Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toiminnan lopettamissuunnitelmasta, Hyttimestarintie 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toiminnan lopettamissuunnitelmasta, dnro ESAVI/125/04.08/2014. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Kiinteistön maaperä on puhdistettava pilaantuneiden maiden kunnostamista valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen valvonnassa. Puhdistaminen on tarvittaessa ulotettava naapurikiinteistöille. Puhdistamisen viivästymisestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä asukkaille. Haitta-aineille altistumisen ja haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseksi piha-alue on tarvittaessa asfaltoitava ja sadevesiviemäröitävä ennen maaperän puhdistamista riippuen kiinteistön käytöstä ja kunnostuksen aikataulusta. On huomattava, että sinkin pitoisuudet ovat maaperässä paikoitellen erittäin korkeita (kertaluokkaa mg/kg). Kuona- ja koksikasat sisältävät haitta-aineita, joten niiden esitetty poisto ennen maaperän kunnostamista on perusteltua. Maaperän kunnostamisen yhteydessä on syytä tutkia romahtaneen sadevesilinjan mahdollisesti aiheuttama pilaantuneisuus. Koekuopissa havaittiin liuottimen hajua, joten liuottimet on tutkittava maaperän kunnostamisen yhteydessä. Koska alueella on ollut ajoneuvoliikennettä, korjaamotoimintaa ja mahdollisesti maanalaisia öljysäiliöitä, maaperän öljyhiilivetypitoisuudet on tutkittava maaperän kunnostamisen yhteydessä. Rakennuksia purkaessa tulee huomioida rakenteisiin kuten ilmanvaihtokanaviin ja viemärilinjoihin kertyneet haitta-aineet. Lautakunta huomauttaa, että kiinteistö ei kokonaan säily teollisuuskäytössä. Toimintakiinteistö on asemakaavassa valtaosaltaan teollisuusrakennusten korttelialuetta asemakaavamerkinnällä TT-1 (kuva 1). Kiinteistön pohjoisosa on kuitenkin asemakaavassa puistoa asemakaavamerkinnällä VP (kuva 1). Espoon kaupunki hankkii itselleen toimintakiinteistölle ja muille kiinteistöille sijoittuvat puistoalueet, mistä tarkempia tietoja saa Espoon kaupungin tonttiyksiköltä. On huomattava, että pilaantuneisuus voi kohdistua myös kiinteistön nykyisten rajojen ulkopuolella sijaitsevalle puistoalueelle kuten Espoonjoen vesialueelle. Tämä maa-alue sijoittuu kiinteistön nykyisen rajan ja Espoonjoen väliin ja

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 on tällä hetkellä yhteisomistuksessa (kuva 1). Ympäristölautakunta katsoo, että puistoksi kaavoitetulla alueella on maaperän puhdistustarpeen arvioinnissa ja puhdistustavoitteessa noudatettava PIMA-asetuksen (214/2007) alempia ohjearvoja. Lautakunta lisäksi tiedottaa, että kiinteistön luoteisosaan, TT-1 -alueelle, on merkitty käyttöoikeusrajoitus maanalaista johtoa varten (kuva 1). Kuva 1. Kiinteistön rajat asemakaava- ja kantakartalla, Hyttimestarintie 1. Espoon ympäristötoimisto on 1980-luvulla havainnut, että silloisen sinkkivalkotuotannon läheisyydessä oli runsaasti valkoista pölyä. Mahdolliset maanalaiset öljysäiliöt on syytä esitetyn mukaisesti poistaa vuoden 2014 kuluessa. Puhdistamattomat öljysäiliöt on puhdistettava ennen maaperästä nostoa. Öljysäiliöiden poistosta on ilmoitettava Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Havaituista öljyllä pilaantumisista on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lautakunta ehdottaa, että aluehallintovirasto selvittää, missä määrin kiinteistöä voi käyttää Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupisteen (Lasihytti 4) varastointipaikkana. Jos varastointi on laajaa ja pitkäaikaista, toiminta olisi huomioitava Kauklahden palvelupisteen ympäristöluvassa. Lautakunta muistuttaa, että asemakaavamääräyksen mukaan korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Kortteliin saa sijoittaa asuinhuoneistoja vain kiinteistön hoidon tai laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Toiminnan kaavanmukaisuutta valvoo Espoon rakennusvalvontakeskus, jolta tarvittaessa saa lisätietoa kiinteistön jatkokäyttöä suunniteltaessa. Espoon kaupungin tietojen mukaan toimintakiinteistöllä asutaan. Myös Hyttimestarintien vastakkaisella puolella, toimintakiinteistöstä 30 m lounaaseen sijaitsevalla teollisuustontilla asutaan. Lisäksi asutaan

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Sierakiventiellä, toimintakiinteistöstä kaakkoon m etäisyydellä sijaitsevilla teollisuus- ja varastorakennustonteilla. Lähimmät asutut asuinkiinteistöt sijaitsevat 300 m etäisyydellä idässä. Päiväkotikiinteistön raja on 130 m etäisyydellä toimintakiinteistöstä. Ympäristöluvassa annettuihin tietoihin korjataan, että laitos sijoittuu Vanttilan kaupunginosaan. Käsittely Päätös Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevasta lupahakemuksesta. Kuusakoski Oy:ssä on tämän jälkeen päätetty toimipisteen toiminnan lopettamisesta. Tuotanto on ajettu alas loppuvuonna Kuusakoski Oy on toimittanut aluehallintovirastolle päivätyn lopettamissuunnitelman. Aluehallintovirasto on varannut Espoon kaupunginhallitukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle mahdollisuuden antaa lausunto lopettamissuunnitelmasta mennessä. Mahdollisuus lausunnon antoon on lisäksi varattu Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, HSY Vedelle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n nojalla Espoon ympäristölautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta lausunnon. Laitos sijaitsee Vanttilassa, kiinteistöllä osoitteessa Hyttimestarintie 1. Kiinteistön omistaa Jokirantakiinteistöt Oy. Laitoksella on vastaanotettu, varastoitu, kuivattu, jauhettu, sekoitettu ja pelletöity kupari-, nikkeli-, sinkki-, tina- ja hopeapitoisia suotopuristinsakkoja ja pölyjä. Kiinteistöllä on aikaisemmin, noin vuosina , toiminut Kampalanka Oy ja vuosina Suomen Sinkkivalko Oy. Kuusakoski Oy osti sinkkivalkotuotannon, jota jatkettiin vuosina Kiinteistöllä on lisäksi ollut vuokralaisena mm. Ammus-Sytytin Oy, Si-Ni-Kro Oy (sähkökemiallista pinnoitusta), taidevalimo, puusepänfirma Marmorex Oy ja T:mi Pertti Simo (kuorma-autokorjaamo). Kiinteistöllä ei enää käytetä tai varastoida kemikaaleja. Käsitellyt sakat on toimitettu pois. Tiloissa varastoidaan Kuusakoski Oy:n tuotantolaitteita, jotka eivät ole käytössä. Piha-alueen rakennusjäteet ja muut jätteet poistetaan. Takapihan koksikasat poistetaan vesistönsuojelullisista syistä. Kun rakennukset puretaan, sakkojen käsittelyssä olleet rakennuksenosat puhdistetaan. Lopettamissuunnitelman liitteenä on Ramboll Finland Oy:n tekemä maaperän pilaantuneisuustutkimus. Maaperänäytteet otettiin 2,5 m syvyydelle joulukuussa Kohteeseen asennettiin samaan aikaan kaksi pohjavesiputkea joista otettiin näytteet.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2017), ns. PIMA-asetuksessa, on annettu alemmat ja ylemmät ohjearvot haitta-aineiden pitoisuuksille. Alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla sovelletaan alempia ohjearvoja. Maaperässä todettiin korkeita pitoisuuksia antimonia, kadmiumia, kuparia lyijyä, sinkkiä ja tinaa. Pilaantuneisuutta todettiin koko kiinteistön alueella, mutta pilaantuneisuus rajoittuu pääosin maaperän pintakerrokseen (<1,0 m). Pintamaakerroksen alapuoliset maakerrokset ovat savea. Savimineraalit pidättävät metalleja tehokkaasti. Suurin osa sinkistä on heikosti liukenevassa muodossa. Tutkimuksen epävarmuudet liittyvät pilaantuneisuuden mahdolliseen levinneisyyteen naapurikiinteistöillä. Pohjavesiputkista havaittiin arseenia pitoisuuksina, jotka ylittävät pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormin. Toisessa pohjavesiputkessa hieman ylittyi talousveden kemiallinen laatuvaatimus arseenille. Sinkkipitoisuuden ympäristölaatunormin ylityksiä ei havaittu pohjavesiputkissa. Sen sijaan kiinteistön käyttämättömissä kaivoissa sinkkipitoisuuden ympäristölaatunormi ylittyi merkittävästi. Yhdessä kaivossa havaittiin kadmiumin, kuparin ja nikkelin ympäristölaatunormin ylittävät pitoisuudet. Nikkelin pitoisuus ylitti myös talousveden kemiallisen laatuvaatimuksen. Kyseiset kaivovedet eivät tutkimuksen mukaan kuitenkaan kuvaa pohjaveden tilaa. Tutkimuksen mukaan pilaantuneisuuden laajuus ja korkeat pitoisuustasot huomioiden kiinteistöllä on kunnostustarve, mutta kunnostustarve ei ole välitön. Tämä johtuu siitä, että kiinteistö säilyy jatkossakin teollisuus- ja varastokäytössä. Mahdollisten kaivutöiden suunnitteluvaiheessa maaperän haitta-aineet on huomioitava. Haitta-aineiden kulkeutumista voidaan rajoittaa esimerkiksi asfaltoinnilla tai puhtailla maakerroksilla. Jos alueen toiminta loppuu ja rakennukset puretaan muutaman vuoden sisällä, ei massiivisia piharakenteita katsota tarpeellisiksi. Merkittävin altistumisreitti on metallipitoisen maaperän pölyäminen, mutta kasvillisuus sitoo pölyä. Kiinteistöllä ei kerrotun mukaan ole haitta-aineille altistujia. Lopettamissuunnitelman mukaan maaperän pilaantuneisuuden kunnostamisesta tulee laatia erillinen suunnitelma ennen kohteen kunnostamista, kun kohteen tuleva käyttötarkoitus selviää. Lopettamissuunnitelmassa ei ole arvioitu sitä, koska käyttötarkoitus selviää, rakennukset puretaan ja koska maaperä kunnostetaan. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, Hämeenlinna

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5