Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä Mielipiteet

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) Mielipiteet Eritasoliittymän vaihtoehtoluonnokset olivat nähtävillä kesäkuussa Liittymäalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä lokakuussa Tämä muistio perustuu edellä mainituista tilaisuuksista annettuihin kirjallisiin sekä suullisiin mielipiteisiin. Vastineet on lisätty tekstin joukkoon kursiivilla. Yhteenvetona suurin osa mielipiteistä puoltaa Tunnelivaihtoehtoa. Yleisin perustelu on kaupunkikuva ja asumisviihtyvyys. Myös melu ja päästöt aiheuttivat huolta. Kaupunkikuva ja uusi maankäyttö Tunnelivaihtoehto on kaupunkikuvallisesti ja alueen viihtyisyyden kannalta paras vaihtoehto. Silta- ja Yhdistelmävaihtoehto ovat korkeudessaan paitsi rumia myös paikoin lähitalojen toisen kerroksen korkeudella kulkiessa todellisia maisemanpilaajia ja melulähteitä. Suunnitellut vaihtoehdot eivät sovellu alueelle. Ne leventävät ajoväylää tuoden sen liian lähelle asuinrakennuksia ja vievät maa-alaa puistolta. - Pohjoismaiden suurin kauppakeskus, Vuosaaren satama, pääkaupunkiseudun poikittaisliikenne Kehä I:llä ja Helsingin niemen syöttöliikenne Itäväylällä. Mainittujen tarpeiden yhteensovittaminen asuintoimintojen kanssa on kieltämättä haastavaa. Ehdotetulla Siltaratkaisulla Itäkeskus hajotetaan toiminnallisesti eri saarekkeisiin ja vaikeutetaan kevyen liikenteen sujuvuutta. Tunnelivaihtoehto ei jaa Itäkeskusta kahtia kuten Silta ja Yhdistelmä. - Sillan myötä suuret pitkämatkaiset liikennevirrat on eroteltu omalle tasolleen. Maantasoon jää vähemmän liikennettä, minkä myötä kevyen liikenteen asema paranee. Fyysisesti sillalla on yhdistävä vaikutus. Henkisesti vaikutus voi olla jakava. Suunnitelmia tulisi havainnollistaa 3D-kuvin. - Saadun palautteen perusteella on laadittu havainnekuvia. Jos Siltavaihtoehto valitaan, tulee silta rakentaa hyvin ympäristöön soveltuvaksi. - Sillasta on mahdollista järjestää suunnittelukilpailu. Meluesteistä muodostuu epäviihtyisiä käytäviä. - Viihtyisyyttä voidaan kohentaa meluesteiden suunnittelulla ja istutuksilla. Tunneli mahdollistaa muita vaihtoehtoja enemmän lisärakentamista, jonka tuotoilla voidaan kompensoida korkeampia rakennuskustannuksia. - Tunnelivaihtoehto ei poista maantason yhteyksien tarvetta, joten tunnelin päältä ei ole saatavissa maata lisärakentamiseen. Silta halkaisee Itäväylän päälle suunnitellun [itäisemmän] kävelykannen. - Totta. Tosin Itäväylän itäosan kattamissuunnitelmat eivät ole varmoja muissakaan vaihtoehdoissa, koska kaistan päättäminen tunnelissa on turvallisuusriski. Asiaa tutkitaan.

2 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) Suunnitellut liikennejärjestelyt eivät saa vaikeuttaa Prisman ja Itäkeskuksen kauppakeskuksen välisen yhdyskäytävän rakentamista. Yhdyskäytävän tukirakenteiden sijoittaminen katu- ja liikennealueelle tulee ottaa huomioon. - Yhdyskäytävä otetaan huomioon. Vaihtoehtojen muokkaaminen Tunneli kannattaa aloittaa lähempää Vuosaaren siltaa. - Liittymien järjestäminen pidennettyyn tunneliin olisi ongelmallista. Tunnelivaihtoehdon kustannukset kasvaisivat vielä merkittävästi korkeammiksi. Tunnelivaihtoehdosta tulee kehittää vaihtoehto kokonaan ilman siltarakenteita. - Liittymän pohjoishaaralla on siltarakenteita, koska maan alla kulkee metro. Lisäksi on säilytettävä Itäkeskuksen kauppakeskuksen ja Prisman yhdistävän ajotunnelin kaavavaraus. Ympäristö Melun ja päästöjen haittavaikutusten minimoinnissa tunneliratkaisu on paras vaihtoehto. - Tunnelivaihtoehdossa maantasossa on vielä paljon liikennettä, minkä vuoksi melutasot eivät ole merkittävästi paremmat muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Päästöjä on vähemmän tunnelin kohdalla, mutta vastaavasti enemmän tunnelin suuaukoilla. Juuri suuaukot ovat ongelmallisia päästöjen kasautuessa. Meripellontien melun torjumiseksi on syytä rakentaa maisemaan sopivat meluesteet tunnelin suulta aina Vuosaaren sillalle asti. - Meluesteiden rakentamista tutkitaan niille alueille, joille tehdään kaistajärjestelyjä. Liikennemelu häiritsee asumista. - Nykytilanteessa liikennettä hakeutuu pääliittymän ruuhkaisuuden vuoksi vaihtoehtoisille reiteille, alempitasoiselle katuverkolle ja siten lähemmäksi asumista. Liikennemelun haitat pystytään parhaiten minimoimaan ohjaamalla liikenne pääväylille. Meripellontiellä ajetaan jatkuvasti ylinopeutta, mikä lisää melua enemmän kuin nopeusrajoituksia suunniteltaessa on ehkä ajateltu. - Nopeusrajoitusta suuremman ajonopeuden vaikutus melutasoihin on vähäinen. Melu kulkeutuu sillalta kauas, etenkin kerrostalojen ylimpiin kerroksiin. - Melu vaimenee etäisyyden funktiona. Perusperiaatteena ratkaisut pyritään suunnittelemaan siten, että ulko-oleskelualueilla saavutetaan päivämelun ohjearvo. Tässä hankkeessa sillalle suunnitellaan meluesteitä, joilla alennetaan asuinrakennusten julkisivuun kohdistuvaa melua. Melu- ja ympäristövaikutukset ovat alueelle huomattavat, eikä niitä ole tarpeeksi selvitetty. - Hankkeessa on tehty normaalin käytännön mukaiset melutarkastelut eli alueelliset melunleviämiskuvat. Melutilanne paranee nykyisestä uusien meluesteiden myötä Kehä I:n itäpuolella ja Itäväylän itähaaran eteläpuolella. Tämän lisäksi hankkeessa on tehty ylimääräisiä tarkasteluja julkisivuun kohdistuvasta melusta Meripellontiellä. Ennustevuonna meluestein varuste-

3 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) tussa Siltavaihtoehdossa julkisivuun kohdistuva melu on alhaisempi kuin jätettäessä tie ennalleen. - Ilmanlaatuvaikutuksia arvioitiin typpidioksidi- ja pienhiukkaspitoisuuksien leviämislaskelmilla. Olemassa olevilla ja suunnitelluilla asuinalueilla muutokset ilmanlaadussa ovat pieniä. Hankkeeseen on sovellettava lakisääteistä YVA-menettelyä. - YVA-menettelyn tarpeen määrittää entinen Ympäristökeskus, nykyinen Uudenmaan ELYkeskus. Yleissuunnittelun alussa pyydetyn kannanoton mukaan eritasoliittymähankkeen vaikutukset eivät ole niin laajat, että olisi ryhdyttävä YVA-menettelyyn. Liikennejärjestelmä Miksi yhä suositaan yksityisautoilua alueen asukkaiden kustannuksella? Sen sijaan tulisi panostaa julkiseen liikenteeseen ja ympäristön viihtyvyyteen. - Nykyisin joukkoliikenteen kulkutapaosuus Helsingin keskustaan suuntautuvista matkoista on Itä-Helsingissä metron ansiosta korkeampi kuin muilla säteittäisillä suunnilla. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) luonnoksessa alueella on peräti kolme merkittävää joukkoliikennehanketta: Raide-Jokeri, Jokeri 2 ja metron jatkaminen Mellunkylästä Majvikiin. Hyvästä tarjonnasta huolimatta kaikki eivät siirry autosta joukkoliikenteen käyttäjiksi. Syitä voivat olla esimerkiksi työsuhdeauto, kantamukset, monimutkaiset matkaketjut ja aluekeskuksen ulkopuolinen määränpää. Lisäksi alueen väestönkasvu näkyy väistämättä autoliikenteen kasvuna, vaikka joukkoliikenteen kulkutapaosuutta onnistuttaisiin kasvattamaan. - Eritasoliittymähanke vähentää nykyisin alemman katuverkon kautta kiertävää läpikulkuliikennettä Turunlinnantien ja Kauppakartanonkadun asuinalueilla. Liikenne ohjataan takaisin pääväylille eli Itäväylän länsihaaralle ja Meripellontien pohjoisosalle, joiden varressa asumista on vähemmän. Julkista liikennettä on syytä kehittää kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi verrattuna yksityisautoiluun. - Laadukkaaksi koetun raideliikenteen tarjonta lisääntyy uusien hankkeiden myötä. Bussien matkustusmukavuus paranee ilmastointilaitteiden yleistyessä uusissa kilpailutuksissa. Kustannuksiltaan joukkoliikenne on jo useissa tapauksissa kilpailukykyistä joukkoliikenteen tukien ja autoilun verotuksen vuoksi. Myös matka-ajat keskustaan suuntautuvilla matkoilla ovat metrolla kilpailukykyiset autoon nähden. Ajoneuvoliikenne Jo nykyiset aamu- ja iltaruuhkat tukkivat risteysalueen pahasti. Siltavaihtoehdossa keskustasta Kehä I:lle länteen kääntyvälle liikenteelle on varattu vain yksi kiertoliittymään johtava kaista. Olisi syytä tutkia mahdollisuutta lisätä toinen kaista. - Toimivuustarkasteluja tehdään lisää ja suunnitteluratkaisuja tarkennetaan sen myötä. Siltavaihtoehdossa pitäisi tutkia Kehä I:ltä Meripellontielle suuntautuvalle liikenteelle toinen kaista kiertoliittymän läpi. - Toimivuustarkasteluja tehdään lisää ja suunnitteluratkaisuja tarkennetaan sen myötä.

4 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Tiekapasiteetin lisääminen edistäisi henkilöliikenteen kasvua ja loisi uusia kapasiteettiongelmia muilla katuosuuksilla. - Suunniteltava liittymä on alueen pahin pullonkaula. Tavoitteena on saavuttaa tieverkolla tasainen liikenteenvälityskyky. Nyt liikennettä hakeutuu alempitasoiselle katuverkolle, mikä on ongelmallista. Eritasoliittymä voitaisiin korvata isohkolla kiertoliittymällä. Oikealle kääntyville rakennettaisiin omat kaistat. - Yhdistelmävaihtoehto on vapailla oikeilla varustettu iso kiertoliittymä. Ongelmana on liikenteenvälityskyky Meripellontien tulohaaralla ja lyhyt liittymäväli Itäkadulle. Silta ei poista liikenneruuhkia. - Silta lisää liikenteenvälityskykyä. Toisaalta ruuhka-aikana liittymä saa ruuhkautua kohtuullisesti. Kehä I:n liikennevalot on ohjelmoitu autoliikenteen tarpeita suosiviksi. - Jalankulkijoiden vihreää ei voida lisätä heikentämättä kohtuuttomasti Kehä I:n ajon/vrk liikennevirran sujuvuutta. Vanhanlinnantie 3:n asiakasliikenne on suunniteltu toimivaksi kahden yhdenvertaisen sisäänajon periaatteella. Kehä I:n molemmilta tulosuunnilta tulee olla kääntymismahdollisuus Vanhanlinnantielle ja vastaavasti takaisin. Samoin Itäväylän ja Brahelinnantien liittymässä. - Siltavaihtoehdossa ajoyhteyksiä ei ole rajoitettu. Tunnelivaihtoehdossa tulisi tutkia mahdollisuutta sallia Vuosaaresta tulevien autojen kääntyminen Kehä I:ltä suoraan Turunlinnantielle ja Vanhanlinnantielle. - Tasoerojen, sekoittumisalueiden riittävän pituuden ja kiertoliittymän välityskyvyn vuoksi yhteydet on järjestettävä katuverkon kautta. Se tarkoittaa kiertämistä esimerkiksi Visbynkadun sillan ja Itäkadun kautta. Sujuva ja turvallinen autoliikenne liittymän kautta Vuosaareen ja sieltä pois on tärkeää. Lisäksi liittymän on oltava orientoitavuudeltaan selkeä. Sillan korkeus haittaa Kunnallisneuvoksentien liikenteen liittämistä Meripellontielle. - Kyseisessä liittymässä ryhmittymisen sujuvuutta on tarpeen hioa kaistajärjestelyin kaikissa vaihtoehdoissa. Vartiokylän asuinalueen kannalta on tärkeää, että Vartiokylän suunnasta on mahdollisimman sujuvaa ajaa Itäkeskukseen, missä alueen palvelut sijaitsevat. Siltavaihtoehto on tyydyttävä tässä suhteessa. Kevyt liikenne Turvalliset ja helpot jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat tärkeät. Kevyen liikenteen turvallisuus pitää nostaa suunnittelussa esille. - Kevyen liikenteen kanssa risteävän ajoneuvoliikenteen määrä vähenee kaikissa vaihtoehdoissa. Turvallisuudeltaan parempien yksisuuntaisten pyöräteiden käyttömahdollisuudet ovat rajalliset.

5 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) Siltavaihtoehdossa kevyt liikenne jää pitkän sillan varjoon turvattomuuden tunnetta aiheuttaen. Nykyisetkin suojatiet ovat pitkiä ja monet liikennevalot vaihtuvat tavallisellekin jalankulkijalle liian nopeasti. Kevyen liikenteen väylät on jätetty autoilun kustannuksella vähäiselle huomiolle. - Kevyen liikenteen nykyiset yhteydet säilytetään. Meripellontien itäreunan leveyttä kasvatetaan vastaamaan pääraitti-luokkaa. Siltavaihtoehdossa Meripellontien länsipuolelle ei ole piirretty kevyen liikenteen väylää. Tunnelivaihtoehdossa on. - Vaihtoehdosta riippumatta kohtaan rakennetaan raitti Toyota-korttelin uuden maankäytön tarpeiden mukaan. Rusthollarintieltä ei ole mahdollista päästä Itäkeskuksen suuntaan lainkaan ilman autoa. - Nykytilanteessa ja useissa suunnitelmavaihtoehdoissa Rusthollarintien liittymä jonoutuu. Siltavaihtoehdossa liikennettä jää kohdassa maantasoon vähiten. Itäkeskuksen ja Prisman korttelien yhdistämiseksi olisi harkittava kevyen liikenteen sillan tai tunnelin rakentamista. - Jo voimassa olevassa kaavassa on korttelit yhdistävä silta. Samassa kaavassa on myös korttelit yhdistävä ajotunneli. Kustannukset Siltavaihtoehto vaatii huoltoa ja kunnostusmäärärahojen varauksia. Tunnelivaihtoehdon kustannukset ovat jatkossa vähäisemmät kuin Siltavaihtoehdon. Rakennuskustannusten lisäksi laskelmiin pitää ottaa viiden vuosikymmenen huolto- ja ylläpitokustannukset diskontattuna tähän päivään. - Vuotuisista ylläpitokustannuksista ei ole tässä suunnitteluvaiheessa tehty yksityiskohtaista selvitystä, mutta yleisesti ottaen tunnelirakenteet ovat ylläpitokustannusten suhteen selvästi kalliimpia kuin siltarakenteet. Tunnelissa maksaa myös turvallisuustekniikan ylläpito. Tunnelivaihtoehto sallii Siltavaihtoehtoa enemmän lisärakentamista, jonka tuotoilla voidaan kompensoida sen korkeampia rakennuskustannuksia. Miksi nämä laskelmat puuttuvat? - Tunnelivaihtoehto ei poista maantason yhteyksien tarvetta, joten tunnelin päällä ei ole saatavissa maata lisärakentamiseen. Vaihtoehdot Tunneli ja Yhdistelmä mahdollistavat Siltaa enemmän lisärakentamista Itäväylän länsihaaralla. Myös rakennusten käyttötarkoitus on vapaampi Tunnelissa ja Yhdistelmässä. Listatekstissä on arvioitu uuden maankäytön rahallisia vaikutuksia. Ne jäävät merkittävästi pienemmäksi kuin ero vaihtoehtojen rakennuskustannuksissa. Rakentaminen Tunneli voidaan toteuttaa useassa eri vaiheessa. Silta ja Yhdistelmä ovat joustamattomampia. - Vaiheittaintoteuttamista ei ole tässä suunnitteluvaiheessa vielä ratkaistu. Tunnelissa liikenteellisesti tärkein ja samalla kallein osa on pitkä tunnelihaara. Se voi pienentää vaihteittainto-

6 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) teuttamisen mahdollisia taloudellisia etuja, koska kaikki kapasiteetti tarvitaan käyttöön lähiaikoina kuitenkin. Rakentamisen aiheuttamat kovat äänet tulee rajata päiväsaikaan. Sillan värähtelyt välittyvät kannatinpilareista savipatjaan ja talojen junttapaaluihin. - Asiaan kiinnitetään huomiota edettäessä geotekniseen suunnitteluun. Tässä vaiheessa huono maaperä on otettu huomioon kustannusarvioissa. Onko mietitty, miten liikenteen ohjaus rakennustöiden aikana voidaan hoitaa järkevästi? - Lähtökohtaisesti kaistamäärät pyritään säilyttämään ennallaan koko työn ajan. Työnaikaiset liikennejärjestelyt suunnitellaan myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Niiden kustannukset tulevat todennäköisesti olemaan mittavat. Muu Lumia ei voida aurata ja tiputtaa sillan alla olevalle ajoradalle. - Kuten muilla tieliikennesilloilla lumet aurataan ensin pientareelle ja läjitetään myöhemmin muualle. Miten pelastushenkilökunta pääsee pitkälle sillalle? - Kuten muillakin tieliikennesilloilla onnettomuuspaikalle ajetaan tarvittaessa vastasuunnasta. Siltavaihtoehdon toteutuminen alentaisi asuntojen hintoja. - Meripellontien asemakaavassa on jo 1990-luvulta lähtien ollut pitkä silta. Tosin ei yhtä leveä. Kun päätös vaihtoehdosta on tehty, tulee pyrkiä ripeään suunnitteluun ja toteutukseen nykytilan epäkohtien poistamiseksi.