Mitä ruokaa imeväiselle?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä ruokaa imeväiselle?"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Mitä ruokaa imeväiselle? Imeväisiässä äidinmaito, tai sen ollessa riittämätöntä äidinmaidonkorvikkeet, ovat ainoaa ravintoa ensimmäisten elinkuukausien ajan. Kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4 6 kuukauden iässä, ja rinta- tai korvikeruokinta jatkuu vuoden ikään saakka. Imeväisen ravitsemukseen on tarjolla laaja teollinen tuotevalikoima erilaisia lastenruokavalmisteita. Lainsäädäntö asettaa rajoitukset ja vaatimukset valmisteiden koostumukselle ja markkinoinnille. Yhä useampaa imeväisikäisen ravitsemukseen tarkoitettua tuotetta on täydennetty terveyttä edistävillä funktionaalisilla ainesosilla. Koostumukseltaan eroavat tuotteet voivat aiheuttaa hämmennystä kuluttajissa ja lisätä tiedusteluja terveydenhuollon henkilökunnalle niiden käyttötarkoituksesta. ULLA HOPPU FT, tutkija ERIKA ISOLAURI professori, lastentautien erikoislääkäri lastentautioppi TYKS, lastenklinikka VERTAISARVIOITU VV Äidinmaito on imeväisen eli alle 12 kuukauden ikäisen lapsen pääravintoa. Ensimmäisen 6 kuukauden ajaksi suositellaan täysimetystä, jonka jälkeen imetys jatkuu osittaisena kiinteän ruuan antamisen ohella ainakin vuoden ikään saakka (1) tai perheen halutessa 2 vuoden ikään (2). Imetyksen hyödyt sekä äidin että kehittyvän lapsen terveydelle tunnetaan hyvin (3), minkä vuoksi rintaruokintaa halutaan edistää tarjoamalla terveydenhuollon kautta tukea ja ohjausta (4). Imetyssuositukset eivät toteudu Suomessa, sillä täysimetyksen kesto on keskimäärin alle 2 kuukautta ja osittainen imetys jatkuu 7 kuukauden ikään saakka (5,6). Imetyksen edistämistä tukee huhtikuussa 2010 voimaan tullut asetus (7), joka tarkensi äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden tiedotusaineistojen sisältöä ja jakelua koskevia määräyksiä. Valmistajien tekemien tiedotusaineistojen tulee olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjallisesti hyväksymiä. Tiedotusaineiston jakelun tulee tapahtua ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisen kautta vain niille, joille sen arvioidaan olevan tarpeen. Uutta on, että asetus sallii korvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden pakkaus- ja ravintoarvotietojen julkaisemisen internetissä esimerkiksi valmistajan sivuilla. Tiedot ovat siis kuluttajien saatavilla aiempaa helpommin. Sekä äidinmaidonkorvikkeiden että vieroitusvalmisteiden valmistusaineet ja ravintoainepitoisuudet on tarkoin rajattu lainsäädännössä (8). Lisäruoat laajentavat imeväisikäisen ruokavaliota 4 6 kuukauden iästä alkaen. Itse valmistetut soseet ja puurot ovat ravitsemuksellisesti riittäviä äidinmaidon ohella. Myös maku- ja ruokatottumukset muovautuvat, kun lapsi totuttelee kotiruokaan. Tähän ravitsemusvaiheeseen on tarjolla myös erilaisia ruokavalmisteita, kuten soseita ja puuroja. Tuotevalikoima on laaja ja valmisteiden käyttö yleistä, sillä lähes kaikki 1-vuotiaat lapset syövät jotakin teollista lastenruokaa (5). Lääkärilehdessä on aiemmin kuvattu äidinmaidonkorvikkeiden ja imeväisen erityisvalmisteiden koostumusta (9). Tämän katsauksen tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa korvikkeista ja imeväisikäiselle suunnattujen lastenruokatuotteiden koostumuksesta sekä pohtia tuotteiden välisiä eroja suhteessa imeväisikäisen ravitsemussuosituksiin. Tarkoituksena on selventää terveydenhuollon asiantuntijoille näiden tuotteiden käyttöä ja tarkoitusta. Imeväisen ravitsemus Imeväisikäisten ravitsemusta koskevien suositusten (1) mukaisesti kaikki lapset tarvitsevat äidinmaidon lisäksi kiinteää lisäruokaa viimeistään puolen vuoden iästä lähtien (kuvio 1). Jos äidinmaitoa on niukasti tai lapsen kasvu ja kehitys vaativat, voi kiinteät lisäruoat aloittaa yksilöllisesti jo 4 kuukauden iässä kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla. Ruokavalio laajenee iän myötä, ja yli 5 kuukauden ikäiselle voi antaa lihaa sisältäviä soseita sekä viljasta valmistettuja puuroja. Kalaa suositellaan 6 kuukauden iästä eteenpäin ja leipää yli 10 kuukauden ikäiselle. Tavallisten maitotuotteiden aloittaminen tapahtuu vähitellen kuukauden iässä. Kivennäisaine- ja vitamiinilisistä imeväisikäinen lapsi tarvitsee ainoastaan D-vitamiinia, jonka annosteluun on erilliset suositukset. 3029

2 KIRJALLISUUTTA 1 Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki WHO/UNICEF/USAID. Indicators for assessing infant and young child feeding practices PART I. World Health Organization 2008; Ip S, Chung M, Raman G ym. Breastfeeding and maternal and infant health outcomes in developed countries. Evid Rep Technol Assess (Full Rep) 2007;153: Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2009:32. 5 Kyttälä P, Ovaskainen M, Kronberg-Kippilä C ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisu 2008;B32: Hasunen K, Ryynänen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta. STM 267/ Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta. KTM 1216/ Nermes M, Isolauri E, Ahola AJ, Laitinen K. Äidinmaidonkorvikkeiden tuotevalikoima monipuolistuu syntyykö valinnanvaikeuksia? Suom Lääkäril 2007;62: Ilmonen J, Isolauri E, Laitinen K. Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä. Suom Lääkäril 2007;40: Owen C, Martin R, Whincup P, Smith G, Cook D. Effect of infant feeding on the risk of obesity across the life course: a quantitative review of published evidence. Pediatrics 2005;11: Duncan B, Ey J, Holberg C, Wright A, Martinez F, Taussig L. Exclusive breast-feeding for at least 4 months protects against otitis media. Pediatrics 1993;91: Sadeharju K, Knip M, Virtanen SM ym. Finnish TRIGR Study Group. Maternal antibodies in breast milk protect the child from enterovirus infections. Pediatrics 2007;119: Kunz C, Rodriguez-Palmero M, Koletzko B, Jensen R. Nutritional and biochemical properties of human milk, Part I: General aspects, proteins, and carbohydrates. Clin Perinatol 1999;26: Omatoimisen syömisen harjoittelu tapahtuu imeväisen motorisen kehityksen mukaan. Purennan kehittymisen ja suun hienomotoriikan kannalta on tärkeää, että ruoan koostumus muuttuu iän mukana karkeammaksi. Ruoka- ja makutottumusten perusta muodostuu jo lapsuuden varhaisessa vaiheessa, joten imeväisiän monipuolisella ruokavaliolla ja säännöllisellä ateriarytmillä on merkitystä. Lastenruoat maustetaan miedosti, ja iän mukaan totuttelu mausteisiin tapahtuu esimerkiksi yrttimausteiden avulla. Alle 1-vuotiaan ruoassa ei tule käyttää suolaa, sillä se kuormittaa imeväisikäisen munuaisia. Suolan lisäksi suosituksiin on listattu yksittäisiä ruoka-aineita, kuten maksa ja nitraattipitoiset kasvikset, joita tulee välttää ensimmäisen ikävuoden aikana (1). Sen sijaan ruoka-aineiden turha välttäminen esimerkiksi allergian ennaltaehkäisemiseksi ei ole tarpeen. Virheellisiä ohjeita ruokien välttämisestä saattaa kuitenkin edelleen esiintyä (10). Kun äidinmaito ei riitä Äidinmaito lukuisine terveyshyötyineen (11,12,13) on imeväisen ravitsemuksen malli, jota äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet pyrkivät koostumukseltaan jäljittelemään. Täydellinen kopioiminen on mahdotonta, sillä äidinmaidon koostumus vaihtelee niin äitien välillä kuin yksittäisen imetyskerran aikana sekä imetyksen keston mukaan (14). Lisäksi tuotteisiin on mahdotonta jäljitellä kaikkia äidinmaidon komponentteja, kuten erilaisia puolustusja kasvutekijöitä (15). Jauhemaisten korvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden käyttöön voi liittyä riski saada bakteeri-infektio, jonka aiheuttajana on yleinen ympäristöperäinen bakteeri, Enterobacter sakazakii. Infektio voi ilmetä imeväisen aivokalvontulehduksena, verenmyrkytyksenä tai suolistotulehduksena ja saattaa johtaa jopa lapsen menehtymiseen. Infektiota voi esiintyä, jos jauheesta valmistettua tuotetta säilytetään käsittelyohjeiden vastaisesti. Infektioriskin pienentämiseksi on tärkeää huolehtia hyvästä valmistushygieniasta ja heittää syötön jälkeen pulloon jäänyt tuote pois (16). Äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet Terveille imeväisille, jotka eivät saa äidinmaitoa, tulisi antaa ensisijaisesti maitopohjaista äidinmaidonkorviketta (taulukko 1). Korvike on asetuksen mukaisesti valmistettu kokonaan lehmänmaidon proteiineista (8). Lehmänmaidon proteiini on muokattu korvikkeeseen hera-kaseiinisuhteen nostamiseksi. Lisäksi on saatavilla äidinmaidonkorvikkeita, joissa maitoproteiineja on osittain pilkottu (Nutrilon Hypo-Allergenic ja NAN H.A I). Nämä valmisteet on suunnattu korkean allergiariskin imeväisille, joiden vanhemmilla tai sisaruksilla on lääkärin toteama allerginen sairaus. Äidinmaidonkorvike määritellään elintarvikkeeksi, joka on tarkoitettu yksinään täyttämään imeväisen ravitsemukselliset tarpeet ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vieroitusvalmiste on tarkoitettu imeväisikäisen ravinnoksi 6 kk iästä alkaen, kun ravintoa täydennetään ja se muodostaa imeväisen pääasiallisen nesteosuuden jatkuvasti monipuolistuvassa ruokavaliossa (8). Äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden koostumukset poikkeavat hivenen toisistaan lähinnä energiaravintoaineiden osalta (taulukko 1). Suurin ero on raudan määrässä, joka on suurempi vieroitusvalmisteissa. Raudan tarve imeväisikäisellä kasvaa ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun sikiöaikana muodostuneet rautavarastot vähenevät imeväisen normaalin kasvun ja kehityksen myötä. Asetuksen (8) mukaan vieroitusvalmisteen tulee sisältää rautaa 0,14 0,5 mg / 100 kj, kun puolestaan äidinmaidonkorvikkeen rautapitoisuuden on oltava 0,07 0,3 mg / 100 kj. Äidinmaidonkorvikkeisiin ja vieroitusvalmisteisiin lisätään myös D-vitamiinia. Sille on säädetty pitoisuusrajat, kuten muillekin vitamiineille ja kivennäisaineille (8). Valmisteiden D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat (taulukko 1), mutta näillä pienillä eroilla ei oletettavasti ole käytännön merkitystä imeväisikäiselle. Nykyisen suosituksen mukaan alle 2-vuotiaalle lapselle tulee antaa D-vitamiinivalmistetta 2 viikon iästä lähtien 10 μg vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, erityisvalmistetta, vitaminoitua lastenvelliä, puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa (17). Funktionaaliset ainesosat Tutkimustulokset äidinmaidon terveysvaikutuksista ovat vaikuttaneet korvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden kehitykseen. Niiden koostumusta on täydennetty funktionaalisilla eli toiminnalli- 3030

3 TIETEESSÄ 15 Rodriguez-Palmero M, Koletzko B, Kunz C, Jensen R. Nutritional and biochemical properties of human milk: II. Lipids, micronutrients, and bioactive factors. Clin Perinatol 1999;26: Evira. Jauhemaisten äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden käyttö-ohjemerkinnät. et/valmistus_ja_myynti/erityisruo kavaliovalmisteet/lastenruoat/aidi nmaidon_korvikkeet_ja_vieroitusv almisteet/jauhemaisten_aidinmai donkorvikkeiden_ja_vieroitusvalmi steiden_kayttoohjemerkinnat/ 17 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Lasten, nuorten ja raskaana olevien sekä imettävien äitien D-vitamiinivalmisteiden käyttö varmistettava. (päivitetty ) otot/ 18 Marangoni F, Agostoni C, Lammardo AM ym. Polyunsaturated fatty acids in maternal plasma and in breast milk. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2002;65: Martinez M. Tissue levels of polyunsaturated fatty acids during early human development. J Pediatr 1992;120:S Birch E, Carlson S, Hoffman D ym. The DIAMOND (DHA Intake And Measurement Of Neural Development) Study: a doublemasked, randomized controlled clinical trial of the maturation of infant visual acuity as a function of the dietary level of docosahexaenoic acid. Am J Clin Nutr 2010;91: Drover J, Hoffman D, Castañeda Y, Morale S, Birch E. Three randomized controlled trials of early long-chain polyunsaturated fatty acid supplementation on means-end problem solving in 9-month-olds. Child Dev 2009;80: Forsyth J, Willatts P, Agostoni C, Bissenden J, Casaer P, Boehm G. Long chain polyunsaturated fatty acid supplementation in infant formula and blood pressure in later childhood: follow up of a randomised controlled trial. BMJ 2003:326; Koletzko B, Lien E, Agostoni C ym. World Association of Perinatal Medicine Dietary Guidelines Working Group. The roles of long-chain polyunsaturated fatty acids in pregnancy, lactation and infancy: review of current knowledge and consensus recommendations. J Perinat Med 2008;36: Sherman P, Cabana M, Gibson G ym. Potential roles and clinical utility of prebiotics in newborns, infants, and children: proceedings from a global prebiotic summit meeting, New York City, June 27-28, J Pediatr 2009;155:S TAULUKKO 1. Suomessa myynnissä olevien äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden koostumustietoja. Jauhemaisten valmisteiden osalta ravintosisältö jauheesta valmistetussa liuoksessa /100 ml. Tiedot kerätty valmistajien tuotetiedoista elokuussa Suositusikä, Energia, D-vitamiini, Rauta, Monityyd. kk kj/100 ml μg/100 ml mg/100 ml rasvahapot, g/100 ml Äidinmaidonkorvike BabySemp 1 1 käyttövalmis ,20 0,78 0,50 Holle 1 2 jauhe ,10 0,40 0,80 NAN 1 käyttövalmis ,10 0,41 0,70 NAN Pro 1 jauhe ,93 0,67 0,66 Nutrilon Standard 1 jauhe ,20 0,55 0,60 Nutrilon Standard 1 käyttövalmis ,20 0,55 0,60 Tutteli Plus 1 käyttövalmis ,50 0,35 0,60 Äidinmaidonkorvike allergiariskiselle 3 NAN H.A. 1 jauhe ,88 0,72 0,60 Nutrilon Hypo-Allergenic jauhe ,20 0,53 0,50 Vieroitusvalmiste BabySemp 2 1 käyttövalmis ,30 1,10 0,40 Holle 2 2 jauhe ,10 0,80 0,80 NAN 2 käyttövalmis ,03 0,83 0,60 NAN 2 Pro jauhe ,10 0,99 0,60 Nutrilon Standard 2 jauhe ,40 1,00 0,50 Nutrilon Standard 2 käyttövalmis ,40 1,00 0,50 Tutteli Plus 2 käyttövalmis ,50 0,70 0,50 Holle 3 2 jauhe ,20 0,90 0,70 1 Valmistajan ennakkotieto muuttuvasta koostumuksesta. 2 Luomutuote. 3 Proteiini osittain pilkottu, suunnattu allergiariskisille imeväisille. silla komponenteilla kuten pitkäketjuisilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla, nukleotideilla, prebiooteilla tai probiooteilla. Äidinmaidon pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot (18) ovat merkittäviä imeväisen kehitykselle (19). Näitä rasvahappoja on lisätty äidinmaidonkorvikkeisiin, ja tuotteiden terveysvaikutuksia imeväiseen on tutkittu käyttämällä vertailuryhmänä tavallista äidinmaidonkorviketta saaneita imeväisiä. Pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävien korvikkeiden käyttö voi vaikuttaa myönteisesti näkökykyyn (20), ongelmanratkaisukykyyn (21) ja verenpaineeseen myöhemmässä iässä (22). Nykyään lähes kaikki korvikkeet ja vieroitusvalmisteet sisältävät kyseisiä rasvahappoja. Eroja on lähinnä arakidonihapon (AA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA) keskinäisessä suhteessa. Molemmat rasvahapot ovat tärkeitä, mutta pitoisuutta oleellisempaa näyttäisi olevan, että valmiste sisältää kumpaakin rasvahappoa (23). Prebiootit ovat hiilihydraatteihin kuuluvia oligo- tai polysakkarideja, kuten galakto- ja fruktooligosakkarideja, joiden lisääminen äidinmaidonkorvikkeisiin ja vieroitusvalmisteisiin perustuu niiden kykyyn edistää suolistossa yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta (24). Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joita sisältävien valmisteiden on havaittu vähentävän imeväisten infektioita (25) sekä lyhentävän pikkulasten ripulitaudin kestoa (26) vaikuttamalla myönteisesti imeväisen suoliston mikrobistoon ja puolustuskykyyn. Myös nukleotidit vaikuttavat suotuisasti imeväisen suolistoon (27) ja vahvistavat puolustuskykyä (28). Tärkeä tekijä imeväisiän puolustusjärjestelmän kehitty- 3031

4 KUVIO 1. Imeväisikäisen (alle 12 kk) ruokintasuositukset ja teolliset lastenruokatuotteet ikäryhmittäin. Lisäksi annetaan D-vitamiinivalmistetta suosituksen mukaisesti. SUOSITUKSET 0 TÄYSIMETYS Äidinmaidonkorvikkeet TEOLLISET LASTENRUUAT 25 Rautava S, Salminen S, Isolauri E. Specific probiotics in reducing the risk of acute infections in infancy -a randomised, doubleblind, placebo-controlled study. Br J Nutr 2009;101: Chen CC, Kong MS, Lai MW ym. Probiotics have clinical, microbiologic, and immunologic efficacy in acute infectious diarrhea. Pediatr Infect Dis J 2010;29: Singhal A, Macfarlane G, Macfarlane S ym. Dietary nucleotides and fecal microbiota in formula-fed infants: a randomized controlled trial. Am J Clin Nutr 2008;87: Pickering L, Granoff D, Erickson J ym. Modulation of the immune system by human milk and infant formula containing nucleotides. Pediatrics 1998;101: Kalliomäki M, Isolauri E. Role of intestinal flora in the development of allergy. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2003;3: kasvikset, marjat ja hedelmät tarvittaessa äidinmaidonkorvike tarvittaessa kiinteä lisäruoka liha ja puuro kala Vellit (valmistettu kasviksista) Hedelmä-, marja- ja kasvissoseet Kasvis-, kala- ja lihasoseet Puurot ja vellit (sis. viljaa) Imeväisen jogurtti- ja rahkavalmisteet Lapsen ikä (kk) OSITTAINEN IMETYS KIINTEÄ LISÄRUOKA Vieroitusvalmisteet lehmänmaito, leipä ja tuoreraasteet Hedelmä- ja marjavalmisteet Liha-, kasvis- ja kalavalmisteet misessä on tasapainoinen suoliston mikrobikasvusto. Mikrobiston epätasapaino puolestaan on yhdistetty muun muassa allergisten sairauksien riskiin myöhemmällä iällä (29). Valmisteet erityistilanteisiin Imeväisten erityisvalmisteet kuuluvat kliinisiin ravintovalmisteisiin ja ovat erityisruokavaliovalmisteita (30). Nämä valmisteet on tarkoitettu imeväisille, joille ei voi sairauden tai muun syyn takia antaa terveelle imeväiselle tarkoitettua äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta. Lehmänmaitoallergian hoitoon tarkoitetut valmisteet ja niiden valinta on kuvattu yksityiskohtaisesti lasten ruoka-allergian hoitosuosituksessa (31). Maitoallergian hoitoon käytetään suosituksen mukaan ensisijaisesti valmisteita, joissa lehmänmaidon proteiini on pitkälle pilkottua eli hydrolysoitua (hera- tai kaseiinihydrolysaatti). Yli 6 kuukauden ikäiselle maitoallergiselle lapselle voidaan vaihtoehtoisesti antaa soijapohjaista valmistetta. Jos hydrolysaattivalmiste ei sovi, voidaan tarvittaessa käyttää aminohappopohjaista valmistetta (31). Muita imeväisille tarkoitettuja äidinmaidonkorvikkeen tapaan käytettäviä kliinisiä ravintovalmisteita ovat keskosille suunnatut valmisteet, ruoan takaisinvirtauksesta kärsiville lapsille suunnattu tuote (Nutrilon AR1) sekä vatsaoireisille suunnattu valmiste, jossa proteiini on osittain pilkottua, laktoosipitoisuus on matala ja rakenne sakeampi (Nutrilon Omneo 1). Tuotevalintaan vaaditaan tarkkuutta. On erittäin tärkeää huomioida, että maitoallergian hoitoon soveltuvat vain valmisteet, joissa maitoproteiini on pitkälle pilkottu. Koostumukseltaan eroavat tuotteet voivat aiheuttaa hämmennystä kuluttajissa ja lisätä tiedusteluja terveydenhuollon henkilökunnalle niiden käyttötarkoituksesta. Lisäruoka Lapsen energiantarpeen kasvaessa aloitetaan lisäruuat suositusten mukaisesti (kuvio 1). Imeväisikäisen suoliston puolustuskyky kypsyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Tällöin ruokaaine voi aiheuttaa reaktion, joka aktivoi virheellisesti puolustusjärjestelmän. Siksi epäedullisesti ajoittuneen ruoka-ainealtisteen on ajateltu häiritsevän puolustusvasteen kehittymistä ja altistavan autoimmuunitaudille, kuten tyypin 1 diabetekselle (32). Käytännössä lisäruokien aloittaminen imeväiselle tapahtuu usein suositusta aikaisemmin, alle 4 kuukauden iässä (33,34). Lisäruokien aloittaminen imetyksen aikana näyttäisi olevan tärkeää imeväisikäisen suoliston kehittymisen kannalta (35). Esimerkiksi rintaruokinnan jatkuminen gluteenipitoisen lisäruoan syömisen alkaessa pienentää lapsen riskiä sairastua keliakiaan (36). Toisaalta on näyttöä siitä, että ruoka-aineiden yliherkkyyden riski kasvaa, jos tiettyjen ruoka-aineiden aloittamista siirretään suosituksia myöhäisemmäksi (37). Esimerkiksi kalan käyttö aloitetaan yleisesti myöhään (33), jolloin monityydyttymättömien rasvahappojen riittävä saanti voi vaarantua ja puolustusvastetta säätelevien välittäjäaineiden tuotanto olla poikkeavaa. Herkkyyskausi ja altisteet ovat siten tärkeitä puolustusvasteen kypsymiselle. 3032

