PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2007 Y 382 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoiminnan laajentamista Ilmajoen kunnan Lahdenkylässä. Mty Olli ja Jarkko Sihto Idänpuolentie ILMAJOKI SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuojan toiminta sijoittuu Ilmajoen kunnan Lahdenkylään tilalle Yli Lahti RN:o 3:72 niin, että nykyinen navetta on Idänpuolentien (paikallistie 17407) luoteispuolella ja uudet rakennukset tulevat tien kaakkoispuolelle. Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 30 hiehoa, 15 lihanautaa ja 22 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi navetta, vasikkala ja lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 100 lypsylehmää, 88 hiehoa, 20 lihanautaa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja korjattu eläinmäärien osalta tarkastuskäynnin yhteydessä Lisäksi hakemuksen liitteeksi toimitettiin korjattu asemapiirros, jossa lietesäiliötä oli siirretty 10 m uudesta eläinsuojasta katsoen kaakkoon ja vasikkalaa 7 m lounaaseen. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Ilmajoen kunta myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan ja rakennusluvan Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella hajaasutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa eikä siihen kohdistu aluevarauksia seutukaavassa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Ilmajoen kunnan Lahdenkylässä n. 4 km etäisyydellä Ilmajoen keskustasta lounaaseen. Tilaa ympäröivät omat ja naapurin pellot. Tilan länsi ja pohjoispuolella virtaa Kyrönjoki. Tilalla on tällä hetkellä asuinrakennus, navetta, lämpökeskus, kuivalantala, kaksi lietesäiliötä, rehulato, jätevesipuhdistamo ja kaksi laakasiiloa, kolmas on rakenteilla. Uusi navetta, vasikkala ja lietesäiliö rakennetaan nykyisestä navetasta kaakkoon Idänpuolentien vastakkaiselle puolelle. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee tilakeskuksen koillispuolella n. 165 m etäisyydellä nykyisestä navetasta ja sen lietesäiliöistä. Uusi navetta sijoittuu lähimmästä naapurista länteen n. 250 m etäisyydelle ja uusi lietesäiliö n. 230 m etäisyydelle. Etäisyydet seuraavaksi lähimpiin naapurien asuintaloihin ovat vanhasta navetasta n. 255 m, 260 m, 270 m, 275 m, 280 m ja 330 m ja uudesta navetasta n. 250 m, 300 m ja 315 m. Alle 500 m etäisyydellä eläinsuojista on n. 22 naapurien asuinrakennusta. Eläinsuojat sijaitsevat Kyrönjoen päävesistöalueella ja sen Ilmajoen osavaluma alueella nro Kyrönjoki virtaa vanhan navetan länsi ja pohjoispuolella noin 140 m:n etäisyydellä. Uusi navetta sijoittuu n. 280 m etäisyydelle joesta. Nykyisen ja rakennettavan navetan sijaintipaikat eivät ole pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet, Salonmäki A:n pohjavesialue ja Koskenkorvan pohjavesialue, sijaitsevat maatilan länsipuolella lähimmillään n. 3,2 km etäisyydellä eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla tuotetaan maitoa ja naudanlihaa. Laajennuksen jälkeen tila tuottaisi maitoa noin kg vuodessa ja lihaa noin kg vuodessa. Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 30 hiehoa, 15 lihanautaa ja 22 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 100 lypsylehmää, 88 hiehoa, 20 lihanautaa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiseen navettaan sijoitetaan laajennuksen jälkeen 60 hiehoa (yli 8 kk), 20 lihanautaa, 18 nuorkarjaa (6 8 kk) ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisestä navetasta kaakkoon Idänpuolentien vastakkaiselle puolelle uusi navetta 100 lehmälle ja 20 hieholle (yli 8 kk) sekä sen lypsyasemasiiven viereen uusi vasikkala 14 vasikalle (0 1 kk). Navetan yhteydessä on muun muassa poikima alue, siemennystilat, keräilytila, 20 paikkainen lypsyasema, maito ja konehuonetilat sekä toimistotiloja. Navetan ja vasikkalan poistoilmahormit sijoittuvat rakennuksen katonharjalle.

3 3 Lisäksi uuden navetan kaakkoispuolelle n. 38 m päähän rakennetaan uusi 2400 m 3 lietesäiliö. Uusi 45 m 3 kuivalantala rakennetaan nykyisen navetan yhteydessä olevan lietesäiliön betonikannelle. Vanhan navetan vieressä sijaitsevien nykyisten laakasiilojen (yht m 3 ) yhteyteen rakennetaan uusi 1520 m 3 laakasiilo. Hiehoja (20 kpl) ja ummessa olevia lehmiä (10 kpl) laidunnetaan kesäisin noin kaksi kuukautta niin, että ne ovat yöt ulkona. Tilan laidunala on 12 ha, joka osaksi rajoittuu Kyrönjokeen. Eläinten pääsy veteen on estetty aidalla n. 4 5 m päässä vesistöstä. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty juoma altailla, joihin kunnan vesijohtovesi johdetaan putkia pitkin. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääosin lietteellä ja osin kuivikelannalla. Lietelannalla on 100 lehmää, 88 hiehoa, 20 lihanautaa ja 42 vasikkaa. Kuivikelannalla on 14 ternijuottovasikkaa (0 1 kk) rakennettavassa vasikkalassa. Tilalla on nykyisin kaksi betonilla katettua lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1500 m 3 ja 500 m 3, ja navetassa on lisäksi 100 m 3 lietekuilutilavuutta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 2400 m 3 :n kevytkatteinen (esim. turvekate) lietesäiliö. Uuteen navettaan tulee lietekuilutilaa 80 m 3. Yhteensä tilalle tulee lietteiden varastotilavuutta siten noin 4580 m 3. Lietesäiliöiden pohja ja seinät ovat betonia ja ne täytetään alakautta pumppaamalla. Lietekuilut toimivat valutuksella. Vasikkalassa virtsa imeytetään kuivikkeisiin, joita ovat olki ja turve. Kuivalannan varastointia varten tilalle rakennetaan avoin kuivalantala nykyisen navetan yhteydessä olevan lietesäiliön betonikannelle. Lantalan pinta ala on 30 m 2 ja siinä on 50 cm betoniset reunat ja 50 cm ajoluiska ja kuormauslaatta. Sadevedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen jätevedet, joita syntyy hakemuksen mukaan noin 200 m 3 vuodessa, johdetaan panospuhdistamoon. Eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy noin 300 m 3 vuodessa, johdetaan osin lietesäiliöön (noin 100 m 3 ) ja osin panospuhdistamoon (noin 200 m 3 ). Myös navetan sosiaalitilojen ja asuinrakennuksen jätevedet johdetaan panospuhdistamoon. Panospuhdistamo on rakennettu vuonna 2004 ja se pystyy käsittelemään vuorokaudessa 2 m 3 jätevettä. Säilörehua varastoidaan esikuivattuna laakasiiloon 2000 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön, josta se levitetään pellolle lietteenlevityksen yhteydessä. Tällä hetkellä tilalla on kaksi yhteensä 2350 m 3 :n suuruista laakasiiloa. Niiden yhteyteen rakennetaan uusi 1520 m 3 laakasiilo. Lisäksi tilan käytössä on 347 m 3 suuruinen tuorerehusiilo isommassa siilorakennuksessa tilalla Yli Karjanmaa RN:o 13:0, josta puristenesteet johdetaan 18 m 3 :n tilavuiseen puristenesteen pumppauskaivoon. Lannan ja lietteen levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 160 ha, josta omaa peltoa on 27 ha, vuokrapeltoa 61 ha ja sopimuspeltoa 72 ha. Lantamäärän levityksestä 75 % ajoittuu viikoille ja 25 % viikoille Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Muut varastot Tilalla on 6000 l polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Tilalla on lisäksi enintään 400 l muita öljytuotteita, jotka säilytetään lukitussa huoltorakennuksessa. Lisäksi

4 4 tilalla on noin 7000 l muurahaishappopohjaista AIV säilöntäliuosta, jota säilytetään tilalla 1000 l ja 200 l astioissa. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan lukitussa huoltorakennuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan lietettä levitettäessä voi esiintyä hajuhaittaa, jota pyritään pienentämään multaamalla liete mahdollisimman pian. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan rakennuksessa on riittävästi poistumisteitä ja väljät kulkureitit. Sähkökatkoksen varalta tilalla on aggregaatti. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (noin 4 kpl /vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantuneet rehut (noin 20 t/v) levitetään pellolle lannanlevityksen yhteydessä. Jäteöljy (noin 200 /l/v), loisteputket (noin 5 kpl/v), akut (noin 3 kpl/v) ja metalliromu (noin 500 kg/v) toimitetaan jäteasema Etapille. Aumamuovit (noin 100 kg/v) poltetaan avotulella. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy joka toinen päivä, teurasauto kerran kuussa ja rehuauto kaksi kertaa kuussa. Oma liikenne on rehun ja lannan ajoa sekä normaalia maitotilan koneliikennettä. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan mukaan uudessa lietesäiliössä on turvekate ja säiliö täytetään alakautta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ilmajoen kunnanvirastossa ja kunnanviraston ollessa suljettuna Ilmajoen kunnan kirjastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Ilmajoki lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä.

5 5 Lausunnot Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että se puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidon ja naudanlihan tuotantotoiminnan laajentamiselle tilalle Yli Lahti RN:o 3:72 Ilmajoen kunnan Lahdenkylään, osoitteeseen Idänpuolentie 457, ILMAJOKI. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinmäärän lisääntyminen hakemuksessa esitetyssä laajuudessa ei etukäteen arvioiden lisää kohtuuttomasti eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua haittaa naapureille. Haittaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon toiminnan sijoittumisen kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Tilan käytössä on myös vaatimusten mukainen panospuhdistamo eläinsuojan jätevesien käsittelyyn. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lisäksi on esitetty riittävät tiedot polttoaineiden ja muiden kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee kuitenkin huomioida, että lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu päivätyllä kirjeellä annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on puhelimessa ilmoittanut, että lausuntoihin ei ole tarvetta antaa vastinetta. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Olli ja Jarkko Sihdon maatalousyhtymälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahdenkylään tilalle Yli Lahti RN:o 3:72 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Uusi eläinsuoja ja lietesäiliö tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn päivätyn korjatun asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut rakennettavan lietelantalan ja vasikkalan siirtämisen lupakäsittelyn aikana olevan niin pieni muutos hakemuksen alkuperäiseen sijaintiin verrat

6 6 tuna, että naapureiden kuulemista uudelleen ei pidetty tarpeellisena, kun otetaan huomioon naapurien etäisyys hankkeesta. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksessä 5. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan pitää enintään 100 lypsylehmää, 88 hiehoa, 20 lihanautaa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Uusien eläinsuojien pohjarakenteet, rakennettavat lantalat sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja jätevedet sekä rehuvarastojen puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä tai kaivoissa ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkeat reunat ja 0,5 m korkea ajoluiska. Kuivalantalan ulkopuolelle tulee tehdä kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö ja kuivalantala tulee olla valmiina ennen uusien eläinsuojien käyttöönottoa. Lantavarastot tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietteiden ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla vähintään 4480 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen, pumppauskaivon ja pumppausputkiston tilavuus. Kuivalantalan varastotilavuus 45 m 3 on riittävä 0 1 kk ikäisille vasikoille, kun niiden lannalle on varattu tilaa myös lietelantalasta. 3. Jätevesien käsittely Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan wc vedet ja muut jätevedet tulee käsitellä panospuhdistamossa siten, että puhdistusteho on orgaanisen aineen (BHK 7ATU) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %, kun käsittelemättömän jäteveden kuormitusta verrataan puhdistamosta lähtevän jäteveden kuormitukseen. Puhdistamon ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Liete tulee toimittaa Lakeuden Etappi Oy:n alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on siihen voimassaoleva ympäristölupa. Liete voidaan myös levittää sulan maan aikana peltoon, mikäli se valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaan ennen peltolevitystä kalkkistabiloidaan sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. Lietteen levityksessä tulee noudattaa lupamääräystä 5.

7 7 4. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 5. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 99,2 ha. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietettä tai lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesutaikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitettäessä lietettä nurmelle ei sitä tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty.

8 8 6. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Navettarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee säännöllisesti poistaa. Olemassa olevat lietesäiliöt ja rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Nykyiset lietesäiliöt tulee pitää katettuna betonikannella. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa ja pitää huolellisesti katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Jätteet ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustalla ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Muovijätteiden polttaminen on Lakeuden Etappi Oy:n alueen jätehuoltomääräysten mukaan kielletty. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot voidaan ottaa talteen, ja ne tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä sekä laponestolaitteella. Katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tulee estää sadevesien pääsy suoja altaisiin. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. 9. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta.

9 9 Lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen ja kuivalannan säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. Jätevesien panospuhdistamosta tulee ottaa edustavat vesinäytteet puhdistamoon tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa. Mikäli kahtena peräkkäisenä vuotena puhdistustulos on lupamääräyksen 2 mukainen, voidaan ottaa yksi vesinäyte joka toinen vuosi. Tulevan veden näyte otetaan panospuhdistamoa edeltävästä pumppauskaivosta. Vesinäytteistä tulee analysoida ph, BHK 7 ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kiintoaine. Tuloksista tulee ilmetä sekä em. pitoisuudet (mg/l) että saavutettu puhdistusteho (%). Tulokset jätevesianalyyseistä tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle heti, kun ne valmistuvat. Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. 10. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navetan, vasikkalan, lietesäiliön ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

10 10 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen ja kuivalannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Määräys jätevesien käsittelemisestä panospuhdistamossa on tarpeen, koska ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK 7 ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Pudistamoon kertyvän ylijäämälietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saavutettavuus. Lakeuden Etappi Oy:n toiminta alueen jätehuoltomääräysten mukaisesti lietteet on toimitettava kunnan jätevedenpuhdistamolle. Lietteet voidaan toimittaa myös muuhun ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan tai levittää peltoon, kun ne on ensin kalkkistabiloitu (Lupamääräys 3) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suo

11 11 jelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lietelannan ja lannan levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 5) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä rakennettavan lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella sekä nykyisten katettujen lietesäiliöiden pitämisestä katettuna betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 6) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 7) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jät

12 12 teistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteen polttamiseen ei ole käytettävissä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen mukaisia laitteita. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 8) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Vuosiraportti kirjanpidon tiedoista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja kuivalannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Panospuhdistamon toiminnan tarkkailu on tarpeen jätevesien käsittelytehon seuraamiseksi. (Lupamääräys 9) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

13 13 Kun tämä päätös saa lainvoiman, Ilmajoen kunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

14 14 Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Ilmajoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros

15 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 15