HLJ luonnoksen valmistelu

Transkriptio

1 HLJ luonnoksen valmistelu HSYK Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

2 Liikenteen tavoitteet - MAL-visiosta ja tavoitteista johdettu Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. Pyöräily on houkuttelevaa ja sujuvaa. Ajoneuvoliikenteen matka-ajat ovat ennustettavissa ja ruuhkautuminen on hallinnassa. Kävely-yhteydet ja -ympäristöt toimivat jalankulkijan ehdoilla. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys vastuullisuus Liikkuminen on turvallista kaikilla kulkumuodoilla. Arjen matkoille on vaihtoehtoja erilaisiin käyttäjätarpeisiin. Ihmisten on helppo valita terveellisiä ja vastuullisia kulkutapoja. Liikenteen ympäristöhaitat ja -kuormitus vähenevät. Liikennejärjestelmää kehitetään kustannustehokkaasti. 2

3 Perusstrategia lyhyesti: Yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden ja seudun kilpailukyvyn lisääminen Hyödynnetään nykyrakenne täysimääräisesti, priorisoidaan uudet ratkaisut vaikuttavuusarviointien pohjalta ja rahoitusmahdollisuuksien raameissa. Koko liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen Kehitetään kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutasoa: sujuvuutta, täsmällisyyttä, luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua. Vastuullisuuteen ohjaaminen Otetaan hinnoittelun, liikenteen hallinnan ja älykkyyden keinot tehokkaaseen käyttöön haittojen minimoimiseksi ja kestävyyden parantamiseksi. Pitkäjänteinen ennakointi Yhdyskuntarakenteellista kehittämistä suunnitellaan pitkäjänteisesti, ongelmia ratkaistaan ennakoiden. Toimenpiteet valitaan näiden periaatteiden mukaan. 3

4 Tutkitut strategiat Perusstrategia: ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, 350 M /v investoinnit, tiivis (v1) maankäyttö, joka painottuu ytimeen (noin Kehä I sisäpuoli) sekä nykyisiin ja rakenteilla oleviin ratakäytäviin (Kehärata, Länsimetro + jatke) Kuntapainotus: Kuten perusstrategia, mutta kuntien käsityksen mukainen (tasapainotettu) v0-maankäyttö Länsi/luoteispainotus: Kuten perusstrategia, mutta länsi/luoteispainotteinen maankäyttö (v2) ja uusi rata Histaan Pohjoispainotus: Kuten perusstrategia, mutta pohjoispainotteinen maankäyttö (v3) ja uusi rata Klaukkalaan Itäpainotus: Kuten perusstrategia, mutta itäpainotteinen maankäyttö (v4) ja metron jatko Söderkullaan Ei hinnoittelua: Ei hinnoittelua, normaalitason 240 M /v investoinnit, tiivis (v1) maankäyttö 4

5 Havaintoja 1/2 Hinnoittelun ansiosta automatkat lyhenevät, mikä edistää yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Hinnoittelu ja maankäytön tiiveys parantavat kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä, vähentävät autonomistusta ja autonkäyttöä sekä myös päästöjä ja onnettomuuksia. Liikkumisen vaihtoehtoja lisätään parhaiten sijoittamalla maankäyttö tehokkaasti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. 5

6 Havaintoja 2/2 Tieverkon ruuhkautuminen pysyy hallinnassa ajoneuvoliikenteen hinnoittelun ja investointien ansiosta. Ilman hinnoittelua ja pienemmin investoinnein ruuhkautuminen kasvaa huomattavasti. Tavaraliikenteen viivytykset eivät vuoteen 2050 mennessä pienene, mutta ilman hinnoittelua viivytykset kasvavat ruuhkien takia huomattavasti. Ilman ajoneuvoliikenteen suoritteiden vähenemistä kansallisen turvallisuustavoitteen saavuttamisessa ei juurikaan edetä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen pitkällä aikavälillä riippuu vahvasti myös 6 teknologian kehittymisestä.

7 Hinnoittelu ja maankäytön tiiveys parantaa kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä Joukkoliikenteen osuus ajoneuvoilla tehdyistä matkoista (vrk) Koko Helsingin seutu Pääkaupunkiseudun sisäiset Muut Helsingin seudun matkat 41.7 % 35.0 % 48.6 % 47.9 % 48.0 % 48.1 % 48.1 % 41.1 % 40.1 % 40.3 % 40.2 % 39.9 % 43.5 % 36.6 % 14.4 % 17.8 % 17.3 % 17.1 % 17.4 % 18.2 % 15.7 % Nyky Perus (v1) Kunta (v0) Länsip (v2) Pohj.p (v3) Itäp (v4) Ei hinn. (v1) Muutos henkilöiden matkamäärissä (HS) kevyt liikenne joukkoliikenne henkilöautomatkat (hlö) Yhteensä 13 % 10 % 11 % 11 % 10 % 7 % 5 % 5 % 5 % 4 % 5 % -1 % -1 % -1 % -1 % -1 % -1 %-1 % -6 % 7-13 % -11 % -11 % -11 % -11 % Perus (v1) Kunta (v0) Länsip (v2) Pohj.p (v3) Itäp (v4) Ei hinn. (v1)

8 Johtopäätöksiä Kaikki tarkastellut maankäytön projektiovaihtoehdot sisältävät epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa jatkotarkasteluissa huomioon. Parhaiten saavutettavien alueiden tiivistäminen ja täydennysrakentaminen on koko seudulla toivottavaa ja tukee keskeisten HLJ-tavoitteiden toteutumista. Strategiaselvityksen tulosten perusteella HLJtavoitteiden kannalta on vaikutuksiltaan paras nykyrakenteeseen perustuva vaihtoehto, jonka painopiste on olemassa ja rakenteilla olevien raideliikennekäytävien varsilla sekä Kehä I - vyöhykkeen sisäpuolella. 8

9 2050 v1 rakenne tiivistyy nykyisiin käytäviin, keskuksiin ja ytimeen 9

10 Näkökulmia HLJ valmisteluun

11 Helsingin seudun liikennejärjestelmän rahoitus 1100 M /v Liikenneverkon investoinnit 39 % Joukkoliikennepalvelut 25 % Liikenneverkon hoito ja ylläpito 36 % 11

12 Pohjoismaisia vertailukaupunkiseutuja Tukholma Selvitysmiehiä ja suuria päätöksiä Helsinki - Seudullisen suunnittelun ja yhteistyön laajeneminen vaiheittain Göteborg Autokaupungista joukkoliikennekaupungiksi Kööpenhamina Sormimalli ohjaa liikenteen ja maankäytön suunnittelua Oslo Tietulleilla seudun rahoitusta investointeihin ja joukkoliikenteen hoitoon

13 Liikenneinvestointien rahoitustasoista Lähtökohtana liikenneverkon kehittämiselle HLJ2011 kärkihankkeet ja MALsopimus, josta saadaan noin 150 M /v nollaplus -taso 2025 mennessä: meneillään olevat hankkeet ja KUHAt, pääradan parantaminen Pasila-Riihimäki, ratapiha, ja Helsingin 10 vuotissuunnitelman hankkeet (mm. Kruunuvuoren silta) ja raitioteiden kehittämissuunnitelmat 2040 mennessä lisäksi Raidejokeri, Espoon kaupunkirata, Pisara, Kehä I/III pullonkaulat, Klaukkalan ja Hyrylän ohikulut 2050 mennessä vielä Länsimetron jatko, Kehäradan liityntä ja tiederatikka (ei Lentorataa) Normaalitasossa oletetaan, että rahoitusta on 100 miljoonaa lisää vuosittain: Espoon kaupunkirataa voidaan aikaistaa vuoteen 2025 ja muuta liikennejärjestelmää voidaan kehittää lisäksi n. 20 miljoonalla eurolla vuodessa (ml. KUHA) Länsimetron jatko ja Östersundomin metro , ja muuta liikennejärjestelmää voidaan kehittää lisäksi n. 60 miljoonalla eurolla vuodessa (ml. KUHA) jaksolla Perusstrategian rahoitustasoa tiemaksutuotot kasvattavat n M riippuen valtakunnallisista ja teknologian ratkaisuista. Tuotot varmistaisivat: Kaikkien priorisoitujen HLJ2011-raidehankkeiden aloittamisen ennen vuotta 2025 paitsi molemmat metron jatkeet 2040 mennessä ja Lentoradan 2050 Klaukkalan ja Hyrylän ohikulut 2025 mennessä ja uuden kehityskäytävän investoinnit n. 100 miljoonaa / vuosi (ml KUHA) liikennejärjestelmän muuhun kehittämiseen (hinnoittelutuotoista rahoitetaan myös hinnoittelun kysynnän kasvun joukkoliikenteen hoidon kustannusten kasvu)

14 Joukkoliikenteen runkoverkko ja solmupisteet 2025 luonnos , esimerkki tarkastelutavasta

15 Muutokset 2016 => 2025 luonnos , esimerkki Verkot kytketään yhteen Asemia käyttöön Asemia käyttöön Asemia käyttöön Pisara-rata mahdollistaa junaliikenteen kehittämisen Verkko ja solmut täydentyvät Espoon kaupunkirata mahdollistaa junaliikenteen kehittämisen Poikittaisliikenne ja solmupisteet kehittyvät Verkko täydentyy Korkean palvelutason alue laajenee

16 MASU&HLJ -yleisötilaisuus Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmien lähtökohtia Tilaisuudessa kerättiin äänestyskysymyksillä yleisön mielipiteitä Tilaisuudessa julkistettiin liikkujatarinat, joiden kautta suunnitelmiin sai antaa evästyksiä Paikalla oli valmistelijoiden lisäksi viitisenkymmentä asiasta kiinnostunutta asukasta Tilaisuuden lopussa suunnitelmien valmistelusta tuli useita kysymyksiä ja kommentteja, joihin valmistelijat vastasivat. 16

17 Yleisötilaisuus tallennettiin Tilaisuutta oli mahdollista katsoa suorana lähetyksenä netistä. Tilaisuuden tallenne on katseltavissa osoitteessa: