Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Transkriptio

1 Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

2 Lähdin Irlantiin suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran mutten kantanut suurta huolta kielellisistä ongelmista sillä Irlannissa puhutaan englantia. Irlantilaisten tapa puhua englantia vaihteli varsinkin ikäpolvien kesken. Siinä missä nuoret ja turistivetoisissa paikoissa työskentelevät puhuivat selkeää ja helposti ymmärrettävää englantia, puhuivat vanhemmat ihmiset vahvasti iiriin murtaen ja saattoi sinne jokunen iirinkielinenkin sana mukaan eksyä. Ensimmäisen kosketukseni Irlantilaisten ystävällisyyteen sain ensimmäisellä kauppareissullani, kun lompakostani pääsi tipahtamaan kolikko. Suomalaisena totesin että hitto sinne meni, mutta takanani jonossa ollut poimi sen kolikon lattialta ja ojensi takaisin minulle. Irlantilaiset ovat muutenkin ystävällisempiä ja lisäksi hyvin puheliaita. Tutun kanssa saattoi mennä helposti parikin kymmentä minuuttia kuulumisten vaihtamiseen kun sattuivat kerta toisiinsa törmäämään. Irlantilaisten ystävällisyys näkyi myös palvelun laadussa ja esimerkiksi ravintolassa kävi tarjoilia useamman kerran varmistamassa että kaikki on hyvin. Töitten tekeminen oli suurin piirtein saman laista kuin suomessa. Työpäivän aikana puhuttiin keskenään enemmän kuin suomessa, mutta silti töitä tehtiin yhtäläisellä tehokkuudella ja tarkkuudella. Työturvallisuuskin oli samalla tasolla suomen kanssa. Sain käyttööni omat suojalasit, hengityssuojaimen ja essun suojaaman vaatteita. Lisäksi tarvittaessa sai kertakäyttö hanskat käteensä suojaamaan esimerkiksi terveydelle haitallisilta kemikaaleilta. Työssä oppipaikkani sijaitsi Spiddalissa sijaitsevassa käsityöläis kylässä, joka koostui noin kymmenestä eri käsityöalan yrittäjästä. Siellä minulle näyttäytyi todellisuudessa se mitä olinkin jo aikaisemmin uumoillut eli käsityö alan yrittäjänä töissä on oltava silloin kun asiakkaita on tarjolla. Tarkoittaen sitä että kun muut ovat lomalla ollaan itse töissä.

3 Sijainnillisesti työssä oppipaikkani olikin varsin idyllinen, pieni kylä meren rannalla. Ja muutenkin aivan ihana paikka suorittaa työssä oppimista. Työtilat olivat hieman ahtaat, mutta hyvin nopeasti opin toimimaan niin ettei se hirveästi haitannut. Työ tilat oli sijoitettu kaupan perälle niin että asiakkaat saattoivat nähdä kun teimme töitä. Työssä oppipaikassani pääsin tekemään erilaisia töitä, pieniä lasisia aurinkosieppareita, tuikkukuppeja, lampun ja erilaisia sovelluksia mutten materiaalien kanssa. Sainkin tästä pienestä käsityöläis kylästä muutaman kontaktin itselleni. Matkustaminen Irlannin sisällä sujui helposti bussilla. Lisäksi ainakin Galwayn alueella paikallisbussit ottivat kyytiin muualtakin kuin pysäkeiltä kaupunkialueen ulkopuolella mikä oli varsin kätevää kun asui kahden pysäkin puolivälissä. Itse koin paikallisten rakennukset suomalaisia vetoisemmiksi mutta muuten yhtä toimiviksi. Tosin mukaan kanttaa ottaa adapteri tai kaksi niin saa akut ladattua. Suomalainen töpseli kun ei paikalliseen pistokkeeseen sovi. Arjen koin samanlaiseksi kuin suomessakin. En itse koe saaneeni kulttuuri shokkia, ennemminkin alussa oli semmoinen pieni kauhistus siitä miten tässä nyt käy mutta sekin meni ohi nopeasti ja asiat sujuivat vallan mainiosti. Reissuni oli varsin onnistunut ja kun äitini lentokentältä minut haki 24.5 ja kysyi lähtisinkö uudestaan vastasin että lähtisin. Opin itsestäni lisää ja sain aivan mahtavan kokemuksen.

4 Työpaikkani ensimmäinen työtehtäväni oli apiloitten Galway Hooker on paikallinen vene, tekeminen st. Patrickin päivää varten josta tuli tehtyä useampia töitä St. Patrickin päivänä pääsin ihmettelemään paraatia ja päädyin hetkeksi myös osaksi kysesistä paraatia

5 Alku poulella reissuani tuuli oli Kilmore abbey vielä melko kovaa talven jäljiltä Blarney Castle Pääsin katsomaan pyöräily kisaa kun reitti sattui sopivasti menemään työpaikkani ohi

6 Kuvia töistäni