Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita"

Transkriptio

1 Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

2 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta eli crossing over 6. Määrällisten ominaisuuksien periytyminen 7. Tehtävät 8. Kuvat

3 Avainsanat: Mendelin lait Dihybridiristeytys Uudet ominaisuusyhdistelmät Geneettinen rekombinaatio Mendelöinti Tekijäinvaihdunta eli crossing over Kytkentäryhmä Kiasma Geenikartoitus Määrälliset ja laadulliset ominaisuudet Polymeeriset geenit

4 Useista alleelipareista muodostuu monia ominaisuusryhmiä Jo muutamasta alleeliparista on mahdollista rakentaa monia erilaisia vaihtoehtoja ja yhdistelmien määrä kasvaa nopeasti alleeliparien lisääntyessä. Mendel tutki myös useamman ominaisuuden peritymmistä: herneen siementen muotoa ja väriä. Dihybridiristeytys: Koe, jossa tutkitaan kahden ominaisuuden periytymistä. Mendel risteytti kaksi homotsygoottia keltaista sileää (VVKK) ja kurttuisen vihreän (vvkk) kanssa, joista jälkimmäisen ominaisuudet väistyviä eli kaikki F1-polven yksilöt tuottivat keltaisia ja sileitä siemeniä.

5

6 Uudet ominaisuusyhdistelmät Kun heterotsygootti F1-polvi risteytetään keskenään saadaan keltaisia sileitä, keltaisia kurttuisia sileitä vihreitä ja kurttuisia vihreitä suhteessa 9:3:3:1. Eli kahden ominaisuuden risteytyksessä saadaan uusia ominaisuuksia: vihreitä ja sileitä ja kurttuisia ja keltaisia herneitä. On siis tapahtunut geneettistä rekombinaatiota. Miten tämä on mahdollista? Mendelin sääntöjen mukaan (vapaan yhdistymisen sääntö) alleelit päätyvät sukusoluihin satunnaisesti. Heterotsygoottisen yksilön sukusoluihin päätyy siis jompikumpi alleeli.

7

8 Dihybridiristeytys Kahden ominaisuusparin periytyminen. Tapauksessa risteytetään kaksi homotsygoottista (AA, aa) hernekantaa. Ominaisuudet yhdistyvät jälkeläisissä uudelleen eli tapahtuu geneettistä rekombinaatiota.

9 Rekombinaatio tuottaa vanhemmista poikkeavia yksilöitä Alleelien uudelleen järjestäytymistä risteytyksissä kutsutaan mendelistiseksi rekombinaatioksi. Vastinkromosomit asettuvat meioosissa pareittain sattumanvaraisesti > jos yksilö on kahden geenin suhteen eriperintäinen, syntyy tutkittavien ominaisuuksien suhteen neljän tyyppisiä sukusoluja, kutakin 25%. Mendelin 3. sääntö geenien vapaasta yhdistymisestä meioosissa: eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleeleista tulee sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä.

10 Mendelin tulosten taustaa Dihybridiristeytyksistä saadut tulokset selittyvät vastinkromosomien sattumanvaraisella käyttäytymisellä meioosissa mendelöinti. Trihybridiristeytys: geenien määrä kolme, kaikki sijaitsevat eri kromosomeissa syntyy kahdeksanlaisia soluja.

11 Testiristeytys Yksilöstä, joka tuottaa keltaisia sileäkuorisia siemeniä ei voida tietää ovatko perimältään homovaiko heterotsygootteja. Testiristeytyksellä voidaan tarkistaa genotyyppi. Tutkittava yksilö risteytetään homotsygootin resessiivisen yksilön kanssa eli tässä tapauksessa yksilön joka tuottaa vihreitä ja kurttuisia siemeniä. Jos kaikki jälkeläiset keltaisia ja sileitä siemeniä tuottavia, on yksilö homotsygootti, jos jälkeläisiä neljänlaisia eli sileitä keltaisia, sileitä vihreitä, kurttuisia keltaisia ja kurttuisia vihreitä siemeniä tuottavia yksilöitä 1:1:1:1 suhteessa, on testattava yksilö heterotsygootti molempien ominaisuuksien suhteen.

