KEHÄ I:N JA ITÄ- VÄYLÄN ERI- TASOLIITTYMÄN YLEISSUUNNITTELU MELUTARKASTELUT

Transkriptio

1 KEHÄ I:N JA ITÄ- VÄYLÄN ERI- TASOLIITTYMÄN YLEISSUUNNITTELU MELUTARKASTELUT

2

3 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot Sovellettavat ympäristömelun ohjearvot Laskentamenetelmä Maankäyttö Liikenne 4 3. Tulokset Tilanne nykyisin liikennejärjestelyin Melutilanne eri vaihtoehdoissa suunnitelmien mukaisin meluestein Asuinrakennusten julkisivut suunnitelmien mukaisin meluestein Melusuojaustarve eri vaihtoehdoissa 6 4. yhteenveto 7 LIITTEET LS LS LS LS LS LS a) Nykytilanne (2011) b) Ennustetilanne 2035 ilman uusia meluesteitä (Ve0+) a) "Kaukalo" b) "Ramppi" a) Siltavaihtoehto b) Tunnelivaihtoehto a) Yhdistelmävaihtoehto b) Nykyliikenne (KAVL 2011) ja liikenne-ennusteet (KAVL 2035) Eri suunnitelmavaihtoehdot; Poikkileikkaus A:A kaakosta Rusthollinpolku 2-4 kohdalla Eri suunnitelmavaihtoehdot; Poikkileikkaus : (Prisma/ Rusthollarinkuja 8) lounaasta RAMOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

4 3 KEHÄ I:N JA N ERITASOLIIT- TYMÄN YLEISSUUNNITTELU MELUTARKASTELUT 1. YLEISTÄ Kehä I:n ja n liittymäalueella on käynnissä maantienlain mukaisen yleissuunnitelman laadinta. Yleissuunnittelu on edennyt vaiheeseen missä aiemmin vertailluista vaihtoehdoista - siltavaihtoehto, tunnelivaihtoehto ja yhdistelmävaihtoehto on kehitetty uudet vaihtoehdot Kaukalo ja Ramppi. Tässä selvityksessä on tehty melutarkastelut näille uusille vaihtoehdoille. Koska laadittujen uusien liikenne-ennusteiden ero aiempiin on merkittävä, on vastaavat tarkastelut tehty vaihtoehtojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi nyt myös aiemmille suunnitelmavaihtoehdoille näillä uusilla liikenne-ennusteilla. Suunnitteluhanke tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Hankkeessa on keskeisesti mukana myös Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Hanketta vetää Jukka Peura Uudenmaan ELY-keskuksesta, Kaupunkisuunnittelukeskuksessa hankkeesta vastaa Katariina aarman. Suunnittelukonsulttina hankkeessa toimii Ramboll Finland Oy, projektipäällikkönä Pekka Kuorikoski. Melutarkastelut on tehnyt Rambollissa meluasiantuntijana työskentelevä Olli-Matti Luhtinen. 2. MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Sovellettavat ympäristömelun ohjearvot Melutilanteen arvioinnin lähtökohtana on Valtioneuvoston päätös (993/92), jossa on esitetty melutason ohjearvot pitkän ajan ekvivalenttitasoina. Asuinalueilla sekä hoito- ja opetuslaitoksia palvelevilla alueilla päiväajan (7-22) keskiäänitaso ei saisi ylittää 55 d eikä yöaikaan (22-7) 50 d. Uusilla asuinalueilla yöohjearvo on 45 d. Tässä hankkeessa ei toteuteta uusia asuinalueita. Sisämelun vastaavat ohjearvot päivällä ja yöllä ovat 35 d ja 30 d. Rakennetuilla kaupunkialueilla käytäntönä väyläsuunnittelussa on ollut, että väylään liittyvin meluestein suojataan ulkooleskelualueet ja rakennusten yläkerrosten meluntorjunta hoidetaan rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyttä koskevin asemakaavamääräyksin. Koska tässä hankkeessa tuodaan joissakin vaihtoehdoissa liikenneväylä silloilla korkeammalle nykyisten rakennusten julkisivujen eteen, on meluesteitä nyt poikkeuksellisesti sijoitettu myös näiden kiinteistöjen julkisivujen suojaamiseksi. Yöajan tieliikennemelu on tässä kohteessa 7-8 d alempi kuin päivällä. Em. yöohjearvot ovat 5 d päiväohjearvoja alemmat. Tällöin ei yöajan melutasoja ole tarpeen esittää, koska yöohjearvo toteutuu päiväohjearvon toteutuessa. Kustannuksiltaan ja mitoitukseltaan kohtuuttomien meluesteratkaisujen välttämiseksi on nyt myös sovellettu Valtioneuvoston uudempaa periaatepäätöstä meluntorjunnasta ( ). Siinä on todettu, että mikäli ohjearvojen mukaisiin melutasoihin ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista päästä, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. 2.2 Laskentamenetelmä Selvityskohteen melutilanne kartoitettiin laskennallisesti 3d-maastomalliin perustuvalla Soundplan melulaskentaohjelmalla. Laskennassa sovellettiin pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Tarkastelut tehtiin nykytilanteessa sekä vuoden 2035 ennustetilanteessa. Melutasot laskettiin ulkoalueiden melutilanteen arvioimiseksi 2 m korkeudelle maanpinnasta. Lisäksi laskettiin melutasot poikkileikkauksissa niissä kohdissa, joissa suunnitelmavaihtoehtoihin sisältyy silto- RAMOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

5 4 ja nykyisten asuinrakennusten julkisivujen edessä. Melulähteet huomioitiin tässä kaupunkiympäristössä riittävällä 800 m laskentasäteellä. Laskennan ruutukokona oli 6 m x 6 m. Laskennassa huomioitiin äänen 2. kertaluokan heijastukset. Uudet meluesteet on mallinnettu absorboivina (ääntä imevinä). 2.3 Maankäyttö Aiemmissa ennustetilanteen tarkasteluissa oli n kattaminen toteutettu ns. Ameebavaihtoehdon mukaisesti. Kattamissuunnitelma ja muu tuleva maankäyttö ovat kuitenkin muuttumassa suunnitelmien ollen edelleen kesken. Siten tarkastelut on tehty nykyiselle maankäytölle, Citymarketin laajennus kuitenkin huomioiden. Näin voidaan nyt arvioida meluvaikutuksia tilanteessa, jossa liittymän parantaminen toteutettaisiin ennen n kattamista. 2.4 Liikenne Melulähteinä huomioitiin suunnittelun kohteena olevat pääväylät ramppeineen sekä Itäkadun itäpää. Nykyliikennemäärät (2011) saatiin Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirastosta. Työn yhteydessä laadittiin HSL:n Helsingin seudun ennustemalliin (2011) perustuvat uudet liikenne-ennusteet vuodelle 2035 kaikille suunnitelmavaihtoehdoille sekä vaihtoehdolle jossa tiejärjestelyt jäisivät nykyiselleen (Ve0+). Liikennemäärät uudessa ennusteessa ovat selvästi suuremmat kuin aiemmissa tarkasteluissa käytetyissä ennusteissa vuodelle 2030, jotka perustuivat YTV:n 90-luvun ennustemalliin. Liikenne-ennustetta on käsitelty tarkemmin erillisessä muistiossa. Melulaskennoissa käytetyt liikennemäärät on esitetty liitekuvassa LS-04-4b. Raskaan liikenteen osuutena käytettiin nykyisiä jakautumia (6,5 7,5 %), päiväajan (7-22) osuutena liikenteestä oli 90 %. Suunnitelluissa uusissa tunneleissa ja kaukaloissa sekä silloilla nopeusrajoitus on 60 km/h, muutoin nopeusrajoitukset säilyvät nykyisinä. Kehä I nopeusrajoitus muuttuu pohjoiseen mentäessä 70 km/h kaikissa vaihtoehdoissa samassa kohtaa kuin nykyisin. Liikenne-ennusteissa ei kokonaisuudessaan ole melun kannalta merkittäviä eroja eri vaihtoehtojen välillä. Eroja melutilanteessa syntyy siitä, että vaihtoehtojen välillä on eroja siinä, kuinka liikenne eri kohdissa jakautuu maantasoon, silloille sekä kaukaloihin ja tunneleihin. 3. TULOKSET 3.1 Tilanne nykyisin liikennejärjestelyin Melutilanne nykytilanteessa ja vuoden 2035 ennustetilanteessa nykyisin liikennejärjestelyin (Ve0+) on esitetty liitteen LS kuvissa a ja b. Ero nyky- ja 2035 tilanteen välillä johtuu ainoastaan liikenteen kasvusta. Kehä I suunnassa liikenteen kasvu on vähäisintä, samoin muutos melutasossa. Myös Meripellontien suunnassa liikenteen ja melutasojen kasvu on vähäinen. n liikenne kasvaa voimakkaammin, joten myös melu lisääntyy nykytilanteesta vuoteen 2035 selvemmin. Meluohjearvot ylittyvät suunnittelualueella selvimmin Kehä I itäpuolella Vartiokylässä, samoin ne ylittyvät liittymän kaakkoispuolella n eteläpuolella ja Meripellontien suunnassa lähinnä tietä olevilla asuinkiinteistöillä sekä puistoalueilla. Kehä I länsipuolella on Puotinharjun kohdalla nykyinen melueste, joka suojaa aluetta melulta. Puotinharjun pohjoisosiin tulee melua esteen pohjoispuolelta. Melu tulee suunnittelualueen ulkopuolelta, eikä näissä tarkasteluissa ole esitetty toimenpiteitä tältä osin. Lännen suunnassa ei suunnittelualueella ole melusta häiriintyviä kohteita n läheisyydessä. 3.2 Melutilanne eri vaihtoehdoissa suunnitelmien mukaisin meluestein Melutilanteet on esitetty liitteissä LS LS Kaikissa vaihtoehdoissa on pyritty mahdollisuuksien mukaan samaan melusuojaustasoon Kaikilta osin ei ollut mahdollista millään kohtuullisin toimenpitein toteutettavissa olevilla meluesteillä päästä alle päiväajan 55 d ohjearvon. Tällöin on sovellettu Valtioneuvoston uudempaa periaatepäätöstä (kohta 2.1) ja asetettu tavoitteeksi, ettei melutaso ylitä 60 d RAMOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

6 5 a) Kehä I, Vartiokylä Kaikissa vaihtoehdoissa samankaltainen, liitteissä esitetty melusuojausratkaisu. Kaikissa vaihtoehdoissa päästään suunnilleen samaan melusuojaustasoon. Melutaso alenee pahimmilla melualueilla jopa yli 10 d. 60 d ei ylity kuin ainoastaan pienellä alueella pohjoispäässä suunnittelualueen ulkopuolelta viistosti tulevan melun takia. Tämäkin melu voidaan torjua laajentamalla suunnittelualuetta ja meluntorjuntaa hieman pohjoiseen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. b) Liittymän kaakkoisnurkka, Suunnitelmavaihtoehtojen melusuojausratkaisuissa on eroja sen mukaan, miten liikenne sijoittuu silloille, kaukaloihin ja tunneleihin, tai nykyiseen maantasoon. Kaikissa vaihtoehdoissa on n eteläpuolella nykyisestä meluesteestä itään jatkuva, useissa aiemmissa suunnitelmissa (mm. Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma ) ollut melueste. Tunnelivaihtoehdossa ei ole tarpeen toteuttaa tälle alueelle muita meluesteitä. Melutilanne on silti suunnilleen sama kuin muissa vaihtoehdoissa. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa on liittymän kaakkoisnurkassa asemakaavan mukainen melusuojaus. Meluesteiden toteutus vaihtelee hieman kevyenliikenteen väylien sijoittumisen mukaan eri vaihtoehdoissa. Ramppivaihtoehdossa täytyy sijoittaa melueste myös liittymästä itään jatkuvalle sillalle, siltavaihtoehdossa liittymän sillalle sen itäreunaan. Kummassakin vaihtoehdossa täytyy myös korottaa Prismaa vastapäätä olevaa nykyistä meluestettä. Siltavaihtoehdossa korotustarve on pienempi. Kaukalo- ja yhdistelmävaihtoehdoissa tilanne on melko samanlainen. Yhdistelmävaihtoehdossa melua lisää hieman Kehän suuntainen silta, ei kuitenkaan niin paljoa, että se edellyttäisi meluesteitä. Melusuojausratkaisuilla saavutetaan hyvä tilanne kaikissa vaihtoehdoissa asuinkiinteistöillä ja päiväkodin alueella. c) Meripellontien ympäristö Tunnelivaihtoehdossa on aiempien suunnitelmien mukaisesti sijoitettu melueste ainoastaan tien länsipuolelle Kauppakartanontien eteläpuolelle, eikä muulle melusuojaukselle ole tarvetta koska osa liikenteestä kulkee tunnelissa/kaukalossa. Uusissa kaukalo- ja ramppivaihtoehdoissa on asemakaavan mukainen melusuojaus eli lisäksi meluesteet Meripellontien itäpuolella. Liikenne kulkee näissä vaihtoehdoissa nykyiseen tapaan maantasossa ja meluesteillä on melko hyvä vaikutus. Silta- ja yhdistelmävaihtoehdoissa meluesteitä joudutaan sijoittamaan myös silloille. Silloilla olevilla meluesteillä vähennetään tehokkaasti alaviistoon maantasoon pääsevää melua. 3.3 Asuinrakennusten julkisivut suunnitelmien mukaisin meluestein Tarkastelun kohteena olivat asuinrakennusten julkisivut, joiden melutilanteeseen suunnitelmaratkaisuilla on eniten vaikutusta Melutilanteet on esitetty liitteissä LS ja LS a) Rusthollinpolku 2-4, Meripellontie Kaukalo- ja ramppivaihtoehdoissa ei kaavan mukaisella meluesteellä ole alimpia kerroksia lukuun ottamatta vaikutusta melutilanteeseen julkisivulla, koska rakennus on tietä selvästi korkeammalla, ja melu pääsee suoraan esteen yli. Tunnelivaihtoehdossa ei ole tällä kohtaa meluesteitä. Melutilanne on silti parempi kuin edellisissä. Silta- ja yhdistelmävaihtoehdoissa melueste sillalla saadaan paremmin melulähteen ja julkisivun väliin joten se tehoaa paremmin. Meluesteillä alennetaan julkisivuun kohdistuvaa melua kerroksesta riippuen 3-5 d. RAMOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

7 6 Suunnitelmien mukaisten meluesteiden toteutuessa julkisivuun kohdistuisi enimmillään kerroksissa vaihtoehdosta riippuen d päiväajan keskiäänitaso. Vaadituksi äänitasoeroluvuksi tulee tällöin 32 d. Silta- ja yhdistelmävaihtoehdoissa vaatimus alemmissa kerroksissa olisi tätäkin pienempi. Meluesteiden toteutuessa ei ylimpien kerrosten parvekkeilla voida edelleenkään saavuttaa ulkomelun 55 d ohjearvoa tavallisin parvekelasituksin (äänitasoeroluku enintään 10 d) missään vaihtoehdossa (ml Ve0+), alempienkin kerrosten osalta ainoastaan silta- ja yhdistelmävaihtoehdoissa. b) Rusthollarinkuja 8, Tunneli-, yhdistelmä- ja kaukalovaihtoehdossa ei tälle kohtaa ei tule meluesteitä. Näissä vaihtoehdoissa tilanne julkisivulla on silti edelleen paras. Silta- ja ramppivaihtoehdoissa esitettävillä meluesteillä suojataan lähinnä asuinkiinteistöjen ja päiväkodin ulko-oleskelualueita. Nykyistä meluestettä korotetaan ja ramppivaihtoehdossa tulee myös sillalle melueste. Ylemmissä kerroksissa melu alenee vain noin 1 d, alemmissa kerroksissa kuitenkin jopa 5 d. Toimenpiteiden jälkeen pahimmassa, ramppivaihtoehdossa julkisivuun kohdistuisi d melu (1.-5. krs) Sisätilojen ohjearvon 35 d saavuttaminen edellyttää julkisivun äänitasoeroluvuksi tällöin d. Ve0+ vaihtoehdossa vaatimus olisi vastaavasti (1.-5. krs) d. Meluesteillä parannetaan parvekkeiden tilannetta ainoastaan siten, että ulkomelun 55 d ohjearvo tavallisin parvekelasituksin (äänitasoeroluku enintään 10 d) saavutetaan nyt myös ramppi- ja siltavaihtoehdoissa 1-2. kerroksessa. 3.4 Melusuojaustarve eri vaihtoehdoissa Taulukossa 2 on esitetty suunnitelmien mukaiset meluestemäärät (lkm, pituus, pinta-ala) eri vaihtoehdoissa. Silloille tulevat meluesteet, joiden toteuttamiskustannus on korkeampi kuin maantasoon tulevilla esteillä, on lihavoitu. Tunnelivaihtoehdossa, jossa liikenne on monin paikoin tunneleissa/kaukaloissa, meluesteitä on vähiten. Seuraavaksi vähiten meluesteitä on kaukalo- ja ramppivaihtoehdoissa, joissa ei ole siltaratkaisuja Meripellontiellä. Silta- ja yhdistelmävaihtoehdoissa siltoja on eniten, ja melua joudutaan torjumaan monissa kohdissa sekä maantasossa että silloilla, joten myös meluesteitä on näissä vaihtoehdoissa eniten. Seuraavassa taulukossa on arvioitu meluesteiden kustannukset. Oletuksena oli, että maantason meluesteiden yksikköhinta olisi 400 /m 2 ja silloilla 600 /m 2. Taulukko 1: Meluesteiden arvioidut kustannukset eri vaihtoehdoissa KAUKALO RAMPPI SILTA TUNNELI YHDISTELMÄ Kustannus k Taulukko 2: Meluesteet eri vaihtoehdoissa KAUKALO RAMPPI SILTA TUNNELI YHDISTELMÄ Este pituus ala ala ala ala pituus ala pituus m pituus m pituus m m m2 m2 m2 m2 m m2 ME ME ME ME ME ME ME ME ME ME ME ME ME YHT Lihavoitu = este on sillalla RAMOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

8 7 4. YHTEENVETO Kaikkiin suunnitelmavaihtoehtoihin on suunniteltu melusuojausratkaisut, joilla saavutetaan suunnittelualueen melusta häiriintyvissä kohteissa samanlainen, hyväksyttävä melutilanne. Kun suunnitelmien mukainen melusuojaus on toteutettu, ei melutilanteessa ole käytännössä eroja vaihtoehtojen välillä. Eroja syntyy lähinnä tarvittavien meluesteiden määrässä ja kustannuksissa. 1. Kaukalo : Osa liikenteestä kulkee tunneleissa ja kaukaloissa, joista melu ei leviä laajasti ympäristöön. Meluesteitä tarvitaan toiseksi vähiten. meluesteitä tarvitaan 1500 m kustannusarvio 2,8 M 2. Ramppi : Liittymästä itään osa liikenteestä kulkee myös sillalla, jolloin melusuojausta tarvitaan sekä maantasossa että silloilla. meluesteitä tarvitaan 1800 m kustannusarvio 3,3 M 3. Siltavaihtoehto: Suunnitelmaan ei sisälly tunneleita tai kaukaloita, jotka vähentäisivät melun leviämistä. Meluesteitä tarvitaan sekä silloille että maantasoon. meluesteitä tarvitaan 2500 m kustannusarvio 4,5 M 4. Tunnelivaihtoehto: Liikenne kulkee suurelta osin tunneleissa/kaukaloissa ja siltoja on hyvin vähän. Vähiten melusuojaustarvetta. meluesteitä tarvitaan 900 m kustannusarvio 1,8 M 5. Yhdistelmävaihtoehto: Liikenne kulkee osin kaukaloissa ja maan alla. Meripellontien silta on hieman korkeammalla kuin siltavaihtoehdossa, mikä parantaa sillan meluesteen vaikutusta asuinrakennuksen julkisivulla. meluesteitä tarvitaan 2200 m kustannusarvio 3,6 M RAMOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

9 a) Nykytilanne (2011) NYKYISET MELUESTEET b) Ennustetilanne 2035 ilman uusia meluesteitä (Ve0+) NYKYISET MELUESTEET VANHANLINNANTIE RAHELINNANTIE VANHANLINNANTIE RAHELINNANTIE TURUNLINNANTIE KEHÄ I TURUNLINNANTIE KEHÄ I ITÄKATU ASIAKKAANKATU VISYNKATU MERIPELLONTIE A A KAUPPAKARTANONKATU RUSTHOLLARINTIE ITÄKATU ASIAKKAANKATU VISYNKATU MERIPELLONTIE A A KAUPPAKARTANONKATU RUSTHOLLARINTIE Helsingin kaupunki Kehä I:n ja n eritasoliittymän yleissuunnittelu d 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Kaupunkisuunnitteluvirasto (A3) 1:5000 LS NYKYISET LIIKENNEJÄRJESTELYT Päiväajan ohjearvo 55 d asuinalueille ja hoito-/ opetuslaitoksille ylittyy keltaisesta värivyöhykkeestä alkaen *) Mikäli kohtuullisin toimenpitein ei päästä alle 55 d tason, riittää jo rakennetussa ympäristössä 60 d tason alittaminen **) *) Valtioneuvoston päätös 993/1992 **) Valtioneuvoston periaatepäätös m OML

10 a) "KAUKALO" UUDET MELUESTEET b) "RAMPPI" UUDET MELUESTEET ME 1 NYKYISET MELUESTEET ME 1 NYKYISET MELUESTEET ME 2 ME 5 ja 6 ME 2a ja b ME 9 ja 10 ME 3 ME TURUNLINNANTIE ITÄKATU ASIAKKAANKATU KEHÄ I VANHANLINNANTIE VISYNKATU ME 4 tie + 1,5 m MERIPELLONTIE RAHELINNANTIE A A KAUPPAKARTANONKATU ME 7 ja 8 tie + 2, m RUSTHOLLARINTIE ME 9 ja 10 tie + 3, m yläreuna ME 5 ME 6 ja 7 tie + 5, m yläreuna ME 11 tie + 4, m ME 4 tie + 1,5 m A A Nykyisen esteen korotus 2,5 m yläreuna ,5 ME 12 ja 13 tie + 3, m yläreuna + 8 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kehä I:n ja n eritasoliittymän yleissuunnittelu LS VAIHTOEHDOT "KAUKALO" JA "RAMPPI" Päiväajan ohjearvo 55 d asuinalueille ja hoito-/ opetuslaitoksille ylittyy keltaisesta värivyöhykkeestä alkaen *) Mikäli kohtuullisin toimenpitein ei päästä alle 55 d tason, riittää jo rakennetussa ympäristössä 60 d tason alittaminen **) d 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 *) Valtioneuvoston päätös 993/1992 **) Valtioneuvoston periaatepäätös (A3) 1: m OML

11 a) SILTAVAIHTOEHTO UUDET MELUESTEET b) TUNNELIVAIHTOEHTO UUDET MELUESTEET NYKYISET MELUESTEET NYKYISET MELUESTEET ME 1 ME 1 ME 2 ME 2 ME 5 VANHANLINNANTIE ME 3 RAHELINNANTIE ME 4 tie + 1,5 m VANHANLINNANTIE ME 3 RAHELINNANTIE TURUNLINNANTIE KEHÄ I ME 4 tie + 1,5 m TURUNLINNANTIE KEHÄ I ME 5 tie + 1,5 m ME 7 Nykyisen esteen korotus 1,5 m yläreuna ,5 ME 9 tie + 2,5 m ME 10 tie +1,25 m ITÄKATU ASIAKKAANKATU ME 11 tie + 3,5 m ME 12 tie + 2,5 m VISYNKATU MERIPELLONTIE A A KAUPPAKARTANONKATU ME 6 tie + 3,5... 4,5 m ME 13 ja 14 tie + 3, m yläreuna + 8 RUSTHOLLARINTIE ITÄKATU ASIAKKAANKATU VISYNKATU MERIPELLONTIE A A KAUPPAKARTANONKATU ME 6 tie + 3, m yläreuna + 8 RUSTHOLLARINTIE Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kehä I:n ja n eritasoliittymän yleissuunnittelu LS SILTAVAIHTOEHTO JA TUNNELIVAIHTOEHTO Päiväajan ohjearvo 55 d asuinalueille ja hoito-/ opetuslaitoksille ylittyy keltaisesta värivyöhykkeestä alkaen *) Mikäli kohtuullisin toimenpitein ei päästä alle 55 d tason, riittää jo rakennetussa ympäristössä 60 d tason alittaminen **) d 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 *) Valtioneuvoston päätös 993/1992 **) Valtioneuvoston periaatepäätös (A3) 1: m OML

12 a) YHDISTELMÄVAIHTOEHTO UUDET MELUESTEET b) NYKYLIIKENNE (KAVL 2011) JA LIIKENNE-ENNUSTEET (KAVL 2035) ME 1 ME 2 NYKYISET MELUESTEET Nykytilanne Ve0+ Kaukalo Ramppi Silta Tunneli Yhdistelmä TURUNLINNANTIE ME 7 tie + 2,5 m tie +1,25 m ITÄKATU ASIAKKAANKATU KEHÄ I ME 10 tie + 1,5 m ME 9 tie + 2 m VANHANLINNANTIE VISYNKATU ME 4 tie + 1,5 m MERIPELLONTIE ME 3 RAHELINNANTIE A A KAUPPAKARTANONKATU ME 5 ME 6a-d tie + 3,5... 4,5 m ME 11 ja 12 tie + 3, m yläreuna + 8 RUSTHOLLARINTIE Puotinharju = = = = = = = = Kehä I ITÄKESKUS = = = = = Vartiokylä = = = = = Meripellontie = = = = = = = (maantasossa + tunnelissa / kaukalossa / sillalla = yhteensä) Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kehä I:n ja n eritasoliittymän yleissuunnittelu LS YHDISTELMÄVAIHTOEHTO JA LIIKENNEMÄÄRÄT MELUTARKASTELUISSA Päiväajan ohjearvo 55 d asuinalueille ja hoito-/ opetuslaitoksille ylittyy keltaisesta värivyöhykkeestä alkaen *) Mikäli kohtuullisin toimenpitein ei päästä alle 55 d tason, riittää jo rakennetussa ympäristössä 60 d tason alittaminen **) d 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 *) Valtioneuvoston päätös 993/1992 **) Valtioneuvoston periaatepäätös (A3) 1: m OML

13 a) Nykyiset liikennejärjestelyt (Ve0+) Ajoneuvoliikenteen sijainti poikkileikkauksessa b) Vaihtoehto "Kaukalo" tie + 2, m Meripellontie Meripellontie Rusthollinpolku 2-4 Rusthollinpolku 2-4 c) Vaihtoehto "Ramppi" d) Siltavaihtoehto tie + 3,5... 4,5 m ME 9 tie +1,25 m tie + 2,5 m ME 7 tie + 3,5... 4,5 m Meripellontie Meripellontie Rusthollinpolku 2-4 Rusthollinpolku 2-4 e) Tunnelivaihtoehto f) Yhdistelmävaihtoehto tie + 2,5 m Meripellontie ME 9 tie +1,25 m Meripellontie ME 7a-d tie + 3,5... 4,5 m Rusthollinpolku 2-4 Rusthollinpolku 2-4 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kehä I:n ja n eritasoliittymän yleissuunnittelu LS ERI SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT Tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso (LAeq), poikkileikkaus A:A kaakosta Rusthollinpolku 2-4 kohdalla Vuoden 2035 ennusteliikenne, tilanne uusin meluestein (poikkileikkauksen kohdalla vaihtoehdoissa b-d ja f) d 69 < 68 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 60 <= 55 (A3) 1: m OML

14 a) Nykyiset liikennejärjestelyt (Ve0+) Ajoneuvoliikenteen sijainti poikkileikkauksessa b) Vaihtoehto "Kaukalo" PRISMA Rusthollarinkuja 8 PRISMA Rusthollarinkuja 8 Nykyinen meluaita Nykyinen meluaita c) Vaihtoehto "Ramppi" d) Siltavaihtoehto PRISMA ME 5 Nykyisen esteen korotus 2,5 m yläreuna ,5 Rusthollarinkuja 8 PRISMA ME 7 Nykyisen esteen korotus 1,5 m yläreuna ,5 Rusthollarinkuja 8 e) Tunnelivaihtoehto f) Yhdistelmävaihtoehto PRISMA Rusthollarinkuja 8 PRISMA Rusthollarinkuja 8 Nykyinen meluaita Nykyinen meluaita Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kehä I:n ja n eritasoliittymän yleissuunnittelu LS ERI SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT Tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso (LAeq), poikkileikkaus : (Prisma/ Rusthollarinkuja 8) lounaasta Vuoden 2035 ennusteliikenne, tilanne uusin meluestein (poikkileikkauksen kohdalla vaihtoehdoissa c ja d) d 69 < 68 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 60 <= 55 (A3) 1: m OML