Monet immuunijärjestelmän osat, kuten B-
|
|
- Timo Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Päivi Luukkainen, Minna Kaila ja Anna-Liisa Järvenpää Rintamaidon ajatellaan olevan imeväisikäisen malliravintoa. Ravitsemuksellisesti hyviä rintamaidon korvikkeita on saatavana, mutta rintaruokintaan liitetään perinteisesti muita hyödyllisiä vaikutuksia kasvavan lapsen kannalta. Rintamaidon allergioita vähentävästä vaikutuksesta on ristiriitaista tutkimusnäyttöä. Infektioiden ehkäisyn kannalta rintaruokinnan merkitys korostuu kehitysmaaolosuhteissa. Autoimmuunisairauksia vähentävistä vaikutuksista ei ole kiistatonta näyttöä. Rintamaidossa on monenlaisia immunologisesti aktiivisia aineosia. Näyttää todennäköiseltä, että rintamaidon komponentit vaikuttavat suolessa paikallisesti Peyerin levyjen ja intraepiteliaalisten lymfosyyttien toimintaan ja kypsymiseen ja että tämä vaikutus siirtyy välillisesti elimistön muihin immunologisiin soluihin. Tutkimustiedon valossa nykyisiä rintaruokintasuosituksia ei ole syytä muuttaa. Monet immuunijärjestelmän osat, kuten B- ja T-lymfosyytit, ovat syntymän aikaan vielä kehitykseltään keskeneräisiä (Adderson ym. 1992, Cairo ym. 1992, Machado ym. 1994), ja niinpä vastasyntyneet ovatkin alttiimpia monille tulehdustaudeille kuin isommat lapset ja aikuiset. Rintamaito sisältää monia immunologisesti aktiivisia aineosia (taulukko 1). Rintamaidolla ruokittujen lasten virtsaan erittyy merkitsevästi enemmän immunoglobuliineja, oligosakkarideja ja laktoferriiniä kuin korvikemaitoa saavien lasten virtsaan, mikä sopii siihen, että näiden aineiden saanti on rintamaitoa saaneilla lapsilla runsaampaa kuin korvikemaitoa saaneilla (Goldblum ym. 1989). Rintamaito korvaa siten osittain imeväisen oman vastuskyvyn vajaavuuksia. Tutkimustulokset rintaruokinnan infektioilta suojaavasta vaikutuksesta ovat osittain ristiriitaisia. Useimmissa tutkimuksissa rintaruokinnan on todettu vähentävän esimerkiksi ripulitaudin ja korvatulehdusten esiintyvyyttä sekä kehittyneissä että kehitysmaissa (Saarinen 1982, Howie ym. 1990, Duncan ym. 1993, Dewey ym. 1995, Wright ym. 1998). Erityisesti korkean Taulukko 1. Rintamaidon immunologisesti vaikuttavia tekijöitä. Laktoferriini Lysotsyymi Fibronektiini Immunoglobuliini A Musiinit ja oligosakkaridit Lipidit Solut Lymfosyytit Makrofagit Neutrofiiliset valkosolut Epiteelisolut Sytokiinit Interleukiinit 1β, 6, 8 ja 10 Transformoivat kasvutekijät α ja β Gammainterferoni Tuumorinekroositekijä Nukleotidit elintason maissa on kuitenkin saatu myös tuloksia, joiden mukaan rintaruokinnalla ei ole yhteyttä infektiotautien esiintyvyyteen imeväisiässä (Rubin ym. 1990). Epidemiologisissa tutkimuksissa rintaruokinnan lyhyyden on osoitettu liittyvän lisääntyneeseen riskiin sairastua Duodecim 1999; 115:
2 lapsuusiällä atooppisiin sairauksiin, lymfoomaan, Crohnin tautiin ja tyypin I diabetekseen (Davis ym. 1988, Mayer ym. 1988, Koletzko ym. 1989, Virtanen ja Aro 1994, Saarinen ja Kajosaari 1995). Rintaruokinnan lyhyyteen liitetyt vaikutukset voivat kuitenkin liittyä myös lisäruokien ja -maidon käytön varhaiseen aloitukseen. Rintamaidon useimpien immunologisesti aktiivisten aineosien pitoisuus on suurimmillaan ternimaitovaiheessa, ja pitoisuudet pienenevät nopeasti lopullisiksi ensi imetyspäivien jälkeen (Ogra ja Ogra 1978a ja b, Hennart ym. 1991, Jain ym. 1991). Ennenaikaisen synnytyksen jälkeen solujen ja muiden immunologisesti aktiivisten tekijöiden