Kulttuuripalveluiden alueellinen saavutettavuus. Janne Antikainen

Transkriptio

1 Kulttuuripalveluiden alueellinen saavutettavuus Janne Antikainen

2 Sisältö Saavutettavuuden ulottuvuudet keskittyminen alueelliseen saavutettavuuteen Aluekehityksen ja kehittämisen trendit mitä tapahtuu alueellisessa kehityksessä ja mikä on kulttuurituottajien rooli kehittämisen kentässä?

3 Saavutettavuuden ulottuvuudet - Strategiat ja suunnitelmat Viestinnän saavutettavuus Sosiaalinen saavutettavuus Hinnoittelu Rakennetun ympäristön esteettömyys Saavutettavuus eri aistien avulla Ymmärtämisen tukeminen Alueellinen saatavuus Lähde: Kulttuuria kaikille

4 Teollisuus Paikallisuus Vientiyritysvetoinen Teollisuusalueiden kehittäminen 70 Palvelut Osaaminen Seutuistuminen Julkissektorivetoine n palvelujen kasvu Tietointensiiviset palvelut 90pääkaupunkiseudull a Kansainvälistyminen Vetureina suuret yritykset alihankkijoineen, korkeakoulut (erityisesti AMK) aktiivisiksi toimijoiksi Toimijoiden yhteen tuomista, strategisuutta Verkostot Glokaalisuus (globaali ja lokaali) Tekijöinä ihmiset, joukkoistaminen Inspiroivan ympäristön rakentaminen, mahdollisuuksia sattumille 10 20

5

6 Kokonaisvaltainen terveys, hyvinvointi ja turvallisuus Lähde: HSL MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariot Julkisen talouden haasteet Ilmastonmuutos Rahoitusympäristön muutos Resurssitehokkuus Jakamistalous Digitalisaatio Palveluistuminen Automatisaatio ja robotisaatio

7 Lähde: HSL MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariot

8

9 01 Elinvoimaisuus 02 Veto-voima isuus 03 Pito-voimai sus 04 Valo-voima isuus 06 Kiertovoimaisuus 05 Kipinä-tekij ät

10 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään asu-kasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittä-miseen, kasvuun ja tuottavuuteen. 2. KASVAVA ALUE 5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAA Paikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella. 6. KIRKAS MAINEKUVA Alue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvu-kehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus. Erottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierailijavirtoja ja herättää tunteita 3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ 7. TAHTO JA LUOTTAMUS Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS Sujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yhteinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, positiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoiden välinen keskinäinen luottamus 8. VILLIT KORTIT Paikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityispiirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää

11 Väki vähenee ja keskittyy muutamaan maakuntaan Syntyvyys on romahtanut viime vuosina: koko maan odotettu väestönlisäys vuosina jääkin vuoden 2018 ennusteessa vain 1,6 prosenttiin verrattuna vuonna 2015 ennustettuun 5,9 prosenttiin. Laskettu Tilastokeskuksen tiedot alueellisesti (ero tilastokeskuksen laskentaan 0,13 %) Tarkemmat tiedot löytyvät Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste

12 Väestömuutokset vuoteen 2040 mennessä 10 kaupunkiseudulla Vuonna 2040 on vain kolme voittajakaupunkiseutua Kaikkiaan noin 10 kaupunkia voittajien joukossa (seuraavat tiedot julkistetaan 16.5.) Reunat repsahtavat kaikilla muilla paitsi Helsingin seudulla Kartta: Susanna Haanpää

13

14

15 C21+2-kaupunkien väestönkehitys vuosina MDI:n ennusteen mukaan 12 kaupunkia kasvaa ajanjakson välisenä aikana: Väestönkasvu on suurinta pääkaupunkiseudulla, jonka kaikki kaupungit kasvavat yli viidenneksellä (>20 %). Suurista kaupungeista kasvu on vahvaa ensisijaisesti Tampereella ja Turussa sekä maltillisemmin Oulussa ja Jyväskylässä. Muista kaupungeista kasvu on suhteellisesti vahvinta Porvoossa ja Seinäjoella. Lisäksi kasvu-uralla ovat Kuopio, Rovaniemi ja Kokkola. MDI:n ennusteen mukaan väestö vähenee 11 kaupungissa ajanjakson välisenä aikana: Väestö vähenee maltillisesti Vaasassa, Joensuussa ja Lahdessa. Hämeenlinnan ja Lappeenrannan väestö vähenee ennusteen mukaan kohtalaisen paljon. Väestö vähenee ennusteen mukaan merkittävästi muun muassa Porissa, Kajaanissa, Salossa, Kouvolassa, Kotkassa ja Mikkelissä.

16 KAUPUNKISEUTUJEN SISÄINEN KEHITYSKUVA. ESIMERKKINÄ LAHDEN SEUDUN SISÄINEN VÄESTÖNKEHITYS Kaupungit kasvavat kiihtyvästi sisäänpäin Solmukohdat ratkaisevat Kiinnostavuuden harppiympyrä pienentynyt muutamaan kilometriin solmukohdista Väestöruudut ovat 5 km x 5 km kokoisia ja jokaiseen ruutuun on laskettu väestömäärän absoluuttinen muutos vuosien 2010 ja 2017 välillä. Lahden seutukunnassa vuosina väestö on vähentynyt 202 ruudussa ja vastaavasti kasvanut 86 ruudussa. Yhteensä 9 ruudussa muutos on 0. Lähde: Tilastokeskus; väestöruutuaineisto 2010 ja 2017

17 Jyväskylän ennuste MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän kaupunki kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +6,6 prosentilla MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän väestönkehitys jää jonkin verran Tilastokeskuksen ennakoimaa hei-kommaksi. Jyväskylän oma ennuste on modifioitu Tilastokeskuk-sen ennusteesta, johon on lisätty hieman kasvua. En-nuste on tehty vuoteen 2025 asti. MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän väestönkehitys on noin 900 hen-kilöä heikompaa vuosien aikana. Koska ennuste perustuu kasvatettuun Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteeseen, on oletettavaa että ero ennusteiden välillä kasvaisi, jos Jyväskylän kaupungin ennustetta jatkettaisiin pidemmälle ajanjaksolle. JOHTOPÄÄTÖS: Jyväskylän kasvu jää hieman heikom-maksi MDI:n ennusteessa verrattuna Jyväskylän omaan ennusteeseen. Asunnontuotannon pitäminen nyky-tasolla voi tuottaa 2020-luvulla hieman liiallista tuotantoa ja 2030-luvulla vielä enemmän liiallista tuotantoa. Jyväskylän ennuste 2025: as. Lähde: Jyväskylän seudun asumiskatsaus 20

18 Jyväskylän työssäkäyntialueen ennuste Jyväskylän työssäkäyntialue koostuu Jyväskylän seutukunnasta, Joutsasta, Luhangasta ja Äänekoskesta. MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän työssäkäyntialueen väkiluku vähenee vuosien aikana: asukkaalla +1,7 prosentilla Ennusteen perusteella Jyväskylän työssäkäyntialueella asuu yhteensä asukasta vuonna MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän työssäkäynti-alueen väestönkehitys jää jää 4,3 prosenttia heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Heikentynyt väestönkehitys perustuu pelkästään laskeneeseen syntyvyyteen; jos syntyvyys olisi 2010-luvun tasolla Jyväskylän työssäkäyntialueen väestö kasvaisi TK2015 ennustetta enemmän.

19 Keski-Suomen ennuste MDI:n ennusteen mukaan Keski-Suomen maakunnan väkiluku vähenee vuosien aikana: asukkaalla -3,4 prosentilla Ennusteen perusteella Keski-Suomessa asuu yhteensä asukasta vuonna MDI:n ennusteen mukaan Keski-Suomen väestönkehitys jää huomattavasti Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennustetta heikommaksi. Väestönkehitys jää 4,1 prosenttia heikommaksi. Heikentynyt ennustettu väestönkehitys perustuu pelkästään laskeneeseen syntyvyyteen.

20 Keski-Suomen sisäinen väestönkehitys Jyväskylän kaupungin väkiluku kasvaa vuosien aikana asukkaalla (+6,6%). Jyväskylän sisempi työssäkäyntialue: Hankasalmi Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän sisempi työssäkäyntialue -1,0% Jyväskylän ulompi työssäkäyntialue -21,5% Jyväskylän sisempi työssäkäyntialue koostuu kaikista Jyväskylän seudun kunnista. Jyväskylän sisemmän työssäkäyntialueen väkiluku vähenee 446 asukkaalla (-1,0%). Jyväskylän ulompi työssäkäyntivyöhyke koostuu Joutsasta, Luhangasta ja Äänekoskesta. Jyväskylän ulomman työssäkäyntivyöhykkeen väkiluku vähenee vuosien aikana asukkaalla (-21,5%). Muu Keski-Suomi -19,6% Keski-Suomen sisäinen väestönkehitys (%) : = Yli 20% Muun Keski-Suomen väkiluku laskee asukkaalla (-19,6%). Jyväskylän ulompi työssäkäyntialue: Joutsa Luhanka Äänekoski = 10-20% = 5-10% = 0-5% = % = % = % = -Alle -20% Jyväskylän kaupunki +6,6%

21 ee n. *** Me tro pol ial ue ell a ei oll a tar kas tel tu työ ssä käy nti alu eit a, vaa n Hel sin gin seu tuk unt aa

22

23 Lähde: Taiteen edistämiskeskus

24

25 Lähde: Tilastokeskus

26

27

28

29

30 Oli ilo! mdi.f MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI