Kainuun kuntarakenneselvitys. Käynnistystilaisuus

Transkriptio

1 Kainuun kuntarakenneselvitys Käynnistystilaisuus

2 Selviääkö kuntarakenne? janne a

3 MDI tiimi ja kumppani Antikainen, i Aluekehitys vastuuhenkilö Laesterä, talous Holstila, kasvu ja elinvoima Pyykkönen palvelut Tolonen

4 Käytössä sähköinen kommenttiseinä Mikäli sinulla on älypuhelin, tabletti tai tietokone, voit kommentoida esityksiä ja selvitystyötä myös kirjallisesti. Huomioi, että kommentit näkyvät kaikille. On myös hyvä, jos kommenttiin kirjoittaa asiayhteyden, jolloin jälkikäteen on helpompi p yhdistää kommentti oikeaan asiaan. Sähköinen kommenttiseinä on osoitteessa: i

5 Elinvoiman ydin TAHTO YHTEISESTI RESURSSIT YHTEEN TEKEMINEN YHDESSÄ

6 Aluekehittämisen historialliset kaaret rakennemuutoksen 3 kierre päällä Teollisuus Palvelut Osaaminen Verkostot Paikallisuus Vientiyritysvetoinen Teollisuusalueiden kehittäminen Seutuistuminen Julkissektorivetoinen palvelujen kasvu Tietointensiiviset palvelut 90 pääkaupunkiseudulla Kansainvälistyminen Vetureina suuret yritykset alihankkijoineen, korkeakoulut (erityisesti AMK) aktiivisiksi toimijoiksi Toimijoiden yhteen tuomista, strategisuutta Glokaalisuus (globaali ja lokaali) Tekijöinä ihmiset, joukkoistaminen Inspiroivan ympäristön rakentaminen, mahdollisuuksia sattumille

7 Paradigman muutos kehittämisessä? Huippuosaamista Horisontaalisuutta Suuri on kaunista Ketterää kehittämistä Valintojen viisautta Joukkojen viisautta Parhaiden politiikkaa Paikkojen politiikkaa OECD (2012) Promoting Growth in all Regions

8 Kehittämisen timantti TAITO KASVAA Toimiva infra, saavutettavuus, MAL Profiili, terävät elinkeinopolitiikan kärjet SUUNTA Kyky tunnistaa (itsensä ja ympäristönsä oikein) Rohkeus tehdä valintoja valita suunta Innostaminen ja mahdollistaminen TAITO KOOTA JA JAKAA Arvoketjut kuntoon kehittämisen organisoituminen Kootut kehittämispanostukset Osaamisen pohjan vahvistaminen Palvelukone balanssissa PERUSTA Yhteistyö ja verkostoitumiskyky Kehittämisen kyvykkyys ketteryys ja uudet tavat toimia Luottamus

9 Tavoitteellinen aluerakenne ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) Kainuu: malmia Kainuu: malmia, matkailua ja metsää

10 Selvityksen tavoite Työn ydinajatuksena on elinvoiman ja yhteistyön vahvistaminen, olivatpa selvitystyön perusteella tehtävät päätökset mitä hyvänsä. Kaikki kunnat saavat työstä eväitä elinvoimansa vahvistamiseen. Työn pohjalta voidaan rakentaa kilpailukykyisempi, y p, houkuttelevampi ja hauskempi Kainuu. Työssä määritellään, mikä on Kainuun asema ja potentiaali kansallisessa ja kansainvälisessä alueiden järjestelmässä. Tärkeä tehtävä on määritellä kunnan tehtävät ja asema suurten muutosten keskellä, joista relevantein on soteuudistus. Selvityksen yksi tärkeimmistä kysymyksistä on siis, mitä kunta on nyt ja tulevaisuudessa.

11 Tulevaisuuskuva ja tiekartat Työ jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka ajoittuu vuodelle 2014, rakennetaan yhteistä tulevaisuuskuvaa ja kartoitetaan tarkemmin elinvoiman vahvistamisen elementtejä. Selvityksen toisessa vaiheessa, joka ajoittuu vuoden 2015 puolelle, tehdään vaihtoehtoisia tiekarttoja tulevaisuuteen, joiden pohjalta kunnat voivat tehdä päätökset kuntarakenteesta kesällä 2015.