5 TIETEESSÄ 30Kauppa- ja ja teollisuusministeriön asetus kliinisistä ravintovalmisteista. KTM 406/ Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Lasten ruokaallergia. 2004, päivitetty Virtanen SM, Kenward MG, Erkkola M ym. Age at introduction of new foods and advanced beta cell autoimmunity in young children with HLAconferred susceptibility to type 1 diabetes. Diabetologia 2006;49: Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Knip M, Virtanen SM. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. Suom Lääkäril 2006;61: Piirainen T, Isolauri E, Huurre A, Hoppu U, Laitinen K. Ravitsemus- ja terveysneuvonta äitiysja lastenneuvoloissa. Suom Lääkäril 2004;19: Goldman SA. Modulation of the gastrointestinal tract of infants by human milk. Interfaces and interactions. An evolutionary perspective. J Nutr 2000;130:426S 31S. 36 Ivarsson A, Hernell O, Stenlund H, Persson LA. Breast-feeding protects against celiac disease. Am J Clin Nutr 2002;75: Nwaru BI, Erkkola M, Ahonen S ym. Age at the introduction of solid foods during the first year and allergic sensitization at age 5 years. Pediatrics 2010;125: Dangour AD, Dodhia SK, Hayter A, Allen E, Lock K, Uauy R. Nutritional quality of organic foods: a systemic review Am J Clin Nutr 2009;90: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös lastenruoista. KTM 789/ Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeissa ja alkoholijuomissa käytettävistä muista lisäaineista kuin makeutusaineista ja väreistä. KTM 752/ Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus lastenruokien torjuntaainejäämistä. 1215/ Sosiaali- ja terveysministeriö. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14; Marttaliitto ry. Ruokaseikkailu alkaa! Näin valmistat soseruokaa vauvalle. DVD SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Soseet, ateriat ja välipalavalmisteet Ensimmäiset lisäruoat ovat lapsen kehityksen mukaisesti pehmeitä, helposti nieltäviä soseita. Näiden soseiden tarkoituksena on toimia makuannoksina ja totuttaa lapsi syömään kiinteitä ruokia. Ruoat voi valmistaa itse soseuttamalla hedelmiä tai keitettyjä kasviksia, kuten perunaa ja porkkanaa. Eri kaupalliset valmistajat tarjoavat soseita, jotka on valmistettu yhdestä tai muutamasta erilaisesta miedon makuisesta kasviksesta, marjasta tai hedelmästä. Yleensä soseet, jotka on tarkoitettu 4 kuukauden iästä alkaen, sisältävät lisäksi vain vettä, tärkkelystä ja kasviöljyä. Useiden hedelmä- ja marjasoseiden koostumusta on kuitenkin täydennetty C-vitamiinilla ja joihinkin tuotteisiin on lisätty hedelmä- ja rypälesokeria. Tuotevalinnan kannalta eroa on lähinnä energiamäärissä, jotka vaihtelevat 100 grammassa tuotetta noin 200 kilojoulesta yli 400 kilojouleen riippuen pääsääntöisesti käytetyistä raaka-aineista. Lapsen kehityksen myötä kotitekoisen ruoan koostumusta voi karkeuttaa jättämällä soseisiin paloja sekä antamalla tuoreraasteita. Noin 5 6 kuukauden iästä alkaen tarkoitetuissa teollisissa lastenruoissa on pieniä pehmeitä paloja, makuvaihtoehdot monipuolistuvat ja tuotteissa voi olla mausteita, kuten tilliä. 8 kuukauden ikäisille suunnatuissa tuotteissa on pureskelua vaativia paloja ja mausteiden käyttö on yleisempää. Vuoden ikäisten lasten teolliset ruoat koostuvat entistä suuremmista paloista ja voivat sisältää suolaa. Useimmiten lastenruoissa on rapsi- tai rypsiöljyä, joiden lisäksi rasvakoostumusta voi olla täydennetty maissi- tai auringonkukkaöljyllä. Teolliset lasten jogurtit ja rahkavalmisteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi 5 6 kuukauden iästä alkaen, on valmistettu äidinmaidonkorvikkeen kaltaisesti. Maitoproteiinien, heran ja kaseiinin keskinäistä suhdetta on muutettu. Tavallisiin maitotuotteisiin totuttelu tapahtuu hapanmaitotuotteiden avulla noin 10 kuukauden iästä alkaen, ja vähitellen äidinmaito tai vieroitusvalmiste korvautuu kokonaan lehmänmaidolla noin vuoden iässä. On tärkeää kiinnittää huomiota maitolaatuun. Suosituksen mukaan lapselle annetaan rasvatonta maitoa, jolloin ruokaan lisätään pieni määrä öljyä tai margariinia päivittäin (1). Suomessa suosituksista huolimatta yleisimpänä maitona lapsille annetaan kevytmaitoa (33). Markkinoille on tullut myös yli 1-vuotiaille lapsille tarkoitettuja maitojuomia, joiden koostumusta on muutettu muun muassa vähentämällä proteiinin määrää verrattuna lehmänmaitoon (Muksu maitojuoma PLUS ja Nan 3 juniorimaitojuoma). Vellit ja puurot Äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden ohella imeväisen ruokintaan on tarjolla vellejä, jotka nestemäisen rakenteensa vuoksi voidaan antaa pulloruokintana. Valtakunnallisen imeväisikäisten ruokinnasta tehdyn selvityksen (6) mukaan jo alle 4 kuukauden ikäisistä 12 % sai vellejä ja 4 kuukauden iässä päivittäin lähes joka neljäs. Markkinoilla olevat vellit, joita voi antaa 4 kuukauden iästä alkaen, ovat luontaisesti gluteenittomia ja viljan sijaan sisältävät kasviksia (porkkana, peruna, maissi). Teollisten vellien maitopohja vastaa proteiinikoostumukseltaan tavanomaista äidinmaidonkorviketta. Yli 5 kuukauden ikäisten velleissä viljaa on noin 5 %, kun saman ikäisille tarkoitetuissa puuroissa viljan osuus on keskimäärin %. Teollisten puurojen ja vellien tuotevalikoima on laajin yli 5 6 kuukauden ikäisille tarkoitettujen tuotteiden osalta. Ensipuuroiksi tarkoitetut tuotteet on useimmiten valmistettu yhtä tai useampaa viljaa sisältävästä jauhoseoksesta, ja rakenne on pehmeä. Teollisten lastenpuurojen koostumus muuttuu käyttöiän myötä karkeammaksi, kun jauhojen ohella puurojen valmistukseen käytetään leseitä, hiutaleita tai suurimoita. Lisäksi valmistajat ovat täydentäneet joitakin puuroja kuivatuilla hedelmä- tai marjapaloilla. Teolliset lastenpuurot ja -vellit ovat vitaminoituja, ja lisäksi muutamiin tuotteisiin on lisätty prebiootteja. Vain muutaman puurojauheen koostumusta on täydennetty probiooteilla. Erityisruokavalioita varten on kehitetty puuroja, jotka ovat gluteenittomia ja maidottomia. Teolliset puurot ovat suosittuja helppokäyttöisyytensä takia. Puuroja voi kuitenkin valmistaa myös itse hiutaleista, jauhoista ja suurimoista. Kotitekoiset puurot keitetään veteen, eikä puuroon lisätä suolaa. Puuroateriaa täydentämään sopivat marjat ja hedelmät, ja aterian lopuksi annetaan rintamaito tai äidinmaidonkorvike (1). Lopuksi Imeväisikäisen ravitsemukseen tarkoitetut tuotteet muodostavat laajan valikoiman. Etenkin 3033

6 Kotona valmistettu, monipuolinen ruoka vastaa lapsen ravitsemustarpeita. korvikkeista ja vieroitusvalmisteista on vaikea löytää selkeitä eroja, jotka vaikuttaisivat tuotteen valintaan. Eroja on lähinnä erityisominaisuuksissa, joiden tarkoituksena on vastata erityistarpeita tietyissä kohderyhmissä, kuten allergiariskin omaavilla. Lisäruokien osalta teollisten lastenruokien valikoima on monipuolinen, ja valmistajat opastavat ruokatuotteiden valintaa jaottelemalla tuotteet eri ikäryhmän tarpeita vastaaviksi ryhmiksi. Funktionaalisilla komponenteilla täydennettyjen lastenruokien valikoima tulee todennäköisesti laajenemaan ja usean eri tuotteen samanaikainen käyttö lisääntymään, jolloin eri yhdisteiden yhteisvaikutukset ja mahdolliset hyödyt tulee selvittää. Tuotteiden valikoimaan kuuluu myös luomuvaihtoehtoja kuluttajille, joille ekologiset ja eettiset periaatteet ovat tärkeitä elintarvikkeita valitessa. Toistaiseksi ei ole näyttöä, että luonnonmukainen tuotanto vaikuttaisi kyseisistä raakaaineista valmistettujen ruokien ravintosisältöön (38). Kaikkien lastenruokien osalta on lainsäädännössä tarkoin rajattu koostumusvaatimukset (39) ja asetettu lisäaineiden suhteen enimmäismäärät (40). Myös torjunta-aineiden osalta on tiukat rajat (41). Siten tuotteet ovat turvallisia myös ilman luonnonmukaista valmistustapaa. Imeväisikäisen ravitsemusta ohjaavat suositukset, jotka ovat muuttuneet vuosien aikana. Ravitsemusohjauksessa korostuvat yksilöllisyys ja joustavuus (42). Lähtökohtana toimivat tällöin perheiden omat toiveet ja tarpeet, jotka on otettava huomioon. Erityisesti ohjausta ja tukea tarvitsevat nuoret äidit, joiden koulutustaso on matala. Teollisten lastenruokatuotteiden käytön yleistyessä myös terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään valveutuneisuutta tuotetiedoista. Etenkin laajan tuotevalikoiman aiheuttama valinnanvaikeus luo haasteen, johon tietoa tarvitaan. Ohjaustilanteissa on hyvä muistuttaa vanhempia mahdollisuudesta valmistaa lastenruoat itse ja tarjota siihen tarvittavaa opastusta. Esimerkiksi Marttaliitto on julkaissut DVD:n soseruokien valmistamisesta (43). Monipuolisesti syövä, terve imeväinen ei tarvitse vitaminoituja ruokatuotteita täyttämään saantisuosituksia, lukuun ottamatta äidinmaidonkorviketta rintaruokinnan ollessa riittämätöntä. Kotona valmistettu, iänmukainen, vaihteleva ja monipuolinen ruoka vastaa lapsen ravitsemustarpeita. Imeväisille tarkoitetut teolliset valmisruuat ovat myös hyvä ja helppokäyttöinen vaihtoehto lapsen ruokavalioon. Kiitokset Artikkeliin liittyvää tutkimusaineistoa on tuotettu Juho Vainion säätiön ja Kelan myöntämillä määrärahoilla. English summary > in english How to feed infant? 3034

7 TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede ULLA HOPPU FT, tutkija ERIKA ISOLAURI professori, lastentautien erikoislääkäri lastentautioppi TYKS, lastenklinikka ENGLISH SUMMARY How to feed infant? Breast milk is optimal and sole nutrition for infant for the first 6 months of life. At this age the metabolic demand of the infant is increased and along with the limited nutrient stores inclusion of solid foods to the diet is necessary. Breast milk remains the principle source of nutrition for the first twelve months. In cases when breast milk is not available at all or in sufficient amounts the nutrition of the baby during this vulnerable period of growth and development is secured by infant formula. Also other commercial food products are widely available for infant nutrition these including fruit and vegetable purees, complete meals and porridges. Foods designed for infants are under strict regulatory laws the ingredients and nutrient content carefully defined. Nevertheless a wide range of different products are available to the consumers challenging the abilities of both health care professionals and parents to choose the right products for their infants. The situation is further complicated by availability of functional infant foods. Functional food has by definition healthpromoting properties beyond the basic function of supplying nutrients. Examples include polyunsaturated fatty acids, probiotics and prebiotics. Probiotics are defined as live microorganisms which when administered in adequate amounts confer a health benefit on the host and prebiotics in turn are defined as non-digestible food ingredients that stimulate the growth and activity of bacteria in the digestive system in ways that are beneficial to health. Further, specific infant food products have been developed for a variety of conditions and diseases like cow s milk allergy and abdominal discomfort. Considering the vast on-going research in the area, the availability of the functional and specific food products for infant nutrition may be anticipated to be broadened in the near future. This review outlines the principles of infant nutrition with particular focus in describing different products and their properties commercially available for the age group with reference to dietary recommendations and product legislation. This knowledge along with nutritional counselling skills are necessary for the health care professionals particularly since international code for breast-feeding calls for professional support and advice on breast-feeding and also on infant food products to the parents. The advice given should also include an awareness of the fact that although commercial food products are widely available and used by the parents, homemade foods can be equally suitable to infant nutrition except for commercial infant formula that is necessary if breast-feeding is unsuccessful. Above all, along with the modern nutritional guidelines individualised nutrition is called for to satisfy the metabolic needs of the infant. 3034a

Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä

Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä Kansallinen imetyksen edistämisseminaari 26.2.2018 Erikoistutkija Heli Kuusipalo 12.3.2018 Marja-Leena Ovaskainen, Meri Rova 1 WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden

Lisätiedot

Imeväisiän ruokavalio

Imeväisiän ruokavalio Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Lastenruokalainsäädäntö ja sen tulevaisuuden näkymät. Lastenruokakoulutus 30.10.2012 Anna Lemström MMM/ELO

Lastenruokalainsäädäntö ja sen tulevaisuuden näkymät. Lastenruokakoulutus 30.10.2012 Anna Lemström MMM/ELO Lastenruokalainsäädäntö ja sen tulevaisuuden näkymät Lastenruokakoulutus 30.10.2012 Anna Lemström MMM/ELO Erityisruokavaliovalmisteet...ovat elintarvikkeita, jotka erityisen koostumuksensa tai valmistusprosessinsa

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Soseista sormiruokaan

Soseista sormiruokaan Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori

Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset Suvi Virtanen, tutkimusprofessori 1 Sisältö Suositukset imeväiselle Uuden suosituksen taustaa Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Imettävän

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi

Lisätiedot

MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta

MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta 1 Tämä opas on tarkoitettu Teille vanhemmille, joille alle yksivuotiaan ravitsemukseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Opaslehtiseen

Lisätiedot

Vastuullinen äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden markkinointi. Ohje

Vastuullinen äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden markkinointi. Ohje Vastuullinen äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden markkinointi Ohje 30.1.2017 Ohje äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden vastuullisesta markkinoinnista 2 (6) JOHDANTO Lastenruuat

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä

Lisätiedot

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Toteutuuko WHO-koodi? Lainsäädäntö imetyksen edistämisessä ja suojelussa

Toteutuuko WHO-koodi? Lainsäädäntö imetyksen edistämisessä ja suojelussa Toteutuuko WHO-koodi? Lainsäädäntö imetyksen edistämisessä ja suojelussa Ylitarkastaja Sari Sippola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallisen elintarviketurvallisuuden yksikkö Elintarvikkeiden koostumus

Lisätiedot

Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö

Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö SISÄLLYS 1. HYVÄ ISOVANHEMPI 2. IMEVÄISIKÄISEN RINTARUOKINTA 3. IMETYKSEN HYÖDYT IMEVÄISIKÄISELLE JA

Lisätiedot

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset

Lisätiedot

Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa Lähtökohdat Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta

Lisätiedot

LAPSEN RAVITSEMUS. Mikael Knip Lastentautiopin professori. Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS

LAPSEN RAVITSEMUS. Mikael Knip Lastentautiopin professori. Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS LAPSEN RAVITSEMUS Mikael Knip Lastentautiopin professori Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS TERVEELLISEN RAVINNON TAVOITTEET Optimaalinen kasvu Puutostautien

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset

Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai

Lisätiedot

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan

Lisätiedot

4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ

4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ II Terveyden voimavaroja 4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ s. 42 54 1 Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet (tuntityöskentely) Ravitsemussuosituksen noudattamisen terveydellinen merkitys (tuntityöskentely)

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ

VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ Heidi Nyberg Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden

Lisätiedot

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

ALLE YKSIVUOTIAAN RAVITSEMUS

ALLE YKSIVUOTIAAN RAVITSEMUS Elina Heikkinen Hanna Wilska ALLE YKSIVUOTIAAN RAVITSEMUS Opaslehtinen vanhemmille Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 12.11.2013 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen

Lisätiedot

Äidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka

Äidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka Äidinmaidon koostumus Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka 8.3.2017 Rintamaito optimaalista ravintoa D-vitamiini edistää raudan, kalkin ja B12- vitamiinin imeytymistä runsaasti

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Lataa Syödään yhdessä. Lataa

Lataa Syödään yhdessä. Lataa Lataa Syödään yhdessä Lataa ISBN: 9789523025981 Sivumäärä: 127 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.10 Mb Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille on uusi kansallinen suositus lasten, lapsiperheiden

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

RUOKASEIKKAILU ALKAA! Millainen on alle 1-vuotiaan ruokavalio? Marttaliitto, 2019

RUOKASEIKKAILU ALKAA! Millainen on alle 1-vuotiaan ruokavalio? Marttaliitto, 2019 RUOKASEIKKAILU ALKAA! Millainen on alle 1-vuotiaan ruokavalio? Marttaliitto, 2019 IMEVÄISIKÄISEN LAPSEN RAVINTO Useimmille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Ilmoitus täydennetystä elintarvikkeesta KTM asetus 726/2007 Ilmoitus suositellaan tehtäväksi ennen

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

Lastenruoat ja niiden valvonta - Pakkausmerkinnät

Lastenruoat ja niiden valvonta - Pakkausmerkinnät Lastenruoat ja niiden valvonta - Pakkausmerkinnät Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Koulutuspäivä 30.10.2012 Lastenruoat Lastenruoat ovat erityisruokavaliovalmisteita, jotka ovat pakattuja ja joiden

Lisätiedot

VAUVAN RUOKA 6-12 KK

VAUVAN RUOKA 6-12 KK VAUVAN RUOKA 6-12 KK Kiinteää lisäruokaa yksilöllisesti Kuuden kuukauden jälkeen äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on edelleen tärkeää ruokaa vauvalle. Imetystä suositellaan jatkettavaksi yhden vuoden

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN MYYNTI JA MARKKINOINTI - ohje valvontaviranomaisille ja elinkeinonharjoittajille

ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN MYYNTI JA MARKKINOINTI - ohje valvontaviranomaisille ja elinkeinonharjoittajille ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN MYYNTI JA MARKKINOINTI - ohje valvontaviranomaisille ja elinkeinonharjoittajille Elintarvikevirasto 15.6.2005 15.6.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN MARKKINOINTIA

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten toiminnalliset vatsavaivat

Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten toiminnalliset vatsavaivat Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Lasten toiminnalliset vatsavaivat Toiminnalliset vatsavaivat vauvoilla ja leikki-ikäisillä Toiminnalliset vatsavaivat kuten koliikki, pulauttelu ja ummetus ovat

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201306101113

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden

Lisätiedot

Tietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta. Diagnoosista makuannoksiin

Tietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta. Diagnoosista makuannoksiin Tietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta Diagnoosista makuannoksiin Mikä on lehmänmaitoallergia? Lehmänmaitoallergia on yksi tavallisimmista pikkulasten allergioista. Se syntyy puolustusjärjestelmän ylireagoidessa

Lisätiedot

Varhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

Varhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen Sari Niinistö, Leena Hakola, Maija Miettinen ja Suvi Virtanen Varhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen Tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat perimä ja ympäristö, mukaan

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Kirsi Otronen 8.3.2018 7.3.2018 Kirsi Otronen 1 Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Painettuna THL:n

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot