Käyttäytymistieteiden laitos. Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma Tutkintovaatimukset lukuvuosille ja Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma kouluttaa asiantuntijoita, jotka kykenevät työskentelemään kriittisesti, analyyttisesti ja laaja-alaisesti koulutuksen globaalisti määrittyvässä toimintaympäristössä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Koulutus antaa valmiuksia ensisijaisesti tutkimukseen mutta myös koulutuspolitiikan ja - hallinnon työtehtäviin. Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen (Joensuun kampus) kanssa. Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma on kaksivuotinen ja sen laajuus on 120 opintopistettä. Ohjelma sisältää maisteriohjelmaan yleisopinnot sekä koulutussosiologian ja - politiikan eri teema-alueita syventävät opinnot. Syventävien opintojen keskeisen osan muodostavat lukukausiseminaarit, joita järjestetään kahden vuoden aikana neljä. Ne toteutetaan yhdessä Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Koulutussosiologian ja politiikan maisteriohjelmaan hyväksytyiltä voidaan edellyttää opiskelijakohtaisesti määriteltävien täydentävien opintojen suorittamista. Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma johtaa Helsingin yliopistossa kasvatustieteen maisterin tutkintoon (120op). 1

2 TUTKINNON RAKENNE (120 op): Yleisopinnot 5 op KSP 1.1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 2 op YM 2. Tieteellinen kirjoittaminen II 3 op Syventävät opinnot 115 op KSP 2. Yhteiset sisältöopinnot 10 op S 2.1. Koulutussosiologia ja -politiikka 5 op S 2.4. Koulutuksen hallinta 5 op KSP 3. Valinnaiset sisältöopinnot 5 / 10 op (opiskelija valitsee 1 x 5 op tai 2 x 5 op) S 1.1. Orientoiva kirjallisuus: kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 5 op A 2.3. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria 5 op S 2.2. Koulutus, sukupuoli ja valta 5 op S 2.9. Organisational learning 5 op A 2.1. Koulutuksen hallinto, talous ja suunnittelu 5 op F 2.3. Education and social justice 5op S 2.3. Comparative and international education 5 op F 2.4. Modernitet och självidentitet 5 op KSP 4. Lukukausiseminaarit 35 op KSP 4.1. Introduction to Sociology and Politics of Education 8 op KSP 4.2. Policy, Politics and the Political in Education 9 op KSP 4.3. International actors in education 9 op KSP 4.4. Education Governance 9 op KSP 5. Tutkimusmenetelmäopinnot 5 / 10 op (opiskelija valitsee 1 x 5 op tai 2 x 5 op) S 3.1. Tieteenfilosofia II 5 op S 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote II 5 op S 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote II 5 op S 3.4. Tutkimusmenetelmien vaihtuva opintojakso 5 op KSP 6. / S.4 Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 45 op KSP 7. / S.5 Harjoittelu 10 op Täydentävät opinnot 2

3 YLEISOPINNOT 5 op KSP 1.1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 2 op Hops -työskentelyn tavoitteena on tukea opiskelijaa tarkoituksenmukaisten valintojen tekemisessä hänen asiantuntijuutensa kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää ja vahvistaa opiskelijan vähitellen muodostuvaa kasvatusalan asiantuntijuutta. Laadittaessa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, opiskelijaa ohjataan asettamaan tavoitteensa siten, että hän opintojensa alusta asti huomioi ohjelman kaksivuotisen keston sekä tekee valintoja, jotka tukevat hänen valitsemansa pro gradu aiheen työstämistä. Ajoitus Hops -työskentely koostuu kahdesta osasta: I-osa: orientoiva osa (1 op), joka suoritetaan maisteriohjelman ensimmäisen vuoden aikana. II-osa: portfolio-osa (1 op), joka suoritetaan maisteriohjelman toisen vuoden aikana. Hyväksytty hylätty. YM 2. Tieteellinen kirjoittaminen II 3 op Opiskelija perehtyy tieteellisen kirjoittamisen ja julkaisemisen vaatimuksiin erilaisilla julkaisufoorumeilla ja saa valmiuksia tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S., & Mäntynen, A. (2007). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. WSOY. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Lisätiedot Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa KSP 1.2. Kasvatustieteellinen kirjoittaminen. KSP 1.2. Kasvatustieteellinen kirjoittaminen opintojakson suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa KSP 1.2. Tieteellinen kirjoittaminen II. 3

4 SYVENTÄVÄT OPINNOT 115 op Syventävien opintojen tavoitteena on koulutussosiologian ja -politiikan keskeisten sisältöjen sekä kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyvien tieteellisten menetelmien hyvä tuntemus. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiuksia hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, kykenee teoreettisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen erilaisissa kasvatuksen ja koulutuksen kehittämistehtävissä niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin yhteyksissä sekä saa valmiuksia toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Syventävien opintojen ja seminaarien tavoitteena on tarjota opiskelijalle myös hyvät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Syventävien opintojen arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1-5. Pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. KSP 2. YHTEISET SISÄLTÖOPINNOT 10 op S 2.1. Koulutussosiologia ja -politiikka 5 op Opiskelija perehtyy koulutuspolitiikan tutkimukseen sosiologisesta näkökulmasta ja käsitteen laajassa merkityksessä, jolloin kyse on yhtä hyvin koulutuspolitiikan teksteistä kuin koulutuspolitiikan viemisestä käytäntöön, niin politiikan retoriikoista kuin tekniikoistakin, politiikan toimijoista ja rakenteista, konteksteista ja vaikutuksista. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Ball, S. J. (2006). Education policy and social class. RoutledgeFalmer. Cervero, R. M., Wilson, A. L., & associates. (2000). Power in practice: Adult education and the struggle for knowledge and power in society. Jossey-Bass. Dean, M. (1999). Governmentality. Power and rule in modern society. Sage. Lauder, H., & Hughes, D. (1999). Trading in futures: Why markets in education don't work. Open University Press. Lehtisalo, L., & Raivola, R. (1999). Koulutus ja koulutuspolitiikka 2000-luvulle. WSOY. Olssen, M., O'Neill, A., & Codd, J. A. (2003). Education policy: Globalization, citizenship and democracy. Paul Chapman Publishing / Sage. Ozga, J. (1999). Policy research in educational settings: Contested terrain. Open University Press. Whitty, G. (2002). Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education. Paul Chapman. 4

5 S 2.4. Koulutuksen hallinta 5 op Opiskelija syventää tietämystään koulutuksen hallinnan, erityisesti arvioinnin, toimintamuodoista. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Jakku-Sihvonen, R., & Komulainen, E. (2004). Perusopetuksen oppimistulosten meta-arviointi. Arviointi 1/2004. Opetushallitus. Ozga, J., Dahler-Larsen, P., Segerholm, C., & Simola H. (eds.) Fabricating quality in education: Data and governance in Europe. Routledge. Vendung, E. (1997). Public policy and program evaluation. Transaction Publishers. Virtanen, P. (2007). Arviointi. Edita. KSP 3. VALINNAISET SISÄLTÖOPINNOT 5-10 op S 1.1. Orientoiva kirjallisuus: kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 5 op Opiskelija syventää yleisen kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen teoreettista tietämystään. Opiskelija valitsee kahdesta seuraavasta kirjallisuuslistasta toisen. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Kokonaisuus 1: Bourdieu, P., & Wacquant, L. (1995). Refleksiiviseen sosiologiaan: tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta. Joensuu University Press. Foucault, M. (2005). Tarkkailla ja rangaista. Otava. Lisäksi opiskelija valitsee toisen teoksista: Grenfell, M., & James, D. (1998). Bourdieu and education: Acts of practical theory. Routledge. (opiskelija voi valita osan II luvuista 4-7 luettavaksi vain yhden) Jardine, G. M. (2005). Foucault and education. Peter Lang. 5

6 Kokonaisuus 2: Anthias, F., & Lloyd, C. (Eds.). (2002). Rethinking anti-racism from theory to practice. Routledge. Davies, B. (2007). Judith Butler in conversation: Analyzing the texts and talk of everyday life. Routledge. Kuortti, J., & Lehtonen, M., & Löytty, O. (Toim.). (2007). Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Gaudeamus. Spivak, G. C. (1995). Maailmasta kolmanteen. Vastapaino. A 2.3. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria 5 op Opiskelija perehtyy kasvatuksen ja koulutuksen organisoitumisen historiaan ja siihen liittyneisiin toimijuuden tasoihin. Koulutuksen käytäntöjen historiaa tarkastellaan yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen käsitteistön poikkitieteellisen käsitteenmuodostuksen näkökulmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Hanska, J., & Vainio-Korhonen, K. (Toim.). (2010). Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Heikkinen, A., & Leino-Kaukiainen, P. (Toim.). (2011). Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Heywood, C. A. (2001). History of childhood: Children and childhood in the west from medieval to modern times. Polity. Houston, R. A. (2002). Literacy in early modern Europe: Culture and education (2nd ed.). Longman. Kettunen, P., & Simola, H. (Toim.). (2012). Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Steele, T. (2007). Knowledge is power! The rise and fall of European popular educational movements, Peter Lang. Tuomaala, S. (2004). Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvol-lisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen Suomalaisen kirjallisuuden seura. 6

7 S 2.2. Koulutus, sukupuoli ja valta 5 op Opiskelija tutustuu koulutuksen, sukupuolen ja vallan kysymyksiin feministisen tutkimuksen käsitteistöstä, menetelmistä ja tutkimusperinteestä ammentaen. Kirjallisuus: tai Koivunen A., & Liljeström, M. (Toim.). (1996). Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Vastapaino. Ojala, H., Palmu, T., & Saarinen, J. (Toim.). (2009). Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Vastapaino. Lisäksi yksi teos seuraavista: Davies, B. (2003). Frogs and snails and feminist tales. Preschool children and gender. Hampton press. Hooks, B. (2007). Vapauttava kasvatus. Kansanvalistusseura. Melby, K., Ravn, A-B., & Carlsson Wetterberg, C. (Eds.). (2008). Gender equality and welfare politics in Scandinavian: The limits of political ambition? The Policy Press. Lather, P. (1991). Getting smart. Feminist research and pedagogy within/in the postmodern. Routledge. Reay, D., David, M. E., & Ball, S. (2005). Degrees of choice. Class, race, gender and higher education. Trentham Books. Skeggs, Beverley. Formations of class and gender. Becoming respectable Sage. Skelton, C., & Francis, B. (2009). Feminism and the schooling scandal. Routledge. Youdell, D. (2006). Impossible bodies, impossible selves: Exclusions and student subjectivities. Springer. Lisäksi opettajan kanssa sovitut kolme artikkelia. Lisätiedot Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa KSP 3.2. Kasvatustieteellinen naistutkimus. Opintojakson KSP 3.2. Kasvatustieteellinen naistutkimus suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa KSP 3.3. Koulutus, sukupuoli ja valta. 7

8 S 2.9. Organisational learning 5 op Objective The course gives a comprehensive introduction to the theory of expansive learning, its applications in various organizations and work settings, and challenges for its future development. Study materials and literature The teacher in charge will inform the students of the required literature. Engeström, Y. (2008). From teams to knots: Activity-theoretical studies of collaboration and learning at work. Cambridge University Press. Engeström, Y. & Sannino, A. (2010). Studies of expansive learning: Foundations, findings and future challenges. Educational Research Review, 5, Evaluation A 2.1. Koulutuksen hallinto, talous ja suunnittelu 5 op Opiskelija perehtyy koulutuksen hallinnon, talouden ja suunnittelun toimijoihin ja keskeiseen käsitteistöön sekä tutustuu erilaisiin näkökulmiin ja menetelmiin koulutuksen, hallinnon ja talouden välisten suhteiden analysoinnissa sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden seuraavista: Ahonen, S. (2003). Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Vastapaino. Asplund, R., & Maliranta, M. (2006). Koulutuksen taloudelliset vaikutukset. Sitran raportteja Heikkilä, J., Juva, S., Kettunen, T., Lahtinen, M. & Tiihonen, R. (2008). Koulutuksen talouden käsikirja. PS-Kustannus. Kuusi, H., Jakku-Sihvonen, R., & Koramo, M. (2009). Koulutus ja sukupuolten tasaarvo. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2009: pdf Lampinen, O. (2003). Suomen koulujärjestelmän kehitys (3. painos). Gaudeamus. Rinne, R., Tähtinen, J., Jauhiainen, A., & Broberg, M. (Toim.). (2011). Koulutuspolitiikan käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia Lisätiedot 8

9 Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoja KSP 3.5. Koulutuksen talous sekä A2.2. Koulutuksen hallinto ja suunnittelu. Em. opintojaksojen suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa KSP 3.5. Koulutuksen hallinto, talous ja suunnittelu 5 op. F 2.3. Education and social justice 5 op Objective Students will examine social justice concerns in educational policy and practice. This course will explore theories and debates about social justice and education. Through the study of critical issues in education globally and locally, students will explore ideas about the role of education in society. Study materials and literature Selected chapters from: Apple, M., Au, W. & Gandin, L. (Eds.). (2009). The Routledge international handbook of critical education. Routledge. Ayers, W., Quinn, T. & Stovall, D. (Eds.). (2009). Handbook of social justice in education. Routledge. Banks, J., & Banks, C. (Eds.). (2004). Handbook of research on multicultural education. Jossey-Bass. Phillips, A. ( ). Multiculturalism without culture. Princeton University Press. Rothstein, R. (2004). Class and schools: Using social, economic and educational reform to close the Black-white achievement gap. Economic Policy Institute. Vincent, C. (Ed.). (2003). Social justice, education and identity. Taylor & Francis. Articles from journals dealing with social justice and education Evaluation S 2.3. Comparative and international education 5 op Objective Through historical and international comparison, students will be introduced to different understandings of education, and their development and present situation, and to different understandings of educational systems, and their development and present situation. Study materials and literature The teacher in charge will inform the students of the required literature. Ahmed, S. (2000). Strange encounters. Embodied others and post-colonialism. Routledge. Cortina, R. & Stromquist, N. P. (Eds). (2000). Distant alliances: Promoting education for girls and women in Latin America. RoutledgeFalmer. 9

10 Crossley, M., & Watson, K. (2003). Comparative and international research in education: Globalisation, context and difference. RoutledgeFalmer. Jonasson, J. T. (2003). Does the state expand schooling? A study based on five Nordic Countries. Comparative Education Review, vol 47, no. 2, May 2003, Luhman, N. & Schorr, K-E. (2000). Problems of reflection in the system of education. Waxmann. Manzon, M. (2011). Comparative education: The construction of a field. Comparative Education Research Centre, The University of Hong Kong. Morgan, W. J. (2005). Local knowledge and globalization: Are they compatible? In C. Cullingford & S. Gunn. (Eds.) Globalization, education and culture shock. Ashgate. Nóvoa, A. & Yariv-Mashal, T. (2003). Comparative research in education: A mode of governance or a historical journey? Comparative Education, vol. 30:4, Schriewer, J. (Ed.). (2000). Discourse formation in comparative education. Lang. Webber, S. & Liikanen, I. (Eds.). (2001). Education and civic culture in postcommunist countries. Palgrave. Evaluation Other information The course is equivalent to the course KSP 2.2. Vertaileva kasvatustiede (Comparative education) in the degree requirements for the academic years Students who have completed the course KSP 2.2. Vertaileva kasvatustiede (Comparative education) may not complete the course KSP 3.7. Comparative and international education. F 2.4. Modernitet och självidentitet 5 op 10

11 KSP 4. LUKUKAUSISEMINAARIT 35 op Toteutus ja työtavat Lukukausiseminaarit toteutetaan yhdessä KSP maisteriohjelmaa järjestävien yliopistojen kanssa: Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen (Joensuun kampus) ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen sekä Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksen kanssa. Alustavan suunnitelman mukaan kussakin KSP -maisteriohjelman yliopistossa (Helsinki, Joensuu, Jyväskylä ja Turku) järjestetään yksi lukukausiseminaari maisteriohjelman aikana. Lukukausiseminaarit ovat pakollisia opintoja KSP ohjelman opiskelijoille ja opiskelijoiden edellytetään osallistuvan em. yliopistopaikkakunnilla järjestettäviin lukukausiseminaareihin. Lukukausiseminaarit ovat kaksipäiväisiä ja seminaarien työskentelykieli on pääosin englanti. Ensimmäinen seminaaripäivä koostuu kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden luennoista ja toinen seminaaripäivä työryhmätyöskentelystä. Lukukausiseminaareissa vierailee kotimaisten asiantuntijoiden lisäksi myös alan johtavia ulkomaisia asiantuntijoita. Opintojaksolle osallistuminen edellyttää opiskelijoilta itsenäistä työskentelyä ennen ja jälkeen seminaarin, työryhmätyöskentelyä seminaareissa sekä työskentelyä verkkooppimisympäristössä. KSP 4.1. Introduction to sociology and politics of education 8 op Lukukausiseminaarien tavoitteena on tarjota opiskelijalle kokemusta kansainvälisestä tieteellisestä seminaarityöskentelystä, syventää tietämystä koulutuspolitiikan ja -sosiologian alalta, harjaannuttaa opiskelijan kirjallista ja suullista englanninkielistä ilmaisua tieteenalaan liittyen sekä tukea opiskelijan oman pro gradu -tutkielman työstämistä. Gewirtz S. & Cripp A. (2009). Understanding Education A sociological perspective. Polity Press. Ozga, J. (1999). Policy research in educational settings: contested terrain. Open University Press. Whitty, G.(2002). Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education. Paul Chapman. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Lisätiedot Seminaari järjestetään alustavan suunnitelman mukaan Helsingissä syksyllä KSP 4.2. Policy, politics and the political in education 9 op Lukukausiseminaarien tavoitteena on tarjota opiskelijalle kokemusta kansainvälisestä tieteellisestä seminaarityöskentelystä, syventää tietämystä koulutuspolitiikan ja -sosiologian alalta, harjaannuttaa opiskelijan kirjallista ja suullista englanninkielistä ilmaisua tieteenalaan liittyen sekä tukea opiskelijan oman pro gradu-tutkielman työstämistä. Lingard, B. & Ozga, J. (eds.) (2006). The RoutledgeFalmer reader in education policy and politics. London: Routledge. 11

12 Olssen, M., O'Neill, A., & Codd, J. (2003). Education policy: Globalization, citizenship and democracy. Paul Chapman Publishing/SAGE. Rizvi, F. & Lingard, B. (2009). Globalizing Education Policy. Routledge. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Arviointi Lisätiedot Seminaari järjestetään alustavan suunnitelman mukaan Joensuussa keväällä Edeltävät opinnot: Lukukausiseminaari KSP 4.1. KSP 4.3. International actors in education 9 op Lukukausiseminaarien tavoitteena on tarjota opiskelijalle kokemusta kansainvälisestä tieteellisestä seminaarityöskentelystä, syventää tietämystä koulutuspolitiikan ja -sosiologian alalta, harjaannuttaa opiskelijan kirjallista ja suullista englanninkielistä ilmaisua tieteenalaan liittyen sekä tukea opiskelijan oman pro gradu-tutkielman työstämistä. Beauchamp, E. (ed.) (2003). Comparative education reader, RoutledgeFalmer. Crossley, M., Broadfoot, P., & Schweisfurth, M. (ed.) (2007). Changing Educational Contexts, Issues and Identities. Routledge. Martens K., Rusconi, A., & Leuze, K. (eds) (2007). New Areas of Education Governance: The Impact of International Organizations and Markets on Educational Policy Making. Palgrave. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Arviointi Lisätiedot: Seminaari järjestetään alustavan suunnitelman mukaan Turussa syksyllä Edeltävät opinnot: Edeltävät lukukausiseminaarit KSP 4.1. KSP 4.2. KSP 4.4. Education governance 9 op Lukukausiseminaarien tavoitteena on tarjota opiskelijalle kokemusta kansainvälisestä tieteellisestä seminaarityöskentelystä, syventää tietämystä koulutuspolitiikan ja -sosiologian alalta, harjaannuttaa opiskelijan kirjallista ja suullista englanninkielistä ilmaisua tieteenalaan liittyen sekä tukea opiskelijan oman pro gradu-tutkielman työstämistä. Dale, R. & Robertson, S. (Eds.) (2008). Globalisation and Europeanisation in Education. Symposium Books. Kaisto J. & Pyykkönen M. (eds) (2010). Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus. 12

13 Ozga J., Dahler-Larsen P., Segerholm C., Simola H. (eds.) (2011). Fabricating quality in education: data and governance in Europe. Routledge. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Arviointi Lisätiedot: Seminaari järjestetään alustavan suunnitelman mukaan Jyväskylässä keväällä Edeltävät opinnot: Edeltävät lukukausiseminaarit KSP 4.1. KSP 4.3. KSP 5. TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT 5-10 op S 3.1. Tieteenfilosofia II 5 op Opiskelija syventää tietojaan kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologioiden tieteenfilosofisista oletuksista ja niiden merkityksestä tutkimuskäytännöissä sekä oppii arvioimaan kriittisesti tutkimuksen taustalla olevia tieteenfilosofisia oletuksia ja niiden merkityksiä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Popper, K. R. (1995). Arvauksia ja kumoamisia. Gaudeamus. Trigg, R. (2001). Understanding social science: A philosophical introduction to the social sciences. Blackwell. von Wright, G. H. (1985). Filosofisia tutkielmia. Kirjayhtymä. S 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote II 5 op Opiskelija syventää käsitystään erilaisista tutkimusasetelmista, tutkimuskysymyksen asettamisesta, aineiston valinnasta ja tuottamisesta, aineiston analysoinnista ja tulkinnasta sekä tutkimuksen kirjoittamisesta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Clive, S., Gobo, G., Gubrium, J. F, & Silverman, D. (Eds.). (2007, myös muut painokset käyvät). Qualitative research practice. Sage. Verkossa: 13

14 Lisätiedot Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa KSP 5.1. Kvalitatiivinen tutkimusote. Opintojakson KSP 5.1. Kvalitatiivinen tutkimusote suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa KSP 5.2. Kvalitatiivinen tutkimusote II. KSP 5.3. Kvantitatiivinen tutkimusote II 5 op Opiskelija syventää kvantitatiivisen tutkimuksen tekemisen taitoja perehtymällä monimuuttuja-analyysien tutkimuskäyttöön kasvatustieteissä. Nummenmaa, L. (2009). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät (2. painos). Tammi. Edeltävät opinnot Opintojaksolle osallistuvien edellytetään hallitsevan kvantitatiivisen aineiston hankinnan ja analyysin sekä SPSS-ohjelman perusteet. Lisätiedot Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa KSP 5.2. Monimuuttuja-analyysi. Opintojakson KSP 5.2. Monimuuttuja-analyysi suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa KSP 5.3. Kvantitatiivinen tutkimusote II. S 3.4. Tutkimusmenetelmien vaihtuva opintojakso 5 op Opintojakso toteutetaan vaihtuvina kursseina, joissa syvennytään johonkin menetelmälliseen tai metodologiseen lähestymistapaan. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Edeltävät opinnot Katso opetusohjelmasta mahdolliset tarkemmat tiedot vaadittavista edeltävistä opinnoista. 14

15 KSP 6. / S.4 Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 45 op Pro gradu -tutkielma on opinnäyte, jonka tekemisen tavoitteena on opiskelijan tieteellisen ajattelun kehittäminen. Pro gradu -tutkielma voi olla osa laajempaa tutkimusprojektia tai opiskelija voi tutkia itse valitsemaansa ja perustelemaansa kasvatustieteellistä aihetta. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä valittujen tutkimusmenetelmien hallintaa. Tutkimus tulee raportoida itsenäisesti tieteellisen argumentoinnin periaatteita noudattaen. Opinnäytteen laadintaprosessiin kuuluu aktiivinen osallistuminen tutkielman tekemistä tukevaan seminaarityöskentelyyn. Sisältö Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 op. Seminaarien laajuus on yhteensä 5 op (I-seminaari 1 op, II-seminaari 2 op, III-seminaari 2 op). Pro gradu -tutkielman osana suoritetaan kypsyysnäyte, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Lisäksi kypsyysnäytteen tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa mikäli kielitaitoa ei ole osoitettu kandidaatin tutkinnossa. Hyväksytty pro gradu tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur-laudatur. Seminaarit arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Edeltävät opinnot Pro gradu seminaari II:een voi osallistua, kun pro gradu -seminaari I on suoritettu. Pro gradu seminaari II:een osallistuminen edellyttää lisäksi, että KSP 1.2. Tieteellinen kirjoittaminen II on suoritettu. Pro gradu seminaari III:een voi osallistua, kun pro gradu -seminaari II on suoritettu. Pro gradu seminaari III on vapaaehtoinen, mikäli tutkielman on jättänyt tarkastettavaksi viimeistään sen opetusperiodin ensimmäisessä työn jätössä, jolla pro gradu -seminaari III käynnistyisi. Lisätiedot Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 4 op. KSP 7. / S.5 Harjoittelu 10 op Opiskelija tutustuu kasvatus- ja koulutusalan työmarkkinoihin ja perehtyy oman alan työtehtäviin sekä soveltaa ja kehittää opintojen aikana hankittua osaamista. Tavoitteena on harjoittelun integroiminen osaksi opiskelijan muita opintoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Toteutus- ja työtavat Harjoittelua edeltää osallistuminen vuosittain pidettävään harjoitteluinfoon. Harjoittelu suoritetaan kolmen kuukauden kokopäiväisenä työskentelynä laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa. Harjoittelusta laaditaan raportti esim. oppimispäiväkirjan muodossa. Harjoittelun jälkeen käydään palautekeskustelu harjoittelusta vastaavan kanssa. 15

16 Opiskelija, joka kokee, että hänellä on riittäväksi katsottava määrä työkokemusta kasvatus- ja koulutusalan tehtävissä, voi anoa harjoittelun korvaamista aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella (AHOT). Oheismateriaalina on hyvä tutustua yliopiston urapalveluiden harjoittelusivuihin ja sieltä löytyviin materiaaleihin sekä kasvatustieteiden harjoittelusivuihin Almassa/Flammassa. Harjoittelua ei arvioida. Harjoittelu rekisteröidään suoritetuksi harjoitteluraportin palauttamisen ja palautekeskustelun jälkeen. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT KSP maisteriohjelmaan hyväksytyiltä voidaan edellyttää opiskelijakohtaisesti määriteltävien täydentävien opintojen suorittamista. Nämä täydentävät opinnot voivat olla sisällöllisiä opintoja, kieliopintoja ja/tai tieto- ja viestintätekniikanopintoja. 16