Helsingin yliopisto / Kasvatustieteen laitos. Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto / Kasvatustieteen laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus S 2.1. Koulutussosiologia ja -politiikka 5 op / 3 ov Tutkintovaatimukset lv : Tavoite Perehdytään koulutuspolitiikan tutkimukseen sosiologisesta näkökulmasta ja käsitteen laajassa merkityksessä, jolloin kyse on yhtä hyvin koulutuspolitiikan teksteistä kuin koulutuspolitiikan viemisestä käytäntöön, niin politiikan retoriikoista kuin tekniikoistakin, politiikan toimijoista ja rakenteista, konteksteista ja vaikutuksista. Oppimateriaali ja kirjallisuus Joko - Whitty, Geoff. Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education Paul Chapman. tai - Cervero, Ronald M., Wilson, Arthur L. & Associates. Power in Practice: Adult Education and the Struggle for Knowledge and Power in Society Jossey-Bass. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa) Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. - Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit, toim. Arto Jauhiainen, Risto Rinne & Juhani Tähtinen Suomen kasvatustieteellinen seura. - Educational Restructuring: International Perspectives on Traveling Policies, toim. Sverker Lindblad & Thomas S. Popkewitz Information Age. - The global politics of educational borrowing and lending, toim. Gita Steiner-Khamsi Teachers College - Fabricating Europe: The formation of an education space, toim. Antonio Nóvoa & Martin Lawn Kluwer. - Journal of Education Policy. Verkossa - Journal of Educational Change. Verkossa - Kasvatus-lehden koulutuspolitiikan teemanumerot 1 ja 3 /4. Arvostelu 0-5. Lisätiedot Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot + S 1.1. Orientoiva kirjallisuus. 1

2 Toteutus lv : Suoritustavat lyhyesti: Opintojakson voi suorittaa kolmella tavalla: 1) artikkeliseminaarina = alkutentti, johdantoluento, seminaari-istunnot, kommentaarit, lopputyö, päätösluento ja kirjallisuus. 2) kirjallisesti = alkutentti, johdantoluento, artikkeliselostukset, lopputyö, päätösluento ja kirjallisuus. 3) lukupiirinä = alkutentti, johdantoluento, lukupiirityöskentely, kommentaarit, lopputyö, päätösluento ja kirjallisuus. Ajoitus: Opetus I ja II periodilla. Alkutentti: to klo 9-12 Siltavuorenpenger 20R, K113 Johdantoluento: ti klo Siltavuorenpenger 20R, K113 Seminaari-istunnot: ti klo Siltavuorenpenger 10, sali Siltavuorenpenger 20R, K Siltavuorenpenger 20R, K112 Päätösluento: ti klo Siltavuorenpenger 20R, K113 Lopputyön palauttamisajankohdasta ilmoitetaan johdantoluennolla. Alkutentti: Opintojakson ensimmäisen vaiheen muodostaa orientoiva alkutentti, jonka hyväksyttävä suorittaminen on opintojakson suorittamisen ehdoton edellytys. Alkutentti pidetään klo 9-12, Siltavuorenpenger 20 R, K113. Jos Sinulla on ylipääsemätön este tenttipäivänä, ota kiireesti yhteyttä (hannu.simola@helsinki.fi). Alkutentissä Sinun tulee ilman kirjallisuutta tai muistiinpanoja kirjoittaa lukemasi kirjavaihtoehdon perusteella 2-4 sivun laajuinen pienoisessee otsikolla Mistä koulutuspolitiikan sosiologisessa tutkimuksessa on kysymys. Muista ehdottomasti mainita, minkä kirjan lukemisen perusteella vastaat. Alkutentissä hyväksyttyjen nimilista tulee kasvatustieteen laitoksen ilmoitustaululle ja WebOodiin seuraavana päivänä (15.9.). Alkutentin kirjallisuus: On käynyt ilmi, että alun perin luettavaksi suunniteltuja kirjoja ei ole kovin montaa tällä hetkellä saatavilla kirjastoissa. Kun alkutentin tehtävänä on orientoida koulutuspolitiikan sosiologiseen tarkasteluun, on vain keskustelua rikastuttavaa, jos pohjaksi on luettu erilaista kirjallisuutta. Siksi tarjolla on enemmän vaihtoehtoja kuin tutkintovaatimuksissa annetaan ymmärtää. 2

3 Näistä neljästä kirjasta Sinun on valittava yksi suoritettavaksi alkutentissä: - Olssen, M., O'Neill, A., & Codd, J. A. (2003). Education policy: Globalization, citizenship and democracy. London: Paul Chapman Publishing/SAGE. Ehkä suositeltavin orientoiva kirja opintojaksoon. Näkökulma foucault lainen ja kattaa niin oppivelvollisuus- kuin aikuiskoulutuksen alueen. Kirjoitettu oppikirjaksi, mikä on tässä hyve. Kirjoittajat ovat uusiseelantilaisia, joten ei niin brittikeskeinen kuin yleensä. Lue luvut 1-8 (ss ). (Käytt. tdk:n kirjastossa 1, opiskelijakirjastossa [H3 Kurssikirjat ja yleiskokoelma] nidettä.) - Whitty, Geoff (2002) Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education. London: Paul Chapman. Kirja on kokoelma Whittyn (Lontoon Instute of Education in johtaja ) artikkeleita ja keskittyy varsin vahvasti oppivelvollisuuskouluun ja on varsin Britannia-keskeinen. Tämän opintojakson nimi on velkaa kirjan nimelle. Lue luvut 1-7 (ss ). (Käytt. tdk:n kirjastossa 1, opiskelijakirjastossa [H3 Kurssikirjat ja yleiskokoelma] nidettä.) - Cervero, Ronald M. & Wilson, Arthur L. (Eds) (2000) Power in Practice: Adult Education and the Struggle for Knowledge and Power in Society. San Francisco: Jossey-Bass. Aikuiskasvatuksen näkökulma koulutuspolitiikkaan. Kirjoittajat pääasiassa yhdysvaltalaisia. Lue Michael W. Applen kirjoittama esipuhe, Preface sekä luvut 1-5, 10 ja 14. (Käytt. tdk:n kirjastossa 1, opiskelijakirjastossa H3 Kurssikirjat 3 nidettä.) - Ball, S. J. (2006). Education policy and social class: The selected works of Stephen J. Ball. London: RoutledgeFalmer. Ball on Lontoon Instute of Education in professori ja Journal of Education Policyn päätoimittaja. Kirja on kokoelma nimensä mukaisesti hänen artikkelikokoelmansa. Verrattuna edelliseen keskittyy enemmän oppivelvollisuuskouluun ja Britanniaan. Lue luvut 1-10 (ss ), hyppää kuitenkin luvun 2 (Discipline and Chaos) ylitse. (Käytt. tdk:n kirjastossa 1 nide; opiskelijakirjastoon luvattu lisää.) Jos nyt kuitenkin käy niin, että em. kirjoja ei ole saatavilla, kun ehdit kirjastoon, seuraavat (joista kutakin on kirjastossa vain yksi tai muutama) ovat myös aivan kelvollista johdantolukemista; valitse niistä yksi: - Taylor, S., Rizvi, F., Lingard, B., & Henry, M. (1997). Educational policy and the politics of change. Routledge. - Trowler, P. (2002). Education policy. A policy sociology approach. Routledge. - Ozga, J. (1999). Policy research in educational settings: contested terrain. Open University - Lauder, H., & Hughes, D. (1999). Trading in futures: Why markets in education don't work. Open University - Levin, H. M. (Ed.). (2001). Privatizing education: can the marketplace deliver choice, efficiency, equity, and social cohesion?. Westview - Lynch, K., & Lodge, A. (2002). Equality and power in schools : Redistribution, recognition and representation. RoutledgeFalmer. - Nóvoa, A., & Lawn, M. (Eds.). (2002). Fabricating Europe : The formation of an education space. Kluwer Academic Publishers Boston. - Power, S., Edwards, T., Whitty, G., & Wigfall, V. (2002). Education and the middle class. Open University - Steiner-Khamsi, G. (Ed.). (2004). The global politics of educational borrowing and lending. Teachers College - Tomlinson, S. (2001). Education in a post-welfare society. Open University 3

4 Suoritustavat tarkemmin: Johdanto- ja päätösluennoille osallistuminen on todellakin pakollista kaikissa suoritustavoissa. Voittamattomien esteiden ilmetessä, ota yhteyttä heti Johdantoluennolla jaetaan yksityiskohtainen jaksomonitse. Voit vaihtaa ilmoittamaasi suositustapaa, sillä se päätetään vasta johdantoluennon lopuksi Artikkeliseminaariin otetaan kuitenkin vain 16 ensiksi ilmoittautunutta. Jos halukkaita on enemmän, karsinta tapahtuu aihepiirin aiemmin suoritettujen opintojen perusteella. Tässä hieman tarkemmin tietoa 1. artikkeliseminaarista: = alkutentti, johdantoluento, seminaari-istunnot, kommentaarit, lopputyö, päätösluento ja kirjallisuus. Artikkeliseminaarilaiset (16 opiskelijaa) kokoontuvat opettajan (Simola) johdolla seitsemään istuntoon, jossa kussakin käsitellään kaksi artikkelia. Kutakin istuntoa varten jokainen opiskelija kirjoittaa etukäteen jokaisesta käsiteltävästä tekstistä muutaman (2-3) ranskalaisen viivan kommentaarin, so. kysymyksiä, kritiikkiä ja havaintoja, jotka muodostavat perustan seminaarin keskustelulle. Kommentaarit tulee jättää kirjallisena istunnon alussa opettajalle, eikä niitä tarvitse liittää lopputyöhön. Istunnon aluksi kukin esittää aina ensin omat kommentaarit, jonka jälkeen vasta vapaa keskustelu kiintoisista/ ongelmallisista/ kiistanalaisista kohdista alkaa. Jos opiskelija ei pääse istuntoon, hän toimii ko. artikkelien suhteen kuten kirjallisesti jakson suorittavat (eli kirjoittaa liuskan mittaisen esittelevän ja kommentoivan selostuksen artikkeleista). 2. kirjallisesta suoritusvaihtoehdosta: = alkutentti, johdantoluento, artikkeliselostukset, lopputyö, päätösluento ja kirjallisuus. Kirjallisessa vaihtoehdossa pakollista paikallaoloa on vain jakson johdanto- ja päätösluennot (tietysti on selvittävä alkutentistä). Kirjallisuuteen perehdytään niin, että jokaisesta luettavasta tekstistä kirjoitetaan n. 1 liuskan ( sanaa) selostus, jossa esitetään artikkelin perusajatus ja kommentoidaan sitä. Tämän lisäksi kirjoitetaan lopputyö, kuten muissakin suoritusvaihtoehdoissa. 3. lukupiirisuoritusvaihtoehdosta: = alkutentti, johdantoluento, lukupiirityöskentely, kommentaarit, lopputyö, päätösluento ja kirjallisuus. Lukupiirityöskentelyssä 3 opiskelijan piirejä perustetaan tarpeen mukaan ja lähtien säännöllisestä, kaikille sopivasta kokoontumisajasta ja -paikasta. Seitsemän peräkkäisen viikon ajan kerran viikossa piiri kokoontuu kaksituntiseen istuntoon, jossa kulloinkin on keskustelun alla sen viikon tekstit. Lukupiirillä pitää olla vetäjä, jonka ryhmä valitsee avausistunnon aikana. Vetäjä laatii osallistujalistan ja toimittaa sen Simolalle jo avausistunnossa. Samalla sovitaan ja ilmoitetaan Simolalle ryhmän kokoontumisaika ja paikka. Jos lukupiiriläinen ei pääse istuntoon, hän toimii ko. artikkelien suhteen kuten kirjallisesti jakson suorittavat (eli kirjoittaa liuskan mittaisen esittelevän ja kommentoivan selostuksen artikkeleista). Kutakin lukupiirin istuntoa varten jokainen lukupiiriläinen kirjoittaa etukäteen jokaisesta käsiteltävästä tekstistä muutaman lauseen kommentaarin ; so. kysymyksiä, kritiikkiä ja havaintoja, jotka muodostavat perustan opintokerhon keskustelulle. Huomatkaa, että jokaisen on todellakin luettava jokainen artikkeli työnjako ei tässä ole sallittua! Istunnon aluksi käydään aina läpi ensin kommentaarit, jonka jälkeen vasta vapaa keskustelu kiintoisista, ongelmallisista ja kiistanalaisista kohdista rönsyilköön. Lukupiiri-opiskelijat jättävät Simolalle lopputyönsä yhteydessä vain kommentaarinsa (ja mahdolliset korvaavat selostukset). Lukupiirin vetäjät jättävät lisäksi osallistumislistan (kunkin istuntokerran läsnäolijoiden omakätiset nimikirjaimet) heti viimeisen lukupiirin istunnon jälkeen. 4

5 Artikkelit: Kaikki suoritustavat perustuvat samojen artikkelien lukemiseen, jotka käyvät ilmi johdantoluennolla jaettavasta jaksomonisteesta. Suurimman osan luettavista n. 14 artikkelista opiskelijat joutuvat kopioimaan itse annetuista originaaleista. Vain osa artikkeleista on printattavissa NELLIstä. Noin puolet lukemistosta sisältyy Kasvatuslehden koulutuspolitiikan teemanumeroihin (1 ja 3/2004). Jos haluat vähentää kopiointitöitä, ennakkotilaa po. lehtien numerot. Lehden toimitus on luvannut ne edulliseen yhteishintaan 10 euroa. Ilmoita siis viimeistään 7.9. mennessä jos haluat omaksi Kasvatus-lehden po. koulutuspolitiikka teemanumerot. Suosittelen, sillä ne antavat varsin kattavan ja tuoreen kokonaiskuvan suomalaisen koulutuspolitiikan tutkimuksen tilasta. Lopputyö: Lopputyö on kaikissa suoritustavoissa sama. Se on essee, jonka aiheena on koulutuspolitiikan tarkastelu kasvatussosiologisen tutkimuksen avaamasta näkökulmasta. Siinä voidaan keskittyä yhteen kurssin teemoista tai se voi olla koko jaksoa kiteyttävä. Esseen tulee olla 8-10 sivun laajuinen ( sanaa). Erinomaisen arvosanan (5) saadakseen, siinä on käytettävä perusartikkeleiden lisäksi ainakin kahta vieraskielistä artikkelia (ks. utkintovaatimusten Oheislukemisto ). Lopputyön tarkoitus on omakohtaisesti koota yhteen opintojaksolla opittu ja oivallettu. Tervetuloa Koulutussosiologian ja politiikan opintojaksolle! Hannu Simola 5