Toimintakausi Jarna Mäki

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste PK Kukkaniitty-Vartiokylä Osoite Inkeroistentie 6 ja Sauramatie Helsinki Puhelin , Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.kukkaniitty@hel.fi ja pk.vartiokyla@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Jarna Mäki Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Sinivuokot, 19 lasta. Ketut, 15 lasta. Keltasirkut, 14 lasta. Vartiokylässä esiopetusaika 9-13, Kukkaniityssä Jokaisella ryhmällä on omassa käytössä kaksi huonetta, minkä lisäksi on vielä sali ja pienryhmätiloja sovitusti käytössä. Päiväkodin tiloja (mukaan lukien eteiset) käytetään aktiivisesti ja monipuolisesti toiminnan mukaan vaihdellen. Käytämme myös ulkotiloja, pihoja, lähiympäristöä, kenttiä ja metsää oppimisympäristöinä. Lapsen esiopetuspäivässä toteutuvat leikilliset, toiminnalliset ja ratkaisukeskeiset toimintatavat. Toimintaympäristö tukee lapsen oman toiminnan ohjausta ja leikkiä. Toimintaa eriytetään lasten valmiuksien mukaan. Lapsilla on käytössään omat tehtävävihkot, jotka muotoutuvat lasten ja aikuisten yhteistyönä. Vihkoissa näkyvät teemat ja projektit. Hyödynnetään internettiä, koteja ja eri yhteistyökumppaneiden materiaaleja oppimisen tukena. Materiaalia tehdään paljon itse lasten kanssa. Toiminnallisina ratkaisuina ryhmän puolittaminen, pienryhmä- ja parityöskentely ja Kettujen ja Keltasirkkujen yhteistoiminta. Käytetään myös työpaja- ja pysäkkityöskentelyä. Painotuksina luonto, liikunta, retkeily, mediakasvatus, tunnekasvatus ja kulttuurien huomioiminen. Pedagogiseen toimintaan liittyviä yhteistyökumppaneita ovat kirjasto, liikuntaseurat, kulttuurikeskukset ja Oivalluksia eskaristahanke.

