Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Transkriptio

1 Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja Jyväskylä

2 Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue: Valtakunnallinen Toteutusaika: Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hallinnoija: Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus Yhteistyötaho: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimipaikka Hämeen ELY-keskus rahoittaa valtakunnallisena hankkeena

3 Esityksen sisältö Koneellisen istutuksen nykytilanne Koneellisen istutuksen tuottavuus, kustannukset, työjälki Työkohteiden valinta istutuskoneille Taimihuolto koneellisessa istutuksessa Koneellisen istutuksen tulevaisuuden näkymät

4 Miksi koneellista istutusta? Työn laadun ja/tai tuottavuuden (=kustannustehokkuuden) paraneminen Ei tekijöitä istutustyöhön Työvoimapula realisoituu lähitulevaisuudessa Metsänomistajien rakennemuutos Hakkuutähteiden ja kantojen korjuun yleistyminen parantaa työn tuottavuutta Sopii osaksi alueyrittäjyyttä

5 Katsaus nykytilanteeseen Käytössä noin 30 istutuskonetta Alle 5 % uudistetaan koneellisesti (UPM jopa 30 %) Koneellistamisaste pysynyt pitkään samalla tasolla Koneellisen istutuksen yleistymistä hidastaneet heikko kustannuskilpailukyky ja ennakkoluulot Istutuskausi koko sulan maan kauden Eniten istutetaan kuusen paakkutaimia Männyn istutus onnistuu Syväistutus Maanmuokkausmuotona laikkumätästys

6 Periaatekuva laikkumättäästä

7 M-Planter Nykyisin käytössä olevat istutuslaitteet Kuvat: Mikko Syri / Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus Bracke P11.a Risutec PM100

8 Koneistutuksen etuja Kaksi työvaihetta samassa kohde kerralla valmiiksi Taimet istutetaan aina mättääseen tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa hyvän alkukehityksen taimelle Laadukas työn tulos, kun sama yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpiteistä

9 Koneellisen istutuksen tuottavuuspotentiaali Tuottavuus (tainta/tunnissa) Bracke M-Planter Ero % Kokeneet kuljettajat Järjestetty koe, jossa hakkuutähteen ja kantojen määrät sekä kivisyys vaihtelivat

10 Tuottavuus käytännössä M-Planterilla Pelkkä toimiva kone ei riitä koneellistamiseen Kuljettajilla, joilla aikaisempaa kokemusta konetyöstä, tuottavuus 64,8 % korkeampi Keskimäärin kuljettajien tuottavuus nousee kokemuksen karttuessa Tuottavuus, tainta/tunti Tuottavuuden vaihtelu kuljettajittain Koeolosuhteissa istutuskausi % 2. istutuskausi % Seurantatutkimus vs. koeolosuhteet

11 Koneellisen istutuksen kustannukset tuottavuuden mukaan Lähtökohtana kaivukonealustainen kohoumamuokkausta tekevä istutuskone. Alustakoneen hinta ja istutuslaitteen Alustakoneelle oletettu ympärivuotinen työllisyys ja istutuslaitteelle 5 kk:n työkausi. Metsätehon raportti 206. Tuottavuuden oltava vähintään 200 tainta tunnissa, jotta kannattavampaa kuin erillinen maanmuokkaus ja käsin istutus

12 Koneistutus vs. käsin istutus Istutuskoneiden tuottavuuden noustava n. 25 % 150 taimesta tunnista 190 taimeen tunnissa Lähde: Metsätehon raportti 218

13 Koneistutuksen kustannukset M-Planter verrattuna Brackeen Peruskone ( /h) 1,9 % Istutuskone ( /h) 27,1 % Kiinteät kustannukset ( /h) 10,2 % Muuttuvat kustannukset ( /h) 1,3 % Kokonaiskustannukset ( /h) 4,1 % Yksikkökustannukset ( /taimi) -23,4 %

14 Istutuskoneiden suhteellinen ajanmenekki verrattuna käsinistutukseen Lähde: Metsätehon raportti 218 Koneistutus sitoo vähemmän henkilöstöresursseja!

15 Työajanjakaumat M-Planter Bracke 14 % 10 % 15 % 6 % 6 % Koneen siirto 5 % Hakkuutähteiden siirto 26 % Puomin siirto 24 % Muokkaus ja istutus 47 % 47 % Taimikasetin täyttö

16 Koneellisen istutuksen työjälki Koneellisesti istutettujen taimien selviytyminen ja laatu parempaa kuin keskimäärin yksityismetsissä Jokainen taimi mättäässä! Istutustiheys hyvä Maanmuokkausmuotona laikkumätästys on hyvä Yleisimmät istutusvirheet tiivistyksessä ja istutussyvyydessä Laatua huonontavat hakkuutähteet, kannot, kivisyys

17 Ensisijaisesti kohteet: Kohdevalinta jotka on kivennäismailla ja vesitalous on kunnossa joilta hakkuutähde ja kannot korjattu joilla on vähän pintaesteitä jonka kivisyys on normaali tai vähäinen Kooltaan yli 1,5 hehtaarin uudistusalat Ajoitus Oikea taimimateriaali Maalajin vaikutus

18 Työvaikeustekijöiden vaikutus Työvaikeustekijät M-Planter verrattuna Brackeen, % Kantojen Hakkuutähde, % Kivisyys, % lukumäärä, kpl/ha Tuottavuus 52,1 36,9 18,0 30,2 40,4 52,7 46,6 37,4 27,5 Suhteelliset erot tuottavuuksissa M-Planterin ja Bracken välillä erilaisissa työolosuhteissa

19 Kuviokoon ja siirtomatkan vaikutus 100-taso: istutuskausi 1100 käyttötuntia ja muuta työtä 1600 tuntia vuodessa Lähde: Metsätehon raportti 206

20 Taimimateriaalin valinta koneistutukseen Täyttää kaikki manuaaliseenkin istutukseen liittyvät alkuperä- ja terveysvaatimukset Kehitysvaiheeltaan istutusajankohtaan sopiva kevät-, kesä- ja syystaimet Pituus vähintään 15 cm Juuristo sitoo turvepaakun, mutta ei kasvanut paakusta ulos

21 Koneellistamisen edellytyksiä Jos puolet Suomen istutuksista tehtäisiin koneellisesti, tarvittaisiin siihen istutuskonetta 100 hehtaarin vuotuinen työmäärä minimi! 130 hehtaarin istutuspinta-ala edellyttää 45 km toimintasädettä Uudistusalan minimikoko 1,5 ha Kohteiden pinta-alan kasvattaminen vähentää siirtojen määrä ja lisää istutustyön osuutta

22 Koneellistamisen edellytyksiä Kuljettaja Kohdevalinta Työn organisointi Pääomakustannuksilla suuri merkitys kustannuksiin Alustakoneen ja istutuslaitteen käyttöaste Vuorotyö

23 Työmäärän vaikutus kustannuksiin 100-taso: istutuskausi 1100 käyttötuntia ja muuta työtä 1500 tuntia vuodessa. Lähde: Metsätehon raportti 206

24 Koneellinen istutus tulevaisuudessa Tavoitteena koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju Oikein organisoituna hyvä kustannuskilpailukyky Työjäljen laatu hyvä vrt. käsinistutus Nykyisten koneiden kehittäminen ja käytön laajentaminen Uusien kone- ja laiteratkaisujen rakentaminen

25 Tulevaisuuden haasteet Tehokkaiden toimintamallien löytäminen ja jalkauttaminen yksityismetsätalouteen Työohjeet kohdevalintaan ja koneistutukseen Soveltuvien taimien tuotanto & taimilogistiikka Kuljettajien koulutus Uusien menetelmien ja laitteiden kehittely esim. konenäkö ja automaatio Tietojärjestelmien kehittäminen ja standardointi

26 Kiitos