12 Keskeiset teemat Kasvu Talous Sote

13 Pikakyselyn y pikapurkua p

14 Aktiiviset vastaajat Vastauksia 114/254 (45%) Kunta Vastaukset Kajaani 35 Kuhmo 18 Suomussalmi 14 Sotkamo 13 Paltamo 12 Ristijärvi 11 Hyrynsalmi 8 Jokin muu/ei /ivastausta 3 Yhteensä 114

15 Kainuu kasvuun millä eväillä? Kainuussa on tunnistettu alueen nykyiset vahvuudet Kainuussa on tunnistettu tulevaisuuden mahdollisuuksia Kainuussa on tunnistettu keskeiset nykyiset heikkoudet Ki Kainuussa on tunnistettu t tt uhat ht Kainuun kuntien välinen yhteistyö on ollut onnistunutta Kainuun kuntien virkamiehet ja päättäjät ovat onnistuneet luomaan innostusta alueen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % täysin eri mieltä jossain määrin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jossain määrin samaa mieltä täysin samaa mieltä

16 Kainuun merkittävin vahvuus nyt

17 Kainuun merkittävin tulevaisuuden mahdollisuus

18 Kainuun suurin heikkous

19 Kainuun merkittävin tulevaisuuden uka

20 Kuntatalous ja mahdollisten liitosten vaikutus Oman kuntani alueen talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kuntaliitos toteutuu Oman kuntani alueen talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kunta säilyy itsenäisenä ja toimitaan yhteistyön kautta Kainuun talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kuntaliitos toteutuu Kainuun talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kunnat säilyvät itsenäisinä ja toimivat yhteistyön kautta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % täysin eri mieltä jossain määrin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jossain määrin samaa mieltä täysin samaa mieltä

21 Keskeisimmät asiat sote laista omassa kunnassa ja Kainuussa Hyrynsalmelaiset: Kainuun mallin säilyttäminen, alueellisesti riittävät peruspalvelut, saavutettavuus Kajaanilaiset: Pohjoinen sote-yhteistyö hillitsee kustannuksia, erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa, keskussairaalan säilyminen tärkeää, lähipalvelut saatava oikeasti läheltä, pelko Kainuun jäämisestä Oulun varjoon Kuhmolaiset: Lähipalvelujen saatavuus koko Kainuussa tasapuolisesti Paltamolaiset: Peruspalveluiden säilyminen kunnassa, pelkona yksityisesti hoidettu terveydenhuolto Ristijärveläiset: Kainuun alue melko laaja, varmistettava yhdenvertaisuus Sotkamolaiset: Perus- ja erikoissairaanhoito samassa organisaatiossa (perussairaanhoito it omassa kunnassa, erikoissairaanhoito i i it Kajaanissa) Suomussalmelaiset: Palveluiden saatavuus, rahoitusjärjestelmästä sopiminen

22 Tärkeimmät yhteiset ponnistukset Kuntien yhteistyö: yhteinen näkemys Kainuun kehittämisestä, nostaa kärjet esiin Kuntarakenteen radikaali muuttaminen: yhden kunnan Kainuu tai kolmen-neljän kunnan Kainuu Tulevaisuuden usko, maakunnan henkisen tilan kohentaminen, rohkeutta ja suvaitsevaisuutta i tt Elinvoimaisuuden lisääminen esim. tukemalla yrittäjiä, kehittämällä matkailua a Työttömyyden ja poismuuton vähentäminen Metsät vahvuutena: puurakentaminen (uusi puusairaala) Tunnustaa Kajaani-Sotkamo-akseli kehittyvänä vyöhykkeenä Venäjä-yhteistyö

23 Selvityksen työvaiheet Pikakysely k kuntien luottamus ja Marraskuussa asukas ja yrityskysely, virkamiesjohdolle haastatteluja, työpöytätyötä Käynnistystilaisuus 1.9. Tulevaisuuskuva Kajaani 1. kuntakierros ti Hyrynsalmi Kajaani Paltamo ke Suomussalmi to Kuhmo Sotkamo Ristijärvi Toinen kuntakierros Maaliskuussa toinen kysely asukkaille ja yrityksille y Suuri Kuntarakenneleiri , Hossa(?) Grande Finale 25.5., 5 Paltamo

24 Talouden trendit Perlacon Oy Perlacon Oy, HT Eero Laesterä

25 Talouteen vaikuttaviatrendejätrendejä Asukasluvun muutos Muutos vuotiaissa Verorahoituksen muutos valtionosuuden lasku tulevaisuudessa. Ikääntyminen Korjausliikkeet sopeutuminen,velkaantuminen, elkaant verotus Tarkasteluajankohta ahdingon aika x Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

26 Asukasluku Asukasluvun muutos Erotus Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

27 Työikäisten muutos %:ia vuotiaat %:ia Erotus Hyrynsalmi 59,7 59,8 60,3 59,9 58,2 1,5 Kajaani 65,1 64,8 64,3 63,8 63,1 2 Kuhmo 61,7 61,1 60,1 59,3 58,3 3,4 Paltamo 61,4 60,2 59,5 58,9 57,8 3,6 Puolanka 60,4 59,7 59,55 58,9 57,3 3,1 31 Ristijärvi 58,8 58,2 58,2 57,7 56,8 2 Sotkamo 62,6 62,4 62,3 61,8 60,7 1,9 Suomussalmi 61,7 61, ,2 59 2,7 Vaala 58,1 58,1 57,6 56,7 55,8 2, Copyright Perlacon Oy / 27 HT Eero Laesterä 2014

28 16 64 vuotiaat Työikäisten muutos kpl Erotus Hyrynsalmi Hyrynsalm ,4 % Kajaani Kajaani 981 3,9 % Kuhmo Kuhmo ,7 % Paltamo Paltamo ,0 % Puolanka Puolanka ,6 % Ristijärvi Ristijärvi 84 9,4 % Sotkamo Sotkamo 230 3,4 % Suomussalmi Suomussal ,3 % Vaala Vaala 194 9,8 % Työikäisten määrä alenee suhteessa nopeammin kuin koko asukasluku Copyright Perlacon Oy / 28 HT Eero Laesterä 2014

29 Korkean teknologian tuonti ja vienti korkean teknologian vienti on matalimmillaan 20 vuoteen. korkean teknologian kauppa on selkeästi alijäämäistä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

30 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrdeuroa 1,4 1,2 1 Ei pelkkää suhdannetta, vaan kokonaisen teknologiasektorin romahdus. 0,8 0,6 0,4 0, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

31 Verotettavan tulon tason pudotus Vuoden 2009 jälkeen kuntien verotettavan tulon taso putosi pysyvästi y ja tätä edeltävän tason perusteella rakennettiin palvelurakenteet. Verotettava tulo e/as 2020 Hyrynsalmi 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 22 Kajaani 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 40 Kuhmo 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 40 Paltamo 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 70 Puolanka 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 6 Ristijärvi 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 14 Sotkamo 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 46 Suomussalmi 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 44 Vaala 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

32 Yhteisöveron tason muutos Yhteisöverotulot e/as 2020 Hyrynsalmi 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 22 Kajaani 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 13 Kuhmo 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 18 Paltamo 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 14 Puolanka 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 27 Ristijärvi 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 22 Sotkamo 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 20 Suomussalmi 0, , , , , , , , , , , , Vaala 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

33 Valtionosuusleikkaus Kaikilta yhtä paljon euroa/asukas, mutta eri määrä tulopohjaan nähden. Vrt Tuusula ja knit. VOS leikkaus e/as 2020 Hyrynsalmi 1,03 1,23 1,83 2,14 2,20 2,28 2,28 2,28 2, Kajaani 0,76 0,92 1,36 1,59 1,63 1,69 1,69 1,69 1, Kuhmo 0,96 1,15 1,70 1,99 2,04 2,12 2,12 2,12 2, Paltamo 1,01 1,21 1,79 2,09 2,15 2,23 2,23 2,23 2, Puolanka 1,10 1,31 1,95 2,28 2,34 2,43 2,43 2,43 2, Ristijärvi 1,01 1,21 1,80 2,10 2,16 2,24 2,24 2,24 2, Sotkamo 0,84 1,01 1,50 1,75 1,80 1,87 1,87 1,87 1, Suomussalmi 0,93 1,12 1,66 1,94 2,00 2,07 2,07 2,07 2, Vaala 0,97 1,17 1,73 2,02 2,08 2,16 2,16 2,16 2, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

34 Järjestelmäpohjainen Valtionosuusmuutos VOS muutos e/as 2020 Hyrynsalmi 0,44 0,44 0,71 0,71 0,90 0, Kajaani 0,33 0,33 0,53 0,53 0,79 0, Kuhmo 0,41 0,41 0,66 0,66 0,99 1, Paltamo 0,43 0,43 0,69 0,69 1,04 1, Puolanka 0,47 0,47 0,76 0,76 1,13 1, Ristijärvi 0,44 0,44 0,70 0,70 0,87 0, Sotkamo 0,36 0,36 0,58 0,58 0,87 0, Suomussalmi 0,40 0,40 0,64 0,64 0,97 1, Vaala 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 9 Seuraus yksikköhintaperusteisesta järjestelmästä Muutos% vuosittain Valtionosuudet Muutos Muutos%/v Hyrynsalm 0,1 % 1,3 % 0,5 % 0,9 % 0,7 % 0,5 % 1,2 % Hyrynsalmi ,5 % Kajaani 3,2 % 3,5 % 3,5 % 2,9 % 2,4 % 2,5 % 2,6 % Kajaani ,4 % Kuhmo 0,6, % 2,4 % 1,4 % 2,0 % 1,8 % 1,8 % 2,0 % Kuhmo ,4 % Paltamo 4,2 % 1,3 % 4,3 % 1,7 % 0,9 % 0,7 % 1,4 % Paltamo ,1 % Puolanka 2,9 % 3,3 % 0,1 % 0,1 % 1,4 % 1,2 % 1,3 % Puolanka ,4 % Ristijärvi 1,9 % 2,7 % 2,5 % 0,8 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % Ristijärvi ,2 % Sotkamo 1,7 % 0,0 % 2,8 % 2,6 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % Sotkamo ,2 % Suomussa 1,1 % 1,6 % 0,3 % 1,1 % 0,3 % 0,2 % 1,3 % Suomussalm ,4 % Vaala 2,4 % 2,6 % 1,4 % 0,9 % 0,3 % 0,1 % 0,7 % Vaala ,3 % 34 Uusi kunta ,4 % Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

35 Verorahoituksen tason muutos Verorahoitus yhteensä e/as 2020 Hyrynsalmi 0, , , , , , , , , , , , Kajaani 0,35 0,35 0,35 1,12 1,27 1,71 1,61 1,66 1,52 1,52 1,26 1, Kuhmo 0,48 0,48 0,48 1,44 1,63 2,18 2,88 2,94 3,26 3,26 3,59 3, Paltamo 0,73 0,73 0,73 1,74 1,94 2,52 2,39 2,45 2,27 2,27 1,92 1, Puolanka 0, , , , , , , , , , , , Ristijärvi 0,31 0,31 0,31 1,32 1,52 2,10 2,84 2,91 3,24 3,24 3,42 3, Sotkamo 0,48 0,48 0,48 1,33 1,49 1,98 1,87 1,92 1,77 1,77 1,48 1, Suomussalmi 0,50 0,50 0,50 1,44 1,62 2,16 2,85 2,90 3,22 3,22 3,54 4, Vaala 0,44 0,44 0,44 1,42 1,61 2,17 2,54 2,60 2,67 2,67 2,67 2, Ja tähän päälle - Heikosti (ainakin) kahtena kolmena vuonna kehittyvät verotettavat tulot - Asukasluvultaan taantuvien kuntien heikosti kehittyvät valtionosuudet Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

36 Rajataan muutos ahdingon aikaan Ikääntymisen paine Ikääntyminen, paineen Hyrynsalmi 0,12 0,37 0,16 0,04 0,25 0,04 Kajaani 0,06 0,34 0,02 0,10 0,06 0,29 Kuhmo 0,09, 0,62, 0,07 0,04 0,09, 0,52, Paltamo 0,07 0,22 0,07 0,13 0,20 0,44 Puolanka 0,11 0,29 0,07 0,07 0,37 0,26 Ristijärvi 0,11 0,16 0,16 0,26 0,11 0,05 Sotkamo 0,10 0,35 0,03 0,05 0,27 0,24 Suomussalmi 0,19 0,20 0,18 0,07 0,09 0,25 Vaala 0,17 0,77 0,24 0,00 0,17 0, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

37 Toimintakatteen rajautuminen Rajataan muutos ahdingon aikaan Toimkatteen muutos e/as 2020 Hyrynsalmi 0,19 0,38 0,57 0,75 0,94 0,94 0,94 0,94 0,94 0,94 0,94 0, Kajaani 0,26 0,52 0,78 1,04 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 1, Kuhmo 0,04, 0,08, 0,12, 0,15, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 23 Paltamo 0,05 0,10 0,14 0,19 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 28 Puolanka 0,17 0,35 0,52 0,69 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 92 Ristijärvi 0,20 0,41 0,61 0,81 1,02 1,02 1,02 1,02 1,02 1,02 1,02 1, Sotkamo 0,03 0,07 0,10 0,14 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 24 Suomussalmi 0,07 0,15 0,22 0,30 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 46 Vaala 0,41 0,82 1,23 1,64 2,05 2,05 2,05 2,05 2,05 2,05 2,05 2, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

38 Veroprosentin ja nettolainakannan muutos Rajataan muutos ahdingon aikaan Veroprosentin muutos e/as 2020 Hyrynsalmi 19,75 20,25 20,25 20,25 21,00 21,75 Muutos 2, Kajaani 19,00 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 Muutos 2, Kuhmo 19,75 20,25 20,25 20,25 21,00 21,50 Muutos 1, Paltamo 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 22,00 Muutos 225 2, Puolanka 20,25 20,25 20,00 20,00 21,00 21,00 Muutos 0,75 79 Ristijärvi 19,50 19,50 19,75 19,75 21,00 21,00 Muutos 1, Sotkamo 19,00 19,75 19,75 19,75 20,75 21,25 Muutos 2, Suomussalmi 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 Muutos 150 1, Vaala 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 Muutos 1, Lainakanta vero-% Muutos Muutos/v Sijoitus maassa Hyrynsalmi 16,3 16,5 18,9 18,2 15,4 15,6 11,6 12,8 21,4 24,0 8,4 2,1 243 Kajaani 10,9 13,0 13,0 12,4 12,6 13,0 12,5 13,3 15,0 14,3 1,2 0,3 131 Kuhmo 7,2 7,6 9,2 10,0 11,2 11,8 12,2 12,7 13,9 16,3 4,5 1,1 156 Paltamo 8,7 14,4 26,8 30,7 31,1 30,7 26,0 26,8 32,9 29,9-0,8-0,2 273 Puolanka 28,5 33,2 29,8 25,8 22,7 17,5 13,4 97 9,7 71 7,1 10,7-6,8-1,7 78 Ristijärvi 10,4 20,0 24,8 25,2 23,6 24,0 21,4 20,3 18,9 32,0 8,0 2,0 281 Sotkamo 2,2 4,8 3,9 3,1 3,5 5,0 5,5 5,0 8,5 10,7 5,6 1,4 77 Suomussalmi 6,1 10,3 9,1 7,7 6,1 9,1 8,4 8,0 10,7 9,9 0,9 0,2 62 Vaala 22,3 26,2 26,1 25,4 25,1 27,5 32,1 36,1 46,8 42,6 15,2 3,8 299 Uusi kunta 10,0 12,6 13,1 12,5 12,4 13,1 12,6 12,9 15,4 15,6 2, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

39 Tulon vähennys per työikäinen Rajataan muutos ahdingon aikaan Tulon alenema työikäistä kohden 2008 > > >20 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

40 Sopeutumiskyky ja liitoksen hyöty Itsenäisyys Itsenäisyys Itsenäisyys Kuntaliitos Kuntaliitos kuntaliitos Itsenäisenä Yhteistyö Syvä yhteistyö Mekaaninen Sopeuttava Tehostava (nykytila) Kuinka paljon palvelurakenne vielä sopeutuu? Mikä osa palvelurakentees ta voisi olla yhteistä? Yhdistymisavus tus Kuinka paljon Kuinka paljon Erilaiset tulot kasvavat? sopeutuisi? harmonisoitumiset Kuinka uusi kunta pystyy yy rakentamaan tarkoituksenmukaisen palvelurakente l en Kuinka paljon menot alenevat? Kasvaisivatko tulot? Itsenäisyyden kustannukset Päällekkäisyyd et ihmisissä ja omistuksissa Olisi saatava selville sopeutumishyöty eri tilanteissa kuinka paljon voidaan sopeuttaa itsenäisenä, kuinka paljon yhteistyötä voidaan oikeasti lisätä ja sopeutua ja kuinka paljon Päällekkäisyyd et investoinneissa kuntaliitos kasvattaisi sopeutumismahdollisuutta?? Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä Kuinka uusi, yhtenä kilpaileva ja markkinoiva kunta pystyisi kasvattamaan tulojaan?

41 Ruvetaanko hommiin? Copyright Perlacon Oy / 41 HT Eero Laesterä 2014

42 Elinvoimaisempi ja hauskempi Kainuu Eero Holstila

43 Suomi vaan kaupungistuu Mikä kumma sinne kaupunkeihin vetää? Helsinki, Tampere, Turku, Oulu vetävät väkeä yli puoli miljoonaa lisää 2030mennessä? Osakeskisuurista ja pienistä kaupungeista taantuu Vastavoima: kaikki eivät halua suurkaupunkeihin, paluumuuttajat mahdollisuutena

44 Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinvoiman varmistaminen uuden kunnan perustehtävä Mutta mitä kunta voi? Paikkakunnan erityisluonteeseen perustuva vetovoima ja houkuttelevuus nousevat elinvoimapolitiikan a keskiöön Maakunnan voimien kokoaminen keskeisin menestystekijä

45 Elinvoimapolitiikan väylät Saavutettavuus: Helsinki, Oulu, Kuopio, Venäjä Sijaintihyödyt Osaava työvoima Yrittäjyys ja teollisuuden uusiutuminen, valitut klusterit Hauska skaja houkutteleva Kainuu Matkailu kasvun keskiöön Paluumuutto!

46 Iloinen Kainuu, maineen aineksia Vuokatti: ympärivuotinen matkailukeskus Kuhmon kamarimusiikki: Yli myytyä lippua, Top 15 maailmanlaajuisesti Sotkamon Jymy Kajaanin keskusta, tapahtumat ja Renforsinranta Raatteen tie Oulunjärvi (alisuorittaja?) Kuulkaa korpeimme kuiskintaa

47 Voiminen kokoaminen Maakunnan yhteistahdon muodostaminen Kumppanuuksien mobilisointi paikallisesta (yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, oppilaitokset, Yrittäjät, kauppakamari, kansalaisjärjestöt) Vahvojen verkostoyhteyksien luominen ja ylläpitäminen yäpä erityisesti yses pääkaupunkiseudulle e ja Ouluun Kainuulaiset markkinoinnin tärkein kohderyhmä

48 Työstöosuus epäryhmätyöskentely Porukka jakautuu kolmeen kl teemaan Kasvu: mikä on Kainuun kasvutarinan yhteinen ydin? Talous: palvelut ja kuntatalous Sote: mikä on kainuulainen palveluratkaisu? Jokaisessa teemassa kyselyn ja keskustelun perusteella muotoillaan kolme (3) tärkeintä selvityskysymystä, mihin selvityksen tulee pureutua ja paneutua? Jokaisessa ryhmässä jakaannutaan edelleen kolmeenpienporinapiiriin muotoilemaan (3 x 3) selvityskysymys lopulliseen muotoon ja miettimään mistä siihen löytyy valmista tietoa (kuka sen voi toimittaa) ja ketkä olisivat parhaimmat henkilöt osallistumaan työstöön Täytetään tiedot porinapiirissä seuraavan sivun raportointiliuskaan

49 EPÄRYHMÄTYÖSKENTELYN RAPORTOINTILIUSKA TEEMA: SELVITYSKYSYMYS: MITÄ TIETOA ON JA MISTÄ SITÄ LÖYTYY: KUKA MUKANA:

50 mdi.fi