2 2 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet (ajattelu ja oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen) huomioidaan toiminnan järjestämisessä esimerkiksi: Ajattelu ja oppiminen: - Lasten kanssa keskustellaan heitä kuunnellen ja haastaen. - Lapsia kannustetaan kokeilemaan uusia asioita ja tapoja toimia, jolloin lapset mahdollisimman monia uusia taitoja - Tuetaan lasten itsenäistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja yksilöllisesti lasten tason mukaan - Oppimisympäristö muokataan herättämään lasten kiinnostusta tutkimaan ja kokeilemaan uusia asioita tutusta tuntemattomaan Kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua - Lasten kanssa keskustellaan ryhmän eri kulttuuritaustoista tulevien perheiden juhlista ja tavoista unohtamatta omaa suomalaista kulttuuriperimää - Käytetään Juhlakalenteria, jossa avataan eri kulttuurien juhlapäiviä ja merkitystä - Aikuinen ohjaa omalla esimerkillään lapsia kohtaamaan ja arvostamaan eri ihmisiä - Hyviä käytöstapoja harjoitellaan päivittäisissä tilanteissa, kuten ruokailussa ja tervehdittäessä - Lapset toimivat mahdollisimman monissa erilaisissa ryhmissä kehittääkseen sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen, mutta myös tunnistamaan tilanteet, jolloin tarvitsee apua. Lapsia kannustetaan auttamaan toisiaan - Esimerkiksi lounas otetaan itse ja lapset saavat tehdä erilaisia apulaisen tehtäviä - Lapset opettelevat huolehtimaan itse omista tavaroistaan (lokerot, laatikot, penaalit ja lelut) - Lapsia kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin; liikkumiseen ja monipuoliseen ravintoon(kaiken maistaminen) - Liikunta on läsnä kaikessa toiminnassa, esimerkiksi ulkoilu lopetetaan yhteisleikkiin Monilukutaito & Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen - Lapsille tarjotaan monipuolista lastenkirjallisuutta päivittäisillä lukuhetkillä, käydään retkillä esim. teattereissa ja museoissa, sekä katsotaan lasten elokuvia ja kuunnellaan lasten musiikkia - Opetuksessa käytetään kuvia toiminnan tukemiseksi - Esiopetuksessa lapset saavat mahdollisuuden käyttää tietoteknisiä laitteita, kuten tablettia, tietokonetta ja kameraa oman oppimisensa välineenä. - Lapset saavat valokuvata esimerkiksi retkillä haluamiaan asioita. Näitä kuvia voidaan käyttää esim. uuden projektin alkusysäyksenä. - Tablettia käytetään monipuolisesti tukemaan oppimista laataamalla siihen oppimispelejä tai tuottamalla sen avulla esim. animaatiota. - Tablettien ja Pokemon Go pelin innoittamina lapset toteuttivat omat älylaitteensa etsijävempaimen, jolla esimerkiksi uusia kirjaimia opeteltaessa etsitään kirjainta ryhmätiloista - Tutustutaan koodauksen alkeisiin toiminnallisesti esim. Linda Liukkaan kirjan avulla - Aikuiset ottavat rohkeasti digimaailman haltuun yhdessä lasten kanssa esim.käyttämällä omia älypuhelimiaan. Osallistuminen ja vaikuttaminen - Lasten kokouksien pitäminen, yhteisten sääntöjen yhteinen sopiminen ja eskarirauhan julistaminen - Sovittelu- ja neuvottelutaitoja harjoitellaan Miniverso-menetelmän avulla - Aamupiirien keskusteleva luonne, lasten mielipiteiden ja kuulumisten kuuleminen - Rohkaistaan tyttöjä ja poikia kaikkiin leikkeihin ja toimintaan, sekä leikkimään yhdessä - Oppimisympäristöjä muokataan lasten mielenkiinnonkohteiden, toiveiden ja tarpeiden mukaan, esimerkiksi eri leikkipisteiden rakentaminen ja niiden vaihtaminen vuoden mittaan

3 3 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemat ja projektit käynnistyvät lasten ideoista ja aloitteista. Lapsia ja heidän leikkejään havainnoidaan, heitä kuunnellaan ja heiltä kysellään kiinnostuksen kohteista. Lähdetään yhdessä etsimään vastauksia lasten kysymyksiin. Projekti voi alkaa myös lasten tarpeista tai vanhempien aloitteesta. Aikuisen tehtävä on tuoda lasten ideoiden rinnalle pedagogisia sisältöjä rikastuttamaan toimintaa, jotta ideasta muotoutuu oppimiskokonaisuus. Aamupiirien keskusteleva luonne antaa lapsille mahdollisuuden pohtia ryhmän kanssa yhdessä itseään askarruttavia asioita ym. ajankohtaisia asioita. Lapsia kannustetaan tuomaan omia ajatuksia ja ideoita esille. Ryhmässä voi samanaikaisesti olla monta eri projektia. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Toimintaa valokuvataan, aikuiset ja lapset kuvaavat. Myös tabletilla voidaan tallentaa lasten töitä tai vaikka esityksiä. Kasvunkansioita täydennetään niin että niistä muodostuu lapsen oppimisen ja tutkimisen portfolio. Esille lasten töitä, joiden tavoitteet avataan vanhemmille. Lasten itsearviointia tuetaan jatkuvasti keskustelemalla kaikissa tilanteissa lapsen kanssa hänen oppimisestaan. Lapsia pyydetään arvioimaan esim. omia tehtäviään hymynaamoin. Kaikesta toiminnasta ja oppimisesta keskustellaan lasten kanssa, arvioidaan esim. peukuttamalla. Opetellaan perustelemaan mielipiteensä. Kasvattajat arvioivat ryhmien toimintaa viikottain tiimeissä, joihin myös päiväkodin johtaja osallistuu säännöllisesti. Arviointia kirjataan koko ajan arjessa ja niiden pohjalta toimintaa ja oppimisympäristöä muokataan. Toimintasuunnitelma täydentyy vuoden mittaan ja lopullinen arviointi tehdään keväällä yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Huoltajien osallisuus Esiopetusta tehdään yhteistyöllä vanhempien kanssa myös heitä osallistaen. Esim. vanhemmat tuovat teemoihin tarvittavia välineitä tai materiaaleja. Vanhemmat voivat vierailla esikoulussa esim. kertomassa ammatistaan tms. Huoltajat vastaavat kyselyyn, esittävät toiveitaan ja mielipiteitään esiopetusta koskien. Kotitehtävien antaminen kerran kuukaudessa koulun aloituksen tukemiseksi ja vanhempien osallistamiseksi. Huoltajat saavat vuodenvaihteessa arvioida toteutettua toimintaa ja esittää lisätoiveita kevättä varten. Vanhemmille viestitään esiopetuksesta suullisesti, kirjallisesti, sähköpostitse, kuvien avulla, projektit näkyvät seinällä, valokuvat toiminnasta. Lapsia kannustetaan kertomaan päivästään itse vanhemmille. Järjestetään erilaisia vanhempaintilaisuuksia ja perheiden yhteisiä toiminnallisia tapahtumia. Vanhemmat osallistuvat keskusteluihin (Leops, moniammatilliset keskustelut): Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Ryhmissä on käytössä kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma ja eskarirauhan sopimus. Henkilökunta on käynyt Miniverso- koulutuksen. Miniversoa käytetään aktiivisesti ristiriitatilanteiden selvittämisessä ja se on esitelty myös vanhemmille. Tunnekasvatusmateriaaleja on käytössä useita esim. tunnekortit ja turvataito. Joillekin lapsille laaditaan tarvittaessa oman oppimisen polku. Kannustetaan tyttöjä ja poikia leikkimään ja toimimaan yhdessä. Lasten ryhmäytymistä tuetaan muodostamalla leikkiryhmiä aikuisen johdolla. Myös erilaiset pari- ja ryhmätyöskentely mallit tukevat ryhmähengen muodostumista. Puhutaan avoimesti erilaisuuden hyväksymisestä. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki S2- opettajan konsultaatio ja starttikäynti syksyllä, sekä lisäkäynnit ja pienryhmät lasten tarpeiden mukaan. S2- kärryjen ja reppujen käyttäminen ym. materiaali, kuten kuvat. Toiminta pienryhmissä ja tehtävät selkokielellä, henkilökohtainen ohjaus. Toimintaympäristöön paljon kuvia tukemaan toimintaa, siirtymiä ja selkeyttämään päiväjärjestystä. Kannustetaan suomenkielisiä lapsia auttamaan eri kieltä puhuvia eri tilanteissa. Jokaiselle lapsellekirjataan Leopsiin kaksikielisyyden suunnitelma. Keskusteluissa ohjataan vanhempia käyttämään omaa äidinkieltä monipuolisesti ja mm.käyttämään kirjaston palveluita. Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Kelton starttikäynti, jossa käydään läpi lasten mahdollinen tuen tarve. Leopsissa kirjataan vanhempien kanssa tehostetun tuen suunnitelma. Käydään läpi erilaiset koulun aloittamiseen liittyvät mahdollisuudet.yhteistyö tutkivien tahojen kanssa. Puheterapeutin säännölliset käynnit päiväkodilla. Toimintaympäristön suunnitteleminen lasten tarpeiden mukaan ja toiminnan toteuttaminen lapsen taitotaso huomioiden, oman oppimisen polun suunnitteleminen. Salliva ja keskusteleva ilmapiiri auttaa kaikkia lapsia näkemään oman erityisyytensä. Kehumalla ja kannustamalla jokainen lapsi tuntee oppivansa ja saa keinoja selvitä haasteellisista tilanteista

4 4 Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot Kirjasto, liikuntaseurat, kulttuurikeskukset, neuvolapsykologi, puheterapeutti, lastensuojelu,esiopetuksen kuraattori, Oivalluksia eskarista-hanke. Esiopetuksesta vastaava lto/elto Hannele Hirvonen, Jaana Kolehmainen, Jenna Väänänen.

5 5