Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Jäkälä Tapanila

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Jäkälä Tapanila

2 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

3 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Avoin, kunnioittava ja myönteinen ilmapiiri antaa tilaa erilaisille mielipiteille ja sitä kautta toiminnan kehittymiselle. Rohkaisemme toisiamme kyseenalaistamaan toimintatapojamme ja muuttamaan niitä. Hyödynnämme toiminnassa lähiympäristön luontoa, metsiä, leikkipaikkoja sekä kirjastoa. Ryhmien yhteiset tapahtumat, esim. lauluhetket lisäävät yhteisöllisyyttä niin lasten kuin henkilöstön kesken. Tarjoamme lapsille turvallista ja kannustavaa yhdessäoloa ja oppimisen iloa havainnoimalla ja huomioimalla lasten kiinnostuksen kohteet toiminnan suunnittelussa. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan koulutuksiin sekä jakamaan osaamista ja ideoita henkilöstön kesken. Toimintakulttuuriimme sisältyy viikoittaiset palaverit tiimeissä sekä toimipisteiden henkilöstön palaverit. Syksyllä ja keväällä meillä toteutuu koko henkilöstön kehittämispäivä. 3

4 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Varmistamme että jokainen lapsi pääsee kehittämään taitojaan ja toteuttamaan itseään jokapäiväisissä leikeissä sekä vapaassa että ohjatuissa leikeissä. Henkilöstö huolehtii, että leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja leikkiin annetaan tilaa, aikaa ja rauhallinen ympäristö. Leikkiryhmät muodostuvat lasten toiveista ( leikkitaulut, lasten spontaanit ideat) sekä aikuisten ohjaamina tarvittaessa, jotta kukaan ei jää yksin. Henkilöstö havainnoi leikkejä ja osallistuu leikkeihin varmistaen lasten keskinäisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen sisällä ja ulkona. Ristiriitatilanteisiin puututaan ja lapsille opetetaan neuvottelutaitoja. 4

5 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Lapsia osallistetaan toiminnan suunnitteluun kuuntelemalla heidän toiveitaan, haastattelemalla sekä isommilla lapsilla pidetään lasten kokouksia. Vanhempien toiveet ja ideat kuullaan vanhempainilloissa sekä varhaiskasvatusuunnitelma keskusteluissa ja päivittäisessä kanssakäymisessä. Henkilöstö huolehtii, että kaikki tulevat kohdelluiksi yhdenvertaisena ja tasa-arvoisena yksilönä kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Henkilöstö puuttuu kiusaamiseen ja harjoittelee lasten kanssa tunnetaitojen säätelyä esim. Askeleittain-ohjelman tai Piki-materiaalin avulla. Arvostamme lapsia yksilöinä myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella. 5

6 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Henkilöstö rohkaisee eri kulttuuritaustoista olevia perheitä kertomaan omasta kulttuuristaan ja miten henkilöstö yhdessä vanhempien kanssa voi tuoda sitä näkyväksi lapsiryhmän toimintaan.(tapahtumat,laulut, lorut, esineet) Lapsille tehdään kaksikielisyyden suunnitelma ja perhettä kannustetaan käyttämään äidinkieltään lapsensa kanssa. Henkilöstö varmistaa, että jokainen lapsi tulee ymmärretyksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käytämme apuna kuvia, kielitietoisia leikkejä kielen kehityksessä. Järjestämme suomalaiseen kulttuuriperimään liittyviä tapahtumia: Äitienpäivä, Isänpäivä, Joulu, Pääsiäinen, Isovanhempien päivä. 6

7 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Lasten hyvinvointia tuetaan selkeällä päivärytmillä, johon kuuluu ulkoilua, liikkumista sekä mahdollisuus riittävään lepoon/rauhalliseen hetkeen. Lapsia opetetaan huolehtimaan hygieniastaan sekä tavaroistaan ikätaso huomioon ottaen. Neuvolan 3-vuotistarkastus on mahdollinen päiväkodissa, mikäli ilmoittautuneita on riittävä määrä. Kiusaamiseen puututaan ja jokainen lapsi pääsee aikuisen syliin sitä tarvitessaan. Huolehdimme,että fyysinen oppimisympäristö on turvallinen sekä sisällä että ulkona.turvallisuusuunnitelma päivitetään vuosittain. Vanhemmille painotetaan, että lapsi tulee aina luovuttaa henkilökunnalle aamuisin sekä iltapäivisin lähtiessä käydään hyvästelemässä ryhmän aikuinen. Opetamme lapsille vastuullista suhtautumista luontoon ja kuluttamiseen. 7

8 Oppimisen alueet Kielen rikas maailma, Ilmaisun monet muodot, Minä ja yhteisömme, Tutkin ja toimin ympäristössäni, Kasvan,liikun ja kehityn oppimisen alueiden sisällöt toteutuvat ryhmien toiminnassa. Henkilöstö suunnittelee yhdessä lasten kanssa eri oppimisen alueiden mukaista toimintaa eri teemojen ja projektien kautta. 8

9 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

10 Ajattelu ja oppiminen Kasvattajat ovat herkkiä lasten havainnoille ja ovat valmiita muuttamaan toimintaa lasten ideoiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Järjestetään tilanteita ja tilaisuuksia, joissa lapsille on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ( lasten kokoukset isommilla, aamu ja päiväpiirit) Lasten annetaan pohtia erilaisia asioita ja ilmiöitä eikä kasvattaja anna valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin 10

11 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Eri kulttuureihin tutustutaan lasten erilaisten kulttuuritaustojen myötä. Erilaisista tavoista, juhlista,kielestä keskustellaan lasten kanssa. Kulttuureihin tutustutaan valokuvien, kirjojen ja musiikin avulla sekä mahdollistetaan vanhempien vierailut tulla esittelemään lapsille kulttuuriaan. Henkilöstö suhtautuu kaikkiin kulttuureihin kunnioittavasti, tasa-arvoisesti ja kiinnostuneena. 11

12 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Lasta kannustetaan omatoimisuuteen ja yrittämään itse sekä iloitaan onnistumisista. Ilmapiiri on kiireetön ja joustava jolloin mahdollistuu lapsilähtöinen ja omatoimisuutta tukeva kulttuuri Tunnetaitoja harjoitellaan päivittäin eri tilanteissa lasten kanssa. Aikuinen sanoittaa tunteita ja ristiriitatilanteita käydään läpi kaikkia osapuolia kuullen. Ruokailu on kasvatuksellinen tilanne, jolla tuetaan myönteistä kokemusta ruuasta. Rohkaistaan maistelemaan, mutta ei pakoteta syömään. Kerromme ruokailun merkityksestä terveydelle ikätasoisesti. Pääsääntöisesti ulkoilemme säällä kuin säällä. Lapsen päivään sisällytetään runsaasti liikkumista sekä sisällä ja ulkona. 12

13 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Monilukutaitoa harjoitellaan arjessa havainnoimmalla ympäristön viestien moninaisuutta ja opetellaan tulkitsemaan niitä ( liikennemerkit, kyltit, valokuvat ) Lapset saavat opetella digivälineiden käyttöä ikätasonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Lapsille opetetaan mediakriittisyyttä. 13

14 Osallistuminen ja vaikuttaminen Aikuiset mahdollistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen olemalla läsnä arjen kaikissa tilanteissa. Lasten mielenkiinnon kohteita kuullaan ja ne mahdollistetaan yhdessä lasten kanssa oppimisympäristöä muokkaamalla ja rikastamalla. Yhteisistä asioista sovitaan keskustelemalla ja kysymällä lasten mielipiteitä ja ehdotuksia. Aikuiset arvioivat toimintatapojaan, onko kaikilla lapsilla mielekästä tekemistä ja onko kaikkien lasten toiveisiin vastattu. 14

15 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

16 Oppimisympäristö Oppimista tapahtuu kaikissa ympäristöissä. Oppimisympäristöä muokataan lasten tarpeiden mukaisesti,siten että se on selkeä ja materiaalit leikkeihin ovat lasten saatavilla. Hyödynnämme lähiympäristöä ( leikkipuistot,metsät,kirjasto ) sekä koko kaupungin tarjoamia kohteita oppimiseen. Henkilöstö huolehtii että oppimisympäristö on sekä sosiaalisesti että psyykkisesti lapsen kasvua ja kehitystä edistävä. 16

17 Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

18 Leikki ja sen merkitys Leikki on jokapäiväistä toimintaa, jossa lapsi saa toteuttaa itseään ja kehittää taitojaan. Aikuiset mahdollistavat vapaan ja ohjatun leikin toteutumisen sisällä ja ulkona. Aikuiset havainnoivat leikkejä ja osallistuvat leikkeihin pitäen huolta, että kukaan lapsi ei jää leikkien ulkopuolelle. Aikuiset mahdollistavat lasten ehdotukset leikkien toteutumiseen oppimisympäristöä muokkaamalla. 18

19 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

20 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toimintaa arvioidaan tiimien omissa palavereissa, kokouksissa, kehittämispäivinä sekä kehityskeskusteluissa. Huomioimme lapsilta ja vanhemmilta tulevan päivittäisen palautteen toiminnastamme. Kehitämme toimintaa asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. 20

21 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

22 Yhteistyö ja viestintä Päivittäisissä kohtaamisissa vanhempien kanssa kerrotaan lapsen päivästä. Vanhempia kannustetaan kertomaan toiveitaan toimintaan Lapsen varhaiskasvatus/esiopetuskeskusteluissa sekä vanhempaintilaisuuksissa. Vanhempaintoimikunnat järjestävät yhteisiä tapahtumia toimikauden aikana. Ryhmien ilmoitustauluilla on kuvia toiminnasta. Ryhmät tiedottavat toiminnasta viikko- tai kuukausitiedotteilla. 22

23 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

24 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Perheen tullessa ensimmäisen kerran päiväkotiin heille esitellään päiväkodin tilat ja henkilökunta. Ryhmän kasvattaja sopii yhdessä vanhempien kanssa tutustumisjaksosta, miten se heidän lapsensa kanssa toteutetaan(miten vanhemmat ovat mukana, milloin lapsi jää ensimmäisen kerran yksin hoitoon). Lapsi voi ottaa mukaansa aloitukseen tutun esineen tai vanhemman kuvan. Vanhemmat voivat soittaa päiväkotiin kysyäkseen miten päivä on sujunut. Vanhempien kanssa pidetään aloituskeskustelu ja n 2kk kuluttua lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu. Ryhmän kasvattajat valmistautuvat yhdessä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluun havainnoimalla lasta. Ryhmän lastentarhanopettaja vastaa keskustelusta. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen mahdollistetaan tutustuminen uuteen ryhmään sekä aikuisiin sekä lapselle että vanhemmille. 24

25 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Suurin osa ryhmistä on suorittanut Satudiplomin. Lapsiryhmät ovat vierailleet kirjastoissa tai kirjastosta on vierailtu päiväkodissa. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen. Vanhempaintilaisuuksissa ja Lapsen varhaiskasvatuskeskusteluissa vanhemmilta on kysytty toiveita toiminnan sisältöön; ovat valinneet joidenkin ryhmien hyveet, päättävät syntymäpäivien viettotavoista päiväkodissa, toivovat retkiä erityisesti lähimetsiin. Lasten osallisuus on vahvistunut haastattelujen kautta. 25