METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus"

Transkriptio

1 MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A Airi Eskelinen Eero E. Heino Harri Rumpunen TVISTELMÄ.. Työlaji Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus Kylvö Istutus Keskimääräinen työpäivän pituus, h Keskimääräinen päivä- tuotos, ha/pv Keskimääräinen työpanos, h/ha Keskimääräinen valvontaan käytetty työnjohdon työpanos, h/ha kylvö- kohtia Keskimääräinen työmäärä hehtaaria kohti muokkausjälkeä taimia 4 66 m 2 9 kpl 2 kpl Työntekijöiden keski-ikä, v Taimisten käsittelyn työpalstoilla oli kaadettujen puiden pääpuulaji yleisimmin lehtipuu. Keskimäärin kaadettiin 4 puuta hehtaarilta. Nämä kuuluivat yleisimmin kantoläpimittaluokkaan cm. Keskimääräinen meastoluokka oli.

2 2 JOHDANTO Metsänuudistamistöiden suunnittelussa ja kehittämisessä tarvitaan tietoja ihmistyön ja konetyön tuotoksista ja työpanoksista. Nämä tiedot ovat tarpeellisia mitoitettaessa yritys- tai aluekohtaisesti tarvittavan työvoiman, koneiden ja niiden rahoituksen määrää sekä ohjelmoitaessa näiden resurssien käyttöä. Tämän vuoksi Hetsäteho keräsi vuonna 975 työajanmenekki- ja tuotostilastoa metsäteollisuusyritysten käyttämistä uudistusalan raivauksen, metsämaan koneellisen muokkauksen, kylvön ja istutuksen sekä osittain mekaanisesti toteutettujen taimistonkäsittelytyömaiden työmenetelmistä. Metsäteho keräsi lähes vastaavanlaisia ti- lastoja vuosina 972 ja 973 (Metsätehon katsaukset 7/973 ja /974). Tutkimuksessa lukoinnin. Airi Eskelinen on suorittanut tilaston laskennan ja tau- Harri Rumpunen on laatinut kyselylomakkeet sekä osallistunut tilaston keruun valvontaan ja ohjaamiseen. Eero E. Heino on vastannut tutkimuksen suorittamisesta sekä laatinut tutkimusraportin TUTKIMUSAINEISTO Näytetyömaiden otanta Tutkimuksen perusjoukon muodostivat seuraavina ajankohtina käynnissä olleiksi ilmoitetut metsäteollisuusyritysten työmaat KYlvö Ja istutus Uudistusalan raivaus, metsämaan muokkaus ja taimiston käsittely Näytteenottoa varten perusjoukko ryhmitettiin työmenetelmittäin. taasuudet määriteltiin työmenetelmittäin. Työmenetelmältään teistoltaan poikkeavat työmaat ja/tai lait- jätettiin otannan ulkopuolelle. joukon Ja näytteeseen otettujen työmaiden määrät alaineen sekä otantaosuus nähdään taulukosta. Otan- vastaavine Peruspinta-

3 3 Taulukko Näytetyömaiden otanta Perusjoukko Työmenetelmä työlajeittain Näytetyömaita Työmaiden määrä ja pinta-ala kpl ha kpl Raivaussahatyö Muu mekaaninen työ - ha Otantaosuus, %perusjoukon työmaista Uudistusalan raivaus Vesurityö o l ' Metsämaan koneellinen muökiäus Laikutus Vaotus lautasauralla Auraus piennarauralla Auraus palleauralla Muu menetelmä ~.. _!~ Kylvö + kuokkalaikutus Kylvö muokattuun maahan Muu menetelmä Istutus Paljasjuuristen taimien istutus + kuokkalaikutus Paljasjuuristen taimien istutus muokattuun maahan Paakkutaimien istutus muokattuun maahan ~~!~i~~~~-~~~!~~~!l Vesurityö Raivaussahatyö Muu mekaaninen työ

