Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus
|
|
- Riitta Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa Lähtökohdat Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta on hajanaista. Selvitimme sairaalaruokintaa, imetyksen kestoa sekä imeväisruokintaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät Tutkimusjoukon muodostivat vuosina Oulun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa syntyneet Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimukseen (DIPP) osallistuneet lapset. Tutkimuksessa kerättiin tietoa yhteensä lapsen varhaisvaiheen ruokinnasta ja lisäruoan käytön aloitusiästä kyselylomakkeiden avulla. Tulokset Sairaalaruokintakysymyksiin vastanneista 99 % imetti vauvaansa sairaalassaolopäivien aikana. Luovutettua rintamaitoa sai 74 % ja äidinmaidonkorviketta 9 % vauvoista. Yksinomaisen imetyksen kesto oli keskimäärin 1,4 kuukautta. Vain joka toinen lapsi sai vielä puolen vuoden iässä äidinmaitoa. Ensimmäisiä lisäruokia ja maitovalmisteita lapset saivat suositeltua aiemmin. Perheiden sosiodemografiset erot heijastuvat vahvasti imeväisten ruokintaan. Päätelmät Valtaosa suomalaisvauvoista saa oman äidin maitoa ja lisämaitoa synnytyssairaalassa. Imeväisten ruokintasuosituksista poiketaan erityisesti vähän koulutettujen, tupakoivien ja nuorten äitien perheissä. Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan täysimetystä kuuden kuukauden ja osittaista imetystä kiinteän lisäruoan ohella vuoden ikään asti (1). Imetyksen lyhyt kesto ja varhainen altistuminen lisäruoalle voivat altistaa neurokognitiivisen kehityksen häiriöille (2), allergioille (3), lihavuudelle (4,5) ja kroonisille sairauksille, kuten keliakialle (6), sydän- ja verisuonisairauksille (7,8) ja tyypin 1 diabetekselle (9). Suomi on ollut vuodesta 1993 mukana kansainvälisessä vauvamyönteisyysohjelmassa, jonka tavoitteena on imetyksen edistäminen, suojeleminen ja tukeminen (10,11). Ohjelmassa pyritään vähentämään imetyksessä havaittuja alueellisia ja perhetaustoista johtuvia eroja. Diabetes, allergiat, ylipaino ja hampaiden lisääntynyt reikiintyminen ovat nykyisin suomalaislasten tärkeimpiä ravitsemukseen kytkeytyviä terveysongelmia (12). Kansantauteihin johtavat haitalliset elämäntavat alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa (13,14). Tietoa suomalaisten alle kouluikäisten lasten ruoankäytöstä ja ravitsemuksesta on niukasti ja se perustuu pääosin paikallisiin tutkimuksiin, koska lasten ravitsemusta ei seurata valtakunnallisesti. Terveydelle haitallisilla riskitekijöillä, kuten lyhytkestoisella imetyksellä, tupakoinnilla, fyysisellä inaktiivisuudella, lihavuudella ja suosituksista poikkeavalla ruokavaliolla, on taipumus kasautua alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin (13,15), ja tämä on tullut esiin myös suomalaisesta syntymäkohortista tehdyssä tutkimuksessa (16) ja Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -ravintotutkimuksessa (DIPP) raskauden ja ensimmäisten ikävuosien aikana (17,18). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vastasyntyneiden ruokintaa synnytyssairaalassa, imetyksen kestoa ja ensimmäisten lisäruokien aloitusikää sekä niihin vaikuttavia sosiodemografisia tekijöitä. Aineisto ja menetelmät Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimus (DIPP) on monitieteinen, väestöpohjainen hanke, johon seulotaan vanhempien suostumuksella vastasyntyneitä lapsia kolmen yliopistosairaalan alueelta (Oulu, Tampere, Turku) napaverestä löytyneiden diabetekselle altistavien HLAriskialleelien perusteella (19). DIPP-ravintotutkimuksessa selvitetään pitkittäisesti ravitsemuksen merkitystä tyypin 1 diabeteksen esiasteen ja kliinisen taudin synnyssä (20). 5029
2 Vastasyntyneiden ruokinta synnytyssairaalassa Oman äidin maito oli pääasiallinen vastasyntyneiden maitolääketiede Taulukko 1. DIPP-ravintotutkimukseen osallistuneiden lapsen jakauma taustamuuttujien mukaan. Taulukko 2. Oulu Tampere p-arvo n = n = Oulu vs. Tampere Sukupuoli 0,603 poikia tyttöjä Sisarusten lukumäärä syntymähetkellä 0,023 ei sisaruksia yksi kaksi tai useampi tieto puuttuu Äidin peruskoulutus 0,007 ei ylioppilas ylioppilas tieto puuttuu Äidin ikä 0,052 alle 25 vuotta vuotta vuotta tai enemmän Synnytystapa 0,037 keisarileikkaus muu tieto puuttuu 8 9 Äidin tupakointi raskauden aikana 0,018 kyllä ei tieto puuttuu Vastasyntyneiden ruokinta Oulun ja Tampereen yliopistosairaaloissa sairaalaruokintaa koskevat kysymykset sisältäneen lomakkeen DIPP-ravintotutkimuksessa palauttaneiden (n = 3302) mukaan. 1 Oulu Tampere Kaikki (n = 1 585) (n = 1 717) (n = 3 302) n (%) n (%) n (%) Oman äidin maito kyllä (99) (99) (99) ei 4 (0,3) 15 (0,7) 19 (0,5) ei tietoa 8 (0,7) 9 (0,3) 17 (0,5) Luovutettu rintamaito kyllä (90) (59) (74) ei 103 (7) 524 (31) 627 (19) ei tietoa 55 (3) 173 (9) 228 (7) Äidinmaidonkorvike kyllä 128 (8) 171 (10) 299 (9) ei (82) (76) (79) ei tietoa 155 (10) 249 (14) 404 (12) 1 p-arvot sairaaloiden väliselle erolle: oman äidin maito p = 0,028, luovutettu rintamaito p < 0,000, äidinmaidonkorvike p = 0,063 DIPP-ravintotutkimusryhmä toimii Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella ja Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikössä Helsingissä. Rekrytointi DIPP-ravintotutkimukseen alkoi Oulussa vuonna 1996, Tampereella 1997 ja päättyi molemmissa Tähän tutkimukseen osallistuneet lasta (81 % tutkimukseen kutsutuista) ovat syntyneet rekrytoinnin alkuvaiheen ja välisenä aikana. Kaikki perheet ovat palauttaneet vähintään yhden ravintotutkimuksessa käytetyistä lomakkeista, joita olivat kyselylomake 3, 6, 12 ja 24 kuukauden iässä sekä lisäruoan aloitusiän seurantalomake kahden ensimmäisen ikävuoden