lähes nollatasolla oleva ohjauskorko on liian matala. Jos inflaatiovauhti pysyy odotustemme mukaisesti hitaana, keskuspankki voi mitoittaa koronnostot niin, että rahapolitiikka on edelleen elvyttävää. Ruotsin keskuspankki nostaa ohjauskorkoa hieman aikaisemmin kuin EKP, mikä enteilee sitä, että Ruotsin kruunu vahvistuu 6 kuukauden aikavälillä. Lisäksi riskinottohalukkuus todennäköisesti kasvaa Ruotsin talouden ja maailmantalouden odotetun elpymisen myötä, mikä luo kruunulle hyvät olosuhteet. Odotamme Ruotsin kruunun eurokurssin olevan 6 kuukauden kuluttua 10,00 ja 12 kuukauden kuluttua 9,60. Teollisuus elpymässä Kotitalouksien säästäminen on noussut Lähde: Euroopan Komissio Työttömyys huipussa ensi vuonna Inflaatio matalalla Torbjörn Isaksson torbjorn.isaksson@nordea.com Syyskuu 2009 Talousnäkymät

19 Tanska Myrsky laantuu mutta Tanskan talous on edelleen avomerellä Alustavia merkkejä kasvun kiihtymisestä Työttömyyden kasvu jatkuu vääjäämättä Korkoeron kaventumiselle edelleen tilaa Tanskan taloutta noin 1,5 vuotta koetellut myrsky näyttää vihdoinkin laantuvan. Vaikuttaa yhä selvemmin siltä, että kansainvälisen kaupan taantuma kääntyy kasvusuhdanteeksi, ja tämä kirkastaa myös Tanskan viennin näkymiä. Rahoitusmarkkinoiden tilanteen asteittainen parantuminen näkyy myös Tanskassa alentuneina korkoina. Lisäksi moni hallituksen taloudellisista tukipaketeista alkaa purra vuoden 2009 jälkipuoliskolla ei vähiten tämänkesäinen erityisten eläkerahastojen takaisinmaksu. Vaikka odotammekin vilkastuvaa kasvua tulevana vuonna, työttömyyden kasvu jatkuu vääjäämättä. Toimeliaisuus on yksinkertaisesti vähentynyt liian jyrkästi. Työttömyyden kasvu ja asuntomarkkinoiden viimevuotinen lasku lisäävät riskiä siitä, että kotitalouksien säästämisinto kasvaa. Tämä heikentäisi suunniteltujen ja jo toteutettujen veronalennusten vaikutusta. Kilpailukyvyn raju heikentyminen saattaa samalla rajoittaa niitä hyötyjä, joita Tanskan vientiyritykset saisivat maailmankaupan piristyessä ennustetusti. Oikeanlaisen talouspolitiikan löytäminen tuleekin lähivuosina olemaan erittäin haasteellista, kun toisaalta halutaan tukea kasvua ja toisaalta välttää Tanskan vientiyritysten kilpailukyvyn heikentyminen. Käänteestä ei vieläkään konkreettisia merkkejä Vaikka sekä yritysten että kuluttajien luottamusta mittaavat tunnusluvut viittaavat siihen, että taloudellisen toimeliaisuuden sukellus on ohi, reippaasta talouskasvusta ei vieläkään ole näkyvissä konkreettisia merkkejä. Uusimpien lukujen mukaan teollisuustuotannon lasku jatkuu ja vähittäismyynnissä yksityinen kulutus on vain vakaantunut viime syksyn syöksyn jälkeen. Ennusteemme tuntuvasta parannuksesta vuoden 2009 jälkipuoliskolla perustuu odotukseen talouden käänteestä Tanskan kahdessa tärkeässä vientimaassa Saksassa ja Ruotsissa. Odotamme tämän piristävän tanskalaisten yritysten näkymiä. Myös yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan kohtuullisesti. Kiinnostus eläkerahastosäästöjen takaisinmaksua kohtaan on ollut valtava. Kesäkuun alun jälkeen takaisin on maksettu yhteensä 36 miljardia Tanskan kruunua, mikä tarkoittaa verojen jälkeen 22 miljardia kruunua. Jos edes puolet tästä summasta kanavoituu kulutukseen, yksityinen kulutus kasvaa noin 1,25 prosenttia. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat suotuisat myös myöhemmin ennustejaksolla. Palkkojen kasvun jyrkästä hidastumisesta ja työllisyyden jatkuvasta laskusta huolimatta vuonna 2010 voimaan tuleva verouudistus kasvattaa käytettävissä olevia tuloja melko mukavasti. Lisäksi verrattain kohtuullinen inflaatio tukee reaalipalkkojen kasvua. Myös alentunut korkotaso helpottaa kotitalouksien rahatilannetta lähivuosina. Kotitaloudet saattavat kuitenkin edelleen kanavoida suuren osan käytettävissä olevista tuloistaan säästämiseen. Asuntohintojen lasku ja osakemarkkinoiden viime vuosien luisu ovat heikentäneet kotitalouksien nettovarallisuutta merkittävästi, ja nopeasti kasvava työttömyys saattaa olla lisäkannustin kasvattaa säästöjä. Kannattaa kuitenkin huomata, että kotitalouksilla oli ennätysmäärä säästöjä jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joten säästämisinto ei todennäköisesti kasva enää. Ennustejakson loppupuolella on mielestämme jopa mahdollista, että yksityinen kulutus kasvaa säästämisen vähentyessä, vaikka asuntolainojen korkohelpotus on tarkoitus poistaa asteittain vuodesta 2012 eteenpäin. Tanska: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2006 (mrd DKK) E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 793 2,4-0,2-3,5 2,1 1,7 Julkinen kulutus 423 1,3 1,5 1,8 1,8 1,2 Investoinnit 350 3,1-5,1-7,2-3,7 0,6 - Julkiset investoinnit 32-10,0 4,5 13,9 9,0-2,5 - Asuinrakennusinvestoinnit 107 4,8-9,8-13,6-9,1-4,9 - Muut yksityiset investoinnit 211 4,4-4,0-6,6-2,2 2,7 Varastojen muutos* 14-0,3 0,2-0,4 0,3 0,0 Vienti 847 2,2 2,2-6,7 4,1 4,1 Tuonti 797 2,8 3,4-7,3 4,3 3,6 BKT 1,6-1,2-3,0 1,5 1,7 Nimellinen BKT, mrd DKK , , , , ,0 Työttömyysaste, % 2,7 1,8 3,7 5,7 6,0 Työttömyys, 1000 hlöä 77,6 50,0 104,1 157,9 167,5 Kuluttajahinnat 1,9 3,4 1,6 2,0 1,5 Tuntipalkat 3,9 4,6 3,7 2,8 2,3 Asuntojen hinnat 4,5-4,3-15,0-3,0 2,0 Vaihtotase, mrd DKK 12,0 39,8 42,5 45,0 47,0 - % BKT:sta 0,7 2,3 2,5 2,5 2,5 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd DKK 75,1 63,2-30,0-80,0-60,0 - % BKT:sta 4,5 3,6-1,8-4,5-3,2 Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 26,8 33,3 35,5 38,8 40,9 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 19 Syyskuu 2009 Talousnäkymät

20 Tanska Asuntomarkkinat painavat taloutta edelleen Asuntomarkkinoiden taantuma on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että Tanskan talous kasvaa vaimeammin kuin muiden Pohjoismaiden taloudet. Kotitalouksien säästäminen on jo lisääntynyt selvästi, minkä lisäksi odotamme uusien asuntojen rakentamisen vähentyvän edelleen. Myytävien asuntojen määrä näyttää tosin olevan vähenemään päin Kööpenhaminan alueella ja Århusissa. Koko maan markkinoilla on kuitenkin edelleen paljon myymättömiä asuntoja, mikä luonnollisesti vähentää tarvetta rakentaa uusia asuntoja. Vähäinen rakennustoiminta rajoittaa toisaalta osaltaan asuntotarjontaa ja auttaa vakaannuttamaan hintoja myöhemmin ennustejaksolla. Hinnat vakaantuvat todennäköisesti ensin Kööpenhaminan alueella ja Århusissa, missä hinnat ovat laskeneet eniten. Muu maa seuraa perässä myöhemmin. Huomio kululeikkauksiin Taloudellisen toimeliaisuuden syöksy ei ole vielä johtanut samanlaiseen pudotukseen työllisyydessä. Tämä on lisännyt yritysten yksikkötyökustannuksia merkittävästi. Tuotannon kasvu ei todennäköisesti kata lisääntyneitä kustannuksia, sillä BKT on ennustejaksomme lopussa vuonna 2011 vielä yli prosentin vuoden 2007 lopun tason alapuolella. Samalla Tanskan kahden tärkeän vientimaan Ruotsin ja Ison-Britannian valuuttojen heikentyminen on lisännyt Tanskan yritysten kilpailukykyyn kohdistuvaa painetta. Kun tuottavuuden kehitys oli jo melko heikkoa kriisiä edeltävinä 12 kuukautena, yritysten on pakko keskittyä tiukasti alentamaan kustannuksia lisäirtisanomisten kautta. Tämä vauhdittaa tietenkin työttömyyden kasvua. Odotamme työttömien määrän nousevan :een vuoden loppuun mennessä ja olevan suurimmillaan vuoden 2010 lopussa. Työmarkkinatilanne on heikentynyt rajusti viime kesän jälkeen, ja tämä on hidastanut palkkojen kasvua roimasti rakennus- ja teollisuussektoreilla. Sama kehitys todennäköisesti jatkuu ja leviää työttömyyden lisääntyessä. Siksi ennustamme inflaation hidastuvan edelleen energian ja ruoan hintoja lukuun ottamatta, vaikka viimeaikainen hintojen nousu onkin korvannut raaka-aineperusteisen hintojen laskun. Korkoero jälleen kriisiä edeltäneellä tasolla Kesän aikana Tanskan keskuspankki pystyi pienentämään rahoituskorkonsa ja Euroopan keskuspankin repokoron välistä eroa edelleen vieraan valuutan jatkuvan tulovirran ja entisestään paisuvien valuuttavarantojen ansiosta. Mielestämme korkoeron kohtuulliselle kaventamiselle on yhä tilaa. Odotamme keskuspankin kaventavan eroa 0,25 prosenttiyksikköä vuoden loppuun mennessä. Todennäköisesti eroa kavennetaan kahdesti 0,10 prosenttiyksiköllä. Silloin rahoituskorko olisi 1,25 prosenttia. Odotamme myös eron suhteessa Saksaan kaventuvan maltillisesti tuottokäyrän pitkässä päässä. Indikaattorit puoltavat käännettä parempaan Kotitalouksien säästäminen ennätyskorkealla Investoinnit laskussa Asuinrakentaminen edelleen laskussa Anders Matzen Syyskuu 2009 Talousnäkymät