KAJAANIN KAUPUNKI. Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI 16X KAJAANIN KAUPUNKI Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Tutkimusraportti

2 16X Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n, Kajaanin kaupungin tai Kainuun ELYkeskuksen antamaa kirjallista lupaa. Pöyry Finland Oy / Ympäristöpalvelut, Oulu FM Pekka Keränen, maaperägeologi FM Tapio Leppänen, ympäristögeologi, johtava asiantuntija DI Titta Anttila, osastopäällikkö Yhteystiedot Tutkijantie 2 A FI OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Tel Fax Kansi Kaatopaikan lakiosaa kaatopaikan keskiosalla ( ) Copyright Pöyry Finland Oy

3 16X Sisältö 1 YLEISTÄ 4 2 KAATOPAIKAN TOIMINTA 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 7 4 MAASTOTUTKIMUKSET Maanäytteiden otto ja putkien asennus Vesinäytteiden otto Kaasunmittaus 8 5 LABORATORIOTYÖT 8 6 HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET Kallioperä Maaperä Pohjavesi Pintavesi 11 7 MAA- JA JÄTETÄYTTÖNÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET Öljyhiilivedyt Orgaaniset yhdisteet PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet Kloorifenolit Torjunta-aineet Metallit 14 8 LIUKOISUUSTUTKIMUKSET 15 9 VESINÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET Öljyhiilivedyt Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Muut orgaaniset yhdisteet Metallit Fysikaalis-kemialliset parametrit PINTAVEDEN LAATU KAATOPAIKAN ETELÄPUOLELLA 21 Copyright Pöyry Finland Oy

4 16X KAATOPAIKKAKAASUT RISKITARKASTELU Yleistä riskinarvioinnista Alueen nykytila Haitta-aineiden ominaisuuksista Kulkeutumisriski Altistusreittien arviointi Laskennallinen riskinarvio Yhdisteiden valinta riskinlaskentaan Kvantitatiivisessa riskinarvioinnissa huomioidut tilanteet Lähtötietojen määritys Riskin laskenta Epävarmuustekijät JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnostustarve Esitys jatkotoimenpiteiksi VIITTEET 39 Liitteet 1 Tiivistelmä Maaston kaatopaikan vanhoista tutkimuksista 2 Tutkimuspistetiedot 3 Analyysitulokset 4 Innov-X- ja PID-mittaustulokset 5 Valokuvia tutkimuskohteen alueelta 6 Mallinnuksen lähtötiedot (BTEX) 7 8 Riskinarvioinnin tulokset (BTEX) Mallinnuksen lähtötiedot ja riskinarviointi (raskasmetallit) Kartta ja piirrosliitteet 1 Sijaintikartta 2 Tutkimuskartta 3 Pohjaveden pitoisuudet, pilaantuneisuuden rajaus 4 Leikkaukset A-A ja B-B Asiakirjan jakelu: Kajaanin kaupunki / Jari Säkkinen Kajaanin kaupunki / Inkeri Neuvonen Kainuun ELY-keskus / Janita Peltonen Copyright Pöyry Finland Oy

5 16X Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi TUTKIMUSRAPORTTI 1 YLEISTÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kajaanin Maaston entisen kaatopaikan ympäristölleen maaperän, huokoskaasun, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisen kautta aiheuttaman haitan laatu ja laajuus. Lähistöllä on myös muita ympäristöä mahdollisesti pilaavia toimintoja, joiden vaikutus pyrittiin mahdollisuuksien mukaan erottamaan Maaston kaatopaikan vaikutuksista. Valtatien 5 alittavan nk. golfkentän puron öljypitoisuus ja mahdollisen öljyn tulosuunta ja yhteys Maaston kaatopaikkaan pyydettiin myös selvittämään. Kaatopaikasta on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ja ympäristöhallinnon ajantasaisen ohjeistuksen (Ympäristöministeriö 2014) mukainen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio (nk. riskinarviointi). Riskitarkastelussa esitetään perusteluineen johtopäätös siitä, onko olemassa ympäristö- tai terveysriskien/-haittojen kannalta tarvetta kaatopaikan ja/tai lähiympäristön kunnostus- tai muille toimenpiteille (esim. tarkkailu, maisemointi). Kainuun Ely-keskuksen ja Kajaanin kaupungin aineiston perusteella laadittiin tarjousvaiheessa tutkimusohjelma, jonka pohjalta tutkimukset myös pääosin toteutettiin. Ennen tutkimusten aloittamista tehtiin kohteen alueella tilaajan, Kainuun Ely-keskuksen ja konsultin edustajan kanssa maastokäynti ( ). Pisteet voitiin sijoittaa ohjelman mukaisiin paikkoihin lukuun ottamatta pistettä 108, jota siirrettiin Sormustien reunasta Kaikukadun reunaan kairausteknistä syistä johtuen (ei sopinut kairaamaan). Käynnin yhteydessä tilaajan edustajat esittivät kahta lisäpistettä, joista toinen tuli kaatopaikan eteläpuolelle ja toinen länsipuolelle. Ne myös toteutettiin. 2 KAATOPAIKAN TOIMINTA Maaston kaatopaikka sijaitsee Kajaanissa Lohtajan kaupunginosan luoteispuolella, osoitteessa Vuoreslahdentie. Kiinteistörekisteritunnus on (Lahjoitusmaa). Kiinteistön omistaa Kajaanin kaupunki. Kohteen sijainti on esitetty karttaliitteessä 1. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 5324,8 ha. Kaatopaikan pinta-ala on Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan 14 ha. Ko. pinta-ala kuvaa yhdyskuntajätteen täyttöalueen laajuutta. Nykyisellään täyttöalueen laajuus on noin 21 ha ja laajenee edelleen (ylijäämämaat). Kaatopaikka on toiminut Kajaanin kaupungin yleisenä kaatopaikkana vuosina Jo tätä ennen alueella oli toimitettu jätteitä. Jätteitä poltettiin vuoteen 1975 saakka, jonka jälkeen käsittelymuotona käytettiin läjitystä ja täyttötapana päätypengertä. Jätettä tiivistettiin telakoneilla, mutta alkuvuosina tiivistäminen oli epäsäännöllistä. Vuodesta 1982 lähtien jätteen tiivistämisessä käytettiin Tana-kaatopaikkakonetta. Peitemaana kaatopaikalla käytettiin ylijäämämaata aina kun sitä oli saatavilla, mistä johtuen peitemaan määrä vaihteli suuresti. Kaatopaikan käytön loppuvaiheessa ylijäämämaan osuus koko jätemäärästä oli jopa puolet. Copyright Pöyry Finland Oy

6 16X Kuvassa 1 on kaatopaikka v ja kuvassa 2 v Karttaliitteestä 2 ilmenee täyttöalueen laajentuminen. Kuva 1. Kaatopaikka v ilmakuvalla (Ilmakuva: Kajaanin kaupunki). Kuva 2. Kaatopaikka v ilmakuvalla (Ilmakuva: MML). Vasemmalla yläkulmassa on Olliskannevan teollisuusjätteen kaatopaikka. Copyright Pöyry Finland Oy

7 16X Kaatopaikalle sijoitettiin yhdyskuntajätettä, teollisuusjätettä (lähinnä pienteollisuudesta), ylijäämämaata, rakennusjätettä, lietteitä, kompostitavaraa ja lunta. Ympäristöhaittoina on ollut savu-, roskaantumis- ja rottahaittoja Lohtajan ja Purolan kaupunginosiin saakka. Kaatopaikalla on läjitetty ja poltettu myös nykyisin ongelmajätteeksi luokiteltavia jätteitä, joita tuotiin pienyrityksiltä ja erilaisilta virastoilta ja laitoksilta: liuottimia, maalijätteitä, kiinnitteitä, kehitteitä ja pesuainesakkoja. Kaatopaikalla on rikottu akkuja, jolloin akkuhapot ovat päässeet valumaan maahan. Kaatopaikkatoiminnan alkuvaiheessa kaikki mahdollinen öljy poltettiin samassa säiliössä, joukossa oli myös muuntamoöljyä (PCB). Lukollinen jäteöljysäiliö saatiin vuonna 1976 ja tämän jälkeen öljy toimitettiin muualle poltettavaksi. Öljynerotuskaivojen jäte sijoitettiin muun jätteen joukkoon. Kaatopaikka on ollut vartioimaton ja kaupunki on suositellut kaikkien mahdollisten jätteiden viemistä sinne. Kaatopaikkatoiminnan päätyttyä alueelle on kuljetettu ylijäämämaita. Vuosina alue on toiminut vain maankaatopaikkana. Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet Kaatopaikkaa kiertää laskuoja, jonka kautta suotovedet ohjataan kaatopaikan pohjoispuolelta kohti Kajaanijokea. Kaatopaikan itäosaan on rakennettu vuosina salaoja estämään suotovesien imeytymistä maaperään ja pohjaveteen. Salaojavedet ohjataan myös pohjoisen suuntaan. Salaojan likimääräinen sijainti on esitetty karttaliitteessä 2. Nykyinen ja tuleva käyttö Kainuun ympäristökeskus on myöntänyt luvan Kajaanin kaupungille maaainesten läjitykseen Maaston kaatopaikalle. Lupa on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Luvan mukainen täyttömäärä on m3rtr. Vuoteen 2013 mennessä alueelle oli tuotu maa- ainesta tonnia. Maanläjitysalue sijaitsee osittain vanhan kaatopaikan päällä ja osittain sen länsipuolella. Kaatopaikan alue toimii myös jonkinlaisena virkistysalueena, talvella kaatopaikan rinne toimii pulkkamäkenä ja hiihtolatu kulkee sen välittömässä läheisyydessä. Kaatopaikka sijaitsee Kajaanin keskustan osayleiskaava-alueella. Alue on yleiskaavassa merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Vuoden 2004 ympäristöluvan mukaisesti maa-aineksen läjityksellä kaatopaikan alue rakennetaan valmiiksi ja täytön päätyttyä alue viimeistellään myöhemmin laadittavan istutus- ja kalustussuunnitelman mukaisesti palvelemaan kaavan mukaista käyttöä. Myös kaatopaikkasuunnitelman (1987) mukaan alue tullaan maisemoimaan virkistysalueeksi. Naapurusto Kaatopaikan länsi- ja pohjoispuolella kulkee lounas-koillinen -suuntainen voimalinja. Ollliskannevan (Parkinmäen) kaatopaikka sijaitsee Maaston kaatopaikasta luoteeseen noin 250 metrin päässä. Se on perustettu v ja on toiminut teollisuusjätteen kaatopaikkana. Sinne on sijoitettu UPM:n Kajaanin tehtaiden jätettä, mm. kuori- ja puujätettä, kuitua, tuhkaa ja kuonaa, meesaa ym. prosessijätettä. Paperitehtaan jätteiden lisäksi sinne on sijoitettu myös muiden teollisuuslaitosten jätteitä. Olliskannevan kaatopaikka on nykyään (v >) Kuusakoski Oy:n hallinnassa ja on pieneltä osalta toiminnassa. Kaatopaikan pohjavesivaikutuksia on tutkittu ja todettu (Pöyry Finland Oy 2014) sen itä- ja koillispuolella sijaitsevista pohjavesiputkista otetuista näytteistä kohonneita AOX-pitoisuuksia (orgaanisesti sitoutuneet halogenidit; kloridi, bromidi ja jodidi). Copyright Pöyry Finland Oy

8 16X Maaston kaatopaikan itä- ja kaakkoispuolella on Lohtajan kaupunginosa. Asutuksesta lähimpänä kaatopaikkaa sijaitsevat Sormustien, Pirtapolun ja Sukkulatien pientalot. Pirtapolulla sijaitsee päiväkoti (karttaliite 2). Lähin asuintalo on arviolta alle sadan metrin päässä kaatopaikan reunasta. Asutus on pääosin peräisin luvulta. Tätä ennen Lohtajan alueella on ollut ilmakuvien ja karttatarkastelun perusteella lähinnä metsämaata ja peltoa. Kajaanin golfkentän kohdalla valtatien 5 alittavassa purossa on takavuosina havaittu öljyn hajua. Asiaa ei ole tutkittu enempää, mutta on herännyt epäilys siitä, voisiko mahdollisen öljyn alkuperä olla Maaston kaatopaikka. Puro näkyy karttaliitteessä 1. Kohdealueen kallioperä-, maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitiedot on kuvattu luvussa 6. 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Maaston kaatopaikan alueella on tehty tutkimuksia 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. alussa. Vesinäytteitä on otettu myös vuosina 2005 ja Tutkimuksilla on selvitetty alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteita sekä suotovesien kulkeutumista asutuksen suuntaan. Tutkimusten perusteella kaatopaikalta suotautuu lika-aineita pohjaveteen, jotka kulkeutuvat Sormustietä kohti. Maaperän ja pohjaveden pitoisuudet ovat olleet kuitenkin pieniä. Vuodenvaihteessa 1992/1993 on rakennettu suotosalaoja kaatopaikan reunaan, jonka tehtävänä on katkaista pohjaveden virtausta Sormustielle päin. Tutkimusraportissa todetaan Suoritettujen tutkimusten ja toteutettujen kunnostustoimenpiteiden perusteella voidaan todeta, ettei entisestä kaatopaikasta aiheudu asuntoalueella pohjavesien kautta terveydellistä uhkaa tai vaaraa. Kaatopaikalla tehdyt tutkimukset on kuvattu Kainuun ELY-keskuksen yhteenvedossa, josta ote on liitteenä 1. Viiteluettelosta ilmenee tarkemmin alueella tehdyt tutkimukset. Tämän raportin tulosten yhteydessä on esitetty myös aikaisempien tutkimusten tuloksia (Kainuun ympäristökeskus ja Kajaanin kaupunki 1998, Kainuun ELY-keskus 2015). 4 MAASTOTUTKIMUKSET Maanäytteiden otto ja putkien asennus Kaatopaikka-alueella maanäytteenotto sekä putkien asennus toteutettiin maaperän kivisyyden ja kallioon saakka ulottuvien kairausten vuoksi porauskalustolla (suojaputkikalusto). Näytteenottoon käytettiin kierrekairaa. Näytteet täyttöalueella otettiin tasoilta 0,0-1,0 m, 1,0-2,0 m jne. täytön pohjaan saakka. Täyttöalueen ulkopuolella maanäytteet otettiin pohjavesipinnan tasolta sekä eri maakerroksista vedenläpäisevyysominaisuuksien määrittämiseksi. Näytteet otettiin tiiviskantisiin näyteastioihin tai kaasutiiviisiin näytepusseihin. Näytteitä säilytettiin viileässä. Huokoskaasuputket (3 kpl) asennettiin jätetäytön alueelle siten, että putken alapää alkoi jätetäytön pohjasta. Putken siiviläosa ulotettiin noin 1,0 m syvyydelle maanpinnasta. Putken tyvet tiivistettiin muovilla ja bentoniitilla, jotta korvausilma ei pääse putkeen. Huokoskaasuputkena käytettiin ns. sähkömiehen putkea. Copyright Pöyry Finland Oy

9 16X Pohjavesiputkien siiviläosat asennettiin alkamaan pohjavesipinnasta alaspäin kallion pintakerrokseen saakka. Pohjavesiputkena käytettiin tehdasvalmisteista Jensen PEHputkea. Putki on elintarvikekelpoinen, sisähalkaisija on 50 mm, siivilän reikäkoko on 0,3 mm. Pohjavesi- ja huokoskaasuputkien sijainnit ja korkeudet kartoitettiin tarkkuus- GPS:llä; ETRS-TM35FIN tasokoordinaatit ja korkeusasema N2000-järjestelmässä. 4.2 Vesinäytteiden otto Vesinäytteet otettiin noin 3-4 viikon kuluttua putkien asennuksesta Vesinäytteet otettiin kaikista uusista pohjavesiputkista (8 kpl) sekä yhdestä olemassa olevasta putkesta (Pohjavesiputki). Lisäksi vesinäytteet otettiin yhdestä huokoskaasuputkesta kaatopaikan täyttöalueelta (103) sekä kaatopaikan mittapadolta. Ennen näytteenottoa mitattiin kaikista putkista vesipinnat, myös täyttöalueen putkista. Öljyhavaintojen varmistamiseksi otettiin ( ) pintavesinäyte ns. golfkentän purosta vt 5:n itäpuolelta. Näytteenottopisteestä ylävirran puolella suoritettiin ojassa myös silmämääräistä pilaantuneisuustarkastelua. Vesinäytteet otettiin noudattaen Suomen ympäristökeskuksen ajantasaista ohjeistusta, jonka mukaan huuhtelupumppauksen kesto tulee mitoittaa havaintoputken vesitilavuuden mukaan, esim. 3-5-kertaisena (Karvonen ym. 2012). Näytteet otettiin putkista uppopumpulla. Näytteenoton yhteydessä putkesta poistettiin vettä noin 20 minuutin ajan. Putkissa 108 ja 109 tuotto oli hyvä ja vesipinta palautui nopeasti, mutta kaatopaikan lähialueen putkissa tuotto oli selvästi huonompi. Täyttöalueella kaatopaikan sisäisen veden näyte putkesta 103 ja kaatopaikan länsipuolella olevan putken 111 näytteet otettiin kertakäyttöisillä yksittäispakatuilla muovisilla näytteenottimilla (Bailer: halkaisija 38 mm, pituus 1000 mm, tilavuus 1 litra). Ottimet ovat PET-muovia ja hyväksytty ympäristönäytteenottoon. Näytteet otettiin laboratorioiden toimittamiin pulloihin heidän ohjeidensa mukaisesti. Näytteitä säilytettiin valolta suojattuna viileässä (kylmälaukut+kylmäpatruunat). Otetut vesinäytteet toimitettiin välittömästi näytteenoton jälkeen laboratorioon. 4.3 Kaasunmittaus Jätetyttöalueelle asennetuista putkista mitattiin kannettavalla kaasuanalysaattorilla (GA2000) kaatopaikkakaasujen pitoisuudet eli metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Pitoisuuksien perusteella voidaan arvioida jätetäytön materiaalin hajoamistilaa. 5 LABORATORIOTYÖT Kaikista näytteistä (30 kpl) tutkittiin metallipitoisuudet Innov-Xröntgenfluoresenssilaitteella ja haihtuvat hiilivedyt PID-mittarilla. Mittausten tulokset ilmenevät liitteestä 4. Innov-X-mittauksilla saadaan selville näytteiden alkuaineiden (metallit) alustavat pitoisuudet. PID-mittauksilla saadaan selville haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet. Copyright Pöyry Finland Oy

10 16X Maanäytteet laboratorioanalyyseihin valittiin mittaustulosten, pisteiden sijaintien ja kairaushavaintojen perusteella. Tehdyt analyysit ilmenevät taulukosta 1. Laajan haittaaineanalytiikan (Terrattest) sisältö ilmenee analyysitodistuksesta. Liukoisuudet määritettiin 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN ). Vesinäytteet analysoitiin taulukon 2 mukaisesti. Pisteet sijoittuvat kaatopaikka-alueelle. Taulukko 1. Maanäytteiden analyysit ,0-4,0 - x 102 2,0-3,0 - x 102 4,0-5,0 x ,0-4, , x** 104 1,5 - x x 106 1,5 - x x PAH ja PCB x 2-vaiheinen ravistelutesti x - x - - x - x - x - x - x - x - - ph x x x - x x *) As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, V, Sb, Zn + Hg, **) Sisälsi fraktioinnin. Taulukko 2. Vesinäytteiden laboratorioanalyysit. Syvyys Terrattest C5-C40 Öljyhiilivedyt Maaston kp 101 1,0-3,0 - - Pimametallit* Terrattest C5-C40 metallit* Öljyhiilivedyt Pima- Maaston kp 103 x x x x x x x x x x x x x Pohjavesiputki x - - Mittapato - x x Oja (vt5) - x - *) sähkönj., ph, kloridi, kok.p, kok.n, NO3-N, NH4-N, kolit Fys-kem. parametrit* Näytteet analysoitiin öljyhiilivetyjen, metallien, PCB- ja PAH-yhdisteiden osalta SGS Oy:n laboratoriossa, Terrattestit teetettiin Eurofins Scientific Finland Oy:n laboratoriossa, liukoisuudet Ahma Ympäristö Oy:n ja fysikaalis-kemiallisten parametrit Nablabs Oy:n laboratoriossa. Laboratoriot ovat akkreditoituja laboratorioita. Analyysitulokset ovat liitteenä 3. Kahdesta täyttöalueen itäpuolen pisteestä (104 ja105) tehtiin rakeisuusmääritykset Pöyry Finland Oy:n Oulun maalaboratoriossa. - x x x x x x x x - x - 6 HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET 6.1 Kallioperä Kaatopaikka-alueen kallioperä on Geologian tutkimuskeskuksen kallioperäkartan (Suomen geologinen yleiskartta 1: , Lehti 3431 Kajaani) mukaan pääosin graniittia, mutta osin myös kiillegneissiä. Kartan mukaan kaatopaikan alueella ei ole siir- Copyright Pöyry Finland Oy

11 16X roksia tai ruhjeita. Alueen kallioperä on laadultaan sellaista, ettei se sisällä esimerkiksi kohonneita raskasmetallipitoisuuksia tai sulfidimineraaleja (ei esimerkiksi mustaliusketta). 6.2 Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan ( perusteella Maaston kaatopaikka-alueen maaperä on pääosin moreenia (kuva 3). Vanhojen peruskarttojen ( ) perusteella täytön keskiosalla on myös matala luode-kaakko suuntainen moreeniharjanne, jonka luonteisosalla on myös kallionpinta paljastuneena. Ohuen maapeitteen /kalliomaan likimääräisen sijainti ilmenee karttaliitteestä 2. Kairausten ja aikaisempien tutkimusten perusteella kaatopaikan itä- ja eteläpuolella maaperä on pääosin silttistä hiekkamoreenia hiekkamoreenia kuten myös aikaisempien tutkimusten perusteella. Rakeisuusanalyysien mukaan pisteiden 104 ja 105 näytteet olivat hiekkamoreenia. Vuonna 1990 tehtiin myös vedenläpäisevyyskokeita. Välittömästi kaatopaikan itäreunan, reunaojan kaatopaikan puolella sijaitsevassa koekuopassa III aines oli pääosin hiekkamoreenia ja sen vedenläpäisevyys oli 2,14 x 10-7 m/s. Sormustien suunnassa koekuopassa I, noin 60 m koekuopasta III itään, maa-aines oli hiekkamoreenia ja sen vedenläpäisevyys oli 1,35 x 10-7 m/s. Kallionpinta havaittiin kaatopaikan itäpuolella 7,5-20,5 m syvyydellä maanpinnasta. Syvimmillään se oli pisteissä 108 ja 109, jotka sijoittuvat Sormustien itäpuolelle Kaikukadun lähialueelle. Näissä pisteissä oli kairaushavaintojen perusteella moreenin alla myös lajittuneempaa ainesta. Kaatopaikan länsipuolen pisteessä 111 havaittiin turvekerroksen alla silttiä. Tämä piste tehtiin käsikairauksella, koska alueelle ei päästy kairakoneella. Läheisten Olliskannevan putkitietojen perusteella syvemmällä maa-aines on moreenia. Kaatopaikkatäytön paksuus oli tutkimuspisteiden alueilla 5-11 m. Täytön alla oli moreeni. Tarkemmin alueen maaperä- ja kallionpintatiedot ilmenevät putkikorteista (liite 1) ja poikkileikkauspiirroksista (kartta- ja piirrosliite 4). Copyright Pöyry Finland Oy

12 16X Kuva 3. Maaston kaatopaikan alueen maaperän yleispiirteet. HMr= hienoainesmoreeni, HkMr= hiekkamoreeni, Ka= kallio/kalliomaa ( 6.3 Pohjavesi Pohjavesi on kohteen alueella lähellä maanpintaa. Syyskuussa ( ) tehdyn mittauksen perusteella pohjavesi oli kaatopaikan itä- ja eteläpuoleisissa putkissa noin 0,4-2,65 m syvyydellä maanpinnasta eli tasolla +159, ,29 (N2000). Kaatopaikan länsipuolen putkessa 111 vesipinta oli maanpinnan tasolla (+168,82). Täyttöalueella olevissa putkissa ( ) vesipinta oli 4,8-6,5 m syvyydellä maanpinnasta eli noin tasolla +169, ,51 (N2000). Vesipintojen perusteella kaatopaikan itäpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu itään (karttaliite 3). Täyttöalueen vesipintojen (3 putkea) perusteella kaatopaikka-alueella pohjaveden/suotoveden virtausta tapahtuu myös etelään. Täyttöalueen vesipinnat edustavat kaatopaikan sisäisen veden pintaa, joka on todennäköisesti myös orsivettä. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä katopaikka-alueen vettä hyödynnetä. Kohteen kaakkoispuolella on olemassa olevan aineiston perusteella kaksi kaivoa. Kaivojen nykyisestä käytöstä ei ole tietoa. Kaivot sijaitsevat kuitenkin kaavoitetulla alueella, jossa on kunnallinen vesijohtoverkosto. 6.4 Pintavesi Kaatopaikan suotovedet purkautuvat pääosin pintavaluntana ojia pitkin avovesistöön, jonne virtausetäisyys on n m. Kaatopaikkaa kiertää avo-oja, joka laskee kaatopaikan pohjoispuolelle. Vuoden 1989 vaaituksissa havaittiin laskuojassa kynnys, joka esti pintavettä virtaamasta pois kaatopaikka-alueelta ja vettä pääsi imeytymään jossain määrin maaperään ja pohjaveteen. Ongelmaa hoitamaan on kaatopaikan pohjois- ja itäpuolelle vuosina rakennettu suotosalaoja, jonka vedet on ohjattu pohjoisen suuntaan. Salaojassa on tarkistuskaivot. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on ohutturpeista suota. Sieltä on jossain määrin pintaveden virtausta etelän suuntaan ja edelleen itään (ns. golfkentän puro). Copyright Pöyry Finland Oy

13 7 MAA- JA JÄTETÄYTTÖNÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 16X Öljyhiilivedyt Kaikista näytteistä (30 kpl) määritettiin haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet PIDmittarilla (fotoionisaatiodetektori). PID-mittauksissa ei havaittu kohonneita pitoisuuksia (liite 4). PID-mittauksissa tulee suuntaa-antavasti esille helposti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus. Laboratorioanalyyseissä määritettiin öljyhiilivedyt (erillismääritykset SGS Oy ja Terrattest Eurofins Oy) yhteensä seitsemästä näytteestä. Analyysitulosten koonti on taulukossa 3 ja täydelliset tulokset ovat liitteessä 3. Taulukko 3. Maa- ja täyttöainesnäytteiden orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Täydelliset tulokset ovat liitteessä 3. Maanäytteiden analyysituloksia (osa) Tunnus Syvyys 4- Isopropyyl itolueeni Klorofor mi Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Trimetyylibetseenit Triklooribentseenit Vinyylikloridi Dikloorieteenit Trikloorieteenit Tetrakloorieteenit Keskitisleet (C 11-C 21) Raskaat öljyhiiliv. (C 22 -C 40 ) PAH PCB Kloorifenolit m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Kynnysarvo 0,02 0,1 0,01 0,01 0,01 0, (1 15 0,1 Alempi ohjearvo 0, ,01 0,05 1 0, ,5 Ylempi ohjearvo ,01 0, ,0-3,0 <3 <0, ,0-4,0 0,15 0,06 <0,01 0,01 0,01 <0,05 0,11 <0,01 0,06 <0,01 <0,01 <0,01 < ,0-3,0 <0,01 0,02 <0,01 <0,01 0,01 <0,05 0,02 <0,01 0,05 <0,01 <0,01 0, (2 4,0-5,0 <0,1 <0,2 <0,2 <0,2 <0,05 0,01 <0,05 <0,05 <0,3 <0,3 20, ,3 0,013 0, ,0-4,0 <3 <0, ,0-10 0,01 0,02 0,02 0,02 0,11 <0,05 0,26 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0, ,5 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,01 <0,01 0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,01 <0,01 0,14 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < ,5 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 < ) Kynnysarvo öljyjakeille >C10-C40 2) Terrattest. Haihtuvien hiilivetyjen (C5-C10) kokonaispitoisuuksia ei ole tehdyissä analyyseissä tehty omana ryhmänään laajasta haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) analytiikasta johtuen. VOC-analyysissä tulevat esiin kuitenkin kaikki C5-C10 komponentit. Analyysitulosten perusteella haihtuvien hiilivetyjen (C5-C10) kokonaispitoisuudet olivat kaikilta osin pieniä, alle analyysitarkkuusrajan (<5 mg/kg). Esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 asuinalueilla ja usein myös pohjavesialueilla sovellettava alempi ohjearvotaso haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuudelle (C5-C10) on 100 mg/kg ja teollisuusalueilla sovellettava ylempi ohjearvo 500 mg/kg. Tarkemmin haihtuvien hiilivetyjen komponentteja on käsitelty seuraavassa luvussa. Keskitisleiden (C11-C21) pitoisuudet olivat pieniä (<6-140 mg/kg). Esimerkiksi alempi ohjearvo keskitisleille on 300 mg/kg ja ylempi ohjearvo 1000 mg/kg. Siten alempi ohjearvotaso alittui. Raskaiden hiilivetyjen (C22-C40) pitoisuudet olivat välillä < mg/kg. Suurin pitoisuus (720 mg/kg) havaittiin pisteessä 103 täytön pohjaosan näytteessä (9-10m). Täyttöalueen pisteessä 102 pitoisuus oli 420 mg/kg ja täyttöalueen ulkopuolella pitoisuus oli enimmillään 26 mg/kg. Alempi ohjearvotaso raskaille jakeille on 600 mg/kg ja ylempi ohjearvo 2000 mg/kg. Siten alempi ohjearvo ylittyi lievästi pisteessä 103 (taulukko 3). Muissa pisteissä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia. Öljyhiilivetyjakeille >C10-C40 on määritetty kynnysarvo 300 mg/kg. Se ylittyi pisteissä 102 ja 103. Copyright Pöyry Finland Oy

14 7.2 Orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet olivat pieniä. 16X Täyttöalueen näytteissä bentseeniä havaittiin enimmillään 0,15 mg/kg, tolueenia 0,06 mg/kg, etyylibentseeniä 0,02 mg/kg, ksyleeneitä 0,02 mg/kg, trimetyylibentseeniä 0,11 mg/kg, trikloori-, tetrakloori- ja pentaklooribentseeniä 0,01 mg/kg, heksklooribentseeniä 0,005 mg/kg, 4-Isopropyylitolueeniä (p-kymeeni) 0,26 mg/kg, naftaleenia 0,15 mg/kg, kloroformia 0,06 mg/kg, tetrakloorieteeniä 0,03 mg/kg. Lisäksi havaittiin merkkejä bifenyylistä (0,082 mg/kg), dibentsofuraanista (0,03 mg/kg) ja ftalaateista (0,4 mg/kg). Bentseenin ja tetrakloorieteenin osalta kynnysarvotasot ylittyivät. Tri-, tetra- ja pentaklooribentseenille kynnysarvo on 0,1 mg/kg ja heksaklooribentseenille 0,01 mg/kg. Kaikille havaituille komponenteille ei ole valtioneuvoston asetuksessa ohjearvoja. Pitoisuudet ovat kaikilta osin kuitenkin pieniä. Esimerkiksi aiemmin asuinalueilla sovellettu SAMASE-ohjearvo bifenyylille oli 10 mg/kg ja teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo 150 mg/kg. Täyttöalueen ulkopuolella analyysitarkkuusraja ylittyi vain kloroformin osalta pisteissä 104 ja 105. Pitoisuudet olivat pieniä, 0,02 ja 0,14 mg/kg. Kloroformille (trikloorimetaani) ei ole asetettu ohjearvoja. Esimerkiksi aiemmin asuinalueilla sovellettu SAMASEohjearvo kloroformille oli 1 mg/kg ja teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo 10 mg/kg. Myös aiemmissa tutkimuksissa pitoisuudet ovat olleet pieniä, pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Vuoden1990 tutkimuksessa suhteellisesti suurimpia pitoisuuksia havaittiin pisteessä I: tolueenia 1,23 mg/kg, 1,2-dikloorimetaania 8,87 mg/kg, kloroformia 0,02 mg/kg ja 1,2-dikloorietaania 40 mg/kg. Piste I sijaitsee lähellä Sormustietä, pisteen Pohjavesiputki kohdalla. 7.3 PAH-yhdisteet Polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg) lukuun ottamatta pistettä 102, jossa havaittiin pieni pitoisuus (3,3 mg/kg). Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvo on PAH-ydisteiden kokonaispitoisuudelle 15 mg/kg ja alempi ohjearvotaso 30 mg/kg. Yksittäisistä komponenteista havaittiin vain merkkejä (0,01-0,51 mg/kg). Myös niiden osalta kynnysarvotasot ja alemmat ohjearvotasot alittuivat. PAH-yhdisteitä havaitaan yleisesti esimerkiksi jäteöljyissä ja tuhkissa. PAH-yhdisteitä muodostuu aina epätäydellisessä palamisessa, joten niitä esiintyy ympäristössä myös luonnostaan (esim. metsäpalot). PAH-yhdisteet ovat heikosti kulkeutuvia ja hitaasti hajoavia. 7.4 PCB-yhdisteet Polykloorattujen bifenyylien (PCB) pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<0,07 mg/kg) lukuun ottamatta pisteen 102 pientä pitoisuutta (0,013 mg/kg). Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnysarvo PCB-yhdisteille on 0,1 mg/kg, alempi ohjearvo 0,5 mg/kg ja ylempi ohjearvo 5 mg/kg. Siten kynnysarvotaso alittuu (taulukko 3). PCB-yhdisteiden pääasiallisena käyttökohteena ovat olleet kondensaattorit ja muuntajat, mutta niitä on käytetty myös mm. saumausmassoissa. PCB:n käyttö on näissä nykyisin Copyright Pöyry Finland Oy

15 16X kielletty. Maaperässä PCB-yhdisteet ovat heikosti kulkeutuvia ja hyvin hitaasti hajoavia. PCB-yhdisteitä päätyy maaperään lähinnä laskeumana teollisuuden ilmapäästöjen seurauksena (Reinikainen 2007). 7.5 Kloorifenolit 7.6 Torjunta-aineet Täyttöalueelta analysoidussa näytteessä ( m) havaittiin merkkejä kloorifenoleista. Trikloorifenolien pitoisuus oli 0,01 mg/kg, tetrakloorifenolien 0,02 mg/kg ja pentakloorifenolien 0,01 mg/kg. Pitoisuudet alittavat esimerkiksi valtioneuvosta asetuksen mukaiset kynnysarvotasot (0,4-0,5 mg/kg). Kloorifenoleita on käytetty puutavaran sinistymisen estoon Suomen sahoilla luvulla. Suomessa sinistymisen suojausainetta Ky5 alettiin valmistaa 1950-luvun puolivälissä. Käyttö kiellettiin 1980-luvulla. Terrattest-analyysissä tulevat esiin lukuisat torjunta-aineet (liite 3). Täyttöalueen pisteestä 102 analysoidussa näytteessä orgaanisten kloorattujen torjunta-aineiden pitoisuudet olivat kaikki alle analyysitarkkuusrajojen lukuun ottamatta diatsinonin hyvin pientä pitoisuutta (0,009 mg/kg). Diatsinonille ei ole valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 viitearvoa. Esimerkiksi aiemmin asuinalueilla sovellettu SAMASE-ohjearvo diatsinonille oli 0,02 mg/kg ja teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo 0,4 mg/kg. 7.7 Metallit Innov-X-mittauksissa havaittiin täyttöalueen näytteissä kohonneita sinkin ja osin myös kuparin ja lyijyn pitoisuuksia (liite 4). Sinkin ja kuparin osalta ylittyi enimmillään ylempi ohjearvotaso, lyijyn osalta alempi ohjearvotaso. Lisäksi yksittäisissä näytteissä havaittiin kynnysarvon ylityksiä arseenin ja kromin osalta. Laboratorioanalyyseissä täyttöalueen näytteissä sinkkipitoisuus oli enimmillään mg/kg, kuparin mg/kg ja lyijyn mg/kg (taulukko 4). Taulukko 4. Kiinteiden näytteiden metallipitoisuudet. Täydelliset tulokset liitteessä 3. Tunnus Metallit Syvyys As Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn Maanäytteet: m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Luontainen pit. 1 0, , , Kynnysarvo , Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo (täyttö) 1,0-3,0 1,3 <0,3 9,1 36,8 25,4 <0,2 24,4 14,3 <1 36,7 86,3 101 (täyttö) 3,0-4,0 1,3 2 6,7 24,3 33,9 <0,2 17,6 218,9 <1 25,4 900,9 102 (täyttö) 2,0-3,0 7,5 4,3 22,3 51,9 226,6 <0,2 56,2 185, , (täyttö)* 4,0-5, , (täyttö) 9,0-10 6,3 1,3 8,9 40,2 262,4 1,2 26,4 185,4 5 27,8 592, ,5 1 <0,3 7,3 27,2 29,8 <0,2 13,5 3,9 <1 33,1 23, <0,3 5,5 22,5 18,2 <0,2 10,3 2,9 <1 26, ,5 1 <0,3 6,7 39,9 20,4 <0,2 13,7 4,6 <1 52,8 25,4 *) Terrattest Copyright Pöyry Finland Oy

16 16X Sinkin ja kuparin osalta ylittyvät ylemmät ohjearvotasot ja lyijyn osalta alempi ohjearvotaso. Lisäksi antimonin pitoisuus ylitti kahdessa näytteessä alemman ohjearvotason. Kynnysarvotason ylityksiä havaittiin arseenin, kadmiumin, koboltin, elohopean ja nikkelin osalta. Täyttöalueen ulkopuolella ei havaittu kohonneita pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat kaikilta osin alle kynnysarvotasojen. 8 LIUKOISUUSTUTKIMUKSET Jäteaineksesta (102, 4-5 m) määritettiin liukoisuudet 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN ). Ravistelutestin suodoksista määritettiin As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Se, V, Zn, Hg, Cl, F, SO4, DOC, ph ja SJK. Tutkimustulokset on esitetty taulukossa 5. Pitoisuuksia on verrattu nykyisen valtioneuvoston asetuksen 313/2013 mukaisiin viitearvoihin. Tutkimustulosten perusteella jäteaineksen liukoisuudet ovat pääosin pieniä lukuun ottamatta molybdeenia ja antimonia. Niiden liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetut normit. Pysyvän jätteen kaatopaikan normit ylittyivät kuparin ja sinkin osalta. Molybdeenia ja antimonia ei kuitenkaan havaittu täyttöalueen kaatopaikkavedessä (piste 103) eikä pohjavedessä sen ulkopuolella (pohjavesiputki), luku 9.4. Taulukko 5. Näytteen liukoisuudet ja niiden vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 331/2013). Aine / muuttuja VNa 331/2013 viitearvot L/S 10 2-vaiheinen ravistelutesti L/S 10 Pysyvän Tavanomaisen Ongelmajätteen jätteen kaatopaikka jätteen kaatopaikka (3 (4 kaatopaikka 102 (4,0-5,0 m) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Arseeni (As) 0, <0,15 Barium (Ba) Kadmium (Cd) 0, <0,015 Koboltti (Co) <0,05 Kromi yhteensä (Cr kok) 0, <0,1 Kupari (Cu) Elohopea (Hg) 0,01 0,2 2 <0,005 Molybdeeni (Mo) 0, Nikkeli (Ni) 0, <0,1 Lyijy (Pb) 0, <0,15 Antimoni (Sb) 0,06 0, Seleeni (Se) 0,1 0,5 7 <0,02 Sinkki (Zn) Vanadiini <0,05 Kloridi (Cl - ) <50 Fluoridi (F - ) <5 Sulfaatti (SO 2-4 ) Fenoli-indeksi Liuennut orgaaninen hiili (DOC) ( Liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) ( ) Jos liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5-8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 800 mg/kg ja vastaavasti ongelmajätteen katopaikalle 1000 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän (TDS) raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Kelpoisuusperusteet tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen sijoittamisessa yhdessä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Vakaata reagoimatonta ongelmajätettä saa sijoittaa vain tavanomaisen kaatopaikan sellaiseen osaan, johon ei sijoiteta biohajoavaa jätettä. 4) Nykyään ns. vaarallinen jäte (VNa 179/2012). Copyright Pöyry Finland Oy

17 16X VESINÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 9.1 Öljyhiilivedyt Keskitisleiden (C11-C21) ja raskaiden jakeiden (C21-C40) pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Pitoisuudet olivat kaikissa SGS Oy:ssä tutkituissa näytteissä alle analyysitarkkuusrajan (<30 µg/l), samoin öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuus (<60 µg/l). Terrattestissä täyttöalueen näytteessä 103 havaittiin merkkejä keskitisleistä ja raskaista jakeista (taulukko 6). Nykyisessä talousvesiasetuksessa (STM 442/2014) ei ole viitearvoja öljyhiilivedyille. Pohjavesialueilla sovellettava ympäristölaatunormi öljyjakeille C10-C50 on 50 µg/l (VNa 341/2009). Myöskään aiemmin ei ole havaittu kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Esimerkiksi vuoden 2011 kesäkuussa Sormustien länsipuolen pisteestä Pohjavesiputki sekä kaatopaikan ympärysojasta otetuissa vesinäytteissä öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuus oli alle analyysitarkkuusrajan (<100 µg/l). 9.2 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Pieniä pitoisuuksia havaittiin vain täyttöalueen pisteessä 103 sekä täyttöalueen ulkopuolella pisteissä 104 ja 105. Täyttöalueen pisteessä 103 havaittiin bentseeniä 3,9 µg/l, etyylibentseeniä 39 µg/l, ksyleeneitä 51 µg/l, trimetyylibenteeniä 17 µg/l. Lisäksi havaittiin pieniä pitoisuuksia n- propyylibentseeniä, Isopropyylibentseeniä, n- ja sec-bytyylibentseeniä (taulukko 6). Täyttöalueen ulkopuolella pisteessä 104 havaittiin merkkejä bentseenistä (0,5 µg/l), vinyylikloridista (4,4 µg/l) ja cis-1,2-dikloorieteenistä (3,7 µg/l). Pisteessä 105 havaittiin pieni pitoisuus kloorietaania (1,1 µg/l) ja 1,1-dikloorietaania (1,1 µg/l). Kloroformia ei havaittu vesinäytteissä, vaikka osassa maanäytteistä siitä havaittiin merkkejä. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 ei ole määritetty viitearvoja pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin. Suomessa ei ole myöskään muita lakisääteisiä veden pilaantuneisuuden arviointiin määritettyjä viitearvoja. Tästä johtuen arvioinnissa hyödynnetään yleisesti sovellettuna Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetusta (442/2014) myös niiden alueiden osalta, joiden pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Alueella havaituista yhdisteistä asetuksessa 442/2014 on huomioitu bentseeni, vinyylikloridi ja trikloorieteeni. Valtioneuvoston asetuksen 341/2009 (valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta) liitteessä 7 on esitetty pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristölaatunormit. Näitä sovelletaan pohjavesialueilla. Uuden Pimaohjeen (Ympäristöministeriö 2014) mukaan suositellaan tärkeillä ja muilla vedenhankintaa soveltuvilla pohjavesialueilla käytettäväksi vertailuarvoina uusimpia WHO:n esittämiä enimmäispitoisuuksia juomavedelle. Em. viitearoja on esitetty myös taulukossa 6. Täyttöalueella bentseenin osalta ylittyy talousvesinormi, mutta täyttöalueen ulkopuolella ei. Vinyylikloridia ei havaittu täyttöalueella, mutta ulkopuolella pitoisuus ylittää talousvesinormin. Pohjavettä pilaaville aineille annettuihin viitearvoihin verrattuna pitoisuudet olivat osin koholla (VNa 341/2009). Täyttöalueen näytteessä ylittyi viitearvo Copyright Pöyry Finland Oy

18 16X bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien osalta. Dikloorietaanille (määritetty 1,2-dikloorietaanille) WHO:n viitearvo on 30 µg/l ja dikloorieteenille (määritetty 1,2- dikloorieteenille) 50 mg/l, joten havaitut pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Kaikille yhdisteille ei ole viitearoja. Esimerkiksi kloorietaanille, trimetyylibentseenille ja 4- isopropyylitolueenille ei ole olemassa viitearvoa. Pitoisuudet ovat kuitenkin hyvin pieniä. Aikaisempiin tuloksiin verrattuna pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Myös aikaisemmin pitoisuudet ovat olleet pieniä. Taulukossa 7 on esitetty tuloksia muutamien yhdisteiden osalta aikaisemmilta vuosilta. Pitoisuudet ovat olleet pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Tarkemmin tulokset on kuvattu viitteissä mainituissa raporteissa. Taulukko 6. Vesinäytteiden öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuuksia Täydelliset tulokset ovat liitteessä 3. Vesinäytteiden analyysituloksia 2015 (osa) Tunnus Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Kloori Vinyylikloridi etaani 1,1- dikloori etaani cis 1,2- Trikloorieteeni dikloorieteeni Hiilitetrakloridi Kloroformi 1,2- diklooribentseeni Keskitisleet (C 11 -C 21 ) Raskaat Öljyhiiliv. öljyhiiliv. (C (C 22 -C 40 ) 10 -C 40 ) µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 442/ , ( STM 74/1994 ( WHO 2011 ( , VNa 341/2009 (4 0, ,15 1, ,3 50 (5 50 (5 50 (5 103, täyttöalue (6 3, <0,1 <0,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0, ,5 <0,2 <0,2 <0,4 <1 4,4 <1 3,7 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 < <0,2 <0,2 <0,2 <0,4 1,1 <0,5 1,1 <1 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 < <0,2 <0,2 <0,2 <0,4 <1 <0,5 <1 <1 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 < <0,2 <0,2 <0,2 <0,4 <1 <0,5 <1 <1 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 < <0,2 <0,2 <0,2 <0,4 <1 <0,5 <1 <1 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 < <0,2 <0,2 <0,2 <0,4 <1 <0,5 <1 <1 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 < <0,2 <0,2 <0,2 <0,4 <1 <0,5 <1 <1 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 <60 Pohjavesiputki (6 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,1 <0,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,1 18 <20 <100 Mittapato <0,2 <0,2 <0,2 <0,4 <1 <0,5 <1 <1 <1 <1 <1 <0,5 <30 <30 <60 1) Trikloorieteeni ja tertakloorieteeni yhteensä. 2) Aikaisempi talousvesiasetus. 3) WHO:n esittämät enimmäispitoisuudet juomavedelle 4) Asetuksen liite 7, Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit. 5) Öljyjakeet C10-C40. 6) Terrattest. Taulukko 7. Vesinäytteiden orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia aiemmista tutkimuksista (Kajaanin kaupunki ja Kainuun ympäristökeskus 1998, Kainuun Ely-keskus 2015). Näytetunnus Pvm. Bentseenfenoliformkloridkloorieteenkloorieteenbentseeni Kloori- Kloro- Vinyyli- Tri- Tetra- 1,2-dikloori- Tolueeni µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 442/ , Salaoja (rak. 1993) Salaoja <1-0,66 0,27 - <0,05 <0,05 0,05 Salaoja <5 7 1,2 <0,05-0,4 <0,05 <0,05 Salaoja <5 <5 <1-0,46 <0,05 <0,05 Ympärysoja ,4 <0,2 <1 <1 <0,5 <1 <1 <0,5 Putki, 5m ,31 24,11 0,39 - <0,1 <0,1 Putki, 5m <1-2,4 0,61 - <0,05 <0,05 <0,05 Putki, 5m <5 <5 0,11 <0,05 - <0,05 <0,05 <0,05 Putki, 5m <5 <5 <1 - <0,05 0,07 <0,05 Putki, 8m ,61 27,6 0,28 - <0,1 <0,1 Putki, 8m ,4-0,24 0,75 - <0,05 <0,05 <0,05 Putki, 8m <5 <5 0,48 <0,05 - <0,05 <0,05 <0,05 Putki, 8m <5 <5 <1 - <0,05 <0,05 <0,05 Pohjavesiputki* <0,5 <1 <0,05 <1 <0,5 <1 <1 <1 Pohjavesiputki* <0,2 <0,2 <0,05 <1 <0,5 <1 <1 <0,5 *) Sama putki kuin Putki, 8m? Copyright Pöyry Finland Oy

19 9.3 Muut orgaaniset yhdisteet 16X Terrattestissä tulevat esiin lukuisat orgaaniset yhdisteet. Täyttöalueen putkessa 103 havaittiin kresoleita 13 µg/l (fenolit), PAH-ydisteitä 4,9 µg/l, monokloorifenoleita 130 µg/l, dikloorifenoleita 19 µg/l, trikloorifenoleita 0,4 µg/l, tetrakloorifenoleita 0,27 µg/l ja pentaklooriefenolia 0,082 µg/l. PCB-yhdisteitä ja torjunta-aineita ei havaittu. Esimerkiksi talousvesinormi kloorifenolien kokonaispitoisuudelle on 10 µg/l ja PAHyhdisteille 0,10 µg/l. Talousvesiasetuksen kloorifenolien summapitoisuus sisältää yhdisteet tri-, tetra- ja pentakloorifenoli, joten havaittu pitoisuus alittaa talousvesinormin. Talousvesiasetuksessa tarkoitetut PAH-yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni, indaani-(1,2,3-cd)-pyreeni. Pohjavesiputkesta (vanha putki) otetussa näytteessä ei havaittu fenoleita, PAHyhdisteitä, PCB-yhdisteitä, kloorifenoleita tai torjunta-aineita. Täydelliset tulokset ilmenevät liitteestä Metallit Pohjaveden metallien pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajojen (taulukko 7). Havaitut pitoisuudet alittivat kaikilta osin talousvesinormit. Myös ympäristölaatunormit alittuivat lukuun ottamatta kobolttia pisteissä 104 ja 105 sekä nikkeliä pisteessä 105. Toisaalta ympäristölaatunormi on monilta osin alempi kuin analyysitarkkuusraja. Ympäristölaatunormeja sovelletaan kuitenkin pohjavesialueilla. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa raskasmetallipitoisuudet ovat olleet pieniä (taulukko 7). Molybdeenin, jonka osalta havaittiin liukoisuutta (luku 8), pitoisuus oli sekä täyttöalueen pisteessä 103 (kaatopaikkavesi) että kaatopaikan ulkopuolella (pohjavesiputki) alle analyysitarkkuusrajan (<2 µg/l). Myös antimonin osalta havaittiin liukoisuutta CEN-ravistelutestissä. Kuitenkin kuten taulukosta 7 ilmenee, olivat antimonin kokonaispitoisuudet kaikilta osin pohjavesinäytteissä alle analyysitarkkuusrajan. Taulukko 7. Pohjavesinäytteiden metallien pitoisuudet. Täydelliset tulokset ovat liitteessä 3. As Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn Näytetunnus: µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 442/ (3000) (2 VNa 341/2009 (2 5 0, , ,5-60 WHO 2011 ( Lähteet ja lähdekaivot (1 0,13 0,03 0,09 0,3 0,82 0,5 0,03 0,2 4,8 Moreeni, kuilukaivot (1 0,26 0,06 0,18 0,33 3,3 1,4 0,13 0,05 0,31 19,2 Porakaivot (1 0,79 <0,02 0,05 <0,02 4,7 0,4 0,14 0,03 0,19 18,7 103 (täyttöalue), Terratest <3 <0, ,1 <0,04 18 <3 <5 < <10 <1 18 <10 <10 <0,2 <10 <10 <10 <10 < <10 <1 15 <10 <10 <0,2 11 <10 <10 <10 < <10 <1 <10 <10 <10 <0,2 <10 <10 <10 <10 < <10 <1 <10 <10 <10 <0,2 <10 <10 <10 < <10 <1 <10 <10 <10 <0,2 <10 <10 <10 <10 <10 Pohjavesiputki, Terratest <3 <0,4 1,8 <2 5 <0,04 11 <3 <5 <2 13 Mittapato <10 <1 <10 <10 <10 <0,2 <10 <10 <10 <10 <10 Pohjavesiputki, <10 <1 <3 < <10 - <3 170 Pohjavesiputki, ,2 0,05 1,0 2,7 3,8 <0,1 6,8 1,2-3,4 6 1) Backman ym. 1999, 2) Asetuksen liite 7, Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit 3) WHO:n esittämät enimmäispitoisuudet juomavedelle. Copyright Pöyry Finland Oy

20 9.5 Fysikaalis-kemialliset parametrit 16X Pohjaveden fysikaalis-kemiallisissa laatuparanmetreissä havaittiin osin kohonneita pitoisuuksia (taulukko 8). Kaatopaikan vaikutusta ilmensivät paikoin hieman kohonneet sähkönjohtavuuden arvot, kloridipitoisuudet ja typpipitoisuudet. Taulukossa 9 on vertailun/täydennyksen vuoksi tutkimustuloksia myös aiemmilta vuosilta. Taulukko 8. Pohjavesinäytteiden fysikaalis-kemialliset parametrit v Näytetunnus ph Sähkönjohtavuus Kloridi Kok-P Kok-N NO3-N NH4-N Kolit ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml STM 442/2014 6,5-9, (100) ( VNa 341/2009 ( Lähteet ja lähdekaivot (1 6,4 7 2, Moreeni, kuilukaivot (1 6,5 16,8 4, Porakaivot (1 7,6 7,8 8, Vanhat kaatopaikat < 1987 ( Uudet kaatopaikat > 1987 ( , Terrattest 6, ,4 87, < , , ,6 50,6 20, ,5 3,7 2, ,5 12,1 9,6 < ,5 8,1 2,2 < ,7 13,8 20,7 < ,6 10,9 5, < Mittapato 7,5 67,1 30, Pohjavesiputki, Terratest 6, ) Backman ym. 1999, 2) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo fosfaatti fosforille, PO4-P. 3) Marttinen ym. 2000, 4) Asetuksen liite 7, Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit. Taulukko 9. Fysikaalis-kemiallisia parametreja aiemmista tutkimuksista (Kajaanin kaupunki ja Kainuun ympäristökeskus 1998, 2015). Näytetunnus Pvm. Kolit ph Sähkönj. Kloridi Väri CODMn Kok.P Kok.N NO3 NH4 pmy/100ml ms/m mg/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 442/ ,5-9, Salaoja , < Salaoja ,8 142, < Salaoja ,6 114, < Salaoja , Putki, 5m ,9 26, < Putki, 5m ,1 38, , Putki, 5m ,0 31, < Putki, 5m , Putki, 8m , < Putki, 8m ,8 76, , Putki, 8m ,5 63, < Putki, 8m , Ketun ramppi, lähde ,6 28, , Ketun ramppi, lähde ,95 34,1 38,3 20 4, Maastontie 9, kaivo ,22 11,3 2, Vuoreslahdentie, kaivo ,81 20, Pohjavesiputki, ,8 42, Pohjavesiputki ,5 60, <2 Mittapato ,6 123,2 < Huom! V ja 2011 COD= CODCr. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Copyright Pöyry Finland Oy 16X Vuoden 2015 tutkimuksissa veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,5-7,5. Luonnontilaisen pohjaveden ph-arvo on yleensä lievästi hapan (ph 6-7). Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti geologista tekijöistä. Suomessa ph:n mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,2, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,2 ja porakaivoissa 7,2 (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 442/2014) mukainen ph-arvo on välillä 6,5-9,5. Siihen verrattuna arvot eivät kaikilta osin täyttyneet. Sähkönjohtavuuden arvot olivat välillä 3,7-196 ms/m. Suurin arvo havaittiin kaatopaikan itäpuolella pisteessä 105. Myös pisteissä 104 ja 106 sekä mittapadolla arvot olivat koholla. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 7 ms/m, moreenialueiden kuilukaivoissa 16,8 ms/m ja kallioporakaivoissa 28 ms/m (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 442/2014) mukaan sähkönjohtavuuden arvo saa olla enintään 250 ms/m, joten arvo alittui kaikilta osin. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veden sähkönjohtavuuden arvon kohoaminen voi johtua ihmistoiminnasta tai luonnonolosuhteista (reliktiset meriveden suolat). Tiealueen läheisyydessä sijaitsevissa havaintokohteissa on huomioitava myös tiesuolauksen vaikutus. Kloridipitoisuudet vaihtelivat välillä 2,2-63 mg/l. Suurimmat pitoisuudet havaittiin samoissa pisteissä kuin sähkönjohtavuuden arvotkin. Kloridin osalta myös kaatopaikan eteläpuolella pisteessä 110 havaittiin lievästi kohonnut kloridipitoisuus, vaikka sähkönjohtavuuden arvo siinä olikin suhteessa pienempi. Talousveden laatusuositusten (STM 442/2014) mukaan kloridipitoisuus saa olla jaettavassa talousvedessä enintään 250 mg/l. Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi verkostovedessä olla alle 25 mg/l. Suomessa kloridipitoisuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 2,1 mg/l (Backman ym. 1999). Kloridi on alkuaineiden kierron helpoiten kulkeutuvia ja pysyvimpiä anioneja, joka ei reagoi muiden kiinteiden tai liukoisen aineiden kanssa (Lahermo ym. 2002). Siten kloridipitoisuuden vaihtelut kuvaavat parhaiten veden suolaisuuden vaihteluja ja siten myös mahdollista pilaantuneisuutta ja kaatopaikkavaikutusta. Kloridipitoisuuteen vaikuttavat myös tiesuolaus ja rannikkoalueilla on otettava paikoin huomioon myös muinaisen Itämeren (Litorinameri) sedimenteistä (savi-siltti) aiheutuva suolapitoisuuden normaalia korkeampi taso. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat <3-44 µg/l välillä. Suurin pitoisuus havaittiin täyttöalueen länsipuolen pisteessä 111. Ko. putki sijaitsee ohuen turvepeitteen (0,9 m) alueella jossa vesi on myös maanpinnassa. Tämä todennäköisesti selittää alueen fosforipitoisuutta. Hieman kohonnut pitoisuus havaittiin myös täyttöalueen itäpuolella pisteessä 105 (28 µg/l). Muissa pisteissä pitoisuustaso oli alhainen. Yleensä luonnon pohjavesien fosforipitoisuus on alhainen. Esimerkiksi Suomessa fosfaattifosforin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on <20 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden fosforipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Aikaisemman talousvesiasetuksen (74/1994) mukainen raja-arvo fosfaattifosforille oli 100 µg/l. Kokonaistypen pitoisuudet olivat µg/l välillä, nitraattitypen (NO 3 -N) <2-340 µg/l ja ammoniumtypen (NH 4 -N) µg/l välillä. Selvästi suurimmat pitoisuudet havaittiin kaikilta osin täyttöalueen itäpuolen pisteessä 105. Mittapadolla pitoisuudet olivat 5300 µg/l, 24 µg/l ja 3800 µg/l ja kaatopaikan länsipuolella pisteessä µg/l, 44 µg/l ja 390 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat selvästi alempia. Talousvesinormi nitraattitypelle (NO 3 -N) on µg/l ja nitraatille (NO3-) µg/l.

22 16X Siten nitraattipitoisuudet alittavat kaikilta osin selvästi esimerkiksi talousveden laatuvaatimukset. Ammoniumtypen talousvesinormi 500 µg/l ylittyi pisteessä 105 ja mittapadolla. Kokonaistyppipitoisuuden arvioitu luontainen taso luonnontilaisilla pohjavesialueilla on yleensä < 400 μg/l. Typen olomuodon pohjavedessä määrää happipitoisuus. Kun pohjavesi on hapetonta, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä ja happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines). Koliformisia bakteereita havaittiin mittapadon (50 pmy/100 ml) lisäksi vain pisteissä 107 (18 pmy/100 ml) ja 111 (5 pmy/100 ml). Talousvesinormi koliformisille bakteereille on 0 pmy/100 ml. Aiemmissa tutkimuksissa kaatopaikan kuormitus ilmeni lähinnä kohonneina sähkönjohtavuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoina sekä kloridipitoisuuksina (taulukko 9). Suotosalaojassa pitoisuudet ovat olleet suurimmat. Syvemmässä pohjavesiputkessa (Putki 8 m, Sormustien tontilla) pitoisuudet ovat hieman suurempia kuin pohjavesikerroksen pintaosan putkessa (Putki 5m). 10 PINTAVEDEN LAATU KAATOPAIKAN ETELÄPUOLELLA Kajaanin golfkentän kohdalla valtatien 5 alittavassa purossa on takavuosina havaittu öljyn hajua. Asiaa ei ole tutkittu enempää, mutta on herännyt epäilys siitä, voisiko mahdollisen öljyn alkuperä olla Maaston kaatopaikka. Öljypitoisuuden varmistamiseksi otettiin ( ) pintavesinäyte vt 5:n läheltä, itäpuolelta ojasta, jossa on esitietojen mukaan havaittu öljyn hajua (karttaliite 1). Vesinäytteessä ei havaittu öljyhiilivetyjä. Haihtuvien hiilivetyjen, keskitisleiden ja raskaiden jakeiden pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen. Analyysitodistus on liitteessä 3. Alueelta tehdyssä maastotarkastelussa ei havaittu pilaantuneisuutta eikä myöskään öljyn hajua. Vt5 länsipuolella on ojan alueella tehty maansiirtotöitä ja alueelle on padottu ojaan pieni lammikko (liite 5, valokuva). Karttatarkastelun perusteella yhteys kaatopaikalta ojastojen kautta vt5 näytteenottopaikkaan on olemassa. Todennäköisesti öljyn hajuhavainnot eivät kuitenkaan liity kaatopaikkaan. Esimerkiksi putken 110 läheisyydessä olevassa, kaatopaikan suunnasta tulevassa ojassa ei havaittu merkkejäkään öljystä tai öljyn hajusta. Kaatopaikan alueella nyt tehdyissä sekä aikaisemmissa tutkimuksissa (Kajaanin kaupunki ja Kainuun ympäristökeskus 1998, 2015) öljyhiilivetyjä ei ole havaittu tai ne ovat olleet hyvin pieniä. Copyright Pöyry Finland Oy

23 11 KAATOPAIKKAKAASUT 16X Kaatopaikan täyttöalueelle asennetuista putkista 101, 102 ja 103 analysoitiin kannettavalla kaasuanalysaattorilla kaatopaikkakaasujen pitoisuudet eli metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mittaustulokset on esitetty taulukossa 10. Mittausten perusteella pisteiden 101 ja 103 kohdilla kaatopaikkakaasujen pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin pisteessä 102. Pisteessä 102 ei havaittu metaania lainkaan eikä pisteessä 103 happea. Kuvassa 4 on esitetty kaatopaikan vaiheet ja kaatopaikkaveden ominaisuuksien vaihtelu eri vaiheissa. Todennäköisesti kaatopaikka on pisteiden 101 ja 103 alueilla metaanikäymisvaiheessa (vaihe IV) alueilla ja pisteen 102 alueella kypsymisvaiheessa (vaihe V). Kaatopaikkakaasun tuottoon vaikuttavat monet tekijät, joista keskeisempinä kaatopaikalle sijoitetun jätteen laatu (hajoamiskelpoisen orgaaninen aineksen määrä). Taulukko 10. Kaasun mittaustulokset ( ). Komponentti Metaani, CH 4 28,4 % 0 % 45 % Hiilidioksidi, CO 2 18 % 14,2 % 31,9 Happi, O 2 4,2 % 5,8 % 0 Kuva 4. Kaatopaikan vaiheet ja kaatopaikkaveden ominaisuuksien vaihtelu eri vaiheissa (Marttinen ym. 2000). Vaiheet: 1 aerobinen vaihe, 2 siirtymävaihe, 3 anaerobinen happovaihe, 4 metaanintuottovaihe, 5 kypsymisvaihe tai humusvaihe. Copyright Pöyry Finland Oy

24 16X RISKITARKASTELU 12.1 Yleistä riskinarvioinnista Pilaantuneen alueen päätöksenteossa riskinarvioinnin keskeisenä tarkoituksena on maaperän tai pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen selvittäminen. Tällöin arvioidaan sitä, ovatko haitat ja riskit hyväksyttäviä alueen nykyisessä tai tiedossa olevassa tulevassa käytössä ilman toimenpiteitä vai tarvitaanko kohteessa kunnostamista tai muita toimia riskien hallitsemiseksi (Ympäristöministeriö 2014). Pilaantuneella maa-alueella mahdollisten haittojen lähteenä (päästö- ja altistuslähde) ovat erityisesti maaperässä tai pohjavedessä olevat kemialliset aineet. Niiden aiheuttama haitta tai riski voi kohdistua ympäristön laatuun, ihmisen terveyteen tai eliöstöön. Ympäristön laatuun kohdistuvien haittojen ja riskien arviointi kattaa eri ympäristönosien ja luonnonvarojen käyttöön sekä yleiseen viihtyvyyteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelun. Ihmisen terveyden ja eliöstön osalta riskinarvioinnin lähtökohtana on altistumisen ja sen seurauksena aiheutuvien haitallisten vaikutusten selvittäminen. Riskinarviointiin tulee aina sisältyä haitta-aineiden lähteiden, haitallisten vaikutusten kohteiden sekä näiden välisen yhteyden ja merkityksen osoittaminen. Tämä kattaa riskinarviointimenettelyn yleiset vaiheet, jotka ovat: 2) haittojen ja riskien tunnistaminen 3) haittojen ja riskien määrittäminen sekä 4) haittojen ja riskien kuvaus. Kuvassa 5 on esitetty riskinarviointimenettelyn yleiset vaiheet pilaantuneeksi epäillyllä alueella. Yksittäisessä arviointikohteessa riskinarvioinnin sisältö määräytyy aina tapauskohtaisesti työn tarkoituksen ja tavoitteiden mukaan (Ympäristöministeriö 2014). Maaston kaatopaikan riskinarviointi toteutettiin Ympäristöministeriön ohjetta soveltaen. Maaperässä ja pohjavedessä olevista yhdisteistä saattaa aiheutua ympäristöriski, mikäli ne voivat kulkeutua laajemmalle ja siten pilata maaperää, pohjavettä, ulko- tai sisäilmaa taikka pintavesiä laajemmin. Ekologinen riski on mahdollinen, mikäli kasveille tai eläimille aiheutuu haittavaikutuksia altistuksesta suoraan pilaantuneisuuteen tai siitä levinneeseen pitoisuuteen. Vastaavasti, jotta yhdisteistä aiheutuu terveysriski, tulee ihmisten altistua haitta-aineille suoraan pilaantuneen maan tai siitä pintaveteen, pohjaveteen tai hengitysilmaan päätyneille pitoisuuksille siinä määrin, että se voi olla terveydelle haitallista. Kaatopaikan jätetäytössä havaitusta pilaantuneisuudesta aiheutuva riski arvioitiin kvalitatiivisesti, laadullisena arviona havaittujen yhdisteiden ominaisuuksien ja pitoisuuksien sekä alueen olosuhteiden perusteella. Lisäksi arvion varmistamiseksi laadittiin yleispiirteinen kvantitatiivinen, laskennallinen riskitarkastelu käyttäen yhdisteestä riippuen SOILI-Risk- ja CalTox laskentaohjelmistoja. Copyright Pöyry Finland Oy

25 16X Kuva 5. Riskinarviointimenettelyn yleiset vaiheet pilaantuneeksi epäillyllä alueella. (Ympäristöministeriö 2014) Alueen nykytila Maaston kaatopaikka (yhdyskuntajäte) on ollut toiminnassa vuosina Sen jälkeen alueelle on ajettu täyttömaita ja ajetaan edelleen. Osalla täyttöalueesta (itäosalla) on jo melko kookas puusto ja tiheä aluskasvillisuus. Kaatopaikan itä- ja kaakkoispuolella on Lohtajan kaupunginosa. Lähin asuintalo on arviolta alle sadan metrin päässä kaatopaikan reunasta. Asutus on pääosin peräisin luvulta. Alueen maaperä on pääosin moreenia. Kairausten mukaan jätetäyttökerroksen paksuus oli noin 5-11 m. Täytön alla oli moreeni. Copyright Pöyry Finland Oy

26 16X Pohjavesi on lähellä maanpintaa. Syyskuussa ( ) kaatopaikan itä- ja eteläpuoleisissa putkissa vesipinta oli noin 0,4-2,65 m syvyydellä maanpinnasta ja kaatopaikan länsipuolella maanpinnan tasolla. Täyttöalueella olevissa putkissa ( ) vesipinta oli selvästi ylempänä. Jätetäytön vesi on todennäköisesti orsivettä. Vesipintojen perusteella kaatopaikan itäpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu itään. Kaatopaikan täyttöalueen arvioitu laajuus on tällä hetkellä noin 21 ha, mutta varsinaista jätetäyttöä (=yhdyskuntajäte) on noin 14 ha alalla. Yhdyskuntajätteen läjittäminen alueelle on lopetettu v. 1983, jonka jälkeen alueelle on ajettu täyttömaita. Yhdyskuntajätteen määrä on karkean arvion mukaan m 3 ktr. Jäteaineksesta analysoiduissa näytteissä ei havaittu korkeita haitta-aineiden pitoisuuksia. Orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin bentseenin ja tetrakloorieteenin osalta. Öljyhiilivedyistä havaittiin raskaita jakeita alemman ohjearvon ylittänyt pitoisuus. Metalleista havaittiin sinkkiä ja kuparia, joiden pitoisuus ylitti enimmillään ylemmän ohjearvotason. Lyijyn ja antimonin osalta ylittyi alempi ohjearvotaso. Tutkimusten perusteella jäteaines on pääosin vain lievästi haitta-aineiden pilaamaa. Täyttöalueen ulkopuolelta analysoidussa maanäytteissä ei havaittu kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia. Kaatopaikan huokosilmassa havaittiin kahdessa mittauspisteessä metaania (28,4% ja 45%), mutta yhdessä ei havaittu (0 %). Tulosten mukaan täytössä on vielä hajoamiskelpoista orgaanista ainesta. Kaatopaikan suotovedessä havaittiin lievästi kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia lähinnä öljyhiilivetyjä sekä bentseeniä, etyylibentseeniä ja ksyleeneitä. Pohjavedessä kaatopaikan itäpuolella pohjaveden virtaussuunnassa olevissa pohjavesiputkissa öljyhiilivetyjä ei juurikaan havaittu (max 18 µg/l). Orgaanisista haitta-aineista havaittiin vinyylikloridia, kloorietaania, 1,1 dikloorietaania ja cis 1,2-dikloorieteeniä. Vinyylikloridin pitoisuudet olivat esim. talousvesinormeihin ja pohjavettä pilaaville aineille annettuihin viitearvoihin nähden koholla. PAH- ja PCB-yhdisteitä ei havaittu. Metallien pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Fysikaalis-kemiallisista parametreista typpipitoisuudet ja osin myös sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuudet olivat koholla. Taulukko 10. Analyysitulosten koontitaulukko korkeimmista pitoisuuksista. Suurimmat pitoisuudet havaittiin täyttöalueella lukuun ottamatta vinyylikloridia (piste 104). Yhdiste max pitoisuus maaperässä mg/kg max pitoisuus pohjavedessä µg/l sinkki kupari 520 <10 lyijy 560 <10 antimoni 28 <10 keskitisleet (C11-C21) raskaat hiilivedyt (C22-C40) bentseeni 0,15 3,9 tolueeni 0,06 5 etyylibentseeni 0,02 39 ksyleenit 0,02 51 vinyylikloridi <0,01 4,4 (putki 104) Copyright Pöyry Finland Oy

27 12.3 Haitta-aineiden ominaisuuksista Orgaaniset yhdisteet 16X Orgaanisille haitta-aineille tyypillisiä ominaisuuksia ovat toksisuus eliöille, pysyvyys ympäristössä (eli ne ovat heikosti biohajoavia) ja biokerääntyminen eliöihin. Yhdyskuntajätteiden mukana kaatopaikalle päätyy usein haitta-aineita sisältävää materiaalia. Suomalaisissa kaatopaikkavesissä mitatut orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ovat olleet melko pieniä, mikä osin voi johtua vesien laimenemisesta. Orgaanisten yhdisteiden päästöihin kaatopaikalla vaikuttavat mm. seuraavat prosessit (Marttinen ym. 2000): - yhdisteen liukeneminen tai hydrolysoituminen jätteestä - sorptio kiinteään ja liikkuvaan faasiin - liuenneiden yhdisteiden kulkeutuminen kaatopaikkaveden mukana - yhdisteiden kulkeutuminen kolloideina tai partikkeleina tai niihin sitoutuneina - yhdisteen muuntuminen esim. mikrobiologisissa hajoamisprosesseissa, kemiallisissa hydrolyysi- tai redox-reaktioissa - tarttuminen humustyyppiseen materiaaliin Seuraavassa on haitta-aineet kuvattu OVA-ohjeiden ( ja Pimaohjearvojen perusteissa esitetyn perusteella (Reinikainen 2007). Raakaöljystä jalostetut polttoaineena käytetyt öljyhiilivetytuotteet (bensiini, diesel, polttoöljy, yms.) ovat vettä kevyempiä orgaanisia seoksia, jotka koostuvat sadoista molekyylikooltaan ja rakenteeltaan erilaisista hiilivedyistä. Yksittäisten öljyhiilivetyjen myrkyllisyys ja käyttäytyminen ympäristössä vaihtelevat. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksia ärsyttää ihoa ja hengityselimiä sekä aiheuttaa huonovointisuutta. Ne voivat vaikuttaa hermoston, maksan, veren ja munuaisten toimintaan. Eri öljyhiilivetyjakeiden oletetaan vaikuttavan eliöissä pääosin samalla tavalla ja niiden biosaatavuus maaperässä vaihtelee mm. molekyylikoon ja -rakenteen sekä vesiliukoisuuden mukaan. Yleinen käsitys on, että eliöille helpommin saatavilla olevat vesiliukoiset ja kevyet hiilivedyt ovat maaperässä haitallisempia kuin niukkaliukoiset, raskaat öljyhiilivedyt. Bentseeni on helposti haihtuva ja vesiliukoinen aromaattinen neste. Maaperässä bentseeni ei pidäty maa-ainekseen, joten se kulkeutuu hyvin ja päätyy helposti pohjaveteen. Maaperässä ja pohjavedessä bentseeni hajoaa yleensä suhteellisen helposti sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Bentseenin puoliintumisajaksi maaperässä on arvioitu aerobisissa olosuhteissa alle kuukausi, mutta anaerobisissa olosuhteissa puoliintumisaika voi olla muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Bentseeni on genotoksinen karsinogeeni, joka on luokiteltu terveysvaaran perusteella seuraavasti: F; R11; Carc. Cat. 1; R45; Muta.Cat. 2; R46; T; R48/23/24/25; Xn; R65; Xi; R36/38. Maaperässä bentseeni aiheuttaa usein suurimman terveysriskin päästessään haihtumaan rakennusten sisäilmaan tai kulkeutuessaan talousvetenä käytettävään pohjaveteen. Bentseeni on myrkyllistä vesieliöille. Etyylibentseeni vastaa ominaisuuksiltaan bentseeniä ja tolueenia. Maaperässä sen liikkuvuus on kuitenkin asetetta heikompaa, sillä se pidättyy hieman tehokkaammin maan orgaaniseen ainekseen eikä liukene aivan yhtä helposti veteen. Terveysvaaran perusteella etyylibentseeni on luokiteltu seuraavasti: F; R11;Xn; R20. Aine ärsyttää ihoa, silmiä sekä limakalvoja ja eläinkokeiden perusteella sen vaikutusten kohde-elimiä ovat keskushermosto, maksa, munuaiset, keuhkot, kivekset ja kilpirauhanen. Etyylibentseenin kulkeutuminen pohjaveteen ja rakennusten sisäilmaan ovat tavallisesti merkittävimpiä Copyright Pöyry Finland Oy

28 16X maaperässä esiintyvän etyylibentseenin aiheuttamista riskeistä. Etyylibentseeni on myrkyllistä vesieliöille. Se ei todennäköisesti ole erityisen myrkyllistä maaperäeliöille. Ksyleeniä tuotetaan muiden BTEX-yhdisteiden tavoin maaöljystä. Ksyleeni on maaperässä ja pohjavedessä kohtalaisen nopeasti hajoavaa erityisesti hapellisissa olosuhteissa, tosin eri isomeerien hajoavuus vaihtelee: p-ksyleeni hajoaa hitaimmin ja m-ksyleeni nopeimmin. Ksyleeni on maaperän laadusta ja ph:sta riippuen helposti tai kohtalaisen kulkeutuvaa. Bentseeniin ja tolueeniin verrattuna ksyleenin kulkeutuvuus maaperässä, liukenevuus veteen sekä haihtuvuus ilmaan on astetta heikompaa. Ksyleeni vaikuttaa ihmisen elimistössä huumaavasti eikä eri isomeerien terveysvaikutuksissa ole havaittu suuria eroja. Maaperään päässeen ksyleenin aiheuttamista riskeistä merkittävimpiä ovat tavallisesti kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan sekä pohjaveteen. Terveysvaaran perusteella ksyleenin kolme isomeeriä on luokiteltu seuraavasti: R10;Xn; R20/21;Xi; R38. Ksyleeni on myrkyllistä vesieliöille. Se ei todennäköisesti ole erityisen myrkyllistä maaperäeliöille. Vinyylikloridi eli kloorieteeni (C 2 H 3 Cl) on väritön erittäin helposti haihtuva ja reaktiivinen kaasu. Sitä käytetään mm. PVC-muovin ja -hartsien sekä sekapolymeerien valmistukseen. Vinyylikloridin käyttö Suomessa on loppunut. Ilmassa vinyylikloridi hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin kahdessa vuorokaudessa. Maaperään päässyt vinyylikloridi haihtuu helposti sekä kuivasta että kosteasta maasta. Maahan joutunut vinyylikloridin puoliintumisajaksi on saatu 5-12 tuntia. Haihtumaton vinyylikloridi voi veteen liuettuaan kulkeutua helposti myös pohjaveteen, koska se ei pidäty merkittävästi maa-ainekseen. Vinyylikloridi on maaperässä kohtalaisen hitaasti tai hitaasti hajoavaa. Biologisen hajoamisen puoliintumisajaksi on vinyylikloridille maaperässä saatu aerobisissa olosuhteissa kuukaudesta puoleen vuoteen. Maaperässä vinyylikloridia voi syntyä myös muiden kloorattujen hiilivetyjen, kuten tri- ja tetrakloorieteenin, biologisen hajoamisen seurauksena. Vinyylikloridi on veteen ympäristön kannalta hyvin liukenevaa (noin 1 g/l, 20 C:ssa). Se kuitenkin haihtuu pintavedestä helposti ilmaan. Laskentamallien avulla on arvioitu, että sen määrä puoliintuu matalassa joessa (syvyys yksi metri) alle tunnissa. Vinyylikloridin biologisen hajoamisen on todettu vedessä olevan hidasta, sillä sen puoliintumisajoiksi on saatu kuukaudesta jopa puoleen vuoteen aerobisissa olosuhteissa ja anaerobisissa olosuhteissa parista kuukaudesta useisiin vuosiin. Altistuminen vinyylikloridille voi aiheuttaa ihmiselle syöpää ja muita toksisia vaikutuksia mm. maksassa, keuhkoissa ja ruoansulatuskanavassa jo varsin alhaisina annoksina. Vinyylikloridi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 1A kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi (Carc. 1A). Vinyylikloridin on vain hyvin lievästi myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutti LC50-arvo kalalle on noin 200 mg/l (96 h). Vinyylikloridin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella vinyylikloridia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi. Kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan ja pohjaveteen ovat merkittävimmät maaperässä olevan vinyylikloridin aiheuttamista riskeistä. Maaperässä suurimmat turvalliseksi arvioidut vinyylikloridin pitoisuustasot eivät kuitenkaan ole mitattavissa, joten pitoisuuksien analysointi huokos-/hengitysilmasta ja pohjavedestä on tärkeää aina, kun maaperässä Copyright Pöyry Finland Oy

29 16X on syytä epäillä esiintyvän vinyylikloridia. Aineen hajukynnys ilmassa (7800 mg/m 3 ) on useita kertaluokkia suurempi kuin turvalliseksi arvioitu hengitysilman pitoisuus. Metallit Ympäristössä esiintyy metalleja luonnostaan. Osa niistä on eliöille välttämättömiä ravinteita, jotka kuitenkin liian suurina pitoisuuksina ovat eliöille toksisia. Kun puhutaan kaatopaikalla esiintyvistä metalleista, tarkoitetaan yleensä toksisia metalleja, kuten kadmium (Cd), kromi (Cr), lyijy (Pb), elohopea (Hg) ja sinkki (Zn). Metallien suhteellinen toksisuus kasveille ja eläimille vaihtelee suuresti. Metallit voivat esiintyä kaatopaikkavedessä liuenneina kationeina, kompleksoituneina epäorgaanisten tai orgaanisten ligandien kanssa, saostuneina kolloideina, tai kolloidiin adsorboituneina. Lisäksi ne ovat vuorovaikutuksessa pysyvän kiinteän faasin kanssa. Suomalaisissa kaatopaikkavesissä mitatut metallipitoisuudet ovat olleet melko pieniä (Marttinen ym. 2000). Metallien esiintymismuoto riippuu kaatopaikan olosuhteista, lähinnä ph:sta, redoxpotentiaalista ja happipitoisuudesta. Anaerobisissa olosuhteissa vallitsevia metalliensitoutumismekanismeja ovat sitoutuminen humukseen ja saostuminen niukkaliukoisiksi sulfideiksi. Veden ja kiinteän aineen muodostamassa systeemissä, kuten jätetäytössä metallien liikkuvuuteen vaikuttavat monet fysikaaliset ja kemialliset prosessit. Adsorptio-desorptio ja saostus-liukenemis-reaktiot vaikuttavat suoraan metallien jakautumiseen kiinteän ja nestefaasin välillä, kun taas kompleksoituminen ja hapetus-pelkistys-reaktiot vaikuttavat metallien reaktiivisuuteen, kuten liukoisuuteen ja biosaatavuuteen. Sinkki. Suomen kallio- ja maaperässä sinkki esiintyy pääasiassa sulfidimineraaleina ja pienempinä pitoisuuksina silikaattimineraalien kidehilaan sitoutuneena. Maaperässä sinkkiä on luontaisesti runsaasti sulfidipitoisen kallioperän alueilla (mustaliuskealueet) ja sulfidisavimaissa (Pohjanmaa) sekä sulfidipitoisissa turvesoissa. Maaperän happamoituminen ja alumiinin liukoisuuden kasvu lisäävät sinkin kulkeutuvuutta pohjaveteen. Orgaanisen aineksen, savimineraalien sekä rauta- ja alumiinioksidisaostumien runsaus edistävät sinkin sitoutumista maahan. Myös emäksiset ja voimakkaasti pelkistävät olosuhteet heikentävät sinkin liukoisuutta ja liikkuvuutta. Sinkki on kasveille ja eliöille välttämätön hivenaine, mutta haitallista suurissa pitoisuuksissa. Ihmistoiminnan vaikutuksesta maaperään päässyt sinkki on usein liukoisemmassa ja siten haitallisemmassa muodossa kuin maaperässä luontaisesti esiintyvä sinkki. Sinkkiä käytetään runsaasti metalliteollisuudessa, esim. raudan ja teräksen pinnoitukseen, sekä lukuisissa käyttötarkoituksissa messinkiseoksissa (Reinikainen 2007). Kupari. Kupari esiintyy luonnossa hapetusluvuilla 0, +1 ja +2. Maaperässä sitä esiintyy luontaisesti sulfidimineraaleissa ja silikaattimineraalien kidehiloissa sekä erilaisiin rauta-, alumiini- ja mangaanioksidisaostumiin adsorboituneena ja orgaaniseen ainekseen kompleksoituneena. Maaperän happamuus ja kuparia sitovien ainesten vähäisyys lisäävät aineen kulkeutuvuutta. Maaperässä esiintyvistä kupariyhdisteistä terveys- ja ympäristövaaran perusteella on luokiteltu kupari(i)kloridi (Xn; R22; N; R50-53) sekä kuparisulfaatti (Xn; R22;Xi; R36/38; N; R50-53), jotka voivat pysyä hapettavissa olosuhteissa liukoisena laajalla ph-alueella. Ihmistoiminnan seurauksena maaperään päässyt kupari on usein liukoisemmassa muodossa kuin maaperän mineraaleihin sitoutunut kupari. Kupari on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Pieninä annoksina kupari on ihmiselle, eläimille ja kasveille välttämätön hivenaine. Suomessa kuparia on käytetty mm. teollisuuden metalliseoksissa, väripigmenteissä ja puutavaran kyllästysaineissa (Reinikainen 2007). Copyright Pöyry Finland Oy

30 16X Lyijy. Lyijy esiintyy luonnossa hapetusluvuilla +2 ja +4. Suomen kallio- ja maaperässä lyijy esiintyy niukkaliukoisina karbonaatti- ja sulfidimineraaleina ja vähäisinä määrinä sitoutuneena silikaattimineraaleihin. Lyijyä esiintyy tavallisesti kertyneenä maaperän orgaaniseen pintakerrokseen. Lyijyn kulkeutuvuus maaperässä on yleensä heikkoa. Hapettavat ja happamat olosuhteet sekä kompleksoituminen liukoisiin yhdisteisiin lisäävät lyijyn liukoisuutta ja kulkeutuvuutta. Lyijy yhdisteineen (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) on luokiteltu terveys- ja ympäristövaaran perusteella seuraavasti: Repr. Cat. 1; R61;Repr. Cat.3; R62;Xn; R20/22;R33;N; R Lyijy kertyy ihmiseen ravintoketjussa ja on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Lyijyn on todettu olevan erityisen haitallista kehitysiässä oleville lapsille, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa maaperässä olevan lyijyn mahdollisesti aiheuttamaa terveysriskiä. Lyijyä on käytetty runsaasti mm. elektroniikkateollisuudessa. Suomessa paikallista maaperän lyijykuormitusta ovat aiheuttaneet mm. ampumaratojen haulit ja luodit, kuparisulattojen kuonat sekä autojen akut. Pintamaakerroksissa alueellisesti kohonneet lyijypitoisuudet voivat olla peräisin energiantuotannon polttoprosessien aiheuttamasta ilmalaskeumasta ja lyijyn käytöstä bensiinin lisäaineena (Reinikainen 2007). Metaani. Metaani on hajuton, väritön ilmaa kevyempi kaasu. Metaani on erittäin helposti syttyvää ja palavaa. Suomessa käytettävä maakaasu sisältää 98 % metaania, loput 2 % ovat etaania ja typpeä. Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua tuotetaan Suomessa kaupunkien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamojen, kiinteän yhdyskuntajätteen sekä maatilojen biokaasulaitoksissa. Lisäksi biokaasua kerätään kaatopaikoilta biokaasupumppaamoilla. Biokaasu sisältää tavallisesti % metaania, % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Ympäristöön joutuessaan metaani päätyy ilmakehään. Metaani on luokiteltu merkittäväksi kasvihuonekaasuksi, jonka vuoksi sen päästämistä ilmakehään tulisi välttää. Ilmaan joutuessaan metaani hajoaa hitaasti hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Puoliintumisajaksi on arvioitu kuusi vuotta. Joutuessaan maaperään metaani vapautuu hyvin nopeasti ilmaan sekä kuivasta että kosteasta maaperästä. Maaperässä metaani on arvioitu olevan erittäin kulkeutuvaa. Joutuessaan veteen metaani haihtuu nopeasti pintavedestä. Laskentamallien avulla on arvioitu, että metaanin määrä puoliintuu matalasta joesta ja järvestä noin kahdessa tunnissa. Rakenteeltaan samankaltaisen aineen perusteella on arvioitu metaanin olevan nopeasti biologisesti hajoavaa. Mallien perusteella sen ei ole arvioitu olevan kovin myrkyllistä vesieliöille. Arvioidut arvot ovat LC50-arvot kalalle 147,5 mg/l (96 h) ja vesikirpulle 69,4 mg/l (48 h) ja sekä EC50-arvo levälle 19,4 mg/l (96 h). Metaanin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella metaania ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi ( Kulkeutumisriski Kulkeutumisriskiä arvioitiin alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden sekä haittaaineiden pitoisuuksien ja ominaisuuksien perusteella. Kaatopaikka-alueen maaperä ja sen ympäristö on pääosin moreenia. Paikoin alueella on ohut maapeite tai kallion pinta paljastuneena. Kaatopaikan vanhalla osalla, josta näytteenotto toteutettiin, on jo melko kookas puusto sekä tiheä aluskasvillisuus. Kaatopaikalle ei ole rakennettu nykyvaatimusten mukaisia peittokerroksia, mutta varsinainen jä- Copyright Pöyry Finland Oy

31 16X tetäyttö on peitetty puhtaalla mineraalimaalla (moreeni). Haitta-aineiden pitoisuuksia havaittiin jätetäytössä puhtaiden peittokerrosten alapuolella. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkana alue on toiminut v Sen jälkeen sinne on ajettu ylijäämämaata, joka jatkuu edelleen. Kuvassa 6 on havainnollistettu jätetäytössä havaittujen yhdisteiden mahdollisia leviämis- ja altistusreittejä (käsitteellinen malli). Käsitteellisen mallin laadinnassa hyödynnettiin SoiliRisk 3.0 ohjelman mukaista pohjaa. Se havainnollistaa havaitun pilaantuneisuuden mahdolliset leviämis- ja altistusreitit. Lisäksi sinkin ja kuparin osalta kulkeutumisriskin arvioinnissa ja käsitteellisen mallin hahmottamisessa huomioitiin myös muut niiden arvioinnissa käytetyn laskentaohjelman (Caltox) mahdollistamat altistusreitit. Alkuperäinen Päästö- Leviämis- Sekundäärinen Saantireitti Altistuminen päästölähde tapahtumat mekanismit saastunut väliaine Ihminen Eliöstö Työntekijät Asukkaat Maaeliöt Vesieliöt Suora kosketus Nieleminen, iho q q n q Kasvien ravinteiden ja veden otto Tuulieroosio, pölyäminen Kasvit Nieleminen q q n q Haihtuminen, diffuusio Tuuli, laskeuma Ulkoilma Hengitys q q q q Pilaantunut pintamaa Kalat ym. vesieliöt Nieleminen q q q q Pintavalunta, vesieroosio Veden virtaus maan pinnalla Pintavesi (ja sedimentti) Nieleminen, iho q q q q Pilaantunut pohjamaa Kulkeutuminen pohjaveteen Pohjaveden virtaus Pohjavesi (tai orsivesi) Nieleminen, iho, hengitys q q n q Alapohjan vuodot Sisäilma Hengitys q q q q Merkinnät: kulkeutuminen voi olla merkittävää kulkeutuminen ei ole merkittävää n q =altistuminen on mahdollista =altistuminen ei ole mahdollista Kuva 6. Haitta-aineiden mahdolliset leviämisreitit. Orgaaniset yhdisteet Yhdisteiden kulkeutuminen pintavesi- tai tuulieroosion mukana ei ole mahdollista, koska pintavesi tai tuuli ei ole kosketuksissa puhtaiden maiden alle olevaan jätetäyttöön. Täyttöalueella, jossa haitta-aineet sijaitsevat, on nykyisellään jo melko kookas puusto ja tiheä aluskasvusto. Vaikka havaitut liuottimet ovat voimakkaasti haihtuvia, niiden haihtuminen ulkoilmaan on hyvin epätodennäköistä jätetäytön päälle muodostetun peittoker- Copyright Pöyry Finland Oy

32 16X roksen ja kasvuston ansiosta sekä johtuen pienistä pitoisuustasoista. Myöskään päätyminen kasvillisuuteen ei ole todennäköistä, koska jätetäyttö on peitetty paksuilla puhtailla peittomailla, eikä kasvillisuuden juuristo pääsääntöisesti ulotu niin syvälle. Jätetäytössä olevat haitta-aineet voivat kulkeutua liukenemalla pohjaveteen ja leviämällä pohjavesivirtauksen mukana laajemmalle. Havaitut liuottimet ovat vesiliukoisia ja pohjaveteen päädyttyään ne kulkeutuvat helposti pohjaveden mukana. Niiden pidättyminen maa-ainekseen on heikkoa ja myös niiden hajoaminen maaperässä, etenkin aerobisissa olosuhteissa on hidasta. Siten ne voivat levitä pohjaveden mukana. Kulkeutuessaan pohjaveden mukana haitta-aineet pidättyvät osin maa-ainekseen sekä hajoavat (org. yhdisteet) biologisten ja kemiallisten reaktioiden seurauksena, jolloin pitoisuus laimenee. Hydraulinen gradientti kaatopaikalla idän suuntaan on melko jyrkkä, mutta kaatopaikkatäytön ulkopuolella loivempi. Esimerkiksi täyttöalueella putkessa 103 vesipinta oli tasolla 173,51, katopaikan reunaojan ulkopuolella +164,51 (piste 105) ja Kaikukadun läheisyydessä +161,20 (piste 109). Siten gradientti oli täytön ja reunaojan välillä 0,053 ja reunaoja ja Kaikukadun välillä 0,021. Alueelta on tehty vedenläpäisevyyskokeita vuonna 1990 kaatopaikan ja Sormustien väliltä. Mittausten mukaan vedenjohtavuuden arvot olivat luokkaa 1x10-7 m/s. Nyt pisteistä 104 ja 105 tehtyjen rakeisuusmäärityksen perusteella aines oli hiekkamoreenia ja rakeisuuskäyristä arvioidut vedenläpäisevyydet olivat samaa luokkaa. Pohjaveden virtausnopeus on esimerkiksi vedenjohtavuuden K-arvolla 1x10-7 m/s kaatopaikalta idän suuntaan noin metrin luokkaa vuodessa (Darcyn laki V=KI/ne, K= hydraulinen johtavuus, I= hydraulinen gradientti, tehollinen huokoisuus moreenille arvioitu ne= 0,4). Alueen kallioperä on graniittia eikä kohteen alueella ole siirroksia tai ruhjeita. Voidaan olettaa että sen vedenläpäisevyys on hyvin pieni. Tutkimusten mukaan ( ehyiden" syvä- ja metamorfisten kivien vedenläpäisevyys on < 1 x 10-9 m/s (<0,0001 m/d). Siten on todennäköistä, että kohteen alueelta ei tapahdu haitta-aineiden suotautumista kallioperään, koska kallioperä on tiivistä. Kaatopaikan itäpuolella, kaatopaikan reunaojan ulkopuolisissa pohjavesiputkissa 104, ja 105 havaittiin pieniä pitoisuuksia kloorietaania, vinyylikloridia, 1,1-dikloorietaania ja cis-1,2-dikloorieteeniä. Etempänä Sormustien ja Kaikukadun suunnassa pitoisuuksia ei havaittu (pisteet 108, 109). Kaatopaikkavesien vaikutus (mm. sähkönjohtavuus, typpi) voitiin havaita myös pisteissä 104 ja 105 sekä osin myös pisteessä 106, mutta ei etempänä Sormustien ja Kaikukadun pisteissä 108 ja 109. Jätetäytössä olevat VOC-yhdisteet ovat levinneet yhdyskuntajätteen kaatopaikasta noin m etäisyydelle pohjaveden mukana. Leviämistä on tapahtunut pitkän ajan kuluessa jo toiminnan aikana (60 vuotta) ja sen jälkeen (noin 30 vuotta). Haitta-aineiden pitoisuudet jätetäytössä olivat jo niin pienet, että edelleen liukenemista jätetäytöstä ja leviämistä pohjaveden mukana voi tapahtua enintään hyvin vähäisessä määrin. Haitta-aineet eivät voi levitä pohjaveden mukana pintaveteen saakka. Copyright Pöyry Finland Oy

33 Sinkki, kupari, lyijy, antimoni 16X Myös sinkin, kuparin, lyijyn ja antimonin aiheuttama pilaantuneisuus rajoittuu täyttöalueella jätetäyttöön 2 10 m syvyyteen, peittokerroksen alapuolelle. Ne eivät voi levitä laajemmalle tuuli- ja pintavesieroosion mukana. Metallit eivät ole haihtuvia, eivätkä ne siten kulkeudu ulkoilmaan, eivätkä leviä ilman kuljettamana laajemmalle. Ne eivät voi myöskään päätyä sisäilmaan. Myös metallien liukoisuus ja niiden kulkeutuminen pohjaveden mukana laajemmalle on vähäistä. Kaatopaikan itäpuolella pohjavedessä ei havaittu ns. pima-metalleja analyysitarkkuusrajan ylittäviä pitoisuuksia lukuun ottamatta sinkkiä pisteessä 108 (31 µg/l). Tätä tukee myös jäteaineksesta tehty liukoisuustesti. Nyt tehdyssä tutkimuksessa kohonnutta liukoisuutta havaittiin antimonin ja molybdeenin osalta, sinkin ja kuparin liukoisuudet olivat pieniä. Myös aikaisemmat havainnot tukevat metallien vähäistä liukoisuutta (Pöyry Finland Oy 2014). Metallit eivät päädy kasvillisuuteen juurien kautta kasvien ottaessa vettä ja ravinteita, koska pilaantuneisuus on peittokerroksen ja siten juurivyöhykkeen alapuolella ja metallien liukoisuus vähäistä. Metaani Kaatopaikka-alueella metaani voi kulkeutua ilmaan, mutta se sekoittuu tehokkaasti eikä alueella ole syttymisvaaraa. Metaani ei voi kulkeutua huoneilmaan Altistusreittien arviointi Altistusreitit on havainnollistettu kulkeutumisriskin arvioinnin yhteydessä kuvassa 6. Jätetäytön lievä pilaantuneisuus (orgaaniset yhdisteet ja metallit) sijoittuu jätetäytön pintakerroksen alapuolelle noin 2 10 m syvyydelle. Suoralla ihokosketuksella tai maata syömällä ruuansulatuselimistön välityksellä altistuminen ei ole kohteessa mahdollista. Suoraan maa-aineksen välityksellä kohteessa voi altistua lähinnä maaperän eliöstö. Kasvillisuuden välityksellä altistuminen ei kohteessa ole mahdollista, koska siellä ei harjoiteta hyötykasvien viljelyä. Alueella mahdollisesti olevan eläimistön altistuminen tai sen kautta (eläinten kasvatus- tai ravintokäyttö) altistumien haitta-aineille ei myöskään ole mahdollista. Lisäksi, vaikka kohteen luonnonkasveja tai siellä kasvaneita elämiä hyödynnettäisi ravinnoksi, on kasvien ja eliöiden altistuminen 2-10 m syvyydelle sijoittuville haitta-aineille hyvin epätodennäköistä. Ravintona käytettävän kasvillisuuden juuristo ei ulotu niin syvälle. Altistuminen haitta-aineille täyttöalueella hengitysilman välityksellä ei ole mahdollista paksuista täyttökerroksista ja pienistä pitoisuuksista johtuen. Altistuminen pohjaveden välityksellä ei ole mahdollista. Alueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, eikä tiettävästi myöskään käytössä olevia kaivoja (kunnallinen vesijohtoverkosto). Siten altistuminen pohjaveden välityksellä on hyvin epätodennäköistä, koska pitoisuudet ovat pieniä, eikä pohjavettä hyödynnetä talous- tai kasteluvetenä. Pohjavesi oli kaatopaikan itäpuolen tutkimuspisteissä noin 0,5-1,2 m syvyydellä maanpinnasta, kauempana asuinalueen suunnassa olevissa putkissa 108 ja 109 noin 1,5-2,6 m syvyydellä maanpinnasta. Siten lähimpien asuinrakennusten alueilla pohjavesipinta on likimäärin em. tasojen välillä. Pohjavedessä ei havaittu haihtuvien yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia muualla kuin pisteessä 104. Altistuminen asuinalueilla haittaaineille ulkona hengitysilman tai sisäilman välityksellä ei ole mahdollista. Copyright Pöyry Finland Oy

34 12.6 Laskennallinen riskinarvio 16X Yhdisteiden valinta riskinlaskentaan Kaatopaikan jätetyössä havaittiin kohonneita pitoisuuksia kuparia 520 mg/kg, sinkkiä 2000 mg/kg, antimonia 28 mg/kg ja lyijyä 560 mg/kg (korkeimmat havaitut metallipitoisuudet). Öljyhiilivedyistä jätetäytössä oli keskitisleitä enimmillään 140 mg/kg ja raskaita jakeita 720 mg/kg. Haihtuvia hiilivetyjä ei juurikaan havaittu. Bentseeniä oli enimmillään 0,15 mg/kg, tolueenia 0,06 mg/kg, etyylibentseeniä 0,02 mg/kg, ksyleeniä 0,01 mg/kg, kloroformia 0,06 mg/kg, tetrakloorieteeniä 0,03 mg/kg, PAH-yhdisteitä 3,3 mg/kg ja PCB-yhdisteitä 0,013 mg/kg. Täyttöalueen ulkopuolella havaittiin pisteissä 104 ja 105 merkkejä kloroformista (0,02 mg/kg ja 0,14 mg/kg). Pohjavedessä merkkejä haitta-aineista havaittiin pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella olevasta putkesta 104 otetussa näytteessä. Bentseeniä siinä havaittiin 0,5 µg/l, vinyylikloridia 4,4 µg/l ja cis 1,2-dikloorieteeniä 3,7 µg/l. Myös kaatopaikan itäpuolella sijaitsevassa putkessa 105 havaittiin kloorietaania 1,1 µg/l, 1,1-dikloorietaania 1,1 µg/l tolueenia 0,2 µg/l, etyylibentseeniä 2,1 µg/l ja ksyleeneitä 1,4 µg/l. Öljyhiilivetyjä ei havaittu. Metallien pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajojen; kobolttia havaittiin pieni pitoisuus (15-18 µg/l) samoin nikkeliä (11 µg/l) ja täyttöalueen ulkopuolella myös sinkkiä (31 µg/l). Niin pohjavedessä kuin maaperässä havaitut pitoisuudet ovat pääasiassa hyvin pieniä. Laskennalliseen terveysriskinarviointiin valittiin bentseeni, vinyylikloridi, kupari, lyijy, antimoni ja sinkki (taulukko 11). Taulukko 11. Analyysitulosten koontitaulukko riskinarviointiin Yhdiste max pitoisuus maaperässä mg/kg max pitoisuus pohjavedessä µg/l sinkki kupari 520 <10 lyijy 560 <10 antimoni 28 <10 keskitisleet (C11-C21) 140 <30 raskaat hiilivedyt (C22-C40) 720 <30 bentseeni 0,15 3,9 tolueeni 0,06 5 etyylibentseeni 0,02 39 ksyleenit 0,02 51 vinyylikloridi <0,01 4,4 Sinkkiä ja kuparia havaittiin metalleista eniten ja useimmissa pisteissä. Myös lyijyn ja antimonin pitoisuudet olivat koholla. Bentseeni on orgaanisista yhdisteistä yksi voimakkaimmin leviävistä ja terveydelle haitallinen jo pieninä pitoisuuksina ja soveltuu siten maksimaalisen leviämisen ja terveysvaikutusten tarkasteluun. Bentseenistä aiheutuvan riskin arviointiin käytettävä ohjelma, SoiliRisk 3.0, huomioi samassa laskennassa myös mm. tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin sekä öljyhiilivedyt (keskitisleet ja raskaat öljyhiilivedyt), joten ne määritettiin mukaan laskennalliseen riskinarviointiin. Vinyylikloridi huomioitiin kvantitatiivisessa arvioinnissa, koska se on helposti kulkeutuva, terveydelle haitallinen ja koska pitoisuuksia havaittiin pohjavedessä kaatopaikka-alueen ulkopuolella. Copyright Pöyry Finland Oy

35 Kvantitatiivisessa riskinarvioinnissa huomioidut tilanteet 16X Kvantitatiivisessa riskinarvioinnissa määritettiin konservatiivinen arvio yhdyskuntajätteen kaatopaikkatäytössä havaituista korkeimmista pitoisuuksista. Yhdyskuntajätettä on arviolta 14 ha laajuudelta, jätekerroksen vahvuus noin 5 11 m ja jätettä on arvioitu olevan kaikkiaan noin m 3 ktr. Riskin laskenta tehtiin olettaen korkeimpien havaittujen pitoisuuksien ulottuvan koko jätetäytön laajuudelle noin 7 m vahvana kerroksena. Kvantitatiivisessa riskinarvioinnissa tarkistettiin laskennallisesti teoreettinen riski altistua yhdyskuntajätteen kaatopaikasta 100 m etäisyydellä olevan asutuksen kohdalla pohjaveden välityksellä. Todellisuudessa kiinteistöillä ei ole kaivoja, eikä pohjavettä hyödynnetä. BTEX-yhdisteiden arvioinnissa samassa laskennassa tulee tarkasteltua muista mahdollisista altistusreiteistä suoraan ihokosketuksella sekä hengitysilman välityksellä altistuminen, joten myös nämä huomioitiin mukaan mahdollisiksi altistusreiteiksi. Metallien osalta riskinarvioinnissa huomioitiin teoreettisina altistusreitteinä alueella oleskelu ja mahdollisuus altistua hengitysilman välityksellä, suora ihokosketus, pohjaja pintaveden käyttö juoma- ja kasteluvetenä sekä eläinten juomavetenä. Todellisuudessa alueen käytöstä ja pilaantuneisuuden sijainnista (puhtaiden täyttöjen alapuolella) johtuen suurin osa huomioiduista altistusreiteistä on teoreettisia ja laskenta siten hyvin konservatiivinen. Käytetty ohjelma mahdollistaa useampien altistusreittien huomioimisen kuin BTEX-yhdisteiden laskennassa hyödynnetty malli, mutta sen suora soveltuvuus Suomen olosuhteisiin on heikompi ja tulokset suuntaa-antavia. Lisäksi useiden teoreettisten altistusreittien huomioiminen antaa huomattavan yliarvion kokonaisriskistä Lähtötietojen määritys Liuottimien (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni) ja öljyhiilivetyjen osalta kvantitatiiviseen riskinarviointiin käytettiin SoiliRisk 3.0-ohjelmaa. Sinkin, kuparin ja vinyylikloridin osalta riski laskettiin käyttäen CalTox-riskinlaskentaohjelmaa. Laskenta tehtiin kummassakin tapauksessa alustavana ns. Screening -tason mallinnuksena hyödyntäen pääasiassa ohjelmiin määritettyjä, kohteeseen parhaiten soveltuvia oletusarvoja, joilla saadaan konservatiivinen arvio riskistä. Riskinarvioinnissa huomioitujen yhdisteiden kemialliset ominaisuudet kuvattiin ohjelmien oletusarvoja käyttäen. Yhdisteiden kemialliset ominaisuudet ovat ohjelmassa sillä tarkkuudella ja laajuudella, kun tutkimustietoa on käytettävissä ja tätä voidaan pitää riskinarvioinnin kannalta riittävänä tarkkuutena. Altistuksen osalta lähtötietoina käytettiin ohjelman oletusarvoja asuinkäytölle, jolloin talousveden teoreettinen käyttö voitiin laskea luotettavasti. SoiliRisk-ohjelmaan maaperä kuvattiin käyttäen moreenin oletusarvoja. Pilaantuneen kerroksen vahvuudeksi määritettiin jätetäytön keskimääräinen paksuus (noin 7 m), puhtaan peittokerroksen vahvuudeksi pienin havaittu 2,0 m ja pohjavesipinnan etäisyydeksi maanpinnasta täyttöalueella 4 m. Pohjavesi on kaatopaikan itäpuolella ympärysojan lähellä olevissa pisteissä noin 0,5-1,2 m syvyydellä maanpinnasta ja kauempana asuinalueen suunnassa (Kaikukatu) olevissa noin 1,5-2,6 m syvyydellä maanpinnasta. Määritettäessä yhdisteiden kulkeutumista pohjaveden mukana pilaantuneista massoista olennais- Copyright Pöyry Finland Oy

36 16X ta on kuitenkin pohjavesipinna taso pilaantuneisuudessa. Etäisyydeksi pohjavedenkäyttökohteeseen määritettiin 100 m (lähin asutus). Pilaantuneisuuden laajuudeksi määritettiin koko jätetäyttö, mikä antaa huomattavan konservatiivisen arvion riskistä. Jätetäytön ja pohjaveden pitoisuuksiksi määritettiin korkeimmat havaitut pitoisuudet, joiden oletettiin ulottuvan koko jätetäytön laajuudelle. Laskennassa käytetyt lähtötiedot ovat liitteenä 6. Caltox-ohjelmassa maaperän ja ympäristön olosuhteet kuvattiin käyttäen Mainen, USA:n koillisrannikon osavaltion oletusarvoja. Maine on maaperä- ja ilmasto-oloiltaan USA:n osavaltioista lähinnä Suomea vastaava. Osaa muuttujista, kuten sadanta, mukautettiin vastaamaan Suomen olosuhteita. Etäisyydeksi pohjavedenkäyttökohteeseen määritettiin 100 m (lähin asutus). Maa-aineksen vedenjohtavuudeksi määritettiin 0,0086 m/d. Vinyylikloridin riskinlaskennassa tarkasteltiin kaatopaikka-alueen ulkopuolisesta pohjavedestä aiheutuvaa riskiä. Pohjavesipinnan tasoksi määritettiin 2,0 m ja pohjavesikerroksen vahvuudeksi 5 m. Muilta osin käytettiin vastaavia lähtöarvoja kuin metallien riskinlaskennassa. Caltox-ohjelmaan määritetyt lähtötiedot ja laskennan tulokset ovat liitteenä Riskin laskenta SoiliRisk- 3.0-ohjelmalla tehdyn laskennan mukaan kaatopaikan jätetäytössä olevista öljyhiilivedyistä, bentseenistä, tolueenista, etyylibentseenistä tai ksyleenistä ei aiheudu terveysriskiä, vaikka pitoisuuksia olisi koko jätetäytön laajuudella ja pohjavettä hyödynnettäisi juomavetenä 100 m päässä olevan lähimmän asutuksen kohdalla. Laskennan tulokset on esitettynä liitteessä 7. Caltox-ohjelma (metallit) määrittää riskin lukuarvona sekä riskisuhteen. Sallituksi riskiksi on määritetty yleisesti käytetty 1*10-6, minkä ylittyessä riski ylittää sallitun tason. Riskisuhteen taas ylittäessä 1:n, voi yhdisteestä aiheutua liiallinen riski. Riski kuvaa yksinomaan kohteessa havaituista pitoisuuksista aiheutuvaa todennäköisyyttä terveysvaikutusten aiheutumiseen. Riskisuhde taas huomioi tarkasteltavan yhdisteen ja sen pitoisuuden aiheuttaman altistuksen merkittävyyden suhteessa kokonaisaltistukseen ko. yhdisteelle. Näin olleen jo hyvin merkityksetön riski voi aiheuttaa kohonneen riski suhteen, mikäli yhdiste on harvinainen, eikä sille altistu lainkaan muuta kautta. Laskennan perusteella sinkistä, antimonista tai kuparista ei aiheudu kohteessa kohonnutta riskiä (riski 0). Sinkki, antimoni ja kupari eivät päädy kohonneina pitoisuuksina pohjamaasta sisä- tai ulkoilmaan, kasvillisuuteen eivätkä pintaveteen eikä näiden välityksellä näin ollen voi altistua käytännössä lainkaan. Merkittävintä altistuminen on pohjaveden välityksellä ja siinä kokonaisuuteen vaikuttaa vedenkäyttö juomavetenä. Lyijyn osalta riski juomaveden välityksellä ylittäisi hieman (6,5*10-6 ) hyväksytyksi määritetyn tason. Arvio on kuitenkin huomattava yliarvio, koska kohonnut lyijypitoisuus on ulotu koko yhdyskuntajätteen laajuudelle ja koska alueen vettä ei hyödynnetä juomavetenä. Myös vinyylikloridin osalta riski olisi sallituksi määritetyllä tasolla (1,2*10-6 ), mikäli vinyylikloridilla pilaantunutta pohjavettä olisi koko jätetäytön laajuudelta. Laskennan tulokset on esitettynä liitteessä 8. Copyright Pöyry Finland Oy

37 12.7 Epävarmuustekijät 16X Riskinarviointi laadittiin hyvin konservatiivisella lähestymistavalla laskentaohjelmiin määritettyjä oletusarvoja käyttäen ja huomioiden teoreettisia altistusreittejä. Lisäksi laskenta tehtiin olettaen korkeimpien havaittujen pitoisuuksien ulottuvan koko jätetäytön laajuudelle. Tämä antaa huomattavan yliarvion riskistä. Kohteessa ei todellisuudessa voi altistua yhdisteille, jolloin riskiäkään ei ole. Teoreettisilla altistusreiteillä saadaan määritettyä maksimaalinen teoreettinen riski. Merkittävin epävarmuustekijä aiheutuu alueen pilaantuneisuuden luonteesta ja suuresta määrästä yhdisteitä. Laskennallisesti ohjelmat eivät huomioi alueella samanaikaisesti havaittujen yhdisteiden yhteisvaikutusta ja kokonaisriskiä. Yhteisvaikutusta ei voida määrittää suoraan yksittäisten yhdisteiden riskien summana, koska osa yhdisteitä voi myös estää tai hidastaa toisten leviämistä, nopeuttaa hajoamista tai olla yhteisvaikutukseltaan muutoin vaikeasti ennakoitavissa. Jonkinlaista epävarmuutta jäi kaatopaikkavaikutuksen laajuudesta kaakon ja etelän suunnissa. Alueen pohjaveden tila voidaan niin haluttaessa varmentaa muutamin lisäpistein esimerkiksi Vuoreslahdentien eteläpuolella ja Pirtapolun länsipuolella (Sukkulatien länsipuoli). 13 JOHTOPÄÄTÖKSET 13.1 Kunnostustarve Maaperän kunnostustarvetta arvioidaan Suomessa yleensä valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyillä ohjearvoilla. Tutkimusten mukaan jätteen haitta-aineiden pitoisuudet olivat pieniä lukuun ottamatta sinkkiä ja kuparia, joiden osalta ylittyivät ylemmät ohjearvotasot. Lisäksi havaittiin alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet lyijyä ja antimonia sekä kynnysarvotasot ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kobolttia elohopeaa ja nikkeliä. Jätetäyttöalueella raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuus ylitti yhdessä näytteessä alemman ohjearvotason ja yhdessä näytteessä kynnysarvotason. Kynnysarvotason ylityksiä tavattiin myös bentseenin ja tetrakloorieteenin osalta. Muiden komponenttien osalta ei havaittu ohjearvotason ylityksiä. Täyttöalueen ulkopuolella ei havaittu kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia. Jäteaineksen liukoisuudet ovat pääosin pieniä lukuun ottamatta molybdeenia ja antimonia. Niiden liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetut normit. Näitä yhdisteitä ei kuitenkaan havaittu täyttöalueen kaatopaikkavesinäytteessä (103) eikä myöskään täyttöalueen ulkopuolella (pohjavesiputki) analyysitarkkuusrajoja ylittäviä pitoisuuksia. Täyttöalueen vesinäytteessä havaittiin lievästi kohonneita haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Kohonneita pitoisuuksia havaittiin bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien osalta. Täyttöalueen ulkopuolella pitoisuudet olivat pääosin hyvin pieniä lukuun ottamatta vinyylikloridia, jota havaittiin 4,4 µg/l. Metallien pitoisuudet olivat kaikilta osin alhaisia. Fysikaalis-kemiallisten parametrien (mm. sähkönjohtavuus, kloridi, typpi) mukaan kaatopaikan vaikutusta oli havaittavissa täyttöalueen itäpuolella pohjaveden virtaussuunnassa noin m etäisyydellä jätetäytöstä. Copyright Pöyry Finland Oy

38 16X Altistuminen kaatopaikan haitta-aineille nykyisessä maankäytössä ei ole mahdollista, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu terveysriskiä. Alueelle ei ole merkittävää kasvillisuutta tai eläimistöä eikä herkkiä luontoarvoja, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu myöskään ympäristöriskiä. Konservatiivisella lähestymistavalla varmistettu kvantitatiivinen riskinarvio tukee päätelmiä, ettei pilaantuneisuudesta aiheudu terveysriskiä. Tutkimustulosten perusteella kaatopaikan täyttöalueen sekä alueen pohjaveden kunnostustoimet eivät ole tarpeellisia. Aluetta voidaan käyttää suunniteltuun käyttöön. Alue on yleiskaavassa merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaatopaikan itäpuolella pohjaveden virtaussuunnassa on asuinkiinteistöjä lähimmillään alle 100 m etäisyydellä täyttöalueesta. Kaatopaikan ei arvioida aiheutuvan riskiä asutukselle. Haitta-aineiden määrä on selvästi arviossa käytettyä vähäisempi eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Pohjavedessä ei havaittu haihtuvien yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia muualla kuin välittömästi täyttöalueen ulkopuolella pisteessä 104. Hyvin vähäistä, lähinnä teoreettista, riskiä voisi aiheutua pohjaveden välityksellä vinyylikloridista, mikäli korkeimmat havaitut pitoisuudet ulottuisivat koko jätetäytön laajuudelle ja pohjavettä käytettäisi talousvetenä lähimpien kiinteistöjen kohdalla. Kasteluvesikäytöstä ei aiheutuisi riskiä sillä pitoisuudet ovat pieniä ja vinyylikloridi haihtuu helposti viileästä pohjavedestä. Esimerkiksi aikaisemman talousvesiasetuksen (STM 74/1994) mukainen normi vinyylikloridille oli 5 µg/l ja nyt havaittu pitoisuus oli kaatopaikan reunalla 4,4 µg/l (putki 104). Altistuminen kasvillisuuden välityksellä ei ole mahdollista pienistä pitoisuuksista johtuen. Pohjavesi on sen verran syvällä, etteivät kasviston juuret ulotu pohjavesikerrokseen. Lisäksi kasvin kyky ottaa alueella havaittuja haitta-aineita juuristollaan on rajallista. Maaperässä ja pohjavedessä tulisi olla äärimmäisen korkeita pitoisuuksia ennen kuin näiden päätyminen kasvin muihin osiin olisi merkittävää. Alueella havaitut pitoisuudet olivat pieniä. Altistuminen asuinalueilla haitta-aineille ulkona hengitysilman tai sisäilman välityksellä ei ole mahdollista pienistä pitoisuuksista johtuen. Riskinarvioinnissa on huomioitu haihtuminen. Laskennan tulosten perusteella vinyylikloridia ei haihdu haitallisia pitoisuuksia. Maaston kaatopaikan luoteispuolella on Olliskannevan teollisuusjätteen kaatopaikka. Kaatopaikkojen välinen alue on tasaista ja alueella on pohjavesi lähellä maanpintaa. Alue on myös osin vedenjakaja-aluetta, josta virtaus suuntautuu pääosin pohjoiseen, mutta osin myös etelään. Olemassa olevan tiedon perusteella Olliskannevan kaatopaikan itäpuolella on havaittu osin kohonneita pitoisuuksia. Kaatopaikka on peitetty (maisemoitu) ja eristetty reunaojituksin, joten kuormitus sieltä suunnasta on vähäistä ja rajoittunee kaatopaikan välittömään ympäristöön. Olemassa olevan tiedon perusteella kaatopaikkojen vaikutusalueita ei voitu tämän tutkimuksen yhteydessä erottaa toisistaan. Jossain määrin voi olla mahdollista että kaatopaikkojen välisellä alueella on vähäistä vaikutusta molemmista suunnista johtuen kaatopaikkojen koosta ja toiminta-ajoista. Tutkimuspisteiden määrä on kuitenkin kaatopaikkojen välisellä alueella rajallinen. Kaatopaikkojen välissä kulkee suurjännitelinja, joka rajoittaa esimerkiksi kairauksia alueella. Maaston kaatopaikan itäpuolella havaitut haitta-aineet ovat peräisin Maaston kaatopaikalta, eivät Olliskannevan alueelta. Copyright Pöyry Finland Oy

39 13.2 Esitys jatkotoimenpiteiksi 16X Yhteenvetona voidaan todeta, että nyt tehtyjen ja aikaisempien tutkimusten perusteella kaatopaikasta ei aiheudu riskiä kaatopaikan lähellä olevalle asutukselle. Ainoa mahdollinen altistusreitti asutukselle voisi olla pohjaveden välityksellä (talousvesikäyttö). Alueelle on tämän tutkimuksen yhteydessä asennettu uusia pohjavesiputkia, joista on otettu vain yksi näytekierros. Esitämme, että pitoisuustason seuraamiseksi otettaisiin vesinäytteitä täyttöalueen ympäristön putkista 104, 105, 106, 108 ja 110 myös jatkossa. Vesinäytteet otetaan esimerkiksi joka toinen vuosi kesäkuun alussa ja niistä määritetään öljyhiilivetyjen (C10-C40) ja liuottimien pitoisuudet (laaja VOC, sis. haihtuvat öljyhiilivedyt C5-C10). Tulokset toimitetaan Kajaanin kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. Seurantaa kannattaa jatkaa ainakin kuuden vuoden ajan. Sen jälkeen tulosten perusteella arvioidaan jatkoseurannan tarvetta. Pientä epävarmuutta jäi kaatopaikan vaikutusalueen laajuudesta etelän ja kaakon suunnissa. Vaikutusalueen laajuuden varmistamiseksi alueelle voisi asentaa lisäputket esimerkiksi Vuoreslahdentien eteläpuolelle ja Pirtapolun länsipuolelle. Copyright Pöyry Finland Oy

40 16X VIITTEET Assmuth, T., Strandberg, T. ja Poutanen, H. 1991: Riskikaatopaikkatutkimuksen kohderaportti. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja, Nro 297. Helsinki. Aziz C. E. et al Biochlor Natural attenuation decision support system - User s Manual Version 1.0 Washington DC. United States Environmental Protection Agency Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Geologian tutkimuskeskus Geologiset aineistot. ( Hatva T., Toivo Lapinlampi, T. ja Vienonen S Kaivon paikka. Selvitykset ja tutkimukset kiinteistön kaivon paikan määrittämiseksi. Ympäristöopas Suomen ympäristökeskus. Johansson, P. & Kujansuu, R (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1: selitys. Geologian tutkimuskeskus. Jokinen, T Geofysikaaliset menetelmät ympäristötutkimuksessa. Teoksessa: Nystén, T., Suokko, T. ja Tarvainen, T. (toim.). Ympäristögeologian sovelluksia. GTK SYKE ympäristötutkimusseminaari Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 151 s. Kainuun ELY-keskus Maaston kaatopaikka. Yhteenveto. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri. 1990: Maaston kaatopaikan alustava maaperä- ja pohjavesitutkimus. Tutkimusselostus. Kajaani. Kainuun ympäristökeskus. 1995: Kaatopaikkojen jätteenkäsittelyn ja vesiensuojelun nykytila Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin alueella. Kainuun ympäristökeskus ja Kajaanin kaupunki. 1998: Maaston entisen kaatopaikan riskikaatopaikkaselvitys Julkaisematon selvitys. Kajaani. Kajaanin kaupunki. 2006: Maaston kaatopaikan pohjavesinäytteiden tutkimustulokset. Ote pöytäkirjasta Kajaanin kaupunki. 2012: Maaston vanhan kaatopaikan seurannan tutkimustulokset. Pöytäkirja 7/ Copyright Pöyry Finland Oy

41 16X Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Marttinen, S., Jokela, J., Rintala, J. ja Kettunen, R Jätteiden hajoaminen kaatopaikalla sekä kaatopaikkavesien muodostuminen, ominaisuudet ja käsittely. Kaato 2001-hanke. Kirjallisuuskatsaus. Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Mannio, J., Mehtonen, J., Nysten, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K-M., Äystö, L Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja. 15/2012. Ympäristöministeriö. Mälkki, E Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö. Tammi. Niini, H Kallioperässä oleva pohjavesi. Rakennusgeologinen yhdistys - Byggnadsgeologiska foreningen ry:n jul kaisuja. Vol. 11, kirjoitus n:o 84. Papers of the Engineering-Geological Society of Finland. Vol. 11, No. 84 OIVA (Ympäristöhallinnon ladattavat paikkatietoaineistot) [ Pöyry Finland Oy. 2014: Parkinmäen jätehuoltoalueen tarkkailu vuonna 2013 (UPM- Kymmene Oyj, Kuusakoski Oy). Tarkkailuraportti Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Ympäristöministeriö Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014. Copyright Pöyry Finland Oy

42 1 MAASTON KAATOPAIKAN AIKAISEMAMT TUTKIMUKSET, TIIVISTELMÄ Kajaanin Maaston kaatopaikan alueella tehdyt tutkimukset on kuvattu Kainuun ELY-keskus tekemässä yhteenvedossa, josta seuraavassa on ote (Kainuun ympäristökeskus 2015). 1 Haitta-ainetutkimukset ja selvitykset 1.1 Tehdyt tutkimukset Vesi- ja ympäristöhallitus (Timo Assmuth) otti näytteitä v. 1987, joiden perusteella epäiltiin kaatopaikalta purkautuvan haitallisia yhdisteitä lähiympäristöön. Kaatopaikka on samasta vuodesta saakka ollut mukana valtakunnallisessa riskikaatopaikkatutkimuksessa. Tällöin on tutkittu mm. raskasmetalleja ja pintavesien virtaamavaihteluita päivittäisellä seurannalla. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri tutki vuosina kaatopaikan pohjoispuolella olevasta mittapadosta (P5) kaatopaikalta valuvien ja suotautuvien vesien laatua. Vesistä on tutkittu mm. sähkönjohtokyky, ph, kiintoaines, kemiallinen hapenkulutus ja ammonium sekä fosforin kokonaismäärä. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri ja Kajaanin kaupunki tekivät yhteistyössä maaperä- ja pohjavesitutkimuksia kaatopaikan ja Sormustien välisellä alueella vuonna Kaatopaikkaa ympäröivä laskuoja vaaittiin 10 metrin pistevälein. Tuloksista huomattiin laskuojaan muodostunut kynnys, joka esti ojassa olevan pintaveden virtaamisen pois kaatopaikkaalueelta.kaupunki kairasi alueella 21 tutkimuspisteessä pääasiassa lyöntikairauksina maakerroksen tiiviyden/kivisyyden vuoksi. Yhteen pisteeseen tehtiin myös koekuoppa, josta otettiin maaperänäytteitä maalaji- ja vedenjohtavuusmäärityksiä varten. Tutkimusta täydennettiin myös vastusluotauksilla kaatopaikan ja Sormustien välisellä alueella. Koekuopitusta jatkettiin vuonna 1990 seitsemän kuopan verran ja samassa yhteydessä asennettiin pisteisiin I - III kolme muovista putkea (ø 200 mm), joiden siiviläosien (1 m) syvyydet ovat 2,5-3,5 m maanpinnasta. Koekuopituksen yhteydessä otettiin näytteitä maaperästä rakeisuusanalyysiä ja vedenläpäisevyyskokeita (pisteet I - V ja VII) sekä raskasmetallianalyysiä (pisteet I - III) varten. Näytteistä analysoitiin Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Zn, As, Cd ja Hg. Pisteen I näytteestä tutkittiin tammikuussa 1990 myös PCB, VAH- ja VCH-yhdisteet sekä pestisidit ja kloorifenolit. Kesäkuussa 1990 pisteiden IV ja VI näytteistä tutkittiin VAH- ja VCH-yhdisteet sekä pestisidit. Pisteen I vesinäytteestä tutkittiin VAH-, VCH- ja PCB-yhdisteet, pestisidit, kloorifenolit, CCl 4 - liukoiset yhdisteet ja mineraaliöljypitoisuus. Noin 1 km päässä kaatopaikasta sijaitsevan Ketun kaupunginosan rampin lähteestä tutkittiin VAH- ja VCH-yhdisteet, pestisidit ja kloorifenolit. Kahden yksityiskaivon (Vuoreslahdentie 8, Maastontie 9) pohjavesinäytteet tutkittiin. Syksyllä 1992 kaatopaikan viereiselle tontille Sormustien varteen asennettiin porakaivokalustolla kaksi pohjavesiputkea, joista toisen siiviläosuus on tasolla 0-3 m (5 m putki) ja toisen 5-8 m (8 m putki, lähempänä Sormustietä), viimeksi mainittu putki ulottuu

43 2 kallionpintaan saakka. Vuosina 1993, 1994, 1995 ja 1998 vesinäytteet on otettu näistä kahdesta putkesta sekä suotosalaojan purkupäästä. Vuosina 2005 ja 2011 on otettu pohjavesinäytteet asutusta lähempänä olevasta pohjavesiputkesta. Kesällä 1990 tehtiin seismisiä luotauksia Sormustien ja kaatopaikan välisellä alueella. Luotauksen suoritti Oulun yliopiston geofysiikan laitos. Tarkoituksena oli selvittää maakerrosten paksuus, kerrosrajojen vaihtelu ja kalliopinnan sijainti. Vuonna 1999 PSV-Maa ja Vesi Oy asensi kaupungin toimeksiannosta kaatopaikalle neljä muovista huokoskaasuputkea, joiden ulkohalkaisija oli 50 mm ja maanpinnassa putkireiät tiivistettiin sementillä. Kahdesta pisteestä otettiin maanäyte. 1.2 Tutkimustulokset Vuoden 1989 kairauksilla päästiin enimmillään 4,8 m syvyyteen saakka keskimääräisen kairaussyvyyden ollessa 2-3 m. Kairausten perusteella maaperä oli silttimoreenia, lukuun ottamatta pistettä 4, jossa pintaosan (0. 1,2 m) jälkeen silttimoreeni muuttuu soramoreeniksi. Kyseiseen kohtaan tehdystä koekuopasta otetut näytteet osoittavat maaperän olevan tällä kohdalla hyvin vettä johtavaa. Myös pisteen 5 molemmin puolin laskuojan reunassa oli näkyvillä pienikivistä soramoreenia, mikä viittaisi sen esiintyvyyteen laajemmallakin alueella. Johtopäätelmän mukaan pohjavesi virtaa kaatopaikalta kohti Sormustietä. Kairapisteiden kohdalla tehtyjen vastusluotausten mukaan kallionpinta sijaitsee m syvyydessä ja pohjavedenpinta ei ole kahta metriä syvemmällä. Kp 18 kohdalla (lähellä kaatopaikkaa) pohjavesi on luotausten perusteella likaantunutta 10 m syvyyteen saakka. Kp 20 kohdalla pohjaveden pintaosa on puhtaampaa, mutta likaantumista esiintyy 8 m saakka. Kp 21 kohdalla (Sormustien tontin kohdalla) pohjavesi on likaantunutta pinnasta 8 m saakka, jonka jälkeen se muuttuu puhtaammaksi asteittain. Vuonna 1990 koekuoppatutkimuksen yhteydessä todettiin maa-aineksen olevan linjalla kaatopaikka - Sormustie kivistä soramoreenia. Maaperänäytteiden perusteella kohdassa vallitsevana on hiekkamoreeni. Pisteessä III on 1,3-1,7 m syvyydellä silttinen savikerros. Koekuopissa oli happaman imelä haju. Pohjoisemmassa pisteessä IV maaperä oli kivistä silttimoreenia, kuten myös eteläisessä pisteessä V. Pisteessä VI maa-aines oli silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia ja pisteessä VII hiekkaista/silttistä soraa. Pisteistä I - III mitattujen pohjavedenpintojen gradientti on esitetty kuvassa 4. Pohjaveden virtaussuunnat kaatopaikan itäpuolella on esitetty kuvassa 5. Seismisten luotauslinjojen A ja B kohdalla kallionpinta on noin 10 m syvyydessä, luotauksen C kohdalla m syvyydessä ja luotauslinjan D alussa 9,5 m ja loppupäässä 12 m syvyydessä.

44 3 Kuva 4. Pohjavedenpinnan gradientti kaatopaikan ja Sormustien välisellä alueella Vuoden 1999 huokoskaasuputkien asennusten yhteydessä tehtiin kairausmuistiinpanoja (liitteenä 9), joiden mukaan jätetäytön paksuus kaatopaikalla on noin 5,8-13 metriä. Jätetäytön alapuolella oli turvetta ja silttimoreenia. Kahdessa pisteessä ei tavoitettu vesipintaa ja kahdessa pisteessä se oli 7-13 metrin syvyydellä maanpinnasta. Otettujen maaperänäytteiden tuloksista ja mahdollisista huokoskaasumittauksista ei ole tietoa. Ei ole myöskään tiedossa, ovatko asennetut kaasuputket edelleen paikoillaan.

45 4 Kuva 5. Pohjaveden virtaussuunnat kaatopaikan itäpuolella. Maaperänäytteet Tutkittujen maanäytteiden metallipitoisuudet olivat alhaiset. PCB-yhdisteiden maksimipitoisuus oli 0,06 mg/kg. VAH-yhdisteiden osalta maksimipitoisuus oli pisteessä I mitattu tolueenin pitoisuus 1,23 mg/kg. Pisteessä I kohonneena pitoisuutena esiintyivät myös dikloorietaani, dikloorieteeni, trikloorietammo ja heksakloorisykloheksaani. Pestisidien osalta pisteessä I vain heptakloorilla oli määritysrajan ylittävä pitoisuus (0,041 mg/kg) Tämä ylittää Vna 214/2007 kynnysarvon 0,01 mg/kg. Pisteissä IV ja VI pentaklooribentseenin pitoisuudet olivat 0,32 mg/kg ja 0,31 mg/kg, jotka ylittävät kynnysarvon 0,1 mg/kg. Kloorifenoleiden osalta suurin mitattu pitoisuus pisteessä I oli 0,017 mg/kg. Pohjavesinäytteet Pohjavesinäytteessä pisteestä I PCB-pitoisuudet alittivat WHO:n talousvesinormin lukuun ottamatta 2,4 -diklooribifenyyliä, jota löytyi 1,475 µg/l (WHO:n suositus talousvedelle 0,5 µg/l). Tolueenin suurin mitattu pitoisuus oli 16,3 µg/l (piste I). Muiden VAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaiset, paitsi vuoden 1995 näytteessä 8 m putkesta ja salaojasta mitattiin lievästi kohonneita pitoisuuksia etyylibenteeniä ja ksyleenejä. Vuoden 1998 näytteissä ao. pitoisuudet olivat alle määritysrajan. VCH-pitoisuudet olivat myös alhaiset. Ketun rampin

46 5 lähteessä maksimipitoisuus oli kloroformilla 0,3 µg/l. Pestisidien määrät olivat alhaiset. Kloorifenoleiden pitoisuudet olivat maksimissaan 1,20 µg/l (salaojassa). CCl 4-liukoisia yhdisteitä oli maksimissaan 0,54 mg/l (piste I). Mineraaliöljypitoisuus alitti kaikissa näytteissä pitoisuuden 0,05 mg/l. Talousvesinäytteitä otettiin havaintopisteistä I - III, Ketun rampin lähteestä ja kahdesta yksityiskaivosta. Pisteissä I - III veden sähkönjohtokyky ja alkaliniteetti olivat korkeat verrattuna pohjaveden luonnollisiin tausta-arvoihin. Myös ammoniumpitoisuudet olivat suurehkot (6,2-19 mg/l). Kloridipitoisuudet olivat niin ikään korkeat (40,8-270,5 mg/l) kuten myös mangaanipitoisuus (1,1-8,8 mg/l). Koliformisia bakteereita ei löytynyt. Vuosina havaintoputkista ja suotosalaojasta tutkitut näytteet olivat laadultaan tyypillisiä kaatopaikkavesiä: vedet sisälsivät paljon rautaa, olivat sameita ja voimakkaasti värillisiä. Ketun rampin lähteestä mitattiin kohonnut väriluku, ph, sähkönjohtavuus, permanganaattiluvut, nitraattipitoisuus ja kloridipitoisuus. Vuoreslahdentie 8 talousvesikaivon sähkönjohtavuus ja permanganaattiluku sekä kloridipitoisuus olivat hieman puhtaan pohjaveden keskimääräisiä arvoja suuremmat, mutta kaivojen osalta talousveden laatuvaatimukset täyttyivät. Vuosina 2005 ja 2011 Sormustien tontilla otetusta pohjavesinäytteessä todettiin kohonneet sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus ja kemiallinen hapentarve. Pohjavedessä ei havaittu liuottimia, kloorihiilivetyjä, pentaklooribentseeniä, öljyä eikä kloorifenoleja. Raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset ylittyivät kumpanakin vuonna alumiinin ja raudan osalta. Vuonna 2011 otettiin näyte myös kaatopaikalta Kajaaninjoen suuntaan lähtevästä purkuojasta. Analyysituloksissa näkyy kaatopaikan kuormitus kohonneina sähkönjohtavuutena ja kemiallisen hapenkulutuksen arvona. Aerosähköinen imaginaarikomponentti Geologian tutkimuskeskus kartoitti matalalentomittauksilla Maaston kaatopaikan alueen vuonna 1979, jolloin kaatopaikka oli vielä käytössä. Mittauksilla tehdyt sähkömagneettiset havainnot esitettiin reaali- ja imaginaarikomponentin avulla. Järjestelmä on kehitetty siten, että maankamaran hyvin sähköä johtavat alueet näkyvät reaalikomponentissa, kun taas imaginaarikomponentti on herkkä keskinkertaisille johteille, kuten savikot, suot ja kallioperärapaumat. Myös voimalinjat ja rautatiet näkyvät sähkömagneettisissa mittauksissa. Imaginaarikomponenttia pidetään herkkänä parametrina kaatopaikkojen ympäristövaikutusten arvioinneissa. Aerosähköinen imaginaarikomponentti Maaston kaatopaikalta on esitetty kuvassa 6. Kuvassa näkyvä punertava alue saattaa todentaa kaatopaikan anomaliaa. Keltaisena ja vihreänä voi esiintyä kaatopaikalta ympäristöön leviävä vuoto. Tulkinnassa on kuitenkin syytä ottaa huomioon alueen geologia ja muu ympäristöä kuormittava infrastruktuuri. Violetit linjat osoittavat mittauslinjojen sijainnit. Linjojen väliset arvot on saatu interpoloimalla. Kartassa on käytetty alueelle sopivaa skaalausta. Kuvassa näkyy myös Olliskannevan kaatopaikka.

47 Kuva 6. Aerosahkoinen imaginaarikomponentti 6

48 7 Lähdeluettelo Assmuth, T., Strandberg, T. ja Poutanen, H. 1991: Riskikaatopaikkatutkimuksen kohderaportti. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja, Nro 297. Helsinki. Jokinen, T Geofysikaaliset menetelmät ympäristötutkimuksessa. Teoksessa: Nystén, T., Suokko, T. ja Tarvainen, T. (toim.). Ympäristögeologian sovelluksia. GTK SYKE ympäristötutkimusseminaari Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 151 s. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri. 1990: Maaston kaatopaikan alustava maaperä- ja pohjavesitutkimus. Tutkimusselostus. Kajaani. Kainuun ympäristökeskus. 1995: Kaatopaikkojen jätteenkäsittelyn ja vesiensuojelun nykytila Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin alueella. Kainuun ympäristökeskus ja Kajaanin kaupunki. 1998: Maaston entisen kaatopaikan riskikaatopaikkaselvitys Julkaisematon selvitys. Kajaani. Kajaanin kaupunki. 2006: Maaston kaatopaikan pohjavesinäytteiden tutkimustulokset. Ote pöytäkirjasta Kajaanin kaupunki. 2012: Maaston vanhan kaatopaikan seurannan tutkimustulokset. Pöytäkirja 7/ Pöyry Finland Oy. 2014: Parkinmäen jätehuoltoalueen tarkkailu vuonna 2013 (UPM-Kymmene Oyj, Kuusakoski Oy). Tarkkailuraportti

49 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 101 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 7,40 m 171,78 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 178,18 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 179,18 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 171,68 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 7,50 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 2,50 5,00 m m m Muoviputki, "sähkömies", halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 7,50 Huom. 179,18 0,0 6,0 Täyttöjä VARSIPUTKI 6,0 7,0 (si)hkmr SIIVILÄ mp ,18 EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 179, ###### 1,00 1,00 1,00 mp+ 178, SIIVILÄ; ###### 7,40 7,40 5,00 7,40 pv+ 171, ###### 7,50 7,50 7,50 pohja+ 171, VARSIPUTK I; 2,50 Näytetiedot 7 Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi 8 Geokeskus pv+ 171,78 pohja+ 171,68

50 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 102 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 5,60 m 169,03 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 173,83 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 174,63 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 168,83 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 5,80 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 2,30 3,50 m m m Muoviputki, "sähkömies", halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 5,80 Huom. 174,63 0,0 0,5 Humusmaa VARSIPUTKI 0,5 5,0 Täyttöjä SIIVILÄ mp+ 173,83 5,0 > Kivi EI KYLLÄ 1 VARSIPUTK I; 2,30 PVC PEH RAUTA 2 syvyys putken päästä (m) ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 174, ###### 0,80 0,80 0,80 mp+ 173, ###### 5,60 5,60 5,60 pv+ 169, ###### 5,80 4 5,80SIIVILÄ; 5,80 pohja+ 168, ,50 Näytetiedot 5 Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi 6 Geokeskus pv+ 169,03 pohja+ 168,83

51 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 103 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 7,30 m 173,51 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 180,01 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 180,81 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 169,01 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 11,80 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 3,30 8,50 m m m Muoviputki, "sähkömies", halkaisija 50 mm, yhdistetty kaasu+sis. veden seurantaputki SIIVILÄ m ETRS-TM35FIN, N2000 VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 11,80 Huom. 180,81 mp+ 0,0 11 Täyttöjä VARSIPUTKI 1 180, HkMr SIIVILÄ 12,0 > Kivi EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) VARSIPUTK I; 3, ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 180, ###### 0,80 0,80 0,80 mp+ 180, SIIVILÄ; pv+ 173,51 ###### 7,30 7,30 8,50 7,30 pv+ 173, ###### 11, ,80 11,80 pohja+ 169, Ramboll Tieliikelaitos pohja+ Suomen malmi 169, Geokeskus Näytetiedot

52 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 104 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 1,66 m 164,89 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 165,40 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 166,55 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 151,55 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 15,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 2,00 13,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 15,00 Huom. 166,55 VARSIPUTK 0,0 0,5 Tv mp+ 1 VARSIPUTKI I; 2,00 165,40 0,5 14 (si)hkmr SIIVILÄ pv+ 164,89 14 > Ka EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 166,55 13,00 ###### 1,15 9 1,15 1,15 mp+ 165,40 ###### 1,66 1,66 1,66 pv+ 164,89 ###### 15, ,00 15,00 pohja+ 151, SIIVILÄ; 1,5 m Näytetiedot 13 Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi Geokeskus pohja+ 151,55

53 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 105 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 1,42 m 164,51 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 165,40 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 165,93 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 157,93 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 8,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 1,00 7,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 8,00 Huom. 165,93 VARSIPUTK mp+ 0,0 0,3 Tv VARSIPUTKI I; 1,00 165,40 0,3 7,0 sihkmr SIIVILÄ 7,0 8,3 Hk 1 8,3 > Ka EI pv+ 164,51 KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) SIIVILÄ; ###### 0,00 0,00 7,00 0,00 pp+ 165,93 ###### 0,53 0,53 0,53 mp+ 165,40 5 ###### 1,42 1,42 1,42 pv+ 164,51 ###### 8,00 8,00 8,00 pohja+ 157,93 2,0 m Näytetiedot 6 7 Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi 8 Geokeskus pohja+ 157,93

54 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 106 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 2,00 m 164,70 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 165,90 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 166,70 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 157,70 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 9,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 2,00 7,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 9,00 Huom. 166,70 0,0 0,2 Tv mp+ VARSIPUTKI 0,2 1,0 Hk VARSIPUTK 165,90 SIIVILÄ 1 I; 2,00 1,0 8,0 sihkmr 8,0 8,7 HHk EI 8,7 > Ka KYLLÄ 2 pv+ 164,70 PVC PEH RAUTA 3 syvyys putken päästä (m) 4 5 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 166,70 ###### 0,80 0,80SIIVILÄ; 0,80 mp+ 165,90 ###### 2,00 7,00 2,00 2,00 pv+ 164,70 ###### 9,00 6 9,00 9,00 pohja+ 157,70 1,5 m Näytetiedot 7 8 Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi 9 Geokeskus pohja+ 157,70

55 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 107 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 1,65 m 161,60 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 162,75 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 163,25 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 150,25 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 13,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 2,00 11,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 13,00 mp+ Huom. 163,25 162,75 0,0 0,1 Hm VARSIPUTK VARSIPUTKI 1 I; 2,00 0,1 8,0 sihkmr SIIVILÄ 8,0 14,5HHk pv+ 161, ,5 > Ka EI KYLLÄ 3 PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) ###### 0,00 0,00SIIVILÄ; 0,00 pp+ 163,25 11,00 ###### 0,50 0,50 0,50 mp+ 162,75 8 ###### 1,65 1,65 1,65 pv+ 161,60 ###### 13,00 13,00 13,00 pohja+ 150,25 9 3,0 m Näytetiedot Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi Geokeskus pohja+ 150,25

56 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 108 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 3,65 m 159,66 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 162,31 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 163,31 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 142,31 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 21,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 3,00 18,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m Teräksinen suojaputki. VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 21,00 Huom. 163,31 mp+ 1 VARSIPUTK 162,31 0,0 0,1 Hm VARSIPUTKI I; 3,00 0,1 8,0 sihkmr 2 SIIVILÄ 8 20,5 HHk 3 20,5 > Ka EI KYLLÄ 4 pv+ 159,66 PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) ###### 0, ,00 0,00 pp+ 163,31 18,00 ###### 1,00 1,00 1,00 mp+ 162,31 13 ###### 3,65 3,65 3,65 pv+ 159,66 ###### 21, ,00 21,00 pohja+ 142, Ramboll 19 Tieliikelaitos20 Suomen malmi Geokeskus SIIVILÄ; pohja+ 142,31 3,0 m Näytetiedot

57 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 109 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 1,95 m 161,20 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 162,29 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 163,15 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 142,15 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 21,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 2,00 19,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 21,00 Huom. VARSIPUTK mp+ 163,15 1 I; 2,00 162,29 0,0 0,5 Tv VARSIPUTKI 0,5 7,0 sihkmr 2 pv+ 161,20 SIIVILÄ 7,0 20,5HkMr 3 20,5 > Ka EI 4 KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) ###### 0, ,00 0,00 pp+ 163,15 ###### 0,86 0,86 0,86 mp+ 162,29 13 ###### 1,95 1,95 1,95 pv+ 161,20 ###### 21, ,00 21,00 pohja+ 142, Ramboll 19 Tieliikelaitos20 Suomen malmi Geokeskus SIIVILÄ; 19,00 pohja+ 142,15 2,0 m Näytetiedot

58 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 110 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 1,00 m 166,29 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 166,69 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 167,29 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 159,29 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 8,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 1,00 7,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 8,00 Huom. 167,29 VARSIPUTK mp+ 0,0 0,5 Tv I; 1,00 VARSIPUTKI 166,69 0,5 7,5 sihkmr SIIVILÄ 1 pv+ 166,29 7,5 > Ka EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) SIIVILÄ; ###### 0,00 0,00 7,00 0,00 pp+ 167,29 ###### 0,60 0,60 0,60 mp+ 166,69 5 ###### 1,00 1,00 1,00 pv+ 166,29 ###### 8,00 8,00 8,00 pohja+ 159,29 2,0 m Näytetiedot 6 7 Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi 8 Geokeskus pohja+ 159,29

59 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Kajaanin kaupunki Maaston kaatopaikka 111 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 0,90 m 168,82 +mmpy Siivilän rakoleveys 0,3 mm m #N/A +mmpy Maanpinnan korkeus 168,72 + mmpy m #N/A +mmpy Putken yläpään korkeus 169,72 + mmpy m #N/A +mmpy Putken alapään korkeus 167,72 + mmpy m #N/A +mmpy Putken kokonaispituus 2,00 m m #N/A +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 1,00 1,00 m m m Muoviputki, Jensen, halkaisija 50 mm ETRS-TM35FIN, N2000 SIIVILÄ m Huom! Asennettu käsikairauksella. VARSIPUTKI m (ei pääse koneella, turve) SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: Anssi Kantola POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 0 2,00 Huom. 169,72 0,0 0,9 Tv VARSIPUTKI 0,9 1,3 Si SIIVILÄ EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 1,00 pv+ 168,82 mp+ 168,72 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 169,72 ###### 1,00 1,00 1,00 mp+ 168,72 ###### 0,90 0,90 0,90 pv+ 168,82 ###### 2,00 2,00 2,00 pohja+ 167,72 Näytetiedot SIIVILÄ; 1,00 Ramboll Tieliikelaitos Suomen malmi 2 Geokeskus pohja+ 167,72

60 Pvm RAKEISUUSTUTKIMUS Näyte nro: Tilaaja Kajaanin kaupunki Hanke: 16X Näytt.ottopaikka: Maaston kaatopaikka Piste: 104 Tunnus: Käyttötark: Tutk.tarkoitus: Tutk.liittyy: Lähtömat: Jakelu: Näytteenottaja: Huom.: TUTKIMUKSEN PAIKKATIEDOT ISOSEULONTA Syvyysväli: 1,5m Nollasta - 64: X-koordinaatti: : Y-koordinaatti: : Z-koordinaatti: : Peruskartta: Yli 900: Tilaaja: SILMÄMÄÄRÄISET HAVAINNOT MINERAALIKOOSTUMUS Tutkimuksen lisätiedot MAALAJITTEEN NIMI: HkMr ROUTIVUUS: KANT. LK: E-MODULI: MN/m 2 SEULONTA PVM: AREOMETRI NRO: Seula Jäi Läpäisi Maxseula: #64 ylitys Aika oc Lukema Raekoko Läp. % # 64 g 100,0 % g 2 Min 20,0 1009,0 0, ,1 % # 32 g 100,0 % % 6 Min 20,0 1007,0 0, ,7 % # 16 g 100,0 % 20 Min 20,0 1005,0 0, ,4 % # 8 23,5 g 94,6 % 1 h 1004,0 0, ,8 % # 4 38,6 g 85,6 % 4 h 1002,0 0,0036 5,5 % # 2 32,7 g 78,1 % 1 d % # 1 26,3 g 72,0 % # 0,5 40,3 g 62,7 % VESIPITOISUUS W = 10,5 % # 0,25 59,7 g 48,9 % # 0,125 66,2 g 33,6 % #0, g 25,5 % Pohja 110,1 g Kuiva/pesuseulonta K / P: P Vesipitoisuus seulonnassa: % Kapillaarisuuden h c likiarvo: d 50 (mm) = 0,25 hc= 0,24 m.. ( Beskowin mukaan hc=( cm 2 )/d 50 0,32 m Läpäisy % GEO 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 RT 0,0001 SAVI 0,0006 Raekoko (mm) SAVI 0,0010 0,002 0,002 Päivämäärä: Allekirjoitus: Harri Lyttinen 0,006 0,006 HIESU SILTTI 0,01 0,010 0,02 0,020 0,06 0,074 HIETA 0,125 0,2 HIEKKA 0,25 0,5 0,6 1 HIEKKA SORA 8 SORA KI VET KI VET

61 Pvm RAKEISUUSTUTKIMUS Näyte nro: Tilaaja Kajaanin kaupunki Hanke: 16X Näytt.ottopaikka: Maaston kaatopaikka Piste: 105 Tunnus: Käyttötark: Tutk.tarkoitus: Tutk.liittyy: Lähtömat: Jakelu: Näytteenottaja: Huom.: TUTKIMUKSEN PAIKKATIEDOT ISOSEULONTA Syvyysväli: 2,0m Nollasta - 64: X-koordinaatti: : Y-koordinaatti: : Z-koordinaatti: : Peruskartta: Yli 900: Tilaaja: SILMÄMÄÄRÄISET HAVAINNOT MINERAALIKOOSTUMUS Tutkimuksen lisätiedot MAALAJITTEEN NIMI: HkMr ROUTIVUUS: KANT. LK: E-MODULI: MN/m 2 SEULONTA PVM: AREOMETRI NRO: Seula Jäi Läpäisi Maxseula: #64 ylitys Aika oc Lukema Raekoko Läp. % # 64 g 100,0 % g 2 Min 20,0 1009,0 0, ,0 % # 32 g 100,0 % % 6 Min 20,0 1007,0 0, ,1 % # 16 17,5 g 97,9 % 20 Min 20,0 1005,0 0, ,7 % # 8 25,7 g 94,7 % 1 h 1004,0 0, ,4 % # 4 54,3 g 88,1 % 4 h 1002,0 0,0036 4,5 % # 2 47,8 g 82,3 % 1 d % # 1 43,5 g 77,0 % # 0,5 67,4 g 68,8 % VESIPITOISUUS W = 10,8 % # 0,25 114,6 g 54,9 % # 0, ,3 g 38,6 % #0,074 73,6 g 29,7 % Pohja 243,8 g Kuiva/pesuseulonta K / P: P Vesipitoisuus seulonnassa: % Kapillaarisuuden h c likiarvo: d 50 (mm) = 0,2 hc= 0,30 m.. ( Beskowin mukaan hc=( cm 2 )/d 50 0,40 m Läpäisy % GEO 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 RT 0,0001 SAVI 0,0006 Raekoko (mm) SAVI 0,0010 0,002 0,002 Päivämäärä: Allekirjoitus: Harri Lyttinen 0,006 0,006 HIESU SILTTI 0,01 0,010 0,02 0,020 0,06 0,074 HIETA 0,125 0,2 HIEKKA 0,25 0,5 0,6 1 HIEKKA SORA 8 SORA KI VET KI VET

62 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö PÖYRY FINLAND OY Pekka Keränen SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite PL OULU Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm X287996, Kajaanin kaupunki 8 KOMMENTIT ALLEKIRJOITUKSET Eeva Niemelä Apulaiskemisti ALAVIITTEET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Inspection Services Oy Kotolahdentie 10 FI Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 6

63 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE (1-3m) KE (3-4m) KE (2-3m) KE (2-4m) KE (9-10m) Analyysi Yksikkö DL Öljyhiilivedyt C10-C40 maanäytteestä Menetelmä: ISO Öljyhiilivedyt >C10-C21 mg/kg KA < Öljyhiilivedyt >C22-C40 mg/kg KA Öljyhiilivedyt >C10-C40 mg/kg KA Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO Naftaleeni mg/kg KA. 0.2 < < Asenaftyleeni mg/kg KA. 0.2 < < Asenafteeni mg/kg KA. 0.2 < < Fluoreeni mg/kg KA. 0.2 < < Fenantreeni mg/kg KA. 0.2 < < Antraseeni mg/kg KA. 0.2 < < Fluoranteeni mg/kg KA. 0.2 < < Pyreeni mg/kg KA. 0.2 < Bentso(a)antraseeni mg/kg KA. 0.2 < < Kryseeni mg/kg KA. 0.2 < < Bentso(b)fluoranteeni mg/kg KA. 0.2 < < Bentso(k)fluoranteeni mg/kg KA. 0.2 < < Bentso(a)pyreeni mg/kg KA. 0.2 < < Indeno(1,2,3-cd)pyreeni mg/kg KA. 0.2 < < Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg KA. 0.2 < < Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg KA. 0.2 < < PAH-yhdistettä yhteensä mg/kg KA. 3 < <3.0 - PCB-yhdisteet maanäytteistä Menetelmä: SFS-ISO PCB-28 mg/kg KA < < PCB-52 mg/kg KA < < PCB-101 mg/kg KA < < PCB-118 mg/kg KA < < PCB-153 mg/kg KA < < PCB-138 mg/kg KA < < PCB-180 mg/kg KA < < PCB-kokonaispitoisuus mg/kg KA < < Haihtuvat orgaaniset yhdisteet maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO Aromaattiset yhdisteet * Bentseeni * mg/kg KA < Tolueeni * mg/kg KA Etyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 < m+p-xyleeni * mg/kg KA < o-xyleeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Styreeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 n-propyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 < Isopropyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,2,4-trimetyylibentseeni * mg/kg KA < ,3,5-trimetyylibentseeni * mg/kg KA n-butyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 sec-butyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 tert-butyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 < Isopropyylitolueeni * mg/kg KA Naftaleeni * mg/kg KA Oxygenaatit * MTBE * mg/kg KA <0.01 < <0.01 TAME * mg/kg KA <0.01 < < Page 2 of 6

64 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE (1-3m) KE (3-4m) KE (2-3m) KE (2-4m) KE (9-10m) Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO (continued) ETBE * mg/kg KA <0.01 < <0.01 TAEE * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Halogenoidut aromaattiset yhdisteet * Bromibentseeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Klooribentseeni * mg/kg KA <0.01 < < Klooritolueeni * mg/kg KA <0.01 < < Klooritolueeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,2-Diklooribentseeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,3-Diklooribentseeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,4-Diklooribentseeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,2,3-Triklooribentseeni * mg/kg KA <0.05 < <0.05 1,2,4-Triklooribentseeni * mg/kg KA <0.05 < <0.05 Halogenoidut alifaattiset yhdisteet * Bromimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Bromikloorimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Bromidikloorimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Dibromikloorimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Tribromimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Dibromimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,2-Dibromietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * mg/kg KA <0.05 < <0.05 Kloorimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Kloorietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Vinyylikloridi * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Hiilitetrakloridi * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Kloroformi * mg/kg KA <0.01 Metyleenikloridi * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,1-Dikloorietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,2-Dikloorietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,1,1-Trikloorietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,1,2-Trikloorietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,1-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 cis-1,2-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 trans-1,2-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Trikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Tetrakloorieteeni * mg/kg KA < ,2-Diklooripropaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,3-Diklooripropaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 2,2-Diklooripropaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,2,3-Triklooripropaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 1,1-Diklooripropeeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 cis-1,3-diklooripropeeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 trans-1,3-diklooripropeeni * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Diklooridifluorimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Trikloorifluorimetaani * mg/kg KA <0.01 < <0.01 Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Elohopea * mg/kg 0.2 <0.2 <0.2 < Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Page 3 of 6

65 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE (1-3m) KE (3-4m) KE (2-3m) KE (2-4m) KE (9-10m) Analyysi Yksikkö DL Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO (continued) Arseeni mg/kg Kadmium mg/kg 0.3 < Koboltti mg/kg Kromi mg/kg Kupari mg/kg Nikkeli mg/kg Lyijy mg/kg Vanadiini mg/kg Sinkki mg/kg Antimoni * mg/kg 1 <1 < ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Kuiva-ainepitoisuus Menetelmä: SFS-ISO Kuiva-ainepitoisuus * paino-% Näytenumero Näytteen nimi KE (1,5m) KE (2m) KE (1,5m) Analyysi Yksikkö DL Öljyhiilivedyt C10-C40 maanäytteestä Menetelmä: ISO Öljyhiilivedyt >C10-C21 mg/kg KA. 20 <20 <20 <20 Öljyhiilivedyt >C22-C40 mg/kg KA. 20 <20 <20 26 Öljyhiilivedyt >C10-C40 mg/kg KA. 40 <40 <40 <40 Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO Naftaleeni mg/kg KA Asenaftyleeni mg/kg KA Asenafteeni mg/kg KA Fluoreeni mg/kg KA Fenantreeni mg/kg KA Antraseeni mg/kg KA Fluoranteeni mg/kg KA Pyreeni mg/kg KA Bentso(a)antraseeni mg/kg KA Kryseeni mg/kg KA Bentso(b)fluoranteeni mg/kg KA Bentso(k)fluoranteeni mg/kg KA Bentso(a)pyreeni mg/kg KA Indeno(1,2,3-cd)pyreeni mg/kg KA Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg KA Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg KA PAH-yhdistettä yhteensä mg/kg KA PCB-yhdisteet maanäytteistä Menetelmä: SFS-ISO Page 4 of 6

66 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE (1,5m) KE (2m) KE (1,5m) Analyysi Yksikkö DL PCB-yhdisteet maanäytteistä Menetelmä: SFS-ISO (continued) PCB-28 mg/kg KA PCB-52 mg/kg KA PCB-101 mg/kg KA PCB-118 mg/kg KA PCB-153 mg/kg KA PCB-138 mg/kg KA PCB-180 mg/kg KA PCB-kokonaispitoisuus mg/kg KA Haihtuvat orgaaniset yhdisteet maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO Aromaattiset yhdisteet * Bentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Tolueeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Etyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 m+p-xyleeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 o-xyleeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Styreeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 n-propyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Isopropyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2,4-trimetyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,3,5-trimetyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 n-butyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 sec-butyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 < tert-butyylibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 < Isopropyylitolueeni * mg/kg KA <0.01 < Naftaleeni * mg/kg KA <0.05 <0.05 <0.05 Oxygenaatit * MTBE * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 TAME * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 ETBE * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 TAEE * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Halogenoidut aromaattiset yhdisteet * Bromibentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Klooribentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 < Klooritolueeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 < Klooritolueeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2-Diklooribentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,3-Diklooribentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,4-Diklooribentseeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2,3-Triklooribentseeni * mg/kg KA <0.05 <0.05 <0.05 1,2,4-Triklooribentseeni * mg/kg KA <0.05 <0.05 <0.05 Halogenoidut alifaattiset yhdisteet * Bromimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Bromikloorimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Bromidikloorimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Dibromikloorimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Tribromimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Dibromimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2-Dibromietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * mg/kg KA <0.05 <0.05 <0.05 Kloorimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Kloorietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Vinyylikloridi * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Hiilitetrakloridi * mg/kg KA <0.01 <0.01 < Page 5 of 6

67 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE (1,5m) KE (2m) KE (1,5m) Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO (continued) Kloroformi * mg/kg KA <0.01 Metyleenikloridi * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,1-Dikloorietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2-Dikloorietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,1,1-Trikloorietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,1,2-Trikloorietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,1-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 cis-1,2-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 trans-1,2-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Trikloorieteeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Tetrakloorieteeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2-Diklooripropaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,3-Diklooripropaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 2,2-Diklooripropaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,2,3-Triklooripropaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 1,1-Diklooripropeeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 cis-1,3-diklooripropeeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 trans-1,3-diklooripropeeni * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Diklooridifluorimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Trikloorifluorimetaani * mg/kg KA <0.01 <0.01 <0.01 Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Elohopea * mg/kg 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni mg/kg Kadmium mg/kg 0.3 <0.3 <0.3 <0.3 Koboltti mg/kg Kromi mg/kg Kupari mg/kg Nikkeli mg/kg Lyijy mg/kg Vanadiini mg/kg Sinkki mg/kg Antimoni * mg/kg 1 <1 <1 <1 ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Kuiva-ainepitoisuus Menetelmä: SFS-ISO Kuiva-ainepitoisuus * paino-% Page 6 of 6

68 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö PÖYRY FINLAND OY Pekka Keränen SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite PL OULU Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm X287996, Kajaanin kaupunki 1 KOMMENTIT ALLEKIRJOITUKSET Tytti Tuutti Kemisti ALAVIITTEET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Inspection Services Oy Kotolahdentie 10 FI Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 3

69 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE (9-10m) Analyysi Yksikkö DL Öljyhiilivedyt C10-C40 maanäytteestä Menetelmä: ISO Öljyhiilivedyt >C10-C21 mg/kg KA Öljyhiilivedyt >C22-C40 mg/kg KA Öljyhiilivedyt >C10-C40 mg/kg KA Kuiva-ainepitoisuus Menetelmä: SFS-ISO Kuiva-ainepitoisuus * paino-% Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja TVOC C5-C10 maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO Bentseeni mg/kg KA <0.02 Tolueeni mg/kg KA <0.02 Etyylibentseeni mg/kg KA <0.02 m+p-xyleeni mg/kg KA <0.04 o-xyleeni mg/kg KA <0.02 Styreeni mg/kg KA <0.02 n-propyylibentseeni * mg/kg KA <0.02 Isopropyylibentseeni * mg/kg KA <0.02 1,2,4-trimetyylibentseeni * mg/kg KA ,3,5-trimetyylibentseeni * mg/kg KA < Isopropyylitolueeni * mg/kg KA MTBE mg/kg KA <0.05 TAME mg/kg KA <0.05 ETBE * mg/kg KA <0.05 TAEE * mg/kg KA <0.05 Klooribentseeni * mg/kg KA <0.02 1,2-Diklooribentseeni * mg/kg KA <0.02 1,2,3-Triklooribentseeni * mg/kg KA <0.02 1,2,4-Triklooribentseeni * mg/kg KA <0.02 Metyleenikloridi * mg/kg KA <0.07 1,1-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.04 cis-1,2-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.03 trans-1,2-dikloorieteeni * mg/kg KA <0.03 Trikloorieteeni mg/kg KA <0.02 Tetrakloorieteeni mg/kg KA <0.02 TVOC C5-C10 mg/kg KA. 5 <5.0 Hiilivetyfraktiointi maanäytteestä Menetelmä: SGSF150 BTEX-yhdisteet * Bentseeni * mg/kg KA <0.02 Tolueeni * mg/kg KA <0.02 Etyylibentseeni * mg/kg KA <0.02 m+p-xyleeni * mg/kg KA <0.04 o-xyleeni * mg/kg KA <0.02 MTBE * mg/kg KA <0.05 TAME * mg/kg KA <0.05 ETBE * mg/kg KA <0.05 TAEE * mg/kg KA <0.05 Alifaattiset hiilivetyfraktiot * C5-C6 * mg/kg KA. 2 <2.0 >C6-C8 * mg/kg KA. 2 <2.0 >C8-C10 * mg/kg KA. 2 <2.0 >C10-C12 * mg/kg KA Page 2 of 3

70 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE (9-10m) Analyysi Yksikkö DL Hiilivetyfraktiointi maanäytteestä Menetelmä: SGSF150 (continued) >C12-C16 * mg/kg KA >C16-C35 * mg/kg KA Aromaattiset hiilivetyfraktiot * < C8 * mg/kg KA <0.12 >C8-C10 * mg/kg KA. 2 <2.0 >C10-C12 * mg/kg KA. 2 <2.0 >C12-C16 * mg/kg KA >C16-C21 * mg/kg KA >C21-C35 * mg/kg KA Page 3 of 3

71 Scientific Finland Oy Pöyry Finland Oy Pekka Keränen Tutkijantie 2 A PL OULU Tutkimustodistus Ì518N1xÎ Todistus: AR-15-FN Asiakaskoodi: FN Näytenumero: Näyte: Asiakkaan viite: Näyte-erän tunniste: (4-5m) Täyttöä 16X Kajaanin kaupunki, Maaston kp Näyte-erän ottaja: Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Tutkimus FN700 TerrAttesT-tulokset Tulos ks liite (a) = Akkreditoitu menetelmä U = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2 Laboratoriolyhenteet EUFITA - Eurofins Scientific Finland Tampere (Environment), FINLAND - Yksikkö U Menetelmä Laboratorio EUFITA Tampere Anni-Kaisa Kurri ASM, Kemisti Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Sivu 1/1 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus Sarankulmankatu 12 Environment@eurofins.fi Tampere p Finland

72 Eurofins Scientific Finland Oy Vastaanottaja Miljamartta Yritys Hatanpäänkatu 3 A Tampere FINLAND Analyysisertifikaatti Päivämäärä: Ohessa lähetämme seuraavien analyysien tulokset. Sertifikaatin numero/versio /1 Projektin numero 99 Projektin nimi PÃ yry Finland Oy Tilauksen numero Näytteet vastaanotettu Tätä analyysisertifikaattia saa käyttää vain kokonaisuutena. Maaperänäytteet säilytetään neljä viikkoa ja vesinäytteet kaksi viikkoa siitä lähtien, ne ovat saapuneet laboratorioomme. Kun edellä mainittu aika on kulunut, näytteet hävitetään, ellei niiden jatkosäilytystä erikseen pyydetä. Jos haluatte, että Analytico säilyttää näytteenne pidempään, täyttäkää tämä sivu ja palauttakaa se Analytico-laboratorioon vähintään viikkoa ennen säilytysajan umpeutumista. Pidennetystä säilytysajasta koituvat kustannukset on ilmoitettu hinnastossamme. Säilytysaika: Päivämäärä: Nimi: Allekirjoitus: Toivomme, että olemme toimittaneet tilauksen odotustenne mukaisesti. Mikäli teillä on kysyttävää analyysisertifikaatista, voitte ottaa yhteyden asiakaspalveluumme. Ystävällisin terveisin, Eurofins Analytico B.V. Ing. A. Veldhuizen Laboratorion johtaja Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) BNP Paribas S.A Fax +31 (0) VAT/BTW No. NL B01 info-env@eurofins.nlkvk No Site IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama.

73 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 1/3 Analyysi TerrAttesT Version number Yksikkö Ominaisuudet Kuiva-aines % (w/w) 81.6 Orgaaninen aine % (w/w) dm 4.6 Fraktio < 2 µm (Savi) % (w/w) dm 10.0 Elementit Arseeni (As) mg/kg dm 25 Antimoni (Sb) mg/kg dm 28 Barium (Ba) mg/kg dm 440 Kadmium (Cd) mg/kg dm 3.0 Kromi (Cr) mg/kg dm 64 Koboltti (Co) mg/kg dm 12 Kupari (Cu) mg/kg dm 520 Elohopea (Hg) mg/kg dm 0.12 Lyijy (Pb) mg/kg dm 560 Molybdeeni (Mo) mg/kg dm 6.1 Nikkeli (Ni) mg/kg dm 52 Tina (Sn) mg/kg dm 63 Vanadiini (V) mg/kg dm 40 Sinkki (Zn) mg/kg dm 2000 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt Fenolit Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Naftaleeni mg/kg dm 0.03 Fluoreeni mg/kg dm 0.01 Fenantreeni mg/kg dm 0.29 Antraseeni mg/kg dm 0.02 Fluoranteeni mg/kg dm 0.44 Pyreeni mg/kg dm 0.43 Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

74 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 2/3 Analyysi Yksikkö 1 Benso(a)antrasiini mg/kg dm 0.20 Kryseeni mg/kg dm 0.36 Benso(b)fluoranteeni mg/kg dm 0.51 Benso(k)fluoranteeni mg/kg dm 0.24 Benso(a)pyreeni mg/kg dm 0.30 Dibenso(ah)antrasiini mg/kg dm 0.07 Benso(ghi)peryleeni mg/kg dm 0.20 Indeno(123cd)pyreeni mg/kg dm 0.18 PAH 10 VROM (summa) mg/kg dm 2.3 PAH 16 EPA (summa) mg/kg dm 3.3 Klooribentseenit 1,2,3-Triklooribentseeni mg/kg dm 0.01 Triklooribentseenit (summa) mg/kg dm ,2,3,4-Tetraklooribentseeni mg/kg dm &1235 Tetraklooribentseeni mg/kg dm Tetraklooribentseenit (summa) mg/kg dm 0.01 Pentaklooribentseeni mg/kg dm Heksaklooribentseeni mg/kg dm Kloorifenolit 2,4,5-Trikloorifenoli mg/kg dm ,4,6-Trikloorifenoli mg/kg dm ,4,5-Trikloorifenoli mg/kg dm Trikloorifenolit (summa) mg/kg dm ,3,4,6 / 2,3,5,6-Tetrakloorifenoli mg/kg dm 0.02 Tetrakloorifenolit (summa) mg/kg dm 0.02 Pentakloorifenoli mg/kg dm Polyklooribifenyylit PCB 28 mg/kg dm PCB 52 mg/kg dm PCB 101 mg/kg dm Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

75 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 3/3 Analyysi Yksikkö 1 PCB 180 mg/kg dm PCB (6) (summa) mg/kg dm PCB (7) (summa) mg/kg dm Orgaaniset klooratut torjunta-aineet Fosfori torjunta-aineet Diatsinoni mg/kg dm Eri orgaaniset yhdisteet Bifenyli mg/kg dm Dibensofuraani mg/kg dm 0.03 Ftalaatit Bisetyliheksyliftalaatti mg/kg dm 0.4 Ftalaatit (summa) mg/kg dm 0.4 Mineraaliöljyt Öljyhiilivedyt C12-C16 Öljyhiilivedyt C16-C21 Öljyhiilivedyt C21-C30 Öljyhiilivedyt C30-C35 Öljyhiilivedyt C35-C40 mg/kg dm mg/kg dm mg/kg dm mg/kg dm mg/kg dm Öljyhiilivedyt (summa C10-C40) mg/kg dm Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. Allekirjoitus Pr.koord. TESTING RvA L010

76 Liite (A) sisältää osanäytteiden tiedot, jotka liittyvät analyysisertifikaattiin /1 Sivu 1/1 Analytico-nr Näytepisteen nr. Kuvaus JostakinJohonkinViivakoodi Näytteen kuvaus G G Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102 Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama.

77 Liite (B) sisältää huomautukset, jotka liittyvät analyysisertifikaattiin /1 Sivu 1/1 Yleisiä huomautuksia analyysisertifikaatista Muita yhdisteitä esiintyy mahdollisesti pitoisuuksissa, jotka ovat raportointirajan alapuolella Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama.

78 . Liite (C) sisältää analyysisertifikaattiin liittyvät menetelmäreferenssit /1 Sivu 1/1 Analyysi Menetelmä Tekniikka Referenssimenetelmä Ftalaatit GCMS:n avulla W6331 GC-MS TerrAttesT PCB GCMS:n avulla W6331 GC-MS TerrAttesT Fosforitorjunta-aineet GCMS:n avulla W6331 GC-MS TerrAttesT Öljyhiilivedyt fraktioitu W6237 GC/FID TerrAttesT Kuiva-aines W0104 Gravimetria Sisäinen menetelmä TerrAttesT vahvistettu raportti - - TerrAttesT Rakeen koko < 2 µm, (Lutum) DMA robot PAH 16 EPA:n mukaan W0171 W6331 Sedimentaatio GC-MS Vastaa standardia NEN 5753 TerrAttesT Kloorifenolit ja GCMS W6331 GC-MS TerrAttesT Muut orgaaniset epäpuhtaudet W6331 GC-MS TerrAttesT Klooribentseenit GCMS:n avulla W6331 GC-MS TerrAttesT Orgaaninen aine W0109 Gravimetria Cf. NEN 5754:n mukainen TerrAttesT metallit W0423 ICP-MS Cf. NEN-EN-ISO Lisätietoja käytetyistä menetelmistä sekä mittaustulosten tarkkuudesta löytyy liitteestä "Specification of methods of analyses", versio heinäkuu Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama.

79 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 1/8 Analyysi TerrAttesT Version number Yksikkö Ominaisuudet Kuiva-aines % (w/w) 81.6 Orgaaninen aine % (w/w) dm 4.6 Fraktio < 2 µm (Savi) % (w/w) dm 10.0 Elementit Arseeni (As) mg/kg dm 25 Antimoni (Sb) mg/kg dm 28 Barium (Ba) mg/kg dm 440 Beryllium (Be) mg/kg dm <1.0 Kadmium (Cd) mg/kg dm 3.0 Kromi (Cr) mg/kg dm 64 Koboltti (Co) mg/kg dm 12 Kupari (Cu) mg/kg dm 520 Elohopea (Hg) mg/kg dm 0.12 Lyijy (Pb) mg/kg dm 560 Molybdeeni (Mo) mg/kg dm 6.1 Nikkeli (Ni) mg/kg dm 52 Seleeni (Se) mg/kg dm <5.0 Tina (Sn) mg/kg dm 63 Vanadiini (V) mg/kg dm 40 Sinkki (Zn) mg/kg dm 2000 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt bentseeni mg/kg dm <0.1 Etyylibentseeni mg/kg dm <0.2 Tolueeni mg/kg dm <0.2 o-ksyleeni mg/kg dm <0.2 m,p-ksyleeni mg/kg dm <0.1 Ksyleenit (summa) mg/kg dm -- Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

80 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 2/8 Analyysi Yksikkö 1 Styreeni mg/kg dm <0.2 1,2,4,-Trimetyylibentseeni mg/kg dm <0.05 1,3,5-Trimetyylibentseeni mg/kg dm <0.05 n-propyylibentseeni mg/kg dm <0.05 Isopropyylibentseeni mg/kg dm <0.05 n-butyylibentseeni mg/kg dm <0.05 sec-butyylibentseeni mg/kg dm <0.05 tert-butyylibentseeni mg/kg dm <0.05 p-isopropyylitolueeni mg/kg dm <0.05 Fenolit Fenoli mg/kg dm <0.01 o-kresoli mg/kg dm <0.01 m-kresoli mg/kg dm <0.01 p-kresoli mg/kg dm <0.01 Kresolit (summa) mg/kg dm -- 2,4-Dimetyylifenoli mg/kg dm <0.01 2,5-Dimetyylifenoli mg/kg dm <0.01 2,6-Dimetyylifenoli mg/kg dm <0.01 3,4-Dimetyylifenoli mg/kg dm <0.01 o-etyylifenoli mg/kg dm <0.02 m-etyylifenoli mg/kg dm <0.01 Tymoli mg/kg dm <0.01 2,3/3,5-Dimetyylifenoli + 4-Etyylifenoli mg/kg dm <0.01 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Naftaleeni mg/kg dm 0.03 Asenaftyleeni mg/kg dm <0.01 Asenafteeni mg/kg dm <0.01 Fluoreeni mg/kg dm 0.01 Fenantreeni mg/kg dm 0.29 Antraseeni mg/kg dm 0.02 Fluoranteeni mg/kg dm 0.44 Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

81 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 3/8 Analyysi Yksikkö 1 Pyreeni mg/kg dm 0.43 Benso(a)antrasiini mg/kg dm 0.20 Kryseeni mg/kg dm 0.36 Benso(b)fluoranteeni mg/kg dm 0.51 Benso(k)fluoranteeni mg/kg dm 0.24 Benso(a)pyreeni mg/kg dm 0.30 Dibenso(ah)antrasiini mg/kg dm 0.07 Benso(ghi)peryleeni mg/kg dm 0.20 Indeno(123cd)pyreeni mg/kg dm 0.18 PAH 10 VROM (summa) mg/kg dm 2.3 PAH 16 EPA (summa) mg/kg dm 3.3 Haihtuvat halogenoidut hiilivedyt Tetrakloorimetaani mg/kg dm <0.05 1,2-Dikloorietaani mg/kg dm <0.1 1,1,1-Trikloorietaani mg/kg dm <0.05 1,1,2-Trikloorietaani mg/kg dm <0.05 Trikloorietaanit (summa) mg/kg dm -- 1,1,1,2-Tetrakloorietaani mg/kg dm <0.05 1,1,2,2-Tetrakloorietaani mg/kg dm <0.05 Tetrakloorietaanit (summa) mg/kg dm -- Trikloorieteeni mg/kg dm <0.2 tetrakloorieteeni mg/kg dm <0.2 1,2-Diklooripropaani mg/kg dm <0.05 1,3-Diklooripropaani mg/kg dm <0.05 1,2,3-Triklooripropaani mg/kg dm <0.05 1,1-Diklooripropeeni mg/kg dm <0.1 cis1,3-diklooripropeeni mg/kg dm <0.05 trans 1,3-Diklooripropeeni mg/kg dm <0.05 1,3-Diklooripropaanit (summa) mg/kg dm -- Dibromometaani mg/kg dm <0.05 1,2-Dibromietaani mg/kg dm <0.05 Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

82 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 4/8 Analyysi Yksikkö 1 Tribromometaani mg/kg dm <0.05 Bromodikloorimetaani mg/kg dm <0.1 Dibromokloorimetaani mg/kg dm <0.05 1,2-Dibromi-3-klooripropaani mg/kg dm <0.05 Bromobentseeni mg/kg dm <0.05 Klooribentseenit Monoklooribentseeni mg/kg dm <0.01 1,2,-Diklooribentseeni mg/kg dm <0.01 1,3-Diklooribentseeni mg/kg dm <0.01 1,4-Diklooribentseeni mg/kg dm <0.01 Diklooribentseenit (summa) mg/kg dm -- 1,2,3-Triklooribentseeni mg/kg dm ,2,4-Triklooribentseeni mg/kg dm <0.01 1,3,5-Triklooribentseeni mg/kg dm <0.003 Triklooribentseenit (summa) mg/kg dm ,2,3,4-Tetraklooribentseeni mg/kg dm &1235 Tetraklooribentseeni mg/kg dm Tetraklooribentseenit (summa) mg/kg dm 0.01 Pentaklooribentseeni mg/kg dm Heksaklooribentseeni mg/kg dm Kloorifenolit o-kloorifenoli mg/kg dm <0.01 m-kloorifenoli mg/kg dm <0.01 p-kloorifenoli mg/kg dm <0.01 Monokloorifenolit (summa) mg/kg dm -- 2,3-Dikloorifenoli mg/kg dm < ,4/2,5-Dikloorifenoli mg/kg dm < ,6-Dikloorifenoli mg/kg dm < ,4-Dikloorifenoli mg/kg dm < ,5 Dikloorifenoli mg/kg dm <0.001 Dikloorifenolit (summa) mg/kg dm -- Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

83 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 5/8 Analyysi Yksikkö 1 2,3,4-Trikloorifenoli mg/kg dm <0.01 2,3,5-Trikloorifenoli mg/kg dm < ,3,6-Trikloorifenoli mg/kg dm < ,4,5-Trikloorifenoli mg/kg dm ,4,6-Trikloorifenoli mg/kg dm ,4,5-Trikloorifenoli mg/kg dm Trikloorifenolit (summa) mg/kg dm ,3,4,5-Tetrakloorifenoli mg/kg dm < ,3,4,6 / 2,3,5,6-Tetrakloorifenoli mg/kg dm 0.02 Tetrakloorifenolit (summa) mg/kg dm 0.02 Pentakloorifenoli mg/kg dm kloori-3-metylifenoli mg/kg dm <0.001 Polyklooribifenyylit PCB 28 mg/kg dm PCB 52 mg/kg dm PCB 101 mg/kg dm PCB 118 mg/kg dm <0.002 PCB 138 mg/kg dm <0.005 PCB 153 mg/kg dm <0.005 PCB 180 mg/kg dm PCB (6) (summa) mg/kg dm PCB (7) (summa) mg/kg dm Kloorinitrobentseenit o/p-kloorinitrobentseeni mg/kg dm <0.01 m-kloorinitrobentseeni mg/kg dm <0.01 Monokloorinitrobentseenit (summa) mg/kg dm -- 2,3+3,4-Dikloronitrobentseeni mg/kg dm <0.01 2,4-Dikloorinitrobentseeni mg/kg dm <0.02 2,5-Dikloorinitrobentseeni mg/kg dm <0.01 3,5 Dikloorinitrobentseeni mg/kg dm <0.02 Dikloorinitrobentseenit (summa) mg/kg dm -- Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

84 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 6/8 Analyysi Yksikkö 1 Muut klooratut CHC 2-Klooritolueeni mg/kg dm < Klooritolueeni mg/kg dm <0.01 Klooritolueenit (summa) mg/kg dm -- 1-Kloorinaftaleeni mg/kg dm <0.005 Orgaaniset klooratut torjunta-aineet 4,4 -DDE mg/kg dm < ,4 -DDE mg/kg dm < ,4 -DDT mg/kg dm < ,4 -DDD + 2,4 -DDT mg/kg dm < ,4 -DDD mg/kg dm <0.001 DDT/DDE/DDD (summa) mg/kg dm -- Aldriini mg/kg dm <0.002 Dieldrini mg/kg dm <0.002 Endriini mg/kg dm <0.005 Drins (summa) mg/kg dm -- alfa-hch mg/kg dm <0.05 beta-hch mg/kg dm <0.005 gamma-hch mg/kg dm <0.005 delta-hch mg/kg dm <0.02 Summa 4 HCH-yhdisteet mg/kg dm -- a-endosulfaani mg/kg dm <0.01 alfa-endosulfaanisulfaatti mg/kg dm <0.02 a-klordaani mg/kg dm <0.002 y-klordaani mg/kg dm <0.002 Klordaani (summa) mg/kg dm -- Heptakloori mg/kg dm <0.002 Heptaklooriepoksidi mg/kg dm <0.005 Heksaklooributadiini mg/kg dm <0.002 Isodriini mg/kg dm <0.005 Telodriini mg/kg dm <0.005 Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

85 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 7/8 Analyysi Yksikkö 1 Tedion mg/kg dm <0.005 Fosfori torjunta-aineet Atsinfossi-etyyli mg/kg dm <0.005 Atsinfossi-metyyli mg/kg dm <0.005 Bromofossi-etyyli mg/kg dm <0.02 Bromofossi-metyyli mg/kg dm <0.02 Klooripyrifossi-etyyli mg/kg dm <0.01 Klooripyrifossi-metyyli mg/kg dm <0.01 Cumafos mg/kg dm <0.005 Demetoni-S/demetoni-O-etyyli mg/kg dm <0.02 Demetoni-S-metyyli Demetoni-O-etyyli mg/kg dm mg/kg dm <0.01 <0.01 Diatsinoni mg/kg dm Disulfotooni mg/kg dm <0.02 Fenitrotioni mg/kg dm <0.005 Fentioni mg/kg dm <0.002 Malationi mg/kg dm <0.005 Parationi-etyyli mg/kg dm <0.005 Parationi-metyyli mg/kg dm <0.01 Pyratsofossi mg/kg dm <0.005 Triasofossi mg/kg dm <0.02 Nitrogeenitorjunta-aineet Ametryyni mg/kg dm <0.01 Atrasiini mg/kg dm <0.02 Syanasiini mg/kg dm <0.02 Desmetryyni mg/kg dm <0.005 Prometryyni mg/kg dm <0.02 Propasiini mg/kg dm <0.02 Simasiini mg/kg dm <0.02 Terbutyyliasiini mg/kg dm <0.02 Terbutryyni mg/kg dm <0.05 Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

86 Analyysisertifikaatti Projektin numero Projektin nimi Tilauksen numero Näytteen ottaja 99 PÃ yry Finland Oy Maaperä; Maaperä, kuiva lieju Sertifikaatin numero/versio Aloituspäivä Raportointipäivä Liite Sivu / /14:25 A,B,C 8/8 Analyysi Yksikkö 1 Muut torjunta-aineet Bifentriini mg/kg dm <0.005 Sypermetriini A,B, C ja D mg/kg dm <0.05 Deltametriini mg/kg dm <0.01 Permetriini (A+B) mg/kg dm <0.01 Propakloori mg/kg dm <0.02 Trifluraliini mg/kg dm <0.005 Eri orgaaniset yhdisteet Bifenyli mg/kg dm Nitrobentseeni mg/kg dm <0.1 Dibensofuraani mg/kg dm 0.03 Ftalaatit Dimetyyliftalaatti mg/kg dm <0.2 Dietyyliftalaatti mg/kg dm <0.2 Di-isobutyyliftalaatti mg/kg dm <0.5 Di-n-butyyliftalaatti mg/kg dm <0.5 Butyylibentsyliftalaatti mg/kg dm <0.2 Bisetyliheksyliftalaatti mg/kg dm 0.4 Di-n-oktyyliftalaatti mg/kg dm <0.2 Ftalaatit (summa) mg/kg dm 0.4 Mineraaliöljyt Öljyhiilivedyt C10-C12 Öljyhiilivedyt C12-C16 Öljyhiilivedyt C16-C21 Öljyhiilivedyt C21-C30 Öljyhiilivedyt C30-C35 Öljyhiilivedyt C35-C40 mg/kg dm mg/kg dm mg/kg dm mg/kg dm mg/kg dm mg/kg dm <3.0 Öljyhiilivedyt (summa C10-C40) mg/kg dm Nro Näytteen kuvaus Näytteenottopäivä Analytico-nr 1 Kajaanin kaupunki, Maaston kp, 102(4-5m), Aug Eurofins Analytico B.V. Gildeweg NB Barneveld P.O. Box AL Barneveld NL Tel. +31 (0) Fax +31 (0) info-env@eurofins.nl Site BNP Paribas S.A VAT/BTW No. NL B01 KvK No IBAN: NL71BNPA BIC: BNPANL2A : Alankomaiden valtuuttavan elimen (RvA) hyväksymä toimenpide A: AP04 akkreditoitu käyttö S: AS3000 akkreditoitu käyttö V: VLAREL akkreditoitu käyttö Tämän sertifikaatin saa jäljentää vain kokonaisuutena Eurofins Analytico B.V on ISO 1400: 2004 TÜV:n sertikoima ja Vlaamen alueen (OVAM ja Dep. LNE), Brusselin alueen (BIM), Waalsen alueen (DGRNE-OWD), Luxeburigin viranomaisien (MEV) tunnustama. TESTING RvA L010

87 INTEGRAL SOILANALYSIS TERRATTEST SPECTRUM SHEET ACC. TERRATTEST 7.23 ACC. TERRATTEST 7.23 ACC. REPORTING LIMIT REPORTING LIMIT S W Characteristics Dry weight (% m/m) Clay content (% m/m) Organic matter ph Conductivity (ms/m) Metals Arsenic Antimony Barium Beryllium Cadmium Chromium Cobalt Copper Mercury Lead Molybdenum Nickel Selenium Tin Vanadium Zinc Aromatic compounds Mono Aromatic Hydrocarbons Benzene Ethylbenzene Toluene o-xylene m/p-xylene Xylenes (sum) Styrene 1,2,4-Trimethylbenzene 1,3,5-Trimethylbenzene n-propylbenzene Isopropylbenzene n-butylbenzene sec-butylbenzene tert-butylbenzene p-isopropyltoluene Phenols Phenol o-cresol m-cresol p-cresol Cresoles (sum) 2,4-Dimethylphenol 2,5-Dimethylphenol 2,6-Dimethylphenol 3,4-Dimethylphenol o-ethylphenol m-ethylphenol Thymol 4-Ethyl/2,3 ; 3,5 Dimethylphenol PAH Naphthalene Acenaphthylene Acenaphthene Fluorene Phenanthrene Anthracene Fluoranthene Pyrene Benzo(a)anthracene Chrysene Benzo(b/k)fluoranthene Benzo(b)fluoranthene Benzo(k)fluoranthene Benzo(a)pyrene Benzo(ghi)perylene Dibenzo(ah)anthracene Indeno(123cd)pyrene PAHs (sum 10 Dutch VROM) PAHs (sum 16 US EPA) Halogenated hydrocarbons Volatile halogenated HC's Chloromethane Dichloromethane Vinylchlorine 1,1 Dichloroethene tr-1,2 Dichloroethene cis -1,2 Dichloroethene Chloroethane Trichlorofluoromethane Trichloromethane (chloroform) Tetrachloromethane (tetra) 1,1 Dichloroethane 1,2 Dichloroethane 1,1,1-Trichloroethan soil ground mg/kg d.w. water µg/l 0, , ,3 0, ,05 0, ,1 0,1 0,2 0,1 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,01 0,5 0,01 0,3 0,01 0,3 0,01 0,2 0,01 0,02 0,01 0,02 0,01 0,03 0,01 0,02 0,02 0,03 0,01 0,02 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,4 0,01 0,04 0,01 0,1 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,06 0,01 0,04 0,01 0,02-0,06 0,01-0,01-0,01 0,1 0,01 0,1 0,01 0,08 0,01 0,06-0,2-0,2-0,2-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,2 0,05 0,1-0,1 0,1 0,1 0,05 0,1 S W 1,1,2-Trichloroethane Trichloroethanes (sum) 1,1,1,2-Tetrachloroethane 1,1,2,2-Tetrachloroethane Tetrachloroethanes (sum) Trichloroethene Tetrachloroethene 2,2-Dichloropropane 1,2-Dichloropropane 1,3-Dichloropropane 1,2,3-Trichloropropane 1,1-Dichloropropylene cis 1,3-Dichloropropylene trans 1,3-Dichloropropylene 1,3-Dichloropropylenes (sum) Bromomethane Bromochloromethane Dibromomethane 1,2-Dibromoethane Tribromomethane (Bromoform) Bromodichloromethane Dibromochloromethane 1,2-Dibromo-3-chloropropane Bromobenzene Chlorinated Benzenes Monochlorbenzene 1,2-Dichlorobenzene 1,3-Dichlorobenzene 1,4-Dichlorobenzene Dichlorobenzenes (sum) 1,2,3-Trichlorobenzene 1,2,4-Trichlorobenzene 1,3,5-Trichlorobenzene Trichloorbenzene (sum) 1,2,3,4-Tetrachlorobenzene 1,2,3,5/1,2,4,5-Tetrachlorobenzene Tetrachlorobenzenes (sum) Pentachlorobenzene Hexachlorobenzene Chlorinated Phenols o-chlorophenol m-chlorophenol p-chlorophenol Monochlorophenols (sum) 2,3-Dichlorophenol 2,4/2,5-Dichlorophenol 2,6-Dichlorophenol 3,4-Dichlorophenol 3,5-Dichlorophenol Dichlorophenols (sum) 2,3,4-Trichlorophenol 2,3,5 / 2,4,5-Trichlorophenol 2,3,5-Trichlorophenol 2,3,6-Trichlorophenol 2,4,5-Trichlorophenol 2,4,6-Trichlorophenol 3,4,5-Trichlorophenol Trichlorophenols (sum) 2,3,4,5-Tetrachlorophenol 2,3,4,6/2,3,5,6-Tetrachlorophenol Tetrachlorophenols (sum) Pentachlorophenol 4-Chloro-3-methylphenol PCB PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB 180 PCB (sum 6) PCB (sum 7) Chloronitrobenzenes o/p-chloronitrobenzene m-chloronitrobenzene Monochloronitrobenzenes (sum) 2,3 / 3,4-Dichloronitrobenzene 2,3-Dichloronitrobenzene 2,4-Dichloronitrobenzene 2,5-Dichloronitrobenzene 3,4-Dichloronitrobenzene 3,5-Dichloronitrobenzene Dichloronitrobenzenes (sum) Miscellaneous Chlor. HCs 2-Chlorotoluene 4-Chlorotoluene Chlorotoluenes (sum) 1-Chloronaphthalene soil mg/kg d.w. ground water µg/l S 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,2 0,1 0,2 0,1-0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,1 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1-0,1-0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,1 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,05 0,1 0,01 0,05 0,01 0,1 0,01 0,1 0,01 0,1 0,01 0,1 0,01 0,1 0,003 0,01 0,003 0,02 0,002 0,02 0,002 0,01 0,002 0,03 0,01 0,1 0,01 0,02 0,01 0,02 0,002 0,02 0,001 0,01 0,001 0,03 0,002 0,02 0,001 0,03 0,01-0,02 0,02 0,001-0,001 0,01 0,001-0,001 0,05 0,002 0,01 0,002 0,01 0,01 0,02 0,001 0,01 0,001 0,02 0,002 0,01 0,002 0,01 0,002 0,01 0,002 0,01 0,005 0,01 0,005 0,01 0,002 0,01 0,01 0,2 0,01 0,2 0, ,1 0,02 0,1 0,01 0,1-0,1 0,02 0,06 0,01 0,1 0,01 0,1 0,005 0,02 W Pesticides Chlorine pesticides 4,4-DDE 2,4-DDE 4,4-DDT soil mg/kg d.w. ground water µg/l 0,001 0,01 0,001 0,01 0,002 0,2 0,001 0,02 4,4-DDD/2,4-DDT 2,4-DDD 0,001 0,01 DDT/DDE/DDD (sum) Aldrin 0,002 0,02 Dieldrin 0,002 0,02 Endrin 0,005 0,02 Drins (sum) alfa-hch beta-hch gamma-hch delta-hch HCH (sum) Alfa-endosulfan Alfa-endosulfansulphate Alfa-chlordane Gamma-chlordane Chlordanes (sum) Heptachlor Heptachloroepoxide Isodrin Hexachlorobutadiene Telodrin Tedion 0,05 0,08 0,005 0,07 0,005 0,1 0,02 0,04 0,01 0,05 0,02 0,03 0,002 0,01 0,002 0,01 0,002 0,01 0,005 0,03 0,005 0,1 0,002 0,1 0,005 0,07 0,005 0,07 Phosphor pesticides Azinphos-ethyl 0,005 0,1 Azinphos-methyl 0,005 0,07 Bromophos-ethyl 0,02 0,07 Bromophos-methyl 0,02 0,06 Chloropyrophos-ethyl 0,01 0,06 Chloropyrophos-methyl 0,01 0,1 Cumaphos 0,005 0,02 Demeton-S /Demeton-O (ethyl) Diazinon Dichlorovos Disulfoton Fenitrothion Fenthion Malathion Parathion-ethyl Parathion-methyl Pyrazophos Triazophos Nitrogen pesticides Ametryne Atrazine Cyanazine Desmetryne Prometryne Propazine Simazine Terbuthylazine Terbutryne Miscellaneous pesticides Bifenthrin Carbaryl Cypermethrin (A,B,C,D) Deltamethrin Linuron Permethrin A Permethrin B Permethrin (sum A+B) Propachloor Trifluralin Miscellaneous HCs Biphenyl Nitrobenzene Dibenzofurane Phthalates Dimethylphthalate Diethylphthalate Di-isobutylphthalate Dibutylphthalate Butylbenzylphthalate Bis(ethylhexyl)phthalate Di-n-octylphthalate Phthalates (sum) Total Petroleum Hydrocarbons C10-C12 C12-C16 C16-C21 C21-C30 C30-C35 C35-C40 TPH (sum C10-C40) TERRATTEST 7.23 REPORTING LIMIT 0,02 0,1 0,005 0,04-0,1 0,02 0,04 0,005 0,1 0,002 0,1 0,005 0,1 0,005 0,2 0,01 0,2 0,005 0,2 0,02 0,2 0,01 0,1 0,02 0,08 0,02 0,1 0,005 0,1 0,02 0,1 0,02 0,08 0,02 0,2 0,02 0,06 0,05 0,1 0,005 0,08-0,1 0,05 0,2 0,01 0,2-0,1-0,06-0,06 0,01 0,02 0,02 0,005 0,02 0,005 0,01 0,1 0,3 0,01 0,1 0,2 0,2 0,5 0,5 0,2 0,2 0,

88 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: Saaja: Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie OULU Tilauksen tiedot: Asiakastunnus: Tilaustunnus: O Tilauksen kuvaus: Maaston kaatopaikan tutkimukset, 2-vaiheinen ravistelutesti, proj. 16X Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kiinteä näyte Kuvaus: 102 (4-5m) jätenäyte Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Anssi Kantola Yksikkö Tulos U LO Menetelmä / Laboratorio L/S2, 2-vaih. ravistelutesti SFS-EN Sähkönjohtavuus L/S2 ph L/S2 Arseeni, As L/S 2 Barium, Ba L/S 2 Kadmium, Cd L/S 2 Koboltti, Co L/S 2 Kromi, Cr L/S 2 Kupari, Cu L/S 2 Elohopea, Hg L/S 2 Molybdeeni, Mo L/S 2 Nikkeli, Ni L/S 2 Lyijy, Pb L/S 2 Antimoni, Sb L/S 2 Seleeni, Se L/S 2 Vanadiini, V L/S 2 Sinkki, Zn L/S 2 Fluoridi L/S 2 Kloridi L/S 2 Sulfaatti L/S 2 DOC L/S 2 L/S10, 2-vaih. ravistelutesti SFS-EN Sähkönjohtavuus L/S8 ph L/S8 Arseeni, As L/S 10 Barium, Ba L/S 10 Kadmium, Cd L/S 10 Koboltti, Co L/S 10 Kromi, Cr L/S 10 Kupari, Cu L/S 10 Elohopea, Hg L/S 10 Molybdeeni, Mo L/S 10 Nikkeli, Ni L/S 10 Lyijy, Pb L/S 10 Antimoni, Sb L/S 10 Seleeni, Se L/S 10 Vanadiini, V L/S 10 Sinkki, Zn L/S 10 Fluoridi L/S 10 Kloridi L/S 10 Sulfaatti L/S 10 DOC L/S 10 ms/m mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka ms/m mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka 47,2 7,9 <0,03 0,03 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 0,12 0,01 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,003 0,003 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,01 0,01 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,02 0,02 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 0,041 0,02 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,001 0,001 SFS-EN :02,SFSENI 12846:en:12 / OUL 0,12 0,01 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,02 0,02 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,03 0,03 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 0,022 0,002 SFSEN :02,SFSEN ISO :05/OUL <0,004 0,004 SFSEN :02,SFSEN ISO :05/OUL <0,01 0,01 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 0,080 0,02 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <1 1 SFS-EN :02,SFSENI :09 / OUL SFS-EN :02,SFSENI :09 / OUL SFS-EN :02,SFSENI :09 / OUL SFS-EN :02,SFS-EN 1484:1997 / OUL 22,6 8,3 <0,15 ± 22% 0,15 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 1,1 ± 25% 0,05 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,015 ± 30% 0,015 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,05 ± 22% 0,05 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,1 ± 25% 0,1 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 0,16 ± 23% 0,1 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,005 ± 20% 0,005 SFS-EN :02,SFSENI 12846:en:12 / OUL 0,38 ± 25% 0,05 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,1 ± 25% 0,1 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <0,15 ± 25% 0,15 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 0,14 ± 25% 0,01 SFSEN :02,SFSEN ISO :05/OUL <0,02 ± 25% 0,02 SFSEN :02,SFSEN ISO :05/OUL <0,05 ± 20% 0,05 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL 0,21 ± 25% 0,1 SFS-EN :02,SFS-EN ISO11885:09/OUL <5 ± 25% 5 SFS-EN :02,SFSENI :09 / OUL <50 ± 25% 50 SFS-EN :02,SFSENI :09 / OUL 410 ± 25% 50 SFS-EN :02,SFSENI :09 / OUL 180 ± 18% 50 SFS-EN :02,SFS-EN 1484:1997 / OUL U = Laajennettu mittausepävarmuus (k=2)

89 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 2 (2) Raporttinumero: LO = Määritysraja Yhteyshenkilöt Tomi Nevanperä, Kemisti , tomi.nevanpera@ahmagroup.com Fysikaaliskemiallinen analytiikka (Oulu): Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Tulokset pätevät ainoastaan tässä selosteessa mainituille näytteille. Tämän selosteen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa on pyydettävä lupa Ahma ympäristö Oy:ltä. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p

90 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö PÖYRY FINLAND OY Pekka Keränen SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite PL OULU Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm X287996,Kajaanin kaupunki 8 KOMMENTIT ALLEKIRJOITUKSET Eeva Niemelä Apulaiskemisti ALAVIITTEET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Inspection Services Oy Kotolahdentie 10 FI Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 5

91 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE KE KE KE KE Analyysi Yksikkö DL Öljyhiilivedyt C10-C40 vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO Öljyhiilivedyt >C10-C21 mg/l 0.03 <0.03 <0.03 <0.03 <0.03 <0.03 Öljyhiilivedyt >C21-C40 mg/l 0.03 <0.03 <0.03 <0.03 <0.03 <0.03 Öljyhiilivedyt >C10-C40 * mg/l 0.06 <0.06 <0.06 <0.06 <0.06 <0.06 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO AROMAATTISET YHDISTEET * Bentseeni µg/l <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Tolueeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Etyylibentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 m+p-xyleeni µg/l 0.4 <0.4 <0.4 <0.4 <0.4 <0.4 o-xyleeni µg/l <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Styreeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-propyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Isopropyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,2,4-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,3,5-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 sec-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 tert-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 4-Isopropyylitolueeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Naftaleeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 OXYGENAATIT * MTBE µg/l <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 TAME µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 ETBE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 TAEE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT AROMAATTISET YHDISTEET Bromibentseeni * * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Klooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 2-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 4-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,3-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,4-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2,3-Triklooribentseeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2,4-Triklooribentseeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT ALIFAATTISET YHDISTEET * Bromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Bromikloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Bromidikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Tribromimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorietaani * µg/l 1 < <1.0 <1.0 <1.0 Vinyylikloridi * µg/l <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Hiilitetrakloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloroformi µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Metyleenikloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Dikloorietaani * µg/l 1 < <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dikloorietaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 < Page 2 of 5

92 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE KE KE KE KE Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO (continued) 1,1,2-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,2-dikloorieteeni * µg/l <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Tetrakloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,3-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 2,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2,3-Triklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Diklooridifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Liukoiset metallit vesinäytteestä, ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni * µg/l 10 <10 <10 <10 - <10 Kadmium * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 - <1.0 Koboltti * µg/l <10 - <10 Kromi * µg/l 10 <10 <10 <10 - <10 Kupari * µg/l 10 <10 <10 <10 - <10 Nikkeli * µg/l 10 <10 11 <10 - <10 Lyijy * µg/l 10 <10 <10 <10 - <10 Vanadiini * µg/l 10 <10 <10 <10 - <10 Sinkki * µg/l 10 <10 <10 <10-31 Antimoni * µg/l 10 <10 <10 <10 - <10 Elohopea vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN 1483 Elohopea µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 - <0.2 Näytenumero Näytteen nimi KE KE KE Mittapato Analyysi Yksikkö DL Öljyhiilivedyt C10-C40 vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO Öljyhiilivedyt >C10-C21 mg/l 0.03 <0.03 <0.03 <0.03 Öljyhiilivedyt >C21-C40 mg/l 0.03 <0.03 <0.03 <0.03 Öljyhiilivedyt >C10-C40 * mg/l 0.06 <0.06 <0.06 <0.06 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO AROMAATTISET YHDISTEET * Bentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Tolueeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Etyylibentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 m+p-xyleeni µg/l 0.4 <0.4 <0.4 <0.4 o-xyleeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 < Page 3 of 5

93 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE KE KE Mittapato Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO (continued) Styreeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-propyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Isopropyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,2,4-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,3,5-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 sec-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 tert-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 4-Isopropyylitolueeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Naftaleeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 OXYGENAATIT * MTBE µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 TAME µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 ETBE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 TAEE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT AROMAATTISET YHDISTEET Bromibentseeni * * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Klooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 2-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 4-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,3-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,4-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2,3-Triklooribentseeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,2,4-Triklooribentseeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT ALIFAATTISET YHDISTEET * Bromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Bromikloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Bromidikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Tribromimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Vinyylikloridi * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Hiilitetrakloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Kloroformi µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Metyleenikloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Dikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dikloorietaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,2-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Tetrakloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,3-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 2,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 < Page 4 of 5

94 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE KE KE Mittapato Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO (continued) 1,2,3-Triklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Diklooridifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 Liukoiset metallit vesinäytteestä, ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni * µg/l 10 - <10 <10 Kadmium * µg/l 1 - <1.0 <1.0 Koboltti * µg/l 10 - <10 <10 Kromi * µg/l 10 - <10 <10 Kupari * µg/l 10 - <10 <10 Nikkeli * µg/l 10 - <10 <10 Lyijy * µg/l 10 - <10 <10 Vanadiini * µg/l 10 - <10 <10 Sinkki * µg/l 10 - <10 <10 Antimoni * µg/l 10 - <10 <10 Elohopea vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN 1483 Elohopea µg/l <0.2 < Page 5 of 5