NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS"

Transkriptio

1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä kirjain a, b, c tai d. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa 2 miinuspistettä. (1) Mikä seuraavista kuvauksista luonnehtii erityislainoja? a) Ne kirjoitetaan ääntämyksen mukaan. b) Niitä löytyy erityisesti suurelle yleisölle tarkoitetuista teksteistä. c) Ne on vaikea tunnistaa lainasanoiksi. d) Ne kuvaavat uusia ilmiöitä ja käsitteitä, joille löytyy harvoin omakielinen vastine. (2) Mikä seuraavista sanoista on yleislaina? a) sherry b) banaali c) alkovi d) risti (3) Missä seuraavista lausekkeista ei esiinny ääntämyksessä loppukahdennusta? a) älä pyydäkään b) viime kerralla c) ei liene tullut d) poikansa kanssa (4) Mikä seuraavista esimerkeistä sopii kvalitatiivisen astevaihtelun alaan? a) muki : mukin b) palkka : palkan c) pelko : pelon d) tuote : tuotteen 1

2 (5) Lausekkeessa metsikön lammen likaiseen veteen on yksi sananmuoto, josta voit erottaa vahvan vokaalivartalon. Mikä sananmuoto on kyseessä? a) metsikön b) lammen c) likaiseen d) veteen (6) Minkä ilmiön tuloksena on syntynyt sana etten? a) assimilaatio b) dissimilaatio c) elisio d) glottalisaatio (7) Mitä ilmaistaan moralla? a) vokaalin pituutta b) konsonantin pituutta c) tavun pituutta d) sanapainoa (8) Svaavokaali on sellainen vokaali, joka a) saattaa esiintyä lisävokaalina joidenkin konsonanttiyhtymien välissä. b) on konsonanttien välistä kadonneen yksinäisvokaalin nimitys. c) on kestoltaan tavallista pitempi. d) jää usein ääntämättä, jos se on sanan lopussa. 2. Muodosta seuraavista nomineista ja verbeistä kunkin yhteydessä määritelty taivutusmuoto. Kirjoita muoto sille varattuun tilaan. Esim. muodostaa aktiivin indikatiivin preesens yks. 1. pers. = muodostan Jokaisesta täysin oikein muodostetusta muodosta saa 2 pistettä. Vääristä tai puuttuvista muodoista saa 0 pistettä. syöstä altis surra viiletä hauis viikate istahtaa aktiivin 3. infinitiivin illatiivi superlatiivin monikon essiivi passiivin konditionaalin kielteinen perfekti aktiivin potentiaalin preesens yks. 3. pers. yks. genetiivi + yks. 2. pers. omistusliite monikon komitatiivi + yks. 3. pers. omistusliite passiivin indikatiivin pluskvamperfekti si la aktiivin 2. infinitiivin inessiivi + mon. 1. pers. omistusliite 2

3 3. Eräästä suomalais-ugrilaisesta kielestä löytyvät seuraavat nominatiivimuotoiset substantiivit: t vesi, muna, apki haapa, ko kuusi, ke päivä, aurinko, kepka lakki. Kirjoita alla olevaan taulukkoon substantiivien puuttuvat taivutusmuodot. Kuhunkin taulukon soluun tulee vain yksi muoto. Käytä apunasi annettuja nominatiivimuotoja ja taulukkoon jo lisättyjä muotoja. Oikeasta taivutusmuodosta saa 2 pistettä. Akk. 1 m m ko m ke m Dat. tlän lan apkilän kepk län Lat. apkie ko ke kepke 4. Määrittele suorasanaisesti (ei ranskalaisia viivoja) käsitteet VALENSSI ja REKTIO. Havainnollista käsitteitä ja niiden eroa seuraavien verbien avulla: omistautua, rakastaa, aloittaa, itkeä. Tehtävästä voi saada enimmillään 10 pistettä. 1 Lyhenteiden selitykset: Akk. = akkusatiivi; Dat. = datiivi; Lat. = latiivi. 3

4 5. Lue oheinen teksti, jonka lähtökohtana on käytetty Helsingin Sanomissa ilmestynyttä artikkelia Rauman uusi torikatos hyväksytään jo yleisesti. Mitä syntaktista lausetyyppiä tekstin tummennetut lauseet 1 10 edustavat? Kirjoita lausetyypin nimi kullekin numeroidulle lauseelle varattuun tilaan. Älä välitä siitä, että osa lauseista on pää- ja osa sivulauseita, vaan etsi niiden oman sisäisen rakenteen mukainen lausetyyppi. Käytä Ison suomen kieliopin luokittelua. Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. (1) Kun Rauman Lukko voittaa joskus jääkiekon Suomen mestaruuden, kaikki raumalaiset kerääntyvät kuulemma spontaanisti juhlimaan sitä Rauman torille. Tori on Rauman keskus. Rauman historiallista kauppatoria on uudistettu ja sinne on noussut kookas ja erikoinen torikatos, (2) jollaista ei ole muualla Suomessa ja tuskin muuallakaan. (3) Kauppatorista on tullut jännittävä sekoitus kauppahallia ja avointa toria. Sitä käydään katsomassa kauempaakin. Uusittu tori avataan virallisesti lauantaina, (4) mutta toiminnassa se on ollut jo joulukuusta. Perjantaina tori oli täynnä turisevia raumalaismiehiä, kuten kuulemma aina. (5) Juuri nyt jääkiekon MM-kisat mietityttävät. (6) Vallitseva mielipide tuntui olevan, että saadaan hyvä pronssiottelu, kun Suomi ja Ruotsi kohtaavat. Kun raumalaismiehiltä kysyy, missä kaikki ostoksia tekevät naiset ovat, saa vastauksen, että marketeissa, (7) ei niillä ole aikaa seisoskella täällä. Raumalaiset torimunkit ovat niin suuria, (8) että turistille riittää puolikaskin. Tori sijaitsee keskellä vanhaa puutalokaupunkia, joka on Unescon maailmanperintökohde. (9) Vaikka toriremontin suunnittelu alkoi jo 1990-luvun lopulla, (10) työt torilla aloitettiin vasta kaksi vuotta sitten. Koko uudistuksen hinnaksi tuli 2,5 miljoonaa euroa

5 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO OSIO II NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 75) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. a) Yhdistä oikea murrealue ja sen nimi. Merkitse kartassa oleva kirjain viivalle oikean murrealueen kohdalle. Luettelossa on myös ylimääräisiä murteiden nimityksiä. Merkitse niiden kohdalle viivalle rasti (x). Jokaisesta oikeasta merkinnästä saa ½ pistettä ja jokaisesta väärästä merkinnästä ½ miinuspistettä. Oulun seudun murteet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murre Peräpohjolan murteet Keski- ja Itä-Suomen murteet savolaismurteet lounaismurteet Lapin murteet kaakkoismurteet b a c e d 5

6 1. b) Alla on nimityksiä ja kuvauksia puhekielelle ominaisista ääntämisen ilmiöistä ja esimerkkisanoja, joissa kuvatut ilmiöt esiintyvät. Esimerkkisanat on kirjoitettu ääntöasussaan. Yhdistä oikea ilmiö ja oikea esimerkkisana merkitsemällä esimerkin numero kyseisen ilmiön kohdalle. Esimerkkisanoja jää yli. Lisäksi mainitse murrealue, jolla kyseistä ilmiötä esiintyy. Yhden murrealueen mainitseminen riittää, vaikka piirre esiintyisi usealla alueella. Oikeasta esimerkkisanasta saa 1 pisteen ja oikeasta murrealueesta 1 pisteen. Esimerkkisanat: 1) menikkö 2) ensmäine 3) mikkään 4) korkia 5) mua, moa 6) tullahan 7) kahavi Ilmiö Esimerkki Murrealue jälkitavujen vokaalienvälinen h assimilaatio väljenevä diftongi pitkän vokaalin vastineena yleisgeminaatio 2. Merkitse seuraavaan tekstikatkelmaan pilkut oikeille paikoilleen ja korjaa yhdyssanavirheet (kaarella merkitsemällä tai yhdysmerkillä). Jokaisesta oikeasta korjauksesta saa 1/2 pistettä ja jokaisesta väärästä korjauksesta 1/2 miinuspistettä. Olen parhaillaan matkalla suomen kielen valintakokeeseen Tampereelle. Linja autolla matkustaminen on mielestäni aika epä mukavaa mutta se oli ainoa vaihtoehtoni. Alun perin Mirja tätini oli tarkoitus viedä minut autolla mutta hän voitti arpajaisissa risteilyn Ruotsin laivalle. Koska hänen kesälomansa päättyy ensi viikolla hän halusi lähteä vielä laiva matkalle. Niinpä minä jouduin turvautumaan linja auto kyytiin vaikka en siitä oikein pidäkään. Vastahakoisuuteni bussilla matkustamista kohtaan johtuu siitä että tulen usein bussissa huono vointiseksi. Yleensä bussimatkustajista vain ani harva haluaa keskustella mutta eikös juuri minun vieressäni istuva harmaa hapsinen rouva innostu kertomaan minulle elämäntarinaansa. Ennen kaikkea hän haluaa esitellä minulle kuvia lapsenlapsistaan joita hän on menossa katsomaan ja jotka ovat hyvin 6

7 rakkaita hänelle. Onneksi rouva jää pois seuraavalla pysäkillä. Minä käännyn bussin ikkunaan päin ja katselen maisemia. Linja auto pysähtyy ottaakseen kyytiin matkustajan ja sitten se jatkaa matkaa eteen päin kohti Tamperetta. Yht äkkiä huomaan että minulla on jo aika moinen nälkä. Muutenkin oloni on poissa oleva. Se ei johdu siitä ettenkö olisi valmistautunut valintakokeeseen huolella. Päin vastoin! Olen lukenut kokeeseen joka päivä kolmen kuukauden ajan ja osaan melkein ulkoa sekä Leinon Suomen kieliopin että Ison suomen kieliopin. Mielestäni olenkin nimen omaan valmistautunut erittäin hyvin. On mielenkiintoista nähdä minkä lainen valintakoe on. 3. Alleviivaa lauseista subjektit. Kiinnitä huomiota subjektin sijaan. Kirjoita lauseiden alle viivoille lyhyt selitys, miksi subjekti on lauseessa siinä sijassa kuin se on. Käytä vastauksessasi Ison suomen kieliopin tietoja. Oikeasta subjektin merkinnästä saa 1 pisteen ja oikeasta selityksestä 2 pistettä. a) Maito kaatui pöydälle. b) Pekan silmälaseja ei löytynyt aamulla mistään. c) Maljakko on kaapin ylähyllyllä. d) Jarkon täytyy mennä huomenna hammaslääkäriin. 7

8 e) Onko Minnaa näkynyt viime aikoina? f) Uimavedet ovat vielä melko viileitä Tampereen järvissä. g) Luentosaliin tuli opiskelijoita. 4. a) Muuta sivulauseet lauseenvastikkeiksi. Kirjoita lauseenvastike viivalle ja sen perään kirjoita, millä nimellä kyseistä lauseenvastiketta kutsutaan. Oikeasta lauseenvastikkeesta saa 1 pisteen ja oikeasta lauseenvastikkeen nimityksestä 1 pisteen. Mikko tekee ylitöitä, jotta voisi ostaa uuden auton. Sikäli kuin minä tiedän, hänellä on melko uusi auto nytkin. Matti sanoi, että hän tulee kuuden maissa. Antti sai haavan jalkaansa, kun hän oli rannalla kävelemässä. 8

9 4. b) Nimeä lihavoidut lauseenjäsenet Leinon Suomen kieliopin termejä käyttäen. Vastaukseksi riittää yksi sana. Oikeasta termistä saa 1 pisteen. Lomalla kävin joka päivä uimassa. Jarkon laittama ruoka oli hyvää. Työpaikalleni hankittiin äskettäin uusi kahvinkeitin. Hän on päättänyt, että hänestä tulee filosofian maisteri. Veljeni Simo pääsee tänä kesänä ripille. 5. Alla on lauseiden kuvauksia ja kuvauksiin sopivia esimerkkilauseita. Yhdistä lauseen kuvaus esimerkkilauseeseen merkitsemällä esimerkkilauseen kirjain kuvauksen perässä olevalle viivalle. Yksi kuvaus sopii aina yhteen esimerkkilauseeseen, joten joihinkin kuvauksiin ei löydy sopivaa esimerkkilausetta. Keksi yli jääneisiin kuvauksiin itse sopiva esimerkkilause. Kirjoita keksimäsi lauseet viivoille tehtävän loppuun. Merkitse lauseen alkuun sitä vastaavan kuvauksen numero. Oikean kuvauksen ja oikean esimerkkilauseen yhdistämisestä saa 1 pisteen. Sopivan esimerkkilauseen keksimisestä kuvaukseen saa 2 pistettä. Kuvaukset: 1) Lauseessa on suuntasijainen lauseke, mutta ei siirtymää lähtöpaikasta tulopaikkaan. 2) Lause ilmaisee ajankohtaa ja siinä on adessiivisijainen lauseke. 3) Lause ilmaisee jonkin kokonaisuuden osan ominaisuutta ja siinä on ablatiivilausekkeen sisältävä rakenne. 4) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee sijaintia yläpinnalla. 5) Lauseessa on ero- tai tulosijainen adverbiaali, joka rajaa kokonaisuudesta osan, johon toiminta kohdistuu. 6) Lause ilmaisee (konkreettista tai abstraktia) sisäistä tilaa, jonka vallasta poistutaan. 7) Lauseessa on olosijainen lauseke, joka ilmaisee siirtymää. 8) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee kokonaisuutta, jonka osasta on puhe. 9) Lauseessa on habitiivisessa käytössä oleva erosijainen lauseke. 10) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee ajankohdan alkamista. 11) Lauseessa on paikallissijainen lauseke, joka ilmaisee siirtymistä rajatun tilan sisältä pois. 9

10 Esimerkkilauseet: a) Unohdin aurinkolasini autoon. b) Joko sinä kävit kaupassa? c) Hän otti laukustaan kynän ja muistikirjan. d) En ehtinyt väistää, joten pallo osui minua otsaan. e) Se eilen tapaamani mies oli kasvoiltaan jotenkin tutun näköinen. f) Minulta lähti eilen paikka hampaasta. g) Me menemme syömään vasta illalla. Esimerkkilauseet yli jääneille kuvauksille: 10

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2 1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 15.6.2006 KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI Älä häiritse minua. Minä en häiritse ketään. Pesintäni onnistuisi, jos minua ei häirittäisi. Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat - ilmaisevat suhtautumista tekemiseen 1. Indikatiivi 2. Konditionaali

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia)

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia) 1 Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia) Harjoitus 1 (harjoitusvihkon sivulla 18) Laita sulkeissa annettu perusmuotoinen verbi

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet Suomen kielen variaatio 3 Murrealueet Lounaismurteet (kartta 10, murrenäytteet 1 2) Puhutaan Varsinais-Suomessa Turusta pohjoiseen ja itään. Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista.

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Huom! Kokeessa ei saa käyttää sanakirjaa eikä muita apuneuvoja.

Huom! Kokeessa ei saa käyttää sanakirjaa eikä muita apuneuvoja. 1 Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. 1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:

Lisätiedot

Huom! Kokeessa ei saa käyttää sanakirjaa eikä muita apuneuvoja.

Huom! Kokeessa ei saa käyttää sanakirjaa eikä muita apuneuvoja. 1/12 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 28.5.2010 Kokeessa on kolme osaa: I Kielioppi (9

Lisätiedot

KOONTISIVU SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 14.6.2007 NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 59) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ

KOONTISIVU SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 14.6.2007 NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 59) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 14.6.2007 KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 59) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 88) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ VALINTAKOE

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu) Hkki ruokkii kalat. OBJEKTIHARJOITUKSIA (kalat = ruokkimisen kohde eli objekti) OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, joh tekeminen kohdistuu) Objektin muoto: Objektissa n-pääte, (mikossa t-pääte) jos se liittyy

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 7.6.2005 Nimi: Henkilötunnus: Sain kutsun kokeeseen Hämeen amk:lta Jyväskylän amk:lta Kymenlaakson amk:lta Laurea amk:lta

Lisätiedot

OSTAN TIKKARIN EN OSTA TIKKARIA

OSTAN TIKKARIN EN OSTA TIKKARIA OSTAN TIKKARIN EN OSTA TIKKARIA Kielteisissä lauseissa objekti muuttaa muotoa! Objekti on kohde, johon tekeminen kohdistuu. Esim. ostaminen kohdistuu tikkariin: ostan tikkarin /en osta tikkaria. Kielteisen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

FinA5. palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011

FinA5. palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011 FinA5 palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011 opiskelijan pisteet kommentit numero (maksimi 99) CD303 78 Tekstissäsi on hyvä aloitus ja muutenkin kappalejako toimii. Voisit kirjoittaa mielellään

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I Masarykova univerzita Filozofická fakulta Ústav jazykovědy a baltistiky Bc. Lucie Hradecká Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I podzim

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Poslední Finský Praktikum 131211

Poslední Finský Praktikum 131211 Poslední Finský Praktikum 131211 Hänninen Titta Tentti! Tiedot tenttiajoista ja -paikoista: A. Ke 14.12.2011 C31 10.50-12.15. B. Ke 11.1.2012 D51 10.00-11.40. C. Ke 18.1.2012 C32 9.10-10.45. Muuta perfektiin

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot