KEVYTRAKENTEISTEN METSÄAUTOTEIDEN RAKENTAMINEN
|
|
- Pirkko Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 /975 KEVYTRAKENTEISTEN METSÄAUTOTEIDEN RAKENTAMINEN Seppo Jukkola Markku Melkko Yleisimmin käytetyn koneyhdistelmän muodostivat traktorikaivuri ja telavarusteinen puskutraktori. Sill ä rakennettiin 78 % koko tutkitusta tiemäärästä. Kustannuksiltaan edullisin oli traktorikaivurin ja raskaan puskutraktorin muodostama yhdistelmä, jolla kaivu ja puskuty6n kustannukset yhteensä olivat vuoden 974 lopun kustannustason mukaan keskimäärin, 4 mk/m. Kaikki koneyhdistelmät huomioon ottaen kaivu ja puskutyt maksoivat keskimäärin 4, 00 mk/m. Valmiin, sorastamattoman metsäautotien hinnaksi muodostui keskimäärin 6, 07 mk/m, jolloin se sisä ltää em. tycjkustannusten lisäksi muista Wistä ja tarvikkeiden hankinnoista aiheutuneet kustannukset. Tiehankkeen suunnittelussa ja koneyhdistelmien valinnoissa voidaan käyttää apuna tutkimuksessa esitettyjä regressiomalleja. Yleisesti voidaan sanoa, että vaikeissa maastooloissa pääst järeillä koneilla edullisempaan lopputulokseen kuin kevei llä. Jo se että yhdistelmän toinen kone on järeä, vaikuttaa edullisesti tulokseen. Metsäteho tutki kesäll ä 97 kevytrakenteisten metsäautoteiden rakentamista EnsoGutzeit Osakeyhtiön, Kajaani Oy:n, Puulaski Oy :n osakasyhtiöiden, Oy W. Rosenlew Ab:n ja Tehdaspuu Oy:n osakasyhtiöiden mailla eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kevytrakenteisten metsäautoteiden rakennustekniikkaa ja kustannuksia erilaisissa maasto olosuhteissa. Tutkimuksen pi i riin tulleet tiet luokiteltiin laadun mukaan seuraavasti. I Runkotie (ympärivuotiseen puunkuljetukseen tarkoitettu metsätie) II Kevyt metsätie ( runkotietä kevytrakenteisempi, tarkoitettu käytettäväksi puunkul jetukseen yleensä muulloin kuin kevä tkelirikon aikana ; sopii t y spervaunuauto ille) II! Kevyt metse.tie (edellistä kevytrakenteisempi, tarkoitettu käytettäväksi kesällä ; sop yleensä täysperävaunuautoille) Tutkimukseen e sisä ltynyt lainkaan I luokkaan kuuluvia teitä. Toiseen luokkaan kuuluvia teit oli 0 kpl, ja niiden pituus oli yhteensä noin 7 km. Kolmanteen luokkaan kuuluvia teitä oli 4 kpl ja n den pituus oli yhteensä noin km. Tutkimusaineistoa ke r ä ttäessä kukin tie jaettiin ti eos iin maalajin, kivisyyden ja kantoisuuden, maan kosteuden sekä mäkisj den mukaan. Näiden osuudet ilmenevät kuvasta sivulla. Asetelmassa on esitetty tutkittu tienr a kennuskalusto ja laskentaperusteena käytetyt kustannukset. Jotta ne vastaisivat vuoden 974 loppupuolen kustannustasoa, niihin on lisättvä keskimäärin 6 Miestyön kustannuksina ilman sosiaalikustannuksia on käytetty 7 mk:aa/h.
2 ASETELMA Tutkittu tienr akennuskalusto ja askentajlerusteena käytetyt kustannukset ( TVH, Vuokrattujen työkoneiden enimmäisohjemaksut alkaen) Kone Lukumäärä, kpl Kaivinkone Traktorikaivuri Puskutraktori, pyörävarust. Puskutraktori, teavarust. Metsätraktori Maataloustraktor i Kuormaauto Teavarusteinen kuormaaja Kustannukset, mk/h 6,... 75,, 7, 46, , 9,5,, Keskimääräiset kaivu ja puskukustannukset koneyhdistelmittäin Kevyt puskutraktori Raskas puskutraktori Traktorikaivuri Kaivinkone Traktori kaivuri Kaivinkone 6,66,47,79,8 mk/m tuu koneyhdistelmien valintaa maasto on mukaan. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että varsin edullisiin yksikkökustannuksiin päästään koneyhdistelmållä, jossa toinen kone on raskas puskutraktori. Kuormaautokustannukset olivat tiemassojen ajossa ja sorastuksessa keskimäärin,08 mk/m ja maataloustraktorikustannukset lanauksessa keskimäärin 0, 40 mk/m. TULOKSET Koneyhdistelmät Tutkituista teistä 78 %tehtiin koneyhdis telmällä, jonka rungon muodostivat traktorikaivuri ja telavarusteinen puskutrak tori, ja 7 % koneyhdistelmällä, jossa traktorikaivuri oli kor vattu kaivinkoneella. Traktorikaivur in lisäksi käytettiin kaivinkonetta %:ssa tien pituudesta. Mainittujen koneyhdistelmien lisäksi käytettiin tien rakentamisessa mm. kuormaautoja, maatalous ja metsätraktoreita ja telakuormaa jia. Kuorma autoja käytettiin pääasiassa sorastukseen, jossakin maarn myös tiemassojen si irtoon, maataloustr r eita pääasiassa teiden lanaukseen. Metsätraktoreilla.ia telakuormaajilla on yleens ä tilapäisesti korvattu jokin edellä mainituista koneista. Ihmistyövoimaa käyt ettiin koneiden lisäksi tien pinnan tasaukseen, raivaukseen ja rumpu ja si l tatöihin. Toiseen tieluokkaan kuuluvaa kevyttä metsäautotietä rakennettaessa puskutyöt maksoivat keskimäärin,9 mk/m ja kaivutyöt,5 /m eli yhteensä,45 mk/m. Kaikkiaan työkustannukset (em. lisäksi mahdollisesti pinnanraivaus, rumpu ja siltatyöt, teloitus, lisämaan ajo ja lanaus) olivat 4, 55 mk/m. Siltojen ja rumpujen rakennustyö maksoi keskimäärin 5 mk/kpl ja tarvikkeet maksoivat 4 mk/kul. Kustannukset vaihtelivat kuitenkin paljn. Kun otetaan huomioon erilaisten rakennustarvikkeiden kuten esimerkiksi silta ja rumputarvikkeiden, telapuiden ym. hankkimisesta aiheutuneet kustannukset, tien rakentaminen maksoi keskimäärin 5, mk/m. Sarastustyö ilman soran hintaa maksoi, 6 mk/m, jolloin valmiin, sarastetuo II luokan tien hinnaksi tuli 6,49 mk/m. Kustannusten riippuvuus koneyhdistelmästä ja maastotekijöistä Ajankäyttö ja.kustannukset ASETELMA ASETI'J.MA Keskimääräiset kaivu ja puskuajat koneyhdistelmittäin Koneyhdistelmä min/m Kevyt puskutraktori + traktorikaivuri l. 74 Kevyt puskutraktori + kaivinkone.9.84 Raskas puskutraktori + t raktorikaivuri Raskas puskutraktori + kai vinko.ne Kuten kuvasta ilmenee, ei tämän aineiston perusteella voida tehdä kovin kauaskantavia johtopäätöksiä yksittäisten maastotekijöiden vaikutuksesta koneyhdistelmien kustannuksiin kaivu ja puskutöissä. Kuitenkin näyttää siltä, että kantavilla, suhteellisen vähäkivisillä ja kantoisilla mailla saavutetaan pienimmät yksikkökustannukset raskaan puskutraktorin ja traktorikaivurin muodostamalla yhdistelmällä. Kantavuuden heiketessä ja kivisyyden ja kantoisuuden lisääntyessä näyttää edulisimm.a lta käyttää kaivinkonetta ja kevyttä puskut ra. Ajankäytöltään edullisirnmalta näyttää traktorikaivurin ja raskaan puskutraktorin muodostama koneyhdistelr.lä,ia epä.edullisimmalta traktorikaivurin ja kevyen puskutraktorin muodostama yhdistelmä. Ajanmenekin ja kustannust en arvioiminen tiehankkeen suunnittelussa Yksikkökustannukset (asetelma ) eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia, sillä jo tiehankkeen suunnitteluvaiheessa tapah Metsäautoteiden suunnittelussa rakennusaikaa ja kustannuksia arvioitaessa voidaan käyttää apuna seuraavia regressiomalleja.
3 6 i J 7: Turve 5. 7 Kustannmlten,.,;ipputJula 6 +,...!! h... + "+". 8l 6 ( ) c c '""' :i:l koneyhduulri!st<l ja kivi.s_yydutd. II tieluokka. Haal.ajit : stliji, hiesu; hiekka, sol"cl; mon:eni ) 7) + L. 0 Ei lainkaan Vihån l ),, 6lr ) r E 9) Runsaasti !! i(. '...;";... ' 0 7: ++,_ ) hl.!,_ 6 r ) ) :,,.,... + ' 6) FR i _Li O.,l 7) T) l Koneyhdistelmä Kosteus Osuus r akennet us ta ties t ä, % J Kustannmtml riippuvuua koneyhdisul.r.$t<j ja naaaton n/jkisyydestd. II tisluokka. Ma.a.tajit: savi, hiesu; hiekka, sora; moj""eeni r :% :% Ei leikkauksia ta.i pengertjk.aiä 5h. Kuva. <)) :% i Kus tannm ten,.,;i ppuvuua koneyhdisu ln!!a t<j ja maapen:tn kosteudesta. II tisluokka. Ma.a.l.aji t : savi, hicsu; hukka, s ora; moneni 5.6?h f lrl[,.!cost.ea Kui va X.oneyhdistel.må Kivisyys j a k.antoisuus Osuus rakennetusta t iestä, % _ )?l Kohte.laisesti 0 ) Kaivu j a b koht.a.lai aeati l e i t.ka.uksia t ai pen&erryltail h. 4 Kone:yhdistelmå Runs aas ti leikkauk Mikia 5 sia tai pens:erryknå yy. 5 Oauue rakennet usta tiest!, % uskukustannusten r iippuvuus koneyhdist elmästä je eri mres oteki,iöis ä
4 Malli Selitysaste, % y x x X., x y x x X., x 6 y x X., + 0. x x 4 y4 l x 6 + l. x x x y y y y4 y5 Huolimatta selitysasteiden alhaisuudesta saadaan esitetyillä malleillakin yleensä kuva siitä, minkä suuruiset ajankäyttö ja rakennuskustannukset jonkin tiehankkeen osalta suunnilleen ovat. Normaaleista paljon poikkeavissa oloissa mallien käyttöä on kuitenkin tarkasti harkittava. Selvitettäessä alustavasti työ ja materi aalikustannusten suuruutta voidaan edell ä mainitun lisäksi käyttää myös seuraavaa, yksinkertaista regressiomallia. y x (seitysaste. 5 ). lallissa selittävänä muuttujana oleva maalaji kuvaa sein karkeasti myös maan kosteutta sekä mäkisyyttä, joten on ymmärrettävää, että juuri se parhaiten selittää työ ja materiaalikustannusten vaihtelua. Selittävän muuttujan kertoimesta voidaan edelleen päätellä, että kustannukset vaihtelevat huomattavasti maalajin mu..'k.aan. Tämä merkitsee sitä, että tarkalla maastotiedustelulla ja tielinjan suunnittelulla voidaan tien työ ja materiaalikustannuksissa säästää melkoisesti. kaivutyöt, h/m puskutyöt, h/m kai vutyöt, mk/m puskutyöt, mk/m työ ja materiaalikustannukset, mk/m x tieuokka : runkotie, kevytrakenteinen metsätie, korjuutie x maalaj i: hiekka, sora, savi, hiesu, noreeni, 4 kivikko, 5 turve x m kosteus: kuiva, kostea, märkä x 4 mälnsyys: l ei leikkauksia tai pengerryksiä kohtalaisesti " runsaasti x 5 kaivukoneen paino, t x 6 puskukoneen paino, t kai vukoneen + puskukoneen paino, t PÄÄTELMÄT Esimerkki regressiomallien käytöstä: Laskettaessa esimerkiksi kaivutyön kustannuksia, mk/m, käytetään mallia. Perustietoina tarvitaan silloin: x 5 kaivukoneen paino koivukoneen + puskukoneen paino x maalaj i hiesu tieluokka kevytrakenteinen metsätie Sijoittamalla esimerkkiarvot malliin daan: 0 t 0 t saa y Keskimäär äisiksi kaivukustannukoiksi saadaan,6 mk rakennettua tiemetriä kohti. Edellä esitetyillä malleilla ei kuitenkaan voida kovin tarkasti kuvata kaivu ja puskukustannusten ja aikojen vaihtelua. Kun malleissa lisätään muuttujien lukumäärää, selitysasteet paranevat jonkin verran. Ajankäyttö ja kustannukset riippuvat kuitenkin niin useista tekijöistä, että niiden kaikkien mukaan ottaminen vaikeuttaisi kohtuuttomasti mallien käyttöä käytännön työssä. 4 t faastotiedot muodostavat metsäautotien suunnittelussa perustan kaikille aika ja kustannuslaskelmille. Vaikkakin eri maastotekijöiden määrittäminen perustui tässä tutkimuksessa silmämääräiseen arviointiin, osoittautui, että varsinkin maalajin, maan kosteuden ja mäkisyyden määrittäminen on suoritettava huolellisesti. Aika ja kustannuslaskelmien teossa sekä koneyhdistelmien valinnassa voidaan käyttää apuna tutkimuksessa esitettyjä regressiomalleja. Kun otetaan huomioon mallien selitysasteet, tuloksia on pidettävä vain suuntaa antavina, ja tapaus tapaukselta on harkittava niiden paikkansapitävyys ja käyttökelpoisuus. Vaikeissa rakennus olosuhteissa päästään yleensä raskaalla koneyhdistelmällä edullisempaan lopputulokseen kuin kevyellä. Normaaleissa olosuhteissa päästään varsin edulliseen tulokseen myös yhdistelmällä, jossa vain toinen kone, useimmiten puskutraktori, on järeä. Kunkin työkohteen erityispiirteisiin on myös koneiden valinnoissa kiinnitettävä huomiota. Tutkimuksessa esitetyt tulokset perustuvat tällä hetkellä käytössä oleviin koneyhdistelmiin ja rakennustapoihin. Tulevaisuutta varten olisi edelleen selvitettävä ennen kaikkea eri rakennusteknisten vaihtoehtojen käyttömahdollisuuksia, eri rakennusme
5 netelmien etuja ja haittoja sekä erilaisten erikoisratkaisujen käyttöalueita. Myös sekä tiestön että yksityisten teiden suun nittelun kehittämiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Metsäteho Review /975 CONSTRUCTION OF LIGHT FOREST t'otor ROADS The commonest machine combination at the 4 road working sites studied, total length about 84 km, was a tractor excavator and tracklaying bulldozer. The most economic in costs was the combination of tractor excavator and heavy bulldozing tractor. In general, heavy machines achieve a more economic end result than light machines in difficult topographical conditions. If one machine i n the c ombination is of heavy type this has a favourable effect on the result. 5
6 METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin HELSINKI 975 PAINOVALMIS
Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1
Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen
LisätiedotKevytrakenteisen metsätien rakentaminen
Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen Tässä infokortissa esitellään Keski-Suomen Saarijärveltä malli siitä, kuinka voidaan rakentaa kevytrakenteinen metsätie edullisesti. Kahden maanomistajan yhteinen
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotMetsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke
Yksityistien vuosittainen kunnossapito Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Vuosittainen kunnossapito on tieosakkaiden avaintehtävä. Kunnossapitotöiden
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotMetsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa
Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967
METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin
LisätiedotMDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA.
MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 1/1976 PUUTAVARAN VÄLIVARASTOKULJETUS MAATALOUSTRAKTORILLA Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksella on pyritty selvittämään kourakuormaimella
LisätiedotMetsäteiden talvikunnossapito
Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:
LisätiedotUudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa
Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotMETSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT
/975 METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT Jussi Seppälä TTS-metsä-äkeen sekä KLM- 7- piennarauran tuotokseen vaikuttavat ty~vaikeus tekijät olivat ajokuvion muoto ja koko, mäkisyys ja kivisyys. Aurausty~n
LisätiedotHKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.
HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotRUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302
/97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?
METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun
LisätiedotMetsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara
Metsähallituksen Lapin tieverkko 6.2.2015 Ilkka Vaara Esityksen sisältö Metsäteiden määrä Tieverkkosuunnittelu Kantavuusmittaukset Sillat Tienpidon periaatteet Metsähallituksen teillä Yleisten teiden pullonkaulat
LisätiedotKarstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018
Raportti 1(12) Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Tuhkatiehankkeen yleiskuvaus Tapion, Aalto-Yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Keski-Suomen ELY:n yhteishankkeessa vuosina 2011 2014
LisätiedotKATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968
METSATEHON KATSAUS 19/1968 ( PUUNKORJUUMENETELMÄT J A KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1 9 6 7 / 6 8 Metsäteho keräsi kesällä 1967 tilastoa maassanme käytetyistä puunkor juumenetelmistä ja korjuuteknisistä
LisätiedotYKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO JA HIUKAN PERUSPARANTAMSESTA
YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO JA HIUKAN PERUSPARANTAMSESTA Auraus ja linkous Asutuilla teillä sallitaan lunta yleensä max 8-10 cm Sohjoa max 4-5 cm Tie aurattu yleensä klo 6-7 Kuorma-auto- tai traktoriaura
LisätiedotOSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä
... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa
LisätiedotTyösuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,
Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen
LisätiedotVALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ
Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen
Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotKH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015:
KAUPUNGINHALLITUS 225 01.06.2015 Poikkeamislupa/Suomen Hyötytuuli Oy 271/10.1003.100300/2015 KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015: Lausunnonantaja Lausunnonsaaja Hakija Kaavasuunnittelija
LisätiedotKunnossapitoavustukset 2015
Teknisen lautakunnan yksityistiejaosto 10 16.06.2015 Kunnossapitoavustukset 2015 722/10.03.01/2014 YKSTJ 16.06.2015 10 Yksityistieavustuksiin on osoitettu vuoden 2015 talousarviossa 239.080 euroa. Määrärahasta
LisätiedotMetsän hinta Suomessa v kauppahintatutkimuksen tulokset. Maanmittauspäivät Esa Ärölä
1 Metsän hinta Suomessa v. 2015 2016 kauppahintatutkimuksen tulokset Maanmittauspäivät 28.3.2019 Esa Ärölä Kauppahintatutkimuksen tavoitteet 2 Laserkeilaukseen perustuvalla kaukokartoitusmenetelmällä tuotetun
LisätiedotPiirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.
Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotMetsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus
Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus Kemera-koulutus Määrittely Tien liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering
VAK 0 LA 401 Helsinki Rukkila '12 Helsinki 43 41 61 11.111 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 531 T est report
LisätiedotTYÖMAATIE OLLINMÄKI-MATINSAARI
TYÖMAATIE OLLINMÄKI-MATINSAARI Urakoitsijavalinta Pyhäjoen kunnanhallitus on kokouksessaan 25.06.2018 ( 199) hyväksynyt Ollinmäki-Matinsaari-työmaatien rakentamisen ja valtuuttanut Veikko Björnin kilpailuttamaan
LisätiedotAlustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä
Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian kattava moduulijärjestelmä mahdollistaa alustan optimaalisen sopeuttamisen eri käyttötarkoituksiin. Scanian jokaisen alustan varustelu on ainutkertainen,
LisätiedotUsko, toivo ja rakkaus
Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu
LisätiedotTehokasta pölynsidontaa
Tehokasta pölynsidontaa Pöliseekö tie? Pölyävät kadut ja soratiet puhuttavat erityisesti keväällä ja kuivana kesänä. Tutulla ilmiöllä on paljon ikäviä vaikutuksia: pöly heikentää asumisviihtyvyyttä, ärsyttää
LisätiedotMOOTTORI~TIjEIIÖYL,X TIEKARHU TIEKONE A.B. HELSINKI, FABIANINKATU 6 O.Y. PUH. 22934
MOOTTORI~TIjEIIÖYL,X TIEKARHU O.Y. TIEKONE A.B. HELSINKI, FABIANINKATU 6 PUH. 22934 Maanteittemme lisääntynyt automobiililiikenne on tehnyt kaikille ilmeiseksi, että vanha tapa pitää tietä kunnossa ajamalla
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA
41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotKosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen Tohtorikoulutettava Petri Annila Esityksen sisältö Tausta Tutkimusaineisto Tuloksia ja havaintoja Yhteenveto 4.2.2019 3 Tausta kosteusrasitus lukuisia
LisätiedotRIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN
RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön
LisätiedotYksityisteiden hoidon järjestäminen
Tekninen lautakunta 68 04.12.2018 Kaupunginhallitus 8 14.01.2019 Kaupunginvaltuusto 3 04.02.2019 Tekninen lautakunta 16 26.03.2019 Kaupunginhallitus 64 15.04.2019 Kaupunginvaltuusto 22 27.05.2019 Yksityisteiden
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili
Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
LisätiedotOSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä
OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli
LisätiedotLUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista
Natura-alueen puskurivyöhyke Kirkkojärven Natura-alue ava-alueen raja denjakaja Tierupu Hulevesiverkosto Tulvareitti Maaston kaltevuuden ukainen eroosioherkkyys rsanuoa Eroosio ahdollista Osavalua-alue
LisätiedotKustannusmalleja pellonraivauksesta
Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-
LisätiedotMissä kunnossa metsätie on?
Esimerkin metsätie Missä kunnossa metsätie on? Merkkejä kunnostustarpeesta: Kuivatus ja kantavuus ei ole kunnossa Rummut eivät toimi tai ne puuttuvat kokonaan Sivu- ja laskuojat eivät toimi Ajoradan reunalla
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2017 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2017
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2017 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2018 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotPAPINSILLANTIEN JA NUUTINKULMANTIEN PYÖRÄTIE TAI PIENTAREEN LEVENNYS
Tekninen lautakunta 24 13.04.2016 Kunnanhallitus 59 13.03.2017 PAPINSILLANTIEN JA NUUTINKULMANTIEN PYÖRÄTIE TAI PIENTAREEN LEVENNYS 143/08.00.00/2015 TEKLA 13.04.2016 24 Sari Kaakinen on tehnyt 15.6.2015
LisätiedotProjekti: Koululaisenpolku. Kemi
Projekti: Koululaisenpolku Kemi Sisältö Yritysesittely Koululaisenpolku Projektina Uusiomateriaalit Mitä opittiin? Muita kohteita Veljekset Toivanen Oy on perustettu vuonna 1989. Maanrakennusalan palveluista
LisätiedotTiivistelmä työntutkimustiedotteesta 20a
1* SORATIEN KULUTUSKERROSTUTKIMUS II b Tutkimus erilaisten kulut.uskerrosmateriaalien ja suolamäärien vaikutuksesta tien kuntoon ja tarvittavien hoitotoimenpiteiden määrään. Tiivistelmä työntutkimustiedotteesta
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2015 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus
LisätiedotTALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA
TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus
Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-
LisätiedotYKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA
7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi
LisätiedotB sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän
LisätiedotPäätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus 239 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 59 12.12.2016 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016 167/02.02/2016 KHALL 239 Vuoden 2016 talousarvioon on tullut tarve tehdä muutoksia sekä meno jen että tulojen osalta.
LisätiedotYksityistien yksiköinti, yksiköinnin perusteet sekä käyttömaksut
Yksityistien yksiköinti, yksiköinnin perusteet sekä käyttömaksut Miksi osakkaiden tienkäyttö yksiköidään? Yksiköinti = arvioidaan osakkaiden tiestä saama hyöty Tienpitovelvollisuus on tieosakkaiden kesken
LisätiedotYKSITYISTEIDEN AVUSTUSTEN HAKEMINEN VUONNA 2014 JA KUNNOSSA- PITOLUOKITUKSEN UUDISTAMINEN
1(8) YKSITYISTEIDEN AVUSTUSTEN HAKEMINEN VUONNA 2014 JA KUNNOSSA- PITOLUOKITUKSEN UUDISTAMINEN Punkalaitumen kunnassa on tehty muutoksia niin yksityisteiden kunnossapito- kuin perusparannusavustusten myöntämisenkin
LisätiedotYhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus
Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto
Lisätiedot1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotKaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola
Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,
LisätiedotSeppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen
Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotValmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat):
Tekninen lautakunta 129 15.12.2009 KATUOSASTON MAKSUT 1.1.2010 LÄHTIEN TELA 129 Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotPöytäkirja 15/ (10)
Pöytäkirja 15/2016 1 (10) Am mat ti korkea kou lu Oy, hallitus 15.11.2016 Aika 15.11.2016 klo 10:30-12:00 Paikka Videokokous: Kotkassa rehtorin työhuone B1014 Kouvolassa neuvotteluhuone 150 Mikkelissä
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 11 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 11 Ti 24.4.2018 Timo Männikkö Luento 11 Rajoitehaku Kapsäkkiongelma Kauppamatkustajan ongelma Paikallinen etsintä Lyhin virittävä puu Vaihtoalgoritmit Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotMaaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja
Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja
LisätiedotTIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI
](2 3/i,,/n KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Kurinossapitotoimisto TVH 743925 HELSINKI 1985 KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE
LisätiedotKELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET
KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS KÄYTTÖOSASTO TVH 714321L 1982 KELIRI KKOTEIDEN KPYTUN RAJOITTAMINEN Sisa1 tö: 1. JOHDANTO 2. KELIRIKKOTEIDEN KYTtN RAJOITTAMINEN 2.1
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252
Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 Sastamalan opiston johtokunta Aika 10.05.2016 klo 17:00-19:00 Paikka Esperi OY Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 9 Pöytäkirjan
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotPöytäkirja 14/ (10)
Pöytäkirja 14/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 07.11.2016 Aika 07.11.2016 klo 14:00-15:55 Paikka Kasarmiravintolan kabinetti, Kouvola Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen
LisätiedotSalaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Kuoppatesti Menetelmä kehitettiin Heavy
LisätiedotVAKOLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 178. Ryhmä /55/1
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 84 78 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1955 Koetusselostus 178 Ryhmä 140 1790/55/1 2 PIKAKOSTEUSMITTARI QUICKTEST malli
LisätiedotPerhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.
Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon
Lisätiedotmatsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS
matsku 2 HTEEN- JA VÄHENNSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSKU 2 Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo 0 h-tä suu-ri h-tä suu-ri htä suuri 4 1 h-teen-las-ku 0 5 Mi-tä puut-tuu?
LisätiedotGenimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen
Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotLiittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki
Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin
LisätiedotAjoneuvoasetuksen muutos 2013
Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat
LisätiedotNEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b
I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotPUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974
14/1974 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 Raimo Savolainen Puutavara-autokalustomme on nopeasti järeytynyt. Varsinaisella perävaunulla varustettujen kolmiakselisten autojen osuus on nyt 73 puutavara- autojen
LisätiedotLisä- ja muutostyöt 9.10.2015. Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Paavo Mattila
Lisä- ja muutostyöt Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Tehtävä Tilaajan suunnittelemassa kokonaishintaisessa maanrakennusurakassa urakoitsijan työsuoritukseen kuului mm. louhepenkereen rakentaminen. Käyttäjän
Lisätiedot1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista
Lisätiedot