NUORISOTAKUUN RETORIIKKAA JA TODELLISUUTTA

Transkriptio

1 NUORISOTAKUUN RETORIIKKAA JA TODELLISUUTTA Länsi- ja Sisä-Sumen AVI järjesti kaksi alueellista tilaisuutta, jissa käsiteltiin nuristakuun haasteita ja hyviä kkemuksia kulutuksen järjestäjän, kunnan, TE-hallinnn, työelämän, ELY-keskuksen ja Aluehallintvirastn kannalta Tilaisuudet pidettiin samansisältöisinä, mutta paikallisin puheenvurin Seinäjella, Ylöjärvellä. Esiin nusseita viestejä jateltuna hjaajalle, aluetasn timintaan ja valtakunnan taslle /lunns LG OMAN TIEDON JA YMMÄRRYKSEN LISÄÄMINEN - psitiivisuuden kautta retriikka vi kääntyä mtriikaksi - nuri n asiakas tilanteen ymmärtäminen välttämätöntä: luttamuksen synnyttäminen, ikea khtaaminen ja byrkratian vähentäminen - yritys n asiakas tilanteen ymmärtäminen välttämätöntä: luttamuksen synnyttäminen, byrkratian vähentäminen (hyvä esimerkki hallinnn yksinkertaistaminen yrityksille palkkatuen hakemisessa) - nk eri timijilla ikeasti nuri keskiössä, hidetaank asiakas pis pöydältä rutiinitimin, vai mietitäänkö, mikä lisi asiakkaan ikea tavite jk lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä ja kuka lisi ikea tah tukemaan matkaa maalia khti - nuristakuu n yhteistyötä: nuret, yritykset ja kansalaisjärjestöt myös mukaan verksttyöhön Nurislain määrittelemän 6:n tahn lisäksi: petustimi, nuristimi, ssiaalitimi, terveystimi, työhallint, pliisitimi nuristakuuta lähdettävä tekemään perhetyöstä alkaen yksin tekemisen perinteessä päästävä luttamukseen ja tisten timijiden tuntemiseen perustuvaan verksttyöhön - Nuri n ja ei le : - nuret eivät le yksi ryhmä, n erilaisia nuria ja suurella salla menee hyvin sa kasvaa aikuiseksi vasta 30-vutiaina, sa tarvitsee aikaa kasvuun yhteiskunta ei sallisi etsiskelyä ja kiertelyä, antaisik nuristakuu välineitä käyttää aikaa kasvuun ammattiurheilijissa n paljn nuristakuun khderyhmää lyhyenkin työttömyyden jälkeen itsetunt heikkenee merkittävää lettaak elinikäinen hjaus liikaa ihmisen valmiuksista, letetaan että ihminen vi lla valistunut subjekti, jka mm. saa hakea hjausta mnikanavaisesti - Nuristakuun ydin n siinä, kuka kulkee nuren rinnalla - hjausprsessissa nuri tarvitse knkreettiset tavitteet ja niiden seurannan - nykynuret tarvitsevat palautteen välittömästi

2 - nuret tarvitsevat henkilökhtaista khtaamista, tutuille kasville helpmpi puhua, uuden kanssa alitettava aina alusta nhan meillä ma lääkäri - nurten palvelutiminnalla pitää lla kasvt, ei virastja - hjauksessa työ vai nuren ma kiinnstus päämääränä mikä n kulutusammatti ja miten sillä työllistyy: esim. v glbaalisti 10 susituinta ammattia ei llut muutama vusi aikaisemmin lemassakaan pitää puhua pikemminkin taidista kuin kulutusammateista jkaisen tulisi lla urahjaaja eikä pint-hjaaja, jllin pääkysymys n, miten autan valitsemaan ikein ja