ANDALUCIA JA EXTREMADURA, ESPANJA,

Transkriptio

1 ANDALUCIA JA EXTREMADURA, ESPANJA, Retkeilijät Petri Koivisto Petri Kuhno Keijo Vesanen Lennot Helsinki Malaga Helsinki Air Finland, 365 euroa 9 10 Opaskirjat lintupaikoille Where to watch birds in southern Spain Garcia, Ernest ISBN: A&C Black, (toinen painos) Hinta: 4.90 euroa Toimitusaika 3 viikkoa Hyvä kirja, jossa paljon mielenkiintoista luettavaa. Suhteellisen hyviä karttoja lintupaikoille Finding Birds in Southern Spain 1996 ja Finding Birds in Northern Spain 1996 Gosney, Dave Lainassa Ohuehkoja kirjasia. Vanhoja oppaita, mutta sisältävät edelleen hyviä ja selkeitä karttoja lintupaikoille. Birdwatcher s Guide to Southern Spain Finlayson, Clive 1993 ISBN: Lintuvaruste euroa Vanhentunut ja suppea. Turha ostos. Emme käyttäneet ollenkaan Tiet ja kartat Michelin: Etelä-Espanja. (Meillä oli liian vanha versio). Uuden version saisi Suomesta kymmenellä eurolla. Kartasta puuttuu Extremadura. Michelin: Europe. Espanjan osuus kopioituna kirjaston kirjasta. Mittakaava pienempi kuin edellisessä. Liian vanha tämäkin. Lisäksi saimme autovuokraamosta ilmaisen kartan, jossa näkyivät vain päätiet. Teiden numerot ovat muuttuneet ajan saatossa ja se aiheitti paljon päänvaivaa. Opasteet olivat isoissakin kaupungeissa joskus puutteellisia. Ajan tasalla oleva kartta on siten välttämätön. Mainittakoon, että tienumerot olivat kaikissa kolmessa kartassa erilaiset. Lisäksi lintupaikkaoppaat sisälsivät omat virheensä. Harhaanajoja sattui päivittäin. Isoimmilla moottoriteillä on muutamien eurojen tullimaksuja, mutta niitä kannattaa käyttää, sillä tullitiet ovat nopeita ja hyväkuntoisia. Linkkejä (matkakertomuksia) (matkakertomuksia) (tuoreita havaintoja Donanan alueelta) (säätietoja) (hyviä karttoja, polttoaineenkulutus, matkat, osoitteet kartalla) (harvinaisuuhavaintoja Espanjasta) Autonvuokra Soitto Suomen Avisin palvelunumeroon (jonotusta) ja varaus. Opel Zafira. Hyvä auto kolmelle, toisen takapenkin sai kaadettua, jotta kaikki Harmaasirkku. Taustalla siintää Zaharan vuoristokylä. 1

2 matkalaukut mahtuivat kyytiin. Auton sai nopeasti ja näppärästi lentokentältä. Palautus oli myös vaivatonta ja opasteet vuokraamoille lentokentällä selkeitä. Hinta seitsemälle päivälle kaikilla vakuutuksilla + 1 lisäkuski yhteensä 43 euroa. Ajot Yhteensä 700 km. Jos sää on huono, tai lintuja ei löydy, ei reittiämme kannata ajaa, vaan keskittyä vain muutamaan paikkaan. Majoitukset Katsoimme muutaman paikan etukäteen Garcian oppaan ja matkakertomusten perusteella, mutta hostellit ja hotellit ovat edullisia tähän aikaan vuodesta, joten yleensä puolityhjän hostellin löytää vaivatta. Majoituksen etsimiseen kannattaa silti varata aikaa, sillä rättiväsyneenä on kiusallista etsiä lepopaikkaa. Joissain kaupungeissa majoitusta oli tarjolla yllin kyllin, joissain ei silti ollenkaan! (Villamartin) Isossa kaupungissa liikkuminen on hidasta ja majapaikan etsiminen siten työlästä, joten nopeimmin majoittautuu tienvarsihostelleihin. Yö kolmelle hengelle maksaa yhteensä euroa. Mustaleppälintu hotellin terassilla Tarifassa. Ruoka Ruoka on edullista ja hyvää, mutta amupalaa ei saa lintumiesten herätysten aikoihin! Eväät ja aamupala on ostettava aina hyvissä ajoin. Leipä on pullaa. Meillä oli ruisleipää ja makkaraa matkassa, ja sillä pärjäsi ensimmäiset aamut. Suosittelen. Pienistä kylistä ja kaupungeista on joskus vaikea löytää ravintolaa tai supermercadoa! Varsinkin silloin kun on kova nälkä tai jano. Lounasta ei välttämättä saa ennen klo 13:ta. Linnusto Ensimmäiset muuttolinnut alkoivat saapua Afrikasta matkamme aikana. Selvää runsastumista oli havaittavissa joidenkin lajien kohdalla. Toisaalta osa talvehtijoista oli siirtynyt tai siirtymässä pohjoiseen ja muille pesimäseuduille. Maaliskuu on haarahaukkojen päämuuttokuukausi. Sää Andaluciassa oli satanut koko edellisen viikon kolmen kuukauden kuivan jakson jälkeen, mutta matkamme aikana aurinko paistoi joka päivä. Yöllä oli kylmä lähempänä nollaa, mutta päivisin lämpötila kohosi 15 0 asteeseen, parhaimmillaan jopa reilusti yli. Varusteet Normaalit lintuvarusteet kaukoputkineen, telineineen kuten suomessa. Ohut talvitakki, lämmin paita, pitkät kalsarit, pipo, hanskat sadetakki jne. Mukana myös kannettava tietokone, johon purimme muistikortit, sekä yksi ulkoinen kovalevy varmuuskopioille (säilytimme aina eri paikoissa). Muuta Arkisin kannattaa välttää ajoa kaupunkien ruuhkaisiin keskustoihin. Lauantait ja sunnuntait ovat taasen hiljaisia. Taskuvarkaat, epämääräiset lorvijat ja rahanpummaajat ilmestyvät vilkkaille rannoille ja turistipaikoille viikonloppuisin. Malagan lentokentällä kannattaa katsoa tarkkaan, kuinka turvatarkastukseen iso jono kulkee. (meinasimme myöhästyä koneesta, turhan kohteliaisuuden vuoksi.) Matkalla kului rahaa autonvuokra mukaanlukien tasan 500 euroa per nuppi. Mustatasku on paikkalintu vuoristoisilla alueilla. (kuvassa naaras) Alppirautiaiset poistuvat vuorilta normaalitalvina jo helmikuussa.

3 Su Helsinki Malaga Malaga Tarifa (170 km) 1 Nousimme bussiin Lahdesta Petri Kuhnon kanssa klo 11 aikoihin. Keijo Vesanen oli hypännyt samaan bussiin jo Jyväskylässä. Olimme lentokentällä noin klo 1.30 ja kone lähti ajoissa klo Saavuimme Malagaan paikallista aikaa klo iltaauringon paistaessa. Lentokoneen ikkunasta näkyi lokkeja sinisen meren yllä. Matkalaukkujen saaminen ja autovuokraamoon siirtyminen sujui jouhevasti. Avisilla oli hieman jonoa, mutta papereiden kirjoittamiseen kului vain hetki. (Visakortti lienee välttämätön autoa vuokratessa) Auto oli kulman takana hallissa, ja kohta olimmekin jo baanalla tummuvassa illassa. Lähdimme ajamaan kohti Cadi- zia, mutta ajoimme välittömästi harhaan. Taisimme kääntyä kohti Torremolinosta ja jouduimme pienille, kapeille teille. Moottoritielle päästyämme, matka joutuikin nopeasti. Malagan ja Tarifan välisellä tiellä oli kolme tietullia (3.5,.0 ja 1.60 euroa). Perillä Tarifassa etsimme pitkän matkustuspäivän uuvuttamina valmiiksi katsottua hotellia, mutta emme löytäneet oikeaa paikkaa. Siispä majoituimme ensimmäiseen vastaan tulleeseen hostellin (Hostal Alameda sataman lähellä, Avenida de Constitucion). Yö kolmen hengen huoneessa maksoi 65 euroa. Hostelli oli viihtyisä, mutta huoneessa oli viileää (pieni patteri ei lämmittänyt) ja sängyt olivat liian pehmeitä. Otimme alakerran baarissa muutamat oluet ja mieli oli yhtäkkiä korkealla. Ma Tarifa La Janda Cadiz Jerez Laguna de Medina Arcos (307 km) Heräsimme klo 6.30, ehkä vähän liiankin varhain, sillä valoisaa tuli vasta varttia vaille kahdeksan. Aamulla oli viileää noin 5 astetta, joten hanskat ja pipo olivat tarpeen. Siirryimme klo 7.0 viereisen Tarifa beachin parkkipaikalle, joka sijaitsee kärjen linnakkeen länsipuolella (1). Ensimmäiset etelänharmaalokit leijailivat ilmassa ja rannalla ruokaili pieni parvi pulmussirrejä. Mustakottaraisten laulu aiheutti ensimmäisen hämmennyksen, mutta ääni tuli nopeasti tutuksi. Pian näyttäytyivät myös ensimmäiset mustapäätaskut, mustaleppälinnut, tiltaltit, tiklit ja hempot (yleisiä koko matkan ajan). Paikalliset kuusi poliisia olivat kiinnostuneita parkkipaikan asuntoautosta ja tunnelma oli levoton, joten lähdimme kulkemaan leveätä hiekkarantaa pitkin. Rannalla oli vesialtaita, joissa lokit kävivät peseytymässä. Lokkiparvista löytyi mm. parikymmentä välimerenlokkia ja yksi merilokki, joita nähdään vain satunnaisesti näillä nurkilla. Ulapalla näkyi välimerenliitäjiä, baleaarienliitäjiä, riuttatiiroja, pari mustanmerenlokkia ja suulia. Isokihujakin näkyi 10! Rannan ruderaateilla maleksi joukko lehmähaikaroita ja heinäkerttu lauloi paikoittain. Taivaalta löytyi muuttolintuja: pikkukorppikotka, kaksi mustahaikaraa ja isoja haarahaukkaparvia. Näimme myös ensimmäiset käärmekotkat, kapustahaikaraparven ja vuorten yllä kaarteli hanhikorppikotkia. Pää oli hetkessä pyörällä lintujen paljoudesta. Vietimme ai

4 kaa Tarifan rannoilla klo 1.30 asti, kävimme kirjautumassa ulos hostellistamme, pakkasimme auton ja jatkoimme matkaa kohti Cadizia. Omasta hostellistamme ei saanut ruokaa ennen kello 13:ta, vaikka ravintolan näyteikkunatiskit notkuivatkin kaikenlaisia merenherkkuja. Söimme lounaan tienvarsiravintolassa, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä Tarifan keskustasta länteen. Piipahdimme myös viereisen Camping-alueen parkkipaikalla (Playa de los Lances?) ja hiekkaranta näytti jatkuvan vielä pitkälle länteen. Rantakaistale oli autio ja houkuttelevan näköinen, mutta päätimme silti jatkaa matkaa. Lämpötila oli noussut tasaisesti aamusta alkaen ja läheni jo paria kymmentä astetta, tosin tuulenpuuskat tuntuivat viileiltä. Seuraavassa La Jandan laaksossa () pysäytimme auton muutamassa eri kohdassa, sillä laakso tuntui pursuavan lintuja. Hanhikorppikotkia kaarteli taivaalla ja kattohaikaroita näkyi siellä täällä. Lähes jokaisella pellolla palloili lehmähaikaroita. Kauenpana pelloilla näkyi isoja parvia peippo- ja kiurulintuja ja mm. kurkiparvi. Pienellä lätäköllä kahlaili retken ensimmäiset pitkäjalat. Lintujen paljous huimasi päätä myös Cadizin alueella. Ohitusteiden varsilla oli laajoja lietealtaita ja matalia laguuneja joiden rantaan ei voinut pysähtyä (3). Tuntui kamalalta painella kovaa vauhtia ohi, varsinkin kun mielessä oli vielä talvisen Suomen lintutyhjiöt. Pysähdyimme kuitenkin Cadizin ohitustien alkupäässä, ja kävelimme lyhyen matkan rantaa pitkin. Vedessä kahlaili mustapyrstökuireja, avosetteja, vikloja, flamingoja jne. Tarkoituksemme oli etsiä tie Laguna de Medinalle (4) pienelle lintujärvelle, joka sijaitsee Jerezin kupeessa, mutta meillä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kokemusta Espanjan moottoritieliittymähässäköistä, ja ajoimme useaan otteeseen harhaan. Emme löytäneet oikeaa tietä, emmekä opasteita. Aikaa kului pitkiin lenkkeihin Jerezin ympäristössä ja olimme aivan ulalla, mitä reittiä pitäisi ajaa. Vilkas ruuhkainen liikenne vaikeutti asiaa ja hermot olivat kireällä. Pistäytyminen huoltoasemalle tuotti käsin piirretyn kartan, jossa oli useita liikenneympyröitä ja nuolia sinne tänne. Tämäkään kartta ei lopulta täysin pitänyt paikkaansa, mutta muutaman turhan kierroksen ja usean liikenneympyrän jälkeen löysimme vihdoin perille. Espanjalaisilla ei taida olla tarvetta laittaa tienviittoja risteyksiin lainkaan. Laskin, että yhdessä liikenneympyrässä saattoi olla parikymmentä opastetta paikallisiin kauppoihin, mutta ei lainkaan viittoja kaupunkeihin, joihin liittymistä pääsee! Lohdutukseksi ehdimme nähdä alppikiitäjän auton ikkunasta. Laguna de Medina oli mukava pieni lintujärvi ja rauhoittava paikka, kunhan käveli jonkin verran tieltä kohti rantaa. Teimme myös lyhyen piston viereiselle hiekkatielle, jossa näimme retken ensimmäiset punapyyt. Pyyt olivat hienosti esillä ja yritimme kuvata niitä auton ikkunasta. Paikalliset mopoilijat surrasivat kuitenkin paikalle ja punapyykuvat jäivät ottamatta. Rannalle kulkeva kävelytie oli huonossa kunnossa runsaiden sateiden jälkeen (vain pieni alue), ja kengät olivat hetkessä harmaan kuran peitossa. Mieli oli silti korkealla, sillä lintuja tuntui riittävän: kaksi ruskohaikaraa lensi ylitsemme ja rannan pusikot kuhisivat kerttusia. Mustapääkerttujen lurituskonsertti oli valtava. Arvelimme lintujen saapuneen juuri muutolta, koska keskittymä oli niin tiheä. Järven yllä kaarteli valtava määrä pääskyjä: kalliopääskyjä, vaaleakiitäjiä ja pari ruostepääskyä... Mutta, mutta. Vesilintuja Tunnelmia Tarifa beachiltä. Mutalammikon ylitystä Laguna de Medinalla. Uusi polku kulki piikkilanka-aidan läpi. Kuva: Petri Kuhno 4

5 oli silti vähemmän kuin olimme odottaneet. Järvi on ollut varmin paikka valkopääsorsalle, mutta niitä ei vaan näkynyt. Yritimme myös löytää kruununokikanaa harvojen nokikanojen joukosta, mutta tuloksetta. Järvellä oli kuitenkin noin 40 mustakaulauikkua ja kymmenisen punapäänarskua. Yksi valkoposkitiirakin kalasteli pohjukassa ei siis mikään turha järvi. Piilokojun luona tapasimme myös kaksi suomalaista lintuharrastajaa. Kauniin illan kruunasi parin sadan haarahaukan ylilento. Kuva: Petri Kuhno Aurinko laski mailleen noin klo ja lähdimme ajamaan koilliseen kohti Grazaleman ja Rondan vuoristoalueita. Matkalla kävimme Jerezissä supermarketissa. Tällä kertaa oikea tie löytyi helposti ja jatkoimme matkaa pimenevässä illassa. Liikenne oli vilkasta ja tyssäsi paikoitellen tietyömaaosuuksiin, mutta ajo sujui silti kohtuullisen nopeasti. Arvelimme, että jaksaisimme ajaa aina Villamartiniin asti, mutta kun kello koitti yhdeksän ja saavuimme kaupunkiin, kävi ilmi, ettei tässä pienessä kaupungissa ollut ainuttakaan hotellia. Eräs avulias mies lähti näyttämään mahdollista majoituspaikkaa (ajoi edellä), mutta majatalo oli lopettanut toimintansa. Jouduimme ajamaan takaisin Arcosiin asti (5), kunnes seuraava hotel-kyltti tuli vastaan. Yö hotelli El Lagossa (Crta. Jerez-Cartagena km 31,5 Arcos de la Frontera Cadiz, puh ) maksoi kolmen hengen huoneessa yhteensä 65 euroa. Hotellissa tuoksui takka ja omistaja taisi olla kuuluisa ilmakuivatetuista kinkuistaan, sillä parit kinkkutapakset maksoivat lähes yhtä paljon kuin itse majoitus. Aamiainen kuitenkin luvattiin haluamanamme ajankohtana. Raskaan ja turhautumisten täyttämän ajopäivän jälkeen kaaduimme sänkyyn klo Laguna de Medina. Ruostepääsky ja kalliopääsky. Ti Arcos Zahara Grazalema Puerto de la Palomas Zahara Los Palacios Brazo del Este Sevilla El Rocio (388 km) Tiistai oli edellispäivän harjoittelun jälkeen lähes täydellisesti onnistunut retkipäivä. Suunnitelmat menivät aika 7 lailla putkeen. Heräsimme klo 6.5, söimme aamiaisen ja lähdimme ajamaan kohti Grazaleman vuoristoaluetta. Parkkipaikalla odotti lintujen sirkutus. Keltahempon kitisevä ääni alkoi tulla tutuksi. Lähdimme matkaan varttia vaille kahdeksan auringon noustessa vuorten takaa. Ilma oli viileä. Lumipeitteiset vuorenhuiput siintivät nousevan auringon kilossa. Auton mittari näytti pakkaslukemia muutamalla varjoisella alueella. Bornosissa sääkseä istui järven laitamilla. Sillan kohdalla rannalla tepasteli pitkäjalkoja ja kuireja, mutta tiellä ei voinut pysähtyä. Lähdimme nousemaan ylös vuoristoon yhdeksän aikoihin. Tunnelma oli kuin huhtikuisesta Suomesta punarinnat, peipot ja rastaat lauloivat, ilma oli kuulaan raikas ja viileä. Lehtipuut olivat täällä vielä silmuilla. Zaharassa pysähdyimme kuvaamaan maisemia. Viereisen kukkulan laella tepasteli punapyitä ja vihertikka huuteli. Tie jatkui kierrellen ja kaventuen kohta yksikaistaiseksi, kunnes saavuimme ylös Grazaleman kylään (). Tosin emme hetken olleet varmoja missä kylässä olimme. Pysäytimme auton levikkeelle kaupungin alapuolelle ja kohta näimme alppivaristen lentelevän jyrkänteillä yläpuolellamme. Samassa paikassa näimme myös mustataskuja, sinirastaita, pensassirkkuja ja virtavästäräkki lensi ylitsemme. Etelänpuukiipijäkin ilahdutti läsnäolollaan Kysyimme tietä Puerto de las Palomasin huipulle paikalliselta vanhukselta ja tämä neuvoikin meidät ystävällisesti oikealle tielle. Kiemurtelimme Grazaleman läpi ja pysähdyimme muutamalla levikkeellä, joita on rakennettu lintuharrastajia ja pa- Hotellin pihalla aamulla. 5

6 Grazaleman alapuolella. Grazaleman yläpuolella. Zahara aamuauringossa. tikoijia varten. Levikkeillä on penkkejä ja eväspaikkoja ja linnut tulevat syömään turistien eväiden muruja. Levikkeellä Grazaleman yläpuolella näimme neljä vuorisirkkua. Ilma viileni vielä muutamalla asteella, kun kipusimme ylemmäs kohti vuoren huippua. Tie oli kapea, mutta pysäytimme silti auton pienelle leveämmälle osalle. Se kannatti, sillä kohta yläpuolellamme kaarteli kaksi muuttohaukkaa ja alapuolella alppikauris pällisteli meitä kummissaan. Puerto de las Palomasin (3) huipulla odotti yllätys neljä alppirautiaista istuskeli kivillä parkkipaikan luona. Olimme juuri ehtineet arvella, että alppirautiaiset ovat kyllä jo ehtineet lähteä kohti pesimäseutuja, mutta täällä ne silti olivat. Olisiko edellisviikon Keski-Eurooppaa koetellut ennätyskylmä säärintama pidätellyt niitä? Myös vuorisirkku näyttäytyi parkkipaikan luona. Huipulla oli yllättävän lämmintä. Auringonpaiste tuntui nautinnolliselta ja nautimme kolmisen varttia vuorten hiljaisuudesta. Hanhikorppikotkat lentelivät yllämme, Alppikauris Puerto de las Palomasin rinteillä. yksi vuorikotka nähtiin ja toinen yksilö hetken kuluttua alempana. Jatkoimme tietä huipun yli ja laskeuduimme alas kohti Zaharaa (4) (kiersimme lenkin Zaharasta Zaharaan). Alppivarisparvi ilahdutti matkalla. Kävimme lounaalla Kylässä oli kaunista, hiljaista ja leppoisa tunnelma. Ruoka oli hyvää ja ravintolan tyttö osasi jopa muutamia englanninkielisä sanoja (harvinaista). Lähdimme ajelemaan takaisin tuttuja teitä. Bornosin kohdalla sääksi istui edelleen samalla kuivuneella oksalla ja toinen lenteli pellon yllä. Tankkasimme auton Bornosissa ja vähensimme vaatetusta, sillä ilma oli aurinkoinen ja lämmin alhaalla laaksoissa. Arcosin ja Jerezin välisellä tiellä liikuskeli lammaslauma lähellä tietä ja näiden joukoissa tallusteli useita lehmähaikaroita. Yksi niistä pomppasi lampaan selkään istumaan hauska yksityiskohta yksitoikkoiselle tienpätkälle. Alppivaris. Punapyy. Klo olimme jo Brazo del Estessä (5) valtavalla pelto/aroalueella, jota oli mainostettu meille etukäteen. Hiekkatiet näyttivät jatkuvan täällä ikuisuuksiin. Teiden varsilla oli ojia ja pieniä tulva-altaita ja ne kuhisivat elämää: heti alkajaisiksi rääkkähaikara lähti lentoon ojasta ja kohta nousi perään myös yöhaikara. Pellot olivat täynnä sulttaanikanoja. Arvioimme, että näimme niitä illan aikana noin 500! Jos olisimme ehtineet sivuteille, niitä olisi varmasti löytynyt valtavasti lisää. Pelloilla oli joitakin pronssi-iibiksiä, kosteikoilla kapustahaikaroita, pikäjalkoja, avosettejä, liejukanoja, merimetsoja jne. Pari mustahaikaraakin esitti ohilennon. Brazo del Estessä näimme myös retken ensimmäiset kaksi pikkukotkaa. Ruskosuohaukat saalistelivat ruovikkoalueiden ja peltojen yllä. Töyhtökiuruja oli valtavasti ja niiden huilumainen säe väritti äänimaisemaa. Myös mustapystökuirien määrä hämmästytti meitä. Niitä oli ainakin 300! Brazo del Este on mainio paikka kuvata lintuja: autoa on helppo käyttää piilokojuna, liikennettä on vähän, peltojen sänki on lyhyttä ja linnut liikkuvat aivan tien vieressä. Paras kuvausaika saattaisi olla aamuauringon paistaessa, mutta päätien itäpuolellakin näkyi lintuja lähes yhtä paljon ilta-auringon myötävalossa. Jatkoimme matkaa Brazo del Esten päätien loppuun tunnelmallisen ilta-auringon värittäessä maisemaa. Tien päässä Sulttaanikanoja Brazo del Estessä. 6

7 odotti mutalammikko, jonka ylittäminen näytti mahdottomalta tehtävältä ilman nelivetoista ajoneuvoa. Pääsimme kuitenkin kiertämään lampareen sydän pamppaillen ja ajatellen jäädäänkö tähän nyt sitten kiinni. Pääsimme kuitenkin yli ja tie jatkui mutkitellen kanavia pitkin aina Los Palaciosiin (6) asti (automme säilyi lähes kurattomana koko reissun). Los palaciosin kaupungin laitamilla huomasimme pellolla parisatapäisen graelsii-selkälokkiparven, kapustarintaparvia sekä näimme tuulihaukan nappaavan lepakon suoraan ilmasta. Ajoimme Sevillan kuusikaistaisien ohitustieliittymien lävitse ja jatkoimme moottoritietä aina El Rocioon liittymään saakka. El Rocion ja Matalascanasin välinen tiekin oli sileää ja leveää asfalttitietä. Matka sujui joutuisasti ja olimme perillä El Rociossa (7) klo 0.0. El Rocio on hiljainen, kuoppaisten hiekkateiden värittämä kyläpahanen kuin suoraan Meksikosta repäisty aavekaupunki. Donanan alue ja El Rocio taitavat nykypäivänä elää aika lailla lintuturismin avulla. Majoittauduimme yöksi Hotel Cristinaan (Real 36, El Rocio, Almonte, Huelva puh ). Kolmen hengen huone taisi maksaa noin 60 euroa. Otimme oluet onnistuneen päivän kunniaksi ja lähdimme sitten ulos kiertelemään ja kuuntelemaan pöllöjä. Pipo ja hanskat olivat taas tarpeen. Kuulimme vaivatta huuhkajan ja kaksi lehtopöllöä, mutta kyläpöllönen ja tornipöllö jäivät kuulematta muutamaa lupaavan kuuloista rääkäisyä lukuunottamatta. Suistolta kantautui yön ääniä ja flamingoja pääsi katselemaan katulamppujen valossa. Menimme nukkumaan vasta klo Huone oli ahdas ja epäviihtyisä, mutta nukuimme sikeästi. Brazo del Estessä lintuja katsellan ja kuvataan hiekkateiltä ja autosta. Ke Päivä Donanan alueella: El Rocio El Achebuche Jose Antonio Valverde center (Lucio Cerrado Garrido, Lucio del Lobo), jonka jälkeen reittiä Pilas Sevilla Santa Olalla (41 km) 5 Siirryimme aamuvarhaisella hotellin takapihalla sijaitsevan La Rocina -laguunin (1) rannalle. Kuvasimme kosteikon lintuja. Niitä pääsi katselemaan lähietäisyydeltä varsinkin flamingoja. Vesilintuja oli El Rociossa yllättävän vähän. Yritimme jälleen löytää kruununokikanaa nokikanojen joukosta, mutta ne eivät oikein olleet määritysetäisyydellä ja niitä oli muutenkin heikonlaisesti. Hotellin rannalta näimme mm. muutaman pronssi-iibiksen, pikku-uikkuja, punapäänarskuja, mustapyrstökuireja, avosettejä, pitkäjalkoja, pari valkoposkitiiraa, vuorikirvisen ja sinirinnan. Söimme hotellissa aamupalan ja suuntasimme etelään kohti El Achebuchea (). Parkkipaikan liepeillä kuvasimme siniharakoita. El Achebuchessa katselimme lintuja piilokojuista, mutta kuiva talvi oli tehnyt tehtävänsä lampareet olivat lähes tyhjiä linnuista! Lohdutukseksi näimme kaksi ohilentävää harakkakäkeä. Piilokojujen pusikoissa pyöri runsaasti tiltaltteja ja yksi niistä innostui laulamaan meille outoa laulua. Meillä oli mukana myös atrappi, ja soitimmekin iberiantiltaltin (brehmii) laulua vertailumielessä. Laulu oli lähes sama ja linnun tuntomerkitkin täsmäsivät aika hyvin. Määritys jäi hieman epäselväksi, mutta Keke taisi saada kuvattua lintua videokameralla. Tapaus tarvinnee lisäselvityksiä... El Achebuchen parkkipaikan ja päätien välissä on hyvännäköinen pensaikkoalue, jonka päättelimme olevan hyvää maastoa ruskokertulle. Lintu tulikin heti esille, kun aloimme soittaa atrappia. Kävimme myös kysymässä neuvoja El Achebuchen reception centeristä, mistä voisimme löytää kruununokikanan tai valkopääsorsan. Neuvonnan tytöt olivat kaiketi opetelleet tiedot ulkoa, koska antoivat valmista informaatiota ja kartan ajo-ohjeineen Jose Antonio Valverde centeriin, jossa voisimme nähdä kruununokikanan. Sanoivat myös, että valkopääsorsaa ei näe läntisellä Donanan alueella. Poistuimme El Achebuchen alueelta klo 1 maissa Kuva: Petri Kuhno Matkalla Valverde centeriin (pitkä parin tunnin kiertotiematka) kävimme katsomassa tapaamiemme suomalaisten lintumiesten löytämää liitohaukkaa (3). Stai- Siniharakka eväspaikalla. Ruskokerttua etsimässä. 7

8 jailimme peltotiellä ja puolen tunnin odotuksen jälkeen näimmekin tuon jokaisen lintumiehen unelmalajin. Samalla paikalla näimme myös mm. pari lapinsirriä (vähän harvinaisempi laji täällä päin), retken ainoat pikkutuulihaukat sekä lisää suomalaisia lintuharrastajia. Parin kilometrin päässä näimme kaksi punapäälepinkäistä olisivatko tulleet juuri muutolta? Matka Valverde centeriin oli pitkä, kuuma ja kuoppainen. Meillä oli ajo-ohjeet, mutta jo totuttuun tapaan emme osanneet luottaa niihin, vaan lähdimme seuraamaan pieniä Valverde center -opastuskylttejä. Nämä kyltit johdattivat meidät kiertoteitä paikalle, mutta matka oli kuvauksen kannalta hieno ja tunnelma ainutlaatuinen. Täälläkin viivasuorat tiet jatkuivat ikuisuuksiin ja lintuja vilisi ojissa ja pelloilla. Hiirihaukat ja haarahaukat istuivat tolpilla, tuulihaukkoja oli valtavasti, ja yksi muuttohaukkakin näyttäytyi. Näimme myös retken ensimmäiset isohaarahaukat. Töyhtökiuruja oli satoja, Lucio del Lobolla uiskenteli valtava määrä lapasorsia, kenties pari tuhatta. Lopulta saavuimme Valverde centeriin (4), joka ei oikein tuntunut istuvan miljööseen. Keskus oli vallitsevaan ympäristöön nähden luksusrakennus ja tietenkin täynnä lintuturisteja. Turistit olivat tulleet järjestetyille retkille oikotietä jeeppikuljetuksineen suoraan El Rociosta, mutta meillä ei ollut asiaa noille oikoteille. Ohitse jyränneistä kuorma-autoista sorakuormineen aavistelimme, että uusi oikotie on luvassa lähitulevaisuudessa. Joimme Valverde centerissä kahvit ja näimme ikkunasta mm. kääpiöhuitin, mutta eipä näkynyt täälläkään kruununokikanaa, eikä nokikanojakaan ollut paljon. Pikkutuulihaukka. Pronssi-iibis Lucio de Lobolla. Laskeva aurinko värjäsi maiseman kullan keltaiseksi ja suopöllö saalisteli peltojen yllä. Ihailimme vielä sulttaanikanoja ja pronssi-iibiksiä. Harmaahaikaroita ja kapustahaikaroita näkyi runsaasti, merihanhiparvia lepäili pelloilla, merimetsojonoja lensi iltataivaalla ja me lähdimme jatkamaan matkaa pohjoiseen. Tällä kertaa ajoimme suorinta tietä peltojen poikki, välillä lintuja kuvaten. Päätimme yrittää pitkää ajoa kohti Extremaduraa, niin pitkälle kuin jaksaisimme, ja pysähtyä kun sopiva majapaikka osuu kohdalle. Valtava nälkä yllätti jo alkumatkasta ja poikkesimme sattumanvaraisessa pikkukaupungissa pizzalla. Vatsat pizzoista paisuneina ohitimme Sevillan, jatkoimme pohjoiseen ja pysähdyimme Santa Olallan pikkukaupunkiin yöksi noin klo.00. Otimme huoneet ensimmäisestä vastaan tulleesta majapaikasta. (Hotel Carmelo, Marina Espanola, 3 puh Santa Olalalla de Cala) ja saimme kaksi erillistä huonetta. Oranssit seinät loivat pirteää ja siistiä tunnelmaa. Kaksi huonetta maksoi yhteensä 50 euroa. (5) Retken ensimmäinen isohaarahaukka matkala Valverde centeriin To Santa Olalla Castuera La Serenan arot Trujillo Caceres Torrejon El Rubio (416 km) 6 7 Heräsimme jo klo 5.45, koska tarkoituksenamme oli ehtiä Extremaduraan La Serenan aroalueille ennen keskipäivän lämpöväreilyä. Lämpötila oli aamulla 1,5 astetta, välillä jopa pakkasen puolella. Matkalla näimme mm. punapyitä ja petolintuja istui puhelinpylväillä. Upea liitohaukkakin istui tolpan nokassa. Onneksi maantie oli hiljainen ja pääsimme peruuttamaan haukan luokse. Se oli kuitenkin arka ja siirtyi aina seuraavalle tolpalle istumaan, kunnes sai meistä tarpeekseen ja häipyi paikalta. 5 Olimme Castuerassa () jo kello 9. Tankkasimme auton ja kävimme juomassa aamukahvit. Ajelimme hitaasti La Serenan aroalueen läpi Garcia-Patterson op- 4 3 Extremaduran auringonnousu. Liitohaukan liito. 1 8

9 paan A-tietä ja teimme muutaman piston pienille hiekkateille (3). Kohta näkyivät ensimmäiset hietakyyhkyt, arokiurut ja minervanpöllöt sekä pieni parvi isotrappeja löytyi taivaalta. A-tien varrelta äkkäsimme ison parven pikkutrappeja, ja kun lähdimme ajamaan niitä kohti, koko parvi lehahti pellolta ilmaan. Kun sitten jatkoimme A-tietä eteenpäin, paikallinen lintuharrastaja/tutkija tuli kertomaan meille, että Serenassa on käynnissä EU life -projekti, eikä pikkuteille saisi poiketa. Oikeastaan niille ei tarvitsekaan mennä, sillä trappeja näkee myös päätien lähellä. Näimme myös jouhihietakyyhkyjä lennossa, hanhikorppikotkia haaskalla ja paksujalat ilahduttivat läsnäolollaan. Nautimme aurinkoisesta säästä (ehkä jopa 0 astetta) ja hiljaisesta tunnelmasta. Talvivaatteet olivat jo vaihtuneet hihattomaan t-paitaan ja sandaaleihin. Poistuimme La Serenasta puoli kahden maissa pohjoista reittiä. Pieni mutkainen tie johdatteli meidät erikoisten rosoisten ja keltaisten kalliolaaksojen läpi. Olimme ihmetelleet Donanan alueella etelänisolepinkäisten vähyyttä, mutta täällä niitä näytti riittävän jokaiselle tolpalle ja langalle. Extremadurassa näytti kottarainen korvaavan mustakottaraisen ja harmaasirkku oli runsaslukuisempi kuin etelässä. Ei linturetkeä ilman kaatopaikalla käyntiä La Coronadassa (4) huomasimme taivaalla valtavan määrän kattohaikaroita. Pikainen tarkistus paljasti niiden kaartelevan valkoisen kaatopaikan yllä ja kaatopaikan valkoinen väri osoittautuikin kattohaikaramassaksi. Lintumassasta löytyi myös haarahaukkoja ja isohaarahaukkoja, mutta emme jääneet ihmettelemään tätä outoa näytelmää, vaan jatkoimme saman tien matkaa. Kävimme Trujillossa (5) syömässä ja ajoimme Caceresin kautta Torrejon El Rubioon lähelle kuuluisaa Monfraguen petolintupaikkaa. Teimme pienen koukkauksen, koska Caceresin ja Trujillon välinen alue on hyvää lintumaastoa. Rio Almonten sillalla (6) näimme alppikiitäjiä, mustataskuja ja kuningaskalastajan. Hanhikorppikotkat istuivat voimalinjojen tolpissa, kuten myös yksi käärmekotka. Isohaarahaukka teki näyttävän ylilennon ja vastaan tuli jälleen suomalaisia lintumiehiä. Olimme Torrejon El Rubiossa (7) kuuden maissa. Kylässä on leppoisa tunnelma, ihmiset iloisia ja lähes kaikilla majapaikoilla on lintuaiheinen nimi. Hotel Carvahal (puh , Paseo de Pizarro 54 Monfrague Torrejon El Rubio) sijaitsee näkyvällä paikalla kylän keskustassa. Valitsimme huoneen apartementoksen puolelta. Asunto oli siisti, siinä oli kaksi makuuhuonetta, keittiö, jääkaappi jne. Oli mukavaa viettää yö kunnon sviitissä. Yöstä sai pulittaa yhteensä 60 euroa. Pikkutrappiparvi taivaalla. Etelänisolepinkäinen. Iberiankeisarikotka. Jouhihietakyyhkyjä. Apartementos. Hotellin puoli. Muistikortteja pitäisi purkaa. Takka ei kuulemma toiminut. Kuvat: Petri Kuhno 9

10 Pe Torrejon El Rubio Monfrague Torrejon El Rubio Caceres Monesterio (30 km) Heräsimme aikaisin aamulla ja lähdimme kohti Monfragueta. Näköalaparkkipaikalta () oli hyvät näkymät joen yli kalliojyrkänteelle, jossa lepäili pari sataa hanhikorppikotkaa. Ne näyttivät olevan vielä kovin unisia ja isoina lintuina tarvitsevat hyviä virtauksia, ennen kuin pääsevät nousemaan korkeuksiin, joten päättelimme, että näemme ne parhaiten kipuamalla ylös linnoitukselle. Staijailimme ylhäällä linnoituksen muureilla (jossa ei muuten ole kaiteita) ja näimme valtavia, jopa tuhannen yksilön sepelkyyhkyparvia. Linnut olivat varmaankin matkalla kohti pohjoisia kotikontujamme. Arvioimme nähneemme noin muuttavaa sepelkyyhkyä. Korppikotkat eivät vaan nousseet siivilleen, joten lähdimme takaisin alas näköalaparkkipaikalle. Kaksi alppivarista ja kalliopääskyjä kaarteli vielä linnakkeen luona, pensassirkku lauloi ja auton ikkunasta näimme siniharakoita ja kaksi kalliovarpusta. Paikanvaihto kannatti, sillä kohta myös aurinko alkoi lämmittää ja kotkat lähtivät isoina laumoina liikkeelle. Kohta ylitsemme lensi valtava majesteettinen munkkikorppikotka! Sillä oli hitaat kunnioitusta herättävät siiveniskut ja rauhallinen tyyni etenemistyyli. Kohta näkyi toinenkin lintu ja lisäksi yksi pikkukorppikotka. Päivä muuttui vähitellen lämpimäksi ja aurinkoiseksi jopa kuumaksi! Lähdimme muutaman kilometrin päähän katsomaan Gosneyn oppaan mainostamia joenvarsilaaksoja, joissa olisi mahdollista nähdä iberiankeisarikotkia (3). Kohta näimme lisää munkkikorppikotkia, käärmekotkan lähietäisyydeltä ja vihdoin himoitun iberiankeisarikotkan, joka lipui vähitellen kalliomuodostelmien taakse. Pysäytimme auton levikkeelle ja taivastelimme hyvää tuuriamme. Oli todella lähellä, etteikö tuo harvinainen kotka olisi päässyt livahtamaan ohitsemme. Kohta taivaalla alkoi kaarrella lisää munkkikorppikotkia ja ne kiertelivät kauniisti yllämme. Alhaalla joella oli yksi pari lisää ja kohta niitä kerääntyi useampia samalle juomapaikalle. Saimme tarkkailla niiden puuhia kaikessa rauhassa. Ranta näytti olevan suosittu, sillä munkkikorppikotkien lisäksi samaan kuvaan mahtui myös kaksi mustahaikaraa ja yksi pikkukorppikotka! Hetken ihmeteltyämme, paikalle saapui espanjalainen lintuharrastaja, joka kertoi, että lyhyen matkan päässä iberiankeisarikotkapariskunta rakentaa pesää. Lähdimme oitis tarkastamaan tilannetta. Samoilla seuduilla oli myös mustahaikaran ja huuhkajan pesä sekä pari hanhikorppikotkan pesää. Kohta näimmekin keisarillisen iberialaisen pariskunnan kaartelevan pesäpuun yllä ja hanhikorppikotkat kiisivät ylitsemme pesilleen siipisulat suhisten. Mahtava paikka. Hiki virtasi aurinkoisessa säässä. 5 Lähdimme ajamaan takaisin näköalaparkkipaikalle. Matkalla pysähdyimme vaihtamaan havaintojamme iäkkään brittipariskunnan kanssa, jonka olimme tavanneet jo aikaisemmmin aamulla. Sattumalta kruununokikanat ja valkopääsorsat tulivat puheeksi ja nämä britit taasen kertoivat löytäneensä niitä Donanan alueel- Munkkikorppikotka. Punarinta popsii ruisleipäämme staijauspaikalla. Iberiankeisarikotka. 10

11 Korppikotkakallioita näköalapaikalta katsottuna. Korppikotka ylhäältä linnoitukselta nähtynä. Tuhansien sepelkyyhkyjen parvia. ta. Päässä alkoi pyöriä houkutteleva ajatus: entäs jos sittenkin ehtisi vielä käydä etsimässä niitä, nyt kun oikeat paikatkin on tiedossa. Saavuttuamme näköalapaikalle, korppikotkat jatkoivat majesteettisia kaartelujaan yllämme. Nousimme ylös linnakkeelle ja aloimme tuhlata muistikortteja. Kortit täyttyivät hetkessä hanhikorppikotkakuvista. Riesana oli vain väreily, jota oli aika paljon auringon puoleisilla rinteillä ja sitä näkyy kuvissa jonkin verran. Kotkat käyttivät tietenkin hyväkseen näitä hyviä nosteita, eivätkä useinkaan kiitäneet myötävalon puolelta. Tunnelma oli ihmeellinen jopa pelottava. Tuntui kuin pommikonelaivueita olisi virrannut päidemme yllä. 1 Iltapäivällä kävimme hotellissamme syömässä ja teimme päätöksen, että lähdemme vielä Donanan alueelle etsimään kruununokikanaa ja valkopääsorsaa. Iltaauringon aikaan olimme jo matkalla. Caceresissa näimme lehmähaikaroiden kerääntyvän satojen yksilöiden yöpymisparveksi ja valtavan satojen yksilöiden västäräkkiparven keskellä kaupungin liikenneympyrää mikä lie muuttoparvi vaiko yöpymisparvi? Hurjia nämä lintumassat tässä maassa! Illan pimetessä ajoimme aina Santa Olallaan asti. Harmiksemme tuttu hostelli oli ehtinyt sulkea ovensa yöksi, ja jouduimme palaamaan samaa tietä lähes Monesterioon asti. Löysimme halvan vaatimattoman tienvarsihotellin (Los Conejos, Piscina y Campo de Tiro, kn 734 C.N. 630, puh ), jossa saimme yhden hengen huoneet (1 euroa per nuppi). Huoneessa oli kylmä ja rekkamiehet äänekkäitä alakerran ravintolassa, mutta korvatulppien ja lämpimien vaatteiden avulla uni tuli hetkessä La Monesterio Huelva Laguna Primera de Palos El Achebuche El Rocio Sevilla Sanlucar de Barrameda Bonanza Laguna de Tarelo Salinas de Monte Algaida Jerez Chiclana (570 km) Aamulla nautimme kahvit tienvarsihostellissamme ja lähdimme pimeässä ajamaan kohti Huelvaa. Yöllä oli satanut hiukan ja matkallakin tuli muutama pieni kuuro. Tiet olivat hiljaisia, koska oli lauantai. Olimme Huelvassa yllättävän aikaisin. Tiesimme että Huelvassa on myös vaikeaa löytää oikeaa tietä, joten jouduimmekin ajamaan keskelle kaupunkia. Kaupungissa ei ollut liikennettä onneksi, sillä arkipäivänä olisimme varmasti juuttuneet junnaaviin ruuhkiin. Reitti löytyi pian, ja niin löytyi myös oikea lintujärvi. Laguna de Primera de Paloksella () oli satoja nokikanoja, paikalliset mansikanviljelijät soittivat lintujen varoitusääniä kasvihuoneissaan pitääkseen haaskalinnut loitolla. Osa viljelmän mansikoista 10 11

12 kasvoi lähes taivasalla moottoritien ja öljynjalostamon savujen puristuksissa. Nam. Löysimme satojen nokikanojen joukosta kaksi kaularengastettua kruununokikanaa (niitä on kuulemma kolme) ja spontaanisti yhden renkaattoman yksilön. Jaba daba! Näin se käy. Lammikolla uiskenteli myös mm. punapäänarskuja, pikku-uikkuja, rääkkähaikara nähtiin lennossa ja yksi silkkihaikara kahlaili rannalla (sillkihaikara oli yöhaikaran ohella yllättävän harvalukuinen koko matkan aikana). El Rocio Jatkoimme kohta matkaa kohti Matalascanasin turistikaupunkia (3). Aikomuksemme oli mennä etsimään mustajalkatylliä (jota ei ollut sattunut vieläkään kohdalle) hiekkarannalta. Rantaan ei saanut ajaa ja kävelymatkaa olisi kertynyt viitisen minuuttia. Kaupunki näytti muutenkin niin kamalalta turistirysältä, joten käännyimme pois saman tien. Ennen El Rociota menimme El Achebuchen tutulle ruskokerttupaikalle (4) soittamaan atrapilla pikkupensaskertun ääntä. Laulua tuli ihmettelemään kaksi rusorintakerttua ja kolme ruskokerttua. Tuttu harakkakäkipariskuntakin lenteli lähistöllä. Hyvä näinkin. Sateen jälkeen ilma tuoksui raikkaalle ja hyvälle. Tuntui kuin olisi ollut kesäkuisessa Suomen suvessa. Jatkoimme matkaa El Rocion laguunille (5) jossa kuvailimme flamingoja ja kuireja. Valkoposkitiiroja oli saapunut laguunille lisää. 60 yksilön parvi lepäili vastarannalla. Mustajalkatyllejäkin löytyi viimein pohjoisen rannan lietteiltä. Espanjalaiset olivat tulleet isoin joukoin El Rocioon viikonlopun viettoon ja lintuturistejakin näkyi enemmän kuin alkuviikosta. Kaksi epämääräisen näköistä miestä kyttäsi kameroitamme ja kaukoputkiamme himokkaasti hotellin rannassa. Ravintolasta ei saanut ruokaa ennen klo 13:ta, joten poistuimme kaupungista ja turvauduimme eväisiin. Kävimme tarkastamassa Coto del Reyhin kulkeva tien (6), ja aivan kuten olimme kuulleet, oli pieni silta romahtanut ja kuoppainen tie kulki matalan ojan läpi. Jeeppisafariautoja ja hevosvaunuja kulki jatkuvana virtana ojan yli, mutta meidät pysäytettiin virran luona ja kiellettiin jatkamasta matkaa, koska meillä ei ollut jeeppiä allamme. Yksi hyvä lintupaikka jäi siis näkemättä. Kokeilimme vielä soittaa atrappia muutamalla otollisella pikkupensaskerttupaikalla, mutta tuloksetta. Kaularengastettu kruununokikana paalun takana. Flamingoja El Rocion laguunilla. Coto del Reyhyn pääsee vain jeepillä. Tie kulkee matalan puron läpi. Tie jatkuu huonona kuulemma myös puron jälkeen. Aluella on nähty viiriäispyyjuoksija viimeksi vuonna Siellä on mahdollista nähdä myös mm. pikkupensaskerttuja ja päivehtiviä tornipöllöjä. 1

13 Ajo Sevillan ohitustiesolmun läpi sujui tällä kertaa nopeammin. Trebujenassa kurkiparvi lenteli yllämme autoa tankatessa. Ajoimme Sanlucar de Barramedaan (7), sieltä Bonanzaan ja Laguna de Tarejolle (8). Paikallinen meluava partiolaisretkue koetteli hermojamme, mutta onneksi he poistuivat paikalta juuri kun saavuimme piiloaitauksen luokse. Valkopääsorsia ei tarvinnut kauaa etsiä, sillä järvellä uiskenteli tosin vastavalossa, 194 valkopääsorsaa! Eipä niitä taida riittääkään muille järville. Tarejolla uiskenteli myös runsaasti mustakaulauikkuja ja pikku-uikkuja. Silkkikerttunen ja pussitiainen lauloivat aitauksen luona. Illan viimeisenä ohjelmana oli tutustuminen viereiselle Salinas de Monte Algaidan alueelle (9). Poliisi tuli tarkistamaan kameralaukkujamme ja halusi nähdä passimme. Samat poliisit taisivat pysäyttää meidät kolme kertaa parin tunnin sisällä. Ketä ja mitä lie etsivät? Salinas de Monte Algaida oli sekin upea paikka. Hieman samanlainen kuin Brazo del Este: valtavan pitkiä suoria teitä, tasaisia arolaitumia ja ojissa lintuja. Pieni komppaus pellolla (jonne ei olisi saanut mennä, kertoi poliisi) tuotti paksujalkoja, arokiuruja ja pikkukiuruja. Kosteikkoaltailla näkyi kapustahaikaroita, silkkihaikaroita ja punasotkaparvi. Kun siirryimme takaisin autoon, huomasimme, että kaukana laiduntanut härkä olikin samalla laitumella kanssamme ja olisi periaatteessa voinut jyrätä päällemme. Poistuimme paikalta pimeän aikaan ja kokeilimme pöllökuuntelua läheisellä pinjametsikön läpi kulkevalla tiellä. Eipä tarvinnut kauaa höristellä, sillä muutamalla pysähdyksellä kuului kaksi huuhkajaa, kuusi lehtopöllöä ja paksujalan haikea huuto. Valkopääsorsa Laguna de Tarelolla. Pimeässä on helpompi eksyä. Ajoimme Sanlucar de Barramedassa harhaan, eikä Jerezin tietä ollut helppo löytää. Harhailujen jälkeen löysimme moottoritielle ja painoimme tuttuja moottoriteitä Cadizin kupeessa sijaitsevaa Chiclanan kaupunkia kohti. Chiclanassa (10) väki vietti lauantai-iltaa ja autoja oli kaupungilla jopa ruuhkaksi asti. Näimme keskustassa hotellikyltin, mutta paikalle oli vaikea päästä yksisuuntaisia kapeita teitä kierrellen. Löysimme kuitenkin oikean reitin ja onnekkaasti vapaan parkkipaikan hostellin edestä. Hostellin vanha herrasmies puhui sujuvasti englantia. Mies taisi olla rahankeräilijä, koska innostui kovin suomalaisista kolikoista. Yö Hostalvillassa (lähellä keskustan vilkasta liikenneympyrää) maksoi 45 euroa kolmen hengen huoneessa. Viimeinen majapaikka Chiclananssa. Salinas de Monte Algaida auringon laskiessa. Poliisit kyttäävät tien risteyksessä. Tien vasemmalla puolella oli arokiuruja ja pikkukiuruja, oikealla puolella kymmeniä punajalkavikloja. 13

14 Su Chiclana Tarifa Malaga Parador golf Rio Guadalhorce - Malagan lentokenttä (60 km) Sunnuntaina nukuimme pitempään puoli kahdeksaan. Puoli yhdeksän aikoihin lähdimme jälleen kohti Tarifaa. Kävimme Tarifassa tutussa tienvarsiravintolassa kahvilla, sitten suuntasimme jälleen sataman alueen staijauspaikoille. Katselimme linnakkeelle menevältä vallilta 1 merelle puolitoista tuntia (). Lintujen määrät olivat silti mykistäviä: 470 muuttavaa välimerenliitäjää, 000 muuttavaa haarahaukkaa, suulia ja yksi isokihu. Haarahaukkojen reitti kulki suoraan kärjen yli. Tuuli oli niin heikkoa, että se ei painanut haukkoja pois salmen kapeimmalta kohdalta, tai sitten muutoa tapahtui leveällä rintamalla ja näimme niistä vain rippeitä. Välimerenliitäjien parvet kulkivat yllättävän lähellä rantaa, aaltojen liikeitä seuraten ja välillä aaltojen taakse kadoten. Alueelle alkoi valua turisteja ja olo tuntua tukalalta, joten päätimme poistua paikalta. Kävimme syömässä tasokkaan hotellin ravintolassa (Meson de Sancho) Malagan tien varrella. Ruoka oli todella hyvää. Sitten ajoimmekin Malagaan asti. 4 3 Lähellä Malagan lentokenttää on golkenttä, jonka puissa pesii kauluskaijoja ja munkkiaratteja. Ajoimme golfkentän sisäänkäynnin luokse, katselimme hetken kaijoja ja lähdimme pois. Ehdimme käydä vielä Malagan läpi virtaavan Rio Guadalhorcen suistollakin (3). Alueelle ajetaan Guadalmarin kaupunginosan kautta. Alue vaikutti rauhalliselta rikkaampien ihmisten tyyssijalta, joten emme olleet huolissamme autoon jätetyistä matkatavaroista. Guadalhorcen rannat on pengerretty, mutta suiston keskiosa on säästetty luonnonpuistoksi ja retkeilyalueeksi. Rannalla näimme mm. mustanmerenlokkeja ja välimerenlokkeja. Ruokkeja ja baleaarienliitäjiä kellui vedessä. Suistoalueen lampareissa näimme ruskohaikaroita, merimetsoja ja ylläys, yllätys 17 valkopääsorsaa! Näkymä Tarifan linnakkeelle kulkevan vallin kärjestä länteen. Lentokentän läheltä löysimme huoltoaseman, jossa siistimme hieman autoa ja pakkasimme tavaroita keltahemppojen laulaessa ja munkkiarattien lennellessä yllämme. Ilma oli kesäisen kuuma, ja palautimme auton hikisinä klo 18 aikoihin. Lentokentällä (4) oli turvatarkastuksessa valtavat jonot ja lentomme myöhästyi hiukan. Saavuimme Helsinkiin kahden aikaa yöllä. Haarahaukkaparvet muuttivat ylitsemme. Näkymä Rio Guadalhorcelta Malagaan. Pitkäjalkoja, avosetteja ja nokikanoja Rio Guadalorcen suistolla. 14

15 Lajilista LAJI Yht Silkkiuikku Podiceps cristatus Mustakaulauikku P. nigricollis Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Välimerenliitäjä Calonectris diomedea Baleaarienliitäjä Puffinus mauretanicus Suula Morus bassanus Merimetso Phalacrocorax carbo Yöhaikara Nycticorax nycticorax 1 3 Lehmähaikara Bubulcus ibis Rääkkähaikara Ardeola ralloides 1 3 Silkkihaikara Egretta garzetta Harmaahaikara Ardea cinerea Ruskohaikara A. purpurea Kattohaikara Ciconia ciconia n. 935 Mustahaikara C. nigra 1 7 Pronssi-iibis Plegadis falcinellus Kapustahaikara Platalea leucorodia Flamingo Phoenicopterus ruber Merihanhi Anser anser ä Sinisorsa Anas platyrhynchos Harmaasorsa A. strepera Jouhisorsa A. acuta Lapasorsa A. clypeata Haapana A. penelope Tavi A. crecca Punasotka Aythya ferina Tukkasotka A. fuligula Punapäänarsku Netta rufina Valkopääsorsa Oxyura leucocephala Hanhikorppikotka Gyps fulvus Munkkikorppikotka Aegypius monachus 0 0 Pikkukorppikotka Neophron percnopterus Kalasääski Pandion haliaetus 1 3 Iberiankeisarikotka Aquila adalberti 3 3 Käärmekotka Circaetus gallicus Pikkukotka Hieraeetus pennatus Vuorikotka H. fasciatus Isohaarahaukka Milvus milvus Haarahaukka M. migrans Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Sinisuohaukka C. cyaneus Niittysuohaukka C. pygargus 1 1 Liitohaukka Elanus caeruleus 1 1 Hiirihaukka Buteo buteo Kanahaukka Accipiter gentilis 1 1 Tuulihaukka Falco tinnunculus

16 Pikkutuulihaukka F. naumanni Muuttohaukka F. peregrinus Ampuhaukka F. columbarius Punapyy Alectoris rufa mor 4 39 Viiriäinen Coturnix coturnix 1 1 Kääpiöhuitti Porzana pusilla 1 (+1 sp) 1 (+1 sp) Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kruununokikana F. cristata 3 3 Sulttaanikana Porphyrio porphyrio Kurki Grus grus Isotrappi Otis tarda Pikkutrappi Tetrax tetrax 0 0 Avosetti Recurvirostra avocetta Pitkäjalka Himantopus himantopus Paksujalka Burhinus oedicnemus Pikkutylli Charadrius dubius Tylli Ch. hiaticula 5 sp (+5 sp) Mustajalkatylli Ch. alexandrinus Kapustarinta Pluvialis apricaria Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Pulmussirri Calidris alba Suosirri C. alpina Lapinsirri C. temminckii Pikkusirri C. minuta Suokukko Philomachus pugnax Taivaanvuohi Gallinago gallinago Mustapyrstökuiri Limosa limosa Kuovi Numenius arquata 3 3 Rantasipi Actitis hypoleucos 3 3 Valkoviklo Tringa nebularia Punajalkaviklo T. totanus Metsäviklo T. ochropus Karikukko Arenaria interpres 8 8 Isokihu Catharacta skua Merikihu Stercorarius parasiticus 1 1 Naurulokki Larus ridibundus 17 ä n. 100 Etelänharmaalokki L. michahellis n Välimerenlokki L. audouinii Selkälokki L. fuscus graellsii n. 650 Merilokki L. marinus 1 1 Mustanmerenlokki L. melanocephalus Riuttatiira Sterna sandvicensis Kalatiira S. hirundo 1 1 Räyskä S. caspia Valkoposkitiira Chlidonias hybridus Ruokki Alca torda Hietakyyhky Pterocles orientalis

17 Jouhihietakyyhky P. alchata Pulu Columba livia x x x x 50 x x yleinen common Sepelkyyhky C. palumbus x x > 1000 Turkinkyyhky Streptopelia decaocto > 00 Harakkakäki Clamator glandarius 4 Lehtopöllö Strix aluco 6 8 Huuhkaja Bubo bubo 1 3 Suopöllö Asio flammeus 1 1 Minervanpöllö Athene noctua Tervapääsky Apus apus Vaaleakiitäjä A. pallidus sp sp 76 (+ 50 sp) Alppikiitäjä A. melba Harjalintu Upupa epops Kuningaskalastaja Alcedo atthis 1 1 Munkkiaratti Myiopsitta monachus Kauluskaija Psittacula krameri Vihertikka Picus viridis Käpytikka Dendrocopos major Arokiuru Melanocorypha calandra Pikkukiuru Calandrella rufescens 7 7 Töyhtökiuru Galerida cristata x > 700 Kivikkokiuru G. theklae 3 3 Kiuru Alauda arvensis Kangaskiuru Lullula arborea 1 1 Haarapääsky Hirundo rustica x x x x x yleinen common Ruostepääsky H. daurica Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Törmäpääsky Riparia riparia Räystäspääsky Delichon urbica x x x x x yleinen common Niittykirvinen Anthus pratensis x x 1 x yleinen common Metsäkirvinen A. trivialis Vuorikirvinen A. spinoletta 1 1 Västäräkki Motacilla alba x x 400 x x yleinen common Keltavästäräkki M. flava Virtavästäräkki M. cinerea Punarinta Erithacus rubecula Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Peukaloinen Troglodytes troglodytes Alppirautiainen Prunella collaris 4 4 Sinirinta Luscinia svecica cyanecula 1 1 Kivitasku Oenanthe oenanthe Mustatasku O. leucura 7 11 Mustapäätasku Saxicola torquata Sinirastas Monticola solitarius Mustarastas Turdus merula 5 10 x 0 5 x yleinen common Laulurastas T. philomelos 0 x 3 15 > 45 Silkkikerttu Cettia cetti

18 Heinäkerttu Cisticola juncidis Rusorintakerttu Sylvia cantillans Ruskokerttu S. undata Samettipääkerttu S. melanocephala Mustapääkerttu S. atricapilla Tiltaltti Phylloscopus collybita Talitiainen Parus major Sinitiainen P. caeruleus Töyhtötiainen P. cristatus 4 Pyrstötiainen Aegithalos caudatus 4 4 Pussitiainen Remiz pendulinus Etelänpuukiipijä Certhia brachydactyla 1 3 Etelänisolepinkäinen Lanius meridionalis Punapäälepinkäinen L. senator 1 3 Siniharakka Cyanopica cyana Harakka Pica pica x > 40 Närhi Garrulus glandarius 1 3 Alppivaris Pyrrhocorax pyrrhocorax Naakka Corvus monedula x 0 > 10 Korppi C. corax Kottarainen Stirnus vulgaris Mustakottarainen S. unicolor sp (+ 500 sp) Varpunen Passer domesticus x x x x x x x yleinen common Pikkuvarpunen P. montanus Kalliovarpunen Petronia petronia Peippo Fringilla coelebs x Hemppo Carduelis cannabina Tikli C. carduelis x x x 00 x yleinen common Viherpeippo C. chloris Keltahemppo Serinus serinus Nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes 4 4 Pikkukäpylintu Loxia curvirostra 3 3 Pajusirkku Emberiza schoeniclus Pensassirkku E. cirlus 1 3 Harmaasirkku E. calandra Vuorisirkku E. cia