METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT

Transkriptio

1 /975 METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT Jussi Seppälä TTS-metsä-äkeen sekä KLM- 7- piennarauran tuotokseen vaikuttavat ty~vaikeus tekijät olivat ajokuvion muoto ja koko, mäkisyys ja kivisyys. Aurausty~n tuotokseen vaikuttivat tämän lisäksi maalaji sekä kant oisuus. TTS-metsä-äkeen tehotuntituotokset olivat olosuhteiden ja vetokoneen mukaan ha/ h. KLM- 7- piennarauran vastaavat tuotosvaihtelut olivat ha/h. TARKOITUS JA AINEISTO Katsauksessa esitetään yhteenveto Metsätehon suorittamista metsämaan muokkauksen työvaikeustekijöitä koskevista tutkimuksista. Niiden yksityiskohtaiset t ulokset on julkaistu Metsätehon julkaisusarjoissa (ks. kirjallisuusluettelo). Aikaisemmin eaitetyt tulokset on nyt yhdenmukaistettu sellaiseen muotoon, että työvaikeus on määritettävissä käytännön työolosuhteissa. Näin katsausta voidaan käyttää maksuperusteiden laatimiseen ja se antaa tuotoksen laskentaperusteet metsämaan muokkaustöiden suunnittelua varten. TTS-metsä-äkeitä koskeva aineist o käsittää neljä konetta ja piennaraura-aineisto kuusi koneyksikköä. Käsitellyt pinta-alat ja työmenetelmät selviävät yksityiskohtaisista tutkimusraporteista. AJANKÄYTTÖ TAULUKKO l Aikajakautuma Työajan jakautuminen TTS-metsä-äes KLM-7-piennaraura Suhteellinen ajankäyttö, % Tehoaika - auraus kääntyminen työmaan sisäinen siirto Keskeytykset - huolto ja korjaus kiinni juuttuminen muut keskeytykset Työmaa- aika -. -.

2 TTS-metsä-äkeiden työajasta (työmaa-ajasta) on keskimääräisen tehoajan osuus prosenttiyksikköä suurempi kuin piennaraurojen vastaavatehoajan osuus. Kääntymisiin on aurauksessa kulunut selvästi enemmän aikaa kuin vaotuksessa metsä- äkeillä. Tämä johtuu lähinnä koneyhdistelmän pituudesta, sillä äkeiden vetokoneet aineistossa olivat kaikki laahustraktoreita, kun taas aineiston kuudesta aurausyksiköstä vain yksi oli laahustraktori muiden ollessa kuormatraktoreita. Keskeytyksistä kiinni juuttumisia näyttää tapahtuvan auraustyössä selvästi enemmän kuin vaotuksessa. >5 m 5 m < m C KaZtevuustekijät Mäkisyyden työvaikeusluokkien määritys jakautuu kahteen osaan.. Ajokuvion keskimääräisen ajo- ja sivukaltevuuden määrittäminen: TTS-metsääes KLM- 7-piennaraura Loivat mäet Ajokaltevuus < 5 % Si vukaltevuus < % TYÖVAIKEUSTEKIJÖIDEN VAIKUTUS TUOTOKSEEN Jyrkät mäet Työvaikeusluokitus Aineiston perusteella laadittu, tuotoksen vaihtelut huomioon ottava työvaikeustekijöiden luokitus on seuraava. Ajokaltevuus ~ 5 % Si vukaltevuus ~ %. A Maaperätekijät hieta- ja hiekkamoreeni biesu- ja savimoreeni biesu ja savi ~ 9% ;:::: 6% Mäkien osuuden määrittäminen: Mäki en osuus ajokuvion < / /... / Maalajin työvaikeusluokat: < 9% < 6% D MUut työvaikeustekijät B Maanpintatekijät Ajokuvion muodosta ja koosta aiheutuvat t yövaikeusluokat : Pintakivisyyden työvaikeusluokat: Ajokuvion koko on yli. ha:n a) Ajokuvion koko on ha ja kuviolla ei esiinny kapeita ulokkeita tai = Vähäkivinen. Matalia kiviä, korkeudeltaan... cm, saa esiintyä melkoisesti (välimatka m). Yksittäisiä, korkeudeltaan kohtalaisia (korkeus... 5 cm) kiviä saa esiintyä, jos matalia kiviä on harvassa (välimatka m). Suuria kiviä (korkeus yli 5 cm:n) e saa esiintyä. Kivinen. Matalia kiviä saa esiintyä runsaasti (välimatka alle. 6 m:n). Kohtalaisia kiviä saa esiintyä melkoisesti ja suuria harvassa. Runsaskivinen. Matalia ja kohtalai s ia kiviä saa esiintyä runsaasti ja suuria kiviä melkoisesti sekä näitä vaikeammat kohteet. Kantoisuuden työvaikeusluokat: Huomioon otetaan lahoamattomat, halkaisijaltaan cm : ä suuremmat kannet, jotka luokitellaan välimatkan mukaan: b) kuvion koko on..... ha = a) Ajokuvion koko on alle. 5 ha :n tai b) kuvion koko on haja kuviolla esiintyy kapeita ulokkeita Ajokuviolla tarkoitetaan tässä työvaikeusluokituksessa yhtenäisenä kuviona muokattavaa osaa työmaasta, joka maastotekijöiden tai tarkoituksenmukaisen ajosuunnan vuoksi on jaettu työskentelylohkoihin. Työvaikeustekijöiden yhdistäminen Koska TTS-metsä-äkeiden ja KLM-7-piennarauroj en työskentelyyn vaikuttavat tekijäyhdistelmät poikkeavat toisistaan, ne ryhmiteltiin muokkauslaitteittain seuraavasti.

3 Tl'S- metsä- äes KLM- 7- piennaraura Muoto-jakokotekijä Muoto-ja kokotekijä Mäkisyys Mäkisyys - kivisyys - kivisyys - maalaji - kantoisuus n määräämiseksi on Tl'S- metsääes- t yömailla tunnettava kivisyys ; auraustyömailla vaaditaan tämän lisäksi maalajin ja kantoisuuden luokittamista. Aurauksen maastoindeksi saadaan laskemalla ajokuviolla esiintyvät maalajin, kivisyyden ja kantoi suuden luokka- arvot yhteen (huom. aurauksessa ei tunneta vaikeinta kivisyysluokkaa ). Tuotostaulukot Koska maanmuokkauksen tuotokset riippuvat siitä, minkälaista vetokonetta käytetään, TTS-metsä-äkeen ja KLM- 7- piennarauran tuotostaulukot on laadittu kahta erityyppistä vetokonetta varten. Taulukoiden tuotosarvot perustuvat työjälkimäärään, jota Tl'S-metsä-äkeellä laskettiin syntyvän 5 m/ha ja KLM- 7- piennarauralla 5 m/ha. ) TAULUKKO TTS-metsä- äes. Tehotuntituotokset kevyttä laahustraktoria (esim. Valmet Terra 865) käytettäessä, ha/h Mä.kien osuus (Kivisyysluokka) l l Muoto- ja kokoluokka l <.l/ l/ - / Muoto- ja kokoluokka l/ - / l/ - / Muoto- ja kokoluokka TAULUKKO TTS-metsä-äes. Tehotuntituotokset järeää laahustraktoria (esim. Lokkeri) käytettäessä, ha/h Mäkien osuus (Kivisyysluokka) l l Muoto- ja kokoluokka l l/ - / l.ll Muoto- ja kokoluokka l/ - / Muoto- ja kokoluokka l/ - /

4 TAULUKKO 4 Mäkien osuus pinta- alasta KLM-7-piennaraura. Tehotuntituotokset järeää laahustraktoria (esim. Lokkeri ) vetokoneena käytettäessä, ha/h Muoto- ja kokoluokka 8 < / / - / Muoto- ja kokoluokka < / / - / < / / - / Muoto- ja kokoluokka TAULUKKO 5 KLM-7-piennaraura. Tehotuntituotokset järeää ja ylijäreää kuormatraktoria (esim. Volvo 868 ja Kockums 875) vetokoneena käytettäessä, ha/h Mäkien osuus Muoto- ja kokoluokka < / / - / Muoto- ja kokoluokka < / / - / Muoto- ja kokoluokka < / / - /.~ o Muokkausmäärän vaikutus tuotokseen kuvaajat, joiden avulla saadaan tuotoksen teoreettinen korjauskerroin, kun vaadittu Muokkaustyössä käyt~tty vakoväli vaikuttaa muokkausmäärä hehtaaria kohti tunnetaan pinta-alayksikköä kohti laskettavaan tuotokseen. Tätä silmällä pitäen (kuvat ja ). laaditt~in 4

5 ajokuvio a ajokuvio b.5 ha. ha ajokuviola a esiintyy kapeita ulokkeita.~ ~. oo-+'lii:'ii'!a'h!i:,-'f+l-"'':d-'"'* ~ -:; - ajokuviolla a loivia mäkiä alle / pinta- alasta ja ajokuviolla b loivia mäkiä /... / pinta- alasta '5 - muut työvaikeustiedot: ~ o. B 4ooo 5 Vaotus jälkeä, m/h a l ) Vakoväl i = etä i s yy s ajoli nj an kesk i pi etee s t ä seuraavan aj oli njan keskip isteeseen Kuva l. Pinta-alayksikköä kohden muokattavan määr än vaikutus tuotokseen. TI'S-metsä-äes kivisyysluokka maalajiluokka kantoisuusluokka maastoindeksi 5 m/ha aurausjälkeä vastaava tehotuntituotos saadaan taulukosta 5, muoto- ja kokoluokka :n kohdalta :. 9 ha/h.8 ha/h Kuvan avulla määrätään tuotoskerroin, kun aurausjäl keä vaaditaan m/ha. Vakoväli on tällöin noin. m ja tuotos kerroin. 8. Ajokuvio a Ajokuvio b.~ 4 ajokuvio b 5 Tuotos ajokuvi o a ajokuvio b. ajokuvio a X X. 9 ha/h. 8 ha/h.77 ha/h.66 ha/h ~. ~~~~~~~-+~~~~~~==~~~~ Tehoajan menekki "'" ~ l. OO ~~~~~~~~~-r~~~~4-~~~~ Ajokuvio a Ajokuvio b Koko työmaa. 77 ha/h. ha x. 66 ha/h.5 ha X. 95 h.5 h. 46 h TYÖJÄLKI Kuva. Pinta- alayksikköä kohden muokattavan määrän vaikutus tuotokseen. KLM-7- piennaraura Esimerkki tehoajanmenekin laskemisesta Tiedot muokkaustyömaasta - työmaan kokonaispinta- aa. 5 ha työ suor itetaan KLM- 7- piennarauraa, jonka vetokoneena on järeä kuormat raktori Aurauksessa havaittiin kivisyyden, maalajin ja kantoisuuden vaikuttavan vajaukseen, ts. siihen, miten paljon ajoreitistä jää muokkaamatta (taulukko 6). Vajauksen määrää auraustyömaalla lisää siis samojen työvaikeustekijöiden kasvu, joiden todet tiin pienentävän tuotosta. Vaotustyössä vajausta aiheuttavat etupäässä hakkuutähteet, joiden määrä ei vaikuta tuotokseen (taulukko 7). Muilla työjälkitiedoilla, kuten vaon syvyydellä ja eveydellä, pientareen leveydellä sekä palteen korkeudella ja leveydellä ei todettu selvää riippuvuutta työvaikeustekijöistä. aurausjälkeä vaaditaan m/ha metsäautotie jakaa työmaan kahteen ajokuvioon, joiden pinta- alat ovat : TTS- metsä- äes-5 : n työjälki lienee keskimaarln jonkin verran parempaa kuin TTSmet sä- äes - 5 : n työjälki. 5

6 TAULUKKO 6 KLM- 7-piennaraura. Vajauksen määrä eri työolosuhteissa Maalajiluokat Kivisyysluokka l Kivisyysluokka Kantoisuusluokka l l Vajaus työjäljen pituudesta, % l ja Aineiston keskimääräisen työjäljen mitat esitetään taulukossa 8. Huomiota kiinnit - TAULUKKO 7 TTS-metsä- äes. Vajauksen määrä hakkuutähdeluokittain Hakkuutähdeluokka Vajaus työjäljen (hakkuutähteitä) pituudesta, % (vähän) 8 (keskinkertaisesti) (runsaasti ) 4 tää auraus-pientareen kapeus, jonka ainakin Etelä- Suomen olosuhteissa tulisi palvella ensisijaisena viljelykohteena. TAULUKKO 8 Mitat keskimääräisestä työjäljestä Muokkauslaite Vako Syvyys, cm Leveys, TTS-metsä-äes cm Piennar Palle Leveys, cm Korkeus, cm Leveys, cm KLM-7-piennaraura Kirjallisuutta SEPPÄLÄ, JUSSI 975. Työvaikeustekijöiden vaikutus metsämaan auraukseen KLM-7- piennarauraa käytettäessä. Metsätehon tiedotus 7. Helsinki TYNKKYNEN, MARTTI 97. Metsämaan aurauksen työvakeustekijöistä TTS-metsä- äestä käytettäessä. Helsinki Metsätehon seloste 6/97. TYNKKYNEN, MARTTI 974. Työvaikeustekijöiden vaikutus lautasauraukseen. Metsätehon tiedotus. Helsinki Metsäteho Review /975 WORK DIFFICULTY FACTORS OF FOREST SOIL PREPARATION The review is a summary of the studies carried out by Metsäteho on the work difassociated with the ficulty factors preparation of f orest soil. The detailed r e sults are published n Metsäteho Reports Nos. and 7. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO AY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opastlnsllla 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin 9-4 HELSINKI 975 PAINOVALMISjl