ajalta. Kolmen kuukauden vaiheessa täytettävä kyselylomake selvitti tarkoin lapsen ruokintaa synnytyssairaalassa: saiko lapsi oman äidin maitoa, luovutettua rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta, ja mikä näistä oli pääasiallinen maito sairaalassaolon aikana. Imetyksen kesto, äidinmaidonkorvikkeiden kauppanimi ja käytön aloitusikä sekä lisäruokien käytön aloitusikä kysyttiin kaikissa kyselylomakkeissa. Korvikkeet luokiteltiin tavanomaisiin, soijapohjaisiin tai erityisäidinmaidonkorvikkeisiin (hydrolysoidut korvikkeet). Lisäruokien käytön aloitusiän seurantalomakkeeseen merkittiin ikä, jolloin lapsi sai ensimmäisen kerran eri ruoka-aineita. Tutkimushoitaja tarkisti kaikki ravintotutkimuslomakkeet seurantakäyntien yhteydessä. Vanhempien ikä, koulutus ja ammatti sekä perheen lasten lukumäärä selvitettiin erillisellä taustatietolomakkeella. Lisäksi käytössä olivat Oulun ja Tampereen yliopistosairaaloiden syntymärekisteritiedot. Osallistuvien yliopistosairaaloiden eettiset toimikunnat ovat antaneet puoltavat lausunnot tutkimuksesta. Tuloslaskennoissa käytettiin pääosin altistuskeskeistä täysimetyksen määritelmää eli täysimetetyiksi ei laskettu synnytyssairaalassa äidinmaidonkorviketta saaneita. Lisäksi joitakin imetystuloksia laskettiin siten, että täysimetyksen määritelmä oli imetyskeskeinen eli täysimetetyiksi ei laskettu synnytyssairaalassa lisämaitoa (äidinmaidonkorvike tai luovutettu rintamaito) saaneita. Imetyksen kestoa ja lisäruokien keskimääräistä aloitusikää kuvattiin mediaanilla ja hajontaa vaihteluvälillä. Taustamuuttujien yhteyksiä ravintomuuttujiin tutkittiin Mann Whitneyn, Kruskal Wallisin ja χ 2 -testeillä sekä Spearmanin korrelaatioanalyysillä. Logistisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin lyhyeen imetyksen kestoon sekä varhaiseen lisäruokien käytön aloitusikään yhteydessä olevia taustatekijöitä. Selitettävät ravintomuuttujat muutettiin kaksiarvoisiksi siten, että imetyksen keston ja lisäruokien aloittamisiän alin tertiili sai arvon 1 ja kaksi ylintä tertiiliä arvon 0. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS-tilastoohjelmalla. Tulokset Aineiston ominaispiirteet Äitien keski-ikä lapsen syntymähetkellä oli 29,8 vuotta (keskihajonta 5,3 v) (taulukko 1). Alle 20-vuotiaita oli 2 % ja yli 35-vuotiaita 17 % äideistä. Sisarusten lukumäärä oli keskimäärin 1 (vaihteluväli 0 16). Oululaisissa perheissä lasten lukumäärä oli suurempi, äidin koulutustaso matalampi, keisarileikkauksella syntyneiden lasten osuus suurempi ja raskauden aikana tupakoineiden äitien osuus suurempi kuin tamperelaisissa perheissä (taulukko 1). Lisäksi Oulussa keskimääräinen sairaalassaolopäivien määrä oli pienempi kuin Tampereella (5,3 [keskihajonta 5,0] vs. 6,0 [8,9], p = 0,005) ja lapsen syntymälaihuutta kuvaava ponderaali-indeksi syntymähetkellä oli oululaislapsilla suurempi (28,2 kg/m 3 [keskihajonta 2,9] vs. 27,5 kg/m 3 [2,4], p < 0,001). 5030
3 laatu sekä Oulun että Tampereen synnytyssairaaloissa (taulukko 2). Vastasyntyneistä 99 % sai oman äidin maitoa joko pelkästään tai yhdessä lisämaidon kanssa, ja 77 % äideistä raportoi lapsensa tarvinneen jotakin lisämaitoa (luovutettu rintamaito tai äidinmaidonkorvike) sairaalassaolopäivien aikana. Oman äidin maidon ja luovutetun rintamaidon yhdistelmä oli eniten käytetty ja erityisesti Oulussa suosittu ruokintamuoto (pääasiallinen maito Oulussa 25 %:lla ja Tampereella 10 %:lla lapsista). Luovutettu rintamaito oli pääasiallisena maitolaatuna 5 %:lla kaikista lapsista. Noin 3 % (n = 47) oululaisäideistä ja noin 6 % (n = 96) tamperelaisäideistä ei osannut nimetä lapselle synnytyssairaalassa annetun maidon laatua. Äidinmaidonkorvikkeen tarve oli muita todennäköisempää keisarileikkauksella ja ennen 39 raskausviikkoa syntyneillä sekä pienikokoisilla (ponderaali-indeksi alle 2,61 kg/m 3 ) vauvoilla (tuloksia ei esillä tässä artikkelissa). Kaikkiaan lisämaitoa sai muita yleisemmin Oulussa yli 25-vuotiaan ensisynnyttäjän keisarileikkauksella syntynyt lapsi. Imetyksen kesto Noin yhtä prosenttia lapsista ei imetetty ollenkaan (kuvio 1). Kuukauden iässä 91 % lapsista sai oman äidin maitoa, neljän kuukauden iässä osuus oli 69 % ja kuuden kuukauden iässä 54 %. Täysimetettyjen osuus kaikista lapsista oli kuukauden iässä 58 %, mutta osuus pieneni nopeasti niin, että kolmen kuukauden iässä se oli 32 %, neljän kuukauden iässä 22 % ja kuuden kuukauden iässä 1 %. Täysimetyksen keskimääräinen pituus (mediaani) oli 1,4 kuukautta (vaihteluväli 0 11 kk) ja kokonaisimetyksen 6 kuukautta (0 28 kk). Synnytyssairaalassa lisämaitoa saaneiden lasten täysimetyksen ja kokonaisimetyksen kesto oli lyhyempi kuin pelkkää oman äidin maitoa synnytyssairaalassa saaneilla lapsilla (täysimetys: mediaani 1,4 kk [vaihteluväli 0 11 kk] vs. 3 kk [0 8 kk], p < 0,01, kokonaisimetys: 6,0 kk vs. 7,5 kk [vaihteluväli 0 28 kk molemmilla], p < 0,01). Maitolaadut eri ikävaiheissa Lapset altistuivat ensimmäisen kerran lehmänmaitoproteiinille keskimäärin 1,8 kuukauden iässä (taulukko 3), jos tavanomainen äidinmaidonkorvike ja hydrolysoitua maitoproteiinia sisältävät lasten valmisruoat lasketaan mukaan. Maitovalmisteiden käytön aloittaminen oli vahvasti yhteydessä imetyksen kestoon: korrelaatio yksinomaisen imetyksen keston kanssa oli 0,93 ja imetyksen kokonaiskeston kanssa 0,57. Pieni osa lapsista sai tavanomaista lehmänmaitoa jo 3 kuukauden iässä (taulukko 4). Keskimäärin tavanomaisen maidon ja maitovalmisteiden käyttö aloitettiin 10 kuukauden iässä (vaihteluväli 1 30 kk), (taulukko 3). Kevytmaito oli suosituin maitolaatu, ja sen käyttö yleistyi nopeasti puolen vuoden iästä vuoden ikään mennessä (0,2 %:sta 36 %:iin) (taulukko 4). Tavanomainen äidinmaidonkorvike oli vielä vuoden iässä pääasiallinen maitolaatu noin kolmanneksella lapsista. Tavanomaisia maitovalmisteita käyttämättömien lasten osuus kasvoi niin, että kolmen kuukauden iässä se oli 0,4 %, puolen vuoden iässä 2,5 % ja vuoden iässä 4 %. Erityiskorvikkeiden käyttö yleistyi lähes vastaavilla prosenttiosuuksilla lasten vanhetessa (taulukko 4). Lisäruokien käytön aloittaminen Ensimmäisenä imetyksen loppuessa tai rinnalla annettiin yleensä äidinmaidonkorviketta (61 %:lle lapsista) keskimäärin 1,5 kuukauden iässä (vaihteluväli 0 18 kk) (taulukko 4). Ensimmäinen kiinteä lisäruoka oli peruna tai porkkana (16 % lapsista), marjat tai hedelmät (6 %) tai molemmat nämä ryhmät yhtäaikaisesti (9 %). Kiinteää lisäruokaa lapset alkoivat saada keskimäärin 3,5 kuukauden iässä (vaihteluväli 0,1 8 kk) (taulukko 3). Taustamuuttujien yhteydet ruokintatapoihin Äidin koulutus, raskaudenaikainen tupakointi ja ikä olivat imeväisten ruokintatapoihin vahvimmin yhteydessä olevat taustamuuttujat (taulukko 5). Pohjois-Suomi asuinalueena (Oulun seutu), äidin lukiota vähäisempi peruskoulutus, äidin tupakointi raskauden aikana, keisarileikkaus ja raskausviikkojen lukumäärä alle 39 selittivät parhaiten lyhyttä yksinomaisen imetyksen kestoa. Lisäksi sisarusten vähäinen lukumäärä ja äidin nuori ikä selittivät lyhyttä imetyksen kokonaiskestoa. Tavanomaisten maitovalmisteiden varhaista käyttöä selittivät parhaiten Oulu asuinalueena, sekä äidin nuori ikä, matalampi peruskoulutustaso ja raskaudenaikainen tupakointi (riskisuhteet eivät esillä tässä artikkelissa). Ensimmäisiä lisäruokia annettiin suosituksia varhemmin poikalapsille, Oulun seudulla sekä vähän koulutettujen, nuorien ja tupakoivien äitien lapsille (taulukko 5). Ensimmäisen kiinteän lisäruoan lisäksi pojat saivat lihaa ja liharuokia varhemmin kuin tytöt (OR 1,25, luottamusväli 1,08 1,45). Ne lapset, joilla oli sisaruksia, saivat kiinteitä lisäruokia keskimäärin myöhemmin kuin perheensä ainokaiset. Poikkeus tästä oli makkara, jota monilapsisissa perheissä tarjottiin kuopuksellekin suositeltua aikaisemmin (OR 1,64, luottamusväli 1,28 2,10). Kuvio 1. Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista) ensimmäisen elinvuoden aikana DIPP-ravintotutkimuksessa. Korvikeruokinta sairaalassa = synnytyssairaalassa äidinmaidonkorviketta saaneiden mutta muutoin täysimetettyjen vauvojen osuus. 5031
4 Pohdinta Tutkimuksessa seurattiin Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimukseen (DIPP) osallistuneiden lapsen varhaisvaiheen ruokintaa. Lapsista 99 % imetettiin ja 77 % sai lisämaitoa (äidinmaidonkorviketta tai luovutettua rintamaitoa) sairaalassaolopäivien aikana. Imeväisruokinnan kansalliset ja kansainväliset suositukset ovat Suomessa vielä saavuttamatta. Yksinomaisen imetyksen kesto oli keskimäärin 1,4 kuukautta, kun suositus oli tutkimuksen aikana 4 kuukautta (nykyisin puoli vuotta). Vain joka toinen lapsi sai vielä puolen vuoden iässä äidinmaitoa, vaikka osittaista imetystä suositellaan vuoden ikään saakka. Ensimmäisiä Taulukko 3. Lisäruokien käytön aloittaminen DIPP-ravintotutkimuksessa verrattuna imeväisikäisten ravitsemussuosituksiin (1). Ruoka-aine Mediaani, kk (vaihteluväli) Suositeltu aikaisin aloitusikä, kk Äidinmaidonkorvike 1,5 (0 18) Peruna 3,5 (0,2 16) 4 1 Porkkana 4 (0,2 19) 4 1 Hedelmät ja marjat 4 (0,1 12) 4 1 Viljavalmisteet vehnä, ohra, kaura, ruis 5 (0,5 24) 5 1 riisi, maissi, hirssi, tattari 5 (0,2 27) 5 1 Kananmuna 9,5 (1 41) 5 1 Liha 5 (1 26) 5 1 Kala 7 (1 27) 6 Lastenruoat, joissa maitoa 5 (0 25) Hapanmaitovalmisteet 10 (1 30) 10 Tavanomainen lehmänmaito 10 (1 30) 12 Ensimmäinen lehmänmaitoaltistus 1,8 (0 23,5) Nitraattipitoiset kasvikset (lanttu, nauris, punajuuri, pinaatti) 12 (1 41) 12 Makkara 12 (1 30) 12 1 Imeväisikäisen lapsen ruokailun tavoitteena on täysimetys kuuden kuukauden ikään ja kiinteiden lisäruokien aloittaminen yksilöllisesti viimeistään kuuden kuukauden iässä. Taulukko 4. Imeväisten saamat maitolaadut eri ikävaiheissa DIPP-ravintotutkimuksessa kunkin ikävaiheen kyselylomakkeen palauttaneiden mukaan. Maitolaatu 1 3 kk 6 kk 1 vuosi n = (92 %) n = (82 %) n = (74 %) n (%) n (%) n (%) Oman äidin maito (75) (54) 392 (15) Äidinmaidonkorvike tavanomainen korvike (56) (46) 943 (36) erityiskorvike 2 23 (0,7) 72 (2,5) 106 (4) soijapohjainen korvike 8 (0,3) 7 (0,2) 23 (0,9) Lehmänmaito täysmaito tai kulutusmaito 0 4 (0,1) 61 (2,3) kevytmaito 0 7 (0,2) 946 (36) rasvaton maito (9,4) edellisten yhdistelmät 35 (1,3) 13 (0,4) 569 (22) Piimä (4,3) 1 Kolmen kuukauden lomakkeessa kysyttiin lapsen edellisen viikon aikana saamat maitolaadut (mahdollista nimetä useampi kuin yksi). Kuuden kuukauden ja vuoden lomakkeessa kysyttiin lapsen pääasiallisesti juoman maidon laatu. 2 Sisältää hydrolysoidut korvikkeet, keskoskorvikkeet ja muut erikoiskorvikkeet. lisäruokia ja maitovalmisteita lapset saivat suositeltua aiemmin. Perheiden sosiodemografiset erot heijastuvat vahvasti imeväisten ruokintaan: yli 30-vuotiaan, hyvin koulutetun ja tupakoimattoman äidin tyttövauva tuli todennäköisimmin ruokituksi suositusten mukaisesti imeväisiässä. Tutkimuksen lapsikohortin katsotaan edustavan suomalaisia imeväisiä lisääntyneestä diabetesriskistä huolimatta. Noin 15 %:lla suomalaisista on DIPP-tutkimuksessa määriteltävien HLA-tekijöiden perusteella keskimääräistä suurempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen (21). Heistä kuitenkin vain 3 4 %:lle kehittyy kliininen sairaus. Lapsikohortin jakautuminen taustamuuttujien mukaisiin luokkiin on verrannollinen vastaavana aikana koko Suomessa synnyttäneiden äitien ja syntyneiden lapsien syntymärekisteritietojen kanssa (22). Yhteensä 8 % perheistä ei palauttanut sairaalaruokintakysymykset sisältänyttä lomaketta. Näiden kysymysten luotettavuustutkimuksessa 83 % äitien ilmoittamista maitolaaduista luokittui samaan luokkaan sairaalan raportteihin merkittyjen maitolaatujen kanssa (julkaisematon tieto). Yleisin virheluokitus oli luovutetun rintamaidon merkitseminen äidinmaidoksi. Vastasyntyneiden ruokinta synnytyssairaaloissa vaihtelee sairaaloittain ja ajankohdan mukaan (23,24,25). Tulokset Oulun ja Tampereen synnytyssairaaloista 2000-luvun vaihteessa eivät siksi edusta koko Suomen nykytilannetta. Runsas lisämaidon antaminen vastasyntyneille äidinmaidon ohella on ilmiö, jonka syitä tulisi tarkastella sairaalakohtaisesti. Lapsen ensimmäisinä päivinä saama lisämaito oli aiempien tutkimuksien mukaisesti yhteydessä lyhyempään täys- ja kokonaisimetyksen kestoon (26). Tämä ketjureaktio olisi osin katkaistavissa kyseenalaistamalla synnytyssairaaloiden toimintakäytäntöjä. Lisämaitona annettiin erityisesti Oulussa yleensä luovutettua rintamaitoa; vain 9 % lapsista sai äidinmaidonkorviketta pelkästään tai rintamaidon ohella synnytyssairaalassaolon aikana. Lisämaitoa tarvitsevien osuus oli Helsingin alueella tehdyssä laajassa seurantatutkimuksessa vieläkin suurempi kuin tässä tutkimuksessa (87 % vs. 77 %) (27). Tanskalaisessa seurantatutkimuksessa 80 %, mutta ruotsalaisessa kyselytutkimuksessa vain noin 15 % terveistä ja täysiaikaisista vastasyntyneistä sai sairaalassa lisämaitoa, joka tosin erityisesti Tanskassa oli pääosin äidinmaidonkorviketta (26,28). Vauvamyönteisyysohjelman suosituksen mukaan muuta kuin oman äidin maitoa annetaan vastasyntyneille vain lääketieteellisin perustein (10,11). Kansainväliseksi tavoitteeksi on asetettu, että 4 6 kuukauden ikäisistä lapsista 80 % olisi täysimetettyjä ja että imetystä jatkettaisiin vähintään vuoden ikään saakka (29,30). Tutkimuksemme lapsista 22 % oli täysimetettyjä neljän kuukauden ja 1 % kuuden kuukauden iässä ja 15 % sai äidinmaitoa vielä vuoden iässä. On kuitenkin muistettava, että tutkimuksemme ajankohtana neuvolassa annettiin ravintoneuvontaa vielä edellisten ravitsemussuositusten mukaan eli täysimetystä suositeltiin 4 6 kuukauden ikään saakka nykyisin suositellun 6 kuukauden sijaan (1,31). Lapsikohorttimme täysimetys ja kokonaisimetys ovat kestoltaan samansuuntaisia sosiaali- ja terveysministeriön poikkileikkaustutkimuksina tehtyjen imeväisruokintaselvitysten tulosten kanssa 5032
5 (23,24,25), vaikka tutkimukset eivät menetelmiensä puolesta olekaan täysin vertailukelpoisia. WHO:n täysimetyksen määritelmästä poiketen tässä tutkimuksessa, kuten useimmissa muissakin suomalaistutkimuksissa, täysimetyksen määritelmä salli myös veden antamisen. Vuonna 2005 tehty imeväisruokintaselvitys osoitti, että rintaruokinta on alle kuukauden ikäisiä lukuun ottamatta Suomessa hiukan yleistynyt (23,24). Suomalaisilla on silti vielä matkaa kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin (1,30). Synnytyssairaaloiden toimintakäytäntöjen kriittisen arvioinnin lisäksi olisi syytä hakea vaihtoehtoja lastenneuvoloiden kasvukäyräkeskeiselle ravintoneuvonnalle. Aiemman suomalaistutkimuksen mukaan lastenneuvoloiden imetysohjaus on tekniikkapainotteista ja lapsen kasvukäyrien seuranta dominoi synnytyksenjälkeistä äidin ja lapsen ravintoneuvontaa (32). On myös varottava toista äärilaitaa: imetystavoitteiden saavuttamisesta ei saa tulla lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin mittari. Sekä Suomessa että Ruotsissa imetysluvut ovat olleet nousussa 1970-luvun katastrofaalisen pudotuksen jälkeen aina tähän päivään saakka. Kymmenen viime vuoden aikana tehdyissä muissa kuin interventiotutkimuksissa puolivuotiaana imetettyjen osuus on Suomessa ollut % (23,24,25). Ruotsalaisvauvojen imetys on yleistynyt huomattavasti nopeammin, ja nykyisin puoli vuotta imetettyjen osuus on Ruotsissa noin 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa (33,34). Hienon kehityksen mahdollisia selittäjiä ovat valtiollisten hallintoelinten tuki, koko maan kattava hyvä tukiorganisaatio sekä terveydenhuollon ammattilaisten vahva panostus asiaan. Yli puolelle lapsista (61 %) äidinmaidonkorvike oli ensimmäinen lisäruoka ja sen mukaisesti lehmänmaidon proteiini ensimmäinen vieras proteiini. Lapsista 57 % sai kiinteää lisäruokaa ja 75 % äidinmaidonkorviketta tai kiinteää lisäruokaa ennen suositeltua varhaisinta neljän kuukauden ikää. Ensimmäisen kiinteän lisäruoan, yleisimmin perunan, käytön aloitushuippu on Suomessa 3,5 kuukauden kohdalla. Ruoka-aineiden varhaisimpia aloitusikäsuosituksia noudatetaan Suomessa kohtuullisen hyvin ensimmäistä lisäruokaa ja maitovalmisteita lukuun ottamatta (23). Ruotsalaisessa seurantatutkimuksessa vain noin 5 % imeväisistä sai ensimmäisen kiinteän lisäruokansa toisen tai kolmannen elinkuu- Taulukko 5. Lyhytkestoisen täysimetyksen ja lyhyen imetyksen kokonaiskeston sekä ensimmäisten lisäruokien käytön varhaisen aloitusiän suhde taustatekijöihin DIPP-ravintotutkimuksessa. 1 Taustamuuttuja (%) Lyhytkestoinen täysimetys Lyhyt imetyksen kokonaiskesto Varhainen äidinmaidonkorvikkeen Varhainen ensimmäisten käytön aloitusikä lisäruokien käytön aloitusikä OR (95 %:n luottamusväli) OR (95 %:n luottamusväli) OR (95 %:n luottamusväli) OR (95 %:n luottamusväli) Sukupuoli poika (53) 1,10 (0,95 1,28) 1,04 (0,88 1,22) 1,14 (0,97 1,33) 1,31 (1,12 1,54) 4 tyttö (47) Asuinpaikka Oulun seutu (49) 1,50 (1,29 1,74) 4 0,87 (0,73 1,02) 1,52 (1,30 1,78) 4 1,67 (1,42 1,96) 4 Tampereen seutu (51) Sisarusten lukumäärä syntymähetkellä 2 ei sisaruksia (39) yksi (29) 0,90 (0,75 1,07) 0,85 (0,70 1,03) 0,89 (0,74 1,08) 0,94 (0,78 1,13) kaksi tai useampi (24) 0,85 (0,69 1,04) 0,68 (0,54 0,86) 4 0,81 (0,65 1,01) 0,81 (0,65 1,01) Äidin peruskoulutus 2 ei ylioppilas (44) ylioppilas (51) 0,74 (0,63 0,87) 4 0,50 (0,42 0,59) 4 0,75(0,64 0,89) 4 0,60 (0,50 0,70) 4 Äidin ikä, v alle 25 (19) (34) 1,17 (0,94 1,45) 0,80 (0,63 1,00) 1,09 (0,87 1,38) 0,81 (0,65 1,01) 30 tai enemmän (47) 1,23 (0,98 1,54) 0,67 (0,53 0,85) 4 1,17 (0,92 1,48) 0,63 (0,50 0,80) 4 Synnytystapa 2 keisarileikkaus (13) 1,32 (1,05 1,66) 3 1,63 (1,27 2,08) 4 1,21 (0,95 1,55) 1,06 (0,83 1,36) muu (87) Äidin tupakointi raskauden aikana 2 kyllä (11) 1,65 (1,29 2,10) 4 3,40 (2,63 4,40) 4 1,71 (1,33 2,19) 4 1,88 (1,46 2,41) 4 ei (86) Raskausviikkojen lukumäärä 2 1. kvartiili: < kvartiili: 39 0,77 (0,62 0,96) 3 0,69 (0,54 0,86) 4 0,77 (0,61 0,96) 3 0,95 (0,76 1,19) 3. kvartiili: 40 40,7 0,88 (0,72 1,08) 0,67 (0,53 0,84) 4 0,84 (0,68 1,05) 0,88 (0,71 1,10) 4. kvartiili: > 40,7 0,86 (0,69 1,07) 0,72 (0,57 0,91) 4 0,89 (0,71 1,12) 0,97 (0,77 1,22) 1 Mallissa mukana kaikki taulukossa esitetyt taustamuuttujat samanaikaisesti. 2 Puuttuvat tiedot: Sisarusten lukumärä 286 (8 %), äidin peruskoulutus 175 (5 %), synnytystapa 17 (0,5 %), äidin tupakointi raskauden aikana 110 (3 %) 3 p-arvo < 0,05 riskisuhteelle ja sen luottamusvälille 4 p-arvo < 0,01 riskisuhteelle ja sen luottamusvälille 5033
6 Tästä asiasta tiedettiin h Täysimetyksellä on kehitysmaissa tärkeä merkitys aliravitsemuksen ja ripulisairauksien ehkäisyssä. Kehittyneissä maissa täysimetystä suositellaan perustaksi terveysongelmien ja kroonisten sairauksien ehkäisylle. h Kansantauteihin johtavat haitalliset elämäntavat alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa. h Terveyden riskitekijöillä on taipumus kasautua alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Tämä tutkimus opetti h Lähes kaikki suomalaisvauvat saavat synnytyssairaalassa oman äidin maitoa, mutta lisämaitoa saa silti yli kaksi kolmasosaa lapsista. Lisämaitoa saavien lasten täysimetyksen ja kokonaisimetyksen kesto on lyhyempi kuin pelkkää oman äidin maitoa saavilla lapsilla. h Suomalaisvauvojen yksinomaisen imetyksen kesto on keskimäärin 1,4 kuukautta, osittainen imetys jatkuu puolen vuoden ikään saakka, ensimmäisenä kiinteänä lisäruokana tarjotaan yleensä perunaa noin 3,5 kuukauden iässä. h Imeväisiässä suositusten mukaisesti ruokituksi tuli yleisimmin yli 30-vuotiaan, hyvin koulutetun ja tupakoimattoman äidin tyttövauva. h Lastenneuvoloiden ravitsemusneuvonnan haasteena on sosiaalisten riskiryhmien varhainen tunnistaminen ja heidän elämäntapojensa ohjaaminen ja tukeminen lapsen terveyttä rakentaviksi ja suojeleviksi. kauden aikana (34). Norjalaisessa kyselytutkimuksessa 21 % lapsista sai kiinteää lisäruokaa ennen neljän kuukauden ikää (35). Maidon ja maitovalmisteiden vahva asema suomalaisessa ruokavaliossa selittänee osittain niiden suositeltua varhaisemman käytön imeväistenkin ruokavaliossa, erityisesti maatalousvaltaisilla alueilla (Oulun seutu tässä tutkimuksessa). Äidin matalan koulutustason yhteys maitovalmisteiden varhaiseen aloitusikään imeväisten ruokavaliossa on havaittu myös muissa tutkimuksissa (36,37). Voimakkaiksi allergeeneiksi miellettyjä kalaa ja kananmunaa imeväiset saavat keskimäärin varhaisinta suositeltua aloitusikää myöhemmin, vaikka välttämisruokavaliosta ei ole osoitettu olevan hyötyä allergiariskin kannalta eikä sitä suositella (1). Äidin koulutus ja raskaudenaikainen tupakointi olivat imeväisten ruokintatapoja vahvimmin määrittävät sosiodemografiset tekijät samansuuntaisesti kuin muissa länsimaissa tehdyissä tutkimuksissa (15,18,23,28,35,37). Myös äidin nuori ikä oli usean suosituksiin nähden epäedullisen ruokintatavan itsenäinen riskitekijä. Äidin ikä ja koulutustaso tosin kulkevat usein käsi kädessä; useimmilla äideistä iän lisääntyessä myös koulutustaso kasvaa. Suomalaiset poikavauvat näyttävät saavan hiukan tytöistä poikkeavan ravintoaltistustaustan elämänkaarelleen. Pojat saavat ensimmäisen lisäruokansa ja myös ensimmäisen liharuokansa aikaisemmin kuin tytöt, mikä on ensimmäisen lisäruoan osalta havaittu myös esimerkiksi Norjassa (35). Sukupuolten välisiä ruokintaeroja havaittiin myös sosiaali- ja terveysministeriön uudessa imeväisruokintaselvityksessä; tyttöjen rintaruokinta ja erityisesti täysimetys oli useimmissa ikäryhmissä hieman yleisempää kuin poikien (23). Olisi kiinnostavaa tutkia, heijastaako ilmiö vanhempien tai jopa neuvolahenkilökunnan piilotajuisia odotuksia poikien nopeammasta kasvusta. Imeväisen suoliston immuunipuolustusjärjestelmä kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Uusien ruoka-aineiden aiheuttama immunologinen vaste vaihtelee mitä luultavimmin suoliston kehitysvaiheesta riippuen. On mahdollista, että epäedullisesti ajoittunut ravintoperäinen altiste voi häiritä imeväisen normaalin immuunipuolustuksen kehittymistä ja lisätä autoimmuunitautien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskiä (38). Tutkimuksessamme käytetyt lomakkeet eivät tuottaneet tietoa imeväisten ruoankäytön määrästä, mutta tällainen tieto olisi tärkeää ravintoaltisteiden ja sairauksien välisiä kausaalisuhteita arvioitaessa. Lisäksi jatkossa tulisi selvittää, onko tietyn ruoka-aineen aloitusikä yhteydessä sen jatkuvaan säännölliseen kulutukseen. Ruokailutottumusten sosiodemografiset erot alkavat kehittyä jo raskausaikana (17), ja lapsena opitut ruokailutottumukset ovat suhteellisen pysyviä (13,14). Tulevan sukupolven kansansairauksien ravintoperäisiä riskitekijöitä määritellään vahvasti lapsiperheiden keittiöissä, ja siksi neuvolaa ei pidä väheksyä ravitsemusvalistuksen vaikutuskanavana. Tämä seikka olisi muistettava myös terveydenhuollon resursseja määriteltäessä. Kirjallisuutta 1 Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto, Anderson JW, Johnstone BM, Remley DT. Breastfeeding and cognitive development: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 1999;70: van Odijk J, Kull I, Borres MP ym. Breastfeeding and allergic disease: a multidisciplinary review of the literature ( ) on the mode of early feeding in infancy and its impact on later atopic manifestations. Allergy 2003;58: Arenz S, Ruckerl R, Koletzko B, von Kries R. Breast-feeding and childhood obesity a systematic review. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28: Owen CG, Martin RM, Whincup PH ym. The effect of breastfeeding on mean body mass index throughout life: a quantitative review of published and unpublished observational evidence. Am J Clin Nutr 2005;82: Ivarsson A, Hernell O, Stenlund H, Persson LÅ. Breast-feeding protects against celiac disease. Am J Clin Nutr 2002;75: Owen CG, Whincup PH, Gilg JA, Cook DG. Effect of breast feeding in infancy on blood pressure in later life: systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;327: Martin RM, Davey Smith G ym. Breastfeeding and cardiovascular mortality: the Boyd Orr cohort and a systematic review with meta-analysis. Eur Heart J 2004;25: Virtanen SM, Knip M. Nutritional risk predictors of β cell autoimmunity and type 1 diabetes at a young age. Am J Clin Nutr 2003;78: WHO/UNICEF. Protecting, promoting and supporting breastfeeding. The special role of maternity services. A Joint WHO/UNICEF Statement. Geneva: World Health Organization, STAKES. Vauvamyönteisyys-ohjelma. Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadunkehittämiseen, Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, Patrick H, Nicklas TA. A review of family and social determinants of children s eating patterns and diet quality. J Am Coll Nutr 2005;24: Mikkilä V, Räsänen L, Raitakari OT, Pietinen P, Viikari J. Consistent dietary patterns identified from childhood to adulthood: the cardiovascular risk in Young Finns Study. Br J Nutr 2005;93: Dubois L, Girard M. Social inequalities in infant feeding during the first year of life. The Longitudinal Study of Child Development in Québec (LSCDQ ). Pub Health Nutr 2003;6: Gissler M, Rahkonen O, Järvelin MR, Hemminki E. Social class differences in health until the age of seven years among the Finnish 1987 birth cohort. Soc Sci Med 1998;46: Erkkola M, Karppinen M, Järvinen A, Knip M, Virtanen SM. Folate, vitamin D, and iron intakes are low among pregnant Finnish women. Eur J Clin Nutr 1998;52:
7 18 Erkkola M, Pigg H-M, Virta-Autio P ym. Infant feeding patterns in the Finnish type 1 diabetes prediction and prevention nutrition study cohort. Eur J Clin Nutr 2005;59: Valtakunnalliset DIPP -kotisivut DIPP-ravintotutkimus. edistaminen/yksikot/ravitsemusyksikko/ravinto_ja_diabetes/dipp-ravintotutkimus/ 21 Ilonen J. Tyypin 1 diabetes ja geenit. Duodecim 2004;120: STAKES/StakesTieto. Sosiaali- ja terveystilastot. Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet tiedonantajapalaute 15/ Hasunen K, Ryynänen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19. Helsinki, Hasunen K. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2001:12. Helsinki, Hasunen K, Heinonen K, Lyytikäinen A, Sairanen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1996:2. Helsinki, Ekström A, Widström A-M, Nissen E. Duration of breastfeeding in Swedish primiparous and multiparous women. Journal of Human Lactation 2003;19: Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää A-L ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow's milk allergy: A prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Michaelsen KF, Sauer Larsen P, Lykke Thomsen B, Samuelson G. The Copenhagen cohort study on infant nutrition and growth: duration of breast feeding and influencing factors. Acta Paediatr 1997;83: UNICEF. Breastfeeding: foundation for a healthy future. Copenhagen: UNICEF Geneva Region, WHO. Global Strategy for Infant and Young Child Feeding. Geneva: World Health Organization, Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lyytikäinen A, Nurttila A, Peltola T. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:7. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Piirainen T, Isolauri E, Huurre A, Hoppu U, Laitinen K. Ravitsemus- ja terveysneuvonta äitiys- ja lastenneuvoloissa. Suom Lääkäril 2004;59: Hofvander Y. Breastfeeding and the Baby Friendly Hospital Initiative (BFHI): Organization, response and outcome in Sweden and other countries. Acta Paediatr 2005;94: Brekke HK, Ludvigsson JF, van Odijk J, Ludvigsson J. Breastfeeding and introduction of solid foods in Swedish infants: the All Babies in Southeast Sweden study. Br J Nutr 2005;94: Lande B, Andersen LF, Baerug A ym. Infant feeding practices and associated factors in the first six months of life: the Norwegian infant nutrition survey. Acta Paediatr 2003;92: Ummarino M, Albano F, De Marco G ym. Short duration of breastfeeding and early introduction of cow s milk as a result of mothers low level of education. Acta Paediatr 2003;441: Vingraite J, Bartkeviciute R, Michaelsen KF. A cohort study of term infants from Vilnius, Lithuania: feeding patterns. Acta Paediatr 2004;93: Virtanen SM, Kenward MG, Erkkola M ym. Age at introduction of new foods and advanced beta-cell autoimmunity in young children with HLA-conferred susceptibility to type 1 diabetes. Diabetologia 2006;49: Maijaliisa Erkkola FT, ravintotutkija Kansanterveyslaitos, terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, ravitsemustieteen osasto maijaliisa.erkkola@dlc.fi Carina Kronberg-Kippilä ETM, ravintotutkija Kansanterveyslaitos, terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Mikael Knip LKT, professori Hyks, Lasten ja nuorten sairaala Tays, lastenklinikka Suvi Virtanen LT, professori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos Tays, tutkimusyksikkö Kansanterveyslaitos, terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto English summary Hospital feeding, breastfeeding and weaning in the Finnish Diabetes Prediction and Prevention Nutrition Study Background We set out to assess the type of hospital feeding, breast feeding and the age of the infant when there was introduction of complementary foods. Furthermore, we sought to identify the major influencing sociodemographic determinants of these parameters. Methods A prospective birth cohort of 3565 infants with increased risk of type 1 diabetes was recruited between from the university hospitals of Oulu and Tampere. The families completed a follow-up form at home on the age at introduction of new foods and, on each visit, they also filled in a structured dietary questionnaire. Results In the maternity ward, 99% of infants were breastfed. Infant formula was given to 9% and donated breast milk to 74% of the children. The median duration of exclusive breastfeeding was 1.4 months, and every second baby was still receiving breast milk at the age of six months. High maternal education, older maternal age, non-smoking mother, living in the south of the country, and female gender of the baby were predictive factors for a later introduction of the first complementary food. Conclusions The goals of infant feeding have not yet been achieved in Finland. Maternal education, age and smoking habits are the strongest determinants of infant feeding. Maijaliisa Erkkola Ph.D. Nutrition Unit, Department of Health Promotion and Chronic Disease Prevention National Public Health Institute Division of Nutrition, University of Helsinki maijaliisa.erkkola@dlc.fi Carina Kronberg-Kippilä Mikael Knip Suvi M. Virtanen Kiitämme hyvästä yhteistyöstä DIPP-tutkimukseen osallistuneita perheitä, Oulun ja Tampereen DIPP-tutkimuslääkäreitä ja -hoitajia sekä DIPP-projektin johtoryhmään kuuluvia professori Olli Simelliä ja dosentti Jorma Ilosta. Kiitämme myös ravintotutkimusaineiston työstämiseen osallistuneita ravintotutkijoita Suvi Ahosta, Tuula Arkkolaa, Mirva Koreasaloa, Liisa Uusitaloa ja Minna Pekkalaa. 5035
Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015
Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset
LisätiedotImetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma
Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi
LisätiedotRintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa
Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan
LisätiedotImeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori
Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset Suvi Virtanen, tutkimusprofessori 1 Sisältö Suositukset imeväiselle Uuden suosituksen taustaa Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Imettävän
LisätiedotUUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005
UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen
LisätiedotLasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotKansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille
Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Kirsi Otronen 8.3.2018 7.3.2018 Kirsi Otronen 1 Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Painettuna THL:n
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201306101113
LisätiedotImeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä
Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä Kansallinen imetyksen edistämisseminaari 26.2.2018 Erikoistutkija Heli Kuusipalo 12.3.2018 Marja-Leena Ovaskainen, Meri Rova 1 WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden
LisätiedotToimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL
Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava
LisätiedotImeväisiän ruokavalio
Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotRASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015
RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen
LisätiedotMaidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä
Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset
LisätiedotVANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ
VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ Heidi Nyberg Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotOnnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö
Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö SISÄLLYS 1. HYVÄ ISOVANHEMPI 2. IMEVÄISIKÄISEN RINTARUOKINTA 3. IMETYKSEN HYÖDYT IMEVÄISIKÄISELLE JA
LisätiedotIMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia
IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia Onnistunut imetys vaatii monenlaista Imetys on perheen oma valinta, joka perustuu parhaan mahdollisen tiedon lisäksi tunteisiin, tapoihin,
LisätiedotImeväisikäisten ruokinta
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19 Kaija Hasunen, Sanna Ryynänen Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 Imeväisikäisten ruokinta Suomessa
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotSoseista sormiruokaan
Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta
Lisätiedot1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.
1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &
LisätiedotKATSAUS. Rintaruokinta ja kasvu. Leena Salmenperä
KATSAUS Rintaruokinta ja kasvu Leena Salmenperä Rintaruokintaa tulee tukea ja edistää, koska se on kiistatta hyväksi lapsen terveydelle. Neuvolassa rintaruokinnan riittävyyttä seurataan kasvukäyrien avulla.
Lisätiedot10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN
10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään
LisätiedotSEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS
SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotTARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA
TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA MAITOMÄÄRÄT HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Maitomäärä vaihtelee suuresti eri äideille Terve, täysiaikainen lapsi pärjää hienosti, kunhan saa imeä tiheästi, ja äidin
LisätiedotRuoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus
Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotHyvän kasvun avaimet seurantatutkimus (the STEPS Study)
Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus (the STEPS Study) Dosentti, tutkimusjohtaja Hanna Lagström Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Järki & Tunne Mieli 2015 päivät 11.-12.2.2015 11.2.2015/HL Miksi tarvitaan
LisätiedotVanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta
Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin
LisätiedotImetyksen edistäminen Suomessa
Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä Imetyksen edistäminen Suomessa Helsinki 2009 National Institute for Health and Welfare Julkaisija-Utgivare-Publisher Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotLAPSEN RAVITSEMUS. Mikael Knip Lastentautiopin professori. Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS
LAPSEN RAVITSEMUS Mikael Knip Lastentautiopin professori Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS TERVEELLISEN RAVINNON TAVOITTEET Optimaalinen kasvu Puutostautien
LisätiedotMAAILMAN IMETYSVIIKKO POHJOISMAISSA 16. 22.10.2006
MAAILMAN IMETYSVIIKKO POHJOISMAISSA 16. 22.10.2006 Maailman imetysviikkoa vietetään Pohjoismaissa perinteisesti viikolla 42. Tänä vuonna kansainvälisen viikon teema on Code Watch - 25 Years of Protecting
LisätiedotTÄYSIMETYSTÄ EDISTÄVÄT JA ESTÄVÄT TEKIJÄT
TÄYSIMETYSTÄ EDISTÄVÄT JA ESTÄVÄT TEKIJÄT Kirjallisuuskatsaus Fanny Kaivonen Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotVAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA
VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA OHJELMA IMETYSOHJAUKSEN JATKUVAAN LAADUN KEHITTÄMISEEN WHO&UNICEF: BABY FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE STAKES, 1994 Vauvamyönteisyys -ohjelma imetysohjauksen selvittämiseksi neuvolassa
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotIMEVÄISIKÄISTEN RUOKAVALIO JA SEN YHTEYS KELIAKIAVASTA- AINEISIIN
IMEVÄISIKÄISTEN RUOKAVALIO JA SEN YHTEYS KELIAKIAVASTA- AINEISIIN Salla Mustonen Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Marraskuu 2013
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotImeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010
Liisa Uusitalo Heidi Nyberg Marjaana Pelkonen Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Tuovi Hakulinen-Viitanen Suvi Virtanen Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010 RAPORTTI 8 2012 Raportteja 8/2012 Liisa Uusitalo,
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Asiasanat: D-vitamiini, imetys, imeväisikäiset, äidinmaidonkorvikkeet, ravitsemus,
TIIVISTELMÄ Hasunen Kaija. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2000. Helsinki, 2002. 71 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, ISSN 1236-2115; 2001:12.) ISBN 952-00-1067-X Talvella 2000
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotVanhempien neuvolalta imetykseen saama ja toivoma tuki
Vanhempien neuvolalta imetykseen saama ja toivoma tuki Neuvolassa kyllä tuetaan ja varmasti saisin enemmänkin apua, jos osaisin vain sitä tarkemmin pyytää. Henna Malvalehto Pro gradu -tutkielma Tampereen
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotMitä ruokaa imeväiselle?
TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, kirsi.laitinen@utu.fi MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Mitä ruokaa imeväiselle?
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotIMETYSOHJAUS KUOPION NEUVOLOISSA ASIAKKAIDEN JA TERVEYDENHOITAJIEN NÄKÖKULMISTA
IMETYSOHJAUS KUOPION NEUVOLOISSA ASIAKKAIDEN JA TERVEYDENHOITAJIEN NÄKÖKULMISTA Katriina Karvosenoja Pro gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40
LisätiedotMitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013
Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym
LisätiedotALLE YKSIVUOTIAAN RAVITSEMUS
Elina Heikkinen Hanna Wilska ALLE YKSIVUOTIAAN RAVITSEMUS Opaslehtinen vanhemmille Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 12.11.2013 Tekijä(t) Elina
LisätiedotMITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta
MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta 1 Tämä opas on tarkoitettu Teille vanhemmille, joille alle yksivuotiaan ravitsemukseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Opaslehtiseen
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
Lisätiedottapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta
Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai
LisätiedotVarhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen
Sari Niinistö, Leena Hakola, Maija Miettinen ja Suvi Virtanen Varhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen Tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat perimä ja ympäristö, mukaan
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotRuoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys
Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto
LisätiedotImeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä
Tieteessä katsaus Sari Laine LL Turun yliopisto, Lastentautioppi sttlai@utu.fi URSULA SCHWAB apulaisprofessori (ravitsemusterapia) Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Lääketieteen laitos, kansanterveystieteen
LisätiedotImetysohjausmateriaali ja sen käyttäminen imetysohjauksen tukena äitiys- ja lastenneuvoloissa
Imetysohjausmateriaali ja sen käyttäminen imetysohjauksen tukena äitiys- ja lastenneuvoloissa Vasama, Maria Väyrynen, Elisa 2009 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Liite 1 Suomenkielisen nimiösivun
LisätiedotRavinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia
Katsaus tieteessä Liisa Uusitalo FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto liisa.uusitalo@thl.fi Sari Niinistö ETM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
LisätiedotRavitsemuksen vaikutus vauvan fyysiseen kasvuun ja kehitykseen
Ravitsemuksen vaikutus vauvan fyysiseen kasvuun ja kehitykseen Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Jaana Roini Titta Viinikainen Opinnäytetyö Syyskuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja
LisätiedotKeskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP
Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP Wien 2008 ILCA & VELB Conference 30.9.-3.10.2008 Austria Center Wien 9 osallistujaa Suomesta konferenssiin
LisätiedotÄidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka
Äidinmaidon koostumus Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka 8.3.2017 Rintamaito optimaalista ravintoa D-vitamiini edistää raudan, kalkin ja B12- vitamiinin imeytymistä runsaasti
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotLINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES
LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea
LisätiedotKohti onnistunutta imetystä
Kohti onnistunutta imetystä Imetyksen alkupäivistä vauvaa odottavalle perheelle Syntyessään vauva siirtyy kohdun lämpimästä suojasta ulkomaailmaan teidän vanhempien hoivattavaksi. Imetys on ravinnon lisäksi
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotImetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa
.. Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa Opinnäytetyön esitys.. Rosa Lehtomäki & Silja Rentola Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Tarkoituksena oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimeksiantona
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotKASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU
KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotIHANA(N VAIKEA) IMETYS. Tietopaketti terveen ja täysiaikaisen vauvan imetyksestä
IHANA(N VAIKEA) IMETYS Tietopaketti terveen ja täysiaikaisen vauvan imetyksestä Lukijalle Imetystietopaketti tarjoaa tutkittua tietoa imetyksestä ja sen terveydellisistä eduista. Jo odotusaikana on hyvä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotImetysohjelmat terveydenhuollossa
Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
Lisätiedot