Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus
|
|
- Riitta Ahola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus
2 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä Yleisin mineraali kallioperässä on arseenikiisu Esiintyy pirotteena kivessä tai rakopinnoilla, jolloin nuorempi kuin ympäröivä kivilaji Suomessa voidaan tunnistaa korkeiden arseenipitoisuuksien alueet Paikallisesti arseeniriskin rajaaminen on vaikeampaa Koko maan keskipitoisuuksia: Kallioperä 1-5 mg/kg Maaperä 2-3 mg/kg 2
3 Mitä arseeniongelmaan liittyen on jo tehty As mg/kg Pirkanmaa Rovaniemi Helsinki Suomessa tehtiin koko maan kattava moreenin geokemiallinen kartoitus luvun alussa, 40 alkuainetta Malminetsinnässä kiinnitettiin huomiota korkeisiin arseenipitoisuuksiin 1980-luvulla 1994 STM tilasi GTK:lta selvityksen porakaivovesien arseenipitoisuuksista Kuntakohtaisia riskinarviointitöitä kalliopohjaveteen liittyen 1995-> Ramas-hanke Pirkanmaalla TAATA-hanke Pirkanmaalla PIMA-asetus 2007 Tapir-tietokanta, maaperän taustapitoisuudet =>Arseenin esiintyminen suuralueellisesti tunnetaan 3
4 Arseenipitoisuus (mg/kg) Pirkanmaan kallioperässä N: 218 Min: 0.10 Med.: 1.00 Ka: 1.73 Max: 84.0 N: 128 Min: 0.10 Med.: 2.22 Ka: 10.4 Max: 377 N: 257 Min: 0.10 Med.: 1.90 Ka: 4.50 Max: 270 4
5 Moreenin geokemiallinen koostumus kuvastaa hyvin alueen kallioperän geokemiallista koostumusta. Siirtymä mannerjään kulkusuunnassa (luodekaakko) metriä. Moreenin suurin arseenipitoisuus alueella 9280 mg/kg. Pima-asetuksen ohjearvo arseenille asutulle alueelle on 50 mg/kg ja tie- ja teollisuusalueelle 100 mg/kg. 5
6 Arseenin liukeneminen kallioperästä Arseenimineraalit rapautuvat, liukenevat ja kulkeutuvat erilailla erilaisissa geologisissa ympäristöissä: Sulfidien (esim. arseenikiisu) yhteydessä oleva arseeni liukenevampaa (sulfidit rapautumisherkkiä) Silikaattien (esim. kvartsi) yhteydessä oleva arseeni ei liukene kovin helposti (kvartsi ei ole herkkä rapautumaan) => Arseenin esiintymismuoto pitää selvittää Liukenemisherkkyys ja kulkeutuminen tunnetaan vielä kovin huonosti 6
7 Kallioperän arseeniriski 1/2 Kiviainestuotanto Riski voidaan välttää, ei valita arseeniriskialuetta (edellyttää kartoitusta) Rakentamiseen liittyvä louhinta (tienrakennus, tunnelit) On vaikeampi valita aluetta Edellyttää arseeniriskin hallintatoimia Murskaustoiminta Muualta tuotavan kiven arseenipitoisuus pitää tuntea Edellyttää arseeniriskin hallintatoimia, jos murskataan As-pitoista kiveä Louhimisen ja murskaamisen yhteydessä tuoreessa kivipinnassa arseeni joutuu veden ja ilman kanssa kosketuksiin. Arseenin kuljettajana toimii pääasiassa vesi. Mitä pienemmäksi kivi murskataan, sitä enemmän syntyy tuoretta reaktiivista pintaa => Arseenin liukeneminen pitää tuntea => Liikkeelle lähteneen arseenin pysäyttäminen (suodatinmateriaali tai rakenne) pitää selvittää => Arseenin stabilointi suodatinmateriaaliin pitää selvittää 7
8 Kallioperän arseeniriski 2/2 Louhimisen ja murskaamisen aiheuttaman pölyn arseeniriski ja ihmisten mahdollinen altistuminen pölyn kautta on vielä selvittämättä Jopa 10 % kivestä voi murskattaessa muuttua pölyksi Läjitys ja välivarastointi, reaktiot sade- ja sulamisvesien kanssa Pysäyttäminen Seuranta tarpeen Arseenipitoisen louheen ja murskeen käyttö Tienpohjat, rakennuspohjat, piha- ja puistorakenteet Materiaalin sopivuus pohjavesialueilla tai pihoilla Uusi tasapainotila muodostuu, mutta kuinka kauan sen syntyminen kestää Seuranta tarpeen 8
9 Arseeniriskin hallitsemiseksi tarvitaan toimintamalleja Tampereen alueen kallioperän erityispiirteenä on korkeat arseenipitoisuudet Alueella on meneillään ja suunnitteilla useita maanrakennukseen ja louhintaan liittyviä suuria hankkeita Kestävä yhdyskuntarakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintamallia arseeniriskin hallitsemiseksi 9
10 Arseeni on terveysriski Arseeni on syöpää aiheuttava aine, josta on haittaa ihmisille sekä eliöille. Kalliolouhinnan ja kiviaineksen murskaamisen vaikutusta arseenin käyttäytymiseen on tutkittu toistaiseksi vain vähän Arseeniriski on kuitenkin hallittavissa, selvitettäviä asioita: Riskialueiden kartoitus ja rajaus (tietyt kivilajit tietyt alueet laajassa mittakaavassa tiedetään, aineistoja ja tietoa jo melko paljon) Paikkakohtainen tutkimus tarpeen Tutkittava arseenin esiintymismuotoa, liukoisuutta, kulkeutumista sekä pysäyttämistä ja pysymistä suodatin materiaalissa (stabilointi) Arseeni otettava huomioon maankäytön suunnittelussa Ennakoivat selvitykset tarpeen Arseenin pääsy käsitellystä maa- ja kiviaineksista pohja- ja pintavesiin pitää estää Seurantaa tarvittaessa 10
11 Kiitos 11
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla
Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla ASROCKS-hanke: ASROCKS on kolmivuotinen EU:n Life+ ympäristöpolitiikka ja hallintoohjelman osittain
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen
Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen
Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla
Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla 5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Birgitta Backman 1, Ritva Mäkelä-Kurtto 2, Merja Eurola 2 ja Samrit Luoma 1 1 Geologian tutkimuskeskus, PL 96,
ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa
ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
Pirkanmaan keskuspuhdistamo YVA-selostus 1
Pirkanmaan keskuspuhdistamo LIITE I 1 Kallio- ja maaperän sekä pohjaveden paikoin kohonneen arseenipitoisuuden sekä alueella sijaitsevien pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttamat ympäristöriskit. 1 MENETELMÄ
maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus
Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia
ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista
ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista, Timo Tarvainen, Terhi Ketola, Jaana Sorvari ja muut projektin toteuttajat GTK:sta, TTY:sta
Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö CE-merkinnän peruspilarit Kokemuksia CE-merkinnän käyttöönotosta Puutteita tiedoissa
TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK
Johdanto 1. Johdanto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Arseeni on alkuaine, jota on luontaisesti pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Kallioperästä arseenia saattaa
ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet
Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
General and site-specific conceptual models for qualitative risk assessment
LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS General and site-specific conceptual models for qualitative risk assessment Käsitteelliset mallit riskinarvioinnin kohdentamiseksi Heli Lehtinen Jaana Sorvari Sirkku Tuominen
2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana
Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana 2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Juomaveden liian korkea arseenipitoisuus
9. Hankkeessa käytettyjen menetelmien tarkastelu
Hankkeessa käytettyjen menetelmien tarkastelu 9. Hankkeessa käytettyjen menetelmien tarkastelu Timo Ruskeeniemi 1, Jaana Sorvari 2, Eija Schultz 2, Heli Lehtinen 2, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi 3, Birgitta
Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto
Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Turun yliopisto Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata Pirkanmaan ja Satakunnan moreenin geokemialliset yleispiirteet
Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
ASROCKS-hankkeen selvitys Pirkanmaan kallioperän arseenipitoisuuksista kalliokiviaineksen tuotantoon kaavailluilla alueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.10.2014 Arkistoraportti 93_2014 ASROCKS-hankkeen selvitys Pirkanmaan kallioperän arseenipitoisuuksista kalliokiviaineksen tuotantoon kaavailluilla
KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 18.4.2018 KaiHaMe projektin loppuseminaari, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteitä muodostuu suuria määriä ja niiden
LARI HANNUKAINEN ARSEENIRISKIN HALLINTA KALLIORAKENNUSHANKKEEN TO- TEUTUSVAIHEEN AIKANA
LARI HANNUKAINEN ARSEENIRISKIN HALLINTA KALLIORAKENNUSHANKKEEN TO- TEUTUSVAIHEEN AIKANA Diplomityö Tarkastajat: Professori Pauli Kolisoja ja tutkijatohtori Aino-Maija Lakaniemi Tarkastajat ja aihe hyväksytty
Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
ASROCKS hanke: Viestinnän onnistumisen arviointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo ASROCKS hanke: Viestinnän onnistumisen arviointi Mira Markovaara-Koivisto, Paavo Härmä, Helena Saarinen, Taina Järvinen, Birgitta Backman, Jouko Vuokko,
Arseeni Pirkanmaalla esiintyminen, riskinarviointi ja riskinhallinta
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Geoympäristötekniikka Arseeni Pirkanmaalla esiintyminen, riskinarviointi ja riskinhallinta RAMAS-hankkeen tärkeimmät tulokset Toimittajat: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Timo Ruskeeniemi,
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
Sulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Heinolan taustapitoisuudet Arkistoraportti 108/2014 Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 28.11.2017 KaiHaMe Työpaja, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteiden karakterisointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää
Riittävä ja kohtuullinen arseeniriskin hallinta. kiviainestuotannossa ja maarakentamisessa?
LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS Riittävä ja kohtuullinen arseeniriskin hallinta kiviainestuotannossa ja maarakentamisessa? Yhteenveto ASROCKS työpajan 19.11.2013 Learning Café teemapöydistä Yhteenveto ASROCKS
Keraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LAHDESJÄRVEN ETELÄOSA, TAMPERE ASEMAKAAVA 8534
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 219 570 Päivämäärä 15.10.2014 LAHDESJÄRVEN ETELÄOSA, TAMPERE ASEMAKAAVA 8534 MAA- JA KALLIOPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,
OJALAN OSAYLEISKAAVA KIVIAINESTUTKIMUS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.3.2013 ID 564271 OJALAN OSAYLEISKAAVA KIVIAINESTUTKIMUS KIVIAINESTUTKIMUS, OJALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE Tarkastus 8.3.2013 Päivämäärä
TÄMÄN HETKEN NÄKEMYS TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTA- MOHANKKEEN LOUHINTOJEN URAKOIMISESTA
KUVAUS LOUHINTAURAKOISTA 1 (5) TÄMÄN HETKEN NÄKEMYS TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTA- MOHANKKEEN LOUHINTOJEN URAKOIMISESTA YLEISTÄ Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakenteet sijoittuvat mm. kuilurakennuksia,
HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan
28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva
Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/59 6.11.2009 Espoo Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816
ARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen
Toimittajat: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Pertti Lahermo Geologian tutkimuskeskus, 45 49, 2004. ARSEENI MAAPERÄSSÄ Tarvainen, Timo 2004. Arseeni maaperässä. Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset
Kopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
Pirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma
Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 20.12.2010 Espoo Pirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma Sisällysluettelo
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla
Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
Sähköpostitse: antti.nupponen@mediasolution.fi; CC: juha.sario@ymparistolaki.fi
Syväojan omakotiyhdistys ry Antti Nupponen PL 115 01801 KLAUKKALA Karrintie 1 C (VANTAA) Sähköpostitse: antti.nupponen@mediasolution.fi; CC: juha.sario@ymparistolaki.fi Asia: LAUSUNTO VANTAAN LUHTAANMÄEN-SYVÄOJAN
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 131 04.10.2018 Ympäristönsuojeluviraomaisen lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n hakemuksesta uuden NP4-altaan rakentamiseksi sekä NP-rikastushiekan läjittämiseksi altaaseen
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Otsikko Sivu 80 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 135
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 132 Rakennus - ja ympäristölautakunta 30.09.2014 AIKA 30.9.2014 klo 19:00 21:00 PAIKKA Rakennustoimisto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 80 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN
Petri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN KAAVA-ALUEEN KALLIOMASSOJEN MÄÄRÄ- JA LAATUSELVITYS TAMPERE
LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN KAAVA-ALUEEN KALLIOMASSOJEN MÄÄRÄ- JA LAATUSELVITYS TAMPERE 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde sijaitsee Tampereen Lahdesjärvellä. Alue rajautuu pohjoisessa Leppästensuonkatuun ja länsireunalla
Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus
Kuva P. Sarala Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus 1 Geologinen lähestyminen pohjoiseen puhtauteen Sisältö Kallioperä
Kalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
7 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET. 7.1 Nykytilanne
Sääksjärven kiviaineksen otto ja kierrätys 65 Ympäristövaikutusten arviointiselostus 30.11.2010 7 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET 7.1 Nykytilanne 7.1.1 Asutus Hankealue sijaitsee Lempäälän Sääksjärven
ASROCKS project: Evaluation of dissemination
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo ASROCKS project: Evaluation of dissemination Mira Markovaara-Koivisto, Paavo Härmä, Helena Saarinen, Taina Järvinen, Birgitta Backman, Jouko Vuokko,
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
14. Maa- ja kallioperä
14. Maa- ja kallioperä 14.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 14.1.1 Vaikutusten alkuperä Hankkeessa maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia syntyy Nyky+ vaihtoehdossa uusien puhdistamorakennusten
VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 26.1.2015 VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET KIVIAINESTUTKIMUKSET VUOREKSEN KAAVA-ALUE KIVIAINESTUTKIMUKSET Tarkastus
JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen
Hämeenlinnan taajamageokemia Timo Tarvainen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 17 2011 Kannen kuva: Näytteenottajia Hämeenlinnan toripuistossa kesällä 2010. Kuvaaja Tauno Valli GTK. Sisäkannen kuva: Näytteenottoa
Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2123/2007/41 21.8.2007 Espoo Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä
TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4
Luonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta
Kaivannaisalan ympäristöpäivät 15 16.9.2009 Lappeenranta 1 Luonnonkiven kriteerit - Eheys - Vähän rakoja, suuri blokkikoko - Tasalaatuisuus - Tasavärinen ja rakenteinen - Ulkonäkö - Mahdollisimman vähän
Pohjavesinäytteenoton suunnittelu ja näytteenottomenetelmät
Pohjavesinäytteenoton suunnittelu ja näytteenottomenetelmät Laboratorioalan Luentopäivät 7.5.2018, Tampere Anna Liisa Kivimäki, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Anna Liisa Kivimäki
Luontaisia ja ihmisen aiheuttamia arseenipitoisuuksia Pirkanmaan alueella
1 Luontaisia ja ihmisen aiheuttamia arseenipitoisuuksia Pirkanmaan alueella Arseenipitoisuustietoa maaperän eri kerroksista, kaivoksen rikastehiekasta ja sen pölystä, vedestä louhoksilla, kyllästämöalueilla
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla
Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan
Mak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 24.9.2015 Edellinen päiväys: KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 12. 1.2
Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:
2 Itä-Suomen yksikkö K/781/41/2006 29.12.2006 Kuopio Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala Reino Kesola Tilaaja: 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Reino Kesola KUVAILULEHTI Päivämäärä /
Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
ja mitä siitä sitten seuraa
Eeva-Liisa Hallanaro & Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Arseenia kalliossa! ja mitä siitä sitten seuraa LIFE10ENV/FI/00062 ASROCKS With the contribution of the LIFE Financial Instrument of the European Union
Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.
17 Nurmes Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä. Selvityksessä keskityttiin lähinnä pääteiden ja rautateiden varsille,
eer,: :.. ;,,,,,-,., Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki MITEN SORANOTTO VAIKUTTAA POHJAVEDEN LAATUUN
;, Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki 26.9.1984 I p......,,,-,>., '.... i :. QS3G eer,: :.. ;,,,,,-,., *. 1 '. ' 2 :.,-'t,a,.,,..-.., rr-n, ; y.; i!.,,!:,.,,~,.,~',.~aj< [;//5k}:-.i,;;..;i;'(
Tutkimusraportti 182 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoisuudet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 182 2010 Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoisuudet Summary: Geochemical baselines in the Pirkanmaa region Tarja Hatakka (toim.), Timo Tarvainen, Jaana