Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Transkriptio

1 Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta

2 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju. Koneellista taimikonhoitoa tehdään ja kehitetään tällä hetkellä lähinnä UPM Metsän ja eräiden laitevalmistajien toimesta muu toiminta kokeiluluonteista Tutkittua tietoa uusimpien taimikonhoitolaitteiden tuottavuudesta vähän Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää MenSe raivauspään käytännön tuottavuutta 1 Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H Metsänhoidon koneellistaminen. Visio ja T&K ohjelma. Metsätehon raportti /

3 Seurannan toteutus Seurantatutkimukset tehtiin UPM Metsän työmailla syys joulukuussa 2009 Seurannassa kolme koneyksikköä Koneet työskentelivät 1 (2) vuorossa Työmaat sijaitsivat välillä Luumäki Juuka Joensuu Työmaita kaikkiaan 20 (3 olosuhteiltaan poikkeavaa ei huomioitu tarkasteluissa) Ajankäyttö selvitettiin koneisiin kiinnitetyillä mekaanisilla ajopiirtureilla ja kuljettajat kirjasivat keskeytysten syyt Osalta työmaista mitattiin kasvatettava puusto, poistuman tiheys ja kantoläpimitta, ajouraväli ja leveys sekä jäävän puuston vaurioita 6/

4 MenSe RP 80 Toimintaperiaate: edestakaisin liikkuvat päällekkäiset terät Paino: 340 kg Leikkuuleveys: cm Katkaisu: kertakatkaisulla 9 cm sahaamalla 15 cm Valmistaja: MenSe Oy Paino ilmoitettu ilman kääntäjää 6/

5 MenSe RP 40 Toimintaperiaate: edestakaisin liikkuvat päällekkäiset terät Paino: 240 kg Leikkuuleveys: cm Katkaisu: kertakatkaisulla 7 cm sahaamalla 15 cm Valmistaja: MenSe Oy Paino ilmoitettu ilman kääntäjää 6/

6 Seurantatutkimuksen koneet 6/

7 Aineisto ja tulokset tiivistelmä 6/

8 Työmaatiedot 6/

9 Keskimääräinen käyttöajanmenekki 7,1 h/ha Keskimääräinen käyttöaste 85 %, vaihteli konekohtaisesti välillä %. Taimikonhoitolaitteen ja alustakoneen huollot ja korjaukset yleisimpiä keskeytysten syitä. 6/

10 Käyttöajanmenekki, konetyö vs. laskennallinen miestyö Miestyön ajanmenekki laskettu raivaussahatyön ajanmenekkifunktiolla (Metsäalan TES) ja korjattu vastaamaan keskimäärin toteutuvaa työajanmenekkiä. 6/

11 Käyttötuntituotos 0,14 ha/h 6/

12 Taimikonhoitokustannus konetyö vs. miestyö Konetyö 70 /h 60 /h 50 /h Miestyö 35 /h 30 /h 25 /h Kustannustarkastelua varten poistuman tiheydelle laskettu keskimääräinen kantoläpimitta. Miestyön normiajanmenekki korjattu vastaamaan keskimäärin toteutuvaa työajanmenekkiä. 6/

13 Ajouraväli ja leveys 6/

14 Ajourat paikoin vain n. 2,5 metriä 6/

15 Keskimäärin 7 %:lle jäävästä puustosta vaurioita 6/

16 Terän aiheuttamat runkovauriot yleisimpiä 6/

17 Tarkkuutta vaativa puiden poistaminen onnistuu myös kasvatettavaa puustoa vahingoittamatta 6/

18 Johtopäätökset Konetyö jo parhaimmillaan kustannuksiltaan kilpailukyinen miestyön kanssa Työmaakohtaisessa ajanmenekissä/tuotoksessa melko paljon vaihtelua aineisto suppeahko, eri koneyksiköitä ja useita kuljettajia Ajourat kapeita pienellä koneella puuntuotannollinen vaikutus ei liene tällöin kovin suuri Vaurioita kasvatettaville puille jonkin verran työtekniikan kehittyminen vähentänee vaurioita ajan myötä 6/