pitoisuudet ternimaidossa ovat suurempia kuin täysiaikaisen synnytyksen jälkeen (Dawarkadas ym. 1991). Ero johtuu osittain siitä, että ennenaikaisen synnytyksen jälkeen maidon tuotanto on jonkin aikaa vähäisempää kuin täysiaikaisen synnytyksen jälkeen, sekä myös siitä, että erittyvän maidon tilavuuteen suhteutettuna ennenaikainen rintamaito sisältää enemmän immunologisesti aktiivisia aineosia kuin täysiaikainen maito (Dawarkadas ym. 1991). Niinpä ennenaikaisesti syntynyt lapsi saa varsin hyvän immunologisen suojan, mikäli hän saa oman äitinsä rintamaitoa, vaikka keskosen saama maitomäärä ensi elinpäivinä on usein varsin pieni. Rintamaidon epäspesifinen puolustus Rintamaidossa on runsaasti sellaisia aineosia, kuten proteiineja, oligosakkarideja ja lipidejä, jotka estävät taudinaiheuttajien lisääntymistä suolistossa tai niiden tarttumista suoliston limakalvoihin (Aniansson ym. 1990, Grover ym. 1997). Laktoferriini on rautaa sitova proteiini, jonka pitoisuus maidossa on suuri läpi koko imetysajan (Goldman 1993). Se estää bakteerien kasvua kilpailemalla raudasta ja se pystyy myös suoranaisesti tappamaan joitakin bakteereita. Soluviljelyolosuhteissa laktoferriinin on osoitettu estävän sytomegalo- ja rotaviruksen lisääntymistä ja siten mahdollisesti suojaavan imeväistä myös niiden aiheuttamilta infektioilta (Harmsen ym. 1995, Grover ym. 1997). Laktoferriinin infektioita ehkäisevä vaikutus perustuu osittain myös sen kykyyn estää bakteereiden tarttumista epiteelisolujen pintaan (Schroten ym. 1993). Bikarbonaatti, joka on maidon pääasiallinen puskuri, tehostaa laktoferriinin vaikutusta. Musiinit ovat suurikokoisia glykoproteiineja, jotka hajoavat osittain suolistossa ruoansulatusentsyymien vaikutuksesta. Rintamaidon sisältämien musiinien, oligosakkaridien ja niiden hajoamistuotteiden on todettu estävän rotaviruksen lisääntymistä ja kokeellista ripulitautia koeeläimillä, ja niiden katsotaan osaltaan selittävän rintaruokinnan ripulitaudeilta suojaavaa vaikutusta (Patton 1994). Musiinit ja oligosakkaridit toimivat myös reseptorianalogeina sitoen bakteereita ja estävät siten niiden tarttumista ruoansulatuskanavan limakalvoihin (Newburg 1997). Maidossa on varsin paljon lysotsyymiä, jonka määrä säilyy ennallaan tai jopa lisääntyy imetyksen kuluessa (Hennart ym. 1991). Lysotsyymi hajottaa useiden bakteereiden solukalvon tai soluseinämän ja tuhoaa näin bakteereja. Ruoansulatuskanavassa lysotsyymi tuhoutuu proteaasientsyymien vaikutuksesta lähes täysin. Maidon sisältämä lysotsyymi estääkin bakteeri-infektioita lähinnä ruoansulatuskanavan alkuosassa. Fibronektiini on glykoproteiini, jota on sekä plasmassa että solukalvoissa. Plasman fibronektiini toimii opsoniinina edistäen bakteerien fagosytoosia (Saba ja Jaffe 1980). Vastasyntyneiden lasten plasman fibronektiinipitoisuus on pieni verrattuna isompien lasten tai aikuisten arvoihin, ja sepsistä sairastavilla vastasyntyneillä pitoisuudet ovat vieläkin pienempiä (Gerdes ym. 1983). Rintamaito sisältää fibronektiinia, ja rintamaidolla ruokittujen lasten plasman fibronektiinipitoisuus on suurempi kuin korvikemaitoa saaneiden (Friss ym. 1988). Rintamaidon solut Rintamaidosta löydettiin eläviä soluja jo yli 130 vuotta sitten, mutta kesti lähes 100 vuotta, ennen kuin tutkijat alkoivat pohtia niiden merkitystä lapsen kannalta. Maitorauhasen epiteelisolujen ohella maito sisältää valkosoluja (Järvinen ja Raitio, tässä numerossa), joiden määrä 1964 P. Luukkainen ym.
3 on suurimmillaan ternimaitovaiheessa (1 2 miljoonaa valkosolua / ml) (Speer ym. 1986). Maidon valkosolujen määrä pienenee nopeasti ensimmäisten imetyspäivien jälkeen, ja muutaman kuukauden imetyksen jälkeen niiden määrä on alle solua millilitrassa (Jain ym. 1991). Maidon valkosoluista noin 80 % on neutrofiileja ja 15 % makrofageja ja loput ovat lymfosyyttejä (Goldman ja Goldblum 1997). Yli 80 % lymfosyyteistä on T-soluja, ja CD4- ja CD8-solujen suhde on noin 0.9 eli selvästi pienempi kuin veressä (Wirt ym. 1992). Suurin osa rintamaidon sisältämistä T-soluista on toiminnallisesti kypsiä muistisoluja, jotka pystyvät toimimaan nopeasti kohdatessaan sopivan antigeenin (Richie ym. 1982, Bertotto ym. 1990b). Limakalvojen immuunijärjestelmä koostuu imukudoksesta suolistossa, keuhkoissa, maitorauhasissa ja sukupuolielimissä. Se muodostaa yhtenäisen toiminnallisen immuuniverkoston, jossa tietyt valkosolut kiertävät kohteesta toiseen (McDermott ja Bienenstock 1979). Sopivan antigeenin kohdatessaan valkosolut kypsyvät toiminnallisesti muistisoluiksi. Sittemmin limakalvoilla kypsyneet valkosolut hakeutuvat uudestaan samalle (tai muiden elinten) limakalvolle, jossa ne antigeenin seuraavan kerran kohdatessaan ovat valmiina nopeaan puolustukseen. T-solujen solukalvolla on erityinen T-solureseptori, joka tunnistaa MHC-molekyyliin liittyneet vieraat antigeenit. Valtaosassa verenkierron T-soluja tämä reseptori koostuu α- ja β-ketjuista, ja γ- ja δ-ketjuista koostuvan reseptorin osuus on vain muutama prosentti (Bertotto ym. 1990a). Limakalvojen T-soluissa on γδ-reseptoreita huomattavasti enemmän kuin muualla elimistössä. Rintamaidossa on γδ-reseptoreita selvästi enemmän kuin imettävältä äidiltä samanaikaisesti otetuissa verinäytteissä, mikä sopii siihen, että maitorauhaset ovat osa limakalvojen yhteistä immuunijärjestelmää (Bertotto ym. 1990a). Rintamaidon T-solut tunnistavatkin erityisesti sellaisia antigeeneja, jotka äiti on aiemmin kohdannut limakalvoillaan, ja ne suojaavat siten lasta äidin elinympäristön tavallisimpia taudinaiheuttajia vastaan. Myös B-solujen hakeutuminen maitorauhasiin imetysaikana tapahtuu valikoiden, ja imettävien äitien veren B-solujen määrä on pienempi kuin korvikemaitoa saavien lasten äideillä, mikä sopii siihen, että imetysaikana verenkierrosta siirtyy suuri joukko B-soluja maitorauhasiin (Zimmer ym. 1996). Suurin osa maitorauhasten B-soluista on IgApositiivisia (Brandtzaeg 1983). Rintamaidon valkosolujen on eläinkokeissa todettu kiinnittyvän suoliston limakalvoihin ainakin 60 tunnin ajaksi ja jopa siirtyvän ruoansulatuskanavasta maksaan ja pernaan (Jain ym. 1989). Maidon sisältämät T-solut tuottavat soluviljelmässä sytokiineja (Skansén-Saphir ym. 1993) ja B-solut immunoglobuliineja (Slade ja Schwartz 1989). Vastasyntyneiden rintaruokinnan on todettu parantavan BCG-rokotusvastetta korvikeruokaa saaneisiin lapsiin verrattuna (Pabst ym. 1989). Rintamaidon valkosolut kykenevät siten siirtämään sekä solu- että vastaainevälitteistä immuniteettia äidiltä lapselle. Rintamaidon vasta-aineet ja sytokiinit Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana sikiöön siirtyy vasta-aineita istukan kautta, ja ne suojaavat lasta tavallisimmilta infektioilta ensi elinkuukausien aikana. Myös rintamaito sisältää runsaasti vasta-aineita, ja monilla eläinlajeilla maidon vasta-aineet siirtyvät ruoansulatuskanavasta muualle elimistöön vielä syntymän jälkeenkin. Ihmisellä näin ei ilmeisestikään käy vaan maidon vasta-aineet toimivat paikallisesti suolistossa. IgA on rintamaidossa runsaimmin esiintyvä immunoglobuliini (Telemo ja Hanson 1996). Sitä on ternimaidossa yli 12 g/l; imetyksen jatkuessa sen pitoisuus vakiintuu määrään 1 2 g/l. Vaikka IgA:n pitoisuus pieneneekin rintaruokinnan pitkittyessä, säilyy lapsen saama kokonais-iga:n määrä suurena läpi koko imetysajan. Elimistön limakalvojen pinta-alaan suhteutettuna lapsen rintamaidosta saama IgA-määrä on noin viisi kertaa suurempi kuin aikuisen päivittäin itse tuottama määrä (Telemo ja Hanson 1996). Koska lapsen oma vasta-ainetuotanto on vajavaista usean kuukauden ajan syntymän jälkeen, rintamaidon sisältämä IgA parantaa merkittävästi imeväisen limakalvojen vastustuskykyä. Jos lapset saavat korvikemaitoa, johon on lisätty rotavirusta tai E. colia vastaan 1965
4 tuotettua IgA:ta, heidän sairastuvuutensa näiden patogeenien aiheuttamiin ripulitauteihin ei kuitenkaan vähene tavallista korvikemaitoa saaviin lapsiin verrattuna (Brunser ym. 1992). Rintamaidossa on lukuisia eri sytokiineja, kasvutekijöitä, nukleotideja ja hormoneja, joiden on esitetty säätelevän ruoansulatuskanavan immunologisia vasteita. Näitä ovat ainakin IL- 1β, IL-6, IL-8, IL-10, granulosyytti- ja makrofagikasvutekijät, transformoivat kasvutekijät α ja β2, tuumorinekroositekijä sekä gammainterferoni (Garofalo ym. 1995, Hara ym. 1995, Ellis ym. 1997, Wallace ym. 1997). Lisäksi rintamaidossa on esimerkiksi prolaktiinia, joka osallistuu immunologisen järjestelmän toiminnan säätelyyn (Ellis ym. 1997). Sytokiinien, hormonien ja kasvutekijöiden pitoisuudet maidossa ovat tyypillisesti varsin pieniä, eikä niiden merkitystä imeväisikäisen lapsen kannalta ole vielä täysin selvitetty. Systeemisten vaikutusten lisäksi ne saattavat vaikuttavaa paikallisesti ruoansulatuskanavan immunologisten kudosten toimintaan ja kypsymiseen. Nukleotidien osuus rintamaidon kokonaistypestä on muutama prosentti (Janas ja Picciano 1982). Eläinkokeissa on osoitettu nukleotidien parantavan soluvälitteistä immuniteettia (Kulkarni ym. 1987). Korvikemaitoon lisättyjen nukleotidien on osoitettu parantavan imeväisikäisillä luonnollisten tappajasolujen toimintaa (Carver ym. 1991) sekä voimistavan immuunivastetta hemofilus- ja kurkkumätärokotteisiin (Pickering ym. 1998). Lopuksi Rintaruokintaa ja rintamaidon kliinisiä ominaisuuksia ja vaikutuksia ei voida tutkia tiukkojen tieteellisten kriteerien mukaan satunnaistetuin sokkotutkimuksin. Rintamaito on paras ja luonnollinen vaihtoehto terveen lapsen ravinnoksi ensi elinkuukausien aikana. Ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi sillä voi olla etuja myös lapsen immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta. Voimakas immunologinen vaikutus voi kuitenkin kääntyä lapsen kannalta haitalliseksi, mikäli rintamaidossa on esimerkiksi tavallista runsaammin eosinofiilisia soluja tai allergista oireilua edistävä sytokiiniprofiili. Tuoreet tutkimustulokset viittavat siihen, että rintamaidon rasvakoostumus voi vaikuttaa lapsen atooppisen oireilun alkamiseen (Businco ym. 1993, Järvinen ja Raitio, tässä numerossa). Rintaruokinnan merkitys lapsen infektioiden vähentämisessä näkyy kehitysmaaolosuhteissa. Allergioiden vähentymisestä on saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia. Nykytiedon valossa suomalainen suositus eli 4 ( 6) kuukauden yksinomainen imetys ja lisäruokien käytön aloittaminen tästä iästä alkaen on perusteltu. Pitkitetystä rintaruokinnasta ei ole osoitettu olevan erityistä hyötyä lapselle. Kirjallisuutta Adderson E E, Johnston J M, Shackelford P G, Carroll W L. Development of the human antibody repertoire. Pediatr Res 1992; 32: Aniansson G, Andersson B, Lindstedt R, Svanborg C. Anti-adhesive activity of human casein against streptococcus pneumoniae and haemophilus influenzae. Microb Pathog 1990; 8: Bertotto A, Castellucci G, Fabietti G, Scalise F, Vaccaro R. Lymphocytes bearing the T cell receptor γδ in human breast milk. Arch Dis Child 1990(a); 65: Bertotto A, Gerli R, Fabietti G, ym. Human breast milk T lymphocytes display the phenotype and functional characteristics of memory T cells. Eur J Immunol 1990(b); 20: Brandtzaeg P. The secretory immune system of lactating human mammary glands compared with other exocrine organs. Ann NY Acad Sci 1983; 409: Brunser O, Espinoza J, Figueroa G, ym. Field trial of an infant formula containing anti-rotavirus and anti-escherichia Coli milk antibodies from hyperimmunized cows. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1992; 15: Businco L, Ioppi M, Morse M L, Nisini R, Wright S. Breast milk from mothers of children with newly developed atopic eczema has low levels of long chain polyunsaturated fatty acids. J Allergy Clin Immunol 1993; 91: Cairo M S, Suen Y, Knoppel E, ym. Decreased G-CSF and IL-3 production and gene expression from mononuclear cells of newborn infants. Pediatr Res 1992; 31: Carver J D, Pimentel B, Cox W I, Barness L A. Dietary nucleotide effects upon immune function in infants. Pediatrics 1991; 88: Davis M K, Savitz D A, Graubard B. Infant-feeding and childhood cancer. Lancet 1988; 2: Dawarkadas A M, Saha K, Mathur N B. A comparative study of cells and anti-microbial proteins in colostrum of mothers delivering preand full-term babies. J Trop Pediat 1991; 37: Dewey K G, Heinig M J, Nommsen-Rivers L A. Differences in morbidity between breast-fed and formula-fed infants. J Pediatr 1995; 126: Duncan B, Ey J, Holberg C J, Wright A L, Martinez F D, Taussig L M. Exclusive breast-feeding for at least 4 months protects against otitis media. Pediatrics 1993; 91: Ellis L A, Mastro A M, Picciano M F. Do milk-borne cytokines and hormones influence neonatal immune cell function? J Nutr 1997; 127: 985S 8S. Friss H E, Rubin L G, Carsons S, Baranowski J, Lipsitz P J. Plasma fibronectin concentration in breast fed and formula fed neonates. Arch Dis Child 1988; 63: Garofalo R, Chheda S, Mei F, ym. Interleukin-10 in human milk. Pediatr Res 1995; 37: P. Luukkainen ym.
5 Gerdes J S, Yoder M C, Douglas S D, Polin R A. Decreased plasma fibronectin in neonatal sepsis. Pediatrics 1983; 72: Goldblum R M, Schanler R J, Garza C, Goldman A S. Human milk feeding enhances the urinary excretion of immunologic factors in low birth weight infants. Pediatr Res 1989; 25: Goldman A S. The immune system of human milk: antimicrobial, antiinflammatory and immunomodulating properties. Pediatr Infect Dis J 1993; 12: Goldman A S, Goldblum R M. Transfer of maternal leukocytes to the infant by human milk. Curr Top Microbiol Immunol 1997; 222: Grover M, Giuzeppos O, Schnagl R D, May J T. Effect of human milk prostaglandins and lactoferrin on respiratory syncytial virus and rotavirus. Acta Paediatr 1997; 86: Hara T, Irie K, Saito S, ym. Identification of macrophage colony-stimulating factor in human milk and mammary gland epithelial cells. Pediatr Res 1995; 37: Harmsen M C, Swart P J, de Béthune M P, ym. Antiviral effects of plasma and milk proteins: lactoferrin shows potent activity against both human immunodeficiency virus and human cytomegalovirus replication in vitro. J Infect Dis 1995; 172: Hennart P F, Brasseur D J, Delogne-Desnoeck J B, Dramaix M M, Robyn C E. Lysozyme, lactoferrin, and secretory immunoglobulin A content in breast milk: influence of duration of lactation, nutrition status, prolactin status and parity of mother. Am J Clin Nutr 1991; 53: Howie P W, Forsyth J S, Ogston S A, Clark A, Florey C V. Protective effect of breast feeding against infection. BMJ 1990; 300: Jain L, Vidyasagar D, Xanthou M, Ghai V, Shimada S, Blend M. In vivo distribution of human milk leucocytes after ingestion by newborn baboons. Arch Dis Child 1989; 64: Jain N, Mathur N B, Sharma V K, Dwarkadas A M. Cellular composition including lymphocyte subsets in preterm and term human colostrum and milk. Acta Paediatr Scand 1991; 80: Janas L M, Picciano M F. The nucleotide profile of human milk. Pediatr Res 1982; 16: Koletzko S, Sherman P, Corey M, Griffiths A, Smith C. Role of infant feeding practices in development of Crohn's disease in childhood. BMJ 1989; 298: Kulkarni A D, Fanslow W C, Rudolph F B, Van Buren C T. Modulation of delayed hypersensitivity in mice by dietary nucleotide restriction. Transplantation 1987; 44: Machado C S M, Rodrigues M A M, Maffei H V L. Gut intraepithelial lymphocyte counts in neonates, infants and children. Acta Paediatr 1994; 83: Mayer E J, Hamman R F, Gay E C, Lezotte D C, Savitz D A, Klingensmith G J. Reduced risk of IDDM among breast-fed children. Diabetes 1988; 37: McDermott M R, Bienenstock J. Evidence for a common mucosal immunologic system. I. Migration of B immunoblasts into intestinal, respiratory, and genital tissues. J Immunol 1979; 122: Newburg D S. Do the binding properties of oligosaccharides in milk protect human infants from gastrointestinal bacteria? J Nutr 1997; 127: 980S 4S. Ogra S S, Ogra P L. Immunologic aspects of human colostrum and milk. J Pediatr 1978; 92: Pabst H F, Godel J, Grace M, Cho H, Spady D W. Effect of breast-feeding on immune response to BCG vaccination. Lancet 1989; 1: Patton S. Detection of large fragments of the human milk mucin MUC-1 in feces of breast-fed infants. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1994; 18: Pickering L K, Granoff D M, Erickson J R, ym. Modulation of the immune system by human milk and infant formula containing nucleotides. Pediatrics 1998; 101: Richie E R, Bass R, Meistrich M L, Dennison D K. Distribution of T lymphocyte subsets in human colostrum. J Immunol 1982; 129: Rubin D H, Leventhal J M, Krasilnikoff P A, ym. Relationship between infant feeding and infectious illness: a prospective study of infants during the first year of life. Pediatrics 1990; 85: Saarinen U M. Prolonged breast feeding as prophylaxis for recurrent otitis media. Acta Paediatr Scand 1982; 71: Saarinen U M, Kajosaari M. Breastfeeding as prophylaxis against atopic disease: prospective follow-up study until 17 years old. Lancet 1995; 346: Saba T M, Jaffe E. Plasma fibronectin (opsonic glycoprotein): its synthesis by vascular endothelial cells and role in cardiopulmonary integrity after trauma as related to reticuloendothelial function. Am J Med 1980; 68: Schroten H, Plogmann R, Hanisch P G, Hacker J, Nobis-Bosch R, Wahn V. Inhibition of adhesion of δ-fimbriated E. coli to buccal epithelial cells by human skim milk is predominantly mediated by mucins and depends on the period of lactation. Acta Paediatr 1993; 82: Skansén-Saphir U, Lindfors A, Andersson U. Cytokine production in mononuclear cells of human milk studied at the single-cell level. Pediatr Res 1993; 34: Slade H B, Schwartz S A. Antigen-driven immunoglobulin production by human colostral lymphocytes. Pediatr Res 1989; 25: Speer C H P, Gahr M, Pabst M J. Phagocytosis-associated oxidative metabolism in human milk macrophages. Acta Paediatr Scand 1986; 75: Telemo E, Hanson L A. Antibodies in milk. Journal of Mammary Gland Biology and Neoplasia 1996; 1: Wallace J M W, Ferguson S J, Loane P, Kell M, Millar S, Gillmore W S. Cytokines in human milk. Br J Biomed Sci 1997; 54: Wirt D P, Adkins L T, Palkowetz K H, Schmalstieg F C, Goldman A S. Activated and memory T lymphocytes in human milk. Cytometry 1992; 13: Virtanen S M, Aro A. Dietary factors in the etiology of diabetes. Ann Med 1994; 26: Wright A L, Bauer M, Naylor A, Sutcliffe E, Clark L. Increasing breastfeeding rates to reduce infant illness at the community level. Pediatrics 1998; 101: Zimmer J P, Garza C, Heller M E, Butte N, Goldman A S. Relationship between serum prolactin, lactation and changes in maternal blood B-cell (CD19+) percents during the first 8 months postpartum. J Reprod Immunol 1996; 30: PÄIVI LUUKKAINEN, LT, vt. erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL HYKS Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi MINNA KAILA, LT, erikoislääkäri minna.kaila@uta.fimnet.fi TAYS:n lastenklinikka PL Tampere ANNA-LIISA JÄRVENPÄÄ, dosentti, ylilääkäri Kätilöopiston sairaala Helsinki 1967
Äidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka
Äidinmaidon koostumus Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka 8.3.2017 Rintamaito optimaalista ravintoa D-vitamiini edistää raudan, kalkin ja B12- vitamiinin imeytymistä runsaasti
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
Lisätiedot1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.
1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotRintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa
Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotKATSAUS. Rintaruokinta ja kasvu. Leena Salmenperä
KATSAUS Rintaruokinta ja kasvu Leena Salmenperä Rintaruokintaa tulee tukea ja edistää, koska se on kiistatta hyväksi lapsen terveydelle. Neuvolassa rintaruokinnan riittävyyttä seurataan kasvukäyrien avulla.
LisätiedotUUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005
UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotVoidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri
Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden
LisätiedotTerve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!
Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotTernimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.
Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.fi Tällä luennolla Vastustuskyky on muutakin kuin vasta-aineita: rakenne,
LisätiedotRuoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus
Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotSiedätyshoidon immunologiset vaikutukset
SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotSEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS
SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotTietoa terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten toiminnalliset vatsavaivat
Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Lasten toiminnalliset vatsavaivat Toiminnalliset vatsavaivat vauvoilla ja leikki-ikäisillä Toiminnalliset vatsavaivat kuten koliikki, pulauttelu ja ummetus ovat
LisätiedotImeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015
Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset
LisätiedotKrista Latva-Kiskola & Marianne Tamppari VAUVAMYÖNTEISYYSTAPAHTUMA 2012
Krista Latva-Kiskola & Marianne Tamppari VAUVAMYÖNTEISYYSTAPAHTUMA 2012 Sosiaali- ja terveysala 2012 ALKUSANAT Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulussa, sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotOhutsuoli immunologisena elimenä. Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja Tuomo J. Karttunen
Katsaus Ohutsuoli immunologisena elimenä Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja uomo J. Karttunen Ohutsuolen limakalvo huolehtii ravintoaineiden muokkauksesta ja imeytymisestä elimistön tarpeisiin. erveen ohutsuolen
LisätiedotUnderstanding Milk Fat and Protein Variation in Your Dairy Herd. Milja Heikkinen ProAgria Norh Savo
Understanding Milk Fat and Protein Variation in Your Dairy Herd Milja Heikkinen ProAgria Norh Savo milja.heikkinen@proagria.fi +35840 166 2597 Milk price in Finland Finland Standard milk: 3,3% protein,
LisätiedotImeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori
Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset Suvi Virtanen, tutkimusprofessori 1 Sisältö Suositukset imeväiselle Uuden suosituksen taustaa Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Imettävän
LisätiedotProbiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ
Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotTulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2
Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotLUKAS-tutkimus Suomessa
LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi
LisätiedotMarianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari
Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari 8.3.2017 sijaitsee U-sairaalan C-siivessä, k-kerroksessa 5 työntekijää, osastonhoitajana keskolan oh. o yhdyshenkilönä
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
LisätiedotOnnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö
Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö SISÄLLYS 1. HYVÄ ISOVANHEMPI 2. IMEVÄISIKÄISEN RINTARUOKINTA 3. IMETYKSEN HYÖDYT IMEVÄISIKÄISELLE JA
LisätiedotRUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA
RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA Maija Pietinalho Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotLUKAS-tutkimus Suomessa
LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotTunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS
Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet
LisätiedotEläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana
Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki
LisätiedotMitä ruokaa imeväiselle?
TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, kirsi.laitinen@utu.fi MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Mitä ruokaa imeväiselle?
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotKESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto
KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotLuonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä
Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,
LisätiedotTHE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS
Katariina Panula THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS (VARHAISLAPSUUDEN ANTIBIOOTTIALTISTUKSEN VAIKUTUS ATOOPPISEEN HERKISTYMISEEN 12 KUUKAUDEN IKÄÄN
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotHydrochlorothiazide (HCTZ) and use in lactation + consolidated wording for the SmPC and PL of
Hydrochlorothiazide (HCTZ) and use in lactation + consolidated wording for the SmPC and PL of ACE-inhibitors alone or in combination with HCTZ in pregnancy and lactation Final SmPC and PL wording Agreed
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
LisätiedotUrheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa
Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,
LisätiedotMiten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio
Lasten allergologia Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio Ihmisen immuunijärjestelmän säätelyn teoreettisen mallin tarjoaa auttaja-t-solujen jako Th1- ja -soluiksi. Infektiopuolustuksessa ovat
LisätiedotLuonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?
Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotHUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
LisätiedotJokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä
Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä Ongelma Terveysominaisuuksien periytyvyysasteet ovat matalia ja siksi hankalia jalostaa Lähtötietojen laatu vaihtelee Yhden ominaisuuden painottaminen voi
LisätiedotMaidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä
Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset
LisätiedotTOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON
TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON Actim PROM on alkuperäinen ja kotimainen pikatesti sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen ja lapsivedenmenon toteamiseen. Helppokäyttöinen Actim PROM
LisätiedotIMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotVaihda suun huonot bakteerit hyviin.
Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotKeskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP
Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP Wien 2008 ILCA & VELB Conference 30.9.-3.10.2008 Austria Center Wien 9 osallistujaa Suomesta konferenssiin
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotAllergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1
Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotRavinto ensimmäinen askel keskosen terveeseen elämään
Äidinmaidon analysointi Ravinto ensimmäinen askel keskosen terveeseen elämään Analysoi Miriksellä. Tee jokaisesta pisarasta tärkeä. Analysoi Miriksellä. Ja tee jokaisesta pisarasta tärkeä. Neonataalilääketiede
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotTIETOISKU RAUDASTA. Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset
TIETOISKU RAUDASTA Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset Yleistä raudasta Tärkein tehtävä elimistössä on hapen kuljetus Puutoksen oireita: väsymys, kalpeus, heikentynyt
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotVahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa
Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotTutkimus vuotiaille
Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen
LisätiedotImeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimus Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa Lähtökohdat Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotHunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja
Hunajan terveysvaikutuksista Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja BerryFoods A. Tuotekehitysosio Pilot-mallituote:marja-hunajmehu,
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotLasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
Lisätiedot