ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA. Anne Halme. Toimintakausi Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Tuorinniemi. Osoite Agnetankuja 4

Transkriptio

1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Tuorinniemi Osoite Agnetankuja 4 Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.tuorinniemi@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Anne Halme

2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Meduusojen ryhmässä toimii kaksi esiopetusryhmää, Lilat: 18 lasta ja Oranssit: 13 lasta. Lisäksi Kalojen integroidussa erityisryhmässä on 3 erityisen tuen päätöksellä olevaa esiopetus lasta. Esiopetuksessa olevien lasten määrä on yhteensä 34. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika on klo Esiopetuksessa käytämme monipuolisesti Tuorinniemen päiväkodin tiloja kahdessa kerroksessa sekä Tuorinniemen sivukoulun tiloja mahdollisuuksien mukaan. Yhteisessä käytössä on iso liikuntasali sekä taideateljee. Tätä kautta mahdollistamme pienryhmätoiminnan, toiminnan monipuolisuuden ja tarjoamme lapsille aikaa ja mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti esiopetusvuoden toiminnan rakentamiseen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti moninaisia oppimisympäristöjä, joita tarjoavat mm. alueen hienot puistot, merellisyys, luonto ja lähialueen kulttuuripalvelut. Lisäksi teemme retkiä Helsingin muihin kulttuurikohteisiin: Opastetut kierrokset luonnontieteelliseen museoon, Helsingin kaupunginmuseoon, Lasten kaupunkiin sekä lasten Liikennekaupunkiin ovat jo varattuna. Esiopetusaikaa rytmittävät pienryhmien porrastetut toiminnot kuten aamupiiri, ohjatut tuokiot (ilmaisun monet muodot, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni, kasvan ja kehityn), sekä ulkoilu, vapaa leikki ja ruokailu. Päiväjärjestyksellä mahdollistetaan pitkäkestoiset leikki- ja toimintahetket. Esiopetuksessa harjoitellaan edelleen jo opittuja elämisen perustaitoja; lasta ohjataan ottamaan vastuuta tavaroistaan ja huolehtimaan itsestään. Perustaitojen hallinnan kautta lapsi kykenee kasvamaan omatoimiseksi koululaiseksi. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan ja häntä rohkaistaan luottamaan itseensä. Tärkeää ovat onnistumisen kokemukset. Esiopetuksessa lapsi oppii leikin, toiminnan, elämysten ja kokemusten kautta. Integroitun erityisryhmän Kalat toiminta-ja oppimisympäristön tilat ovat ensimmäisessä kerroksessa. Ryhmän tilat mahdollistavat lasten pienryhmätoiminnan hyvinkin yksilöllisesti (kaksi huonetta, eteisaula, sekä vesileikkihuone, joka rakennetaan tarpeen mukaan leikille tai vesileikeille). Strukturoitu ja pedagogiset kuntoutukselliset toiminnat rytmittävät arjessa lasten oppimista kunkinlapsen HOJK:n mukaisesti. Kalojen toiminnassa painottuu leikki, ulkoilu ja liikkuminen. Ohjattua liikuntaa pyritään järjestämään joka päivä sekä sisällä että ulkona. Leikille on varattu aikaa joka päivä. Retkillä käydään vähintään kerran viikossa. Ryhmä ulkoilee säällä kuin säällä. Kalat osallistuvat esi-ja alkuopetuksen yhteisiin tapahtumiin silloin, kun toiminta on heidän tavoitteittensa suuntaista. Syksyn alussa koulun alkuopettajien kanssa suunnitellaan esi-ja alkuopetuksen toimintaa. Yhteistyö toteutuu yhteisinä juhlina ja laulutuokioina. Syksyllä järjestetään YK-juhla ja urheilutapahtuma. Syys- ja kevätlukukaudella järjestetään taito- ja taideainepajat kerran viikossa (eskarit+1-2.lk) ja keväällä järjestetään matematiikan yhteiset tuokiot, palkit (eskarit+1.lk). Keväällä lisäksi rusettiluistelu ja kevätpiknik. Esi-ja alkuopetuksen opettajat arvioivat toimintaa läpi toimintakauden. Toimintakaudella esiopetuksessamme painottuu lasten osallisuus, monilukutaidon harjoittelu sekä monipuolinen liikunta.

3 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Toimintakaudella laaja-alaisen osaamisen alueista painottuu monilukutaidon harjoittelu: Tulkitaan erilaisia kuvia, syvennetään lukutaitoa, tuetaan kielellisen tietoisuuden kehittymistä lapsen omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista lähtien. Liikenteessä liikkuminen, retket, kirjastovierailut, tablettien käyttäminen, lasten omat esitykset ja tuotokset, musiikki, loruilu ja lukeminen ovat kaikki keinoja opetella monilukutaitoa. Toiminnassa painottuu myös tänä vuonna itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Monilukutaitoa harjoitellaan monipuolisen dokumentoinnin ja kommunikaatiokeinojen avulla päivittäin. Kalojen ryhmässä käytetään puheen tukena viitottua suomea, tukiviittomia ja kommunikaatiokansioita.kuvia käytetään kaikessa esiopetustoiminnassa päivittäin. Dokumentointiin käytetään älypuhelimia ja tablettia. Lapset kuvittavat ympäristöä omilla kuvallisilla tuotoksillaan, digikuvilla ja ottavat aktiivisesti osaa kuvien ottamiseen ja valintaan. Jokaisella lapsella on oma kansio, johon esiopetusvuotta dokumentoidaan Lisäksi Kalojen ryhmässä on käytössä kansio, johon dokumentoidaan toimintaa lähes päivittäin. Kansion avulla lapsi voi näyttää vanhemmilleen päivän toiminnasta kertovat kuvat. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemat ja projektit nousevat lasten mielenkiinnon kohteista. Kasvattajien havainnoinnin ja läsnäolon avulla saadaan tietoa lapsia kiinnostavista asioista. Teemoja voidaan ryhtyä kannattelemaan ja syventämään tarjoamalla aiheeseen/teemaan liittyvää materiaalia ja tiedonlähteitä. Lapsella on esiopetusvuotena mahdollisuus myös pysähtyä häntä kiinnostavien asioiden ja teemojen ympärille yksilöllisesti. Jokaiselle pyritään tarjoamaan mahdollisuus toteuttaa projekteja yksin tai yhdessä toisten kanssa vertaisoppimisen kautta. Lapsen arjen elämän ajankohtaiset asiat ja tapahtumat huomioidaan oppimiskokonaisuuksissa ja projekteissa. Esiopetuksen kasvattajat rikastuttavat ja vievät projekteja eteenpäin tuoden esille ajankohtaisia asioita ja tapahtumia. Projekteja harjoitellaan myös tarkastelemaan monesta näkökulmasta. Esiopetuksen opettajat huolehtivat siitä, että oppimiskokonaisuuksissa huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteet sekä opetuksen yleiset tavoitteet. Päivittäisessä toiminnassa otetaan huomioon myös laaja-alaisen osaamisen alueiden harjoittelu osana lapsen esiopetuspäivää ja oppimiskokonaisuuksia. Integroidussa erityisryhmässä luonto ja sen ilmiöiden havainnointi on suurin oppimiskokonaisuus. Lapset ottavat esille ilmiöt, joita he haluavat käsitellä ja joista he haluavat oppia lisää. Kartat, kirjojen tekeminen ja liikennevälineet ovat olleet lasten tuomia ideoita projekteiksi Kaloissa syksyllä Meduusojen esiopetusikäisiä lapsia on innostanut erityisesti leikkiminen, uusiin kavereihin tutustuminen, pelit, rakentelut sekä heidän keksimänsä liikuntaleikit. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Esiopetuksen toimintaa kuvataan älypuhelimilla ja tableteilla. Lisäksi lasten töitä kerätään kasvun kansioihin. Kansioon kerätään myös muuta materiaalia, joka kertoo toiminnasta (luetut sadut, tehdyt retket, jne). Kasvattajat kirjaavat lasten tarinat ylös. Toiminnan arviointia tehdään keskustellen lasten kanssa pitkin päivää, kuunnellaan toisten mielipiteitä ja harjoitellaan itsearviointia viittomien ja kuvien tuella. Esiopettajat ja kasvattajat arvioi omaa toimintaansa joka viikkoisissa tiimipalavereissa ja esimies arvioi toimintaa kerran kuukaudessa työyhteisön tiimivastaavien kanssa. Vanhempien kanssa arvioidaan lapsen toimintaa keskusteluissa aina tarvittaessa.

4 Huoltajien osallisuus Huoltajien mielipiteitä kuunnellaan ja heidän ajatuksiaan otetaan huomioon esiopetusvuotta suunniteltaessa yhteisissä tapaamisissa ja keskusteluissa. Myös vanhempien osaamista pyritään hyödyntämään, esimerkiksi suunnitteilla on animaation teon opettelua erään äidin johdolla. Päivittäinen kuulumisten vaihtaminen on tärkeää sekä toiminnasta tiedottaminen kotiin sähköisen kuukausikirjeen muodossa. Esiopetusvuoden aikana järjestetään yhteisiä tapahtumia kuten vanhempain-illat ja vanhempaintoimikunnan järjestämät tilaisuudet. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Lapsen oppimisympäristö rakennetaan niin, että lapsi kokee olevansa turvassa fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Aikuisen läsnäolo arjessa on tärkeää: Leikin tukeminen ja kannattelu sekä ristiriitatilanteiden selvittäminen sekä niiden ennaltaehkäisy huomioidaan päivittäin. Käytetään aikaa tutustumiseen ja ryhmäytymiseen, erityisesti esikouluvuoden ensimmäisinä kuukausina. Kasvattaja/esiopettaja toimii lapsen tulkkina kaikissa päivittäisissä tilanteissa, jotta lapsi saisi kokea yhteisöllisyyttä, oppisi kaveritaitoja sekä kunnioitttamaan ja arvostamaan muita ryhmän lapsia. Erityislastentarhanopettaja toteuttaa pienryhmä muodossa Askeleittain -ohjelmaa. Siinä harjoitellaan tunnetaitoja, tunteiden säätelyä sekä ongelmaratkaisutaitoja. Esiopetuksessa olevien lasten tavoitteena on oppia toimimaan ryhmässä ja osallistumaan yhteiseen toimintaan. Kaikki esiopetus suunnitellaan niin, että jokaisella on mahdollisuus aikuisen tuella osallistua siihen. Kommunikaation tukeminen mahdollistaa lapsen vuorovaikutuksen ja osallistumisen tasa-arvoisesti yhteisissä tilanteissa. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt, äidinkielen tuki ja tarvittaessa valmistava opetus Ota-koppi materiaalin käyttö, kuvien käyttö arjessa kaikissa päivittäisissä tilanteissa.toiminnan näkyväksi tekeminen oppimisympäristön kautta. Leopsien yhteydessä tarkennetaan /arvioidaan eri kielitaustaisten lasten kielen kehitys kirjaamalla lapselle kaksikielisyyden suunnitelma Lasten kulttuuri-identiteettiä tuetaan valitsemalla tästä kulttuurista ja kielitaustasta olevia kirjoja, lauluja ja kuvia lasten toimintaan. Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Tehostetun tuen lapset toimivat osana muuta ryhmää. Heidän tarpeensa otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa, mm. toiminnan ennakointi, kuvien käyttö sekä erityislastentarhanopettajan asiantuntijapanos toiminnassa 1xviikossa. Toteutuu pienryhmätoimintana ja samanaikaisopetuksena. Erityisryhmässä käytetään yksilöllisiä toimintatapoja oppimisen tukena. Lapset leikkivät, pelaavat, askartelevat ja piirtävät, liikkuvat ja toimivat pienissä ryhmissä saadakseen erityislastentarhanopettajan tuen toiminnassaan. Lapsilla on kokoaikainen erityisopetus, jota hyödynnetään kaikissa päivittäisissä tilanteissa. Vanhemmille on kerrottu poikkeavaan koulun aloitukseen (pidennetty oppivelvollisuus) liittyvistä asioista jo hyvissä ajoin ennen esiopetusvuotta ja heille on esiopetusta edeltävänä keväänä järjestetty kuulemistilaisuus pidennetyn oppivelvollisuuden ja esiopetuksen asioista. Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. - Yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin. - Moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Suunnitelman päivämäärä päivitetty

5 Muut yhteistyötahot Tarpeen mukaan toiminta-ja puheterapeutit, suomi toisena kielenä-opettaja, neuvola, Tuorinniemen sivukoulu, koulukuraattori, Kaakkoisen alueen esiopettajat, lastensuojelu. Tarvittavia koulumuotoarvioita käydään moniammatillisessa arviointiryhmässä , missä on mukana esiopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, psykologi, ja päiväkodin johtaja Integroidussa erityisryhmässä tehdään kiinteää yhteistyötä eri hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa (Autismipäiväkeskus, Kehityshäiriöpoliklinikka, Kehitysvammaisten poliklinikka, neuvola, avoterapeutit, jne). Koulumuotoarviot tehdään talven aikana ja niiden pohjalta suunnitellaan Opetusviraston kanssa kullekin oppilaalle sopivin koulumuoto.