rakentamaan plkua työllistymiseen nk saamista khdata z- ja y sukuplvi - miksi työelämä ja nurten tiveet eivät khtaa phdintaa miten minun työ muuttuu siinä, missä len erilaiset nuret n myös suuri mahdllisuus, esteitä raivattava mitä vin tehdä henkilökhtaisesti, vink lla nuren kaveri, tuki ja tarvittaessa jpa syli - nuren ääni mukaan nuristakuun tteuttamiseen ja myös muihin yhteiskunnallisiin asiihin; nurisvaltuustjen hyödyntäminen (70 kunnassa n j nurisvaltuust) - nuret ratkaisevat nuristakuuta myös itse: esimerkiksi. Nurisaa.fi sivut avautuvat v alussa tai Zestmarkin timinta, - rhkeutta kkeilla uusia asiita ALUEEL LISET TOIMENPITEET - Nuristakuu n paljn pieniä askeleita, ei yksi is timenpide - NT n nrmaalia viranmaisyhteistyötä eri aljen timijiden kesken, mikään tah ei vastata NT takuusta yksin. - ei kannettu nuri kulussa pysy mutta entä kannateltu, mtivitu ja tuettu nuri? - nurten tiveet ja työelämän haasteet miten hjaus vastaa erilaisiin tilanteisiin jtkut nuret kkevat piskelevansa väärää alaa usein tarvitaan apua siihen, mikä tilanne n nyt mutta myös siihen että ivaltaisi, mitä itse haluaa nurilla usein puutteelliset työelämätaidt mnesti nurilla heikt tiedt työelämästä ja paikallisista yrityksistä salla nurista rajallinen halu lähteä kauemmaksi nuret tarvitsevat myynti- ja markkinintisaamista masta saamisestaan, - yritysbarmetrin mukaan pk-yrityksillä n sama ngelma jatk-pint kelpisuus n is status ja tämä velvittaa ppilaitksia vaatimaan mnia asiita, visik antaa tdistuksen tietyillä taidilla ja sitten myöhemmin visi pintja täydentää tutkinnksi ppilaitksella n ltava vastuu tdistusta antaessa, tdistus vain siitä mitä ikeasti piskelija saa

3 ppispimusjärjestelmä, ei le massjen kulutusta, vaan räätälöity kulutus erityistarpeeseen hyviä käytäntöjä, jssa TE-timist n jalkautunut ppilaitksen sisälle - verkstyhteistyössä asetettava yhteinen selkeä tavite, selkeä tehtävä, verkstn hyödyt n tehtävä näkyväksi verksttyöhön n situduttava ja varattava riittävät resurssit verkstyhteistyössä tarvitaan uudenlaista jhtajuutta sen määrittelyä ja rlien ymmärrystä verkst vi parhaimmillaan viedä npeammin ja halvemmalla ja maaliin heterarginen malli n timiva: kun tu jtain yhteiseen käyttöön niin saa myös resursseja - humi ennalta ehkäisevään työhön, helpsti tyydytään vain krjaavaan kuntien Nurislain mukaisen mniammatillisen hjaus- ja palveluverkstn pitäisi päästä tehtävissä eteenpäin, tiednkeruu n vain ensimmäinen tehtävä, mutta tdellinen tarkitus n verkstjen ait ennaltaehkäisevä työ kuntien yhteistyöryhmissä etsivän nuristtyöntekijän jatkuva mukana l ei le tarpeen, tämä aika n pis käytännön työstä peruskulussa pitäisi tehdä enemmän, j 8-9 lukilla pajanurista pulet n pelkän peruskulun varassa etsivän nuristyön asiakkaista 80%:lla vain peruskulu hjausta pitäisi lla saatavissa aina nivelvaiheessa maahanmuuttaja nuret: tietyille nurille tarvitaan erityistä tukea, tämä resurssi tulisi turvata nyt etsivään nuristyöhön hjautuu merkittävä sa tisen asteen kulutuksen kautta hunssa jamassa levia nuria, lisik jku vinut puuttua asiaan j ennen nivelvaiheen verkstt tiiviimmäksi: perusaste, etsivä nuristyö, työpajat; tiet n nurista n paperilla eri tahilla, mutta nk nurilla tieta kehen vi ttaa yhteyttä etsivän nuristyön tavittamista nurista saadaan 75% sallistumaan jatktimenpiteisiin - peruskulu jäänyt surittamatta: tarvitaan justavampi järjestelmä; peruskulun surittaminen ammattistartissa riippuu ktikunnasta (nk ammattistartti käytössä, nk rahaa ja pettajan palkkin tai rahaa staa stpalveluna peruskulu surituksi), - Tisen asteen kulutuspaikkja n mutta halutaank niihin? millainen n tulevaisuuden saaja, vastaavatk tutkinnt tulevaisuuden alja; miten kulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan? työvimakulutuksessa kysytään mnialaista kulutusta tehdään yksilöllisiä saamisplkuja - kenen tehtävä tuttaa nuristakuuverkstlle tukipalveluita

4 - mnissa kunnissa ei nuristakuuta le tettu vakavasti, asia jäänyt talushulten jalkihin - piskelijapaikat tulisi turvata niin, että yrityksiin riittää työntekijöitä - alle 30-vutiaiden kulutustakuusta ltava tarjlla jatkplkua täydennyskulutukseen ja työllistymisen, plku ei saa katketa - Ihalainen n nstanut esiin: sattmat nuret, jtka tulisi saada piskelu ja työkuntisiksi: mitä tehdään, kun TE-timistssa tdetaan ettei terveyden tila riitä työhön ja piskeluun ja terveydenhitpalvelu ei timia ja nurella itsellään ei situtumista man tilansa khentamiseen - TE-timist n jakanut sanssi krtteja , nk krttien käytöstä, yhteydentista yrityksiin ja krin avulla työllistyvien seurantaa käytöstä - Palvelujärjestelmän puutteista/ngelmista tulisi vaikuttaa pliittiseen päätöksentekn - Yritys yhteistyö yritysten suuntaan useita timijita, timivatk yhteisillä sävelillä vain slsurituksilla yrittäjä ei ehdi tutustua työvimapalvelujen eri vaihtehtihin, tulisi tarjta valmiimpana - tiedttamisen paikka, tilanne n parempi kuin mitä tilastt näyttävät. 75% työttömiksi tulleista nurista n 3 kk kuluessa työssä, kulutuksessa tai timenpiteissä Case Ilmajki - tehty työ näkyy tilastissa psitiivisesti - Nurislain mukainen hjaus- ja palveluryhmä perustettu: mukana lain vaatiman 6 tahn lisäksi klmas sektri, etsivä nuristyö, starttipaja ja svittelutimist ihan hirveitä nuria eri sektreiden taivastelusta n päästy keskustelulla yhteiseksi huleksi ttamisen timintatapaan; tunnistettu haasteista ja ymmärretään mitä kukin tah vi tehdä ja mitä ei tunnistetaan nurten tarpeita tunnistetaan nuret, jtka tarvitsevat tukea esim. ne, jtka keskeyttävät syyslman jälkeen - ennaltaehkäisevää työtä esim.: liikenneturvallisuus - kunnan kuraattri n vaikkakin päivä viikssa Sedussa - lisätty resursseja kulupsyklgi ja perhetyöntekijä - etsivä nuristyön jht parityöskentelynä nurissihteeri ja ssiaalijhtaja n tunut tulksia - tippumisvaarassa levien krjaavaa ja tuettua: 9. lukkalaisten Team Watsn timintaa, jka perustuu yhteistyöhön kulun ja ssiaalitimen kanssa j 9 lukalta alkaen; n perustettu tyttöryhmiä ja pikaryhmiä,jita etsivä tapaa kk vuden ja n mukana yhteisvalinnassa, seuraa valintaa, seuraa kesän ja seuraavan syksyn juluun asti. - timinnassa mukana myös kuluterveydenhult, kuraattri ja yläkulun rehtri - pitäisikö alittaa j 8 lukalta - seinätön strattipaja n käynnistetty ELY:n hankerahalla; tämä n nuristaln yhteydessä, jllin samassa muiden nurten kanssa - hyödynnetään esim kansalaispistn tilja timinnassa, esim. käsityöryhmä aamuisin, - tavitteena vähentää 3 kk virtaa työttömyyteen - piskelijiden kesätyötä tarjtaan timeentultukea tarvitseville siten, että tarjtaan työtä kunnan yksiköissä (eri paikkja kuin nrmaalissa kunnan kesätyössä), työtä tehtävksi räätälöidaan

5 timeentultukea vastaavasti edellyttää työnhakijaksi ilmittautumista työvimatimistssa; nin 20 nurta /kesä tässä timinnassa - tdetaan tilanteittain mitä tarvitaan ja svitaan yhdessä miten ja kuka timii - verksttyö jatkuva man työn santtaminen tiselle timijalle - harmaiden vyöhykkeiden tunnistaminen ja saattaen vaihtaminen - perustetaan myös vastaavasti Lasten parissa timivien verkst Case SEDU - perustutkinnn lppuunsaattamiseen hyviä malleja - suuskuntatiminta esim. niille jile is ryhmä ei svi - nivelvaihekulutuksiin nn-stp alitus käytössä - ammattietsinnän vusikell työllistää, mutta nurta autetaan löytämään ma ala! - hankkeilla lutu uusia timintatapja - tarjlla kaikenlaista, saadaank nuri kiinnstumaan jstakin - kulu ei le vastapuli vaan tuki Case Phjanmaan TE-timist - yritysyhteistyömutja: - jalkatyö, erityisesti pk-yrityksiin, hyvää, mutta haasteitakin - TE-palveluiden stpalveluna työnetsijä, etsitään sanssi-krttipaikkja ja työkkeilupaikkja; keskimäärin 5 yrityskäyntiä/pvä ja 1000 käyntiä vudessa - nuret yrittäjiksi yrityskummitiminta - helptuksia Sanssi- ja palkkatuen hakemisessa tulssa myös sähköinen maksatus nk j kaikilla TE- alueilla - hankkeilta tiivistä yritysyhteistyötä, jtta syntyisi nurille uraplkuja - työpajilta edellytetään yrityksessä tehtäviä jaksja Case Pirkanmaa: NUORILLE TÖITÄ KAMPPANJA Case Nurten caching kkeilu 15 nurta (ZestMark) - henkilökhtaista valmennusta - 2 keskeytti, 12 jatki - laajensi nurten näkökulmaa työpaikista eri alilla ja alueilla (Kauppakadulla muitakin kuin H&M) - kannustavat tulkset: kaikille seuraava askel Case Nurten tulevaisuus Case: Matias Mäkital: Nurisaa.fi sivut avautunevat 2014 alussa - ktitaludet vivat auttaa alle 18 v saamaan työkkemusta.

6 TARVITAAN VALTAKUNNALISIA RATKAISUJA - Nuristakuun eteen n tehty vusia paljn töitä ja ikeita timia, mutta tilastt näyttävät vain pahempaa! Nuristakuun tulksia ei saa arviida irrallaan, siitä mitä muuta yhteiskunnassa tapahtuu. työttömyystilanne n vaikea alueilla; paljn kulutettuja saajia ja pitkän työkkemuksen maavia työttöminä kilpailemassa samista työtilaisuuksista, työelämä histriallisen kvassa murrksessa ylipist- ja kulukaupungit vetävät nuria keskuskaupunkeihin, jissa nurten tilanne vaikein nurten tilanne heikkenee keskimäärin enemmän laman aikana. ratkaisu ei le mikään yksi is, npea temppu, jka tu hyviä tulksia muutamassa viikssa, vaan tarvitaan paljn pieniä tekja - tdellinen nuristakuu tarkittaa yhteiskunnan peruspalveluista hulehtimista lasten ja nuren vaikeudet näkyvät usein varhain, jllin kullinkin ikealla tahlla tulisi lla mahdllisuus tukea riittävä perhetyö, petustimi, erityispetus, ssiaalitimi, terveystimi, pint-hjaus, työvimapalvelu lu perustaa eri hallinnnaljen timiminen yhdessä välttämätöntä mediaseksikäs jälkien krjaus hetken aikaa ei le nuristakuuta nuristimen myöntämät määräraha etsivään nuristyöhön ja pajatimintaan tulisi lla mnivutisia, tämä helpttaisi kuntien timintaa ja vähentäisi henkilöstön vaihtuvuutta. (nuret ja sidsryhmät kkevat henkilöstön vaihtumisen haittana) miten käy j nyt puuttellisesti timivien peruspalvelujen kun kuntien valtinsuutta vähennetään 2 Mdr (1 mrd kuntien valtinsuuden vähentämisenä, 1 mrd kuntien tehtävien vähentämisenä) - nuristakuu alkaa j peruskulusta: tisella asteella löydetään piskelijita, jilla vasta nyt tdetaan lukihäiriöitä tai muita ppimisvaikeuksia; miten heitä ei le autettu j peruskulussa peruskulusta ei antaa päästötdistusta arm viitsilla, kska heillä ei le edellytyksiä selviytyä jatk-pinnista ja tästä seuraa helpsti putamista. peruskulun petussuunnitelma uudistuksessa pitää ttaa kantaa timinnallisiin petusmenetelmiin, työkasvatus tetta lisää, jtta erilaisilla ppijilla lisi tilaa. - ppispimuskulutukselle asetetaan liian suuria vaatimuksia ja tiveita taantuman aikana ei löydy ppispimuksen slmimisen edellytyksenä levaa työspimusta byrkraatista työnantajalle nuret kysyvät ppispimusta, mutta useinkaan ei le mahdllista tteuttaa liian mnimutisia rahitusmutja sa työpaikista liian kapea alaisia, jllin, ppispimusta ei vi tteuttaa Saksan malli palkanmaksussa eriarvistaa työntekijöitä. (SAK vastustaa)

7 - Kulutustakuu tteutuu laskelmallisesti, mutta käytännössä pulmakhtia kulutuspaikkjen tarjnta ja nurten kysyntä ei khtaa: mitä, miten ja missä halutaan piskella ppispimuksen edellyttämiä työspimuksia ei taantuman aikana nnistuta järjestämään kulutuspaikkjen jak aikuisten ja nurten kesken ei ngelmatnta piskelujen kuluessa putamisen paikkja - Nuristakuun katveita: Kansanpistjen ja vapaan sivistystyön ppilaitsten mahdllisuudet nuristakuun ttteuttamisessa hyödyntämättä Yhteishaussa tehty npea muuts samana vuna peruskulunsa käyttävien hyväksi, aikaisemmin peruskulun päättäneiden ja aikaisemmin tutkinnn surittaneiden salta judutaan katsmaan väliinputajia. jhtaak yhteishaun muuts uudenlaiseen taktikintiin, js ei pääse tivmaansa kulutukseen (ei teta paikkaa vastaan, keskeyttäminen jne.) Yhteishaun muuts sulkee yhden tutkinnn surittaneita pis,, miten pidetään kulutus laadukkaana, kun lukalla ei le vanhempia piskelijita ylippilaat eivät vi sallistua nurten aikuisten saamishjelmaan, vat tässäkin väliinputajia mnen tutkinnn surittamisen ngelma : nk se tuhlausta vai vastaamista työelämän saamistarpeisiin tarvitaan justavuutta tutkintjen vaihtn