METSIHEH MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA Ari Vastamäki. Jarmo Hämäläinen JOHDANTO 10/1991 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSIHEH MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA Ari Vastamäki. Jarmo Hämäläinen JOHDANTO 10/1991 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO"

Transkriptio

1 METSIHEH /99 MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA 989 Jarmo Hämäläinen Ari Vastamäki Kyselyrut:kimuksella selvit:et:t:iin eri muokkausmenet:elmien käyt:t:l'>ä sekä muokkauskaiusean määrää, rakennet:t:a ja viimeaikaist:a kehit:yst:ä. Lisäksi arvioit:iin, kuinka paljon eri muokkausmenet:elmiä t:arvit:aan lähirulevaisuudessa. Metsämaata. aurat:t:iin laikut:ettiin muokattiin vuonna 989 noin Muokkausalasta äest:et:t:iin 9 i, i, mät:äst:et:t:iin i ja lähinnä loput. Kyselyn avulla saat:iin selville, et:t:ä vuonna 989 käyt:l'>ssä oli kaikkiaan 9 muokkauskoneyksikkl'>ä: äkeit:ä, auroja, kaivureit:a ja kaivukoneit:a ja muit:a koneit:a yht:eensä 9. Vuodessa muokat:t:iin yhdellä äesyksikl'>llä keskimäärin ba, auralla 9 ba, kaivurilla ja kaivukoneella ba. Muokkauslait:t:eiden vet:okoneina käyt:et:yt: kuormatraktorit olivat: varsin vanhoja; noin puolet niist:ä oli yli vuoden ikäisiä, tavallisest:i suuria metsät:rakt:oreit:a. Kymmenen viime vuoden aikana vuoruinen muokkauspint:aala on suurent:unut: noin ba. Huomatt:avimmat muut:okset eri menet:elmien käytössä ovat: olleet: seuraavat: bydraulipainott:eist:en ja pakkopyl'>rit:t:eist:en äkeiden määrä on nopeast:i kasvanut:, aurauspint:aala on pienentynyt: lähes puoleen aieimjast:a ja mätäst:ys on t:ullut: aurauksen t:ilalle erit:yisesti EteläSuomessa. Myös vuoruinen muokkauspintaala koneyksikköä kobt:i on jonkin verran suurent:unut:. Tärkeimpiä maanmuokkauksen lähiajan kehit:t:ämisteht:äviä on selvit:t:ää vaiht:oebt:oist:en vetokoneiden käyt:t:l'>edellyt:ykset:, parant:aa muokkaustöiden organisoint:ia ja kehit:t:ää uusia kohoumamuokkauslait:t:eit:a. JOHANTO Maanmuokkauksen suoritemääriä, eri menetelmien käyttöä ja konekalustoa koskevia tietoja tarvitaan lähtökohdaksi, kun muokkauskalustoa ja töiden organisointia kehitetään. Niitä voidaan hyödyntää myös taustatietona, kun laaditaan maanmuokkauksen yksikkömaksuja. tilastoi vuosittain Metsäntutkimuslaitos maanmuokkauspintaalat metsälautakunnittain ja maanomistajaryhmittäin. Tilastoon ei kuitenkaan koota yksityiskohtaista tietoa menetelmien käytöstä eikä konekalustosta. Tarkempaa menetelmä ja kalustotietoa Metsäteho on koonnut aiemmin vuonna 99 (Silva Fennica Vol., 98, N:o : ). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri muokkausmenetelmien nykyinen käyttö sekä muokkauskaluston määrä, rakenne ja viimeaikainen kehitys. Lisäksi tavoitteena oli arvioida, kuinka paljon eri muokkausmenetelmiä tarvitaan lähitulevaisuudessa. Tarkemmat tulokset on esitetty Ari Vastamäen opinnäytetyössä, joka on tehty Helsingin yliopiston metsäteknologian laitokselle. TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka suunnattiin maanmuokkaustyötä teettäville organisaatioille ja koneyrittäjille. Maanmuokkauksen urakanantajille tehty kysely koski eri muokkausmenetelmillä metsänuudistamisen yhteydessä vuosina muokattua pintaalaa ja arviota vuoden 99 muokkaustarpeesta. Koneyrittäjiltä pyydettiin vuoden 989 osalta tietoja muokkauslaitteiden ja vetokoneiden merkeistä ja malleista, konekohtaisesta muokkauspintaalasta, urakanantajista seka siitä, oliko koneita käytetty muuhun kuin maanmuokkaustyöhön.

2 Tutkimuksessa muokkauslaitteet luokiteltiin kahdeksaan eri ryhmään: mekaaniset äkeet, hydrauliset äkeet, metsätraktorivetoiset aurat, puskutraktorive toiset aurat, laikkurit, traktorikaivurit, kaivukoneet sekä muut laitteet. Hydraulisiin äkeisiin kuuluvat sekä pelkästään hydraulisesti ' maanpintaa vasten painotettavat että hydraulisesti painotettavat ja pyöritettävät äkeet. ERI MUOKKAUSMENETELMIEN KÄYITÖ Metsämaata on muokattu viime vuosina jv. Vuotuinen kokonaismuokkauspintaala on kasvanut 98luvulla noin hehtaaria. Metsääestys on nykyään yleisin muokkausmenetelmä. Vuonna 989 maanmuokkausalasta äestettiin 9, aurattiin ja mätästettiin (taulukko ). Suoritemääriä koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset metsänhoitoyhdistykseltä ( prosenttia yhdistysten määrästä), metsällitukselta, metsää omistavilta yrityksiltä, Mets ä ntutkimuslaitoksen kokeilualuetoimistolta ja ammattikasvatusllitukselta. Vastaukset edustavat noin 8 :a ajanjakson vuotuisista muokkausmääristä. Kymmenen viime vuoden aikana huomattavimmat muutokset eri menetelmien käytössä ovat olleet seuraavat: auraus on vähe ntynyt, mätästys lisääntynyt ja hydrauliset äkeet ovat tulleet mekaanisten äkeiden tilalle. Aurauksen osuus muokkauspintaalasta on pienentynyt puoleen, ja sen käyttö rajoittuu entistä selvemmin PohjoisSuomeen (kuva ). Vastaavasti mätästys on tullut aurauksen tilalle erityisesti EteläSuomeen. Mekaanisten ja hydraulisten äkeiden suhteet ovat kääntyneet tarkastelujaksolla päinvastaisiksi; nykyisin hydraulipainotteisilla tai pakkopyöritteisillä äkeillä muokataan jo noin / äestyspinta alasta. Konekalustoa koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset muokkausyrittäjältä, metsällitukselta ja ammattikasvatusllitukselta. Koneyrittäjien ilmoittaman muokkauspintaalan perusteella voitiin päätellä, että kyselyssä lienevät mukana varsin kattavasti äestys, l a ikutus ja aurausyrittäjät, kun taas mätä s t y s y ri ttäj is tä suuri osa jäi ilmeisesti t avoittamatta. Muokkaustyötä teettävät organisaatiot arvioivat, että muokkausmäärät kasvavat lähitulevaisuudessa jonkin verran. Eri muokkausmene telmiä katsottiin tarvittavan lähiaikoina suunnilleen nykyisessä suhteessa. Hydraulisten äkeiden käyttöä oli kyselyyn vastanneiden mielestä syytä edelleen lisätä ja aurauksen käyttöä vähentää (kuva ). Nähtiin myös tarpeelliseksi lisätä muokkauslaitteisiin liitettyjen heinäntorjunta ja kylvölaitteiden määrää ja käyttöä. Me ts ä lautakunnista muodostettiin yhteensä kuusi suuraluetta, joita kohti päätulokset esitetään (kuva ). Laitekohtaisista muokkauspintaaloista ei saatu kaikkien metsälautakuntien alueelta täysin kattavia vastauksia. Kyselytutkimuksenmenetelmäjakaumatiedot on sen tähden tarvittaessa lavennettu me tsälautakuntakohtaisiksi Metsäntutkimuslaitoksen kokoamien muokkaustilastojen avulla (Metsätilastolliset vuosikirjat 988 ja 989, Met sätilastotiedote n:o 99). TAULUKKO Maanmuokkauksen suoritamää rät menetemittäin vuosina , vertailulukuina vastaavat tulokset vuodelta Muokkauslaite Åkeet mekaaniset hydrauliset Aurat kuormatraktorivetoiset puskutraktorivetoiset Laikkurit Traktorikaivurit Muut YHTEENSÅ

3 Koko maa Muut menetelmät Mätästys Auraus Äestys (hydr.) ~ Äestys (mek.) (9).~~~~~~~~ PohjoisPohjanmaa ja Kainuu,~~~~~, PeräPohjola (9) r ~o~o~o~h=a~, Pohjanmaa.. Keski ja ItäSuomi (9) LänsiSuomi KaakkoisSuomi (9) (9) Kuva l. Muokkauspintaalojen kehitys vuosina 99 ja seka arvio vuodeue 99

4 Yksi tyismetså talouden osuus maanmuokkaukses ta vuonna 989 oli, valtion ja yritysten 8 (taulukko ). Äestyksen osuus oli kasvanut kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä ja mätästyksen osuus erityisesti yksityisten ja yritysten mailla. Aurausta käytettiin edelleen suhteellisesti eniten metsällituksen muokkausaloilla. TAULUKKO Muokkauslaitteet Maanmuokkauskoneiden määrä on laskettu suuralueittain koneiden pääasiallisen toimintaalueen perusteella. Kyselyssä saatiin selville, että vuonna 989 käytössä oli kaikkiaan 9 muokkauskonetta: åkeitä, auroja, mätåstyskoneita ja muita koneita 9 (taulukko ). Muokkauspintaalojen jakauma muokkausmenetelmän ja metsänomistajaryhmän mukaan vuonna 989 Muokkauspintaala Omistajaryhmä Åestys Au MätäsMuut raus tys Osuus, Äkeiden kokonaismäärä oli suunnilleen sama vuosina 99 ja 989, mutta hydraulisten äkeiden määrä oli suurentunut ja mekaanisten vastaavasti pienentynyt noin sata konetta. Lähes kaikki äkeet olivat Työtehoseuran valmistamia TTSäkeitä. Yleisimmät äesmerkit olivat seuraavat: kpl Yht. Yksityiset Yritykset Valtio KONEKALUSTO VUONNA 989 TTSdelta TTSSH TTS TTS MMäes Hydraulisista äkeistä noin l/ oli pakkopyöritteisiä. Heinäntorjuntalaite oli liitetty 8:aan ja kylvölaite äkeeseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi vuotuisen muokkausalan osuutta samana ajankohtana periaatteessa muokattavissa olevasta alasta eli muokkausastetta. Muokattavissa oleva pintaala saatiin laskemalla yhteen muokkausvuotta edeltävien avokkuiden sekä siemenpuukkuiden pintaalat. Muokkausaste nousi 9luvulla nopeasti.:sta. :ään. 98luvulla se on ollut.8.8, ts. uudistuspintaalasta jätetään nykyisin muokkaamatta koneellisesti. TAULUKKO Pääosa äkeistä oli kohtuullisen uusia; lähes kaikki äkeet oli valmistettu 98luvulla, ja melkein puolet niistä oli nkittu viiden v~~me vuoden kuluessa. KaakkoisSuomessa sekä PohjoisPohjanmaan ja Kainuun alueilla äeskalusto oli uusinta. LänsiSuomen ja Pohjanmaan äkeistä vielä / oli 9luvulta peräisin olevia, lähinnä mekaanisia äkeitä. Muokkausla itteiden määrä vuonna 989 ja vuonna 99 Äkeet Suuralue mekaaniset Aurat hydrauliset kuorma puskutrakt.vetoiset IAnsiSuomi 8 KaakkoisSuomi Laikkurit Trakto rikaivurit Muut laitteet PohjoisPohjanmaa ja Kainuu PeräPohjola 9 9 Keski ja ItäSuomi Pohjanmaa KOKO MAA v. 989 KOKO MAA v. 99 Yhteensä 9 Yhteensä 8 9 9

5 Metsäauroja oli selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Puskutraktorivetoisten aurojen määrä oli pienentynyt lähes puoleen ja kuormatraktorivetoisten aurojenmäärä noin l/:aan vuoden 99 määrästä. Kyselyn mukaan noin auroista oli palle ja piennarauroja. Auroja on kuitenkin usein korjailtu ja muunneltu niin paljon, ettei jako palle ja piennarauroihin ollut käytännössä kovin selkeä. L. Marttiini Ky:n valmistamat AKLM ja KLMaurat olivat yleisimpiä auramalleja. Aurojen keskiikä oli 8 vuotta. Laikkureiden kokonaismäärä oli jotakuinkin sama kuin edellisen kyselyn aikaan. Kaikki vuonna 989 käytetyt laikkurit () olivat Teräskomponentti Ky:n valmistamia Tuunarilaikkureita. Vetokoneet Muokkauslaitteiden vetokoneina käytettävät kuormatraktorit olivat suureksi osaksi järeää ja samalla varsin ikääntynyttä kalustoa. Noin niistä oli kokoluokaltaan suuria ja loput keskikokoisia (Puutavaran metsäkuljetusmaksut PohjoisSuomessa ). Vuonna 989 muokkaustyössä olleet konemerkit ja yleisimmät mallit olivat seuraavat: kpl Kockums Valmet Lokomo Ponsse Volvo Ösa Muut (8, 8, 8 ja 8) (8, 88 ja 8) (99' 9 ja Lokkeri) (S, Paz ja Sl) (88, 99 ja 98) ( ja 8) (SMV, Ford ja Timberjack) Noin puolet koneista oli yli vuotta vanhoja. Uudehkon, enintään vuotta vann kaluston osuus oli vähäinen (kuva ). Mekaanisten äkeiden vetokoneet olivat keskimäärin kolme vuotta vanhempia kuin hydraulisten äkeiden. Aurojen vetokoneet olivat uusimpia. Ne kuormatraktorit, joita ei käytetty maanmuokkauksen lisäksi muuhun työhön, olivat muita iäkkäämpiä. Aurojen vetokoneina käytettävistä puskutraktoreista suurin osa painoi noin 8 tonnia. Konemerkit ja mallit olivat yleisyysjärjestyksessä : Caterpillar (, C ja H) 9, International (T ) ja Komatsu (). Tavallisin mätästyskone oli traktorikaivuri; noin / kaikista koneista oli kaivureita ja loput olivat kaivukoneita. Pääosa trakto rikaivureista oli metsäojitukseen suunniteltuja telavarusteisia vastapainotraktoreita. Yleisimmät kaivurimerkit olivat: Vammas, Lännen ja Valmet. olivat telaalustaisia ja lähes kaikilla tehtiin myös maansiirtotyötä. Pienimmät V Xeatya ja lalkutua Auraua J Mätästys Kuva. Veto ja alustakoneiden ikajakauma muokkausmeneleiman mukaan vuonna 989 kaivukoneet painoivat 8 tonnia ja järeimmät yli tonnia. Yleisimmät konemerkit olivat Hitachi, Åkerman ja Kobelco. Mätästyskoneet olivat selvästi uudempia kuin kuorma ja puskutraktorit; noin niistä oli enintään viisi vuotta vanhoja (kuva ). Traktorikaivureiden keski ikä oli vuotta ja kaivukoneiden vuotta. Vetokoneina käytettävien kuormatraktoreiden kokonaisajotuntimäärä oli keskimäärin 8, puskutraktoreiden 8, traktorikaivureiden ja kaivukoneiden. Konekohtaiset muokkauspintaalat Mekaanisilla äkeillä muokattiin vuonna 989 keskimäärin noin / v ja hydraulisilla äkeillä noin / v (taulukko, s. ). Puskutraktorivetoisilla auroilla muoka ttiin vuodessa keskimäärin suunnilleen saman verran kuin hydraulisilla äkeillä, mutta kuormatraktorivetoisilla auroilla jonkin verran vähemmän. Traktorikaivureilla ja kaivukoneilla mätästettiin vuodessa. Vuotuiset muokkausmäärät vaihteliva t kuitenkin hyvin paljon eri koneyksiköiden vä lillä (kuva ).

6 Äkeet ja laikkurit Metsäaurat oo88 oo 88 8oo Mek. äkeet Hydr. äkeet JIJ Lalkkurlt Kuormatr.vet. aurat CJJ Puakutr.vet. aurat Traktorikaivurit ja kaivukoneet Vuotuisissa muokkauspintaalaissa oli myös alueellisia eroja. Yleisenä suuntauksena oli konekohtaisten muokkauspintaalojen kasvu siirryttäe ssä eteläisestä Suomesta pohjoiseen. Koneittaiset muokkausmäärät olivat pienimmät LänsiSuomessa. Vuotuinen muokkauspintaala äestysyksikköä kohti oli suurentunut vertailuajankohdasta (99) vuoteen 989 mennessä noin. Kuormatraktorivetoisilla auroilla muokattu keskimääräinen pintaala oli lähes kaksinkertaistunut vertailuajanjaksona, mutta puskutraktorivetoisilla auroilla muokattu pintaala oli pysynyt jotakuinkin ennallaan. Mätästyksen yleistyminen näkyy myös siitä, että traktorikaivureiden ja kaivukoneiden konekohtaiset muokkauspintaalat ovat suurentuneet Traktorikaivurit I:;,;:;:J Kuva. Muokkauskoneiden jakauma muokkauspintaalan mukaan vuonna 989 Muokkausyksiköt työskentelivät lähes poik keuksetta us eamman urakanantajan töissä. Jotta saataisiin yleiskuva töiden organisoinnista, tarkasteltiin konetta työllistävien tavallisimpien urakanantajien eli metsänhoitoyhdistysten määrää. Urakanantajana toimivia metsänhoitoyhdistyksiä oli yhtä konetta kohti koko maassa keskimäärin seuraavasti: Mekaaniset åkeet Hydrauliset åkeet Kuormatraktorivet. aurat Puskutraktorivet. aurat Laikkurit Traktorikaivurit KeskiiAArin Vaihteluväli

7 TAULUKKO Vuotuiset konekohtaiset muokkausmäärät vuonna 989 ja vuonna 99 Aurat Äkeet Suuralue mekaa lhydrauniset liset Traktorikaivurit Laikkurit kuorma puskutrakt.vetoiset Muut laitteet Keskiarvo, jv LänsiSuomi 8 8 KaakkoisSuomi Keski ja ItäSuomi 8 9 Pohjanmaa PohjoisPohjanmaa ja Kainuu PeräPohjola KOKO MAA v. 989 keskiarvo mediaani 8 9 keskiarvo v. 99 Yhdistyksiä oli yhtä äestysyksikköä kohti eniten LänsiSuomessa (. yhdistystä/äes) ja vähiten Keski ja ItäSuomessa ( yhdistystä/äes). Määriin vaikuttavat yhdistysten koon ja muokkauksen organisoinnin lisäksi mm. yritysten ja metsällituksen teettämät muokkaustyöt, jotka eivät ole mukana tarkastelussa. Koneiden muu käyttö Muokkauslaitteiden vetokoneina käytettävistä kuormatraktoreista suurinta osaa, 8:tä prosenttia, käytettiin myös metsäkuljetukseen. Puskutraktoreista lähes 9 :lla tehtiin lisäksi muuta työtä, lähinnä maansiirtoa. Traktorikaivureista ja kaivukoneista lähes jokaista käytettiin myös metsäojitukseen tai maansiirtotyöhön. äestä ja yhdellä äestä. Aurausyrittäjällä oli yleensä auraa. Konemäärältään suurimmalla aurausyrittäjällä oli auraa, ja kuudella yrittäjällä oli auraa. Lisäksi neljällä yrittäjällä oli sekä aura että äes, ja kolmella yrittäjällä oli auran lisäksi myös mätästyskone.,. F Sekä puutavaran kuljetukseen että äestykseen käytettyjen kuormatraktoreiden vuotuinen kokonaistyöaika oli keskimäärin 8 kk. Puskutraktoreiden, traktorikaivureiden ja kaivukoneiden kokonaistyöaika oli keskimäärin noin kk. Hydraulisten äkeiden ja puskutraktorivetoisten aurojen maanmuokkaustyön osuus kokonaistyöajasta oli keskimäärin suurin, yli, ja kaivukoneiden pienin,. Muokkauskauden pituus vaihteli koneittain suuresti vuotuisia muokkausmääriä vastaavasti (kuva ). Äestystyötä tehtiin keskimäärin viikkoa, aurausta hieman yli viikkoa ja mätästystä alle 8 viikkoa vuodessa. Äestystä ja mätästystä tekevillä koneyrittäjillä oli useimmiten vain yksi muokkauskoneyksikkö. Yhteensä viidellä yrittäjällä oli F F r ::: r Ii ' ~ ' ~\,, r r m~ r :..: 8 l T 8 "" 8 T """' Muokkauskausi, vk Äeatya ja lalkutua Auraua El] t.tätäatya Kuva. Muokkauskoneiden jakauma maanmuokkauskauden pituuden mukaan muokkausmenetelmittain vuonna 989

8 TULOSTEN TARKASTELUA Maanmuokkaukseh menetelmäjakauma on muuttunut 98luvulla melkoisesti; aurauksen osuus on olennaisesti pienentynyt ja äestyksen sekä erityisesti mätästyksen osuus suurentunut. Äeskalusto on samalla ripeästi uusiutunut, mikä lienee vaikuttanut myönteisesti muokkausjäljen laatuun. Aurojen väistyminen EteläSuomesta lisää entisestään tarvetta kehittää korvaavia, jatkuvatoimisia muokkauslaitteita, joilla saataisiin aikaan viljelykelpoisia kohoumia. Niitä tarvittaisiin erityisesti rehevien ja hienojakoisten, mutta vesitaloudeltaan ongelmattomien maiden muokkauksessa. Selvästi vedenvaivaamien maiden käsittely on kuivatustarpeen takia tarkoituksenmukaista tehdä kaivureilla tai kaivukoneilla, vaikka niiden tuottavuus onkin pieni. Maanmuokkauksessa käytettävät metsätraktorit ovat suureksi osaksi vanhoja, isoja kuormatraktoreita. Puutavaran metsäkuljetuksessa yleistynyt keskikokoinen metsätraktori ei ilmeisesti sovellu tarpeeksi hyvin maanmuokkaustyöhön. Jotta kelvollisia vetokoneita olisi käytettävissä myös tulevaisuudessa, on syytä selvittää erityyppisten vetokoneratkaisujen käyttömahdollisuuksia, ottaa tarvittavassa määrin huomioon maanmuokkauksen vaatimukset puunkorjuukalustossa ja toisaalta pyrkiä laitekehittelyllä pienentämään muokkauslaitteiden vetovastusta. Konekohtaiset muokkauspintaalat ovat selvästi kasvaneet viime vuosikymmenellä. Suuri osa koneyksiköistä on kuitenkin vielä sellaisia, joilla muokkausta tehdään vain lyhyen aikaa vuodesta. Konekohtaisten muokkausmäärien lisääminen nykyisestään antaisi entistä paremmat edellytykset kone ja laiteinvestointeihin sekä muokkaustyön laadun parantamiseen. Asiasanat : maanmuokkauskoneet Metsäteho Review /99 METHOS AN MACHINERY FOR SITE PREPARATION IN 989 The aim using a various and the of the study, which was carried out questionnaire, was to determine how site preparation methods were used machinery utilized. The study showed tt in 989, a tota of 9 site preparation machines were in use: disc poughs, wing ploughs, excavators and tractor diggers and a total of 9 other machines. In 989, about, of forest land was cultivated. Of tt, 9 was prepared with disc ploughs, with wing ploughs, was mounded and of the rest nearly a was scarified with patch scarifiers. Some of the most important tasks for short term development of site preparation is to determine the viability of alternative types of prime movers, to organize the work better and to develop new mounding equipment. Key words : METSÄTEHO ISSN site preparation, machines SUOMEN METSÄTEOLLISUUEN KESKUSLIITIO RY:N PUUNHANKINNAN JA TUOTIAMISEN TUTKIMUS JA KEHITYSYKSIKKÖ PL 9 (Fabianinkatu 9 B) HELSINKI Puhelin (9) 8 9 HELSINKI 99 PAINOVALMISTE

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli

Lisätiedot

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT /975 METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT Jussi Seppälä TTS-metsä-äkeen sekä KLM- 7- piennarauran tuotokseen vaikuttavat ty~vaikeus tekijät olivat ajokuvion muoto ja koko, mäkisyys ja kivisyys. Aurausty~n

Lisätiedot

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO 24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta

Lisätiedot

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne Ryhmähanke Metsäkone- ja puutavaraautokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne Metsätehon raportti 102 31.1.2001 Metsäkone- ja puutavara-autokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne

Lisätiedot

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289 METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta

Lisätiedot

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, marraskuu 211 2/212 11.1.212 Elina Mäki-Simola Marraskuun hakkuut 5,3 miljoonaa kuutiometriä Poikkeukselliset korjuukelit

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, lokakuu 213 46/213 2.12.213 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut,6 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN KAUKOKULJETUKSET VUONNA 977 Arno Tuovinen MITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90400 SE LOS TE 8/978 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN

Lisätiedot

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2009

Metsämaan omistus 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa

Lisätiedot

KATSAUS 11/1968 T A L V E L L A 1 9 6 8 PUUTAVARA - AUTOT

KATSAUS 11/1968 T A L V E L L A 1 9 6 8 PUUTAVARA - AUTOT METSÄTEHON KATSAUS 11/1968 PUUTAVARA - AUTOT T A L V E L L A 1 9 6 8 Helmikuussa 1968 kerättiin tilastoa Metsätehon jäsenten ja metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa käytetyistä autoista. Aikaisemmin

Lisätiedot

Metsämaan äestyksen ja aurauksen työvaikeustekijät, ajankäytön jakautuminen ja tuottavuus

Metsämaan äestyksen ja aurauksen työvaikeustekijät, ajankäytön jakautuminen ja tuottavuus 393 Metsämaan äestyksen ja aurauksen työvaikeustekijät, ajankäytön jakautuminen ja tuottavuus WORK DIFFICUL TY FACTORS, TIME DISTRIBUTION AND PRODUCTIVITY OF FOREST SITE PREPARATION WITH DISC PLOUGHS AND

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsämaan omistus

Metsämaan omistus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, helmikuu 11 1/11..11 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,8 miljoonaa kuutiometriä Helmikuu oli harvinaisen kylmä koko

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

11/1977 METSÄKONEIDEN KÄYTTÖTILASTO Pekka Klemola Harri Rumpunen

11/1977 METSÄKONEIDEN KÄYTTÖTILASTO Pekka Klemola Harri Rumpunen / METSÄKONEIDEN KÄYTTÖTILASTO Pekka Klemola Harri Rumpunen MITBATIHD Opastinsita B 000 HELSINKI Puhelin 0 00 SELOSTE / / METSÄKONEIDEN KÄYTTÖTILASTO Pekka Klemola Harri Rumpunen JOHDANTO Maassamme käytettävän

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2007 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL ry:n vuoden 2017 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 497 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017 SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2017 SKAL ry:n vuoden 2017 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 546 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017 SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2017 SKAL ry:n vuoden 2017 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 582 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa koko maassa vuonna 2009

Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa koko maassa vuonna 2009 kerrostaloissa koko maassa vuonna 2009 25,7 % 4,5 % 1,7 % 5,2 % 3,0 % 4,0 % 7,9 % 4,04 /m 2 /kk 24,0 % 8,2 % 12,1 % 1,2 % 2,5 % kerrostaloissa pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 29,5 % 5,8 % 2,1 % 6,0 % 4,80

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2018

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2018 SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2018 www.skal.fi SKAL Kuljetusbarometri 3/2018 SKAL ry:n vuoden 2018 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 493 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016 SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 479 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018 SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2018 SKAL ry:n vuoden 2018 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 363 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 690 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,

Lisätiedot

KALUSTO Tilanne 1.10.2014

KALUSTO Tilanne 1.10.2014 1/5 Ari Kupsu Eino Turunen PORVOO 0400 717 642 0400 596 971 ari.kupsu@a-kupsu.com eino.turunen@a-kupsu.com MAANSIIRTOKONEET KALUSTO Tilanne 1.10.2014 Tela-alustaiset kaivinkoneet Kobelco SK250 LC Internet:

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2019

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2019 SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2019 www.skal.fi SKAL SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 535 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja.

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019 www.skal.fi SKAL SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 481 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja.

Lisätiedot

TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA. Lappeenrannan kaupungintalo 26.3.2012 klo 13.00

TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA. Lappeenrannan kaupungintalo 26.3.2012 klo 13.00 TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi Hankinta Ax/2012 MAANSIIRTO- JA TYÖKONEET 1.5.2012-30.4.2014 kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta Hankinnasta on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, joulukuu 21 5/211 2.2.211 Elina Mäki-Simola Joulukuun hakkuut 4,5 miljoonaa kuutiometriä Joulukuussa markkinahakkuiden

Lisätiedot

TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA

TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimi Hankinta A3/2014 MAANSIIRTO- JA TYÖKONEET 1.5.2014-30.4.2016 Kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta Hankintailmoitus

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015 SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2015 SKAL:n vuoden 2015 toiseen kuljetusbarometriin vastasi 768 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

Korjuri ainespuun korjuussa

Korjuri ainespuun korjuussa Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden

Lisätiedot

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen

Lisätiedot

AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN

AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN 5/197 AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN Antti Myllyniemi MDSiTIHD Opastinsilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-1411 SELOSTE 5/1978 5/197B AJOMATKAN VAIKUTUS METS ÄTRAKTORI N

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009 KULJETUSBAROMETRI 1/2009 SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009 SKAL:n vuoden 2009 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 510 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja suoritealayhdistyksiä

Lisätiedot

PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974

PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 14/1974 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 Raimo Savolainen Puutavara-autokalustomme on nopeasti järeytynyt. Varsinaisella perävaunulla varustettujen kolmiakselisten autojen osuus on nyt 73 puutavara- autojen

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot