Mitä ruokaa imeväiselle?
|
|
- Kaarina Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Mitä ruokaa imeväiselle? Imeväisiässä äidinmaito, tai sen ollessa riittämätöntä äidinmaidonkorvikkeet, ovat ainoaa ravintoa ensimmäisten elinkuukausien ajan. Kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4 6 kuukauden iässä, ja rinta- tai korvikeruokinta jatkuu vuoden ikään saakka. Imeväisen ravitsemukseen on tarjolla laaja teollinen tuotevalikoima erilaisia lastenruokavalmisteita. Lainsäädäntö asettaa rajoitukset ja vaatimukset valmisteiden koostumukselle ja markkinoinnille. Yhä useampaa imeväisikäisen ravitsemukseen tarkoitettua tuotetta on täydennetty terveyttä edistävillä funktionaalisilla ainesosilla. Koostumukseltaan eroavat tuotteet voivat aiheuttaa hämmennystä kuluttajissa ja lisätä tiedusteluja terveydenhuollon henkilökunnalle niiden käyttötarkoituksesta. ULLA HOPPU FT, tutkija ERIKA ISOLAURI professori, lastentautien erikoislääkäri lastentautioppi TYKS, lastenklinikka VERTAISARVIOITU VV Äidinmaito on imeväisen eli alle 12 kuukauden ikäisen lapsen pääravintoa. Ensimmäisen 6 kuukauden ajaksi suositellaan täysimetystä, jonka jälkeen imetys jatkuu osittaisena kiinteän ruuan antamisen ohella ainakin vuoden ikään saakka (1) tai perheen halutessa 2 vuoden ikään (2). Imetyksen hyödyt sekä äidin että kehittyvän lapsen terveydelle tunnetaan hyvin (3), minkä vuoksi rintaruokintaa halutaan edistää tarjoamalla terveydenhuollon kautta tukea ja ohjausta (4). Imetyssuositukset eivät toteudu Suomessa, sillä täysimetyksen kesto on keskimäärin alle 2 kuukautta ja osittainen imetys jatkuu 7 kuukauden ikään saakka (5,6). Imetyksen edistämistä tukee huhtikuussa 2010 voimaan tullut asetus (7), joka tarkensi äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden tiedotusaineistojen sisältöä ja jakelua koskevia määräyksiä. Valmistajien tekemien tiedotusaineistojen tulee olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjallisesti hyväksymiä. Tiedotusaineiston jakelun tulee tapahtua ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisen kautta vain niille, joille sen arvioidaan olevan tarpeen. Uutta on, että asetus sallii korvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden pakkaus- ja ravintoarvotietojen julkaisemisen internetissä esimerkiksi valmistajan sivuilla. Tiedot ovat siis kuluttajien saatavilla aiempaa helpommin. Sekä äidinmaidonkorvikkeiden että vieroitusvalmisteiden valmistusaineet ja ravintoainepitoisuudet on tarkoin rajattu lainsäädännössä (8). Lisäruoat laajentavat imeväisikäisen ruokavaliota 4 6 kuukauden iästä alkaen. Itse valmistetut soseet ja puurot ovat ravitsemuksellisesti riittäviä äidinmaidon ohella. Myös maku- ja ruokatottumukset muovautuvat, kun lapsi totuttelee kotiruokaan. Tähän ravitsemusvaiheeseen on tarjolla myös erilaisia ruokavalmisteita, kuten soseita ja puuroja. Tuotevalikoima on laaja ja valmisteiden käyttö yleistä, sillä lähes kaikki 1-vuotiaat lapset syövät jotakin teollista lastenruokaa (5). Lääkärilehdessä on aiemmin kuvattu äidinmaidonkorvikkeiden ja imeväisen erityisvalmisteiden koostumusta (9). Tämän katsauksen tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa korvikkeista ja imeväisikäiselle suunnattujen lastenruokatuotteiden koostumuksesta sekä pohtia tuotteiden välisiä eroja suhteessa imeväisikäisen ravitsemussuosituksiin. Tarkoituksena on selventää terveydenhuollon asiantuntijoille näiden tuotteiden käyttöä ja tarkoitusta. Imeväisen ravitsemus Imeväisikäisten ravitsemusta koskevien suositusten (1) mukaisesti kaikki lapset tarvitsevat äidinmaidon lisäksi kiinteää lisäruokaa viimeistään puolen vuoden iästä lähtien (kuvio 1). Jos äidinmaitoa on niukasti tai lapsen kasvu ja kehitys vaativat, voi kiinteät lisäruoat aloittaa yksilöllisesti jo 4 kuukauden iässä kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla. Ruokavalio laajenee iän myötä, ja yli 5 kuukauden ikäiselle voi antaa lihaa sisältäviä soseita sekä viljasta valmistettuja puuroja. Kalaa suositellaan 6 kuukauden iästä eteenpäin ja leipää yli 10 kuukauden ikäiselle. Tavallisten maitotuotteiden aloittaminen tapahtuu vähitellen kuukauden iässä. Kivennäisaine- ja vitamiinilisistä imeväisikäinen lapsi tarvitsee ainoastaan D-vitamiinia, jonka annosteluun on erilliset suositukset. 3029
2 KIRJALLISUUTTA 1 Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki WHO/UNICEF/USAID. Indicators for assessing infant and young child feeding practices PART I. World Health Organization 2008; Ip S, Chung M, Raman G ym. Breastfeeding and maternal and infant health outcomes in developed countries. Evid Rep Technol Assess (Full Rep) 2007;153: Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2009:32. 5 Kyttälä P, Ovaskainen M, Kronberg-Kippilä C ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisu 2008;B32: Hasunen K, Ryynänen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta. STM 267/ Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta. KTM 1216/ Nermes M, Isolauri E, Ahola AJ, Laitinen K. Äidinmaidonkorvikkeiden tuotevalikoima monipuolistuu syntyykö valinnanvaikeuksia? Suom Lääkäril 2007;62: Ilmonen J, Isolauri E, Laitinen K. Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä. Suom Lääkäril 2007;40: Owen C, Martin R, Whincup P, Smith G, Cook D. Effect of infant feeding on the risk of obesity across the life course: a quantitative review of published evidence. Pediatrics 2005;11: Duncan B, Ey J, Holberg C, Wright A, Martinez F, Taussig L. Exclusive breast-feeding for at least 4 months protects against otitis media. Pediatrics 1993;91: Sadeharju K, Knip M, Virtanen SM ym. Finnish TRIGR Study Group. Maternal antibodies in breast milk protect the child from enterovirus infections. Pediatrics 2007;119: Kunz C, Rodriguez-Palmero M, Koletzko B, Jensen R. Nutritional and biochemical properties of human milk, Part I: General aspects, proteins, and carbohydrates. Clin Perinatol 1999;26: Omatoimisen syömisen harjoittelu tapahtuu imeväisen motorisen kehityksen mukaan. Purennan kehittymisen ja suun hienomotoriikan kannalta on tärkeää, että ruoan koostumus muuttuu iän mukana karkeammaksi. Ruoka- ja makutottumusten perusta muodostuu jo lapsuuden varhaisessa vaiheessa, joten imeväisiän monipuolisella ruokavaliolla ja säännöllisellä ateriarytmillä on merkitystä. Lastenruoat maustetaan miedosti, ja iän mukaan totuttelu mausteisiin tapahtuu esimerkiksi yrttimausteiden avulla. Alle 1-vuotiaan ruoassa ei tule käyttää suolaa, sillä se kuormittaa imeväisikäisen munuaisia. Suolan lisäksi suosituksiin on listattu yksittäisiä ruoka-aineita, kuten maksa ja nitraattipitoiset kasvikset, joita tulee välttää ensimmäisen ikävuoden aikana (1). Sen sijaan ruoka-aineiden turha välttäminen esimerkiksi allergian ennaltaehkäisemiseksi ei ole tarpeen. Virheellisiä ohjeita ruokien välttämisestä saattaa kuitenkin edelleen esiintyä (10). Kun äidinmaito ei riitä Äidinmaito lukuisine terveyshyötyineen (11,12,13) on imeväisen ravitsemuksen malli, jota äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet pyrkivät koostumukseltaan jäljittelemään. Täydellinen kopioiminen on mahdotonta, sillä äidinmaidon koostumus vaihtelee niin äitien välillä kuin yksittäisen imetyskerran aikana sekä imetyksen keston mukaan (14). Lisäksi tuotteisiin on mahdotonta jäljitellä kaikkia äidinmaidon komponentteja, kuten erilaisia puolustusja kasvutekijöitä (15). Jauhemaisten korvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden käyttöön voi liittyä riski saada bakteeri-infektio, jonka aiheuttajana on yleinen ympäristöperäinen bakteeri, Enterobacter sakazakii. Infektio voi ilmetä imeväisen aivokalvontulehduksena, verenmyrkytyksenä tai suolistotulehduksena ja saattaa johtaa jopa lapsen menehtymiseen. Infektiota voi esiintyä, jos jauheesta valmistettua tuotetta säilytetään käsittelyohjeiden vastaisesti. Infektioriskin pienentämiseksi on tärkeää huolehtia hyvästä valmistushygieniasta ja heittää syötön jälkeen pulloon jäänyt tuote pois (16). Äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet Terveille imeväisille, jotka eivät saa äidinmaitoa, tulisi antaa ensisijaisesti maitopohjaista äidinmaidonkorviketta (taulukko 1). Korvike on asetuksen mukaisesti valmistettu kokonaan lehmänmaidon proteiineista (8). Lehmänmaidon proteiini on muokattu korvikkeeseen hera-kaseiinisuhteen nostamiseksi. Lisäksi on saatavilla äidinmaidonkorvikkeita, joissa maitoproteiineja on osittain pilkottu (Nutrilon Hypo-Allergenic ja NAN H.A I). Nämä valmisteet on suunnattu korkean allergiariskin imeväisille, joiden vanhemmilla tai sisaruksilla on lääkärin toteama allerginen sairaus. Äidinmaidonkorvike määritellään elintarvikkeeksi, joka on tarkoitettu yksinään täyttämään imeväisen ravitsemukselliset tarpeet ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vieroitusvalmiste on tarkoitettu imeväisikäisen ravinnoksi 6 kk iästä alkaen, kun ravintoa täydennetään ja se muodostaa imeväisen pääasiallisen nesteosuuden jatkuvasti monipuolistuvassa ruokavaliossa (8). Äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden koostumukset poikkeavat hivenen toisistaan lähinnä energiaravintoaineiden osalta (taulukko 1). Suurin ero on raudan määrässä, joka on suurempi vieroitusvalmisteissa. Raudan tarve imeväisikäisellä kasvaa ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun sikiöaikana muodostuneet rautavarastot vähenevät imeväisen normaalin kasvun ja kehityksen myötä. Asetuksen (8) mukaan vieroitusvalmisteen tulee sisältää rautaa 0,14 0,5 mg / 100 kj, kun puolestaan äidinmaidonkorvikkeen rautapitoisuuden on oltava 0,07 0,3 mg / 100 kj. Äidinmaidonkorvikkeisiin ja vieroitusvalmisteisiin lisätään myös D-vitamiinia. Sille on säädetty pitoisuusrajat, kuten muillekin vitamiineille ja kivennäisaineille (8). Valmisteiden D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat (taulukko 1), mutta näillä pienillä eroilla ei oletettavasti ole käytännön merkitystä imeväisikäiselle. Nykyisen suosituksen mukaan alle 2-vuotiaalle lapselle tulee antaa D-vitamiinivalmistetta 2 viikon iästä lähtien 10 μg vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, erityisvalmistetta, vitaminoitua lastenvelliä, puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa (17). Funktionaaliset ainesosat Tutkimustulokset äidinmaidon terveysvaikutuksista ovat vaikuttaneet korvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden kehitykseen. Niiden koostumusta on täydennetty funktionaalisilla eli toiminnalli- 3030
3 TIETEESSÄ 15 Rodriguez-Palmero M, Koletzko B, Kunz C, Jensen R. Nutritional and biochemical properties of human milk: II. Lipids, micronutrients, and bioactive factors. Clin Perinatol 1999;26: Evira. Jauhemaisten äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden käyttö-ohjemerkinnät. et/valmistus_ja_myynti/erityisruo kavaliovalmisteet/lastenruoat/aidi nmaidon_korvikkeet_ja_vieroitusv almisteet/jauhemaisten_aidinmai donkorvikkeiden_ja_vieroitusvalmi steiden_kayttoohjemerkinnat/ 17 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Lasten, nuorten ja raskaana olevien sekä imettävien äitien D-vitamiinivalmisteiden käyttö varmistettava. (päivitetty ) otot/ 18 Marangoni F, Agostoni C, Lammardo AM ym. Polyunsaturated fatty acids in maternal plasma and in breast milk. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2002;65: Martinez M. Tissue levels of polyunsaturated fatty acids during early human development. J Pediatr 1992;120:S Birch E, Carlson S, Hoffman D ym. The DIAMOND (DHA Intake And Measurement Of Neural Development) Study: a doublemasked, randomized controlled clinical trial of the maturation of infant visual acuity as a function of the dietary level of docosahexaenoic acid. Am J Clin Nutr 2010;91: Drover J, Hoffman D, Castañeda Y, Morale S, Birch E. Three randomized controlled trials of early long-chain polyunsaturated fatty acid supplementation on means-end problem solving in 9-month-olds. Child Dev 2009;80: Forsyth J, Willatts P, Agostoni C, Bissenden J, Casaer P, Boehm G. Long chain polyunsaturated fatty acid supplementation in infant formula and blood pressure in later childhood: follow up of a randomised controlled trial. BMJ 2003:326; Koletzko B, Lien E, Agostoni C ym. World Association of Perinatal Medicine Dietary Guidelines Working Group. The roles of long-chain polyunsaturated fatty acids in pregnancy, lactation and infancy: review of current knowledge and consensus recommendations. J Perinat Med 2008;36: Sherman P, Cabana M, Gibson G ym. Potential roles and clinical utility of prebiotics in newborns, infants, and children: proceedings from a global prebiotic summit meeting, New York City, June 27-28, J Pediatr 2009;155:S TAULUKKO 1. Suomessa myynnissä olevien äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden koostumustietoja. Jauhemaisten valmisteiden osalta ravintosisältö jauheesta valmistetussa liuoksessa /100 ml. Tiedot kerätty valmistajien tuotetiedoista elokuussa Suositusikä, Energia, D-vitamiini, Rauta, Monityyd. kk kj/100 ml μg/100 ml mg/100 ml rasvahapot, g/100 ml Äidinmaidonkorvike BabySemp 1 1 käyttövalmis ,20 0,78 0,50 Holle 1 2 jauhe ,10 0,40 0,80 NAN 1 käyttövalmis ,10 0,41 0,70 NAN Pro 1 jauhe ,93 0,67 0,66 Nutrilon Standard 1 jauhe ,20 0,55 0,60 Nutrilon Standard 1 käyttövalmis ,20 0,55 0,60 Tutteli Plus 1 käyttövalmis ,50 0,35 0,60 Äidinmaidonkorvike allergiariskiselle 3 NAN H.A. 1 jauhe ,88 0,72 0,60 Nutrilon Hypo-Allergenic jauhe ,20 0,53 0,50 Vieroitusvalmiste BabySemp 2 1 käyttövalmis ,30 1,10 0,40 Holle 2 2 jauhe ,10 0,80 0,80 NAN 2 käyttövalmis ,03 0,83 0,60 NAN 2 Pro jauhe ,10 0,99 0,60 Nutrilon Standard 2 jauhe ,40 1,00 0,50 Nutrilon Standard 2 käyttövalmis ,40 1,00 0,50 Tutteli Plus 2 käyttövalmis ,50 0,70 0,50 Holle 3 2 jauhe ,20 0,90 0,70 1 Valmistajan ennakkotieto muuttuvasta koostumuksesta. 2 Luomutuote. 3 Proteiini osittain pilkottu, suunnattu allergiariskisille imeväisille. silla komponenteilla kuten pitkäketjuisilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla, nukleotideilla, prebiooteilla tai probiooteilla. Äidinmaidon pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot (18) ovat merkittäviä imeväisen kehitykselle (19). Näitä rasvahappoja on lisätty äidinmaidonkorvikkeisiin, ja tuotteiden terveysvaikutuksia imeväiseen on tutkittu käyttämällä vertailuryhmänä tavallista äidinmaidonkorviketta saaneita imeväisiä. Pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävien korvikkeiden käyttö voi vaikuttaa myönteisesti näkökykyyn (20), ongelmanratkaisukykyyn (21) ja verenpaineeseen myöhemmässä iässä (22). Nykyään lähes kaikki korvikkeet ja vieroitusvalmisteet sisältävät kyseisiä rasvahappoja. Eroja on lähinnä arakidonihapon (AA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA) keskinäisessä suhteessa. Molemmat rasvahapot ovat tärkeitä, mutta pitoisuutta oleellisempaa näyttäisi olevan, että valmiste sisältää kumpaakin rasvahappoa (23). Prebiootit ovat hiilihydraatteihin kuuluvia oligo- tai polysakkarideja, kuten galakto- ja fruktooligosakkarideja, joiden lisääminen äidinmaidonkorvikkeisiin ja vieroitusvalmisteisiin perustuu niiden kykyyn edistää suolistossa yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta (24). Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joita sisältävien valmisteiden on havaittu vähentävän imeväisten infektioita (25) sekä lyhentävän pikkulasten ripulitaudin kestoa (26) vaikuttamalla myönteisesti imeväisen suoliston mikrobistoon ja puolustuskykyyn. Myös nukleotidit vaikuttavat suotuisasti imeväisen suolistoon (27) ja vahvistavat puolustuskykyä (28). Tärkeä tekijä imeväisiän puolustusjärjestelmän kehitty- 3031
4 KUVIO 1. Imeväisikäisen (alle 12 kk) ruokintasuositukset ja teolliset lastenruokatuotteet ikäryhmittäin. Lisäksi annetaan D-vitamiinivalmistetta suosituksen mukaisesti. SUOSITUKSET 0 TÄYSIMETYS Äidinmaidonkorvikkeet TEOLLISET LASTENRUUAT 25 Rautava S, Salminen S, Isolauri E. Specific probiotics in reducing the risk of acute infections in infancy -a randomised, doubleblind, placebo-controlled study. Br J Nutr 2009;101: Chen CC, Kong MS, Lai MW ym. Probiotics have clinical, microbiologic, and immunologic efficacy in acute infectious diarrhea. Pediatr Infect Dis J 2010;29: Singhal A, Macfarlane G, Macfarlane S ym. Dietary nucleotides and fecal microbiota in formula-fed infants: a randomized controlled trial. Am J Clin Nutr 2008;87: Pickering L, Granoff D, Erickson J ym. Modulation of the immune system by human milk and infant formula containing nucleotides. Pediatrics 1998;101: Kalliomäki M, Isolauri E. Role of intestinal flora in the development of allergy. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2003;3: kasvikset, marjat ja hedelmät tarvittaessa äidinmaidonkorvike tarvittaessa kiinteä lisäruoka liha ja puuro kala Vellit (valmistettu kasviksista) Hedelmä-, marja- ja kasvissoseet Kasvis-, kala- ja lihasoseet Puurot ja vellit (sis. viljaa) Imeväisen jogurtti- ja rahkavalmisteet Lapsen ikä (kk) OSITTAINEN IMETYS KIINTEÄ LISÄRUOKA Vieroitusvalmisteet lehmänmaito, leipä ja tuoreraasteet Hedelmä- ja marjavalmisteet Liha-, kasvis- ja kalavalmisteet misessä on tasapainoinen suoliston mikrobikasvusto. Mikrobiston epätasapaino puolestaan on yhdistetty muun muassa allergisten sairauksien riskiin myöhemmällä iällä (29). Valmisteet erityistilanteisiin Imeväisten erityisvalmisteet kuuluvat kliinisiin ravintovalmisteisiin ja ovat erityisruokavaliovalmisteita (30). Nämä valmisteet on tarkoitettu imeväisille, joille ei voi sairauden tai muun syyn takia antaa terveelle imeväiselle tarkoitettua äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta. Lehmänmaitoallergian hoitoon tarkoitetut valmisteet ja niiden valinta on kuvattu yksityiskohtaisesti lasten ruoka-allergian hoitosuosituksessa (31). Maitoallergian hoitoon käytetään suosituksen mukaan ensisijaisesti valmisteita, joissa lehmänmaidon proteiini on pitkälle pilkottua eli hydrolysoitua (hera- tai kaseiinihydrolysaatti). Yli 6 kuukauden ikäiselle maitoallergiselle lapselle voidaan vaihtoehtoisesti antaa soijapohjaista valmistetta. Jos hydrolysaattivalmiste ei sovi, voidaan tarvittaessa käyttää aminohappopohjaista valmistetta (31). Muita imeväisille tarkoitettuja äidinmaidonkorvikkeen tapaan käytettäviä kliinisiä ravintovalmisteita ovat keskosille suunnatut valmisteet, ruoan takaisinvirtauksesta kärsiville lapsille suunnattu tuote (Nutrilon AR1) sekä vatsaoireisille suunnattu valmiste, jossa proteiini on osittain pilkottua, laktoosipitoisuus on matala ja rakenne sakeampi (Nutrilon Omneo 1). Tuotevalintaan vaaditaan tarkkuutta. On erittäin tärkeää huomioida, että maitoallergian hoitoon soveltuvat vain valmisteet, joissa maitoproteiini on pitkälle pilkottu. Koostumukseltaan eroavat tuotteet voivat aiheuttaa hämmennystä kuluttajissa ja lisätä tiedusteluja terveydenhuollon henkilökunnalle niiden käyttötarkoituksesta. Lisäruoka Lapsen energiantarpeen kasvaessa aloitetaan lisäruuat suositusten mukaisesti (kuvio 1). Imeväisikäisen suoliston puolustuskyky kypsyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Tällöin ruokaaine voi aiheuttaa reaktion, joka aktivoi virheellisesti puolustusjärjestelmän. Siksi epäedullisesti ajoittuneen ruoka-ainealtisteen on ajateltu häiritsevän puolustusvasteen kehittymistä ja altistavan autoimmuunitaudille, kuten tyypin 1 diabetekselle (32). Käytännössä lisäruokien aloittaminen imeväiselle tapahtuu usein suositusta aikaisemmin, alle 4 kuukauden iässä (33,34). Lisäruokien aloittaminen imetyksen aikana näyttäisi olevan tärkeää imeväisikäisen suoliston kehittymisen kannalta (35). Esimerkiksi rintaruokinnan jatkuminen gluteenipitoisen lisäruoan syömisen alkaessa pienentää lapsen riskiä sairastua keliakiaan (36). Toisaalta on näyttöä siitä, että ruoka-aineiden yliherkkyyden riski kasvaa, jos tiettyjen ruoka-aineiden aloittamista siirretään suosituksia myöhäisemmäksi (37). Esimerkiksi kalan käyttö aloitetaan yleisesti myöhään (33), jolloin monityydyttymättömien rasvahappojen riittävä saanti voi vaarantua ja puolustusvastetta säätelevien välittäjäaineiden tuotanto olla poikkeavaa. Herkkyyskausi ja altisteet ovat siten tärkeitä puolustusvasteen kypsymiselle. 3032
5 TIETEESSÄ 30Kauppa- ja ja teollisuusministeriön asetus kliinisistä ravintovalmisteista. KTM 406/ Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Lasten ruokaallergia. 2004, päivitetty Virtanen SM, Kenward MG, Erkkola M ym. Age at introduction of new foods and advanced beta cell autoimmunity in young children with HLAconferred susceptibility to type 1 diabetes. Diabetologia 2006;49: Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Knip M, Virtanen SM. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. Suom Lääkäril 2006;61: Piirainen T, Isolauri E, Huurre A, Hoppu U, Laitinen K. Ravitsemus- ja terveysneuvonta äitiysja lastenneuvoloissa. Suom Lääkäril 2004;19: Goldman SA. Modulation of the gastrointestinal tract of infants by human milk. Interfaces and interactions. An evolutionary perspective. J Nutr 2000;130:426S 31S. 36 Ivarsson A, Hernell O, Stenlund H, Persson LA. Breast-feeding protects against celiac disease. Am J Clin Nutr 2002;75: Nwaru BI, Erkkola M, Ahonen S ym. Age at the introduction of solid foods during the first year and allergic sensitization at age 5 years. Pediatrics 2010;125: Dangour AD, Dodhia SK, Hayter A, Allen E, Lock K, Uauy R. Nutritional quality of organic foods: a systemic review Am J Clin Nutr 2009;90: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös lastenruoista. KTM 789/ Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeissa ja alkoholijuomissa käytettävistä muista lisäaineista kuin makeutusaineista ja väreistä. KTM 752/ Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus lastenruokien torjuntaainejäämistä. 1215/ Sosiaali- ja terveysministeriö. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14; Marttaliitto ry. Ruokaseikkailu alkaa! Näin valmistat soseruokaa vauvalle. DVD SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Soseet, ateriat ja välipalavalmisteet Ensimmäiset lisäruoat ovat lapsen kehityksen mukaisesti pehmeitä, helposti nieltäviä soseita. Näiden soseiden tarkoituksena on toimia makuannoksina ja totuttaa lapsi syömään kiinteitä ruokia. Ruoat voi valmistaa itse soseuttamalla hedelmiä tai keitettyjä kasviksia, kuten perunaa ja porkkanaa. Eri kaupalliset valmistajat tarjoavat soseita, jotka on valmistettu yhdestä tai muutamasta erilaisesta miedon makuisesta kasviksesta, marjasta tai hedelmästä. Yleensä soseet, jotka on tarkoitettu 4 kuukauden iästä alkaen, sisältävät lisäksi vain vettä, tärkkelystä ja kasviöljyä. Useiden hedelmä- ja marjasoseiden koostumusta on kuitenkin täydennetty C-vitamiinilla ja joihinkin tuotteisiin on lisätty hedelmä- ja rypälesokeria. Tuotevalinnan kannalta eroa on lähinnä energiamäärissä, jotka vaihtelevat 100 grammassa tuotetta noin 200 kilojoulesta yli 400 kilojouleen riippuen pääsääntöisesti käytetyistä raaka-aineista. Lapsen kehityksen myötä kotitekoisen ruoan koostumusta voi karkeuttaa jättämällä soseisiin paloja sekä antamalla tuoreraasteita. Noin 5 6 kuukauden iästä alkaen tarkoitetuissa teollisissa lastenruoissa on pieniä pehmeitä paloja, makuvaihtoehdot monipuolistuvat ja tuotteissa voi olla mausteita, kuten tilliä. 8 kuukauden ikäisille suunnatuissa tuotteissa on pureskelua vaativia paloja ja mausteiden käyttö on yleisempää. Vuoden ikäisten lasten teolliset ruoat koostuvat entistä suuremmista paloista ja voivat sisältää suolaa. Useimmiten lastenruoissa on rapsi- tai rypsiöljyä, joiden lisäksi rasvakoostumusta voi olla täydennetty maissi- tai auringonkukkaöljyllä. Teolliset lasten jogurtit ja rahkavalmisteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi 5 6 kuukauden iästä alkaen, on valmistettu äidinmaidonkorvikkeen kaltaisesti. Maitoproteiinien, heran ja kaseiinin keskinäistä suhdetta on muutettu. Tavallisiin maitotuotteisiin totuttelu tapahtuu hapanmaitotuotteiden avulla noin 10 kuukauden iästä alkaen, ja vähitellen äidinmaito tai vieroitusvalmiste korvautuu kokonaan lehmänmaidolla noin vuoden iässä. On tärkeää kiinnittää huomiota maitolaatuun. Suosituksen mukaan lapselle annetaan rasvatonta maitoa, jolloin ruokaan lisätään pieni määrä öljyä tai margariinia päivittäin (1). Suomessa suosituksista huolimatta yleisimpänä maitona lapsille annetaan kevytmaitoa (33). Markkinoille on tullut myös yli 1-vuotiaille lapsille tarkoitettuja maitojuomia, joiden koostumusta on muutettu muun muassa vähentämällä proteiinin määrää verrattuna lehmänmaitoon (Muksu maitojuoma PLUS ja Nan 3 juniorimaitojuoma). Vellit ja puurot Äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden ohella imeväisen ruokintaan on tarjolla vellejä, jotka nestemäisen rakenteensa vuoksi voidaan antaa pulloruokintana. Valtakunnallisen imeväisikäisten ruokinnasta tehdyn selvityksen (6) mukaan jo alle 4 kuukauden ikäisistä 12 % sai vellejä ja 4 kuukauden iässä päivittäin lähes joka neljäs. Markkinoilla olevat vellit, joita voi antaa 4 kuukauden iästä alkaen, ovat luontaisesti gluteenittomia ja viljan sijaan sisältävät kasviksia (porkkana, peruna, maissi). Teollisten vellien maitopohja vastaa proteiinikoostumukseltaan tavanomaista äidinmaidonkorviketta. Yli 5 kuukauden ikäisten velleissä viljaa on noin 5 %, kun saman ikäisille tarkoitetuissa puuroissa viljan osuus on keskimäärin %. Teollisten puurojen ja vellien tuotevalikoima on laajin yli 5 6 kuukauden ikäisille tarkoitettujen tuotteiden osalta. Ensipuuroiksi tarkoitetut tuotteet on useimmiten valmistettu yhtä tai useampaa viljaa sisältävästä jauhoseoksesta, ja rakenne on pehmeä. Teollisten lastenpuurojen koostumus muuttuu käyttöiän myötä karkeammaksi, kun jauhojen ohella puurojen valmistukseen käytetään leseitä, hiutaleita tai suurimoita. Lisäksi valmistajat ovat täydentäneet joitakin puuroja kuivatuilla hedelmä- tai marjapaloilla. Teolliset lastenpuurot ja -vellit ovat vitaminoituja, ja lisäksi muutamiin tuotteisiin on lisätty prebiootteja. Vain muutaman puurojauheen koostumusta on täydennetty probiooteilla. Erityisruokavalioita varten on kehitetty puuroja, jotka ovat gluteenittomia ja maidottomia. Teolliset puurot ovat suosittuja helppokäyttöisyytensä takia. Puuroja voi kuitenkin valmistaa myös itse hiutaleista, jauhoista ja suurimoista. Kotitekoiset puurot keitetään veteen, eikä puuroon lisätä suolaa. Puuroateriaa täydentämään sopivat marjat ja hedelmät, ja aterian lopuksi annetaan rintamaito tai äidinmaidonkorvike (1). Lopuksi Imeväisikäisen ravitsemukseen tarkoitetut tuotteet muodostavat laajan valikoiman. Etenkin 3033
6 Kotona valmistettu, monipuolinen ruoka vastaa lapsen ravitsemustarpeita. korvikkeista ja vieroitusvalmisteista on vaikea löytää selkeitä eroja, jotka vaikuttaisivat tuotteen valintaan. Eroja on lähinnä erityisominaisuuksissa, joiden tarkoituksena on vastata erityistarpeita tietyissä kohderyhmissä, kuten allergiariskin omaavilla. Lisäruokien osalta teollisten lastenruokien valikoima on monipuolinen, ja valmistajat opastavat ruokatuotteiden valintaa jaottelemalla tuotteet eri ikäryhmän tarpeita vastaaviksi ryhmiksi. Funktionaalisilla komponenteilla täydennettyjen lastenruokien valikoima tulee todennäköisesti laajenemaan ja usean eri tuotteen samanaikainen käyttö lisääntymään, jolloin eri yhdisteiden yhteisvaikutukset ja mahdolliset hyödyt tulee selvittää. Tuotteiden valikoimaan kuuluu myös luomuvaihtoehtoja kuluttajille, joille ekologiset ja eettiset periaatteet ovat tärkeitä elintarvikkeita valitessa. Toistaiseksi ei ole näyttöä, että luonnonmukainen tuotanto vaikuttaisi kyseisistä raakaaineista valmistettujen ruokien ravintosisältöön (38). Kaikkien lastenruokien osalta on lainsäädännössä tarkoin rajattu koostumusvaatimukset (39) ja asetettu lisäaineiden suhteen enimmäismäärät (40). Myös torjunta-aineiden osalta on tiukat rajat (41). Siten tuotteet ovat turvallisia myös ilman luonnonmukaista valmistustapaa. Imeväisikäisen ravitsemusta ohjaavat suositukset, jotka ovat muuttuneet vuosien aikana. Ravitsemusohjauksessa korostuvat yksilöllisyys ja joustavuus (42). Lähtökohtana toimivat tällöin perheiden omat toiveet ja tarpeet, jotka on otettava huomioon. Erityisesti ohjausta ja tukea tarvitsevat nuoret äidit, joiden koulutustaso on matala. Teollisten lastenruokatuotteiden käytön yleistyessä myös terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään valveutuneisuutta tuotetiedoista. Etenkin laajan tuotevalikoiman aiheuttama valinnanvaikeus luo haasteen, johon tietoa tarvitaan. Ohjaustilanteissa on hyvä muistuttaa vanhempia mahdollisuudesta valmistaa lastenruoat itse ja tarjota siihen tarvittavaa opastusta. Esimerkiksi Marttaliitto on julkaissut DVD:n soseruokien valmistamisesta (43). Monipuolisesti syövä, terve imeväinen ei tarvitse vitaminoituja ruokatuotteita täyttämään saantisuosituksia, lukuun ottamatta äidinmaidonkorviketta rintaruokinnan ollessa riittämätöntä. Kotona valmistettu, iänmukainen, vaihteleva ja monipuolinen ruoka vastaa lapsen ravitsemustarpeita. Imeväisille tarkoitetut teolliset valmisruuat ovat myös hyvä ja helppokäyttöinen vaihtoehto lapsen ruokavalioon. Kiitokset Artikkeliin liittyvää tutkimusaineistoa on tuotettu Juho Vainion säätiön ja Kelan myöntämillä määrärahoilla. English summary > in english How to feed infant? 3034
7 TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede ULLA HOPPU FT, tutkija ERIKA ISOLAURI professori, lastentautien erikoislääkäri lastentautioppi TYKS, lastenklinikka ENGLISH SUMMARY How to feed infant? Breast milk is optimal and sole nutrition for infant for the first 6 months of life. At this age the metabolic demand of the infant is increased and along with the limited nutrient stores inclusion of solid foods to the diet is necessary. Breast milk remains the principle source of nutrition for the first twelve months. In cases when breast milk is not available at all or in sufficient amounts the nutrition of the baby during this vulnerable period of growth and development is secured by infant formula. Also other commercial food products are widely available for infant nutrition these including fruit and vegetable purees, complete meals and porridges. Foods designed for infants are under strict regulatory laws the ingredients and nutrient content carefully defined. Nevertheless a wide range of different products are available to the consumers challenging the abilities of both health care professionals and parents to choose the right products for their infants. The situation is further complicated by availability of functional infant foods. Functional food has by definition healthpromoting properties beyond the basic function of supplying nutrients. Examples include polyunsaturated fatty acids, probiotics and prebiotics. Probiotics are defined as live microorganisms which when administered in adequate amounts confer a health benefit on the host and prebiotics in turn are defined as non-digestible food ingredients that stimulate the growth and activity of bacteria in the digestive system in ways that are beneficial to health. Further, specific infant food products have been developed for a variety of conditions and diseases like cow s milk allergy and abdominal discomfort. Considering the vast on-going research in the area, the availability of the functional and specific food products for infant nutrition may be anticipated to be broadened in the near future. This review outlines the principles of infant nutrition with particular focus in describing different products and their properties commercially available for the age group with reference to dietary recommendations and product legislation. This knowledge along with nutritional counselling skills are necessary for the health care professionals particularly since international code for breast-feeding calls for professional support and advice on breast-feeding and also on infant food products to the parents. The advice given should also include an awareness of the fact that although commercial food products are widely available and used by the parents, homemade foods can be equally suitable to infant nutrition except for commercial infant formula that is necessary if breast-feeding is unsuccessful. Above all, along with the modern nutritional guidelines individualised nutrition is called for to satisfy the metabolic needs of the infant. 3034a
Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä
Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä Kansallinen imetyksen edistämisseminaari 26.2.2018 Erikoistutkija Heli Kuusipalo 12.3.2018 Marja-Leena Ovaskainen, Meri Rova 1 WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden
LisätiedotImeväisiän ruokavalio
Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotLastenruokalainsäädäntö ja sen tulevaisuuden näkymät. Lastenruokakoulutus 30.10.2012 Anna Lemström MMM/ELO
Lastenruokalainsäädäntö ja sen tulevaisuuden näkymät Lastenruokakoulutus 30.10.2012 Anna Lemström MMM/ELO Erityisruokavaliovalmisteet...ovat elintarvikkeita, jotka erityisen koostumuksensa tai valmistusprosessinsa
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotSoseista sormiruokaan
Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta
LisätiedotImeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015
Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset
LisätiedotMitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013
Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym
LisätiedotLasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotImeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori
Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset Suvi Virtanen, tutkimusprofessori 1 Sisältö Suositukset imeväiselle Uuden suosituksen taustaa Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Imettävän
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotMITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta
MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta 1 Tämä opas on tarkoitettu Teille vanhemmille, joille alle yksivuotiaan ravitsemukseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Opaslehtiseen
LisätiedotVastuullinen äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden markkinointi. Ohje
Vastuullinen äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden markkinointi Ohje 30.1.2017 Ohje äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden vastuullisesta markkinoinnista 2 (6) JOHDANTO Lastenruuat
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotRavitsemus- ja terveysväitteet
Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotTilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa
1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotToteutuuko WHO-koodi? Lainsäädäntö imetyksen edistämisessä ja suojelussa
Toteutuuko WHO-koodi? Lainsäädäntö imetyksen edistämisessä ja suojelussa Ylitarkastaja Sari Sippola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallisen elintarviketurvallisuuden yksikkö Elintarvikkeiden koostumus
LisätiedotOnnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö
Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö SISÄLLYS 1. HYVÄ ISOVANHEMPI 2. IMEVÄISIKÄISEN RINTARUOKINTA 3. IMETYKSEN HYÖDYT IMEVÄISIKÄISELLE JA
LisätiedotMaidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä
Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset
LisätiedotImeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimus Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa Lähtökohdat Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta
LisätiedotLAPSEN RAVITSEMUS. Mikael Knip Lastentautiopin professori. Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS
LAPSEN RAVITSEMUS Mikael Knip Lastentautiopin professori Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS TERVEELLISEN RAVINNON TAVOITTEET Optimaalinen kasvu Puutostautien
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotLapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset
Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon
Lisätiedottapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta
Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai
LisätiedotRintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa
Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotKUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara
KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
Lisätiedot4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ
II Terveyden voimavaroja 4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ s. 42 54 1 Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet (tuntityöskentely) Ravitsemussuosituksen noudattamisen terveydellinen merkitys (tuntityöskentely)
LisätiedotUrheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa
Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotVANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ
VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ Heidi Nyberg Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden
LisätiedotRuoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus
Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotALLE YKSIVUOTIAAN RAVITSEMUS
Elina Heikkinen Hanna Wilska ALLE YKSIVUOTIAAN RAVITSEMUS Opaslehtinen vanhemmille Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 12.11.2013 Tekijä(t) Elina
LisätiedotUUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005
UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen
LisätiedotÄidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka
Äidinmaidon koostumus Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka 8.3.2017 Rintamaito optimaalista ravintoa D-vitamiini edistää raudan, kalkin ja B12- vitamiinin imeytymistä runsaasti
LisätiedotJuusto ravitsemuksessa
Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto
LisätiedotLataa Syödään yhdessä. Lataa
Lataa Syödään yhdessä Lataa ISBN: 9789523025981 Sivumäärä: 127 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.10 Mb Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille on uusi kansallinen suositus lasten, lapsiperheiden
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotRUOKASEIKKAILU ALKAA! Millainen on alle 1-vuotiaan ruokavalio? Marttaliitto, 2019
RUOKASEIKKAILU ALKAA! Millainen on alle 1-vuotiaan ruokavalio? Marttaliitto, 2019 IMEVÄISIKÄISEN LAPSEN RAVINTO Useimmille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
Lisätiedot1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.
1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &
LisätiedotRavitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
LisätiedotTerveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry
Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotLasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!
Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi
LisätiedotKaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood
Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset
LisätiedotLasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä
LisätiedotPRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA
PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys
LisätiedotAjankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä
Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Ilmoitus täydennetystä elintarvikkeesta KTM asetus 726/2007 Ilmoitus suositellaan tehtäväksi ennen
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotImetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma
Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi
LisätiedotKestävyys vs. ravintosisältö
Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen
LisätiedotLastenruoat ja niiden valvonta - Pakkausmerkinnät
Lastenruoat ja niiden valvonta - Pakkausmerkinnät Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Koulutuspäivä 30.10.2012 Lastenruoat Lastenruoat ovat erityisruokavaliovalmisteita, jotka ovat pakattuja ja joiden
LisätiedotVAUVAN RUOKA 6-12 KK
VAUVAN RUOKA 6-12 KK Kiinteää lisäruokaa yksilöllisesti Kuuden kuukauden jälkeen äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on edelleen tärkeää ruokaa vauvalle. Imetystä suositellaan jatkettavaksi yhden vuoden
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN MYYNTI JA MARKKINOINTI - ohje valvontaviranomaisille ja elinkeinonharjoittajille
ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN MYYNTI JA MARKKINOINTI - ohje valvontaviranomaisille ja elinkeinonharjoittajille Elintarvikevirasto 15.6.2005 15.6.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN MARKKINOINTIA
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista
N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta
Lisätiedotwww.vomoghundemat.fi
www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotTietoa terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten toiminnalliset vatsavaivat
Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Lasten toiminnalliset vatsavaivat Toiminnalliset vatsavaivat vauvoilla ja leikki-ikäisillä Toiminnalliset vatsavaivat kuten koliikki, pulauttelu ja ummetus ovat
LisätiedotPohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotRAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA
RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN
LisätiedotHelppoja reseptejä Neocate Activella
Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201306101113
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotHolistic Food For Dogs
Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan
LisätiedotVoidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri
Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden
LisätiedotTietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta. Diagnoosista makuannoksiin
Tietoa vanhemmille lehmänmaitoallergiasta Diagnoosista makuannoksiin Mikä on lehmänmaitoallergia? Lehmänmaitoallergia on yksi tavallisimmista pikkulasten allergioista. Se syntyy puolustusjärjestelmän ylireagoidessa
LisätiedotVarhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen
Sari Niinistö, Leena Hakola, Maija Miettinen ja Suvi Virtanen Varhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen Tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat perimä ja ympäristö, mukaan
LisätiedotElintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)
Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotTYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA
Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita
LisätiedotKansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille
Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Kirsi Otronen 8.3.2018 7.3.2018 Kirsi Otronen 1 Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Painettuna THL:n
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotOmevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi
Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
Lisätiedot