12

13 Tekijäinvaihdunta eli crossing over Samassa kromosomissa sijaitsevat geenit ovat toisiinsa kytkeytyneitä (muodostavat kytkentäryhmän). Kytkentä voi purkautua meioosissa (vastinkromosomien kromatidit vaihtavat keskenään osia). Tekijäinvaihdunnassa syntyy kiasma. Mitä kauempana kytkeytyneet geenit sijaitsevat kromosomissa toisistaan sitä todennäköisemmin niiden välillä tapahtuu tekijäinvaihduntaa. Jos geenit sijaitsevat aivan vierekkäin samassa kromosomissa, ne todennäköisesti periytyvät yhdessä.

14

15 Geneettinen rekombinaatio Ihmisellä syntyy sukusolutyyppiä (yhdellä henkilöllä) Mendelin 3. lain mukaan. Kahden sukusolun yhtyminen kaksinkertaistaa muuntelun. Kun mukaan lisätään satunnaisesti tapahtuva tekijänvaihdunta, perimältään erilaisten sukusolujen määrä kasvaa vielä suuremmaksi. Lisäksi on sattumaa, mikä siittiö hedelmöittää munasolun > ei synny perimältään samanlaisia yksilöitä (paitsi identtiset kaksoset) Geneettinen rekombinaatio = tekijäinvaihto + mendelistinen rekombinaatio

16

17

18 Määrällisten ominaisuuksien periytyminen Määrälliset eli kvantitatiiviset ominaisuudet: pituus, ihonväri (ääripäät ja keskiarvotyypit). Polymeeriset geenit: useat geenit, jotka vaikuttavat määrällisten ominaisuuksien syntyyn summautuvasti.

19 Määrällisiin ominaisuuksiin vaikuttaa monta geeniä On koko joukko määrällisiä ominaisuuksia kuten ihon väri ja pituus, joihin vaikuttavat useat eri lokuksissa sijaitsevat geenit, joita kutsutaan polygeeneiksi. Polygeenisissä ominaisuuksissa alleeliparin vaikutus on summautuva. Ihmisellä ihonväriin vaikuttaa monen alleeliparin yhteisvaikutukseen, alleelit vaikuttavat pigmenttiä tuottavien solujen toimintaan. Vaaleaihoinen ja musta saavat lapsia, joiden ihonväri on vaaleanruskea, jotka puolestaan voivat saada lapsia joiden ihonväri vaihtelee vaaleasta hyvin tummaan mutta suurin osa lapsista muistuttaa vanhempiaan. Määrällisten ominaisuuksien jakautuminen populaatiossa noudattaa normaalijakaumaa.

20 Ihonväri ihmisellä Ihmisen ihonväriin vaikuttaa kolme geeniä: A, B ja C. Genotyyppi AABBCC on hyvin tumma, kun taas genotyyppi aabbcc on hyvin vaalea. AABBCC ja aabbcc jälkeläiset ovat kaikki kahvinruskeita (mulatteja) AaBbCc, kun taas kahden mulatin jälkeläiset voivat olla täysin tummia ja täysin vaaleita ja kaikkea tältä väliltä.

21

22

23

24

25

26 Tehtävät 1. Geenit eri kromosomeissa 2. Kaksi kromosomiparia 3. Geenien kytkeytyminen 4. Kissan himalajaväritys 5. Maissin siementen väri 6. Humanoidien lapset 7. Kiasman syntyminen 8. Banaanikärpäsen väri ja siiven pituus 9. Heinäkasvin varren pituus (YO-tehtävä K-06) 10. Marsun turkin väri ja karvan pituus (YO-tehtävä S-08) 11. Pikakertaus (1-4)

27 1. Geenit eri kromosomeissa a) Jos geenit A, B ja C sijaitsevat eri kromosomeissa, millaisia sukusoluja voi syntyä yksilölle, jonka perimä on AaBbCc? b) Missä lukusuhteissa syntyy erilaisia jälkeläisiä, kun risteytetään kaksi yksilöä, joiden perimä on AaBbCc?

28 2. Kaksi kromosomiparia Tarkastele kuvan kahta kromosomiparia ja niissä sijaitsevaa neljää geeniä. Mikä on kuvan yksilön perimä ja millaisia sukusoluja se tuottaa seuraavien geenien suhteen ja missä lukusuhteissa? a) Geenit a ja b b) Geenit c ja d c) Geenit a ja c

29 3. Geenien kytkeytyminen Mitkä tehtävän 2 geeneistä ovat tiukasti kytkeytyneet? Entä mitkä geenit ovat löyhästi kytkeytyneet?

30 4. Kissan himalajaväritys Kissan himalajaväritys-tapauksessa ympäristötekijät vaikuttavat kissan karvan väriin siten, että ruumiin äärimmäiset osat ovat tummia. Yleensä korvat, raajat ja häntä ovat tummat, kun taas keskiruumiin väritys on vaalea. Himalajakissoja saadaan pitkäkarvaisen persialaiskissan ja lyhytkarvaisen siamilaiskissan risteytyksessä. Himalaja-alleeli on peittyvä yhtenäisen värin alleeliin nähden ja lyhytkarvaisuuden alleeli vallitsee pitkäkarvaisuuden alleelia. Värin ja karvan pituuden määräävät geenit sijaitsevat eri kromosomeissa. a) Valitse sopivat kirjaimet alleeleille. b) Risteytä kummankin ominaisuuden suhteen homotsygootti, puhdaslinjainen persialaiskissa puhdaslinjaisen siamilaiskissan kanssa. Millaisia jälkeläisiä ja missä lukusuhteissa syntyy F 1 - ja F 2 -polvessa? c) Miten saat tietää, onko persialaiskissa puhdaslinjainen eli homotsygootti molempien ominaisuuksien suhteen?

31 5. Maissin siementen väri Maissilla (Zea mays) dominoiva alleeli A estää värin muodostumisen siemeniin, jolloin siemenet ovat keltaisia. Resessiivinen alleeli a puolestaan mahdollistaa värin muodostumisen. Eri kromosomissa sijaitsevan toisen geenin dominoiva alleeli B saa aikaan purppuranpunaisen värin siemeniin, kun taas resessiivinen alleeli b aikaansaa punaiset siemenet. a) Luettele, mitkä genotyypit tuottavat keltaisia, mitkä purppuranpunaisia ja mitkä punaisia siemeniä. b) Millaisia jälkeläisiä ja missä lukusuhteissa syntyy kahdelle kummankin geenin suhteen heterotsygootille yksilölle?

32 6. Humanoidien lapset Eräällä planeetalla elää humanoidilaji, jonka perinnöllisyyden säännöt toimivat kuten maapallon eliöillä. Näillä humanoideilla voi olla päässään joko kaksi tai kolme antennia. Yksilöt ovat väriltään joko violetteja tai keltaisia. Kolmiantennisuus ja violetti ihonväri ovat dominoivasti periytyviä ominaisuuksia. Oletetaan, että nämä kaksi geeniä olisivat vahvasti kytkeytyneet. Humanoidiperheen äiti on kolmiantenninen ja violetti, kun taas perheen isä on keltainen ja kaksiantenninen. Äiti on perinyt omalta äidiltään violetin värin ja isältään kolmiantennisuuden. Millaisia ovat perheen lapset? a) kolmiantennisia ja violetteja. b) joko kolmiantennisia tai violetteja. c) keltaisia ja kaksiantennisia. Perustele.

33 7. Kiasman syntyminen Millaisia sukusoluja syntyy, mikäli kiasma syntyy a) geenien A ja B välille b) geenien B ja C välille c) geenien A ja C välille? d) Minkä geenien välissä kiasman syntyminen on todennäköisintä? Entä epätodennäköisintä?

34 8. Banaanikärpäsen väri ja siiven pituus Banaanikärpäsen ruumiin värin määrää geeni, jonka resessiivinen alleeli (m) aiheuttaa mustan värin ja dominoiva harmaan (M). Siipien pituutta säätelee geeni, jonka resessiivinen alleeli (t) aiheuttaa homotsygoottina tynkäsiivet. a) Musta, normaalisiipinen naaras risteytettiin harmaan tynkäsiipisen koiraan kanssa. Molemmat olivat kummankin geenin suhteen homotsygootteja. Millaisia jälkeläisiä syntyi ja missä lukusuhteissa? b) Kaksi edellisestä risteytyksestä syntynyttä harmaata ja normaalisiipistä yksilöä risteytettiin keskenään. Jälkeläisiä syntyi seuraavasti: 145 mustaa normaalisiipistä, 150 harmaata tynkäsiipistä, 33 harmaata normaalisiipistä ja 28 mustaa tynkäsiipistä. Miten selität tuloksen?

35 9. Heinäkasvin varren pituus (YO-tehtävä K-06) Oletetaan, että heinäkasvin varren pituuteen vaikuttaa kolme polymeeristä eri kromosomeissa sijaitsevaa geeniä A, B ja C. Yksilö, jolla on kaikki pituuskasvua lisäävät alleelit, on genotyypiltään AABBCC ja pituudeltaan 120 cm. Yksilön aabbcc pituus on 30 cm. Ratkaise periytymiskaavioin, a) minkä mittaisia ovat homotsygoottien AABBCC ja aabbcc jälkeläiset, kun kukin pituutta lisäävä alleeli vaikuttaa pituuskasvuun saman verran, eikä ympäristötekijöitä oteta huomioon, (2 p.) b) minkä mittaisia jälkeläisiä ja missä lukusuhteissa tuottavat vanhemmat, joiden genotyypit ovat AABbcc ja aabbcc. (4 p.)

36 10. Marsun turkin väri ja karvan pituus (YO-tehtävä S-08) a) Miten risteytyskokein voidaan selvittää, sijaitsevatko marsun turkin väriin ja karvan pituuteen vaikuttavat geenit eri kromosomeissa vai ovatko geenit kytkeytyneitä? Musta väri dominoi valkoista (v), lyhyt karva pitkää. Laadi tarvittavat risteytyskaaviot eri sijaintioletuksilla ja esitä konkreettiset risteytystulokset. (6 p.) b) Miten rekombinaatio toteutuu eri tapauksissa? (3 p.)

37 11. Pikakertaus (1 4) 1. Eräällä kasvilajilla on siemenen muotoon vaikuttavat alleelit S (pyöreä) ja s (soikea) sekä väriin vaikuttavat alleelit M (ruskea) ja m (musta). Minkä näköinen on siemen, jonka perimä on Ssmm? a. pyöreä, musta b. pyöreä, ruskea c. soikea, musta d. soikea, ruskea 2. Yksilön perimä on AaBb. Kuinka paljon erilaisia sukusolutyyppejä se voi tuottaa? a. kahdenlaisia b. kolmenlaisia c. neljänlaisia d. viidenlaisia

38 3. Mitkä seuraavista genotyyppien ja kaikkien niiden tuottamien sukusolutyyppien yhdistelmistä ovat oikein? genotyyppi sukusolut a. Aabb Ab, ab b. AABB AA, BB c. AaBb AB, aa, Ab d. AABb AB, Ab 4. Mitkä väittämistä pitävät paikkansa risteytyksen AaBb x aabb suhteen? a. Jälkeläisten fenotyyppien lukusuhteet ovat 9:3:3:1 b. Kyseessä on dihybriditestiristeytys. c. 25 % jälkeläisistä on resessiivisiä homotsygootteja. d. F 1 -polvessa on ilmiasultaan neljänlaisia yksilöitä.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.

Lisätiedot

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin. Genetiikan perusteet Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin. Transmissiogenetiikka l. mendelistinen genetiikka Historia Yksinkertaiset

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT Luku 13 Symbioosi 2 TEHTÄVÄT 1. Yhdistä kaavioon oikealle paikalle a. P-polvi b. F 1 -polvi c. F 2 -polvi d. sukusolut e. genotyyppi 2. Miten seuraavat käsitteet eroavat toisistaan? a. Fenotyyppi ja genotyyppi

Lisätiedot

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia 1. Sukupuut Seuraavat ihmisen sukupuut edustavat periytymistä, jossa ominaisuuden määrää yksi alleeli. Päättele sukupuista A-F, mitä periytymistapaa kukin niistä voi edustaa. Vastaa taulukkoon kirjaimin

Lisätiedot

KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede

KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Helsingin yliopisto Valintakoe 29.5.2013 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Hakijan nimi: Henkilötunnus: Esseekysymyksistä 1-3 voi saada enintään 5 pistettä/kysymys.

Lisätiedot

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

1. Miten peltoenergian tuotannon kestävyyttä ja energiataseita voidaan parantaa? (5 p)

1. Miten peltoenergian tuotannon kestävyyttä ja energiataseita voidaan parantaa? (5 p) Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet, kotieläintiede 1. Miten peltoenergian tuotannon kestävyyttä ja energiataseita voidaan parantaa?

Lisätiedot

Genetiikan perusteet 2009

Genetiikan perusteet 2009 Genetiikan perusteet 2009 Malli selittää, mutta myös ennustaa ja ennusteen voi testata kokeella. Mendel testasi F 2 -mallinsa tuottamalla itsepölytyksellä F 3 -polven Seuraava sukupolvi tai toinen, riippumaton

Lisätiedot

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56

Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56 Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56 - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat

Lisätiedot

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja

Lisätiedot

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä Balansoitu kanta Koejärjestely perustuu ns. balansoidun kannan käyttöön.

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka

Kvantitatiivinen genetiikka Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa? Jalostusta selkokielellä Vuokatin jalostuskurssi 2015 Pirkko Taurén Miten niin voidaan jalostaa? Eri yksilöiden välillä on eroja Sukulaiset muistuttavat enemmän toisiaan kuin yksilöt keskimäärin Geenit

Lisätiedot

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Eläinjalostus Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Jalostettavat ominaisuudet usein kvantitatiivisia. (usean geenin aiheuttamia)

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Geneettinen analyysi 2014, laskuharjoitukset

Geneettinen analyysi 2014, laskuharjoitukset Geneettinen analyysi 2014, laskuharjoitukset 1. Mendelistinen genetiikka 1.1 Oletetaan, että ihmisellä nipukattomat korvat on resessiivinen ominaisuus nipukallisiin nähden. Naisella ja tämän miehellä on

Lisätiedot

Geneettinen analyysi. Tilastotieteen kertausta

Geneettinen analyysi. Tilastotieteen kertausta Kertaus: Luento 1 Todennäköisyyksien perusperiaatteita Testille suotuisten tapauksien joukko Toisensa poissulkevat tapaukset Leikkaus Yhdiste Komplementti Riippumattomat tapahtumat, niiden kertolasku Ehdollinen

Lisätiedot

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs. Monogeeniset sairaudet Monogeeninen Pirkka-Pekka Laurila, LL Lääketieteellisen genetiikan osasto, HY Finnish Institute for Molecular Medicine, FIMM Mutaatio yhdessä geenissä riittävä aiheuttamaan sairauden

Lisätiedot

Biologian yhteisvalinta 2013 KYSYMYS 1: mallivastaus ja pisteet

Biologian yhteisvalinta 2013 KYSYMYS 1: mallivastaus ja pisteet Biologian yhteisvalinta 2013 KYSYMYS 1: mallivastaus ja pisteet 1. Miten lehtopöllön ruskean muodon osuus populaatiossa on muuttunut vuosina 1981-2008 (kuva 1)? Milloin ruskean muodon osuus oli pienin

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus

Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus Koodit eli kansain väliset tunnukset muuttuvat koko ajan, mutta ovat euroopassa laajasti käytössä,

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja Lajien synnystä 151 vuotta. Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus

Lisätiedot

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Susan Thorpe-Vargas Ph.D., John Cargill MA, MBA, MS, D. Caroline Coile, Ph.D. Käännös Inkeri Kangasvuo Koskaan ei ehkä

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

Geenikartoituksen käsitteet ja lähestymistavat

Geenikartoituksen käsitteet ja lähestymistavat Geenikartoituksen käsitteet ja lähestymistavat Luentomateriaalin pohjana Vesa Ollikainen, CSC Geenikartoituskurssin kalvot Geenikartoitus ongelmana Tavoitteena on löytää tilastollisia yhteyksiä yksilöillä

Lisätiedot

Uros Syntynyt: FI33760/09 - KZ Väri: musta punaisin merkein Isä: SEA-ROCK ZORRO FIN33781/02

Uros Syntynyt: FI33760/09 - KZ Väri: musta punaisin merkein Isä: SEA-ROCK ZORRO FIN33781/02 Uros Syntynyt: 21.5.2009 HAKIAVAN LUTUKKA FI33760/09 - KZ Väri: musta punaisin merkein Isä: SEA-ROCK ZORRO FIN33781/02 Emä: HAKIAVAN HOPEA FIN28405/02 Paino 7,50 kg Tarkastustulos: Hyväksytty Rinnanympärys

Lisätiedot

52746 Geneettinen analyysi

52746 Geneettinen analyysi 52746 Geneettinen analyysi Kaikille yhteiset luennot (3 kpl) Maanantai 3.2. Klo 10.15-12 Biokeskus 2 auditorio 1041 Todennäköisyyslaskennan kertaus, merkitys perinnöllisyystieteessä! Keskiviikko 5.2. Tilastotiede

Lisätiedot

OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina klo

OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina klo Biologian yhteisvalinta 2016 OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina 26.5.2016 klo 9.0013.00 1. Tarkista, että sinulle on jaettu viisi (5) tehtävää. Tehtävissä 2, 3 ja 5 on

Lisätiedot

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Susanna Pulkkinen KOIRAN NIMI Loistawan Bruce PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa

Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa Susan Thorpe-Vargas, Caroline Coile, John Cargill Käännös Inkeri Kangasvuo Oletko koskaan ihmetellyt sitä

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä

Lisätiedot

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Antero Hämäläinen KOIRAN NIMI Nemo PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Kimmo Pljo KOIRAN NIMI Nirppu PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Miten kasvit ovat sopeutuneet elämään maalla? (5 p) Kasvien sopeutuminen elämään maalla

Lisätiedot

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ BIOLOGIAN KOE 15.3.2017 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Marko Herraniemi KOIRAN NIMI Kaikenriistan Luja PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä.

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä. Oppitunti 4 Värit 2 musta - Tämä on musta väri. musta salkku - Tämä salkku on musta. musta sähköpistoke - Tämä sähköpistoke on musta. musta kissa - Tämä kissa on musta. Käännä omalle kielellesi. 1 vaaleanvihreä

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esko Lääperi KOIRAN NIMI Marekon Tytti FI38149/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi

Lisätiedot

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Ruosteenkestävät ja lyhytkortiset vehnälajikkeet...toivat "vihreän kumouksen" vehnän viljelyyn 60-luvulla: Peltonen-Sainio P. Vihreä vallankumous,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Saksanpystykorvien värit

Saksanpystykorvien värit Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Tuomo Hassinen KOIRAN NIMI Kurkon Kaiku Tyyne FI37093/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Positional cloning. Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla.

Positional cloning. Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla. Positional cloning Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla. Lopulta kohdegeeni sekvensoidaan ja mutaatio tai mutaatiot tunnistetaan

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esa Romppanen KOIRAN NIMI Cassu FI24299/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Katariina ja Jarno Nummela KOIRAN NIMI Naavan Senna FI28276/09 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Pasi Hälinen KOIRAN NIMI Johka FI35983/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

PISTEET (A+B) A a) b) c) d) e) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.

PISTEET (A+B) A a) b) c) d) e) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. ASTAUSLOMAKE - KANSALLINEN BIOLOGIAKILPAILU 2014 OPISKELIJAN NIMI: KOTIOSOITE: PISTEET (A+B) SYNTYMÄAIKA: PUHELINNUMERO: SÄHKÖPOSTI: @ KOULUN NIMI: UOSIKURSSINI: 1. 2. 3. 3+ MERKITSE RASTILLA (X) OIKEA

Lisätiedot

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian

Lisätiedot