Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla
|
|
- Taisto Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön liittyen seudullisen raideliikenteen toteutusmahdollisuuksia ja kehittämisedellytyksiä. Lähijunaliikenteen kehittämispotentiaalia on tarkasteltu ensisijaisesti nykyiseen maankäyttöön ja liikennejärjestelmään perustuvan käyttäjä- ja kysyntälähtöisen analyysin kautta. Lisäksi on arvioitu seudullisen raideliikenteen toteuttamisen vaikutuksia linja-autoliikenteen vuorotarjontaan ja matkustajien kokonaispalvelutasoon. Ratasektorien tarkastelu ulottuu etelässä Jämsään, pohjoisessa Äänekoskelle, lännessä Haapamäelle ja idässä Hankasalmelle. Ratasektorien nykyinen joukkoliikennetarjonta Raideliikenne Jyväskylän seudun raideliikenteen pääsuuntia ovat Tampereen ja Pieksämäen suunnat. Tampereen ja Jyväskylän välillä liikennöi nykyään arkisin 11 junavuoroa molempiin suuntiin. Jyväskylän ja Pieksämäen välillä liikennöi arkipäivisin 7/8 junaa suuntaansa. Hankasalmelta on 5 yhteyttä suuntaansa ja Lievestuoreelta 4/5 junaa suuntaansa. Lisäksi junaliikennettä on Haapamäen ja Vaasan suuntaan. Vaasan ja Jyväskylän välillä liikennöi arkipäivisin suuntaansa 3 junaa, jotka pysähtyvät Haapamäellä, Keuruulla ja Petäjävedellä. Seudun sisäiset junayhteydet ovat osa kaukoliikenteen yhteyksiä, eivätkä aikataulut palvele seudullista työssäkäyntiä Hankasalmea lukuun ottamatta. Äänekosken suunnan ratakäytävässä ei nykyisin ole henkilöjunaliikennettä. Nykyinen rataverkko on 1-raiteista ja kohtaamispaikat sijaitsevat asemien yhteydessä. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
2 Bussiliikenne Seudun liikkumista palvelevat pääväylien säteittäinen joukkoliikennetarjonta pohjautuu nykytilanteessa linja-autoliikenteeseen. Alla olevassa kuvassa 1 on kuvattu linja-autoliikenteen nykyinen tarjonta rakennemallialueella Kuva 1. Linja-autoliikenteen arkipäivän vuorotarjonta (suunnat yhteensä), pikavuoroliikenne merkitty kuvaan punaisella. Erityisesti pikavuoroliikenteellä on valtateiden liikennetarjonnassa merkittävä rooli. Taulukossa on esitetty pääliikennesuuntien pikavuorotarjonta suhteessa kokonaistarjontaan. Taulukko 1. Valtatiesuuntien bussivuorotarjonta ja pikavuorojen osuus arkivuorokaudessa SIVU 2/8
3 Lähijunaliikenteen maankäytölliset edellytykset ja potentiaaliset asemapaikat Ratalinjaukset kulkevat suunnittelualueella merkittäviltä osin irrallaan olevasta maankäytöstä, mikä osaltaan rajoittaa olevaan rakenteeseen tavoiteltavan lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuuksia. Raideliikenteen kysyntäpotentiaalia on tarkasteltu nykyisten asemapaikkojen lisäksi myös aiemmin käytössä olleilla henkilöjunaliikenteen seisakkeilla. Tarkastelussa on otettu huomioon asemapaikoista 1000 ja 2500 metrin etäisyydellä oleva maankäyttö (asukkaat ja työpaikat). Liikennejärjestelmätyössä ei ole ollut käytettävissä ruudutettuja maankäyttötietoja Jämsän, Keuruun ja Äänekosken seuduilta. Näiden osalta on käytetty Keski-Suomen maankuntaliiton tekemiä laskelmia asemaympäristöjen maankäytöstä. Selvitysalueella asemaympäristöjen nykymaankäyttö jakaantuu ratasektoreittain seuraavasti: Tarkemmat tiedot on esitetty alla kuvassa ja viereisessä taulukossa. Kuva 2. Asemapaikat ja maankäyttö rakennemallityön alueella SIVU 3/8
4 Kuva 3. Nykyinen maankäyttö asemien vaikutusalueilla (2,5 km säteellä) Lähijunaliikenteen matkatuotosarviot Asemien vaikutusalueiden nykyisen maankäytön perusteella on laskettu lähijunaliikenteen karkea matkustajaennuste. Tutkimuksista ja kokemusperäisesti tunnetaan, että joukkoliikenteen palvelualueella sijaitsevat toiminnot synnyttävät olosuhteista riippuen tietyn määrän matkoja päivässä. Asemakohtaisiin matkatuotoksiin vaikuttavat merkittävimmin maankäytön määrä ja laatu, joukkoliikenteen palvelutaso (vuorotarjonta ja matka-aika) sekä liityntäpysäköintimahdollisuudet ja liityntäliikenne. Väestöön suhteutettu matkatuotos on lisäksi aina riippuvainen kävelytäisyydestä asemalle. Myös henkilöautoliikenteen sujuvuus, lippujärjestelmä ja lipun hinta ovat matkustukseen vaikuttavia tekijöitä. Ennusteessa on laskettu asukas- ja työpaikkamäärät asemien vaikutusalueella etäisyyksillä 0 1 km ja 1 2,5 km, joille on käytetty eri matkatuotoskerrointa. Asemien lähivaikutusalueen (< 1 km) matkatuottona on käytetty 0,03 junamatkaa/as/vrk ja laajemman vaikutusalueen (1 2,5km) 0,01 matkaa/as/vrk. Työpaikkoja on asemien vaikutusalueella keskimäärin noin kolmasosa asukasmääristä. Työpaikoille on käytetty vastaavia matkatuotoskertoimia kuin asukkaillekin. Tuotoskertoimet perustuvat pääasiassa Varsinais-Suomessa tehtyjen henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitysten (Uusikaupunki-Turku, Loimaa-Turku ja Salo-Turku) yhteydessä laadittuihin arvioihin matkustuskäyttäytymisestä asemien ympäristöissä. Tuotosten suuruusluokan arvioimiseksi vertailun vuoksi todettakoon, että Helsingin seudun kaupunkirataliikenteessä asemanseutujen (alle 1 km) asukas- ja työpaikkamääriin suhteutetut matkatuotosluvut vaihtelevat välillä 0,08 0,74 matkaa vuorokaudessa. Pääkaupunkiseudulla matkatuotosluvut voivat olla 10-kertaiset, koska junien ja koko joukkoliikennejärjestelmän palvelutaso on olennaisesti korkeampi, autoliikenteen ruuhkaisuus merkittävämpää ja oleva raideliikenne on jo pitkään vaikuttanut maankäytön sijoittumiseen ja asuinpaikan valintaan. SIVU 4/8
5 Kuva 4. Mallinnetut asemien matkatuotokset (matkaa/vrk). Taulukko 2. Ratasektorien maankäyttö ja junaliikennetuotosarviot Ennuste kuvaa tilannetta, jossa matkustustottumukset ovat jo muuttuneet käyttämään hyväksi uutta raideyhteyttä. Tällainen tilanne saavutetaan arviolta 1 3 vuoden kuluttua liikenteen aloittamisesta. Uusista asemapaikoista kohtalaista matkustuspotentiaalia olisi ennusteen mukaan Laukaassa sekä erityisesti Vaajakoskella ja Keltinmäessä, jotka kuitenkin sijaitsevat kaupunkibussiliikenteen hyvän palvelutason alueella. Nykyaikaisten moottorivaunujen kapasiteetti on matkustajaa, joista on istumapaikkoja. Dm12-dieselmoottorivaunujen ( kiskobussien ) istumapaikkamäärä on 63. Junankäytön matkatuotokset ovat niin vähäisiä, että ratasektorien arkivuorokauden matkustajamäärä mahtuu muutamaan junavaunuun olettaen, että kaikille matkustajille tarjotaan istumapaikka. Kysyntään nähden suhteutettu tarkoituksenmukainen liikennöintitiheys olisi ruuhka-aikana 60 minuuttia. Ruuhka-ajan ulkopuolella riittäisi 120 minuutin vuoroväli. SIVU 5/8
6 Vaikutukset linja-autoliikenteen vuorotarjontaan ja kokonaispalvelutasoon Mahdollisella lähijunaliikenteen toteutuksella voi olla järjestelmän kokonaiskustannustehokkuuden näkökulmasta tarvetta bussiliikenteen tarjonnan karsimiseen. Alla olevassa kuvassa on esitetty merkittävimmistä taajamista yhteyksien määrä Jyväskylään aamuhuipputuntina Kuva 5. Bussiliikenteen lähtöjen määrä tarkastelutaajamista Jyväskylään aamulla klo 7 8. Bussiliikenteen nykyinen vuorotarjonta on suhteutettu tarkoituksenmukaisesti matkustuskysyntään nähden. Bussiliikenteellä kyetään tarjoamaan kohtalaiset vuorovälit myös vilkkaimpina työssäkäyntiaikoina, minkä lisäksi keskimääräiset kävelymatkat ovat junavaihtoehtoa lyhyemmät. Muilla kuin Jyväskylän kaupunkiliikenteen keskeisillä liikennöintialueilla bussiliikenne tarjoaa noin kolme yhteyttä aamuruuhkatunnin aikana Jyväskylään. Tämän liikenteen harventaminen tarkoittaisi suhteellisesti merkittävää palvelutason heikkenemää niille matkustajille, jotka edelleen käyttäisivät bussia sen laajemman palvelualueen takia. Erityisesti pikavuoroliikenteen rooli valtateiden suunnalla on merkittävä. Lähijunaliikenteen toteuttaminen vaarantaisi osittain päällekkäisenä tarjontana pikavuoroliikenteen toimintaedellytyksiä. Seuraavassa on esimerkkivertailu palvelutasomuutoksesta matka-aikojen osalta nykyisessä järjestelmässä ja uudessa lähijunaliikennejärjestelmässä. Bussiliikenteen matka-aikavaihtelujen lisäksi on näytetty pikavuoroliikenteen ajoaika. SIVU 6/8
7 Junan 60 minuutin vuorovälillä on niin harva, että kokonaismatka-ajat eivät lyhenisi junaliikenteen myötä pikavuoroliikenteen nykyiseen nopeustasoon verrattuna. Äänekosken suunnalla nykyinen pikavuoroliikenne on erityisen nopeaa junaan nähden. Palvelutaso saattaisi osaltaan parantua matkustusmukavuuden ja järjestelmän hallittavuuden osalta, mutta todennäköisesti heikkenisi keskimääräisellä matka-ajalla ja matkavastuksella mitattuna (liityntäliikenne huomioiden). Liikennöintikustannukset ja lipputulot Lähijunaliikennöintiä koskevassa subventiotarvetarkastelussa on vertailtu karkealla tasolla junaliikenteen operoinnista aiheutuvia kustannuksia ja matkustajilta saatavia lipputuloja. Ratahallintokeskuksen ratainvestointien hankearviointiohjeen mukaan taajamajunien keskimääräiset liikennöintikustannukset ovat 6 8 /km. Lipputulojen arvioinnissa on käytetty VR Osakeyhtiön vuonna 2004 toteutunutta keskimääräistä kaukoliikenteen tuloa 7,1 senttiä/matkustajakilometri, jota tällä tarkkuustasolla voidaan käyttää yksityiskohtaisten junatariffien sijaan. Matkojen keskipituudet ratasuunnilla on arvioitu asemakohtaisten käyttäjämäärien perusteella: Haapamäki Jyväskylä 28 km, Äänekoski Jyväskylä 39 km, Hankasalmi Jyväskylä 17 km ja Jämsä Jyväskylä 37 km. Alla olevassa taulukossa on arvioitu karkeasti ratasektorien eri yhteysväleille toteutettavien lähijunaliikenteen vuotuisia liikennöintikustannuksia ja lipputuloja. Laskelmassa on oletettu, että vuoroväli olisi aamu- ja iltaruuhkassa 60 minuuttia ja muina aikoina 120 min (10 vuoroa/suunta/vrk). Kysynnän vuosilaajennuksessa on käytetty kerrointa 300. Kokonaisuudessaan eri liikennesuunnat huomioon ottaen liikennöinnin kustannusten voidaan (käytettyihin karkeisiin lähtöoletuksiin pohjautuen) arvioida olevan luokkaa 9,5 M /v. Kun arviot vuosittaisista lipputuloista ovat noin 2,1 M, jouduttaisiin lähijunaliikenteen järjestämiseen antamaan yhteiskunnan tukea noin 7,4 M /v. Lähijunaliikenteen operoinnin subventioaste vaihtelisi liikennesuunnittain % välillä. Tämä merkitsisi Äänekosken suuntaa lukuun ottamatta selvästi korkeampi kuin joukkoliikennematkustuksen keskimääräinen subventio. Tarkastelussa ei ole ollut tarkoitus selvittää ratainfrastruktuurin kehittämiseksi tarvittavia investointikustannuksia. Junien kohtaaminen edellyttäisi kuitenkin paikoin kaksoisraideosuuksia ja että myös asemiin ja seisakkeisiin jouduttaisiin investoimaan. SIVU 7/8
8 Toteutuskelpoisuus Ratahallintokeskuksen Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksessä on mainittu, että pitempimatkaista taajamajunaliikennettä täydentävänä tai laajentavana seudulliselle liikenteelle voi olla kasvavaa potentiaalia esimerkiksi Jyväskylän (Jämsä, Keuruu, Äänekoski Saarijärvi, Vaajakoski) seudulla. Potentiaalin suuruus riippuu ennen kaikkea junaliikenteen kilpailukyvyn kehittymisestä autoliikenteeseen nähden ja siitä, miten maankäyttöä kehitetään (tai ollaan kehittämättä) ratakäytäviin asemien ja seisakkeiden lähelle. Kustannustehokkaalle ja houkuttelevalle lähijunaliikenteelle ei vielä nykyisen maankäytön perusteella ole kunnollisia edellytyksiä. Äänekosken suunnalla on subventioasteen kannalta parhaimmat taloudelliset edellytykset ottaen huomioon pelkästään junaliikenteen kustannukset. Harkinnan arvoisen lähijunaliikenteen toteuttaminen edellyttäisi ratasektoreille asemaympäristöjä, joiden maankäyttövolyymi 2,5 kilometrin säteellä olisi suuruusluokaltaan yli 5000 asukasta tai työpaikkaa. Noin vuotuisen matkustajan tavoite edellyttäisi karkeasti kaksinkertaista maankäyttöä muilla kuin itäisellä ratasektorilla, jossa asemaympäristöjen maankäyttöä tulisi lisätä vähintään kolminkertaiseksi. Tarkastellut asemaympäristöt eivät kaikilta osin sijaitse optimaalisesti nykymaankäyttöön nähden. Esimerkiksi Laukaan keskusta ja Vihtavuoren taajama sijoittuvat hieman epäedullisesti ratalinjaan ja asemapaikkaan nähden. Myös Korpilahdella nykyiset toiminnot sijoittuvat epäedullisesti ratalinjan ulkopuolelle. Nykyisin yhteyksiä palveleva bussiliikenne tarjoaa kapasiteetiltaan, palvelualueeltaan, vuorotiheydeltään ja matkanopeudeltaan kysyntään nähden tarkoituksenmukaisen palvelutason. Bussiliikenteen etuna lisäksi on, että kysynnän kasvuun voidaan reagoida kustannustehokkaasti lisäämällä täsmävuoroja. Valtateiden suunnassa toteutettava lähijunaliikenne heikentäisi nykyisin itsekannattavan liikenteen (pikavuoroliikenne) toimintaedellytyksiä, mutta ei vähentäisi edelleen jäljelle jäävää tarvetta liikennöidä koululaisliikennettä. Koululais- ja opiskelijayhteystarpeiden hoitamiseen tarvittaisiin jatkossakin yhteiskunnan hankkimaa ostoliikennettä, jolloin järjestelmän kokonaiskustannustehokkuus heikkenisi. Samoin mahdollinen busseilla hoidettava liityntäliikenne asemille olisi toteutettavissa todennäköisesti vain liikennettä ostamalla. Nykytilanteeseen verrattuna bussiliikenteen kokonaistarjonta vähenisi ja kustannukset kasvaisivat. Selvitysalueen sisäisen kysynnän vähäisyyden vuoksi riittävän matkustuspohjan saamiseksi mahdollinen lähijunaliikenne tulisi lähtökohtaisesti toteuttaa osana pidempimatkaisia yhteyksiä. Esimerkiksi Tampereen ja Pieksämäen ratasuunnilla työssäkäyntiä palvelevia uusia junavuoroja voitaisiin toteuttaa pitkämatkaisena taajamajunamaisena liikenteenä (Kuopio-Pieksämäki-Jyväskylä- Tampere) tai täydentää olevaa palvelua muuttamalla osa nykyisistä kaukojunavuoroista taajamajunamaisemmiksi. SIVU 8/8
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotJyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016
Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotJoukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys
Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 17.6.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuusanalyysin (MASA)
LisätiedotLiikkumiselle asetetut tavoitteet
Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria
LisätiedotJoukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori
Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotHelsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotAsemalakkautusten vaikutus matka-aikaan 1 %
Asemalakkautusten vaikutus matka-aikaan 1 % 17.4.2014 UUTINEN Haukivuoren ja Lievestuoreen pysähdysten lakkauttamiset vaikuttavat kokonaismatka-aikaan Helsingistä Kuopioon noin prosentin. VR:n aikataulujen
LisätiedotHSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski
HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen
LisätiedotVälityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä
Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä 22.1.2018 1 (6) Sisällys 1 Kalustotyyppien välityskyky... 2 2 Huipputunnin välityskyky... 3 3 Kalustotyypin valinta Turussa... 4 3.1 Liikenne-ennusteen
LisätiedotJoukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys
Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 16.6.2014 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 MASA-päivitys... 1 LIITE: Vuosien 2012 ja 2013 vyöhykekohtaisten
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotJoukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla
Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun
LisätiedotHennan liityntäliikenteen vaihtoehdot. Orimattilan kaupunginhallitus Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija
Hennan liityntäliikenteen vaihtoehdot Orimattilan kaupunginhallitus 14.8.2017 Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija Sisältö Vaihtoehto 1: Liityntävuorot jokaiseen junavuoroon Vaihtoehto 2: Liityntävuorot
LisätiedotYTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi
LisätiedotLiikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut
Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotTampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen
1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotJyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä
Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen
LisätiedotKeski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotLumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys
Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotLiite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne
Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne Palvelutason ja peruspalveluiden saavutettavuuden kannalta tärkeät ELY-liikenteen vuorot Case: Puumala-Anttola, Juva, Haukivuori, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa,
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotSuur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotVAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET
LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotPasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Tiivistelmä 28.2.2013
Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys Tiivistelmä 28.2.2013 Pasilanväylän suunnittelun lähtökohdat ovat osittain muuttuneet Pasilanväylän yleissuunnitelma on valmistunut v. 1992. Pasilanväylän keskiosan
LisätiedotKaupin kampus, liikenne-ennusteen päivitys
Kaupin kampus, liikenne-ennusteen päivitys 28.8.2013 Liikenne-ennusteen päivitys äivitetään TAYSin alueen liikenne-ennuste nykyiselle maankäyttöennusteelle äivitetään nykytilanteen liikennemäärät ennusteen
LisätiedotToimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.
Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,
LisätiedotHallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013. hall 58
Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013 hall 58 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 Tausta Vantaan
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotMetron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015
Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Tausta ja tavoitteet Metron suunnitteluohjeen mukainen maksimimatkustajakuormitus uhkaa ylittyä 2020- luvun alkupuoliskolla, mikäli metroliikenteen
LisätiedotJ. Wahlroos (Puh. 040-507 1522)
J. Wahlroos (Puh. 040-507 1522) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Taustaa 4 3. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon odotukset 5 4. Esiselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 7 4.1. Selvitysalueen ratakartta
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotKalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä
Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja
LisätiedotKaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 4 (1/34) Äänekoski
Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 4 (1/34) Äänekoski PIKERA Äänekoski Laukaa Jyväskylä radan henkilöjunaliikenne Työmuistio 31.3.2016 Sisällys JOHDANTO... 3 PIKERA hanke sta.... 3 Jyväskylä Äänekoski
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotPysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja
Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotLiikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä
Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi SITO OY 2009 1 ALKUSANAT Rantaradan lähiliikenteen matkustajamäärä on kasvanut viime vuosina YTV-alueella ja erityisen nopeasti Kirkkonummen
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotMITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015
MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle
LisätiedotNURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruokakesko Oy / Pohjanmaa NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Raportti Nurmon kaupan alue 19.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotTuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
LisätiedotKehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella
Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella YHTEENVETO Vuoteen 2025 mennessä liikenne Kauniaisten tie- ja katuverkolla kasvaa ennusteen mukaan melko vähän.
LisätiedotJOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi
JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014
Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen
LisätiedotVT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät
Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
LisätiedotLUOTTAMUKSELLINEN Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen
Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen 28.7.2014 Haukivuori kartalla LUOTTAMUKSELLINEN Vuoden 2013 aikana Haukivuorella 12 190 matkustajaa (2,1 % rataosan matkustajavirrasta) Samaan aikaan
LisätiedotMitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa
Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta
LisätiedotLentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut
Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut SUY Vepsäläinen, Vatanen D: 3/2006 Sisältö Johdanto 1 Verkot 2 Ennuste 3 Tulokset 3 Väliasemallinen linjaus 4 Lentoasema 4 Aviapolis 4 Vantaanportti 5 Maunula
LisätiedotLULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotItä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella
Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotPaikallisjunaliikenteen mahdollisuudet
Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne
LisätiedotLENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA
LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA 2 3 Tämä selvitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamaan kaukoliikenteen palvelutasoon vuosille 2012 2015, Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen
LisätiedotHARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011
HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen
LisätiedotTalviolosuhdeverkosto
Talviolosuhdeverkosto Harrastajat Asukkaita: 202671 Lapsia 1-18v: 43873 Pelaajia: 5821 Seutu-CD: lasten sijoittuminen Nykyiset olosuhteet Saavutettavuus 1-18 vuotiaalle väestölle saavutettavuus Tikkurila
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotMATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA. Vastaanottaja Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto
Vastaanottaja Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto Asiakirjatyyppi Selvitystyö Päivämäärä 02/2016 MATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA Tarkastus 29/02/2016 Päivämäärä
LisätiedotKuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.
Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti
LisätiedotMUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys
MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotYhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA
Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (5) 84 Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma HEL 2016-014135 T 08 00 02 Hankenumero 0855_11 Esitys päätti esittää kaupunginhallitukselle Hernesaaren raitiotien
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotJulkisen liikenteen suoritetilasto Lähde: Liikenneviraston julkaisu 6/2017
Julkisen Lähde: Liikenneviraston julkaisu 6/2017 Julkisen liikenteen matkustajat 2015 Yhteensä 599,4 miljoonaa matkustajaa Bussi 58,0 % Lento 0,4 % Taksi 8,9 % Muut 0,3 % Metro 10,5 % Juna Raitiovaunu
LisätiedotKainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma
Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma Muutokset suunnitelmaan, jos Sotkamo ja Kajaani eivät osallistu yhteishankintaan 4.12.2015 Palvelutaso, johon kunnat ovat sitoutuneet Tarvelähtöinen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA
Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Siuntion palvelutasomäärittely HSLH 26.3.2019 2 Esittäjän nimi Tausta HSL:ssä on tehty palvelutasomäärittely Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon
LisätiedotSuoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu 31.3.2017 Maankäytön rakenne Pohjoinen metrolinjaus Molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä osa maankäytöstä ja erityisesti
LisätiedotVapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015
Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen
LisätiedotTampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet
Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos 30.5.2014 1 2 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla
LisätiedotEspoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo
Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotYHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys
YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotRatikka vai rollikka?
Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Saavutettavuustarkastelut 31.3.2017 Joukkoliikenteen matka-ajat Matka-aikatarkasteluissa on osoitettu ruuduittain matka-ajat minuutteina joukkoliikenteellä keskustaan,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotUusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto
Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,
Lisätiedot