METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus

Transkriptio

1 MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A Airi Eskelinen Eero E. Heino Harri Rumpunen TVISTELMÄ.. Työlaji Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus Kylvö Istutus Keskimääräinen työpäivän pituus, h Keskimääräinen päivä- tuotos, ha/pv Keskimääräinen työpanos, h/ha Keskimääräinen valvontaan käytetty työnjohdon työpanos, h/ha kylvö- kohtia Keskimääräinen työmäärä hehtaaria kohti muokkausjälkeä taimia 4 66 m 2 9 kpl 2 kpl Työntekijöiden keski-ikä, v Taimisten käsittelyn työpalstoilla oli kaadettujen puiden pääpuulaji yleisimmin lehtipuu. Keskimäärin kaadettiin 4 puuta hehtaarilta. Nämä kuuluivat yleisimmin kantoläpimittaluokkaan cm. Keskimääräinen meastoluokka oli.

2 2 JOHDANTO Metsänuudistamistöiden suunnittelussa ja kehittämisessä tarvitaan tietoja ihmistyön ja konetyön tuotoksista ja työpanoksista. Nämä tiedot ovat tarpeellisia mitoitettaessa yritys- tai aluekohtaisesti tarvittavan työvoiman, koneiden ja niiden rahoituksen määrää sekä ohjelmoitaessa näiden resurssien käyttöä. Tämän vuoksi Hetsäteho keräsi vuonna 975 työajanmenekki- ja tuotostilastoa metsäteollisuusyritysten käyttämistä uudistusalan raivauksen, metsämaan koneellisen muokkauksen, kylvön ja istutuksen sekä osittain mekaanisesti toteutettujen taimistonkäsittelytyömaiden työmenetelmistä. Metsäteho keräsi lähes vastaavanlaisia ti- lastoja vuosina 972 ja 973 (Metsätehon katsaukset 7/973 ja /974). Tutkimuksessa lukoinnin. Airi Eskelinen on suorittanut tilaston laskennan ja tau- Harri Rumpunen on laatinut kyselylomakkeet sekä osallistunut tilaston keruun valvontaan ja ohjaamiseen. Eero E. Heino on vastannut tutkimuksen suorittamisesta sekä laatinut tutkimusraportin TUTKIMUSAINEISTO Näytetyömaiden otanta Tutkimuksen perusjoukon muodostivat seuraavina ajankohtina käynnissä olleiksi ilmoitetut metsäteollisuusyritysten työmaat KYlvö Ja istutus Uudistusalan raivaus, metsämaan muokkaus ja taimiston käsittely Näytteenottoa varten perusjoukko ryhmitettiin työmenetelmittäin. taasuudet määriteltiin työmenetelmittäin. Työmenetelmältään teistoltaan poikkeavat työmaat ja/tai lait- jätettiin otannan ulkopuolelle. joukon Ja näytteeseen otettujen työmaiden määrät alaineen sekä otantaosuus nähdään taulukosta. Otan- vastaavine Peruspinta-

3 3 Taulukko Näytetyömaiden otanta Perusjoukko Työmenetelmä työlajeittain Näytetyömaita Työmaiden määrä ja pinta-ala kpl ha kpl Raivaussahatyö Muu mekaaninen työ - ha Otantaosuus, %perusjoukon työmaista Uudistusalan raivaus Vesurityö o l ' Metsämaan koneellinen muökiäus Laikutus Vaotus lautasauralla Auraus piennarauralla Auraus palleauralla Muu menetelmä ~.. _!~ Kylvö + kuokkalaikutus Kylvö muokattuun maahan Muu menetelmä Istutus Paljasjuuristen taimien istutus + kuokkalaikutus Paljasjuuristen taimien istutus muokattuun maahan Paakkutaimien istutus muokattuun maahan ~~!~i~~~~-~~~!~~~!l Vesurityö Raivaussahatyö Muu mekaaninen työ

4 4 Todettakoon, että työmaa käsitteenä vaihtelee eri yrityksillä yhdestä uudistusalasta jollakin tilalla tai tilaryhmällä olevaan useampaan uudistusalaan. Vastausten antaneiden näytetyömaiden määrät seurannan kohteena olleine työntekijöineen esitellään työlajeittaisten tulosten yhteydessä. 2.2 Tutkimusaineiston keruu Aineiston keräsi työmaiden työnjohto yhdessä työntekijöiden kanssa. Niinpä työajanmenekkitiedot perustuvat osittain työnjohdon ilmoituksiin ja osittain työntekijöiden ilmoituksiin, joita työmaan työnjohto kontrolloi. Tarkkailukausi eli aika, jolta tiedot kerättiin, oli pienem- millä työmailla työmaan keston mittainen ja suuremmilla vähintään kaksi viikkoa. Tietojen keruuta ohjasivat Metsätehon tutkijat. Näytetyömailla selvitettiin päivittäiset työajanmenekit, niitä vastaavat tuotokset, työnjohdon työpanos työmaan valvonnassa, yleistiedot työ- maista työskentelyolosuhteineen, yksityiskohtaiset tiedot työmenetelmistä sekä tietoja työntekijöistä ja palkkaustavoista. Päivittäiset työajat selvitettiin puolen tunnin tarkkuudella työmaallaoloajasta ruokatunti pois luettuna. Päivätuotokset kirjattiin seuraavalla tarkkuusvaatimuksella: alan raivaus tainta. ja metsämaan muokkaus uudistus-. ha, kylvö. ha ja istutus Mekaanisesti toteutetuilla taimistonkäsittelytyömailla ei ollut seurantaa, koska vuonna 973 selvitettiin ajanmenekit yksityismetsätalouden taimistonkäsittelytyömailla. metsäteollisuuden ja Tämän vuoksi tyy- dyttiin nyt s elvitt ämään näytetyömailla palstoittaiset työvaikeustekijät, työmenetelmät, palkkaustavat sekä työnjohdon työmaan valvontaan käyttämä työpanos.

5 5 3 TULOKSET 3. Uudistusalan raivaus TYömaiden toteutusaikatauluissa tapahtuneiden muutosten ja muiden syiden vuoksi vastauksia saatiin ainoastaan 4 raivaussahatyömaalta ja 4 vesuri- työmaalta. Seurannan kohteena olleiden työntekijöiden keski-ikä oli 34 v ja ikäjakauma seuraava V 42% VI Tulokset yleisimmissä työmaaolosuhteissa nähdään taulukosta 2. Taulukko 2 Seurantatulokset urakkapalkalla raivaussahatyönä ennen metsämaan muokkausta toteutetuilta uudistusalan raivaustyömailta (poistettavia puita yli 2 kpl/ha) Erittely TYömaita, kpl TYöntekijöitä, kpl Työpäivän pituus, h Tuotos, ha/h Tuotos, ha/pv Työpanos, pv/ha Työnjohdon työpanos, h/ha Tulos :!:..2.5.:!:..4.. Näytetyömailta saatujen kaikkien vastausten mukainen tuotos oli.98 ha/ pv, työpanos. panos.8 h/ha. pv/ha ja työnjohdon työmaan valvontaan käyttämä työ-

6 Metsämaan muokkaus Vastauksia saatiin 6 näytetyömaalta. noastaan 6, Laikutustyömaita näistä oli ai- sillä useimmat laikutettaviksi toteutettiinkin lautasauralla. suunnitelluista työmaista Palleauraustyömaat olivat samalla tavoin muuttuneet piennarauraustyömaiksi. Tämän vuoksi 8 palleauraustyömaalta saatu aineisto yhdistettiin piennarauraustyömaiden aineistoon. Seurannan kohteena olleista muokkaustyömaista 9 uudistettavia. %oli metsänviljelyllä Ajokuviolla tarkoitetaan työmaan osaa, joka muodostaa yhtenäisen muokattavan alan maastotekijöiden, ajosuunnan tai muun seikan perusteella. Useimmiten ajokuvio vastaa uudistusalaa. Ajokuvion koko näyttää selvi- tyksen mukaan riippuvan työmaan koosta. Taulukko 3 Ajokuvioic.en määrän ja koon riippuvuus muokatun työmaan koosta Erittely Työmaan koko <2 ha Työmaita, kpl?" 2 ha kpl/työmaa Ajokuvion keskikoko, ha Ajokuvioita~ Työpäivän pituus on ollut eri muokkausmenetelmiä käytettäessä samanmittainen. Tuotokset ovat olleet suurimmat lautasaurauksessa ja pienimmät laikutuksessa. ruinen. Valvonnan työpanos on ollut eri menetelmissä samansuu- Todettakoon, että vuonna 972 metsäteollisuuden ja metsähalli- tuksen työmailla suoritetussa seurannassa saatiin taulukossa 4 esitettyjen työpäivien pituutta vastaaviksi keskimääräisiksi tuotoksiksi laikutuksessa 4.4 ha, lautasaurauksessa 6.4 ha ja piennaraurauksessa 4. ha. Vaikka näitä lukuja ei suoraan voida verrata taulukon 4 tuotoslukuihin, näyttää ilmeiseltä, että tuotokset ovat vuodesta 972 vuoteen 975 kasvaneet, eniten piennaraurauksessa.

7 7 Taulukko 4 Seurantatulokset metsämaanmuokkausmenetelmistä Työmenetelmä Erittely Vaotus Laikutus Auraus lautasauralla Työmaita, kpl Muokkausyksiköitä, kpl Työpäivän pituus, h Tuotos, ha/h :t.9 Tuotos, ha/pv _:t Muokkausjälkeä, m/ha Työpanos, pv/ha Työnjohdon työpanos, h/ha Nyt kerätyn koko aineiston perusteella metsämaan muokkauksen keskimääräinen tuotos oli 6.7 ha/pv, työpanos.2 pv/ha ja työnjohdon työpanos. 4 h/ha. 3.3 Kylvö Kylvöstä vastauksia saatiin 39 työmaalta eli runsaalta puolelta näytetyömaista. Työntekijöiden keski-ikä oli 3 v ja ikäjakauma kuvan mukainen. % :Kuva. Vuotta Työntekijöiden ikäjakauma kylvössä

8 8 Taulukko 5 Kylvötyömaiden jakautuminen kivisyyden mukaan Muokattu Muokkaamaton Kivisyys % työmaista Nii~tä tusta, Vähäinen 5 3 Keskinkertainen Runsas 25 9 kahdeksasta työmaasta, joilla suoritettiin kylvöä + kuokkalaikutasan puolet on ollut vähäkivisiä. Noin kaksi kolmannesta muo- katun maan kylvötyömaista (3) oli keskinkertaisen kivisiä. Muokkaamattomaan maahan tehdyt kylvöt oli tehty kaikki aikapalkalla ja aurattujen alueiden kylvöistä noin puolet aikapalkalla. Taulukko 6 Erittely Seurantatulokset kylvöstä MuokkaaVaotettu maton maa lautas(kylvö + auralla kuokkalaikutus) Aikapalkka Työmaita, kpl 8 Työpäivän pituus, h Tuotos, ha/h Tuotos, ha/pv Työpanos, pv/ha Työnjohdon työpanos, h/ha Taulukosta 6 nähdään, ::!:_ ::!: \ 2.4 V.8.5 että auratulle maalle urakkapalkalla kylvössä kylvötiheys on ollut lähes teissa. Aikapalkka Urakkapalkka 9 4 Työntekijöitä, kpl Kylvötiheys, kylvökohtia/ha Aurattu %pienempi tehdyssä kuin muissa työkoh- Koska tavoitetiheys on oletettavasti ollut kutakuinkin sama, saattaa esimerkiksi palkkaustavalla mainitussa tapauksessa olla vaikutusta.

9 9 Auratulle alueelle urakkapalkalla tehdyn kylvön tuotos on ollut lähes nelinkertainen muokkaamattomaan maahan aikapalkalla verrattuna. tehtyyn kylvöön Muokkaamattomaan maahan tehdyn kylvön valvonta on vaatinut työnjohdolta noin puolta suuremman työpanoksen kuin muokattuun maahan tehdyn kylvön valvonta. Kerätyn koko aineiston perusteella kylvön keskimääräinen kylvötiheys oli 2 9 kylvökohtaa hehtaarilla, tuotos. 76 ha/pv, työpanos.3 pv/ha ja työnjohdon työpanos.4 h/ha. Lisätietoa työntekijöistä ja tuotoksista kaumat. antavat Työntekijöitä, kpl 5 kuvassa 2 esitetyt Ja- lilj 4o D 3 Aikapalkka Urakkapalkka 2. o-4 Tuotos, aaria/h :32 Työntekijöitä, kpl 5 Työkokemus työnjohd. arvion mukaan [jf;{i Aloittelija Tottunut 2 o CY Tuotos, aaria/h Kuva 2. Palkkaustavan ja työntekijöiden tottuneisuuden vaikutus tuotestenmukaiseen työntekijöiden määrän jakaumaan kylvössä

10 3.4 Istutus Istutuksen näytetyömailta saatiin vastauksia 99 eli noin 85 %:lta. Työntekijöiden keski-ikä oli 33 v ja ikäjakauma kuvan 3 mukainen. % 2 ol_-l L t.l l.---==~ :t " Vuotta Kuva 3. Työntekijöiden ikäjakauma istutuksessa Ikäjakauma on selvästi tasaisempi kuin kylvössä, jossa nuorten, alle 2-vuotiaiden työntekijöiden osuus on ollut yli kolmanneksen koko määrästä. Muokkaamattamat ja muokatut istutustyömaat ovat olleet kivisyydeltään varsin samanasteisia. Taulukko 7 Kivisyys Istutustyömaiden jakautuminen kivisyyden mukaan Muokkaamaton % työmaista Muokattu Vähäinen 3 38 Keskinkertainen 46 4 Runsas 23 2 Taulukoissa 8 istutusmenetelmistä. Ja 9 esitetään tulokset yleisimmin käytössä olleista

11 ll Taulukko 8 Seurannan tulokset paljasjuurisen männyn istutuksesta Muokkaamaton maa (laikutettu Aurattu tai vaotettu lautasauralla) Urakkapalkka laikapalkka Urakkapalkka (istutus + kuokkalaikutus) Erittely Työmaita~ :t :!: ±.6 27.:!: :!: :t kpl Työntekijöitä~ Muokattumae kpl Istutustiheys~ taimia/ha Työpäivän pituus, h Tuotos~ kpl/h Tuotos, kpl/pv Työpanos, pv/ kpl Työnjohdon h/ha työpanos ~ Taulukko 9 Seurannan tulokset männyn kennotaimien urakkapaikkaisesta istutuksesta muokatulle maalle Erittely Työmaita, kpl Työntekijöitä~ kpl Istutustiheys~ taimia/ha Työpäivän pituus, h Tuotos~ kpl/h Tuotos, kpl/pv Työpanos~ pv/ kpl Työnjohdon työpanos, h/ha Laikutettu t ai vaotettu lauta s auralla 5 26 Aurattu ± !_ :t 9 34.:!:

12 2 Tulosten tarkastelussa on otettava huomioon, että åineisto paljasjuurisen männyn istutuksesta aurattuun maahan on vähäinen. Istutustiheys on ollut eri menetelmissä samaa suuruusluokkaa ja työ- päivän pituus täsmälleen sama. Muokkaamattomaan maahan urakkapalkalla istutettaessa tuotos on ollut yli 6 %suurempi kuin aikapalkalla istutettaessa. Työnjohdon työpanos on ollut muokkaamattomaan maahan urakkapalkkaista istutusta valvottaessa kolmanneksen pienempi kuin aikapalkkaista istutusta valvottaessa. Muokkauksen todetaan selvästi lisänneen istutustuotosta. Aurattuun maahan urakkapalkalla istutettaessa tuotos on ollut yli 8 %suurempi kuin samalla palkkaustavalla muokkaamattomaan maahan istutettaessa. Kennotaimien istutuksesta aineisto on jäänyt vähäiseksi ja se sisältää istutusta sekä Pottiputkella että kourukuokalla. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kennotaimien istuttaminen aurattuun maahan on huomattavasti nopeampaa kuin laikutettuun tai vaotettuun maahan. On oletettavaa, että Pottiputken käyttö on ollut auratuilla kohteilla yleisempää kuin laikutetuilla tai vaotetuilla kohteilla. täisikin pääosiltaan mainitun tuotoseron. Tämä selit- Työnjohdon työpanos kenno- taimien istutuksen valvonnassa aurattuun maahan on ollut vain noin nelj~nnes siitä, mitä se on ollut kyseisten taimien istutuksessa laikutet- tuun tai vaotettuun maahan. Eri istutusmenetelmien tuotaksia ja työpanoksia arvosteltaessa on muistettava, että periaatteessa kukin työkohde vaatii biologisista syistä tietyn muokkausmenetelmän ja usein tietyn taimilajin käyttämistä. Koko istutustyöme.ista saadun aineiston mukaan keskimääräinen istutustiheys on ollut 2 99 tainta/he., tuotos 58 kpl/pv, työpanos.2 pv/ kpl ja työnjohdon työpanos 2. 9 h/ha. Lisätietoja istutustyön tuotoksista erilaisissa olosuhteissa esitetään kuvissa 4 (s. 3), 5 Ja 6 (s. 4). Kuvat perustuvat otannan keskimääräisiin tuloksiin ja niiden luotettavuus vaihtelee riippuen mm. otannan suuruudesta eri tapauksissa. Tulokset ovat käyttökelpoisia esimerkiksi

13 3 resurssisuunnittelussa, silloin kun kohteittainen menetelmänvalinta tehdään samoin perustein kuin tilastointiaikana. Sen sijaan niitä ei tule käyttää menetelmänvalintaan yksittäisellä kohteella tai menetelmien väliseen vertailuun. Tulosten mukaan istutustuotos vaotetuilla tai laikutetuilla kohteilla oli keskimäärin 9 % ja auratuilla kohteilla keskimäärin kuin muokkaamattomilla. 7 % suurempi Tuotoseroon on todennäköisesti vaikuttanut työtä hidastavan laikunteon pois jäämisen lisäksi myös muokkauksen mahdollistama Pottiputken käyttö. Urakkapalkkauksella tehdyissä kohteissa voidaan todeta istutustuotoksen olleen keskimäärin 55 % suurempi kuin aikapalkkauksella tehdyissä. Eroa selittää palkkausmuodon lisäksi työvaikeudeltaan huonompien kohteiden teettäminen käytännössä yleensä aikapalkattuina. Paakkutaimia käytettäessä tuotos oli keskimäärin 28 % suuremp kuin paljasjuuristen taimien istutuksessa. Suht. tuotos Taimityypeittäin PaLkkausmuodon mukaan Keskimäärin ~----A 2 ~ D Muokkaamaton 7 8 ~ ~ 6 Vaotettu tai laikutettu 4 2 j;li:il Aurattu 8 juurisilla Kuva 4. Suhteelliset keskimääräiset tuotokset istutuksessa maanmuokkb.uksen voimakkuuden mukaan

14 4 Suht. tuotos 8- Taimityypeittäin MUokkaustavan mukaan Keski- määrin,~ "'----, D Aikapalkkaus 55 hn ::: _<. _ Urakka!llil i ~I -,- :: =:!!! i.!\ii ;i!! Paljasjuurisilla Paakkutaimilla Muokkaamattomilla Vaotetuilla tai laikutetuilla Kuva 5. Suhteelliset keskimääräiset tuotokset istutuksessa palkkausmuodon mukaan Suht. tuotos 8r- 6r- Palkkausmuodon mukaan.-----ji\ MUokkaustavan mukaan,r ' , Keskimäärin '- 28 f-- 2 r- TI :-:-: r - ~~!! l! - ii!il!l!l,. ;;H; n~ ~; :ii\;: Aikapalkkauksella Urakaila Muokkaamattomilla AuraVaotetuilla tuilla tai laikutetuilla Kuva 6. Suhteelliset keskimääräi set tuotokset istutuksessa taimityypin mukaan \ Paljasjuuriset.-'--, Paakkutaimet

15 5 3.5 Taimisten käsittely Taimisten käsittelyssähän varsinaista työmaiden seurantaa ei tehty, vaan pyrittiin ensisijaisesti selvittämään, minkälaisia työpalstat olivat työvaikeudeltaan. näytetyömaista. Vastauksia saatiin 97 työmaalta eli 48 %:lta Taulukossa (s. 6) maastoluokat tarkoittavat taimiston käsittelyn urakkahinnoittelussa nykyisin yleisesti käytettäviä luokkia, jotka pohjautuvat Metsätehon ja metsähallituksen kehittämisjaoston suorittamaan tutkimukseen (Metsätehon tiedotus 322). Vesurityön käyttö olisi työn tuottavuus- ja kustannussyistä ohjattava mainitun tutkimuksen perusteella helppomaastoisiin, mahdollisimman harvoihin ja kooltaan pieniin taimistoihin. (s. 7) Taulukoiden (s. 6) ja perusteella mainittuun näkökohtaan ei juuri ole kiinnitetty huomiota. On mm. todettava, että lähes puolet vesurityökohteista on ollut sellaisia, joissa poistettavia puita on ollut yli 5 kpl/ha ja urakkapaikkaisessa vesurityössä määrä on ollut jopa 6 %. Aikapalk- kainen vesurityö on ohjattu harvempiin taimistoihin. Taimisten käsittelyssä on kaadettu keskimäärin hehtaarilta noin 4 7 puuta. 4. cm. Pääosa näistä puista on kuulunut kantoläpimittaluokkaan 2... Vesurityöstä noin 6 %on teetetty urakkatyönä ja raivaussaha- työstä lähes kaikki työmaat urakkapalkalla. Vuonna 973 suoritetun seurannan ajanmenekkilukuja (Metsätehon katsaus /974) käytettäessä muodostuvat nyt kerätyn aineiston perusteella keskimääräiset työajanmenekit seuraaviksi. Raivaussahatyö Vesurityö h/ha Urakkapalkka Aikapalkka Luvut osoittavat raivaussahatyön olleen nopeudeltaan ylivoimainen vesurityöhön verrattuna. Samansuuntainen vaikutus on ollut urakkapalkkai- suudella aikapalkkaisuuteen verrattuna.

16 6 Tau.luk.ko Taimisten käsittelyn työpalstojen työvaikeusluokkajakautuminen Vesurityö Erittely Raivaussahatyö ha % ha % > I Kaadettujen puiden pääpuulaji Havupuu Lehtipuu " Kaadettuja puita, kpl/ha <5 Kaadettujen puiden keskiläpimitta kannonkorkeudelta, cm < >4. Maastoluokka I

17 7 Taulukko Eri palkkaustavoin toteutettujen taimiston käsittelyn työpalstojen työvaikeusluokkajakautuminen Raivaussahatyö Vesurityö Erittely Urakkapalkka ha Aikapalkka % % ha % ha Aikapalkka Urakkapalkka ha % Kaadettujen puiden pääpuulaji Havupuu ' Lehtipuu l Kaadettuja puita, kpl/ha <5 ooo ood > j Kaadettuja puita keskimäärin, kpl/ha 9,355 v 4, 6 3 OlO )?52 V \ Kaadettujen puiden keskiläpimitta kannonkorkeudelta, cm Z > l Maastoluokka I I. Palkkaustavan osuus, % l