Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä Mielipiteet

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 (8) Mielipiteet stä on valmistunut kaksi vaihtoehtoluonnosta, VE "Ramppi" ja VE "Kaukalo". Vaihtoehtoluonnokset olivat nähtävillä Tämä muistio perustuu suunnitelmista annettuihin kirjallisiin mielipiteisiin, jotka on koostettu teemaotsikoiden alle. Vastineet on lisätty tekstin joukkoon kursiivilla. Yhteenvetona lievä enemmistö mielipiteistä puoltaa "Kaukalo"-vaihtoehtoa. Yleisin perustelu on kaupunkikuva ja viihtyisyys. Kaupunkikuva ja viihtyisyys Kaupunkikuvalliset ja asukasviihtyvyysvaatimukset ovat kaikkein tärkeimpiä. - Kaupunkikuvaa ja asukasviihtyvyyttä pidetään tärkeänä myös kaupunkisuunnitteluvirastossa. Ongelmana ovat suuret liikennemäärät vaikeassa liikenneympäristössä. Tavoitteena on saada suunnitelmista mahdollisimman hyvät niin, että liikennesuunnittelun lisäksi muutkin näkökulmat on huomioitu. Itäkeskuksesta ei pidä rakentaa "keskushirviötä". Kaupunkirakenteen ja maiseman kannalta kaukalovaihtoehto on huomattavasti ramppivaihtoehtoa parempi. Kaupunkikuvallinen muutos tulisi kaukalovaihtoehdossa olemaan hallitumpi ja vähemmän näkyvä kuin ramppi-vaihtoehdossa. Kaukalovaihtoehto tulisi ottaa eritasoliittymän toteuttamisen lähtökohdaksi. - On totta, että "Ramppi"-vaihtoehdon siltaratkaisu on kaupunkikuvassa hallitsevampi elementti kuin "Kaukalo"-vaihtoehdossa esitetyt ratkaisut. Kehä I:n ja Itäväylän ympäristöön soveltuva eritasoristeys sekä hyvin suunniteltu alueen täydennysrakentaminen mahdollistavat koko Itäkeskuksen alueen kehittymisen toimivana kokonaisuutena. Kaukalomallia kehittämällä on mahdollisuus päästä kohtuulliseen tulokseen. Raskailla korkealle nousevilla siltarakenteilla ei saa peittää Itäkeskuksen risteysalueen maisemaa. Korkeat siltarakenteet peittävät maantasolla liikkuvien ihmisten maisemaa ja synnyttävät hämäriä katvealueita. - Kaupunkisuunnitteluvirastossa pyritään kehittämään Itäkeskuksen aluetta kokonaisuutena sekä maankäytön että liikenteen suunnittelussa. On totta, että silloista muodostuu varjoja. Mm. valaistuksen suunnittelulla sekä materiaalien valinnalla on mahdollista vaikuttaa asiaan. Kaukalo-vaihtoehto on kaupunkirakenteen ja alueen viihtyisyyden kannalta laadukas. Maankäytön yhteyksien kannalta "Ramppi" on selvästi parempi kuin "Kaukalo". Kaupunkikuvaa voidaan ramppivaihtoehdossa kehittää rakenteellisin ratkaisuin sekä sopivilla päällyste- ja luiskamateriaaleilla sekä esim. laadukkaalla valaistuksella. - "Ramppi"-vaihtoehdossa ajoyhteydet eivät muutu nykyisestä, kun taas "Kaukalo"- vaihtoehdossa liikenneyhteydet ovat sekavammat osan liikenteestä joutuessa kiertämään alemman katuverkon kautta. Se on "Kaukalo"-vaihtoehdon selkeästi huonoin ominaisuus. "Kaukalo"-vaihtoehdossa on Visbynkadun silta, joka on uusi yhteys Itäväylän yli myös jalankululle ja pyöräilylle.

2 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 2 (8) Ramppi-versioon liittyy isompi kaupunkikuvallinen muutos pitkien ramppien ja siltojen noustessa maan tason yläpuolelle. Tällä on vaikutusta myös kauppakeskus Itiksen näkyvyydelle maantasolla liikkujien näkökulmasta, mutta se on Itiksen kannalta vähäisempi ongelma. - "Ramppi"-vaihtoehdon sillat tuskin estäisivät kauppakeskus Itiksen näkyvyyttä merkittävästi. Risteyksen keskeisen sijainnin johdosta kaupunkikuva- ja viihtyisyysnäkökohdat ovat tärkeitä. Kaukalo-vaihtoehto tulee valita jatkosuunnittelun pohjaksi, vaikka se on hinnaltaan jonkin verran ramppivaihtoehtoa kalliimpi ja liikenteellisesti jossain määrin sekava. Kaupunkikuvallisesti kaukalo-vaihtoehto päihittää ramppivaihtoehdon erittäin selvästi. Risteyksen mittavat uudelleen järjestelyt muokkaavat vuosikymmeniksi seudun tärkeimmän aluekeskuksen kaupunkikuvaa ja vaikuttavat ratkaisevasti keskuksen toimivuuteen. Alueen asukkaille toimiva ratkaisu tarkoittaa myös, että alue säilyy viihtyisänä kokonaisuutena. - On totta, että toteutettava ratkaisu on paikallaan todennäköisesti vuosikymmeniä. Tämän takia olisi tärkeää tehdä mahdollisimman toimiva, selkeä ja viihtyisä ratkaisu. Vaihtoehtojen muokkaaminen Kaksi uutta vaihtoehtoa: 1. Silta - Tunneli: Pääliikennevirroilla Kehä I:ltä ja Meripellontieltä Itäväylälle keskustaan päin ja takaisin olisi esteetön kulku ilman valo-ohjattuja risteyksiä. Kulku Meripellontieltä Itäväylälle (keskustaan) tehtäisiin tunnelina ja takaisin päin kulku olisi maan pinnassa kuten nykyisinkin. Vastaavasti Kehä I:ltä Itäväylälle (keskustaan) kulku olisi kuten nykyään maanpinnassa, mutta takaisinpäin tultaessa ajokaista nousisi sillalle yli vastaantulevan ja alapuolella risteävän liikenteen. Maan tasoon jäisi pienemmät liikennevirrat (Kehä I:n ja Meripellontien välinen ja Itäväylän suuntainen liikenne). Turunlinnantie/Vanhanlinnantie upotettaisiin kuiluun ja kulku niiltä Kehä I:lle kulkisi viereisten kiertoliittymien kautta. 2. Kuilu - U-käännösrampit: Kaikilla liikennevirroilla olisi esteetön kulku ilman yhtään valo-ohjattua risteystä. Vaihtoehdossa Itäväylä upotetaan kuiluun ja Kehä I:ltä Meripellontielle ja takaisin suuntautuva liikenne kulkee Itäväylän yli lyhyellä ja matalalla sillalla. Itäväylältä vasemmalle suuntautuvat liikennevirrat ohjataan risteyksen ohi, jonka jälkeen liittymäkaista tekee U- käännöksen Itäväylän ali. Risteyksen oikealle kääntyvät kaistat olisivat kuten nykyään. Turunlinnantie/Vanhanlinnantie upotettaisiin kuiluun kuten edellisessäkin vaihtoehdossa On totta, että vasemmalle kääntyvien suurten virtojen erottaminen eri tasoon suoraan ajavasta liikenteestä parantaisi sujuvuutta pääliittymässä. Itäväylän idän suunnan liikenteessä tulisi kuitenkin varautua Östersundomin maankäyttöön, joka kasvattaa liikennemääriä Itäväylällä. Itäväylän ylittävä suojatie risteäisi noin ajoneuvoa vuorokaudessa ennusteen mukaan vuonna Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien upottaminen kuiluun ei onnistu lähellä kulkevan metron ja viereisten tonttien rakennusten takia. 2. Itäväylän osalta vaihtoehto muistuttaa "Kaukalo"-vaihtoehtoa. Itäväylälle ehdotetut rampit, joita pitkin pääsisi alittamaan Itäväylän, eivät kuitenkaan mahdu olemassa olevien rakennusten ja Itäväylän väliin. Turunlinnantie/Vanhanlinnantien ratkaisu ei onnistu samoilla perusteilla kuin edellä. Jos Kehä I nostettaisiin sillalla Turunlinnantien yli, kuten "Kaukalo"- vaihtoehdossa, yhteydet Kehältä etelästä Itäkadulle ja Turunlinnantielle poistuvat, jolloin tarvitaan siltayhteys Visbynkadulta.

3 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 3 (8) Kaupunkialueelle suunniteltaessa ei voida tavoitella täydellisen sujuvaa liikennettä, ja liittymässä hyväksytään viivytykset ruuhka-aikana. Tavoitteena on tälläkin liittymäalueella korkeintaan kohtalainen sujuvuus tulevaisuuden kasvavilla liikennemäärillä. Paras vaihtoehto olisi pitkä tunneli Kehä I:ltä Myllypuron liittymän jälkeen Meripellontielle lähelle Kunnallisneuvoksentien risteystä. Mikäli pitkä tunneli on teknisesti vaikeasti toteutettavissa tai kustannuksiltaan liian kallis, on kaukalo-vaihtoehto kannatettava. - Tunnelin toteuttaminen Kehä I:lle ei onnistu Kehä I:n alitse kulkevan metron takia. Kehä I:n liikenteen ohjaaminen maan alle sekä hyvin suunniteltu alueen täydennysrakentaminen mahdollistavat koko Itäkeskuksen alueen kehittymisen toimivana kokonaisuutena. Ratkaisulla varmistetaan myös jalankulkuyhteyksien, liikuntarajoitteisten ihmisten ja pyöräilijöiden hyvät kulkuyhteydet joustavasti ja viihtyisästi kaikkien aluekeskuksen osien välillä. - Tunnelin toteuttaminen Kehä I:lle ei onnistu Kehä I:n alitse kulkevan metron takia. Itäkeskusta kehitetään nimenomaan kokonaisuutena, johon myös liittymäalue kuuluu. Kaikki liikkujat otetaan ratkaisuissa huomioon. Ympäristö Meluhaittojen pitämiseksi kurissa siltoja tulee rakentaa minimaalisesti. Tunnelit ovat hyvä vaihtoehto. - Meluvaikutukset on otettu huomioon meluesteiden mitoituksessa. Molemmissa suunnitelmavaihtoehdoissa suunnitelluin melunsuojauksin päästään samaan melunsuojaustasoon. "Ramppi"-vaihtoehdossa tarvitaan noin 300 metriä enemmän meluesteitä kuin "Kaukalo"- vaihtoehdossa. Meluvallit eivät aina ole kovin kaunista katseltavaa, siksi liikenne on hyvä sijoittaa mahdollisuuksien mukaan maan sisään. - Meluvalleja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ei todennäköisesti tehdä. Meluesteet toteutetaan luultavimmin meluseininä ja/tai melukaiteina. Meluesteiden ulkonäköön voidaan vaikuttaa tulevissa suunnitteluvaiheissa. Liikennemelun vaimennukseen ja liittymäalueen visuaaliseen ilmeeseen (design) on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvällä viher/maisema- ja valaistussuunnittelulla kohotetaan ilman kustannuksia Itäkeskuksen nyt varsin huonoa imagoa. - Melunsuojaus ja visuaaliset ratkaisut suunnitellaan vielä tarkemmin jatkosuunnittelussa. Yleensä korkealaatuiset materiaali- ja muut valinnat tarkoittavat korkeampia kustannuksia. Melusaaste on kaukalovaihtoehdossa pienempi kuin ramppivaihtoehdossa. - On totta, että "Ramppi"-vaihtoehdossa tarvitaan noin 300 metriä enemmän meluesteitä kuin "Kaukalo"-vaihtoehdossa. Molemmissa vaihtoehdoissa päästään kuitenkin samaan melunsuojaustasoon toteuttamalla suunnitellut meluesteet. Autoliikenne Liikenteen pääsuunnat eivät saisi olla risteyksessä liikennevalo-ohjattuja.

4 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 4 (8) - Kaupunkialueelle suunniteltaessa ei voida tavoitella täydellisen sujuvaa liikennettä, ja liittymässä hyväksytään viivytykset ruuhka-aikana. Tavoitteena on tälläkin liittymäalueella korkeintaan kohtalainen sujuvuus tulevaisuuden kasvavilla liikennemäärillä. Liikenteen ohjaamiseksi esim. Vuosaaren satamasta pitää käyttää "ohjattuja pakkokeinoja" kuten myös muualla. - Tässä suunnitelmassa pysytään suunnittelualueella. "Pakkokeinojen" toimivuus ja vaikutukset ovat kyseenalaiset. Tehokas julkinen liikenne (=metro) pienentää liikenteen määrää. - Ilman metroa liikennemäärät olisivat varmasti suuremmat. Liikennemäärä tulee väistämättä kasvamaan uuden maankäytön seurauksena, vaikka joukkoliikenteen kulkutapaosuutta onnistuttaisiin kasvattamaan. Liikenneturvallisuuden parantamisen ja liikenteen sujumisen kannalta on välttämätöntä tehdä risteyksestä mahdollisimman nopeasti eritasoristeys. - Juuri nämä ovat tärkeimmät perustelut liittymän parantamiseksi. Ilman parantamistoimia liittymästä aiheutuvien viivytysten on arvioitu kasvavan noin neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä ja yli 50 % vuoteen 2035 mennessä, vaikka liikennettä hakeutuu muille reiteille ruuhkautumisen seurauksena. Eritasoliittymän on lisäksi arvioitu vähentävän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia noin kaksi vuodessa. Kaukalo-vaihtoehto on liikenteellisesti toimiva. - "Kaukalo"-vaihtoehdosta laskettujen aikahyötyjen perusteella ratkaisu on toimiva. Ajoyhteyksien muuttuminen nykyisestä aiheuttaa kuitenkin sekavampia liikennejärjestelyjä kuin "Ramppi"-vaihtoehdossa. Laajaa risteysaluetta on jäsennettävä ja selkeytettävä. Nykyään on liian paljon kaistanvaihtoja lyhyellä ajomatkalla. - Ratkaisut selkeytyvät nykyisestä suurelta osin siitä syystä, että Kehä I ylittää Turunlinnantien/Vanhanlinnantien sillalla molemmissa vaihtoehdoissa. Kehä I:llä on oltava kaksi Myllypuron suunnasta Meripellontielle suuntautuvaa kaistaa siten, että ne alkavat jo ennen Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien risteystä ja jatkuvat ilman kaistanvaihtoja Meripellontielle. - "Ramppi"-vaihtoehdossa näin on esitetty. "Kaukalo"-vaihtoehdossa tämä on vaikeampaa, koska siinä Turunlinnantien liittymän ylittävää siltaa käyttävät sekä Kehältä Itäväylälle kääntyvät että Meripellontielle jatkavat ajoneuvot. Liikennemäärät jakaantuvat ennusteen mukaan niin, että aamuruuhkassa Kehältä kääntyy enemmän autoja keskustan suuntaan kuin Meripellontielle. Iltaruuhkassa tilanne on toisinpäin. Toimivuustarkasteluja ja suunnitteluratkaisuja tarkennetaan vielä. Meripellontieltä keskustan suuntaan on oltava oma ja riittävän pitkä kiihdytyskaista Itäväylälle tultaessa. Sitä ei saa yhdistää Kehä I:ltä keskustaan kääntyvän liikenteen ramppiin. - Meripellontieltä tulee Itäväylälle keskustaan kääntyvä kaista, joka jatkuu omana kaistanaan. Meripellontielle tulee tehdä ryhmittymiskaista Itäväylälle itään kääntyvälle liikenteelle. Sillä vähennettäisiin Puotilan asuntokatujen, kuten Puotilantie ja Rusthollarintie, kautta tapahtuvaa "oikaisuliikennettä".

5 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 5 (8) - Kyseisessä kohdassa on nykyisin oikealle kääntyvä kaista. Kaista on tarkoitus säilyttää myös uusissa järjestelyissä. Prisman asiakkaista pääosa liikkuu henkilöautoilla. Kaikki nykyiset ajoyhteydet Prismaan tulee säilyttää. Suunnitelmissa on huomioitava voimassaoleviin asemakaavoihin sisältyvät varaukset tunneli- ja siltayhteyksistä Prismakeskuksen ja Itäkeskuksen kiinteistöjen välillä. Kaukalovaihtoehdossa Prisman asiakkaiden on huomattavasti vaikeampi saavuttaa Prisma ajoneuvolla nykytilanteeseen verrattuna tai mitä on ramppivaihtoehdossa suunniteltu. Asiakasliikenne on kaukalovaihtoehdossa suunniteltu siten, että pienien katujen liikennemäärät kasvavat merkittävästi. Tämä aiheuttaa kauppakiinteistöjen liittymiin nykytilanteeseen verrattuna lisää ruuhkia. Kaukalovaihtoehto on suunniteltu läpiajavan työmatkaliikenteen ehdoilla, paikallisen itä-helsinkiläisen arki- ja viikonloppuasioinnin kustannuksella. Lännestä ja Vuosaaresta saapuvat joutuvat kiertämään Turunlinnantien, Itäkadun tai Visbynkadun kautta, kun Kehä I:n ja Turunlinnantien/Vanhanlinnantien risteyksestä kääntyminen ei ole enää mahdollista. Autoilijan on vaikea hahmottaa liittymäalueen katu- ja tiejärjestelyt. Ramppivaihtoehdossa nykyiset ajoyhteydet Prismaan ja muihin kauppakiinteistöihin säilyvät lähes nykyisellään. Ratkaisussa asiakasliikenne jopa helpottuu nykytilanteeseen verrattuna, kun läpiajava työmatkaliikenne on osittain sillalla. Asiakkaan on helpompi hahmottaa liikennejärjestelyt: "kun pysyn maanpinnalla, olen asiointitasolla, ja jos ajan ramppia ylös, pääsen risteysalueen ohi helposti." - Asemakaavavaraukset Prisman ja Itäkeskuksen välisistä tunneli- ja siltayhteyksistä on huomioitu suunnitelmissa. "Kaukalo"-vaihtoehdossa ajoyhteydet Prisman pysäköintihallin ylätasolle (Vanhanlinnantie) ovat monimutkaisemmat kuin "Ramppi"-vaihtoehdossa. Yhteys Vuosaaren suunnasta kulkisi Kauppakartanonkadun ja Visbynkadun sillan kautta. Yhteys pysäköintihallin alatasolle säilyy kuitenkin Brahelinnantien kautta myös "Kaukalo" -vaihtoehdossa tultaessa etelästä tai lännestä. "Ramppi"-vaihtoehdossa ajoyhteydet säilyvät ennallaan. Kiinteistö Oy Helsingin Vanhanlinnantie 3 on kaukalo-vaihtoehdossa vaikeampi saavuttaa ajoneuvolla kuin nykytilanteessa. Liikenteen sujuvuus on huomattavasti heikompi kaukalovaihtoehdossa kuin ramppi-vaihtoehdossa. Liikennejärjestelyt ovat myös huonosti käyttäjien hahmotettavissa. Kaukalo-vaihtoehdossa myös menestyvän liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuudet kiinteistössä huononevat nykytilanteeseen nähden ja kiinteistön arvo laskee. Ramppi-vaihtoehdossa ajoyhteydet kiinteistölle säilyvät lähes nykyisellään. Liikenteen sujuvuus on huomattavasti parempi kuin kaukalovaihtoehdossa. Liikennejärjestelyt ovat helpommin hahmotettavissa, eivätkä liiketoiminnan menestymismahdollisuudet huonone. Suunnittelua tulee jatkaa Ramppi-vaihtoehdon pohjalta. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida asemakaavan mukaiset mahdolliset yhteydet (jalankulkusilta, tunneliyhteys) Kiinteistö Oy Helsingin Vanhanlinnantie 3:n ja Kauppakeskus Itäkeskuksen välillä. - Liikenteelle aiheutuvat viivytykset ovat itse asiassa koko liittymäalue huomioiden hieman pienemmät "Kaukalo"-vaihtoehdossa kuin "Ramppi"-vaihtoehdossa. "Kaukalo"- vaihtoehdossa ajoyhteydet Prisman pysäköintihallin ylätasolle (Vanhanlinnantie) ovat monimutkaisemmat kuin "Ramppi"-vaihtoehdossa. Yhteys Vuosaaren suunnasta kulkisi Kauppakartanonkadun ja Visbynkadun sillan kautta. Yhteys pysäköintihallin alatasolle säilyy kuitenkin Brahelinnantien kautta myös "Kaukalo" -vaihtoehdossa tultaessa etelästä tai lännestä. "Ramppi"-vaihtoehdossa ajoyhteydet säilyvät ennallaan. Asemakaavavaraukset Prisman ja Itäkeskuksen välisistä tunneli- ja siltayhteyksistä on huomioitu suunnitelmissa.

6 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 6 (8) Kehä I:n ja Itäväylän liittymä on kauppakeskus Itäkeskukselle erittäin tärkeä ja liittymän parantaminen on lähtökohtaisesti hyvin myönteistä. Samalla kun liittymää parannetaan, tulee huolehtia siitä, että autolla asioivien asiakkaiden reitti Itiksen pysäköintilaitoksiin on selkeä, nopea, turvallinen ja havainnollinen. Kaukalo on Itiksen kannalta jossain määrin ongelmallinen: Itiksen saavutettavuus Itäväylää pitkin etenkin idästä saapuville heikkenee, kun ajoyhteys kiertää melko pitkiä reittejä katuverkon kautta (Brahelinnantie-Turunlinnantie tai Meripellontie-Kauppakartanonkatu-Visbynkatu). Keskustan suunnasta reitti Itäväylä-Kehä I-Itäkatu ei ole myöskään mahdollinen. Ensisijainen reitti keskustan suunnasta on kuitenkin Marjaniemen liittymän kautta, mihin Kaukalo-vaihtoehdolla ei ole vaikutusta. Tulevaisuudessa ehkä rakennettavan Gotlanninkadun kautta Visbynkadun sillalle ja edelleen Itäkadulle syntyy keskustan suunnasta toinen ajoreitti, mitä pidämme myönteisenä mahdollisuutena. Kaukalo-versioon liittyy Visbynkadun sillan aiheuttama Itäkadun tasauksen nosto. Jos tasaus nousee merkittävästi, sillä voi olla haitallista vaikutusta Itiksen keskimmäisen osan huoltoliikenteen sisäänajoon. Vaihtoehdoista Ramppi on Itiksen saavutettavuuden kannalta ongelmaton. Nykyiset ajoreitit säilyvät sellaisinaan, ja kun Itäväylä-Kehä I -liikenne nostetaan Itäkadun ja Turunlinnantien katutasojen yläpuolelle sillalle, paranee Itikseen johtavien reittien tilanne selvästi. - "Kaukalo"-vaihtoehdossa Itäväylää idästä tuleville luontevin reitti Itikseen on Brahelinnantien ja Vanhanlinnantien kautta. Meripellontien suunnasta ajoyhteys muuttuu eniten nykyisestä, kun Kehä I:ltä yhteys Itäkadulle poistuu. Itiksen pysäköintiin ajetaan tällöin Kauppakartanonkadun ja Visbynkadun sillan kautta, mikä kasvattaa liikennemääriä näillä kaduilla. "Kaukalo"- vaihtoehdossa Visbynkadun sillan aiheuttama Itäkadun tasauksen nosto on otettu huomioon. Ajoyhteydet mm. Itiksen huoltoliikenteelle varmistetaan kuitenkin vielä tarkemmassa suunnittelussa. "Ramppi"-vaihtoehdossa Itiksen ajoyhteydet säilyvät ennallaan. Vilkkaan risteysalueen liikennejärjestelyt vaativat liikenteen sujumisen kannalta ehdottomasti eritasoratkaisun. Kaukalo-vaihtoehdon liikenteen välityskyky on hyvä. - Ilman parantamistoimia liittymästä aiheutuvien viivytysten on arvioitu kasvavan noin neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä ja yli 50 % vuoteen 2035 mennessä, vaikka liikennettä hakeutuu muille reiteille ruuhkautumisen seurauksena. "Kaukalo"-vaihtoehdosta liikenteelle aiheutuvat viivytykset ovat hieman pienemmät kuin "Ramppi"-vaihtoehdossa. Vastustamme voimakkaasti "Kaukalo" vaihtoehtoa, sillä siinä vaihtoehdossa Visbynkatua jatkettaisiin sillalla pohjoiseen Itäväylän yli. Tämä silta sulkee pohjoispään sisäänajon tontille. Toyota Autotalon huoltokorjaamon sisäänajo sekä pääosa parkkialueista sijaitsee juuri tuolla pohjoispäässä, joten autotalon ympäri tapahtuva liikenne kasvaisi huomattavasti ja vaikeuttaisi toimintaamme. Kannatamme siis "Ramppi" vaihtoehtoa ainoana mahdollisena ratkaisuna toimintamme kannalta. - On totta, että sisäänajon järjestäminen on Visbynkadun sillan takia hankalampaa. Asiaa kuitenkin selvitetään lisää, jos "Kaukalo"-vaihtoehto valitaan jatkosuunnitteluun. Itäväylän ja Kehä I:n risteys on seudun liikenteen vilkkaimpia risteyksiä. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen kannalta on välttämätöntä toteuttaa kokonaisuus eritasoristeyksenä, viedä osa liikenteestä maan alle - kuiluun tai tunneliin ja toteuttaa osa risteyksestä erilaisia siltavaihtoehtoja hyväksikäyttäen. - Juuri nämä ovat tärkeimmät perustelut liittymän parantamiseksi. Ilman parantamistoimia liittymästä aiheutuvien viivytysten on arvioitu kasvavan noin neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä ja yli 50 % vuoteen 2035 mennessä, vaikka liikennettä hakeutuu muille reiteille ruuhkautumisen seurauksena. Eritasoliittymän on lisäksi arvioitu vähentävän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia noin kaksi vuodessa.

7 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 7 (8) Tärkeää on, että liikennejärjestelyt estävät turhan läpiajoliikenteen alueella. - Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa pääsuunnille riittävän sujuvat järjestelyt, jotta läpiajoliikennettä ei siirtyisi alempaan katuverkkoon. Kaukalo-vaihtoehdon jatkosuunnittelua varten ehdotamme selvitettäväksi: Brahelinnantien leventämistä ajoneuvoliikenteen ruuhkautumisen estämiseksi. Brahelinnantien leventämiselle ei nähdä olevan tarvetta. Brahelinnantieltä vasemmalle Prismaan kääntyvän kaistan pidentämistä tulee harkita, jos liikenne sitä kautta lisääntyy. Poistumisrampin rakentamista Kehä I:lle Prisman kohdalle etelän suunnasta tulevaa, Vanhanlinnantielle kääntyvää ajoneuvoliikennettä varten. Vanhanlinnantielle etelästä tai lännestä suuntautuva liikenne voi käyttää Brahelinnantien liittymää "Kaukalo"-vaihtoehdossa. Nykyisin Vanhanlinnantielle kääntyviä ajoneuvoja on iltahuipputunnissa n. 70, joka on erittäin vähän. Vanhanlinnantietä ja Turunlinnantietä ahtauttavan idänsuunnan raitioliikenteen tilavarauksen uudelleensuunnittelua tai poistamista. Raide-Jokerin jatkeen tilavaraus säilytetään Turunlinnantiellä ja Vanhanlinnantiellä toistaiseksi. Suunnitelmien laatimisessa pitää hyväksyä, ettei kaikkia haittoja pystytä täysin poistamaan. - Kaupunkialueelle suunniteltaessa ei voida tavoitella täydellisen sujuvaa liikennettä, ja liittymässä hyväksytään viivytykset ruuhka-aikana. Tavoitteena on tälläkin liittymäalueella korkeintaan kohtalainen sujuvuus tulevaisuuden kasvavilla liikennemäärillä. Jalankulku ja pyöräily Jalan liikkuvien ja pyöräillen kulkevien liikkumisen helppous ja turvallisuus on elintärkeää. - Yhteydet säilyvät lähes ennallaan. Meripellontien ali on molemmissa suunnitelmavaihtoehdoissa esitetty kävelijöille ja pyöräilijöille alikulku. Kun toteutetaan eritasoliittymä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden sekä autojen risteämiset tasossa vähenevät, mikä parantaa turvallisuutta. On tärkeää huolehtia jalankulkuyhteyksien toimivuudesta joustavasti ja viihtyisästi kaikkien aluekeskuksen osien välillä sekä risteyksen rakentamisen aikana että hankkeen toteuduttua. Kevyen liikenteen suunnitteluun tulee vielä löytää parempia ratkaisuja. Esimerkiksi Itäväylän ja Kehä I:n ylittäviä kevyen liikenteen siltaratkaisuja tulee tutkia. Ne ovat autoliikennettä kevyempiä ja olisivat hyvällä suunnittelulla suorastaan design-aiheita (vrt Laaksoon juuri valmistunut silta). - Voimassa olevassa asemakaavassa on varauduttu Itäkeskuksen ja Prisman yhdistävään siltaan. Tämä on huomioitu suunnitelmissa. "Kaukalo"-vaihtoehdossa on Itäväylän ylittävä Visbynkadun silta, joka on uusi yhteys myös jalankululle ja pyöräilylle. Lisäksi Itäväylän päälle on suunniteltu kansiratkaisua, joka yhdistäisi Itäväylän molemmat puolet riippumatta liittymään toteutettavasta vaihtoehdosta. Kummassakin vaihtoehdossa on poistettu kevyenliikenteen ylitys Brahelinnantieltä Itäväylän yli. Tämä yhteys tulee säilyttää, jotta luonteva reitti Puotilaan säilyy. - Molemmissa vaihtoehdoissa perustelu ylityksen poistamiselle on sama: Itäväylän itään menevä suunta ohjataan valoliittymän ohi, jotta suunta ei ruuhkaudu. Erityisesti "Kaukalo"- vaihtoehdossa jonojen ulottuminen Kehän alittavaan tunneliin olisi turvallisuusriski.

8 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 8 (8) Kustannukset Kustannukset eivät saa olla ensisijainen päätöskriteeri (esim. länsimetro, citytunneli ovat melko arvokkaita hankkeita). - "Ramppi" on halvempi, kustannustehokkaampi ja liikenteellisesti selkeämpi vaihtoehto. "Kaukalo" on taas kaupunkikuvan kannalta korkealaatuisempi vaihtoehto. Myös liikenteelle aiheutuvat viivytykset ovat "Kaukalo"-vaihtoehdossa hieman pienemmät kuin "Ramppi"- vaihtoehdossa. Kaikkia vaikutuksia on pyritty arvioimaan tasavertaisesti. Yli sukupolvien vaikutuksiltaan ulottuvassa ratkaisussa eri vaihtoehtojen kustannukset eivät saa olla tärkein peruste. - Kts. edellinen vastaus. Helsingin kaupungin ja valtion on osallistuttava yhtä suurilla osuuksilla kaupunkiympäristön kannalta parhaan risteysvaihtoehdon rahoitukseen. Valtion haluttomuus vastata rahoitusosuudestaan ei saa olla peruste valita kaupunkiympäristön kannalta kyseenalaista suunnitteluvaihtoehtoa. - Valtion rahoitusosuus on ratkaisematta. Sekä valtion että kaupungin väyläinvestointeihin käytettävissä olevat rahat ovat vähissä, joten hankkeen toteutumisen kannalta kustannukset ja niiden jakautuminen ovat tärkeä asia. Kaukalo-vaihtoehto päihittää kustannuksiltaan aiemmin esitetyt silta-vaihtoehdot. Kaukalovaihtoehdon käyttö-, huolto- ja kunnostuskustannukset ovat pitkällä tähtäimellä edullisemmat kuin ramppivaihtoehdon. - Yleisesti ottaen tunneleiden vuosittaiset hoito- ja ylläpitokustannukset ovat selvästi suuremmat kuin siltojen. Kustannuksiin vaikuttaa erityisesti tunnelissa tarvittavan tekniikan määrä. Kustannustehokkuuden parantamista selvitetään, jos "Kaukalo" valitaan jatkosuunnitteluun. Rakentaminen Mistä työmaan aikainen Kehä I:ltä Itäväylälle suuntautuva liikenne tai päinvastoin ohjataan? Vaikka nykyisen väylän kohdalle jäisikin työmaa-aikaisia väliaikaiskaistoja, niin on huomattava että todennäköisesti niiden välityskyky ei ole kuin murto-osa nykyisestä ja autoilijat alkavat etsimään mitä tahansa muita reittejä. Niihin on varauduttava jopa estämällä liikenne ei-toivotuille reiteille, esim. asuntokaduille. - Työn aikaisia liikennejärjestelyjä ei ole suunniteltu vielä tähän vaiheeseen. Ne suunnitellaan sellaisiksi, että liikenteen ei tarvitsisi kiertää alempaa katuverkkoa pitkin. Rakentaminen kuitenkin aiheuttaa varmasti liikenteelle haittaa pitkäksi aikaa.