Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto"

Transkriptio

1 Katsaus Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka Tapani Tikkakoski, Michaela K. ode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Sykkivän tinnituksen yleisimmät kuvantamismenetelmin todettavat syyt ovat verisuonivariaatiot, kaulalaskimoaukon paragangliooma, sisemmän kaulavaltimon dissektoituma tai ateroskleroottinen ahtauma ja duraalinen arteriovenoosinen fisteli. Tarkka anamneesi ja huolellinen kliininen tutkimus antavat perustan kohdennettujen kuvantamismenetelmien käytölle tutkittaessa sykkivästä tinnituksesta kärsivää potilasta. Ohimoluun tietokonetomografian tai magneettikuvauksen ja magneettiangiografian käyttö on perusteltua diagnostiikan alkuvaiheessa, mutta duraalinen arteriovenoosinen fisteli voidaan sulkea luotettavasti pois ainoastaan katetriangiografialla, jolla saadaan käsitys myös muutoksen mahdollisesta soveltuvuudesta embolisaatiohoitoon. Diagnostiset tutkimukset voidaan tehdä röntgenosastolla, jossa on ajanmukaiset kuvantamislaitteet ja riittävästi kokemusta niiden tekemisestä ja tulkinnasta. Suonensisäiset hoidot tulee keskittää yliopistosairaaloihin. Näin taataan kokemuksen kertyminen ja hyvät mahdollisuudet neurointerventioradiologien ja kliinikkojen konsultaatioihin. Tarkoista tutkimuksista huolimatta sykkivän tinnituksen syy jää osalla potilaista epäselväksi. Tinnitukseksi nimitetään kuulohavaintoa, joka ei aiheudu ulkoisesta äänestä (Jauhiainen 2001). Lievä, ajoittainen ja ongelmaton tinnitus on yleinen; häiritsevää tinnitusta esiintyy noin puolella prosentilla väestöstä. Tinnituksen synnystä, mittaamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta on vastikään julkaistu kaksi katsausta (Aantaa 2001, Jauhiainen 2001). Kuvantamismenetelmien käyttöä tinnituspotilaiden diagnostiikassa on edellä mainituissa julkaisuissa vain sivuttu. Jatkuvalle tinnitukselle löytyy harvoin kuvantamistutkimuksella selvää syytä, mutta sykkivän tinnituksen diagnostiikassa kuvantamistutkimuksilla on keskeinen asema. Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikasta julkaistut kansainväliset potilasaineistot ovat olleet heterogeenisia ja retrospektiivisia. Käytetyt kuvantamismenetelmät ovat vaihdelleet tutkimusajankohdittain ja keskuksittain. Esitämme seuraavassa kirjallisuuden ja omien kokemustemme perusteella katsauksen sykkivää tinnitusta potevilla potilailla todettaviin sairauksiin, jotka ovat suhteellisen harvinaisia, mutta johtavat hoitamattomana joskus vakaviin komplikaatioihin. Tinnituksen jaottelu ja potilaan kliininen tutkiminen Tinnitus voidaan jaotella jatkuvaksi (ei-sykkivä) tai sydämen sykkeen tahdissa kuuluvaksi (sykkivä). Subjektiivisen tinnituksen kuulee ainoastaan potilas, kun taas objektiivisen tinnituksen voi todeta myös lääkäri stetoskoopilla. Subjektiivinen sykkimätön tinnitus on yleisin tyyppi, ja kun oireisto on toispuolinen, voidaan magneettikuvauksella sulkea pois pienikin vestibulaarischwannooma (Weissman ja Hirsch 2000, Jauhiainen 2001, Tikkakoski ym. 2002). Anamneesissa tulee kiinnittää huomio mahdol- Duodecim 2003;119:

2 lisiin muihin neurologisiin oireisiin ja aiempiin pään alueen vammoihin. Kliinisessä tutkimuksessa auskultoidaan kartiolisäkkeen ja kaulan alue sekä kallo silmäkuopan takaa. Otoskopialla ja tympanometrialla voidaan todeta tärykalvon hengitykseen liittyvät liikkeet, kun korvatorvi on avoin. Valtimoperäiseen sykkivään tinnitukseen samanpuoleisen kaulalaskimon kompressio ei vaikuta, mutta laskimoperäisen tinnituksen voimakkuus heikkenee tai lakkaa kokonaan kaulalaskimoa komprimoitaessa. Tinnituspotilaan välikorvalöydös ohjaa kuvantamismenetelmien käyttöä (Willinsky 1992, Waldvogel ym. 1998). Sykkivän subjektiivisen ja objektiivisen tinnituksen diagnostiikassa kuvantamenetelmillä on keskeinen rooli. Taulukossa 1 on lueteltu yleisimmät sykkivää tinnitusta aiheuttavat sairaudet. Tietokonetomografian merkitys Tietokonetomografialla (TT) saadaan hyvä käsitys ohimoluun normaalista anatomiasta, luurakenteesta (esim. Pagetin tauti), variaatioista ja mahdollisesta luutuhosta. Jos oireena on subjektiivinen sykkivä tinnitus ja tärykalvolöydös on normaali kuvantamistutkimukset voidaan Taulukko 1. Kirjallisuudessa kuvatut yleisimmät sykkivää tinnitusta aiheuttavat sairaudet (Willinsky 1992, Waldvogel ym. 1998, Weissman ja Hirsch 2000). Normaali välikorvalöydös Duraalinen fisteli 1 Karotikokavernoottinen fisteli 1 Sisemmän kaulavaltimon sairaus 1 : fibromuskulaarinen dysplasia, dissektoituma tai arterioskleroosi Kallonulkoinen tai aivojen arteriovenoosinen malformaatio Sisemmän kaulavaltion aneurysma Pagetin tauti Anemia,»high output» -sydämen vajaatoiminta Palataalinen myoclonus Avoin korvatorvi Kohonnut kallonsisäinen paine Välikorvassa verekästä massaa Verisuonivariaatiot 1 : aberrantti sisempi kaulavaltimo tai ramus stapedius -valtimo, kaulalaskimon aukon anomalia Paragangliooma 1 Kavernoottinen hemangiooma Kolesteroligranulooma 1 Sykkivän tinnituksen yleisimmät kuvantamismenetelmin todettavat syyt aloittaa ohimoluun TT:llä. Siinä käytetään 1 mm:n leikepaksuutta ja aivot kuvataan varjoainetehosteisina 3 5 mm:n leikkein tai magneettikuvauksella (Weissman ja Hirsch 2000). Jos ohimoluun TT-löydös on normaali, jatkotutkimuksena tehdään katetriangiografia, mikäli epäily oikovirtauksesta on vahva (Waldvogel ym. 1998). Jos sen sijaan otoskopialla todetaan verekäs muutos välikorvassa (taulukko 1), tulee ensin tehdä ohimoluun TT verisuonivariaatioiden (aberrantti sisempi kaulavaltimo ja korkealla sijaitseva bulbus venae jugularis) toteamiseksi, koska kliinisesti variaatioiden erottaminen paraganglioomasta saattaa olla vaikeaa, mutta tärkeää (Remley ym. 1990). Verisuonivariaatiot ovat oireen syynä jopa viidesosalla sykkivää tinnitusta potevista (Remley ym. 1990). Aberrantin sisemmän kaulavaltimon luinen kanava on parhaiten todettavissa TT:n aksiaalikuvista. Korkealla sijaitsevan kaulalaskimoaukon erottaminen paraganglioomasta onnistuu aksiaali- ja koronaalisuunnan reformaattikuvien avulla helposti. Paragangliooma aiheuttaa varhain TT-kuvissa todettavaa kaulalaskimoaukon laajentumista ja luureunojen epäsäännöllisyyttä. Suurissa kasvaimissa aukko muuttuu»koinsyömän» näköiseksi (kuva 1). TT:llä selviää hyvin luutuhon laajuus ohimoluussa. Glomus tympanicum -tuumoreissa pieni kasvain sijaitsee promontoriumin ja täryontelon alueella ja TT yksin on riittävä kuvantamismenetelmä (Ojalehto ym. 2001). Kolesteroligranulooma voi aiheuttaa kolesteatooman kaltaista ohimoluun syöpymää välikorvassa. Sen erottaminen glomus tympanicum -tuumorista voi olla TT:llakin vaikeaa (Remley ym. 1990). Harvinainen kavernoottinen hemangiooma (kuva 2) saattaa oireiden ja kliinisen löydöksen perusteella muistuttaa välikorvan paraganglioomaa, ja oikea diagnoosi selviää usein vasta leikkauksessa tai histologisesta näytteestä (Weissman ja Hirsch 2000). Aivojen magneettikuvaus ja magneettiangiografia Aivojen ja takakuopan magneettikuvauksella (MK) saadaan tarkka käsitys aivojen ja taka- 104 T. Tikkakoski, ym.

3 C D Kuva 1. A) Sydämen sykkeen tahdissa ilmenevä suhina ja korvan tukkoisuus olivat vaivanneet 35-vuotiasta miestä puoli vuotta. Otoskopiassa todettiin välikorvassa sinipunertava kasvain. Aksiaalisuunnan tietokonetomografiakuva osoittaa kaulalaskimoaukon reunat ja ohimoluun syöpyneeksi (nuoli). ) T1-painotteinen magneettikuva gadoliniumpitoisen tehosteaineruiskutuksen jälkeen. Verisuonet erottuvat niukkasignaalisina tehostuvan kasvaimen (nuoli) sisällä. C) Sivusuunnan karotisangiografialöydös. Kasvain on runsassuoninen (nuoli). D) Preoperatiivisen embolisaation ( µm:n polyvinyylialkoholipartikkelit ja Gelfoam) ja arteria pharyngea ascendensiin tehdyn varjoaineruiskutuksen jälkeinen sivusuunnan angiografiakuva. Tässä ns. tiekarttakuvassa kasvain ei enää lataudu varjoaineella. Leikkauksessa kasvain saatiin poistettua kokonaan. Histologinen diagnoosi oli paragangliooma. Kasvaimen uusiutumista ei ole todettu 2,5 vuoden seurannassa. kuopan rakenteista ohimoluun yksityiskohtia lukuun ottamatta. Käsitykset magneettikuvauksen tarpeellisuudesta tutkittaessa sykkivää tinnitusta ovat vaihdelleet. Remleyn ym. (1990) aineisto koostui 100:sta sykkivää tinnitusta potevasta, joista 24 oli tutkitttu magneettikuvauksella. Verisuonivariaatioista MK antoi vähemmän tietoa kuin TT, ja duraalisten fisteleiden diagnostiikassa katetriangiografia oli MK:ta luotettavampi. Remley ym. totesivat magneetti- Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka 105

