Onko mieltä työnjaossa? Työnjako terveydenhuollossa onnistuu. Päätösseminaari Levi Projektipäällikkö Rea Räisänen

Transkriptio

1 Onko mieltä työnjaossa? Työnjako terveydenhuollossa onnistuu Päätösseminaari Levi Projektipäällikkö Rea Räisänen

2 Hankkeen tavoitteet Parantaa hoidon saatavuutta Parantaa henkilöstön saatavuutta ja työhyvinvointia Kehittää työnjakoa sekä tukea jo hyviksi koettuja käytäntöjä

3 Työnjaon muutokset Työnjakoa on muutettu ennen hanketta Kaikki terveyskeskukset eivät lähteneet kehittämään työnjakoa tarvittiin koulutusta ja työnjaon virallistamista Muutoksia kuitenkin tapahtui hoitaja lääkäri työparityöskentelyn aloitus hoitajan vastaanoton aloitus yksittäisten hoitopolkujen käyttöönotto olemassa olevien toimintakäytäntöjen ylös kirjaaminen Muutosten käytännön toteutus osittain vielä kesken

4 Terveyskeskusten kehittämisehdotukset, Työnjaon mahdollisuudet ja esteet Hoitohenkilöstö: Kehittämisehdotukset työkäytäntöjen suunnittelu, yhtenäistäminen ja selkeyttäminen työnjako muille ammattihenkilöryhmille yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Mahdollisuudet ja esteet mahdollisuutena innokkuus kehittää, esteenä palkkaus, asenteet ja vastustus, kiire ja resurssien vähyys, lääkäreiden sitoutumattomuus

5 Terveyskeskusten kehittämisehdotukset, Esimiehet: Työnjaon mahdollisuudet ja esteet Kehittämisehdotukset lisää koulutettuja vastaanottohoitajia työnjako, työnjaon tarkentaminen, syventäminen ja virallistaminen, työparityöskentely lääkäreiden sitouttaminen Mahdollisuudet ja esteet haasteena työnjaon virallistaminen ja koulutukseen osallistumattomien kouluttaminen esteenä palkka, haluttomuus kehittää, lääkäreiden sitoutumattomuus

6 Hankkeen kehittämisehdotukset Kehittämistyön jatkaminen valmistuneet hoitopolut yhteiseen käyttöön osaamisen hyödyntäminen hoitajavastaanoton sisällön tarkentamista ja selkeyttämistä Työnkäytännöistä yhteistyössä sopiminen ja käytäntöjen arviointi Koulutusta työnjaon tueksi hoitajille ja lääkäreille yhteistä koulutusta lääkäreiden osallistuminen kehittämiseen toimipaikkakoulutus tärkeää ja sitä tulisi jatkaa tuo varmuutta hoitajan itsenäiseen työskentelyyn edistää oppimista Töiden vaativuuksia tulisi arvioida ja palkkatasoa tarkastaa

7 Suun terveydenhuolto Katariina Kettunen

8 Koulutus tammikuu 2008: suun terveydenhuolto mukaan hankkeeseen koulutukseen osallistui 16 kuntaa ensimmäisessä vaiheessa (2008) 73 osallistujaa ilmoittautui luennot ja lähiopetuspäivä toinen vaihe (2009): harjoittelu ja työyhteisön kehittäminen yksi kunta jäi pois mutta toinen kunta mukaan työyhteisön kehittäminen osuuteen

9 vuosi 2009 harjoittelu jatkoajalla harjoittelua korostettiin ja ohjeistettiin harjoittelu toteutui 14. kunnassa raportteja 45 suun terveydenhuollon yhteistyö koulutus

10 Harjoittelun aiheita HAMMASHOITAJAT SUUHYGIENISTIT alle kouluikäisten suun terveystarkastukset (sis. purennan seulonnan) ala aste ikäisten välitarkastukset erityisryhmien profylaksia hoivakodeissa/vuodeosastoilla tapahtuvaa ikääntyvien suun hoito pinnoitus oikomishoidon osatoimenpit. (alg., kipsimallit, kiinteiden kojeiden purku, ristikumivedon kontr., separointikumit) terveyskasvatustapahtumien suunnittelu ja toteutus eri ryhmille palatinaali ja linguaalikaarten aktivointi ja paikalleen sementointi irtokojeiden sovittamiset ja paikalleen sementointi ristikumivedon laittaminen+ ohjaus+ kontr. retentiokaaren kiinnitys aikuisväestön suun terveystarkastukset riskiryhmien terveysneuvontaa

11 Karies suun terveystarkastukset koettu haasteellisiksi kariesdiagnostiikassa oikean totuuden löytäminen on joskus vaikeaa, jopa mahdotonta ja myös hammaslääkäreiden välillä on eroja

12 Muuta harjoittelussa toteutunutta toteutettiin vanhusten suun hoito viikko: teoriaa ja käytännön ohjausta vanhusten suun hoidosta tehtiin kuntaan oma Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevän hoidon suunnitelma ohjeet: Astmaa sairastavan lapsen suunhoito ohjeet Hammashuollon ajanvaraus Odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidontarpeen arvioinnin järjestäminen (pohjana Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta)

13 Suun terveydenhuoltoa yhteistyössä useista kunnista viestiä joissa toivottiin työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta, työnohjausta ja asennemuokkausta kolme samansisältöistä koulutuspäivää toteutettiin Kittilässä, Rovaniemellä ja Simossa suunnattu koko suun terveydenhuollon työyhteisölle osallistui 94 henkilöä joista hammaslääkäreitä kolmekymmentä Meri Lapin alueella kuntia joista koulutuksessa mukana lähes koko henkilökunta!!! kouluttajina Riitta Kettunen ja Arto Karjalainen

14 Koulutuspäivän teemat Työtoveruus ja johtaminen yksilö ja yhteisövastuun näkökulmasta Kenelle yhteistyö kuuluu? Kenen työtä? Ketkä osallisia yhteistyöhön? Osaaminen käyttöön titteleistä huolimatta Millainen prosessi on työn muokkautuminen yhteistyöksi? Yhdessä tekemisen tahto onko sitä? Millä edellytyksillä yhteistyötä? Mitä esteitä on voitettava?

15 Kysely koulutukseen osallistujista vastasi 45: hh 33, shg 12 esimiehistä 12: vast. hml 8, vast.hh 4 Suun terveydenhuollossa on tarvetta työnjaollisiin muutoksiin: esimiehet 100 % kyllä koulutukseen osallistujat 97, 8 % (44) kyllä 2,2 % (1) ei Tiedottaminen ja yleiset järjestelyt: palaute positiivista (hyvin kiitettävä) työaikaa luentojen kuunteluun (kiitettävä erinomainen) Pro Connect ohjelman soveltuvuus (hyvä kiitettävä)

16 Ammattitaidon kehittäminen ja uusien työtehtävien vastaanottaminen koulutukseen osallistujista kaikki kyselyyn vastanneet (45) olivat valmiita kehittämään ammattitaitoaan ja omaa työskentelyään vastaanottamaan uusia työtehtäviä 42 tekemään itsenäisempää työtä 39 uusia työmahdollisuuksia tarjottu 10. vaativampia tehtäviä 12.

17 Työnjaollisten muutosten esteet ja mahdollisuudet ESTEET: tasaparit työyhteisössä haluttomuus yleensä itsenäiseen työhön valtava muutosvastarinta hammashoitajien taholta hammaslääkäreiden asenne esteenä. Asennemuutos mahdollistaisi vaikka mitä. ainoa este on asenne, joka valitettavasti on nihkeä luutuneet asenteet ja entisten käytäntöjen rutiinit ja sitä kautta helppous jatkaa entiseen malliin MAHDOLLISUUDET: hoitajissa muutoshalukkuutta henkilökunnan rakenne tulee muuttumaan käytössä on jo vapaa hoitohuone, laitteet ja välineet hoitajille mahdollistuu itsenäisempi ja laaja alaisempi työ. Oma asennoituminen tärkeää. mahdollisuudet omissa käsissä. Uusia tehtäviä helppo keksiä (kaiken aikaa paljon tyrkyllä), mutta vanhojen tehtävien karsiminen ongelma.

18 Työyhteisön toiminnan kehittäminen enemmän hoitajia asenteiden muokkauksella työnjaolle myönteisempään suuntaan. Harjoittelemalla asioita, joissa työtä voitaisiin jakaa yhteistä avointa keskustelua ja suunnittelua. Arvostettaisiin jokaisen osaamista ja annettaisiin tukea ja palautetta. kun olisi toimistotyöntekijä rohkeutta hammashoitajille pitää ryhmätilaisuuksia. olemme hyvällä alulla, työnjakoa tehty pitkään, tämä koulutus vei sitä varmemmalle pohjalle ja antoi nimen monelle käytännön asialle tietojen päivittäminen ja ajan tasalla pitämisestä huolehdittava kunhan kaikki oivaltaisivat ytimen eli vastaamme yhdessä kaupunkilaisten suun terveydenhuollosta.

19 Kuntien mietteitä harjoittelusta, työnjaosta työnjako pitkä prosessi vaatii sitoutumista koko henkilökunnalta harjoittelua tarvitaan edelleenkin mahdollisuus jatkuvaan konsultointiin harjoitteluun liian vähän aikaa hammaslääkäreiden suhtautuminen harjoitteluun epäselvää tuonut mielenkiintoa, vaihtelua hankkeessa avoimesti kyseenalaistettu käytäntöjä työilmapiiri muutokselle myönteinen ja kannustava hammaslääkärit eivät pane pahakseen vaikka täytyisi kysyä ja kysyä asioita yhä uudelleen. täydennyskoulutukselle tulevaisuudessakin tarvetta esimiehen tukea ei riittävästi avoin ja yhteinen keskustelu puuttuu kohdellaanko työntekijöitä tasapuolisesti kateus? tehtävän kuvan muutoksia on tullut hanke antoi viime sysäyksen toimintojen kehittämiseen hammaslääkärit vastustavat työnjakoa hoitajat vastustavat työnjakoa hammaslääkärin ja suuhygienistin työnjaolla karsittu ns. turhia käyntejä