4 4 Todettakoon, että työmaa käsitteenä vaihtelee eri yrityksillä yhdestä uudistusalasta jollakin tilalla tai tilaryhmällä olevaan useampaan uudistusalaan. Vastausten antaneiden näytetyömaiden määrät seurannan kohteena olleine työntekijöineen esitellään työlajeittaisten tulosten yhteydessä. 2.2 Tutkimusaineiston keruu Aineiston keräsi työmaiden työnjohto yhdessä työntekijöiden kanssa. Niinpä työajanmenekkitiedot perustuvat osittain työnjohdon ilmoituksiin ja osittain työntekijöiden ilmoituksiin, joita työmaan työnjohto kontrolloi. Tarkkailukausi eli aika, jolta tiedot kerättiin, oli pienem- millä työmailla työmaan keston mittainen ja suuremmilla vähintään kaksi viikkoa. Tietojen keruuta ohjasivat Metsätehon tutkijat. Näytetyömailla selvitettiin päivittäiset työajanmenekit, niitä vastaavat tuotokset, työnjohdon työpanos työmaan valvonnassa, yleistiedot työ- maista työskentelyolosuhteineen, yksityiskohtaiset tiedot työmenetelmistä sekä tietoja työntekijöistä ja palkkaustavoista. Päivittäiset työajat selvitettiin puolen tunnin tarkkuudella työmaallaoloajasta ruokatunti pois luettuna. Päivätuotokset kirjattiin seuraavalla tarkkuusvaatimuksella: alan raivaus tainta. ja metsämaan muokkaus uudistus-. ha, kylvö. ha ja istutus Mekaanisesti toteutetuilla taimistonkäsittelytyömailla ei ollut seurantaa, koska vuonna 973 selvitettiin ajanmenekit yksityismetsätalouden taimistonkäsittelytyömailla. metsäteollisuuden ja Tämän vuoksi tyy- dyttiin nyt s elvitt ämään näytetyömailla palstoittaiset työvaikeustekijät, työmenetelmät, palkkaustavat sekä työnjohdon työmaan valvontaan käyttämä työpanos.

5 5 3 TULOKSET 3. Uudistusalan raivaus TYömaiden toteutusaikatauluissa tapahtuneiden muutosten ja muiden syiden vuoksi vastauksia saatiin ainoastaan 4 raivaussahatyömaalta ja 4 vesuri- työmaalta. Seurannan kohteena olleiden työntekijöiden keski-ikä oli 34 v ja ikäjakauma seuraava V 42% VI Tulokset yleisimmissä työmaaolosuhteissa nähdään taulukosta 2. Taulukko 2 Seurantatulokset urakkapalkalla raivaussahatyönä ennen metsämaan muokkausta toteutetuilta uudistusalan raivaustyömailta (poistettavia puita yli 2 kpl/ha) Erittely TYömaita, kpl TYöntekijöitä, kpl Työpäivän pituus, h Tuotos, ha/h Tuotos, ha/pv Työpanos, pv/ha Työnjohdon työpanos, h/ha Tulos :!:..2.5.:!:..4.. Näytetyömailta saatujen kaikkien vastausten mukainen tuotos oli.98 ha/ pv, työpanos. panos.8 h/ha. pv/ha ja työnjohdon työmaan valvontaan käyttämä työ-

6 Metsämaan muokkaus Vastauksia saatiin 6 näytetyömaalta. noastaan 6, Laikutustyömaita näistä oli ai- sillä useimmat laikutettaviksi toteutettiinkin lautasauralla. suunnitelluista työmaista Palleauraustyömaat olivat samalla tavoin muuttuneet piennarauraustyömaiksi. Tämän vuoksi 8 palleauraustyömaalta saatu aineisto yhdistettiin piennarauraustyömaiden aineistoon. Seurannan kohteena olleista muokkaustyömaista 9 uudistettavia. %oli metsänviljelyllä Ajokuviolla tarkoitetaan työmaan osaa, joka muodostaa yhtenäisen muokattavan alan maastotekijöiden, ajosuunnan tai muun seikan perusteella. Useimmiten ajokuvio vastaa uudistusalaa. Ajokuvion koko näyttää selvi- tyksen mukaan riippuvan työmaan koosta. Taulukko 3 Ajokuvioic.en määrän ja koon riippuvuus muokatun työmaan koosta Erittely Työmaan koko <2 ha Työmaita, kpl?" 2 ha kpl/työmaa Ajokuvion keskikoko, ha Ajokuvioita~ Työpäivän pituus on ollut eri muokkausmenetelmiä käytettäessä samanmittainen. Tuotokset ovat olleet suurimmat lautasaurauksessa ja pienimmät laikutuksessa. ruinen. Valvonnan työpanos on ollut eri menetelmissä samansuu- Todettakoon, että vuonna 972 metsäteollisuuden ja metsähalli- tuksen työmailla suoritetussa seurannassa saatiin taulukossa 4 esitettyjen työpäivien pituutta vastaaviksi keskimääräisiksi tuotoksiksi laikutuksessa 4.4 ha, lautasaurauksessa 6.4 ha ja piennaraurauksessa 4. ha. Vaikka näitä lukuja ei suoraan voida verrata taulukon 4 tuotoslukuihin, näyttää ilmeiseltä, että tuotokset ovat vuodesta 972 vuoteen 975 kasvaneet, eniten piennaraurauksessa.

7 7 Taulukko 4 Seurantatulokset metsämaanmuokkausmenetelmistä Työmenetelmä Erittely Vaotus Laikutus Auraus lautasauralla Työmaita, kpl Muokkausyksiköitä, kpl Työpäivän pituus, h Tuotos, ha/h :t.9 Tuotos, ha/pv _:t Muokkausjälkeä, m/ha Työpanos, pv/ha Työnjohdon työpanos, h/ha Nyt kerätyn koko aineiston perusteella metsämaan muokkauksen keskimääräinen tuotos oli 6.7 ha/pv, työpanos.2 pv/ha ja työnjohdon työpanos. 4 h/ha. 3.3 Kylvö Kylvöstä vastauksia saatiin 39 työmaalta eli runsaalta puolelta näytetyömaista. Työntekijöiden keski-ikä oli 3 v ja ikäjakauma kuvan mukainen. % :Kuva. Vuotta Työntekijöiden ikäjakauma kylvössä

8 8 Taulukko 5 Kylvötyömaiden jakautuminen kivisyyden mukaan Muokattu Muokkaamaton Kivisyys % työmaista Nii~tä tusta, Vähäinen 5 3 Keskinkertainen Runsas 25 9 kahdeksasta työmaasta, joilla suoritettiin kylvöä + kuokkalaikutasan puolet on ollut vähäkivisiä. Noin kaksi kolmannesta muo- katun maan kylvötyömaista (3) oli keskinkertaisen kivisiä. Muokkaamattomaan maahan tehdyt kylvöt oli tehty kaikki aikapalkalla ja aurattujen alueiden kylvöistä noin puolet aikapalkalla. Taulukko 6 Erittely Seurantatulokset kylvöstä MuokkaaVaotettu maton maa lautas(kylvö + auralla kuokkalaikutus) Aikapalkka Työmaita, kpl 8 Työpäivän pituus, h Tuotos, ha/h Tuotos, ha/pv Työpanos, pv/ha Työnjohdon työpanos, h/ha Taulukosta 6 nähdään, ::!:_ ::!: \ 2.4 V.8.5 että auratulle maalle urakkapalkalla kylvössä kylvötiheys on ollut lähes teissa. Aikapalkka Urakkapalkka 9 4 Työntekijöitä, kpl Kylvötiheys, kylvökohtia/ha Aurattu %pienempi tehdyssä kuin muissa työkoh- Koska tavoitetiheys on oletettavasti ollut kutakuinkin sama, saattaa esimerkiksi palkkaustavalla mainitussa tapauksessa olla vaikutusta.

9 9 Auratulle alueelle urakkapalkalla tehdyn kylvön tuotos on ollut lähes nelinkertainen muokkaamattomaan maahan aikapalkalla verrattuna. tehtyyn kylvöön Muokkaamattomaan maahan tehdyn kylvön valvonta on vaatinut työnjohdolta noin puolta suuremman työpanoksen kuin muokattuun maahan tehdyn kylvön valvonta. Kerätyn koko aineiston perusteella kylvön keskimääräinen kylvötiheys oli 2 9 kylvökohtaa hehtaarilla, tuotos. 76 ha/pv, työpanos.3 pv/ha ja työnjohdon työpanos.4 h/ha. Lisätietoa työntekijöistä ja tuotoksista kaumat. antavat Työntekijöitä, kpl 5 kuvassa 2 esitetyt Ja- lilj 4o D 3 Aikapalkka Urakkapalkka 2. o-4 Tuotos, aaria/h :32 Työntekijöitä, kpl 5 Työkokemus työnjohd. arvion mukaan [jf;{i Aloittelija Tottunut 2 o CY Tuotos, aaria/h Kuva 2. Palkkaustavan ja työntekijöiden tottuneisuuden vaikutus tuotestenmukaiseen työntekijöiden määrän jakaumaan kylvössä

10 3.4 Istutus Istutuksen näytetyömailta saatiin vastauksia 99 eli noin 85 %:lta. Työntekijöiden keski-ikä oli 33 v ja ikäjakauma kuvan 3 mukainen. % 2 ol_-l L t.l l.---==~ :t " Vuotta Kuva 3. Työntekijöiden ikäjakauma istutuksessa Ikäjakauma on selvästi tasaisempi kuin kylvössä, jossa nuorten, alle 2-vuotiaiden työntekijöiden osuus on ollut yli kolmanneksen koko määrästä. Muokkaamattamat ja muokatut istutustyömaat ovat olleet kivisyydeltään varsin samanasteisia. Taulukko 7 Kivisyys Istutustyömaiden jakautuminen kivisyyden mukaan Muokkaamaton % työmaista Muokattu Vähäinen 3 38 Keskinkertainen 46 4 Runsas 23 2 Taulukoissa 8 istutusmenetelmistä. Ja 9 esitetään tulokset yleisimmin käytössä olleista

11 ll Taulukko 8 Seurannan tulokset paljasjuurisen männyn istutuksesta Muokkaamaton maa (laikutettu Aurattu tai vaotettu lautasauralla) Urakkapalkka laikapalkka Urakkapalkka (istutus + kuokkalaikutus) Erittely Työmaita~ :t :!: ±.6 27.:!: :!: :t kpl Työntekijöitä~ Muokattumae kpl Istutustiheys~ taimia/ha Työpäivän pituus, h Tuotos~ kpl/h Tuotos, kpl/pv Työpanos, pv/ kpl Työnjohdon h/ha työpanos ~ Taulukko 9 Seurannan tulokset männyn kennotaimien urakkapaikkaisesta istutuksesta muokatulle maalle Erittely Työmaita, kpl Työntekijöitä~ kpl Istutustiheys~ taimia/ha Työpäivän pituus, h Tuotos~ kpl/h Tuotos, kpl/pv Työpanos~ pv/ kpl Työnjohdon työpanos, h/ha Laikutettu t ai vaotettu lauta s auralla 5 26 Aurattu ± !_ :t 9 34.:!:

12 2 Tulosten tarkastelussa on otettava huomioon, että åineisto paljasjuurisen männyn istutuksesta aurattuun maahan on vähäinen. Istutustiheys on ollut eri menetelmissä samaa suuruusluokkaa ja työ- päivän pituus täsmälleen sama. Muokkaamattomaan maahan urakkapalkalla istutettaessa tuotos on ollut yli 6 %suurempi kuin aikapalkalla istutettaessa. Työnjohdon työpanos on ollut muokkaamattomaan maahan urakkapalkkaista istutusta valvottaessa kolmanneksen pienempi kuin aikapalkkaista istutusta valvottaessa. Muokkauksen todetaan selvästi lisänneen istutustuotosta. Aurattuun maahan urakkapalkalla istutettaessa tuotos on ollut yli 8 %suurempi kuin samalla palkkaustavalla muokkaamattomaan maahan istutettaessa. Kennotaimien istutuksesta aineisto on jäänyt vähäiseksi ja se sisältää istutusta sekä Pottiputkella että kourukuokalla. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kennotaimien istuttaminen aurattuun maahan on huomattavasti nopeampaa kuin laikutettuun tai vaotettuun maahan. On oletettavaa, että Pottiputken käyttö on ollut auratuilla kohteilla yleisempää kuin laikutetuilla tai vaotetuilla kohteilla. täisikin pääosiltaan mainitun tuotoseron. Tämä selit- Työnjohdon työpanos kenno- taimien istutuksen valvonnassa aurattuun maahan on ollut vain noin nelj~nnes siitä, mitä se on ollut kyseisten taimien istutuksessa laikutet- tuun tai vaotettuun maahan. Eri istutusmenetelmien tuotaksia ja työpanoksia arvosteltaessa on muistettava, että periaatteessa kukin työkohde vaatii biologisista syistä tietyn muokkausmenetelmän ja usein tietyn taimilajin käyttämistä. Koko istutustyöme.ista saadun aineiston mukaan keskimääräinen istutustiheys on ollut 2 99 tainta/he., tuotos 58 kpl/pv, työpanos.2 pv/ kpl ja työnjohdon työpanos 2. 9 h/ha. Lisätietoja istutustyön tuotoksista erilaisissa olosuhteissa esitetään kuvissa 4 (s. 3), 5 Ja 6 (s. 4). Kuvat perustuvat otannan keskimääräisiin tuloksiin ja niiden luotettavuus vaihtelee riippuen mm. otannan suuruudesta eri tapauksissa. Tulokset ovat käyttökelpoisia esimerkiksi

13 3 resurssisuunnittelussa, silloin kun kohteittainen menetelmänvalinta tehdään samoin perustein kuin tilastointiaikana. Sen sijaan niitä ei tule käyttää menetelmänvalintaan yksittäisellä kohteella tai menetelmien väliseen vertailuun. Tulosten mukaan istutustuotos vaotetuilla tai laikutetuilla kohteilla oli keskimäärin 9 % ja auratuilla kohteilla keskimäärin kuin muokkaamattomilla. 7 % suurempi Tuotoseroon on todennäköisesti vaikuttanut työtä hidastavan laikunteon pois jäämisen lisäksi myös muokkauksen mahdollistama Pottiputken käyttö. Urakkapalkkauksella tehdyissä kohteissa voidaan todeta istutustuotoksen olleen keskimäärin 55 % suurempi kuin aikapalkkauksella tehdyissä. Eroa selittää palkkausmuodon lisäksi työvaikeudeltaan huonompien kohteiden teettäminen käytännössä yleensä aikapalkattuina. Paakkutaimia käytettäessä tuotos oli keskimäärin 28 % suuremp kuin paljasjuuristen taimien istutuksessa. Suht. tuotos Taimityypeittäin PaLkkausmuodon mukaan Keskimäärin ~----A 2 ~ D Muokkaamaton 7 8 ~ ~ 6 Vaotettu tai laikutettu 4 2 j;li:il Aurattu 8 juurisilla Kuva 4. Suhteelliset keskimääräiset tuotokset istutuksessa maanmuokkb.uksen voimakkuuden mukaan

14 4 Suht. tuotos 8- Taimityypeittäin MUokkaustavan mukaan Keski- määrin,~ "'----, D Aikapalkkaus 55 hn ::: _<. _ Urakka!llil i ~I -,- :: =:!!! i.!\ii ;i!! Paljasjuurisilla Paakkutaimilla Muokkaamattomilla Vaotetuilla tai laikutetuilla Kuva 5. Suhteelliset keskimääräiset tuotokset istutuksessa palkkausmuodon mukaan Suht. tuotos 8r- 6r- Palkkausmuodon mukaan.-----ji\ MUokkaustavan mukaan,r ' , Keskimäärin '- 28 f-- 2 r- TI :-:-: r - ~~!! l! - ii!il!l!l,. ;;H; n~ ~; :ii\;: Aikapalkkauksella Urakaila Muokkaamattomilla AuraVaotetuilla tuilla tai laikutetuilla Kuva 6. Suhteelliset keskimääräi set tuotokset istutuksessa taimityypin mukaan \ Paljasjuuriset.-'--, Paakkutaimet

15 5 3.5 Taimisten käsittely Taimisten käsittelyssähän varsinaista työmaiden seurantaa ei tehty, vaan pyrittiin ensisijaisesti selvittämään, minkälaisia työpalstat olivat työvaikeudeltaan. näytetyömaista. Vastauksia saatiin 97 työmaalta eli 48 %:lta Taulukossa (s. 6) maastoluokat tarkoittavat taimiston käsittelyn urakkahinnoittelussa nykyisin yleisesti käytettäviä luokkia, jotka pohjautuvat Metsätehon ja metsähallituksen kehittämisjaoston suorittamaan tutkimukseen (Metsätehon tiedotus 322). Vesurityön käyttö olisi työn tuottavuus- ja kustannussyistä ohjattava mainitun tutkimuksen perusteella helppomaastoisiin, mahdollisimman harvoihin ja kooltaan pieniin taimistoihin. (s. 7) Taulukoiden (s. 6) ja perusteella mainittuun näkökohtaan ei juuri ole kiinnitetty huomiota. On mm. todettava, että lähes puolet vesurityökohteista on ollut sellaisia, joissa poistettavia puita on ollut yli 5 kpl/ha ja urakkapaikkaisessa vesurityössä määrä on ollut jopa 6 %. Aikapalk- kainen vesurityö on ohjattu harvempiin taimistoihin. Taimisten käsittelyssä on kaadettu keskimäärin hehtaarilta noin 4 7 puuta. 4. cm. Pääosa näistä puista on kuulunut kantoläpimittaluokkaan 2... Vesurityöstä noin 6 %on teetetty urakkatyönä ja raivaussaha- työstä lähes kaikki työmaat urakkapalkalla. Vuonna 973 suoritetun seurannan ajanmenekkilukuja (Metsätehon katsaus /974) käytettäessä muodostuvat nyt kerätyn aineiston perusteella keskimääräiset työajanmenekit seuraaviksi. Raivaussahatyö Vesurityö h/ha Urakkapalkka Aikapalkka Luvut osoittavat raivaussahatyön olleen nopeudeltaan ylivoimainen vesurityöhön verrattuna. Samansuuntainen vaikutus on ollut urakkapalkkai- suudella aikapalkkaisuuteen verrattuna.

16 6 Tau.luk.ko Taimisten käsittelyn työpalstojen työvaikeusluokkajakautuminen Vesurityö Erittely Raivaussahatyö ha % ha % > I Kaadettujen puiden pääpuulaji Havupuu Lehtipuu " Kaadettuja puita, kpl/ha <5 Kaadettujen puiden keskiläpimitta kannonkorkeudelta, cm < >4. Maastoluokka I

17 7 Taulukko Eri palkkaustavoin toteutettujen taimiston käsittelyn työpalstojen työvaikeusluokkajakautuminen Raivaussahatyö Vesurityö Erittely Urakkapalkka ha Aikapalkka % % ha % ha Aikapalkka Urakkapalkka ha % Kaadettujen puiden pääpuulaji Havupuu ' Lehtipuu l Kaadettuja puita, kpl/ha <5 ooo ood > j Kaadettuja puita keskimäärin, kpl/ha 9,355 v 4, 6 3 OlO )?52 V \ Kaadettujen puiden keskiläpimitta kannonkorkeudelta, cm Z > l Maastoluokka I I. Palkkaustavan osuus, % l

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 METSÄTYÖN PALKKAUS 4

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 METSÄTYÖN PALKKAUS 4 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 METSÄTYÖN PALKKAUS 4 2 TYÖN VAATIVUUSRYHMITTELY JA TYÖNTEKIJÄN PÄTEVYYDEN LUOKITTAMINEN 4 2.1Palkkauksesta 4 2.2 Palkkaperusteet 5 2.3 Urakan hinnoittelu 8 3 ESIMERKKEJÄ PALKKAUSTAVOISTA

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971

METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 20/1972 METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 Vuoden Z9?Z tizaston mukaan metsäteollisuuden ja metsähallituksen metsien uudistusazat raivataan Lähes BO-prosenttisesti

Lisätiedot

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT /975 METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT Jussi Seppälä TTS-metsä-äkeen sekä KLM- 7- piennarauran tuotokseen vaikuttavat ty~vaikeus tekijät olivat ajokuvion muoto ja koko, mäkisyys ja kivisyys. Aurausty~n

Lisätiedot

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO 24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Tausta ja tavoite Vuotuisesta istutusalasta ainoastaan 2 3 % istutetaan koneellisesti, vaikka toimivia

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa

Lisätiedot

Moottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite, joka tekee laikun ja istutuskuopan.

Moottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite, joka tekee laikun ja istutuskuopan. IDSATIHO Rauhankatu 15 17 Helsinki 17 Puhelin 9-661281 SE LOS TE 1/1973 M T T R I M Y Y R Ä K o n e t e s t a u s I YLEISTÄ Moottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Turvemaiden metsänuudistamisketjut Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007

Lisätiedot

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN KAUKOKULJETUKSET VUONNA 977 Arno Tuovinen MITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90400 SE LOS TE 8/978 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN

Lisätiedot

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä

Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä Ryhmähanke Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä Osa 2 Tulokset vuoden 1999 kokeiluista Simo Kaila Asko Poikela Markus Strandström Metsätehon raportti

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2013 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 22.5.2013 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot