I SISÄLTÖ JA RAKENNE II. OPPIMISPÄIVÄKIRJA , A 1.2. Kasvatussosiologia, 3 op

Transkriptio

1 64244, A 1.2. Kasvatussosiologia, 3 op I SISÄLTÖ JA RAKENNE Opintojakso koostuu (1) neljästä teemasta, (2) luettavasta pakollisesta, valinnaisesta ja ylimääräisestä kirjallisuudesta sekä (3) oppimispäiväkirjasta, jossa opiskelija tarkastelee teemoja lukemansa kirjallisuuden avulla. Koska jakso pitää sisällään paljon lukemista, olisi erityisen mielekästä muodostaa lukupiirejä, jolloin kokonaisuus hahmottuisi ehkä paremmin. Kokeilumielessä ja jos kiinnostuneita löytyy, voisimme perustaa pari tällaista jatko-opiskelijan vetämää lukupiiriä. Kiinnostuneet ilmoittautukoot (hannu.simola@helsinki.fi)! Teemat ja niihin liittyvä pakollinen kirjallisuus (merkitty asteriksilla *) * Kurssikirjan (Antikainen et al. Kasvatussosiologia) luku 11 (Monet kasvatussosiologiat?) * Burawoy, M. (2006). Julkisen sosiologian puolustus. Sosiologia, 43(4), * Kurssikirjan luvut 8 (Koulun käytännöt) sekä * luku 9 (Identiteetti, koulutus ja oppiminen). * Simola, H., & Rinne, R. (2006). Koulutuksen laadunarvioinnin yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisesta. Hallinnon tutkimus, 25(3), *Kurssikirjan luku 7 (Opettavat ammattikunnat Pyrkimys professioksi valtion suojeluksessa ja selviytyminen työssä) * Simola, H. (2004) Kenraali Adolf Ehrnrooth ja PISA:n ihme Koulutussosiologisia huomautuksia erääseen suomalaiseen menestystarinaan. Kasvatus 35(1), tai sama kehittyneempänä versiona englanniksi Simola, H. (2005). The Finnish miracle of PISA: historical and sociological remarks on teaching and teacher education. Comparative Education, 41(4), * Kurssikirjan luku 10 (Koulutuspolitiikan haasteita) * Simola, H. (2001) Koulupolitiikka ja erinomaisuuden eetos. Kasvatus 32(3), Edellä mainituista teksteistä Simolan tekstit voi kopioida Alman kurssimateriaalisivulta (alma.helsinki.fi/doclink/115251) tai kirjastoista. Kurssikirja ja Buravoyn teksti on hankittava itse. Näiden 11 tekstin lisäksi on valittava alla olevista (kohta III ja IV) listoista yksi suomenkielinen ja yksi englanninkielinen artikkeli. Ne on itse haettava kirjastosta tai imuroitava Nellistä ( Kaiken kaikkiaan siis: on luettava ja oppimispäiväkirjassa käsiteltävä 11 tekstiä: 5 kurssikirjasta, 3 Simolan tekstiä ja yksi Buravoyn teksti sekä kaksi valinnaista (yksi suomenkielinen ja yksi englanninkielinen). II. OPPIMISPÄIVÄKIRJA 1. Oppimispäiväkirja mikä se on? Oppimispäiväkirjassa kommentoidaan tai/ja referoidaan luettuja tekstejä. Sen laatimisen tarkoituksena on harjoittaa kriittisen ajattelun ja kirjoittamisen taitoja sekä antaa palautetta opettajalle. Parhaimmillaan oppimispäiväkirja tieteen klassisten tehtäviä seuraten 1. eksplikoi jonkin teeman (ei tarvitse yksityiskohtaisesti toistaa luennolla tai tekstissä sanottua), 1

2 2. problematisoi teeman eli asettaa ongelman ja 3. argumentoi: esittää näkökohdan tai pari, jotka perustelevat problematisointia tai jotakin sen mahdollista ratkaisua. Ei pidä masentua, jos joka luennosta/tekstistä ei irtoa timantinkovia kommentteja. Hyvä referointi on parempi kuin keinotekoinen ja pinnistelty problematisointi tai argumentointi. Päiväkirjaa on järkevintä tehdä jatkuvasti sitä mukaa kun lukeminen edistyy. 2. Oppimispäiväkirjan rakenne Oppimispäiväkirjan kansilehdelle kirjoitetaan itsemuotoiltu otsikko ja Oppimispäiväkirja, tekijän nimi ja opiskelijanumero sekä A 1.2. Kasvatussosiologia, kevät 2006, Kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto, opettajan nimi ja jättöpäivämäärä sekä tekstin laajuus sanoina (ks. alempana). Oppimispäiväkirja jakaantuu viiteen lukuun yllä mainitun rakenteen mukaisesti siten, että kustakin artikkelista kirjoitetaan n. 1 liuskan mittainen alaluku. Esim. seuraavasti: 1.1 Monet kasvatussosiologiat 1.2 Julkisen sosiologian puolustus 2.1 Koulun käytännöt 2.2 Identiteetti, koulutus ja oppiminen 2.3. Koulutuksen laadunarvioinnin yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisesta 3. Professio 3.1 Opettavat ammattikunnat 3.2 Koulutussosiologisia huomautuksia erääseen suomalaiseen menestystarinaan 4.1 Koulutuspolitiikan haasteita 4.2 Koulupolitiikka ja erinomaisuuden eetos 5. Yhteenveto Lisäksi: valinnaiset tekstit sijoitetaan alaluvuiksi sopiviin kohtiin. Viimeinen luku on yhteenvetoluku, johon kootaan opintojaksolla opittu. Lopuksi otsikolla Kirjallisuus listataan kaikki luettu kirjallisuus, johon tekstissä viitataan. 3. Kritiikki ja mielipiteet ovat sallittuja Oppimispäiväkirjassa voi esittää kritiikkiä ja omia mielipiteitä. Pelkkä tunne tai uskomus ei kuitenkaan riitä; kritiikki ja mielipiteet on myös perusteltava. Persoonallinen kirjoitustyyli on sallittu. Myös jakson ulkopuoliseen kirjallisuuteen voi viitata. 4. Laajuus, hyväksyminen ja arviointi Oppimispäiväkirjat jätetään puhtaaksikirjoitettuna (miel. Times New Roman, 12 p ja riviväli 1,5 eli n. 250 sanaa/liuska). Kokonaislaajuus on vähintään 12 liuskaa eli 3000 sanaa (poislukien kirjallisuusluettelo); ei kuitenkaan yli 20 liuskaa. Opiskelija tarkistaa itse laajuuden esim. MsWordissa Tools / Word Count / Words ja kirjaa sen kansilehdelle. Oppimispäiväkirja hylätään, jos - sen laajuus alittaa em. minimin; - siitä puuttuu enemmän kuin kaksi alalukua; - sen laatija ei selvästikään ole perillä siitä, mistä luennoissa ja teksteissä varsinaisesti on kysymys; - se sisältää enimmäkseen perustelemattomia mielipiteitä tai - se on kelvottomasti kirjoitettu. Opintojakson arvosana (1-5) perustuu oppimispäiväkirjaan. Erinomaisen arvosanan saadakseen on pääsääntöisesti sisällytettävä yksi valinnainen artikkeli oppimispäiväkirjan jokaiseen neljään lukuun, ts. luettava kaksi ylimääräistä suomen- tai englanninkielistä artikkelia. 2

3 5. Oppimispäiväkirjan jättäminen Ennen kuin jätät oppimispäiväkirjan opettajalle, varmista, että sinulla on siitä kopio. Päiväkirja on jätettävä mennessä Minervan vahtimestarille (tai postitse osoitteeseen PL 9, Helsingin yliopisto) Hannu Simolalle osoitettuna. III. SUOMENKIELISIÄ ARTIKKELEITA Valitse yksi artikkeli seuraavista. Voit myös valita koulutussosiologisen artikkelin myös seuraavista aikakauslehdistä: Kasvatus, Aikuiskasvatus, Sosiologia, Nuorisotutkimus, Naistutkimus, Yhteiskuntapolitiikka ja Hallinnon tutkimus. Husa, S. (1999) Michel Foucault - Mikrovalta, kasvatus ja normalisoituminen. Teoksessa Tapio Aittola (toim.) Kasvatussosiologian teoreetikoita.. Helsinki: Gaudeamus. Liljander, J P (1999) Pierre Bourdieu - Valikoiva erottautuminen koulutuksessa. Teoksessa Tapio Aittola (toim.) Kasvatussosiologian teoreetikoita. Helsinki: Gaudeamus. Penttinen, P. (1999) Basil Bernstein - Kieli, sosiaaliluokka ja näkymätön pedagogiikka. Teoksessa Tapio Aittola (toim.) Kasvatussosiologian teoreetikoita. Helsinki: Gaudeamus. Young, M. (1989). Opetussuunnitelma ja demokratia - uuden kasvatussosiologian kritiikin antamat opetukset. Aikuiskasvatus, 9(2), Jokisaari, O-J. (2004) Elinikäinen oppiminen häpeä ja menetetty vapaus. Aikuiskasvatus 24(1). Matikainen, J. (2005) Verkko-opetuksen piilo-opetussuunnitelma. Kasvatus 36 (2), Mattsson, A. (1998) Foucault lainen valta koulutuksessa. Kasvatus 29(3), Nyyssölä, K. (2000) Kouluinhon ytimessä. Huono-osaisten nuorten suhtautuminen koulutukseen ja työhön. Kasvatus 1(31), Pasanen, H. (2001). Itseohjautuvuus aikuiskoulutuksessa. Aikuiskasvatus, 21(1), Rinne, R. (1987). Koulu symbolisen vallan näyttämönä. Kasvatus, 18(4), Saari, A. (2006). Elinikäisen oppimisen Panopticon. Aikuiskasvatus, 26(4), Vanttaja, M. (2005) Koulutuksesta ja työstä karsiutuneiden nuorten kotitaustan ja myöhempien elämänvaiheiden tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 4/2005 Vehviläinen, J. (1998) 2000-luvun koululaisgalleria ammattikouluttamattomat nuoret yhteiskunnan ja vanhempien huolenaiheina. Nuorisotutkimus 16(2), Gordon, T. ym. (2000) Koulun arkea tutkimassa Kokemuksia kollektiivisesta etnografiasta. Naistutkimus 1(13), Rinne, R. (1988). Kansan kasvattajasta opetuksen ammattilaiseksi: Suomalaisen kansaopettajan tie. Kasvatus, 19(6), Räty, H., Snellman, L., Kontio, M., & & Kähkönen, H. (1997). Opettajat ja peruskoulun uudistaminen. Kasvatus, 28(5), Suoranta, J. (1999) Henry Giroux - Tieto, opettajuus ja kasvatus postmodernissa. Teoksessa T Aittola (toim.) Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun. Helsinki: Gaudeamus. Strandell, H. & Forsberg, H. (2005) Kohti kurinalaista lapsuutta? Kysymys pienten koululaisten iltapäivien (uudelleen) määrittelystä. Yhteiskuntapolitiikka 6/2005 Ahonen, S. (1999) Miten käy lähikoulun markkinoilla? Uusliberalistisen koulutuspolitiikan tarkastelua. Tiedepolitiikka 21(2), Hilpelä, J Järjen epäilyä ja suunnittelemattomuuden ylistystä? - ekskursio uusliberalistiseen koulutuspolitiikkaan. Kasvatus 1(35),

4 Järvinen, T. (2000) Erikoislukiot, valikointi, eriarvoisuus. Yhteiskuntapolitiikka 4(65), Karisto, A. & Montén, S. (1997) Jakomäestä Kulosaareen. Pedagogisen eetoksen ja lukionkäynnin aluevaihtelut Helsingissä. Sosiologia 34(2), Kivirauma, J., & Jauhiainen, A. (1996). Ensimmäisten kansakoulujen perustaminen sivistyneistön suurena projektina. Kasvatus, 27(2), Seppänen, Piia (2003) Miten ja miksi kouluvalintapolitiikka tuli Suomen peruskouluun 1990-luvulla? Yhteiskuntapolitiikka 2/2003 Suikkanen, A. ym (2002) Palkkatyön tulevaisuus ja koulutus. Aikusikasvatus 22(2), Värri, V-M. (2002) Kasvatus ja ajan henki tulkintoja psykokapitalismin armottomuudesta. Aikuiskasvatus 22(2), IV. ENGLANNINKIELISIÄ ARTIKKELEITA Valitse yksi artikkeli seuraavista. Voit myös valita artikkelin teoksesta Sociology of Education. Major Themes, vol. I-IV (Hk LKurssik Sociology) tai British Journal of Sociology of Education -lehden (Hk Lehdet) vuosien numeroista. Coleman, J. S. (1997). Social capital in the creation of human capital. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ). Oxford University Press. (alkup. American Journal of Sociology, 1988, 94, ) Halsey, A. H. & Young, M. (1997) The Family and Social Justice. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ).Oxford University Press. Levin, H., M., & Kelley, C. (1997). Can education do it alone? In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ). Oxford: Oxford University Press. (alkup. Economics of Education Review, 1994, 13(2)97-108) Reay, D. (2004). Finding or loosing yourself? Working-class relationship to education. In S. J. Ball (Ed.), The Routledge reader in sociology of education (pp ). Abingdon: RoutledgeFalmer. (alkup. Journal of Edcuation Policy, 2001, 16(4) ) Ball, S. J. (2004). Performativities and fabrications in the education economy: Towards the performative society. In S. J. Ball (Ed.), The Routledge reader in sociology of education (pp ). Abingdon: RoutledgeFalmer. Bernstein, B. (1997). Class and pedagogies: Visible and invisible. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ). Oxford University Press. Bourdieu, P. (1997). The forms of capital. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ). Oxford: Oxford University Press. Davies, B. (2004). The discoursive production of the male/female dualism in the school settings. In S. J. Ball (Ed.), The Routledge reader in sociology of education (pp ). RoutledgeFalmer. Kogan, M. (2005). Modes of knowledge and patterns of power. Higher Education, 49(1-2), 9. O'Donnell, M., & Sharpe, S. (2004). The social construction of youthful masculinities: Peer group subcultures. In S. J. Ball (Ed.), The Routledge reader in sociology of education (pp ). Abingdon: RoutledgeFalmer. Ball, S. J. (2003). The teacher's soul and the terrors of performativity. Journal of Education Policy, 18(2), Hargreaves, A. (1997) Restructuring Restructuring: Postmodernity and the Prospects for Educational Change. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ).Oxford University Press. (alkup. Journal of Education Policy 1994, 9, 47-65) Luke, A. (2004). Teaching after the market: From commodity to cosmopolitan. Teachers College Record, 106(7),

5 Whitty, G. (1997) Marketization, the State, and the Re-Formation of the Teaching Profession. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ). Oxford University Press. Apple, M. W. (1997) What Postmodernists Forget: Cultural Capital and Offlcial Knowledge. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ).Oxford University Press. Connell, R.W. (1997) The Big Picture: Masculinities in Recent World History In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ).Oxford: Oxford University Press. Lingard, B., Rawolle, S., & Taylor, S. (2005). Globalizing policy sociology in education: Working with Bourdieu. Journal of Education Policy, 20(6), 759. Mortimore, P. (1997) Can Effective Schools Compensate for Society?. In A. H. Halsey et al (Eds.), Education. Culture, economy, and society (pp ). Oxford University Press. Olssen, M. (2003). Structuralism, post-structuralism, and neo-liberalism: Assessing Foucault's legacy. Journal of Education Policy, 18(2), Popkewitz, T. S., & Brennan, M. (1997). Restructuring of social and political theory in education: Foucault and a social epistemology of school practices. Educational Theory, 47(3), V. SIMOLAN ARTIKKELEITA KURSSIN TEEMOISTA Simola, H. (2000). Firmly bolted into the air: Wishful rationalism as a discursive basis for educational reforms. In S. Ball J. (Ed.), Sociology of Education. Major Themes, vol. IV (pp ). London: Routledge / Falmer. Simola, H. (2002) Ilmaan propattu - toiveiden rationalismi koulureformien diskursiivisena perustana. In R. Honkonen (ed.) Koulutuksen lumo Retoriikka, politiikka ja arviointi. Pp Tampere: Tampere University Press. Simola, H. (painossa) Kasvatustiede yhteiskuntatieteenä pohdintoja suomalaisen kasvatustieteen edellytyksistä yhteiskuntakritiikkiin ja analyysiin. Teoksessa A. Kivelä (toim.) Paradigmat katosivat mitä jäi jäljelle? Kasvatusalan tutkimuksia, Suomen kasvatustieteellinen seura. (saa kirjoittajalta s- postilla pyytämällä) Rinne, R., & Simola, H. (2005). Koulutuksen ylikansalliset paineet ja yliopistojen uusi hallinta. Tiede ja edistys, 30(1), Simola, H. (1999) Hienotunteisuuden dilemma. Käyttäytymisen arvostelu suomalaisessa kansaopetuksessa. In Tarja Tolonen (1999 )(Ed.) Suomalainen koulu ja kulttuuri (pp ). Tampere: Osuuskunta Vastapaino. Simola, H. (2002). From exclusion to self-selection: examination of behaviour in Finnish primary and comprehensive schooling from the 1860s to the 1990s. History of Education, 31(3), 207. Simola, H. (2005). The Finnish miracle of PISA: historical and sociological remarks on teaching and teacher education. Comparative Education, 41(4), Simola, H. (2006). Kuusi teesiä laadunvarmistuksesta. Tieteessä tapahtuu, 23(3), Simola, H., & Rinne, R. (2006). Koulutuksen laadunarvioinnin yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisesta. Hallinnon tutkimus, 25(3), Carlgren, I., Klette, K., Myrdal, S., Schnack, K., & Simola, H. (2006). Changes in Nordic teaching practices: From Individualized teaching to the teaching of individuals. Scandinavian Journal of Educational Research., 50(3), Simola, H. (1998). Toiveet, lupaukset ja koulun arki opettaja muutoksen puristuksessa. Didacta Varia 3(1), 11-34, tai teoksessa O. Luukkainen (toim.), Tulevaisuuden tekijät Uuden opettajuuden mahdollisuudet (ss ). Jyväskylä: Atena. 5

6 Simola, H. (2004) Kenraali Adolf Ehrnrooth ja PISA:n ihme Koulutussosiologisia huomautuksia erääseen suomalaiseen menestystarinaan. Kasvatus 35(1), Johannesson, I. A., Lindblad, S. & Simola, H. (2002) An Inevitable Progress? Educational restructuring in Finland, Iceland and Sweden at the turn of the millenium. Scandinavian Journal of Educational Research 46(3), Rinne, R., Kivirauma, J., & Simola, H. (2002). Shoots of Revisionist Education Policy or Just Slow Readjustment? The Finnish Case of Educational Reconstruction. Journal of Education Policy, 17(6), Simola, H. (2001). Koulupolitiikka ja erinomaisuuden eetos. Kasvatus, 32(3), Simola, H. (2004). Kohti kolmannen tasavallan koulutuspolitiikkaa? Uusi hallinnan tapa, koulutus ja syrjäytyminen Suomessa. In J. Löfström, J. Rantala & j. Salminen (Eds.), Esseitä historiallisyhteiskunnallisesta kasvatuksesta (pp ). Helsinki: Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Simola, H. (2005). Koulukohtaiset oppimistulokset ja julkisuus. Yhteiskuntapolitiikka, 70(2), Simola, H., Rinne, R., & Kivirauma, J. (2002). Abdication of the Education State or Just Shifting Responsibilities? The appearance of a new system of reason in constructing educational governance and social exclusion/inclusion in Finland. Scandinavian Journal of Educational Research, 46(3),