4 Kuva vuotiaalle naiselle oli kehittynyt nopeasti oikean korvan tukkoisuus, ja hän oli alkanut kuulla sykkeen tahdissa ilmenevää suhinaa. Tärykalvo oli todettu punoittavaksi ja välikorvassa oli näkynyt punertava kasvain. Kliinisesti epäiltiin paraganglioomaa. A) Kallonpohjan varjoainetehostuksessa TT-kuvassa näkyy oikean kallioluun syöpymä ja varjoaineella tehostuva noin 2,5 cm:n kokoinen kasvain (nuoli). ) Sivusuunnan angiografiakuvassa näkyy runsassuoninen kasvain. Kuvantamislöydökset sopivat paraganglioomaan. Kasvain saatiin osittain resekoitua. Histologinen diagnoosi oli tyypillinen hemangiooma, eikä paraganglioomaan sopivaa todettu. kuvauksen olevan toissijainen angiografiaan nähden ja harvoin tarpeen. Magneettikuvaustekniikat ja erityisesti magneettiangiografian tarkkuus ovat parantuneet huomattavasti viime vuosina. Dietzin ym. (1994) tuoreemmassa selvityksessä tutkittiin 49 sykkivästä tinnituksesta kärsivää potilasta magneettikuvauksella ja magneettiangiografialla. Vain 17 potilaan löydös varmistettiin katetriangiografialla. Yleisimmät sykkivän tinnituksen syyt olivat duraalinen arteriovenoosinen fisteli (9 potilasta), paragangliooma (5), kallonulkoinen arteriovenoosinen malformaatio (AV-malformaatio, AVM) (3), kaulalaskimoaukon variaatio (2). Magneettiangiografialla saatiin lisätietoa joka kolmannessa niistä tapauksista, joissa se tehtiin. Oireen syy jäi selvittämättä peräti 21 potilaalla. Waldvogelin ym. (1998) tutkimuksessa sykkivän tinnituksen taustalta löydettiin muu kuin verisuoniperäinen syy (paragangliooma, aivokasvain, aqueaductus-stenoosi, meningeooma tai neurosarkoidoosi) 12 potilaalla 84:stä. MK ja TT olivat diagnoosin kannalta yhtä hyviä, mutta yhdessä tapauksessa MK osoitti kallon pohjan etäpesäkkeet muita menetelmiä paremmin. Swartz ja Harnsberger (1998) suosittelevat oppikirjassaan tutkimusten aloittamista aina MK:lla, magneettiangiografialla ja magneettivenografialla. Verisuonivariaatiot ja paragangliooma (kuva 1C) ovat erotettavissa toisistaan ilman kajoavia tutkimuksia, ja kasvaimen aiheuttamien luumuutosten jatkotutkimukset voidaan tehdä TT:llä. Duraalisen fistelin mahdollisesti aiheuttamia löydöksiä ovat syöttösuonten määrän ja koon suureneminen, kallon luun läpäisevät kollateraalit, lisääntynyt laskimovirtaus ja syvän aivolaskimon kaventuma tai tukos (Dietz ym. 1994, Swartz ja Harnsberger 1998). Magneettikuvauksen ja magneettiangiografian suurin puute sykkivää tinnitusta tutkittaessa on sen huono kyky todeta tai sulkea pois duraalinen fisteli (Swartz ja Harnsberger 1998, Gellerini ym. 1999). Shinin ym. (2000) aineistossa angiografialla todetuista 19 duraalisesta fistelistä magneettikuvaus tai magneettiangiografia toivat esiin vain 12. Jos löydös on normaali, subjektiivisen tai objektiivisen sykkivän tinnituksen jatkotutkimukseksi suositellaan angiografiaa (Dietz ym. 1994, Shin ym. 2000). Myös Waldvogel ym. (1998) suosittavat kajoamattomien kuvantamismenetelmien (kaksoiskaikukuvaus, ohimoluun TT, aivojen magneettikuvaus) ensisijaista käyttöä sykkivän tinnituksen selvittelyssä ja angiografian tekemistä löydösten ollessa normaaleja. Sisemmän kaulavaltimon 106 T. Tikkakoski, ym.

5 dissekoituman diagnostiikassa (Levy ym. 1994, Vories ja Liening 1998) aivojen magneettikuvaus ja magneettiangiografia ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi kajoamattomiksi menetelmiksi, mutta nikamavaltimon dissektoituman diagnostiikassa niiden diagnostinen tarkkuus on huono. Kaulasuonten kaksoiskaikukuvaus Kaulasuonten kaksoiskaikututkimuksella voidaan saada suhteellisen luotettava yleiskäsitys yhteisen, sisemmän ja ulomman kaulavaltimon sekä nikamavaltimon virtausolosuhteista. Menetelmä vaatii käyttäjältä kohtalaisen runsaan kokemuksen, jotta tulokset olisivat luotettavia. Sisemmän kaulavaltimon ahtauman (kuva 3) seulontamenetelmäksi tutkimus soveltuu hyvin. Sisemmän kaulavaltimon dissektoituman diagnostiikassa ja seurannassa sitä on myös käytetty, mutta menetelmällä on useita rajoituksia dissektoituman diagnostiikassa (Heikkilä ym. 1996). Duraalisen fistelin diagnostiikassa menetelmää on hyödynnetty suhteellisen vähän, mutta Waldvogel ym. (1998) raportoivat diastolisen virtausvastuksen pienentyneen ulommassa kaulavaltimossa 15:llä 22 potilaasta (68 %), joilla sykkivän tinnituksen syyksi oli todettu angiografialla varmistettu duraalinen fisteli. Katetriangiografian asema Huolimatta kajoamattomien menetelmien kehittymisestä katetriangiografiaa pidetään edelleen kultaisena standardina sensitiivisimpänä ja spesifisimpänä kuvantamismenetelmänä etsittäessä sykkivän tinnituksen syytä. Katetriangiografian merkitys korostuu duraalisten fisteleiden diagnostiikassa ja embolisaatiohoidon suunnittelussa (Shah ym. 1999, Shin ym. 2000). Objektiivinen sykkivä tinnitus herättää epäilyn runsasverisuonisesta kasvaimesta tai valtimo-laskimoepämuodostumasta (AVM), ja tällainen potilas tulee tutkia angiografialla. Myös subjektiivisen tinnituksen aiheuttajana voi olla ainoastaan angiografialla todettava syy. Waldvogel ym. (1998) kuvasivat kahdeksan potilasta, joilla oireena oli subjektiivinen tinnitus, ja sen syyksi A Kuva vuotiaan naisen oikeassa korvassa olo lähes vuoden ajan kuulunut sykkeen tahdissa suhinaa, joka vaivasi eniten nukkumaan mennessä. Potilas sairasti verenpainetautia ja diabetesta. Tärykalvo- ja välikorvalöydökset olivat normaalit, mutta auskultaatiossa kuului kartiolisäkkeen kohdalta sykkeen tahdissa suhinaa. Aivojen magneettikuvauslöydös oli normaali. A) Kaulasuonten kaksoiskaikututkimus osoitti kiihtyneen virtausnopeuden (2,8 m/s) oikeassa sisemmässä kaulavaltimossa. ) Aortankaaren angiografiassa sisemmän kaulavaltimon ahtauma (nuoli) näkyy parhaiten viistoprojektiossa. todettiin viidellä potilaalla duraalinen fisteli, karotikokavernoottinen fisteli tai aneurysma. Sykkivää tinnitusta aiheuttava AV-malformaatio voi sijaita kallon ulkopuolella (kuva 4), kovassa aivokalvossa (kuvat 5 ja 6) tai aivoissa (kuva 7). Duraalinen fisteli on yleisin tinnitusta aiheuttava hoidettavissa oleva syy, ja sen osuus on vaihdellut eri aineistoissa 12 %:sta (Remley Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka 107

6 Kuva vuotias mies oli vuotta aiemmin saanut pahoinpitelyssä haavan oikean ohimon ihoon. Haavan parannuttua itsekseen iho oli alkanut pullottaa ja oikeassa korvassa oli alkanut kuulua sykkeen tahdissa suhinaa. Pään tietokonetomografiassa todettiin normaali aivolöydös, mutta oikealla ohimossa ihon alla näkyi laajentuneita ihonalaisia verisuonia. Tämän perusteella heräsi epäily oikovirtauksesta. A) Oikean ulomman kaulavaltimon angiografiakuvassa näkyvät laajentuneet ulompi kaulavaltimo ja arteria meningea media ja laajentunut mutkitteleva arteria temporalis superficialis (avonuoli). Viimeksi mainittuun tehtiin embolisaatio viidellä 3 mm:n platinamikrokoililla, joissa oli mukana puuvillalankaa. Nuoli osoittaa laajentuneen laskimon. ) Toimenpiteen jälkeinen angiografiakuva osoittaa oikovirtauksen loppuneen ja fistelin sulkeutuneen. Potilaan oire hävisi heti eikä ole uusiutunut kymmenen vuoden seuranta-aikana. ym. 1990) 20 %:iin (Waldvogel ym. 1998). Kirjallisuuden mukaan duraaliset fistelit kattavat vain % kallonsisäisistä AV-malformaatioista (Shah ym. 1999), mutta esimerkiksi OYS:n radiologian klinikassa niitä todetaan vuosittain käytännössä yhtä paljon kuin aivojen AV-malformaatioita. Yleisin duraalisen fistelin sijaintipaikka on sinus transversus tai sinus sigmoideus (kuva 5). Oikovirtaus kaulalaskimoon on harvinainen vastikään kuvattu sykkivän tinnituksen syy (kuva 6) (Park ym. 2001). Duraalisen fistelin aiheuttaja voi olla vamma taikka komplisoituneen korvatulehduksen, aivokalvontulehduksen tai raskauden aikainen syvä aivolaskimontukos, mutta valtaosa fisteleistä on itsesyntyisiä (Shah ym. 1999). Katetriangiografialla selviää parhaiten epämuodostuman suonirakenne: syöttösuonet, fistelien sijainnit, mahdolliset syöttösuonten aneurysmat, laskimolaajentumat ja laskimoverenkierron tila. Näillä on olennaisen tärkeä merkitys hoidon suunnittelussa ja ennusteen määrittämisessä (Cognard ym. 1995, Shah ym. 1999). Katetriangiografiassa selektiiviset ja superselektiiviset katetroinnit ovat tarpeen, sillä duraalinen fisteli voi jäädä toteamatta epätäydellisen tutkimuksen jälkeen (Remley ym. 1990). Valtimo-, kapillaari- ja myöhäisen laskimovaiheen (Russell ym. 1995) kuvat tulee dokumentoida huolellisesti filmille. Paragangliooma (kuva 1) on sykkivän tinnituksen yleisimpiä syitä; sen osuus on vaihdellut välillä 6 31 % eri aineistoissa (Remley ym. 1990, Sismanis ja Smokes 1994, Waldvogel ym. 1998). Paraganglioomapotilaista joka seitsemännellä on useampi kuin yksi paragangliooma, mikä korostaa kattavan angiologisen selvittelyn tärkeyttä. Paraganglioomien diagnostiikkaa ja preoperatiivista embolisaatiota on käsitelty vastikään tässä lehdessä (Ojalehto ym. 2001) Kaulavaltimon spontaanin dissektoituman (kuva 8) yleisimmät oireet ovat toispuolinen pää- tai kaulakipu, iskeemiset aivo-oireet ja Hornerin syndrooma. Sykkivää tinnitusta esiintyy %:lla potilaista. Dissektoituman diagnostiikassa ja seurannassa työryhmällämme on eniten kokemusta katetriangiografiasta, vaikka kallonulkoisen sisemmän kaulavaltimon dissektoituma voidaan todeta myös magneettikuvauksella kajoamattomasti (Heikkilä ym. 1996). Fib- 108 T. Tikkakoski, ym.

7 Kuva vuotias mies oli kuullut kahden vuoden ajan vähitellen pahenevaa, sydämen sykkeen tahdissa ilmenevää suhinaa vasemmassa korvassa. Suhina paheni henkisissä ja ruumiillisissa ponnistuksissa ja haittasi keskittymistä. Kartiolisäkettä sormin painettaessa suhina vaimeni. Aivojen magneettikuvaus ja kaulasuonten kaksoiskaikututkimus antoivat normaalit löydökset. A) Ulomman kaulavaltimon ruiskutuksessa todettiin normaalia paksumpi arteria occipitalis ja a. meningea media, joista sinus sigmoideus täyttyi nopeasti varjoaineella. Löydös sopi duraaliseen fisteliin (nuoli), ja fisteli suljettiin suonensisäisesti polyvinyylialkoholi-partikkeleilla. ) Embolisaation jälkeinen varjoaineruiskutus yhteiseen kaulavaltimoon osoitti fistelin sulkeutuneen kokonaan. Oire hävisi heti eikä ole uusinut viiden vuoden seuranta-aikana. A Kuva vuotias nainen oli alkanut kuulla kolme kuukautta aiemmin oikeassa korvassa sydämen sykkeen tahdissa ilmenevää suhinaa. Muita oireita ei ollut. Suhina kuului toistetusti kartiolisäkkeen päältä stetoskoopilla. Aivojen magneettikuvauslöydös oli normaali. Kaulasuonten kaksoiskaikututkimuksessa todettiin pienentynyt diastolinen virtausvastus oikean ulomman kaulavaltimon tyvessä. Oireen ja löydösten perusteella epäiltiin oikovirtausta ja duraalista fisteliä. A) Etusuunnan angiografiakuvassa on havaittavissa oikovirtaus a. pharyngea ascendensin haaroista (nuoli) sinus cavernosukseen ja edelleen kaulalaskimoon (tähti). ) Sivusuunnan angiografiakuva osoittaa a. occipitaliksen mastoideaalisen haaran (nuoli) toimivan myös syöttösuonena. Fisteli suljettiin µm:n polyvinyylialkoholipartikkeleilla. Syöttösuonia tuli myös oikean nikamavaltimon ekstraduraalisesta osasta, joiden sulkuun käytettiin kahta platinakoilia. Toimenpiteen jälkeen suhina hävisi tilapäisesti mutta uusiutui seurannassa. Lisäembolisaatiota ei ole toistaiseksi tehty, koska fistelin aiheuttamat oireet ovat vähäisiä ja fistelien aiempaa tehokkaampi endovaskulaarinen sulkeminen aiheuttaisi komplikaatioriskin. Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka 109

8 Kuva vuotias mies oli alkanut kuulla vasemmassa korvassa sydämen sykkeen tahdissa suhinaa ja rasitukseen yhteydessä ilmaantui päänsärkyä. Aivoverenvuotoa tai epilepsiaa potilaalla ei ole ollut. Aivojen magneettikuvauksessa ja magneettiangiografiassa oli todettu vasemmalla otsa- ja ohimolohkon alueella noin 4 x 5 cm:n kokoinen arteriovenoosinen malformaatio (AVM). A) Katetriangiografia osoitti kookkaan AVM:n joka saa suonituksensa ainoastaan sisemmän kaulavaltimon haaroista. AVM:ssä on voimakas oikovirtaus. Syvät laskimot ovat patologisen laajat ja sinus rectus on tukossa. Laskimopaluu tapahtuu pinnallisten laskimoiden kautta. Vuotoriski katsottiin suureksi ja AVM:ää embolisoitiin kolmella eri hoitokerralla kuukauden välein kudosliimalla (Histoacyl-Lipiodol) ilman komplikaatioita. ) Seuranta-angiografia kuukauden kuluttua viimeisestä embolisaatiosta osoitti täydellisen hoitotuloksen: oikovirtaus on hävinnyt, eikä AVM:n nidus enää täyty varjoaineella. Potilas on oireeton. Tulos on pysynyt muuttumattomana neljän vuoden seurannassa. romuskulaarisen dysplasian ja sisemmän kaulavaltimon ahtauman asteen arviointi on luotettavinta katetriangiografialla. Aivojen syvien laskimoiden ahtauma (kuva 9) saattaa olla sykkivän tinnituksen alidiagnosoitu harvinainen syy. Russell ym. kuvasivat löydöksen merkityksen vuonna 1990 ja raportoivat myöhemmin (1995) neljän potilaan löydökset. Kolmessa muussa tutkimuksessa kyseinen löydös todettiin sykkivän tinnituksen syyksi neljällä potilaalla 187:stä (Dietz ym. 1994, Waldvogel ym. 1998, Shin ym. 2000). Sen syntymekanismiksi on arveltu hypoplasiaa tai osittain rekanalisoitunutta laskimotukoksen jälkitilaa (Russell ym. 1995, Waldvogel ym. 1998). Lopuksi Tarkka anamneesi ja huolellinen kliininen tutkimus antavat perustan kohdennettujen kuvantamismenetelmien käytölle tutkittaessa sykkivästä tinnituksesta kärsivää potilasta. Kajoamattomien menetelmien käyttö on perusteltua diagnostiikan alkuvaiheessa, mutta duraalinen fisteli on mahdollista sulkea pois luotettavasti ainoastaan angiografialla, jolla saadaan käsitys myös muutoksen mahdollisesta soveltuvuudesta embolisaatiohoitoon. Diagnostiset tutkimukset voidaan tehdä röntgenosastolla, jossa on ajanmukaiset TT-, MK- ja angiografialaitteet ja riittävästi kokemusta neuroangiografioiden tekemisestä ja tulkinnasta. Taulukkoon 2 olemme koonneet suosituksen eri kuvantamismenetelmien käytöstä. On huomattavaa, että kustannus-hyötyanalyyseja eri menetelmien paremmuudesta ei löydy kirjallisuudesta ja että ohimoluun kuvantaminen on haasteellinen tehtävä. Niinpä tässä potilasryhmässä monenkin eri kuvantamismenetelmän käyttö diagnostiikassa on useasti perusteltua. Suonensisäiset hoidot tulee keskittää yliopistosairaaloihin, millä taataan kokemuksen kertyminen näissä verrattain harvinaisissa hoidoissa ja hyvät mahdollisuudet eri erikoisalojen konsultaatioihin. 110 T. Tikkakoski, ym.

9 A Kuva vuotiaalla naisella oli kahden viikon ajan ilmennyt päänsärkyä ja silmissä migreenityyppistä sahalaitakuviota. Toisella viikolla oli ilmaantunut myös sykkeen tahdissa esiintyvää suhinaa, joka kuului aluksi vasemmassa, sittemmin myös oikeassa korvassa. Potilas hakeutui korvalääkärille, ja tämä kuuli auskultaatiossa molemmin puolin suhinaa kallonpohjan tasolta korvan etupuolelta. Sairaalatutkimuksissa neurologisia puutosoireita ei todettu ja pään tietokonetomografiatutkimuksessa aivolöydös oli normaali. Kaula- ja nikamavaltimoangiografiassa löydöksenä oli molemminpuolinen sisemmän kaulavaltimon rotanhäntämäinen, kallonpohjan tasolle päättyvä dissektoituma. A) Vasemman kaulavaltimon löydös: tyypillinen dissektoituma (nuoli), joka ulottuu kallonpojan tasolle. ) Kolmen kuukauden antikoagulanttihoidon jälkeen löydös oli normaalistunut. Potilas on ollut oireeton kolme vuotta hoidon jälkeen. Kuva vuotiaalle naiselle oli tehty v pään varjoainetehosteinen tietokonetomografia ja karotisangiografia sykkeen tahdissa kuuluvan ja auskultaatiossa kuultavan oikean korvan suhinan vuoksi. Löydöksenä»variatio a. trigemina». Mitään oiretta selittävää ei havaittu. Vuonna 1989 sama oire ja sama kliininen löydös olivat ilmaantuneet myös vasempaan korvaan. Vuonna 2001 potilas hakeutui uudelleen tutkimuksiin vasemman korvan haittaavan suhinan takia. Suhina lakkasi, jos potilas käänsi päätä vasemmalle ja painoi saman puolen kaulalaskimoa. Kartiolisäkkeen kohdalta kuului auskultaatiossa sykkeen tahdissa suhinaa molemmin puolin. Aivojen magneettikuvaus ja kaulasuonten kaksoiskaikukuvaus antoivat normaalit löydökset. A) Etusuunnan laskimovaiheen angiografiakuva oikeasta nikamavaltimosta osoittaa oikean sinus sigmoideuksen ja sinus transversuksen rajalla kaksiosaisen laskimon ja sinus sigmoideuksessa kaventuman (nuoli). Myös vasemmalla on laskimokaventuma (avonuoli). ) Vasemman nikamavaltimon sivusuuntaisessa laskimovaiheen angiografiakuvassa näkyy hyvin vasemman sinus sigmoideuksen kaventuma (nuoli). Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka 111

10 Taulukko 2. Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka (Swartz ja Harnsberger 1998, Waldwogel ym. 1998, Shin ym. 2000, Weissman ja Hirsch 2000). Oire ja löydös Subjektiivinen sykkivä tinnitus ja normaali välikorvalöydös Subjektiivinen sykkivä tinnitus ja poikkeava välikorvalöydös Objektiivinen tinnitus Ensisijainen kuvantamismenetelmä Ohimoluun TT ja/tai pään MK ja magneettiangiografia. Jos epäillään duraalista fisteliä, tehdään katetriangiografia. Kaulasuonten kaksoiskaikukuvaus 1. Ohimoluun TT ja/tai pään MK ja magneettiangiografia. Katetriangiografia kasvaimen verisuonituksen selvittämiseksi ennen preoperatiivista embolisaatiota. Katetriangiografia. MK:lla selviävät duraalisen fistelin aiheuttamat sekundaariset aivomuutokset, sisemmän kaulavaltimon dissektoituma ja kasvaimen laajuus. TT osoittaa hyvin luumuutokset. TT = tietokonetomografia MK = magneettikuvaus 1 Kaulasuonten ahtaumaa ja dissektoitumaa voidaan seuloa muttei sulkea pois kaksoiskaikukuvauksella Tarkoista ja perustelluista tutkimuksista huolimatta %:lla potilaista ei löydetä kuvantamismenetelmin poikkeavuutta sykkivän tinnituksen syyksi (Remley ym. 1990, Waldvogel ym. 1998). Kirjallisuutta Aantaa E. Ongelmana korvan soiminen. Suom Lääkäril 2001;38: Cognard C, Gobin Y, Pierot L, ailly A-L, Houdart E. Cerebral dural arteriovenous fistulas: clinical and angiographic correlation with a revised classification of venous drainage. Radiology 1995; 194: Dietz RR, Davis WL, Harnsberger H, Jacobs JM, latter DD. MR imaging and MR angiography in the evaluation of pulsative tinnitus. AJNR 1994;15: Gellerini M, Mascalchi M, Mangiafico S, Ferrito G. Phase-contrast MR angiography of intracranial dural arteriovenous fistulae. Neuroradiology 1999;41: Heikkilä O, Tikkakoski T, Leinonen S, Sotaniemi K, Lepojärvi M. Sisemmän kaulavaltimon ja nikamavaltimon dissektoituman oireet, diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 1996;51: Jauhiainen T. Tinnitus. Duodecim 2001;117: Levy C, Laissy JP, Raveau V, Amarenco P, Servois P, Tubiana JM. Carotid and vertebral artery dissections: three-dimensional time of flight MR angiography and MR imaging versus conventional angiography. Radiology 1994; 190: Ojalehto M, Tikkakoski T, Siniluoto T. Kaulan ja ohimoluun paraganglioomat. Duodecim 2001:117: Park JY, Ahn JY, Lee H, Huh R, Chol HK, Shin MS. Therapeutic embolization of the dural arteriovenous malformation involving the jugular bulb. J Korean Med Sci 2001;16: Remley K, Coit WE, Harnsberger H, Smoker W, Jacobs JM, McIff E. Pulsatile tinnitus and the vascular tympanic membrane: CT, MR and angiographic findings. Radiology 1990;174: Russell EJ, Michaelis J, Wiet R, Meyer J. Objective pulse-synchronous»essential» tinnitus due to narrowing of the transverse dural venous sinus. Intern Tinnit J 1995;1: Shah S, Lawlani AK, Dowd D. Transverse/sigmoid sinus dural arteriovenous fistulas presenting as pulsatile tinnitus. Laryngoscope 1999;109:54 8. Shin EJ, Lalwani AK, Dowd CF. Role of angiography in the evaluation of patients with pulsative tinnitus. Laryngoscope 2000;110: Sismanis A, Smoker W. Pulsatile tinnitus: recent advances in diagnosis. Laryngoscope 1994;104: Swartz JD, Harnsberger HR. Imaging problems in the evaluation of patients with vascular lesions of the temporal bone area. Kirjassa: Swartz JD, Harnsberger HR, toim. Imaging of the temporal bone. New York: Thieme, 1998, s Tikkakoski T, Siponen P, Asplund R, Tuominen H. Milloin potilaalla tulee epäillä vestibulaarihermon schwannoomaa ja tehdä aivojen magneettikuvaus? Suom Lääkäril 2002;57: Waldvogel D, Mattle HP, Sturzenegger M, Schroth G. Pulsatile tinnitus a review of 84 patients. J Neurol 1998;245: Weissman JL, Hirsch E. Imaging of tinnitus: a review. Radiology 2000; 216: Willinsky RA. Tinnitus: imaging algorithms. Can Assoc Radiol J 1992; 43:93 9. Vories A, Liening D. Spontaneous dissection of the internal carotid artery presenting with pulsatile tinnitus. Am J Otolaryngol 1998;19: TAPANI TIKKAKOSKI, dosentti, osastonylilääkäri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Röntgenosasto Mariankatu Kokkola PERTTI SIPONEN, LL, apulaisylilääkäri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Korva- nenä- ja kurkkutautien osasto Mariankatu Kokkola MICHAELA K. ODE, LT, sairaalalääkäri TOPI SINILUOTO, dosentti, erikoislääkäri OYS:n radiologian klinikka Kajaanintie Oulu 112

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy

Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy Tapausselostus Kimmo Oikari, Tapani Tikkakoski ja Mari Niemi Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy Kuvaamme potilaan, jolla verisuonten varjoainekuvaus paljasti rinta-

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Korva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen

Korva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen Katsaus Eero Ilkko, Heikki Löppönen, Osmo Tervonen, Juhani Pyhtinen ja Virpi Karhula Kuulon heikkenemisen syyn selvittäminen ja nykyaikainen korvakirurgia asettavat kuvantamisdiagnostiikalle uusia vaatimuksia.

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia

Lisätiedot

RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet

RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet YO KOULUTUSPAIKAT OSASTOT Sivu THORAX Röntgen 1 Meilahti 2 VATSA Röntgen 2 Mei 3 KORVA Röntgen 2 Mei 4 URO Röntgen 2 Mei 5 ANGIO Röntgen 3 Mei

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on Katsaus HELI SILVENNOINEN JA LEENA VALANNE Monirivitekniikkaan perustuvat nopeat tietokonetomografialaitteet ovat mahdollistaneet verisuonten ja jopa nopeavirtauksisten valtimoiden kuvantamisen. Tietokonetomografia

Lisätiedot

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Kuolintodistusten kieli

Kuolintodistusten kieli Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Antti Markkola HUS-Röntgen, Meilahti Pään ja kaulan syövät Runsaat 600 tapausta vuodessa yleisimmät: suuontelo-, huuli-,

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Aivojen laskimotromboosi paksusuolentulehdusta

Aivojen laskimotromboosi paksusuolentulehdusta Tapausselostus Aivojen laskimotromboosi paksusuolentulehdusta sairastavalla lapsella Ari Karttunen, Pekka Jartti, Katariina Mankinen, Eija Pääkkö, Heikki Rantala ja Jorma Kokkonen Haavaisen paksusuolentulehduksen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana 5. Onko sinulla esiintynyt lääkeaineallergiaa? 6. Oletko tuntenut rintakipua harjoituksen tai kilpailun aikana? 7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli RAKENNUSOHJE Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli 295 Lehden nro 69 mukana sait seitsemän uutta osaa, jotka kuuluvat mittakaavan 1:7 F2007 autosi GX-21-moottorin mekaaniseen kokonaisuuteen.

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO) Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1877140 Raportteja ja muistioita 2014:5 13.03.2014 Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti Koko julkaisu (pdf, 402 kb)

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Simo Nortunen¹, Tapio Flinkkilä¹, Olli Savola¹, Sannamari Lepojärvi², Jaakko Niinimäki², Pasi Ohtonen¹, Iikka Lantto¹,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: temporaaliarteriitti, ohimovaltimon tulehdus, ohimovaltimotulehdus, Hortonin arteriitti, latinaksi: arteritis temporalis, ruotsiksi: temporalarterit ja jättecellsarterit sekä englanniksi: temporal

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto

Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto Näin tutkin Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteiden ripeä kehitys viime vuosina on luonut

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot