TIEHALLINTO POHJAVEDEN TARKKAILU YHTEENVETO

Transkriptio

1 9M TIEHALLINTO Puolangan tukikohta POHJAVEDEN TARKKAILU YHTEENVETO

2 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 1 (10) Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KOHTEEN TIEDOT 2 3 ALUEEN PILAANTUNEISUUS JA TEHDYT KUNNOSTUSTOIMENPITEET 3 4 POHJAVEDEN SEURANTA 4 5 HAITTA-AINE PITOISUUKSIEN VERTAILU 6 6 RISKINARVIOINTI 7 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 9 Liitteet 1 Laboratoriotulokset Karttapiirrokset Sijaintikartta 1: M207087/1 Pohjavesialuekartta 1: M207987/2 Tutkimuskartta 1:200 9M207087/3 Tutkimuskartta 1:500 9M207087/4 Pöyry Environment Oy Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh. (08) sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

3 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 2 (10) TIEHALLINTO, PUOLANGAN TUKIKOHTA POHJAVEDEN TARKKAILU, YHTEENVETO Pöyry Environment Oy ei vastaa raportissa esitettyjen tietojen käytöstä kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista. 1 JOHDANTO Tiehallinnon Oulun tiepiirin toimeksiannosta Pöyry Environment Oy on laatinut pohjaveden tarkkailuun liittyvän yhteenvedon Puolangan kunnassa sijaitsevan Puolangan tukikohdan alueelta. Puolangan tukikohdan alueella havaittiin maaperän ja pohja- /orsiveden pilaantuneisuutta vuonna Pilaantuneisuuden aiheutti tukikohdan alueella harjoitettu polttoaineen jakelu- ja käsittely sekä niihin liittyneet mahdolliset polttoainevuodot. Maaperä kunnostettiin massanvaihdolla, jonka valvonnasta vastasi Pöyry Environment Oy (entinen PSV-Maa ja Vesi Oy). Pilaantunutta pohjavettä kunnostettiin jaksottain pumppaamalla Pöyry Environment Oy:n valvomana. Kunnostustoimenpiteiden valvonnan lisäksi, Pöyry Environment Oy vastasi alueen pohjaveden laadun tarkkailusta välisenä aikana. Tässä raportissa kuvaillaan yhteenveto vuosina suoritetusta tarkkailusta sekä alueen nykytilanne. Alueen nykytilanteesta on tehty kvalitatiivinen riskinarviointi öljyhiilivetyjen aiheuttamista mahdollisista ympäristö- ja terveyshaitoista. 2 KOHTEEN TIEDOT Tiehallinnon Puolangan tukikohta sijaitsee n. 1 km länteenpäin Puolangan keskustasta, Pudasjärventien ja Puolangantien välisellä kiinteistöllä (karttaliite 9M207087/1). Kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (Luokka I), pohjaveden varsinaisella tehokkaalla muodostumisalueella. Noin puolikilometriä kohteesta luoteeseen sijaitsee pohjavedenottamo, joka toimii varavedenottamona. Kohde sijaitsee vedenottamon kaukosuoja-alueella. Orsiveden pinta on noin 4 metrin syvyydellä maanpinnasta ja suuntautuu karttatarkastelun perusteella lounaaseen. Pohjavesialueen sijainti on esitetty karttaliitteessä 9M207087/2. Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

4 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 3 (10) 3 ALUEEN PILAANTUNEISUUS JA TEHDYT KUNNOSTUSTOIMENPITEET Öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen korjaamiseksi kohteeseen laadittiin kunnostussuunnitelma (PSV-Maa ja Vesi Oy/990633/ ). Kainuun Ympäristökeskus hyväksyi laaditun suunnitelman kunnostamisen toteuttamisesta. Alueen polttoaineen jakeluun ja varastointiin liittyneet säiliöt, rakenteet, putkistot ja mittarit poistettiin ja samassa yhteydessä tehtiin massanvaihtoa maaperän kunnostamiseksi. Massanvaihtotyö tehtiin välisenä aikana. Kohteessa vaihdettiin massoja yhteensä noin 1240 m 3 itd, jotka kuljetettiin Puolangan kunnan kaatopaikalle. Tehdyllä massanvaihtotyöllä poistettiin haitta-aineen päästölähde. Massanvaihdon yhteydessä kaivantoon 2 asennettiin kaksi (2) siiviläputkikaivoa (SP1 ja SP2) pilaantuneen pohjaveden kunnostamiseksi. Pohjavettä pumpattiin kaivannoista loka-autolla ja siiviläputkikaivoista öljynerotin käsittelyyn. Käsitellyt vedet johdettiin kunnan viemäriverkostoon. Kunnostusalue on esitetty karttapiirroksessa 9M207087/3. Tehdyn massanvaihdon jälkeen maaperään jääneet haihtuvien hiilivetyjen ja keskitisleiden pitoisuudet alittivat pääosin kunnostukselle asetetut tavoitepitoisuudet. Kaivualueella 1 korkein jäännöspitoisuus (41 mg/kg Nä 4) oli selvästi alle kunnostuksen tavoitepitoisuuden 300 mg/kg. Kaivualueella 2 (uudempi säiliöalue) saatiin tehdyllä massanvaihdolla poistettua likaantuneet maa-ainekset silttikerroksen pinnasta, likaantuneimmalta alueelta. Kaivutöiden aikana varottiin puhkaisemasta orsivettä muodostavaa silttikerrosta. Kaivu ulotettiin noin 5 metrin syvyyteen. Kaivannon pohjaosan jäännöspitoisuudet olivat alle laboratorionalyysien määritysrajan. Autotallirakennuksen päässä olevan maa-aineksen vyörymisherkkyyden vuoksi massanvaihtoaluetta ei voitu laajentaa itään lähemmäs rakennusta. Tälle alueelle jäi siltin pintakerrokseen ohuelti likaantunutta, tavoitetason lievästi ylittävää maa-ainesta (Nä mg/kg). Pilaantuneen orsiveden pumppaaminen kaivojen kautta aloitettiin heti kaivojen asentamisen jälkeen. Vedet johdettiin öljyerottimen kautta kunnan viemäriverkostoon (autojen pesupaikan vesien keräilykaivo). Pumppausteho oli noin 4-10 l/min. Vuoden 2000 loppuun mennessä oli pumpattu kaikkiaan 130 m 3 vettä. Siiviläputkikaivoista sekä orsiveden tarkkailuputkesta PVP12 otetuista vesinäytteistä analysoitiin keskitislepitoisuudet (n. 3 kk massanvaihdon jälkeen), jotka olivat SP1 120 µg/l, SP2 96 µg/l ja PVP µg/l. Kunnostussuunnitelman mukainen tavoitepitoisuus keskitisleille on 1000 g/l. Havaintoputken PVP12 pitoisuus ylitti tavoitepitoisuuden selvästi. Orsiveden pumppausta päätettiin jatkaa sulavesikaudella 2001 havaintoputken PVP12 kohonneiden pitoisuuksien takia, samoin päätettiin tarkkailla orsiveden pinnan tasoja, jotta varmistuttaisiin orsiveden virtauksen suuntautumisesta kohti siiviläputkikaivoja. Veden laadun seurantaa päätettiin jatkaa 2 kk välein siiviläputkikaivoista SP1 ja SP2 sekä havaintoputkesta PVP12. Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

5 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 4 (10) 4 POHJAVEDEN SEURANTA Siiviläputkikaivoista (SP1 ja SP2) ja havaintoputkesta (PVP12) otettiin syksyllä 2000 ja ensimmäisen tarkkailuvuoden 2001 aikana orsivettä edustavia näytteitä noin kahden kuukauden välein. Keskitislepitoisuudet siiviläputkikaivoissa olivat pieniä (<150 µg/l) Havaintoputkessa keskitislepitoisuus vaihteli välillä µg/l. Pumppausta suoritettiin kesän 2001 aikana jaksoittain. Vettä pumpattiin yhteensä noin 100 m 3. Pumppaus lopetettiin vuoden 2001 syksyllä, koska pitoisuudet olivat laskeneet alle tavoitetason (1000 µg/l) myös havaintoputkessa. Pohjaveden tarkkailua jatkettiin normaalisti. Vuoden 2002 tammikuussa päätettiin pohjaveden pumppaamista siiviläputkikaivojen kautta jatkaa havaintoputkessa (PVP12) havaittujen kohonneiden pitoisuuksien takia (1800 µg/l). Kaivojen kautta vettä pumpattiin maaliskuuhun 2003 saakka, jolloin pitoisuustaso oli laskenut lähelle tavoitetasoa (1000 µg/l). Kyseisenä pumppausaikana kokonaisvirtaama molempien kaivojen kautta oli n m 3. Pumpatut vedet käsiteltiin öljynerottimella ja aktiivihiilisuodattimella ennen kunnan viemäriin johtamista. Tämän jälkeen näytteitä otettiin siiviläputkikaivoista SP1, SP2 ja havaintoputkesta PVP12 noin puolen vuoden välein. Seurantakierroksilla näytteistä on analysoitu keskitisleiden pitoisuus keskimäärin kuuden kuukauden välein vuoden 2004 loppuun saakka, jolloin siiviläputkikaivoista otetuissa vesinäytteissä SP1 ( ) ja SP2 ( ) esiintyi keskitisleitä 100 µg/l ja < 50 µg/l. Havaintoputkesta PVP12 otetussa näytteessä ( ) esiintyi keskitisleitä 2800 µg/l. Keväällä 2005 tehtiin loppuraportti (PSV-Maa ja Vesi/9M031628/ ) suoritetuista kunnostustoimenpiteistä ja pohjaveden kunnostus ja seuranta päätettiin lopettaa, vaikka pitoisuus havaintoputkessa PVP12 ylitti vielä kunnostuksen tavoitepitoisuuden (1000 µg/l). Päätöksessä nojattiin öljyhiilivetyjen luontaiseen hajoamiseen ajan kuluessa. Alueen tilanteen kartoittamiseksi, kohteeseen tehtiin tarkkailukierros vuoden 2007 syksyllä ja kesällä 2008 aikana, jolloin SP1:stä, SP2:sta ja PVP12:sta analysoitiin haihtuvien öljyhiilivetyjen (C4-C10), keskitisleiden (C10-C23) sekä raskaiden jakeiden (C23- C35) pitoisuudet. Elokuussa 2007 tehdyllä tarkkailukierroksella otettiin näytteet SP1:stä, SP2:sta ja PVP12:sta. Kaikkien näytteiden haihtuvien öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC) alitti laboratorioanalyysin määritysrajan (<20 µg/l). Myös raskaiden jakeiden (C23-C35) pitoisuudet olivat alle määritysrajan (<50 µg/l). Keskitisleiden osalta havaittiin 390 µg/l pitoisuus havaintoputkessa PVP12. Siiviläputkikaivoista (SP1 ja SP2) otetuissa näytteissä keskitislepitoisuudet alittivat määritysrajan (<50 µg/l). Kesällä 2008 otettiin näytteet kaikista kolmesta näytteenottopisteestä. Silloin havaittiin ainoastaan keskitisleiden osalta 850 µg/l pitoisuus havaintoputkessa PVP12. Muut pitoisuudet olivat alle laboratorioanalyysien määritysrajojen (<50 µg/l tai <1 µg/l). Kesällä 2008 havaittu pitoisuus 850 µg/l oli korkeampi verrattuna syksyn 2007 pitoisuuteen 390 µg/l, mutta pitoisuus oli alle kunnostuksen tavoitetason 1000 µg/l. Taulukossa 1 sekä kuvissa 1 ja 2 on esitetty keskitisleiden pitoisuudet tarkkailuaikana Syksyllä 2007 ja kesällä 2008 tehdyn tarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 1. Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

6 Taulukko 1. Keskitisleiden pitoisuus aikavälillä Keskitisleet Pvm PVP12 SP1 SP2 g/l g/l g/l < < < < < PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 5 (10) Taulukosta 1 nähdään, että suurimmat keskitislepitoisuudet on havaittu pohjavesiputken PVP12 kautta. Pitoisuudet ovat vaihdelleet suuresti kevään ja syksyn näytteen välillä. Pitoisuudet siiviläputkikaivoissa ovat olleet alhaiset koko tarkkailun ajan. ug/l Keskitisleet, PVP12 PVP toukokuu 2001 marraskuu 2001 toukokuu 2002 marraskuu 2002 toukokuu 2003 marraskuu 2003 toukokuu 2004 marraskuu 2004 toukokuu 2005 marraskuu 2005 toukokuu 2006 marraskuu 2006 Kuva1. Keskitislepitoisuus havaintoputkessa PVP12. toukokuu 2007 marraskuu 2007 toukokuu 2008 Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

7 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 6 (10) ug/l Keskitisleet, SP1 ja SP2 SP1 SP tammikuu 2000 heinäkuu 2000 tammikuu 2001 heinäkuu 2001 tammikuu 2002 heinäkuu 2002 tammikuu 2003 heinäkuu 2003 tammikuu 2004 heinäkuu 2004 tammikuu 2005 heinäkuu 2005 tammikuu 2006 heinäkuu 2006 tammikuu 2007 heinäkuu 2007 tammikuu 2008 Kuva 2. Keskitislepitoisuus siiviläputkikaivoissa SP1 ja SP2. Kuvista 1 ja 2 nähdään hyvin, että keskitislepitoisuus siiviläputkikaivoissa on ollut koko tarkkailun ajan alhaisella tasolla ja alittaa selvästi Kainuun ympäristökeskuksen vuonna 2000 hyväksymän kunnostuksen tavoitetason (1000 µg/l). 5 HAITTA-AINE PITOISUUKSIEN VERTAILU Kaikista tutkituista näytepisteistä analysoidut pitoisuudet alittivat kunnostuksen tavoitetason 1000 µg/l syksyllä 2007 ja kesällä Laboratorioanalyysien määritysrajojen ylittäviä pitoisuuksia havaittiin ainoastaan keskitisleiden osalta havaintoputkesta PVP12. Muiden analysoitujen yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorioanalyysien määritysrajat. Keskitisleitä havaittiin kesällä µg/l pitoisuus (PVP12). Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettiin ja se astui voimaan Valtioneuvoston asetuksen 2 :n mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Arvioinnissa on otettava huomioon: 1) haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet, sijainti ja taustapitoisuudet maaperässä; taustapitoisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luontaisesti tavanomaisia pitoisuuksia maaperässä tai sellaisia kohonneita pitoisuuksia, jotka esiintyvät pintamaassa laajalla alueella pilaantuneeksi epäillyn alueen ympäristössä; 2) pilaantuneeksi epäillyn alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella; 3) pilaantuneeksi epäillyn alueen ja sen ympäristön tai pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus; 4) mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen lyhyen ja pitkän ajan kuluessa; Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

8 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 7 (10) 5) altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan vakavuus ja todennäköisyys sekä haitallisten aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset, 6) käytettävien tutkimustietojen ja muiden lähtötietojen sekä arviointimenetelmien epävarmuustekijät. Valtioneuvoston asetuksen 3 :n mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksen (214/2007) liitteessä säädetyn kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Kohteen kunnostustarve arvioidaan ensisijaisesti kohdekohtaisella riskitarkastelulla. Riskitarkastelussa huomioidaan haitta-aineen lähde ja määrä, kulkeutumisreitit ja haittaaineille altistuvat kohderyhmät. Maaperän pilaantuneisuuden vertailuarvona käytetään valtioneuvoston (214/2007) asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuja ohjearvoja. Valtioneuvoston asetuksen mukaan (214/2007) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, sovelletaan yleensä ylempiä ohjearvoja. Muilla alueilla sovelletaan alempia ohjearvoja. Viitearvon soveltuvuus arvioidaan kuitenkin kohdekohtaisen riskiarvion perusteella. Pohjavesialueella sovelletaan yleensä maaperän pilaantuneisuuden vertailuarvona alempia ohjearvoja. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 ei ole määritetty viitearvoja pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin. Suomessa ei ole myöskään muita lakisääteisiä veden pilaantuneisuuden arviointiin määritettyjä viitearvoja. Tästä johtuen arvioinnissa hyödynnetään yleisesti sovellettuna Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetusta (461/2000) myös niiden alueiden osalta, joiden pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Esimerkiksi kohteissa, joissa pohjavettä ei hyödynnetä talousvetenä, on Suomessa käytetty kunnostustavoitteena haihtuville hiilivedyille 0,5-1 mg/l ja keskitisleille sekä raskaille öljyhiilivedyille 1-3 mg/l. Suomessa käytetään edelleen vertailuarvona aikaisemman talousvesiasetuksen (74/1994) tavoitepitoisuutta mineraaliöljylle, joko 0,05 mg/l tai 0,1 mg/l riippuen jakeluverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrästä. Talousvesinormi (STM 461/2000) bentseenille on 0,001 mg/l. Kohteeseen on annettu Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä päätöksellä pohjaveden pilaantuneisuuden kunnostukselle tavoitepitoisuus 1000 µg/l, koskien öljyhiilivetyjä. 6 RISKINARVIOINTI Riskitarkastelussa keskitytään haitta-aineiden leviämisen ja niiden aiheuttamien terveystai ympäristöriskien arviointiin kvalitatiivisesti. Kohteen pohjavedessä havaittiin seurantakierroksella kesällä 2008 keskitisleiden kohonnut pitoisuus. Pohjaveden kunnostustoimenpiteiden aikana pohjaveden pitoisuudet ovat alentuneet selvästi vuoden 2000 tasosta. Nyt havaitut pitoisuudet alittavat kunnostukselle asetetut Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän tavoitetason (1000 µg/l), mutta Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

9 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 8 (10) ylittivät edellisen talousvesiasetuksen (74/1994) mukaisen yleisesti käytettävän tavoitetason 50 tai 100 µg/l, riippuen jakeluverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrästä. Siiviläputkikaivojen itäpuolella sijaitsevan rakennuksen viereisessä havaintoputkessa PVP12 orsiveden mineraaliöljypitoisuus on edelleen koholla. Öljyä on todennäköisesti kaivualueen ja pohjavesiputken välisellä alueella, josta sitä ei voitu poistaa sortumavaaran vuoksi. Havaittujen haitta-aineiden leviäminen laajemmalle orsiveden välityksellä on mahdollista, mutta vähäistä johtuen pienistä pitoisuuksista. Altistuminen pohjavedessä havaituille keskitisleille on epätodennäköistä johtuen pienistä pitoisuuksista. Altistuminen on epätodennäköistä myös siksi, että alueen pohjavesi on n. 10 m syvyydellä maanpinnasta ja pilaantuminen havaittiin orsivedessä. Jos havaitut haitta-aineet joutuisivat alueen pintavesiin, laimenisivat ne pieniksi pitoisuuksiksi, eivätkä aiheuttaisi altistumisen vaaraa. Noin 500 m päässä luoteessa sijaitsee pohjavedenottamo, jolle havaituista pitoisuuksista ei ole vaaraa, koska pitoisuudet ovat pieniä ja kulkeutuessaan laajemmalle ne laimenevat muuhun suotautuvaan veteen. Vedenottamo ei ole käytössä. Kunnostustoimenpiteet on suoritettu loppuun ja alueen pohjaveden pilaantuneisuutta on seurattu kesään 2008 saakka. Mahdollisena epävarmuutena voidaan nimetä rakennuksen ja kaivualueen välisen alueen pitoisuudet, joista on saatu havaintoja pieninä vuosittain vaihtelevina pitoisuuksina. Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

10 PÖYRY ENVIRONMENT OY Viite 9M Päiväys Sivu 9 (10) 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Alueen pohjavesi ja maaperä on puhdistunut nykytilanteessa kunnostuksen tavoitetasolle. Pohjaveden pumppaaminen lopetettiin joulukuussa 2004, jolloin todettiin keskitislepitoisuuden laskeneen 2800 µg/l. Kohteessa havaitut pilaantuneisuuden aiheuttamat päästölähteet on poistettu massanvaihdolla vuonna Pohjaveden puhdistuminen pumppaamalla on ollut jaksottaista. Pohjavedessä havaitut pitoisuudet laimenevat ja hajoavat luontaisesti ajan kuluessa, koska varsinainen pilaantuneisuuden aiheuttanut päästölähde on poistettu. Kesällä 2008 havaittu pitoisuus 850 µg/l on lievästi kohonnut ja viittaa siihen, että havaintoputken PVP12 ja kaivualueen välisellä alueella on pieni määrä öljyyntynyttä maata, jota ei voitu poistaa tehtyjen kaivujen yhteydessä sortumavaaran vuoksi. Veden öljypitoisuus on pieni ja alittaa Kainuun ympäristökeskuksen päätöksen mukaisen kunnostuksen tavoitepitoisuuden 1000 µg/l. Siiviläputkikaivoista (SP1 ja SP2) ei ole havaittu pitoisuuksia koko tarkkailujakson aikana. Edellä mainitut asiat huomioon ottaen voidaan pohjaveden seuranta lopettaa. Oulussa 26. syyskuuta 2008 Pöyry Environment Oy DI ympäristötekniikka FM osastopäällikkö Copyright Pöyry Environment Oy B:\projektit\2008\T\Tiehallinto\9M207087_Puolangan tukikohta\doc

11 Nablabs~ laboratories ~ Tutkimustodistus (1) Pöyry Environment Oy OULU Näytetiedot Näyte Näyte otettu Saapunut Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite Pohjavesi Näytteen ottaja Näytteenoton syy 9M Tiehallinto, Oulun tiepiiri Puolangan tukikohdan pohjaveden seuranta. Seppo Laakkonen Tutkimus Analyysi Menetelmä Yksikkö Mittausepä varmuus Pohjavesi Pohjavesi Pohjavesi SPI SP2 PVPI2.. Oljyhiilivedyt C10- C23 Öljyhii1ivedyt C23- C35 haihtuvat hiilivedyt C4-C10 sls.men.lab- Jlg/I TO-020 sis.men.lab- Jlgll TO-020 sis.men.lab- Jlg/I TO-02 ~ ~-"Á. Leena Ravaska Laboratorion hoitaja 30% ~ 50 ~ % ~ 50 ~ 50 ~ 50 Liite Liite Liite Jakelu: tapio.leppanen(gpoyry.com Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Laskutusosoite: PL Helsinki Ota kaari Espoo Vuoksenniskantie Imatra. Harjutie Kaustinen. Sammonkatu Oulu Tikkalantie Rauma. Lämpömiehenkuja 3 J Espoo. Nevantie Kärsämäki Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianai , mikrobiologia p , päästömittaukset p

12 Nablabs laboratories Liite Tilaaja: Pöyry Environment Oy I Leppänen Puolan an tukikohdan oh'aveden seuranta Nab Labs Oy Sammon katu 8 PL Oulu Määritykset Sent Tolu Etyyli Ksy MTSE TAME Muut TVOC seeni eeni bentseeni leeni haihtuvat yht. hiilivedyt Akkreditointi C4-C10 C4-C10 Menetelmä Määritysraja Mitt. epävarmuus LAS-TO LAS-Ta LAS-Ta LAS-Ta LAS-TO LAS-TO LAS-Ta LAS-Ta N:o Tunnus I ~gll ~g/l ~g/l ~g/l ~gll ~g/l ~g/l ~gll SP1 I ~10 ~10 ~10 ~10 ~20 ~20 ~20 ~ SP2 ~10 ~10 ~10 ~10 ~20 ~20 ~20 ~ PVP12 ~10 ~10 ~10 ~10 ~20 ~20 ~20 ~20 Raportoija: Kirsi Haasala Pvm: I I I I

13 Nablabs~ laboratories ~ Tutkimustodistus (1) Pöyry Environment Oy Tiehallinto, Oulun tiepiiri OULU Näytetiedot Näyte Näyte otettu Saapunut Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite Pohjavesi M Näytteen ottaja Näytteenoton syy Harri Lähdetniemi Tutkimus Puolangan tukikohdan pohjaveden seuranta Analyysi Menetelmä Yksikkö Mittaus epä- Pohjavesi Pohjavesi Pohjavesi varmuus SPI SP2 PVPI2.... OlJyhiilivedyt C11- C21 Öljyhiilivedyt C21- C40 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-B) LAB- TO-020.gll :J40% ~50 ~ LAB- TO-020.g/l :J40% 0: 50 ~ 50 ~ 50 Sisäinen menetelmä Liite Liite Liite 4' 7a4 Mervi Tabell Laboratoriokemisti Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduile näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy - Y-tunnusN AT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo - Tikkalantie Rauma - Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu - Harjutie Kaustinen - Vuoksenniskantie Imatra

14 Nablabs~ laboratories "" Raportti nro: VOC-Bvesi, E Tilaaja: Nä tteet valmistettiin: Pöyry Environment Oy I Nab Labs Oy I Espoo Betonimiehenkuja 1 A, Espoo Menetelmä: E-013, VOC (haihtuvat orgaaniset hiilivedyt) vesinäytteestä HS-GC/MS-tekniikalla. Laboratorion sisäinen menetelmä. Lab. näytenumero: Tilaajan näytetunnus: SP1 SP2 PVP12 Yhdiste: \ Pitoisuus: (~g/l) (~g/l) (~g/l) (~g/l) (~g/l) (~g/l) Mittausepävarmuudet: MTBE 00 1,0 00 1,0 00 1,0 20% bentseeni 00 1,0 00 1,0 00 1,0 20% tolueeni 00 1,0 00 1,0 00 1,0 20 % etyylibentseeni 00 1,0 00 1,0 00 1,0 20 % m/p-ksyleeni 00 1,0 00 1,0 00 1,0 20% o-ksyleeni 00 1,0 00 1,0 00 1,0 20% TAME 00 1,0 00 1,0 00 1,0 20 % VOC-B yhteensä: 00 1,0 00 1,0 00 1,0 Määritysraja kaikille VOC -yhdisteille on 1,0 ~g/l vettä. VOC-B yhteensä: määritysrajan ylittävien yhdisteiden summa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Tulokset pätevät vain testatuile näytteille. Raportoija: Pvm: psta. ~. 7a4 Erik Sandell, erikoisasiantuntija Nab Labs Oy. ww.nablabs.fi.y-tunnus/vatno.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1 A Espoo. Tikkalantie Rauma. Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu. Harjutie Kaustinen. Vuoksenniskantie Imatra Puh. maa-analytiikka , vesianalytikka , prosessianalytiikka , mikrobiologia , ilmapäästömittaukset Sivu 1 (1)

15 Sijaintikartta 9M207087/1 Puolangan tukikohta Mittakaava 1:20000 Ruutujako 1 km 0 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : Ympäristökeskusrajat Kuntarajat 2 km

16 Mittakaava 1:10000 Ruutujako 1 km 0 1 km Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : Ympäristökeskusrajat Kuntarajat Pohjavesialueet Pohjavesialueet (kooste) Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Reiät muodostumisalueella Pohjavesialuerajat Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja

17 3

18 Pvp33 4