Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Transkriptio

1 Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto

2 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2

3 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös liikkuminen lisääntyy. Jotta kaikki mahtuvat liikkumaan sujuvasti, täytyy kasvu ohjata kestäviin kulkumuotoihin: kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. 3

4 Houkuttelevuus Tavoitteena on tehdä joukkoliikenteestä niin houkuttelevaa, että sen käyttö on luonnollisin valinta. Houkuttelevuuden perusainekset ovat nopeus, luotettavuus, mukavuus ja helppous. 4

5 Nopeus Nopeus on joukkoliikenteen sujuvaa kulkua muun liikenteen häiritsemättä sekä suoria reittejä ja helppoja vaihtoja. Matkan nopeuteen vaikuttaa myös pysäkkien hyvä saavutettavuus lähtö- ja kohdepaikoissa. 5

6 Luotettavuus Luotettava joukkoliikenne kulkee aikataulun mukaisesti. Bussi tulee pysäkille kun pitää ja matka-aika on aina sama. Luotettavuus lisää myös nopeutta, kun matka-aikaan ei tarvitse varata ylimääräistä. 6

7 Mukavuus Joukkoliikenteen mukavuus on vaivattomuutta. Matkalla voi keskittyä miettimään mukavia tai pohtimaan painavia asioita. Mukavuutta on myös joukkoliikenteen riittävä tarjonta, jotta kyytiin mahtuu eikä liikaa tarvitse odotella. 7

8 Helppous Kaikkien joukkoliikennematkojen tekeminen on helppoa - myös muiden kuin päivittäisen työmatkan. Selkeät reitit ja tiheä liikennöinti vapauttavat linjakartan ja aikataulun tuntemisen tarpeesta. Ymmärrettävyyttä lisää selkeä informaatio. 8

9 Liikkumisen vapaus Hyvä ja houkutteleva joukkoliikennejärjestelmä on nopea, luotettava, mukava ja helppo. Matkakortin lisäksi et tarvitse muita välineitä liikkuaksesi kaupungissa vapaasti ja turvallisesti. 9

10 Joukkoliikennesuunnittelun perusteita 10

11 Mihin tarvitsemme joukkoliikennettä? Kestävien kulkutapojen edistäminen on tärkeää kaupunkiympäristön viihtyisyyden, saavutettavuuden ja liikkumisen sujuvuuden sekä ympäristövaikutusten hallinnan näkökulmista Toimiva liikennejärjestelmä on keskeinen edellytys menestyvälle elinkeinoelämälle Tiiviissä kaupungissa on pula tilasta joukkoliikenne mahdollistaa liikkumisen kasvun vaikka tila ei lisäänny 11

12 Joukkoliikenne vaatii joukkoja Tehokas joukkoliikenne vaatii reitin varrelle runsaasti käyttäjiä Monipuolinen kaupunkirakenne tuottaa kysyntää kaikkiin aikoihin ja suuntiin Riittävä kysyntä mahdollistaa kilpailukykyisen palvelutason Maankäytön suunnittelulla on suora yhteys joukkoliikenteen edellytyksiin 12

13 Järjestelmä on verkko Uuden kadun lisääminen liikennejärjestelmään on helppoa: kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat voivat käyttää sitä jos sopivalta tuntuu Uuden raitiotieosuuden rakentamisella on laajemmat vaikutukset: miten uutta osuutta käyttävä linja vaikuttaa muihin joukkoliikenteen linjoihin? Miten matkustajien yhteydet muuttuvat? Verkostollinen vaikutus heijastuu kauas ja koko verkon tulisi toimia yhteen 13

14 Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen 14

15 Raideliikenteen verkostokaupunki Verkosto tuo selkeät yhteydet koko kaupungin alueelle ei tarvetta kulkea keskustan kautta alakeskusten välisillä matkoilla. Verkoston solmupisteissä monipuoliset yhteydet eri suuntiin Hyvä saavutettavuus vahvistaa solmupisteitä keskuksina Raideliikenne tuo pysyvyyttä, joka generoi uutta maankäyttöä Raideliikenne tuo verkostoon kasvun mahdollistavan kapasiteetin 15

16 Runkolinja-ajattelu Kuva Elmo Allén CC-BY-NC-ND Runkolinjat liikennöivät joka päivä, koko päivän, tihein vuorovälein Runkolinjat kulkevat selkeitä, suoria reittejä Runkolinjat yhdistävät joukkoliikenneverkon solmuja ja luovat siten verkoston Tiheiden vuorovälien ansiosta vaihdot runkolinjojen kesken ovat helppoja Täydentämällä runkolinjaverkostoa voidaan laajentaa helpon matkustamisen aluetta 16

17 Pikaraitiotiet Pikaraitiotie on nopeammaksi kehitetty raitiotiejärjestelmä Pikaraitiotie kulkee pääosin omalla radallaan muusta liikenteestä erillään, mutta voi toimia myös kadulla Pikaraitiotien vaunut ovat nykyisiä raitiovaunuja suurempia Soveltuvat erityisesti runkolinjoiksi

18 Joukkoliikennettä suosiva maankäyttö Pysäkit sijoitetaan keskeisesti ja helposti saavutettavasti Palvelut ja asutus pysäkkien ympärille Riittävästi joukkoja liikkumaan Pyritään olemaan matkan varrella vältetään matkaa pidentäviä ja hidastavia kiemuroita Annetaan joukkoliikenteelle sujuva kulku alueen läpi 18

19 Joukkoliikenteen nopeus ja luotettavuus Nopeutta ja luotettavuutta saadaan priorisoimalla joukkoliikennettä liikenteessä Omat väylät ovat täysin eristettyjä muun liikenteen häiriöistä Joukkoliikennekaistat antavat oman tilan teillä ja kaduilla Joukkoliikennettä voidaan suosia liittymäjärjestelyissä 19

20 Käytännön ratkaisuja joukkoliikenteen kehittämiseen 20

21 Yleiskaava tiivistää Kantakaupunkia laajennetaan ja nykyisiä alueita täydennysrakennetaan. Tiivistyvä kaupunki tukee hyvän joukkoliikenteen edellytyksiä. Helsingin uusi yleiskaava on nyt kaupunginhallituksen käsittelyssä. 21

22 Raideliikenteen verkkoselvitys Yleiskaavan tausta-aineistoa Vertailtu raideliikenteen järjestämistä Maanpäällisin pikaraitiotein Metroa laajentamalla Osittain maanalaisin pikaraitiotein Yleiskaavan liikenneverkko pohjautuu bulevardien pikaraitioteihin t/los_ pdf 22

23 Raide-Jokeri Päivittää ruuhkautuneen runkolinjan 550 kapasiteetiltaan riittäväksi ja avaa uuden maankäytön kehittämisvyöhykkeen esikaupunkialueille. Pikaraitiotie valmistuu arviolta

24 Kruunusillat Kruunuvuorenrannan uutta asukasta sekä muun Laajasalon nykyiset ja tulevat asukkaat saavat suoran ratikkayhteyden keskustaan. Yhteys valmistuu

25 Nykyisen ratikkaverkon kehittäminen Kehittämistavoitteet määritelty 2015: Keskinopeustavoite 17 km/h Sujuvuustavoite: pysähdytään vain pysäkeillä Luotettavuustavoite: kulku aikataulujen mukaisesti Häiriöttömyystavoite: muu liikenne ei aiheuta häiriöitä 25

26 Poikittaiset bussirunkolinjat Runkolinja 550 on osoittautunut erittäin suosituksi se onkin jo päätetty päivittää Raide-Jokeriksi Runkolinja 560 oli seuraava askel samalla konseptilla Runkolinja 500 kehittää poikittaisliikennettä kantakaupungin läpi 26

27 Raskas raideliikenne Länsimetro täydentää raskaan raideliikenteen verkkoa, jonka roolina ovat pääasiassa seudulliset runkoyhteydet kantakaupunkiin. Pisara-rata kehittäisi raskaan raideliikenteen saavutettavuutta keskustassa. 27

28 Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät toimivat osana joukkoliikennejärjestelmää. Pyöräasemia on sijoitettu joukkoliikenteen solmukohtiin. Ne täydentävät verkostoa kantakaupungissa ja lisäävät liikkumisen vapautta. 28

29 Kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Kansakoulukatu 3, PL HELSINGIN KAUPUNKI