TILINPÄÄTÖS 2014 HSLH HSL Helsingin seudun liikenne

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2014 HSLH HSL Helsingin seudun liikenne

2 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL00520 Helsinki puhelin (09) Lisätietoja: Ilkka Heinänen, talous- ja hallintojohtaja Maarit Hauskamaa, talouspäällikkö Copyright: Graafit ja muut kuvat: HSL

3 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus HSL:n hallinto ja organisaatio Toimintaympäristö Toiminta tilikaudella Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Strategisten tavoitteiden toteutuminen Sitovat erät Tuloslaskelmaosan toteutuminen Toimintatuotot Toimintakulut Poistot Tilikauden tulos Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuntaosuudet jakoperusteiden mukaan TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 50

4 2 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot Joukkoliikenteen lipputulot ja operointikustannukset Tuloksen muodostuminen osastoittain Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vastuut ja vakuudet Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Toiminnan tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Kuntaosuuksien jakoperusteet ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...71

5 3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Helsingin seudun liikenteen viides toimintavuosi on takana. HSL onnistui suhteellisen hyvin sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Tuloskortissa asetetuista tavoitteista saavutettiin 59,3 % ja tulos muodostui 5,0 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi kun talousarviossa varauduttiin 8,3 miljoonan euron alijäämään. Toimintamenoissa säästöjä syntyi erityisesti bussiliikenteen operointikustannuksissa alhaisen poltto- ja voiteluaineiden hintakehityksen seurauksena sekä junaliikenteen kalustokorvauksiin vaikuttaneen alhaisen korkotason vuoksi. HSL:n strategian tarkistaminen alkoi syksyllä Strategian valmistelutyö oli laajaa ja siihen osallistuivat haastattelujen, työpajojen ja kyselyjen kautta niin henkilökunta, keskeiset sidosryhmät kuin asiakkaamme. HSL:n hallitus hyväksyi tarkistetun toimintastrategian vuoden 2014 alussa ja se ohjasi jo vuoden 2014 toimintaa ja erityisesti toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) valmistelua. Yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa uuden strategiamme. Valtion, Helsingin seudun kuntien ja HSL:n v allekirjoittaman maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimuksen toteuttaminen sekä seuranta jatkui. Sopimus tarjoaa mahdollisuudet seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikenteen sovittamiseen entistä tiiviimmin maankäytön kanssa. Tätä sopimusta täydentämään ympäristöministeriö asetti neuvotteluryhmän valmistelemaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä sopimusta suurten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi. Neuvottelutyöryhmä saavutti neuvottelutuloksen sopimuksesta sekä siihen liittyvästä allekirjoituspöytäkirjasta. Sopimuksen seuranta toteutetaan vuosittain MAL-aiesopimuksen seurannan yhteydessä. Kaikki sopimusosapuolet hyväksyivät sopimuksen syksyn 2014 aikana. Luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ja sen vaikutusten arviointi valmistuivat yhtä aikaa Helsingin seudun 14 kunnan maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian luonnosten kanssa lausuntoja ja kannanottoja varten. HLJ 2015:n vaikutusten arviointi tehtiin suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan SOVA-lain mukaisesti ja se palveli kaikkien kolmen suunnitelman valmistelua. HSL:n hallitus lähetti HLJ luonnoksen lausuntokierrokselle Lausuntoaika kesti vuoden loppuun. Selvittelyt metropolialueen kuntajaoksi sekä metropolihallinnoksi jatkuivat edelleen koko vuoden. Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenne ovat seudun kannalta niin tärkeitä, että HSL on ollut keskeisesti mukana suunniteltaessa metropolihallinnon toimintoja. Valtionvarainministeriö asetti syksyllä 2013 työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän määräaika oli ja se sai ehdotuksensa hallituksen esitykseksi eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi valmiiksi Virkamiesehdo-

6 4 tuksesta pyydettiin lausunnot mennessä. Helmikuun lopun tilanteen mukaan maan hallitus ei anna esitystä huhtikuussa 2015 työnsä lopettavalle eduskunnalle. HSL:n tavoitteena on edelleen laajeneminen koko Helsingin seudun alueelle, jotta joukkoliikennettä pystyttäisiin suunnittelemaan entistä toimivampana kokonaisuutena ja hankkimaan tehokkaammin. Silloin myös HSL:n yhtenäinen taksa- ja lippujärjestelmä matkakortteineen olisi käytettävissä koko alueella. Tiiviissä yhteistyössä taksa- ja lippujärjestelmähankkeen kanssa valmisteltiin edelleen uutta lippuja informaatiojärjestelmää (LIJ 2014), jonka yhteydessä uusitaan matkakorttijärjestelmä. Tavoitteena on, että uusi matkakorttijärjestelmä saadaan käyttöön v LIJ saattaa koko Helsingin seudun joukkoliikenteen ajantasaisen matkustajainformaation piiriin ja mahdollistaa matkustajille toteutettavia uudenlaisia palveluja. Nämä kaikki ovat strategiamme mukaisesti omiaan lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä suhteessa henkilöautoiluun. HSL valmistautuu kilpailuttamaan oman alueensa sisäisen lähijunaliikenteen nykyisen VR-Yhtymän kanssa neuvotellun suorahankintasopimuksen päättyessä. Valmistelua jatkettiin siten, että tasapuolisen kilpailutuksen ja uusien toimijoiden markkinoille tulon edellytykset saadaan ratkaistua ja HSL:n hallitus voi päättää tarjouskilpailun käynnistämisestä. Tavoitteena on, että kilpailutettu liikenne, jota voittanut operaattori hoitaa HSL:n järjestämällä junakalustolla, alkaisi vuonna VR teki HSL:lle helmikuun 2015 alussa tarjouksen uudesta lähijunaliikenteen sopimuksesta siirtymäkaudelle vuosille ennen kilpailutetun liikenteen alkamista. HSL:n hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan neuvottelemaan aiesopimuksesta VR:n kanssa pohjana VR:n HSL:lle toimittama tarjous, joka tuottaisi merkittäviä säästöjä ja nopeuttaisi vanhan kaluston poistumista kesään 2017 mennessä. Jos HSL hyväksyy tarjouksen, lähijunaliikenteen kilpailutus siirtyisi kolmella vuodella eteenpäin. Uusi sopimus VR:n kanssa korvaisi nykyisen huhtikuusta 2016 alkaen ja kestäisi kesään 2021, jolloin kilpailutettu liikenne alkaisi. Mikäli neuvottelut eivät johda HSL:n tavoitteiden mukaiseen aiesopimukseen huhtikuun loppuun mennessä, lähijunaliikenteen tarjouskilpailun valmistelu jatkuu suunnitellulla aikataululla. Tällöin kilpailutettu liikenne käynnistyy kesäkuussa HSL:n ensimmäinen henkilöstöstrategia valmisteltiin yhdessä uuden toimintastrategian kanssa. Molempien valmistelua ohjasivat vahvasti HSL:n arvot: asiakaslähtöisyys, jatkuva kehittyminen yhteistyö ja ympäristövastuu. HSL:ssä työskentelee osaava, innostunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, joka osaltaan mahdollistaa uuden toimintastrategiamme sekä henkilöstöstrategiamme tavoitteisiin pääsemistä. Suvi Rihtniemi Toimitusjohtaja

7 HSL:n hallinto ja organisaatio HSL:n hallitus 2014 Jäsen Risto Rautava (KOK/H), pj. Hennariikka Andersson (KOK/H) Jaana Pelkonen (KOK/H) Janne Tähtikunnas (KOK/E) Markku Weckman (KOK/V) Sirpa Hertell (Vihr./E) vpj. Ville Ylikahri (Vihr./H) Hanna Valtanen (Vihr./V) Tarja Kantola (SDP/H) Martti Tieaho (SDP/E) asti Jukka Hako (SDP/V) Pekka M. Sinisalo (PS/Ki) Hanna Mithiku (Vas./H) Björn Månsson (RKP/ H) Varajäsen Harri Nikander (KOK/ Ke) Ted Apter (KOK/H) Aura Salla (KOK/H) asti Sini Jokinen (KOK/H) alkaen Ulla Palomäki (KOK/E) Laura Simik (KOK/H) Heli Halava (Vihr./E) Jessica Karhu (Vihr./H) Jouni Vauhkonen (Vihr./V) Mirva Haltia-Holmberg (SDP/H) Hannele Kerola (SDP/E) Markku J. Jääskeläinen (SDP/V) Matti Kopra (PS/H) Hannu Koponen (Vas./H) Christel Liljeström (RKP./Si) HSL:n tarkastuslautakunta 2014 Jäsen Ilkka Malmivaara (KOK/V) pj. Jaana Meklin (KOK/H) Kimmo Kyrölä (Vihr./E) vpj. Juhani Turkkila (SDP/H) Saana Lehto (PS/E) Henkilökohtainen varajäsen Heikki Hiltunen (KOK/E) Sini Jokinen (KOK/H) asti Hanna Laakso (KOK/H) alkaen Petteri Niskanen (Vihr.V) Hannele Halonen (SDP./V) Kari Paunonen (PS/E) H (Helsinki) E (Espoo) V (Vantaa) Ka (Kauniainen) Ke (Kerava) Ki (Kirkkonummi) Si (Sipoo) Asiantuntijat Teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Espoo Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Helsinki Kaupunginjohtaja Torsten Widén, Kauniainen Kaupunginjohtaja Petri Härkönen, Kerava Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, Kirkkonummi Kunnanjohtaja Mikael Grannas, Sipoo Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen, Vantaa Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg, Kauniainen

8 6 HSL:n organisaatio Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tiivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä osastojen johtajat. Yhtymäkokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikauden aikana toimi KPMG Julkihallinnon palvelut Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Kuva 1.HSL:n organisaatiokaavio Toimintaympäristö Helsingin seudulla asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 lopussa noin 1,4 milj. henkeä. Asukasmäärä kasvoi noin hengellä eli 1,4 prosentilla edellisvuodesta. Määrällisesti eniten väkiluku on kasvanut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suhteellisesti väestö kasvoi eniten Kauniaisissa (2,7 %), Espoossa (1,9 %) ja Helsingissä (1,5 %). Väestönkasvun ennustetaan lähivuosina jatkuvan tasaisella reilun prosentin vuosivauhdilla. Liikennepalvelujen kysyntä kasvoi edelleen. Vuonna 2014 HSL-alueella tehtiin 353,3 miljoonaa matkaa, mikä on 0,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua tapahtui seudullisessa bussiliikenteessä (+6,2 %), junaliikenteessä (+3,2 %) sekä Suomenlinnan lauttaliikenteessä (+0,7 %) ja matkustajamäärien laskua metroliikenteessä (-2,0 %), raitiovaunuliikenteessä (-1,9 %) sekä sisäisessä bussiliikenteessä Vantaata ja Sipoota lukuun ottamatta. HSL:n Liikkumistutkimuksen 2012 mukaan joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteellä tai henkilöautoilla tehdyistä matkoista on verrattuna edelliseen eli 2008 tutkimukseen kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä 43 prosenttiin. Joukkoliikenteen lisäksi myös jalankulun ja pyöräilyn suosio erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on kasvanut. Tyytyväisyys joukkoliikenteeseen pysyi hyvällä tasolla vuonna 2014, jolloin matkustajista 87,66 prosenttia oli tyytyväisiä HSLjoukkoliikenteeseen. Vuoden 2014 lopussa talousnäkymät Suomessa ja koko Euroopassa olivat edelleen epävarmat euroalueen valtioiden velkakriisin seurauksena. Helsingin seudulla tuotanto on ollut vuoden 2014

9 7 toisesta neljänneksestä lähtien lievässä kasvussa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuoden 2014 heinä-syyskuussa 0,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Viennin volyymi väheni kolmannella neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 1,1 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonti väheni 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,9 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli samalla tasolla kuin vuosi sitten. Yleisen talouskehityksen arvioidaan olevan lähivuosina vaimeaa sekä euroalueen taloudessa että Suomessa. Julkinen talous oli vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Valtiovarainministeriö arvelee alijäämän pienenevän vuonna 2015 sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Julkisen talouden alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan Suomessa päästään vuonna 2014 vain pieneen 0,1 prosentin kasvuun ja työllisyystilanteen arvioidaan edelleen heikkenevän työttömyysasteen noustessa 8,6 %:iin. Talouden elpymisen vauhti jatkuu heikkona vuoden 2015 kasvun ennusteen ollessa 0,9 % ja vuoden ,3 %. Talouden yleinen heikko tilanne vaikuttaa suoraan myös kuntien ja HSL:n talouteen. Työllisten ja työpaikkojen määrän väheneminen heikentää lipputuloja ja toisaalta myös kuntien heikentyvät talousnäkymät vähentävät niiden mahdollisuuksia panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Tämä tuo paineita lippujen hintojen kustannustason nousua suurempiin korotuksiin ja/tai kuntaosuuksien kasvattamiseen, mikäli joukkoliikenteen palvelutaso halutaan säilyttää nykyisellään. HSL on myös hyötynyt maailmantalouden heikosta tilanteesta, sillä raakaöljyn hinta laski jyrkästi vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla sekä tarjonnan nopean kasvun että kehittyvien talouksien alentuneiden kysyntänäkymien vuoksi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hinnan odotetaan pysyvän totuttua alhaisemmalla tasolla vuoden 2015 aikana, mikä toteutuessaan heijastuu positiivisesti HSL:n talouteen. Arvioiden mukaan ennätyksellisen alhaalla pysyvä korkotaso vaikuttaa myönteisesti HSL:n investointeja (LIJ2014-hanke) varten otettavien lainojen korkokustannuksiin. Myös keskitetty maltillinen palkkaratkaisu, jonka vaikutus sopimuspalkkoihin vuonna 2015 on keskimäärin 0,5 % tukee HSL:n taloudellista kehitystä. Kuva 2. BTK ja työllisyyden sekä raaka aineiden hintojen kehitys

10 Toiminta tilikaudella MAL-aiesopimuksen ja HLJ:n toteutus MAL-sopimuksen toteutumista edistettiin edelleen ja huolehdittiin sen seurannasta yhteistyötahojen kanssa. HSL on osallistunut ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön asettaman aiesopimussihteeristön toimintaan. HSL on edistänyt HLJ 2011:n ja sen jatkotöinä laadittujen Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategian, liikenneturvallisuusstrategian ja pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien toteuttamista yhteistyössä muiden vastuutahojen kanssa. HLJ-toimikunnan asettamilla liityntäpysäköinnin, liikenneturvallisuuden sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteistyöryhmillä on ollut seurantatyössä erityisesti määritellyt tehtävänsä. HLJ 2011 liikenteen infrastruktuurin kehittämisen kärkihankkeen Metropolialueen infrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) toteutumisen edistämistä ja seurantaa on jatkettu. KUHA-kokonaisuuden kehittäminen, suunnittelu ja ohjelmointi kaudelle oli tärkeä osa HLJ 2015:n valmistelua. MAL-aiesopimuksen ja HLJ 2011:n toteuttamisen edistämisen ja seurannan tueksi tuotettiin tarvittavia tietoaineistoja kuten saavutettavuustarkasteluja ja seurantatietoja Helsingin seudun pääväyläja ratainvestointien toteutumisesta. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi Ympäristöministeriö asetti neuvotteluryhmän valmistelemaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä sopimusta suurten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi. Toimitusjohtaja osallistui neuvotteluryhmään pysyvänä asiantuntijana. Osasto avusti häntä neuvotteluprosessissa. Neuvottelutyöryhmä saavutti neuvottelutuloksen sopimuksesta sekä siihen liittyvästä allekirjoituspöytäkirjasta. Sopimuksen tarkoituksena on toimeenpanna pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan perustuva tavoite tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa, jos kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Uusi sopimus täydentää voimassa olevaa aiesopimusta ja luo perustan Helsingin seudun MAL -asioista sopimiseen vuodesta 2016 alkaen. Sopimuksen seuranta toteutetaan vuosittain MAL-aiesopimuksen seurannan yhteydessä. Kaikki sopimusosapuolet hyväksyivät sopimuksen syksyn 2014 aikana. Uuden sopimuksen sisältö sekä myös valtion budjettipäätökset vietiin osaksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015). HLJ 2015 valmistelu Luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ja sen vaikutusten arviointi valmistuivat yhtä aikaa Helsingin seudun 14 kunnan maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian luonnosten kanssa lausuntoja ja kannanottoja varten. HLJ 2015:n vaikutusten arviointi tehtiin suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan SOVA-lain mukaisesti ja se palveli kaik-

11 9 kien kolmen suunnitelman valmistelua. HSL:n hallitus lähetti HLJ luonnoksen lausuntokierrokselle Lausuntoaika kesti vuoden loppuun. Vuoden aikana liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja maankäyttösuunnitelmasta järjestettiin yhteinen yleisötilaisuus Heurekassa Suunnitelmien alustavia luonnoksia käsiteltiin Järvenpäätalolla pidetyssä Helsingin seudun luottamushenkilöseminaarissa. Suunnitelmaluonnoksista järjestettiin sekä lausunnonantajille että yleisölle esittelytilaisuudet Kansallismuseossa. Suunnitelmista tehdään päätökset alkuvuodesta Suunnitelmien pohjalta neuvotellaan seuraava MAL-aiesopimus HSL:n hallitus käsitteli useita kertoja HLJ 2015:n valmistelutilannetta hallituksen iltakouluissa ja kokouksissa. Hallitus perusti tilapäisen toimikunnan HLJ 2015 luonnoksen hallituskokouskäsittelyn valmistelua varten. HLJ 2015 suunnitelman valmistelu oli vuoden 2014 aikana aktiivisimmassa vaiheessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun pääselvitys eli strategiaselvitys valmistui huhtikuussa ja tuotti alustavan rungon HLJ:n jatkovalmistelun pohjaksi. Selvityksessä sovitettiin yhteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Alustavaa perusstrategiaa täydennettiin ja tarkennettiin HLJ:n osastrategiatarkasteluissa: Liikkumisen palvelut ja ohjaus, Joukkoliikennestrategia ja siihen liittyvä varikkoselvitys, Kävelyn ja pyöräilyn osastrategia sekä Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen osastrategia. HLJ:n rahoituspohjatarkastelu tuotti aineistoa HLJ 2015:n rahoituspohjasta käytävään keskusteluun sekä HLJ:n päätöksentekoa varten. HLJ-suunnittelun kuluessa tehtiin erilaisia suunnittelutyötä tukevia vaikutustarkasteluja. Isojen raidehankkeiden vaikuttavuudesta tehtiin vertailuja. Vaikutusten arviointi nivottiin kiinteäksi osaksi suunnitteluprosessia siten, että se tuki suunnitelman laatimista, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. HLJ 2015:n vaikutukset arvioitiin kattavasti siten, että arviointi täytti suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain (ns. SOVA-lain, 200/2005) velvoitteet. Keväällä 2014 päivitettiin liikenne-ennustemallit tavaraliikenteen osalta ja kehitettiin arviointimenettelyjä henkilöliikenteen erityiskohteiden (mm. Lentoasema ja satamat) osalta. Liikenneennustemallit olivat tärkeässä roolissa HLJ:n vaikutusarviointeja tehtäessä. Myös liikenneennustemallien yksilömallit (Hesy) päivitettiin tulevaa vertailua ja testaamista varten. Liikenteen suunnittelu Vantaan joukkoliikennelinjasto Kehäradan liikenteen alkaessa vuonna 2015 valmistui ja HSL:n hallitus hyväksyi sen ohjeellisena noudatettavaksi syysliikenteen 2015 alusta lähtien. Lisäksi HSL:n hallitus päätti perustaa Vantaalle kutsupalvelulinjaston syysliikenteen 2015 alusta alkaen. Loppuvuodesta aloitettiin valmistautuminen uuden linjasto käyttöönottoon. Edellisenä vuonna aloitetun vuosien raitioliikenteen linjastosuunnitelman luonnos valmistui ja HSL:n hallitus lähetti suunnitelmaluonnoksen lausuttavaksi HSL:n jäsenkunnil-

12 10 le. Jäsenkunnat antoivat lausuntonsa vuoden 2014 aikana ja lopullisen suunnitelman valmistelu lausuntojen pohjalta aloitettiin. Edellisenä vuonna aloitetun Länsimetron linjastosuunnitelman luonnos valmistui ja HSL:n hallitus lähetti suunnitelmaluonnoksen lausuttavaksi HSL:n jäsenkunnille. HSL:n hallitus päätti pyytää HSL:n jäsenkunnilta lausuntoa myös runkolinjan 560 jatkamisesta Myyrmäestä Matinkylään. Jäsenkunnat antoivat lausuntonsa molemmista vuoden 2014 aikana ja lopullisen Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman valmistelu lausuntojen pohjalta aloitettiin. Joukkoliikenteen palvelutason seuranta uudella matka-aikasaavutettavuusmittarilla tehtiin ensimmäistä kertaa. Tarkastelun perusteella joukkoliikenteen palvelutaso on hieman heikentynyt vuodesta 2012 vuoteen Pääasiallisena syynä palvelutason heikentymiselle on matka-aikojen hidastuminen ruuhkautumisen seurauksena. Metron yöliikennekokeilu päättyi vuoden 2014 lopussa. Kokeilun aikana metro on liikennöinyt viikonloppuisin noin klo 1.30 asti. Matkustajamäärät olivat selvästi pienempiä kuin muina vuorokauden liikennöintijaksoina. Kahdella tunnilla pidennetty metroliikenne maksoi vuorokaudessa noin euroa, kun otetaan huomioon yöbussiliikenteestä saadut säästöt. Yöliikenteessä kustannus matkaa kohti on ollut noin 1,40 euroa, kun koko metroliikenteessä kustannus on noin 0,40 euroa. Suunnitelman laatiminen Pasilan poikittaisyhteyksien kehittämisestä raitioliikenteellä aloitettiin. Työn tekeminen jatkuu vuoden 2015 aikana. Sekä Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman että Keravan linjastosuunnitelman laatiminen käynnistyi. Molemmissa laadittiin linjastoluonnos. Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman linjastoluonnoksen asukasvuorovaikutus alkoi joulukuussa HSL:n toimitusjohtaja päätti , että heinäkuussa 2015 valmistuvan Kehäradan junilla käytetään linjatunnuksia I ja P. Kirkkonummen ja Sipoon uusien linjastojen mukainen liikenne käynnistyi talviaikataulujen astuessa voimaan Molemmissa uusissa linjastoissa ilmeni korjaustarpeita ja korjauksia toteutettiin syksyn 2014 aikana. Liikenteen hankinta Kevään 2014 aikana ratkaistiin tarjouskilpailut 31/2013, 32/2013, 33/2014 ja 34/2014. Syksyllä ratkaistiin tarjouskilpailu 35/2014. Kilpailutukset koskivat mm. Kirkkonummen, Sipoon ja Keravan liikennettä. Kevään kierroksissa hankittiin liikennettä myös uudelle runkolinjalle 560 ja KutsuPlusliikenteeseen lisää iltaliikennettä. Kierroksessa 35/2014 hankittiin liikennettä Vantaalle mm. Kehärataan liittyen sekä myös jonkin verran Helsingin liikennettä. Kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2014 ja 2015 aikana. Hankintaryhmässä toteutettiin selvitysprojekti kehäradan ajoprofiilin luomista varten. Ajoprofiilin luomisella on tarkoitus saada kehäradan liikenteestä metronomaisen sujuvaa ja häiriötöntä. Samalla pyritään selvittämään onko 130 minuutin kierrosaika mahdollinen. Työtä jatketaan selvitysprojektin tulosten vahvistamiseksi ja kattamaan koko Kehärata.

13 11 Lähijunaliikenteen kilpailutusta valmisteleva JUKI-hanke teetti vuonna 2014 taustaselvityksiä Euroopan toteutuneista tarjouskilpailuista, markkinoi tulevaa kilpailutusta mm. InnoTrans-messuilla, kävi markkinavuoropuhelua 12 eri rautatieoperaattorin kanssa sekä tutustui Iso-Britannian rautatiekilpailutuksessa toimiviin tilaajaviranomaisiin ja konsultteihin. Yhteistyössä Liikenneviraston kanssa saatiin käyntiin rautatieliikenteen monitoimijaympäristöön valmistautuva RAMO-projekti. Tarjouskilpailun järjestämisen lähtökohtia vahvisti myös päätös 34 Sm5-junan tilaamisesta junakalustoyhtiön hankintaoptiolla, jolla varmistettiin HSL-liikenteen riippumattomuus VR:n vanhoista junista. Sveitsiläisiä Stadler FLIRT -junia on käytössä HSL:n ostoliikenteen hoitamiseen riittävät 75 yksikköä vuonna Vuoden 2015 alkupuolella saavutettiin tilanne, jossa HSL:n vaihtoehtoina olivat eteneminen suunnitellulla kilpailutusaikataululla tai siirtymäkauden suorahankintasopimuksen tekeminen VR:n kanssa merkittävästi nykyistä sopimusta paremmilla ehdoilla. Tarjouskilpailun järjestämisen tunnistetuista edellytyksistä olivat vielä ratkaisematta Ilmalan varikon käyttöehdot ja junakalustoyhtiön omistuksen uudelleenjärjestely. Kutsuplus Uusi kutsujoukkoliikennemuoto Kutsuplus - kasvatti suosiotaan. Matkustajamäärät ovat olleet kasvussa ja Kutsuplussaan on rekisteröitynyt jo yli asiakasta. Rekisteröityneiden määrä kasvaa yli tuhannella kuukautta kohden. Autojen määrä vuonna 2014 oli 15 autoa. Ajoneuvojen määrä tulee asettamaan rajat kasvulle, kunnes autoja saadaan lisää. Kutsuplussan ajoneuvotehokkuus on asettunut erilaisten taksipalveluiden ja perinteisen joukkoliikenteen välimaastoon. Ennakkotilaus sekä uudet, entistä laajemman yleisön käyttöön soveltuvat tilaustavat tulevat vauhdittamaan positiivista kehitystä entisestään. Myös Kutsuplus-älypuhelinsovelluksen suunnittelu on jo pitkällä. Erittäin hyvällä tasolla olevan toimintavarmuuden parantamiseksi on kehitetty ratkaisut, jotka tullaan toteuttamaan ajoneuvoissa sijaitsevaan informaatiojärjestelmään vuonna Ratkaisut tulevat samalla lisäämään palvelun kustannustehokkuutta. Kustannustehokkaana tapana parantaa ajoneuvojen saatavuutta ruuhkahuippujen suuren kysynnän aikana lanseerattiin 20 % alennus matkalipun hintaan klo välisenä aikana tilatuille matkoille. Kutsuplus-palvelun kehitys jatkuu. Tavoitteena on parantaa palvelun saatavuutta, täsmällisyyttä ja helppokäyttöisyyttä edelleen. Kaupunkitapahtumat Kesä 2014 oli erittäin vilkas kaupunkitapahtumien osalta. Kesä-elokuun aikana järjestettiin noin 50 suurta yleisötapahtumaa, joista noin puolessa HSL:n liikennetarkastaja oli paikan päällä koordinoimassa joukkoliikenteen järjestelyjä. Näiden lisäksi oli lukuisia pienempiä joukkoliikenteeseen vaikuttavia tapahtumia. HSL:n toimenpiteitä kaupunkitapahtumien osalta ovat lippuyhteistyö tapahtuman järjestäjän kanssa, joukkoliikenteen ohjaaminen poikkeusreitille, tiedottaminen matkustajille, lisäkapasiteetin tilaaminen olemassa olevalle linjalle sekä raitioliikenteen korvaaminen bussiliikenteellä. Häiriönhallinta Joukkoliikenteen näkyvää valvontaa on suoritettu keskeisillä terminaalialueilla, kuten Kampissa, Rautatientorilla ja Elielin aukiolla. Lisäksi on suunniteltu liikennöitsijöiden työnjohdon ja HSL:n yhteistä valvontaa ja pelisääntöjen kertausta terminaaleissa.

14 12 HSL on osallistunut aktiivisesti erilaisten yllättävien häiriötilanteiden korjaavien toimien suunnitteluun yhdessä sidosryhmien kanssa. Keskeisimpiä joukkoliikenteeseen vaikuttavia häiriötilanteita ovat olleet katualueella tapahtuvien töiden aiheuttamat poikkeusjärjestelyt, esimerkiksi Hakaniemen kiskotöiden aiheuttamat massiiviset ruuhkat toukokuun lopulla. Kampin häiriötilanteen poikkeusliikennesuunnitelma valmistui keväällä. Suunnitelmaa on jalkautettu eri toimijoille ja tavoitteena on kaikkien liikennöitsijöiden perehdyttäminen vuoden loppuun mennessä. Lisäksi Myyrmäen ja Matinkylän terminaaleihin on tehty vastaavat suunnitelmat sekä Leppävaaran ja Tikkurilan terminaalien suunnitelmat ovat tekeillä. Viranomaisverkkoon lisättiin raitiovaunun ja metron käyttämä puheryhmä. Liikenteen luotettavuus HSL-liikenteen luotettavuus on kokonaisuudessaan pysynyt hyvällä tasolla. Lähijunaliikenteen luotettavuus kääntyi kuitenkin syksyllä 2014 selvään laskuun. Metro- ja raitiovaunuliikenteessä luotettavuus on kasvanut maltillisesti syksystä Kuva 3. Liikenteen luotettavuuden kehitys Kuljettajakoulutus Vuonna 2014 toteutettiin 172 koulutuspäivää, joihin osallistui yhteensä 2105 kuljettajaa. ASTY- ja BEST tutkimuksissa kuljettajien toimintaan liittyvät arvosanat parantuivat edelleen. Koulutusta on kehitetty uusimalla kuljettajien perehdytyskoetta. Kuljettajan tulee läpäistä verkossa tehtävä linjakohtainen perehdytyskoe ennen kuin lähtee ajamaan uutta linjaa. Lisäksi on valmisteltu syksyllä alkavaa 7. koulutuspäivää teemalla kulttuurien kohtaaminen sekä Tikkurilan matkakeskuksen opasvideota kuljettajille. Liikenteen infra Pysäkkien linjakilpien uuden ilmeen pilottikohteena toimivat kt 51:n ja Veikkolan Turuntien pysäkit Kirkkonummella. Uuden HSL-ilmeen mukaisia kilpiä toteutetaan kokonaisvaltaisesti Kehäradan ja Länsimetron liikennöinnin tuomien linjastomuutosten myötä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Näiden lisäksi pysäkki-informaatiota parannetaan HSL:n reunakunnissa vastaamaan paremmin matkustajien tarpeisiin. Kuljettajien sosiaalitilojen rakentaminen ja ylläpito on toteutunut työryhmän esityksen mukaisesti HSL-alueen kunnissa.

15 13 HSL on aktiivisesti osallistunut jäsenkuntiensa sekä ELY-keskuksen kanssa tie- ja katutöiden suunnitteluun pääpainona joukkoliikenteen toimintaedellytykset niin lopullisessa kuin työnaikaisessakin tilanteessa. Tutkimustoiminta Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimuksen (ASTY) prosessia on virtaviivaistettu ja laadunvarmistusta on parannettu lisäämällä ASTY Web nettitietokantaan tilastollisia ja muita testejä. Tämä on mahdollistanut tutkimusdatan testaamisen myös kesken tutkimuskauden. Aiemmin tutkimusdata testattiin vasta tutkimuskauden päättyessä eikä korjaaviin toimenpiteisiin voitu ryhtyä kesken tutkimuskauden. ASTY Webiin on luotu uusia ominaisuuksia käyttäjien toiveiden pohjalta ja käytettävyyttä on parannettu. Järjestelmää on esitelty HSL:n jäsenkaupunkien johdolle ja sidosryhmille. Myös joukkoliikenteen kaluston laatututkimuksen (JOLA) prosessia on virtaviivaistettu ja tutkimustulosten laadunvarmistusta on parannettu. Havaintojen raportoinnin ja tutkimustulosten analysoinnin mahdollistavaa JOLA Web tietojärjestelmää on kehitetty hyvässä yhteistyössä käyttäjien kanssa. JOLA Webiä on esitelty merkittävissä kotimaisissa (Väylät ja liikenne) ja kansainvälisissä (ITS 2014) konferensseissa. Lähijunaliikenteen linjat H, R ja Z siirtyivät automaattiseen matkustajalaskentaan vuodenvaihteessa. Linjoilla liikennöivissä Sm4-junissa suoritettiin manuaaliset tarkistuslaskennat. Lukuisia joukkoliikenteen suunnittelua palvelevia täsmätutkimuksia on toteutettu sekä perinteisin että sähköisin tiedonkeruumenetelmin. Syksyllä 2014 toteutettiin lähijunaliikenteen, bussilinjan 550 (avorahastus) ja Keravan seutubussilinjojen lippulajitutkimukset, joiden tulokset valmistuivat pääosin joulukuussa. Tutkimuksia valmisteltiin yhteistyössä Matkalipuntarkastuksen kanssa ja lähijunien osalta myös VR:n kanssa. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa valmisteltiin Kehäradan ja Jokeri 2:n (560) ennen jälkeen tutkimuksia. Tutkimuksiin haettiin uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Syksyn aikana toteutettiin Liikkumistutkimus pääosin nettivastausmenetelmällä ja kokeiltiin samalla myös vapaaehtoista GPSpaikannusta. Lisäksi toteutettiin Matkatutkimus pääosin mobiilivastauksina ja Liityntäpysäköintitutkimus pysäköityihin autoihin ja polkupyöriin jaettujen vastauslomakkeiden avulla (myös nettivastaaminen oli mahdollista). Liikkumistutkimuksessa selvitettiin Helsingin seudun 14 kunnan alueelta liikkumistottumuksia yhden arkipäivän ajalta, Matkatutkimuksessa kohdennetusti Kehäradan vaikutusalueella yhden (tutkimushetkellä meneillään olleen tai Lentoasemalle suuntautuneen) matkan tietoja ja Liityntäpysäköintitutkimuksessa selvitettiin liityntäpysäköinnin taustatekijöitä. Tuloksia analysoidaan talven aikana. Joukkoliikennelippujen hintajoustotutkimus toteutettiin syksyn aikana ja päätulokset valmistuivat joulukuussa. Vuoden aikana valmistui Yrityskysely, joka on HSL tason tuloskorttimittari. Joulukuussa 2014 tehtiin koetutkimus ja yrityksiltä kysytään mielipiteitä HSL:n vuoden 2014 toiminnasta tammikuussa 2015.

16 14 HSL osallistuu TransSmart tutkimusohjelmaan. Sen päätavoitteena on saattaa liikennejärjestelmä kokonaisuudessaan kestävän kehityksen tielle vähähiilisen energian, vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen ja älykkäiden liikennepalvelujen käyttöönoton avulla. HSL on mukana tukemassa RED95 hanketta, jossa testataan kotimaista jätepohjaista etanolidieseliä. Kaksi ensimmäistä etanolidieselbussia ajavat linjoilla 41 ja 42. Matkustajat ovat päässeet testaamaan Veolian sähköbusseja Espoon sisäisellä linjalla 11. Reitillä on liikennöinyt Caetano lentokenttäbussi-tyyppinen bussi. Joulukuussa 2013 linjalla aloitti Ebusco sähköbussi, jolla voi kehittyneen akkuteknologian ansiosta ajaa parahimmillaan 250 kilometriä yhdellä latauksella. Kesäkuussa tulivat liikenteeseen VDL:n ja BYD:n valmistamat sähköbussit. Hankkeessa kokeillaan vielä kahta erityyppistä sähköbussia, joiden on tarkoitus tulla liikenteeseen ensi vuonna. Sähköbussit kuuluvat ebus-hankkeseen, joka on osa Sähköiset hyötyajoneuvot Electric Commercial Vehicles (EVC) hankekokonaisuutta, joka puolestaan on osa Tekesin rahoittamaa EVEohjelmaa. HSL osallistuu ebussystems-hankkeeseen, johon Tekes myönsi 35 %:n tuen. Hankkeessa kehitetään sähköbussijärjestelmää. Keskeinen edellytys täyssähköisen bussiliikenteen yleistymiselle on tarkoituksenmukaisen latausinfrastruktuurin määrittely ja toteutus. HSL on myös osallisena NordicBus-2014 projektissa. Projektissa pyritään yhtenäistämään Pohjoismaisten kaupunkien tilaajien kalustovaatimuksia synergiaetujen ja matkustusluotettavuuden parantamiseksi. Matkalippujärjestelmän ja vyöhykemallin uudistaminen Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle vuoden 2015 loppuun mennessä (LIJ2014-hanke). LIJ-hankkeen suurimpana riskinä on aikataulun viivästyminen; riski kasvoi vuonna Hankkeen aikatauluriskin pienentämiseksi HSL:n hallitus päätti , että LIJ-hankkeessa ei toteuteta HSL -lippujen myyntiä VR:n myyntikanavissa (palveluasemat, automaatit ja konduktöörit). Lisäksi HSL käynnisti toimenpiteet, joiden avulla luovutaan eräiden laskutettavien lippujen toteutuksesta järjestelmään. LIJ2014-hankkeessa on käynnissä suunnittelu- ja toteutusvaihe, jossa edettiin seuraavasti: Ajoneuvolaitteiden ensimmäinen asennuskierros (kaapelointi) käynnistyi bussien osalta syksyllä Kaapeloinneista on tehty lähes 90 %, kun noin bussia on kaapeloitu (busseja on yhteensä 1 400). Lähijunien (Sm5) ja raitiovaunujen kaapeloinnit ovat käynnistyneet. Sekä bussien, lähijunien että raitiovaunujen kaapeloinnit valmistuvat kevääseen 2015 mennessä. 1. toimituserän (peruspalvelut) testaus tuotantoympäristössä alkoi syyskuussa toimituserän (myyntijärjestelmien perusta) vastaanottotestaus alkoi syyskuussa 2014 ja koekäyttö tammikuussa 2015.

17 15 3. toimituserän (myynti- ja lippujärjestelmä) vastaanottotestaus alkaa helmikuussa 2015 ja koekäyttö keväällä toimituserän (informaatiojärjestelmä) vastaanottotestaus alkaa helmikuussa 2015 ja koekäyttö keväällä Tulevan taksa- ja lippujärjestelmän valmistelua jatkettiin tiiviissä yhteistyössä LIJ-hankkeen kanssa. Tulevassa järjestelmässä vyöhykkeet ovat kaarimaisia alueita, joiden rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on minimiostoksena kaksi kaarta. Hallitus päätti kaarten rajoista kesäkuussa 2012 ja lippujen hintasuhteista ja hinnoitteluperiaatteista joulukuussa Jatkoselvitys avoimiksi jääneistä hinnoittelukysymyksistä valmistui vuoden 2014 loppuun mennessä. Lipunmyynnin kehittämissuunnitelma hyväksyttiin HSL:n hallituksessa maaliskuussa Sen mukaisesti käynnistettiin mobiilikertalippujen kehittäminen. Kesään 2015 mennessä toteutettavalla älypuhelinsovelluksella voidaan tilata kuntien sisäisiä kertalippuja ja seutukertalippuja. Lipputuotteita ja lipun myyntikanavia kehitetään jatkossa mm. verkkokauppaan sopiviksi. Vuosi 2014 oli siirtymäkausi, jolloin nykyisiä matkustajainformaatiojärjestelmiä valmistauduttiin korvaamaan LIJ2014-hankkeessa toteutettavilla järjestelmillä. HSL:n ja HKL:n väliset infojärjestelmiä koskevat yhteistyösopimukset (Helmi, Mono ja Eno) päättyivät vuoden lopussa. Helmi-järjestelmä korvataan uudella seudullisella järjestelmällä vuoden 2016 alussa. Helmijärjestelmän linjoilla on käytössä liikennevaloetuudet sekä ajantasainen matkustajainformaatio bussin sisällä, osalla pysäkeistä sekä internetissä. Helmi-järjestelmä kattaa kaikki yhdeksän raitiolinjaa, 34 Helsingin sisäistä bussilinjaa sekä 10 seutulinjaa. Nykyjärjestelmä pidettiin toimintakunnossa, mutta sitä ei enää laajennettu. Liikennevaloetuuksien käyttö laajenee LIJ-järjestelmässä. Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä ELYkeskuksen edustajien kanssa käytiin läpi uuden liikennevaloetuusjärjestelmän toimintoja, sovittiin valoetuuksien käyttöönoton edistämisestä sekä kuntien vastuulle kuuluvan risteyskojeohjelmoinnin vaiheistuksesta lähivuosille. Selvitettiin tarvittavien uuden sukupolven valoetuuslaitteiden ominaisuustarpeita ja hankintamallia. Helmi-järjestelmän vanhoja liikennevaloristeyslaitteita hyödynnetään soveltuvin osin. Mono-järjestelmällä ohjataan LIJ-järjestelmässä kaikkia eri tyyppisiä aikataulu- ja informaationäyttöjä koko HSL-alueella. Monoon tehtiin kehitystyötä ja järjestelmän teknistä suorituskykyä parannettiin. Raitiovaunujen ja metrojunien infonäyttöjen ohjaamiseen käytetty Eno-järjestelmä lakkautettiin kesäkuussa 2014, mistä lähtien myös näitä näyttöjä on ohjattu Monolla. Pysäkkinäyttöjen kehittämistä jatkettiin. 1-rivisten patterinäyttöjen ominaisuuksia parannettiin ja näyttöihin lisättiin ns. tietoliikenteen paluukanava, jotta näyttöjen tilaa voidaan valvoa etänä. Päivitys tapahtuu asteittain normaalin korjaus- ja huoltoprosessin puitteissa. Espooseen, Vantaalle, Keravalle, Kirkkonummelle ja Sipooseen hankittiin yhteensä 200 uutta 1-rivistä patterinäyttöä, joilla voidaan jatkossa välittää LIJ-järjestelmän tuottamia tosiaikaisia lähtöaikaennusteita. Vuonna 2013 koekäyttöön hankitut uudet 4-riviset patterinäytöt tarjoavat mahdollisuuden kuunnella esitetty informaatio myös puhesynteesinä molemmilla kotimaisilla kielillä. Näyttöjen soveltuvuutta

18 16 arvioitiin sekä teknisestä että palvelunäkökulmasta vuoden 2014 aikana yhteistyössä mm. näkövammaisten kanssa. Varsinaisen asiakaskyselyn tekeminen pysäkeillä jäi vuoden 2015 alkuun. Vuonna 2014 selvitettiin, millaisilla näytöillä korvataan Helsingin vilkkailla raitiovaunu- ja bussipysäkeillä käytössä olleet neljäriviset oranssit LED-aikataulunäytöt LIJ-järjestelmän tullessa käyttöön. Hankinta kilpailutetaan ja uudet näytöt asennetaan vuonna Reittioppaan kokonaisvaltainen uudistus (Uusi avoin reittiopas) käynnistyi. Sovelluksen taustajärjestelmä ja käyttöliittymä rakennetaan kokonaan uudelleen vastaamaan mm. tosiaikaisuuden ja usean liikennemuodon reitityksen asettamia vaatimuksia. Vuonna 2014 määriteltiin projektin sisältö ja laajuus sekä käynnistettiin toteutus. Uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu alkuvuonna Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä liikenneviraston (LiVi) kanssa. HSL:n osuus kustannuksista on 55 % ja LiVin osuus 45 %. Tästä on laadittu LiVin kanssa yhteistyösopimus. Kehitystyön aikana uudesta järjestelmästä syntyy ylimääräisiä käyttö- ja yläpitokustannuksia, mutta järjestelmän valmistuttua käyttömenojen on arvioitu hiukan alenevan. Avoimen datan tietorajapintojen ylläpitoa ja rajapintapalveluiden toimivuuden valvontaa kehitettiin edelleen. HSL ylläpitää verkossa kehittäjäsivustoa dev.hsl.fi sekä tekee yhteistyötä Forum Viriumin kanssa. Pyrkimyksenä on tukea kolmansien osapuolten palvelukehitystoimintaa ja avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöä, jotta HSL:n palveluiden käyttöä helpottavat sähköiset informaatiopalvelut olisivat mahdollisimman monien käytettävissä. Liityntäpysäköinnin tietojärjestelmän kehittämistä jatkettiin yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Järjestelmän kilpailutettu toteutus aloitettiin syksyllä ja se valmistuu keväällä Järjestelmällä tuotetaan ajantasaista tietoa seudun liityntäpysäköintipaikoista eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Järjestelmän ensimmäiset kohteet muutamalla Kehäradan asemalla otetaan käyttöön keväällä Joukkoliikenteen tietojärjestelmät Joukkoliikenteen tietojärjestelmiä kehitettiin käyttäjien tarpeiden mukaan. Vuonna 2014 tärkeimmät kehittämistoimenpiteet kohdistuivat tietojärjestelmien rakentamiseen LIJ2014-hankkeen kanssa yhteensopiviksi mm. uusimalla järjestelmien rajapinnat. Työmatkalaskuri-sovellus valmistui vuonna Palvelu helpottaa HSL:n liikkumisen ohjausta ja yrityksiä liikkumissuunnitelmien teossa. Lisäksi valmisteltiin uuden tietojärjestelmän Liikennetuotannon seurantajärjestelmän (Bultti) käyttöönottoa. Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut käsittävät HSL:n asiakaspalvelupisteet Rautatientorilla, Itäkeskuksessa ja Pasilassa sekä liikenneinfokeskuksen ja asiakaspalautteiden käsittelyn. Rautatientorin palvelupisteessä asioi vuoden aikana noin asiakasta, Itäkeskuksessa noin asiakasta ja Pasilassa noin asiakasta. Tavoitteena on, että keskimääräiset jonotusajat pysyvät alle 3 minuutissa. Tavoite toteutui Pasilassa ja Itäkeskuksessa. Rautatientorin palvelupisteessä keskimääräinen jonotusaika oli 3,27 minuuttia. Liikenneinfokeskuksessa tavoitteena on vastata yli 90 %:iin saapuneista puheluista. vuoden aikana saapuneita puheluita oli noin kpl ja vastattuja noin (vastausprosentti 89,5).

19 17 Vuonna 2014 saatiin noin asiakaspalautetta, joista suurin osa kohdistui kuljettajaan (34,8 %) ja liikennöintiin (19,8 %). Kesän pitkäaikaiset helteet tuottivat paljon matkustajapalautetta kuumista busseista. Myös kuljettajat valittivat kuumista työskentelyolosuhteista. HSL osaltaan teki lämpötilojen mittauksia liikenteessä. Havaituista ilmastointilaitteiden toimimattomuuksista reklamoitiin välittömästi liikennöitsijöitä. Junaliikenteessä uuden Flirt-kaluston ilmastointi toimi matkustusmukavuuden kannalta erinomaisesti. Asiakastyytyväisyys HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen syksyn 2014 tulokset perustuvat yli matkustajalta kerättyihin vastauksiin. Tutkimusta tehdään arkipäivisin liikennevälineissä. Vuonna 2014 matkustajista 87,66 prosenttia oli tyytyväisiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen (arvosanojen 4 ja 5 osuus), ja HSL-alueen joukkoliikenteelle sai yleisarvosanan 4,10 (asteikolla 1 5). Huonon tai erittäin huonon yleisarvosanan (1 tai 2) antoi alle puolitoista prosenttia matkustajista. Vuositasolla tyytyväisten matkustajien osuus ei ole muuttunut merkittävästi missään liikennemuodossa. Keväällä 2014 matkustajat olivat erityisen tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen. 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % Raitioliikenne Bussiliikenne Metroliikenne Lähijunaliikenne Lauttaliikenne Yhteensä 70 % Kuva 4. Yleisarvosanan perusteella tyytyväisten matkustajien osuuden kehitys liikennemuodoittain BEST-tutkimus HSL on ollut mukana kansainvälisessä BEST -tutkimuksessa vuodesta 2010 alkaen. BEST - tutkimuksessa selvitetään asukkaiden tyytyväisyyttä seudun joukkoliikenteeseen eri Euroopan kaupungeissa. Vuoden 2014 tutkimusaineisto on koottu tammi-joulukuun 2014 välisenä aikana. Vuonna 2014 tutkimuksessa olivat mukana Bergen, Geneve, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma ja HSL-alue. Kokonaisarvosanalla mitattuna HSL-alueen joukkoliikenne on menestynyt kyselytutkimuksen valossa parhaiten koko HSL:n historian ajan. Vuonna 2014 Helsingin seudun asukkaista 79 prosenttia oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseen.

20 18 HSL-alueen asukkaat ovat tutkimuksessa tyytyväisimpiä seutunsa joukkoliikenteeseen useassa tutkitussa laatutekijässä. Merkittävästi muita BEST -kaupunkeja paremmat tulokset asukkaat antoivat rahalle saadussa vastineessa (51 % tyytyväisiä), joukkoliikenneuskollisuudessa (78 % tyytyväisiä) ja luotettavuudessa (83 % tyytyväisiä). Keskiarvon alapuolelle HSL-alue jäi henkilökunnan käytöksessä (62 % tyytyväisiä), vaikka tyytyväisyys tähän osatekijään olikin aavistuksen parantunut edellisvuodesta. Matkustajamäärien kehitys Vuonna 2014 HSL-alueella tehtiin 353,3 miljoonaa matkaa, mikä on 0,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Alkuvuosi 2014 oli edellisvuottaan huomattavasti heikompi erityisesti keskimatkaltaan lyhyemmistä matkoista tunnettujen raitiovaunun, metron ja sisäisen bussiliikenteen osalta. Tämä saattaa selittyä tavallista leudommasta talvesta Metron nousijamäärät perustuvat asemalaitureille johtaviin liukuportaisiin ja kulkuväyliin asetettuihin laskureihin. Laskureiden keräämää aineistoa korjataan asemakohtaisin kertoimin vastaamaan paremmin todellisia matkustajamääriä ja jakaumia. Tutkimusten mukaan vuodenvaihteessa päivitetyt kertoimet tuottavat pienempiä matkustajamääriä kuin vanhat kertoimet. Todellista laskua metron nousijamäärissä on vain noin 0,5 %. Bussiliikenteen matkustajamäärät saadaan korottamalla matkakorttijärjestelmään kirjautuneet nousijamäärät korotuskertoimella, joka kattaa esimerkiksi lapset, lastenvaunut sekä kertalipulla vaihtavat matkustajat. Pohjolan Liikenteen hoitamilla Kirkkonummen ja Sipoon bussilinjoilla oli syysliikenteen aikana käytössä busseja, joissa ei ollut matkakorttilaitetta. Linjoilla suoritettiin manuaalilaskentoja, joilla paikattiin matkakorttijärjestelmästä puuttuvia nousijamäärätietoja. U-liikenteen laskua selittää se, että valtaosa Kirkkonummen ja Sipoon U-liikenteestä korvattiin syksyllä 2014 HSL:n tilaamalla liikenteellä. Muutoksia on tapahtunut myös Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon sekä seudullisessa linjastoissa alkaen. Runkolinjalla 550 alkoi avorahastuskokeilu , mistä syystä kymmeneen linjalla liikennöivään bussiin asennettiin automaattiset matkustajalaskentalaitteet. Matkakortti- ja laskentalaitejärjestelmään perustuvia laskentamenetelmiä ei ollut mahdollista käyttää rinnakkain, joten menetelmänvaihdoksen vaikutusta matkustajamääriin ei voitu arvioida. HSL:n järjestämän junaliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,4 % edellisvuoteen nähden siitä huolimatta, että sekä Keravalle että Kirkkonummelle ulottuvassa liikenteessä tapahtui hienoista laskua. Vuonna 2014 lähijunaliikenteen linjat H, R ja Z siirtyivät muiden linjojen tapaan automaattiseen matkustajalaskentaan, mistä syystä lähijunaliikenne yhteensä HSL alueella ei ole täysin vertailukelpoinen edellisvuoteen nähden.

21 19 Kuva 5.Matkustajamäärien kehitys Matkalippujen tarkastus HSL tarkastaa matkaliput kaikissa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä (bussi-, metro-, raitiovaunu-, lähijuna- ja vesiliikenteessä). VR ostaa HSL:ltä VR-lipuilla matkustavien tarkastamisen lähiliikenteessä sekä koko maan kaukojunaliikenteen tarkastustoiminnan. Tavoitteena on, että tarkastustoiminta on näkyvää ja tehokasta, jotta liputta matkustaminen ja siitä aiheutuvat lipputulomenetykset eivät kasva. Tarkastettujen matkalippujen määrän tuli olla keskimäärin 245 matkustajaa/tarkastuspäivä. Vuonna 2014 tarkastettiin tavoitteen mukaisesti keskimäärin 245 matkustajaa/ tarkastuspäivä (edellisenä vuonna 260 matkustajaa). Tarkastustoimintaa suunnattiin enemmän liikennevälineisiin ja vastaavasti porttitarkastusten määrää vähennettiin. Toimintaa lisättiin mm. myöhäisillan metroliikenteessä. Tarkastusmaksuja määrättiin noin 4,8 milj. euron arvosta (edellisenä vuonna 5,3 milj. euroa). Tarkastusmaksuista tehtyjä oikaisuvaatimuksia ja valituksia käsiteltiin kpl (edellisenä vuonna kpl). Oikaisuvaatimuksen käsittelyaika oli keskimäärin 3 viikkoa. Bussiliikenteen tarkastustoimintaa suunnattiin erityisesti runkolinjalle 550, jossa on meneillään avorahastuskokeilu. Ilman asianmukaista matkalippua matkusti 2,9 % tarkastetuista matkustajista. Runkolinja 550:n liputtomuus oli keskimäärin samalla tasolla muiden avorahastuksen piiriin kuuluvien liikennemuotojen kanssa. Vuonna 2014 tarkastettiin yhteensä 3,8 miljoonan matkustajan matkaliput (edellisenä vuonna 4,0 miljoonaa). Liputta tai virheellisellä matkalipulla matkusti keskimäärin 2,7 % (edellisenä vuonna 2,7 % ).

22 20 Kuva 6. Liputta matkustaneet liikennemuodoittain Viestintä ja markkinointi Vuonna 2014 HSL:n viestinnässä valmistauduttiin vuoden 2015 suuriin liikennehankkeisiin. Kehärata-viestinnän suunnittelu käynnistyi HSL:n yhteisissä työpajoissa, josta suunnittelu laajeni yhteistyökumppaneihin Liikennevirastoon, VR:ään, Vantaan kaupunkiin ja Finaviaan. Henkilöstö osallistui innolla myös uuden intranetin suunnitteluun. Uudistuneen intran sisältökonsepti valmistui vuoden lopussa. Sidosryhmälehti Matkaketjun ulkoasu uudistui. Joukkoliikennealan asioista ja ilmiöistä kertova lehti ilmestyi neljä kertaa ja osa artikkeleista myös HSL:fissä. Syksyn lukijatutkimus kertoi, että lehden tuntevat pitävät siitä, mutta kokonaistunnettuus on vielä pieni. HSL teki kolme isompaa markkinointikampanjaa: uusasiakaskampanjan maaliskuussa, vuorokausilippukampanjan kesä-elokuussa sekä työnantajakampanjan syyskuussa. Kahden viikon uusasiakaskampanjalla HSL sai yli uutta matkakorttiasiakasta. Vuorokausilippukampanjassa lippujen myynti kasvoi kokonaisuudessaan lähes 20 prosenttia ja lippuautomaateissa 30 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työnantajamarkkinoinnissa suurin panostus oli syksyllä toteutettu työnantajakampanja, jossa kärkenä oli työsuhdematkalippu. Kampanjaan sisältyi TV-, radio-, ulko-, printti- ja online-mainontaa. Työnantajakampanjan avulla HSL sai satoja yhteydenottopyyntöjä pääkaupunkiseudun yrityksiin. Asiakkuuden ja sähköisten palveluiden kehittäminen jatkui vuonna Touko-lokakuussa HSL pilotoi asiakasohjelmaa kanta-asiakkailleen. Pilotti sisälsi erilaisia arvontoja ja kumppanuusetuja HSL:n asiakkaille. Lisäksi HSL oli näkyvästi mukana Tikkurila Festivaalissa ja järjesti HSL:n asiakkaille huvitteluillan Linnanmäen huvipuistossa Auton vapaapäivänä Lisäksi syksyllä käynnistettiin asiakas- ja palvelukokemuksen kehittämisprojekti. HSL:fin kirjautumispalvelu Oma HSL lanseerattiin maaliskuussa. Vuoden loppuun mennessä palvelussa oli kirjautunutta käyttäjää. HSL:n verkkokaupan toteutustyö käynnistettiin alkuvuodesta ja asiakkuuksien hallintajärjestelmän toteutus käynnistettiin elokuussa. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteisiin haettiin ja saatiin Liikenneviraston myöntämää liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Avustuksen kohteet olivat Aviapoliksen työpaikkojen liikkumisen ohjaus, Työmatkalaskuri, Matkakummin toiminta, koulujen liikkumissuunnitelmat sekä viisaan liikkumisen markkinointi. Aviapoliksen alueen yrityksille tehtiin 11 neuvontakäyntiä ja neljä liikkumissuunnitelmaa. Lisäksi tehtiin liikkumiskysely kauppakeskus Jumbon asiakkaille.

23 21 Työmatkalaskuri on liikkumisen ohjauksen työkalu työpaikoille kulkutapajakauman ja kestävän liikkumisen potentiaalin selvittämiseen sekä liikkumistiedon keruuväline HSL:lle. Työmatkalaskuri valmistui syksyllä ja laskuria käytettiin Aviapoliksen yritysten liikkumissuunnitelmien lähtötilanteiden kartoituksessa. Työmatkalaskurin ohella käyttöön otettiin kevyt, kuluttajille suunnattu Kulkutapalaskuri. Matkakummi vieraili vuoden aikana yli 20 koulussa ja antoi viisaan liikkumisen opastusta lapselle. Matkakummi hoiti myös työnantajayhteistyöhön liittyen työpaikkojen ja yritysten kontaktointia. HSL järjesti alkuvuodesta kummikouluhaun. Hakemuksia saatiin 19, joista valittiin kymmenen koulua eri puolilta HSL-aluetta. Mukana oli ala- ja yläkouluja sekä lukioita. HSL -alueen junaliikenteen matkustajainformaatio suunniteltiin kokonaisuudessaan HSL:n ilmeeseen vuonna HSL laati bussiterminaalien opasteohjeistuksen yhteistyössä Siton kanssa. HSL 2018 uudet kartat -projektissa laadittiin vaatimusmäärittely, joka mahdollistaa HSL:n karttatuotannon kilpailuttamisen keväällä perustettiin HSL:n palvelumuotoiluryhmä. Ryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää joukkoliikenteen käyttäjien tarpeet mobiilipalvelukanavassa. Palvelumuotoilupäällikkö osallistui Liikenneviraston vetämään palvelumuotoiluprojektiin liittyen Kehäradan junaliikenteeseen ja sen matkustajainformaatioon. Aikataulutuotannossa siirryttiin automaattitaittoon keväällä. Kesäliikenteen irtoaikataulut toteutettiin sujuvasti uudella työtavalla, ja syksyllä julkaistiin Espoon, Helsingin ja Vantaan aikataulukirjat. Uusi toimintatapa on tehnyt aikataulutuotannosta sujuvampaa ja virheiden määrä on vähentynyt Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti HSL:n toimintakulut kasvavat vuoden 2014 tilinpäätöksen 582,1 milj. eurosta vuoden ,8 milj. euroon eli 25,5 %. Sekä Kehärata että Länsimetro valmistuvat TTS-kaudella ja kasvattavat joukkoliikenteen käyttäjämääriä sekä myös joukkoliikenteen infrakustannuksia. Vaikutusarvioiden mukaan Länsimetro liityntälinjastoineen kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapa-osuutta seudulla 1,1 prosenttiyksikköä ja houkuttelee joukkoliikenteeseen arkipäivisin runsaat uutta matkustajaa. Heistä kaksi kolmasosaa siirtyy henkilöautoista ja loput kevyestä liikenteestä. Kesällä 2015 käynnistyvä Kehärata tarjoaa nopean runkoyhteyden lentoasemalle sekä Leinelän, Aviapoliksen ja Kivistön alueille. Uusi rata nopeuttaa myös poikittais-liikennettä Tikkurilan ja Myyrmäen välillä. Vuonna 2016 valmistuva Länsimetro tuo nopean runkoyhteyden Etelä-Espoosta Lauttasaaren kautta Helsingin keskustaan ja Itä-Helsinkiin asti. HSL:ssä suunniteltu liityntälinjasto tarjoaa vahvat bussiyhteydet paitsi metroon, myös useimpien Espoon kaupunkikeskusten välille. Lippu- ja informaatiojärjestelmä (LIJ2014) hanke jatkuu TTS-kaudella. Matkakorttijärjestelmä uusitaan ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle vuoden 2015 loppuun mennessä. Siirtyminen uuteen Lippu- ja informaatiojärjestelmään tapahtuu vai-

24 22 heistetusti. Sekä nykyinen matkakorttijärjestelmä että Helmi-matkustajainformaatiojärjestelmä toimivat siirtymävaiheen aikana rinnakkain uuden järjestelmän kanssa. Aikaisintaan vuonna 2017 käyttöön otettava uusi lippujärjestelmä perustuu kaarimaisiin vyöhykkeisiin. Lippujen hinnoittelu ei enää perustu kuntarajoihin, vaan nykyistä enemmän matkan pituuteen. Kuntien tuki kohdennetaan säännöllisten käyttäjien kausi- ja arvolippujen hintoihin. Hinnoitteluun vaikuttaa jäsenkuntien tahto subventiotasosta. Tulevien vuosien merkittävistä investointien kasvusta aiheutuu paineita lisätä kuntien subventioastetta ja/tai korottaa matkalippujen hintoja.

25 Henkilöstö HSL:n toiminta- ja henkilöstöstrategiat valmistuivat alkuvuodesta. Strategioita käytiin läpi useampaan kertaan siten, että koko henkilöstöllä oli mahdollisuus tutustua strategioihin ja pohtia niiden vaikutusta työhön. Strategiapeli kokosi lähes koko henkilökunnan strategioiden äärelle. Toimintaja henkilöstöstrategioiden merkitystä käytiin läpi myös ryhmäpalavereissa. Strategian käsittelyn yhteydessä työntekijöillä oli mahdollisuus tehdä aloitteita, joilla tuetaan strategian toteutumista. Näistä valittiin toteutettavaksi reittioppaan terminaalikarttojen ja jälleenmyyjien koulutusmateriaalin kehittämiseen liittyvät aloitteet. Vuosittain toistettavassa henkilöstökyselyssä antoi vuonna 2014 palautetta 81 % henkilöstöstä. Työtyytyväisyys HSL:ssä oli henkilöstökyselyn tulosten perusteella lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, muutokset suuntaan tai toiseen olivat pieniä. Kokonaisarvosana (asteikolla 1-5) oli 3,79 (3,80 vuonna 2013). Henkilöstön kokemia vahvuuksia olivat omaan työhön ja lähiyhteisön kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät asiat. Positiivisimmin oli arvioitu suhdetta työkavereihin, omaa osaamista sekä oman tehtävän ja oman ryhmän tehtävien selkeyttä. Myös HSL:n tuottamia palveluja arvostettiin ja ympäristövastuun koettiin toteutuvan hyvin. Kriittisintä palautetta annettiin tiedon jakamisesta osastojen välillä sekä osastojen välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä HSL:n tavoitteiden saavuttamisen tukemisessa. Työnantajaa arvioitaessa eniten tyytymättömiä vastauksia oli palkkaukseen ja etuihin liittyvässä kysymyksessä. Omassa työssä kriittisyys kohdistui työtä häiritsevään, koettuun kiireeseen. Syksyllä HSL:ssä otettiin käyttöön yhteiset työpaikkakäyttäytymisen pelisäännöt. Niitä käytiin läpi ensin esimiesten kanssa ja sen jälkeen ryhmäpalavereissa. Pelisäännöillä tuetaan yhteisen arjen sujumista ja varmistetaan ristiriitatilanteissa asioiden hoitaminen yhtenevällä tavalla. HSL:n palveluksessa oli vuoden 2014 päättyessä 397 työntekijää. Henkilöstökustannuksia vastaava, vuoden 2014 työpanoksen määrä oli 366 henkilötyövuotta. Sairauslomien ja tapaturmien määrä kasvoi hiukan edellisestä vuodesta. Tarkemmat henkilöstöä kuvaavat luvut on koottu erilliseen henkilöstöraporttiin. Kuva 7. Henkilöstömäärän kehitys

26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset ja taloudelliset riskit Vuoden 2014 lopussa talousnäkymät Suomessa ja koko Euroopassa jatkuivat epävarmoina euroalueen valtioiden velkakriisin seurauksena ja yleisen talouskehityksen arvioidaan edelleen olevan lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Talouden yleinen heikko kehitys vaikuttaa suoraan myös HSL:n ja sen jäsenkuntien talouteen. Työttömyyden lisääntyminen heikentää työmatkaliikenteen vähenemisen johdosta lipputuloja samalla kun kuntien huonontuvat talousnäkymät vähentävät niiden mahdollisuuksia panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Toisaalta väestön kasvu pääkaupunkiseudulla, HSL:n toiminta-alueella, edellyttää merkittäviä panostuksia joukkoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen (esim. Kehärata ja Länsimetro). Edellä mainitut seikat tuovat paineita lippujen hintojen kustannustason nousua suurempiin korotuksiin ja/tai kuntaosuuksien kasvattamiseen, mikäli joukkoliikenteen palvelutaso halutaan edelleen pitää kilpailukykyisenä. Operatiiviset eli liikenteen hankinnasta johtuvat kustannukset muodostavat HSL:n kustannuksista noin 80 %. Operatiivisten kustannusten sisällä bussiliikenteen kustannukset muodostavat suurimmat kustannuserät (yli 50 % kaikista HSL:n kustannuksista). Tämän johdosta HSL:n talouteen keskeisesti vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat polttoaineiden (diesel) hintakehitys sekä palkkatason (kuljettajien palkat) kehitys. Vuoden 2014 aikana polttoaineiden hinnat nousivat yleisestä maailmantaloudellisesta suhdannetilanteesta johtuen odotettua vähemmän ja palkkataso pysyi maltillisena tehdyistä keskitetyistä palkkaratkaisuista johtuen. Myös korkotaso pysyi historiallisen matalana, mikä vaikutti alentavasti junaliikenteen kustannuksiin, sillä korkotason kehitykseen sidotut junakalustoyhtiön leasingvuokrat olivat selvästi arvioitua alhaisemmat, mikä vaikutti positiivisesti myös HSL:n junakalustoyhtiölle suorittamiin maksuihin. HSL:n likviditeetti on tilikauden 2014 aikana pysynyt hyvänä, eikä kuntayhtymällä ole ollut ulkopuolista velkaa tilikauden aikana. Tämän johdosta korkosuojauksia ei ole tilikaudella harkittu. LIJ2014 hankkeen etenemisen myötä lainarahoituksen ja mahdollisten korkosuojausten tarve tullee ajankohtaiseksi vuoden 2015 aikana. Lainarahoituksen saamiseen on varauduttu neuvotteluissa pankkien kanssa vuoden 2014 aikana. LIJ-hankkeen suurimpana riskinä on aikataulun viivästyminen. Aikatauluriskin pienentämiseksi hankkeesta on vuoden 2014 karsittu joitakin toiminnallisuuksia (kts. tarkemmin kohta matkalippu- ja informaatiojärjestelmät). Polttoaineiden hintasuojauksien tekemistä harkittiin, mutta niihin ei päädytty jäsenkunnilta saatujen linjausten perusteella. Hankinta- ja sopimusriskeihin on tilikaudella pyritty varautumaan oman henkilöstön koulutuksella sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöllä taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävissä hankinta- ja sopimusasioissa. Muita riskienhallinnan toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin yhdessä sisäisen valvonnan kanssa kappaleessa 1.2. Valtioneuvoston kaavailema metropolihallitus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2017 alusta. Lähtökohtaisesti HSL kannattaa metropolihallinnon perustamista ja sen tavoitteita, mikäli alueelle

27 25 syntyy tätä kautta nykyistä laajempi yhtenäinen joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmä ja metropolikaava, jossa liikennejärjestelmäsuunnittelu on oleellinen osa. Mikäli yhtenäistä joukkoliikennealuetta ei metropolihallinnossa onnistuta saavuttamaan, eikä liikennejärjestelmäsuunnittelun ja metropolikaavan yhteyttä turvata, seurauksena voi olla HSL:n nykyisin hoitamien tehtävien kannalta toiminnallisia ongelmia, tosin tilinpäätöksen laatimisen hetkellä näyttäisi siltä, ettei metropolihallintoa ole ainakaan esitetyssä muodossa syntymässä. Vahinkoriskit HSL:ssä kartoitettiin vuoden 2014 aikana vakuutustarve ja suoritettiin vakuutusten kilpailutus. Kilpailutus koski seuraavia vakuutuksia: työ-, virkamatka- ja tapaturmavakuutus, omaisuus- ja keskeytysvakuutus, toiminta- ja tuotevastuuvakuutus, lakisääteinen tapaturmavakuutus, yritysajoneuvojen ryhmävakuutus sekä hallinnon vastuuvakuutus. Vakuutusturvan laajuudessa on otettu huomioon HSL:n oikeudellinen muoto kuntayhtymänä ja sen jäsenkuntien vakuutuskäytännöt Ympäristötekijät HSL tekee merkittävää työtä ympäristön hyvinvoinnin parantamiseksi lakisääteiset ja muut vaatimukset huomioiden. HSL edistää vähäpäästöistä ja kestävää liikennettä sekä strategisella tasolla liikennejärjestelmäsuunnittelun kautta että toiminnallisella tasolla mm. joukkoliikennesuunnittelun, palveluhankintojen, kohtuuhintaisten joukkoliikennelippujen ja liikkumisen ohjauksen keinoin. Olemalla aktiivinen liikennepolitiikan toimija HSL pyrkii vaikuttamaan myös Helsingin seudun maankäyttöön ja kaavoitukseen niin, että ne olisivat kestävän kehityksen mukaisia. HSL:n vuonna 2014 käyttöön otetun strategian mukaan HSL:n perustehtäviin ja arvoihin kuuluu, että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristö ja toiminnan vaikutuksista jaetaan avoimesti tietoa. Erityisesti ympäristövastuuseen liittyviä strategisia tavoitteita on vähäpäästöisen liikenteen osuuden lisääminen joukkoliikenteessä sekä liikenteen kasvun ohjaaminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. HSL:n visio korostaa entisestään HSL:n tärkeää roolia kestävien liikkumismuotojen ja toimivan kaupunkiympäristön edistäjänä. HSL:n ympäristötavoitteissa on edetty suunnitelmien mukaan. Vuonna 2014 Bussiliikenteen päästötaso on alentunut tavoitteen mukaisesti. Myös matkustaja määrät nousivat. Vuoden 2014 alusta HSL:n metro- ja raideliikenteen sähkö on ostettu pohjoismaisena tuuli- ja vesivoimana. Helsingin Energia vastaa alkuperätakuiden hankinnasta EU-direktiivin mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos valmistui vuonna Suunnitelman valmistelussa on vahvasti huomioitu raideliikenneverkkoon tukeutuva liikennejärjestelmä sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdollisuudet. Suunnitelmasta laaditussa ohjelmatason vaikutusarvioinnissa (SOVA) välillisten ja välittömien ympäristövaikutusten arviointi on ollut keskeistä. HSL:ssä noudatetaan sertifioitua ISO 9001 ja standardien mukaista laatu- ja ympäristöjärjestelmää. Laatu- ja ympäristöjärjestelmä tukee HSL:n toimintaa ja kehittämistä, ja sen avulla seurataan toiminnassa tapahtuvia muutoksia. HSL:n toiminnan lokaalit ympäristönäkökohdat liittyvät ihmisten hyvinvointiin: terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä ilmanlaatuun ja energiankulutukseen. Erityistä kiitosta HSL:n ulkoisessa auditoinnissa, vuonna 2014 annettiin ympäristövastuun ja ympäristöindikaattoreiden kattavasta seurannasta ja raportoinnista.

28 26 Liikenteen päästöt Kesäkuussa 2014 ratkaistiin ympäristöbonuskilpailut Y3 ja Y4. Hyväksytyillä toimenpiteillä HSL:n bussiliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO2 ) laskivat 2650 tonnia vuodessa sekä typenoksidit (Nox) 7387 kg ja partikkelit (PM)171 kg. Vuonna 2015 hiilidioksidipäästöt laskevat 4020 tonnia sekä typenoksidit 2681 kg ja partikkelit 118 kg. Bussiliikenteen päästötaso alentui lähes asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaluston uusiutumisen sekä biopolttoaineiden käytön seurauksena. Eri bussityyppien päästöjä seurataan käytönaikaisilla mittauksilla, joiden avulla suorituskykyyn perustuvia HSL:n -päästöluokkia edelleen tarkennetaan tulevilla kilpailukierroksilla. HSL ja HKL:n raitiovaunu- ja metroliikenneyksiköt sopivat pohjoismaisen uusiutuvan energian käytöstä. Pohjoismaista tuulivoimaa hankitaan niin paljon kuin sitä on saatavilla, loput käytetystä sähköstä on pohjoismaista vesivoimaa. HSL julkaisee erillisen ympäristöraportin, jossa vuotta 2014 ja ympäristöindikaattoreita käsitellään tarkemmin. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten sekä johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Yhtymäkokous päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että kuntayhtymän tehtävät on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa toteutuu riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Yhtymäkokous on hyväksynyt kuntayhtymää koskevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet vuoden 2013 loppupuolella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vastaa kuntayhtymän hallitus vahvistetun hallintosäännön 24 mukaisesti. Lisäksi kaikki tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Hallintosäännön 24 mukaan hallitus vahvistaa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja politiikat. Yhtenäisellä ohjeistuksella määritellään selkeät vastuut, velvollisuudet ja toimintatavat. Kuntayhtymällä on kattava voimassaoleva ohjeistus koskien sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja hyvää hallintotapaa. Lisäksi taloussääntö tukee osaltaan sisäisen valvonnan tehokasta toteutumista ja vastuunjakoa. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta tullaan kehittämään vuoden 2015 aikana tavoitteena ohjeistuksen yhtenäistäminen ja ajantasaistaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö ja johtosäännöt.

29 27 Kuntayhtymän hallituksen ja johdon tiedossa ei ole lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista saattaisi seurata merkittävä korvaus, kanne tai muu sellainen vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa yhdessä keskeisten talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden poikkeamien sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritettujen toimenpiteiden kanssa. Uudet toiminta- ja henkilöstöstrategiat ovat vahvistettu kuntayhtymän hallituksessa. Uusien strategioiden jalkautus on ollut aktiivista kuluneella tilikaudella. Toimintaa ohjaavat uudet strategiset tavoitteet. Kuntayhtymän strategiaan pohjautuvat tavoitteet ovat sisällytetty talousarvioon. Strategiaan pohjautuvat osastokohtaiset tavoitteet on määritelty edelleen osastokohtaisiin tuloskortteihin. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kuntayhtymän toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännölliseksi raportoimiseksi. Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa kuntayhtymän perustehtävän häiriötön ja laadukas toteuttaminen. Riskienhallinnan vastuut on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä, yhtymäkokouksen vahvistamassa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa sekä hallituksen vahvistamassa riskienhallintapolitiikassa. Riskienhallinnan käytännön toteuttamistavat, raportointi ja valvonta on ohjeistettu toimitusjohtajan antamassa erillisessä sisäisessä ohjeessa. Riskienhallintaa on kuntayhtymässä kehitetty aktiivisesti. Vuosien aikana toteutettiin riskienhallinnan projekti, jonka tuloksena rakennettiin systemaattinen prosesseihin sulautettu riskienhallinnan lähestymistapa. Vuoden 2012 aikana toteutettiin ensimmäisen kerran myös koko kuntayhtymän kattavat riskin arvioinnit ja muodostettiin merkittävimmille riskeille käsittelysuunnitelmat. Kuluneen tilikauden aikana riskienhallinnan osalta on edetty huomattavasti ja ylitetty vuoden 2013 taso. Riskienhallintaa on jalkautettu aktiivisesti tavoitteena nivoa se vahvemmin osaksi prosesseja, toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista sekä päätöksentekoa. Vuoden 2014 aikana riskin arvioinnit on päivitetty koko kuntayhtymän kattavasti. Arvioinnin lähtökohtana ovat olleet uudet strategiset tavoitteet. Toteutetun arvioinnin perusteella on muodostettu käsitys merkittävimmistä riskeistä, joille on edelleen määritelty hallintakeinot riskien saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Arvioinnissa on huomioitu myös toiminnan mahdollisuudet. Päättyneen tilikauden aikana on myös selkeytetty riskienhallinnan koordinointia. Tällä on pyritty tehostamaan riskienhallinnan toimenpiteiden huomioimista osana päivittäistä toimintaa ja prosesseja. Jatkossa riskienhallintaa kehitetään edelleen siten, että se saadaan nivottua vahvemmin toiminnan ja talouden suunnitteluun.

30 28 Tilikauden aikana ei ole raportoitu HSL:n omassa toiminnassa toteutuneista riskeistä, joista olisi aiheutunut merkittävää vahinkoa kuntayhtymän toiminnalle. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuteen liittyvät periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toimintaja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. HSL:n hallitus teki hankintapäätöksen lippu- ja informaatiojärjestelmän 2014 toimittajasta. Hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on antanut asiassa ratkaisun, jossa HSL on määrätty maksamaan valittajalle hyvitysmaksua euroa ja korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut eurolla korkoineen. HSL on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen ja vaatinut hyvitysmaksun kumoamista. Asian markkinaoikeudessa voittanut osapuoli on myös valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaatinut hyvitysmaksun korottamista euroon. Korkein hallinto-oikeus ei ole vielä antanut asiassa ratkaisua. Sopimustoiminta Kuntayhtymän sopimuksia hallinnoidaan erillisessä sähköisessä sopimusrekisterissä, jonne kaikki sopimukset on tallennettu. Sopimusrekisteriä hallinnoidaan keskitetysti, mutta sopimusehtojen ja määräaikojen seuraaminen on vastuutettu rekisterin avulla nimetyille henkilöille. Sopimusehtojen noudattamisen valvonta ja muu sopimusseuranta on nimetyn sopimusvastuullisen henkilön vastuulla asian omaisella osastolla. Kuntayhtymässä noudatetaan erityisalojen hankintalakia sekä kuntien yleisiä hankintaohjeita. Hankintojen tekeminen on ohjeistettu erillisellä hankintaohjeella. Hankinnoista vastaavat osastot omalla vastuualueellaan. Merkittävimpiä sopimuksia ovat kuntayhtymän perustehtävän mukaisesti liikennöintisopimukset, joiden osalta käytetään määrämuotoista sopimusmallia. Hankintoja ja hankintatoimen valvontaa pyritään tehostamaan edelleen siirtymällä sähköisen hankintajärjestelmän käyttöön vuoden 2015 aikana. Kuntayhtymän hallituksen ja johdon tiedossa ei ole sopimuksista johtuvia seuraamuksia, joista aiheutuisi merkittävää taloudellista vahinkoa. Yhden liikennöitsijän osalta on vireillä laatukannusteisiin liittyviä reklamaatiotapauksia. HSL pitää reklamaatioita aiheettomina. Reklamaatiot eivät ole johtaneet oikeustoimiin eivätkä niissä esitetyt vaateet ole taloudellisesti merkittäviä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii kuntayhtymän hallituksen ja toimitusjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus avustaa johtoa valvontavelvollisuutensa täyttämisessä. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäistä tarkastusta ohjaa hallituksen vahvistama toimintaohje, jossa määritellään sisäisen tarkastuksen tarkoitus, toimivalta ja vastuu. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman hyväksyy toimitusjohtaja. Vuonna 2014 sisäisessä tarkastuksessa painottuivat riskienhallinnan jalkauttaminen vahvemmin käytännön toiminnaksi sekä riskienhallinnan prosessin edelleen kehittäminen. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta niin yleisesti kuin käytännön tasollakin sekä vahvistaa käsitystä näiden toimenpiteiden tarpeellisuudesta kuntayhtymän toiminnalle. Kuluneella tilikaudella ei tullut esille merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan puutteita.

31 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 9 30 Korkokulut -2-3 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 5,0 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 8,3 milj. euron alijäämään. Ylijäämäiseen tulokseen vaikuttivat erityisesti arvioitua alhaisempi polttoaineen hintataso sekä alhainen korkotaso. Toimintatuotot kasvoivat 1,5 % ja toimintakulut 2,2 % edellisestä vuodesta. Toimintakate oli 13,0 milj. euroa, 3,6 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuotena. HSL:n toimintakuluista 52,4 % voitiin kattaa toimintatuotoilla, kun tuottoihin ei lasketa jäsenkuntien maksamia kuntaosuuksia. Vuosikate oli 13,0 milj. euroa, 3,3 milj. euroa edellistä vuotta pienempi. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Tulorahoitus on riittävä, kun vuosikate on vähintään siitä vähennettävien poistojen suuruinen. Vuosikate riitti kattamaan HSL:n poistot, jotka olivat yhteensä 8,1 milj. euroa. Tarkempi erittely tuloslaskelman eristä on sivulla 44 ja talousarvion toteutumisvertailut ovat sivulla Tuloslaskelman tunnusluvut ovat kehittyneet seuraavasti: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,2 % 102,9 % 102,3 % 101,1 % 102,0 % Toimintatuotot/Toimintakulut, % ilman kuntaosuuksia 52,4 % 51,8 % 52,0 % 52,4 % 53,6 % Vuosikate/Poistot, % 161,5 % 276,9 % 233,1 % 134,0 % 206,6 % Kuntaosuudet/Asukas,

32 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma x TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -29 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Vuoden 2014 investointimenot olivat 13,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi tilikaudella 0,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Rahavarat kasvoivat vuoden alusta 3,8 milj. eurolla. Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys: Investointien tulorahoitus % 95,8 % 122,0 % 96,0 % 144,4 % 35,2 % Kassan riittävyys, pv 37,4 35,8 33,6 29,8 31,8 Quick Ratio 1,41 1,37 1,32 1,26 1,31 Current Ratio 1,05 1,06 1,03 1,03 1,02 Investointien tulorahoitus-% osoittaa, että 95,8 % nettoinvestoinneista pystyttiin kattamaan tulorahoituksella ja loput katettiin käyttämällä taseeseen kertyneitä varoja. Kassan riittävyyden tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa olemassa olevilla rahavaroilla. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa hyvällä tasolla ja oli 37 päivää. Quick Ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnusluvun yleisen luokitusasteikon mukaan 1-2 on tyydyttävää tasoa oleva tunnusluku. Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Keskimäärin yli 1 olevaa tunnuslukua pidetään hyvänä.

33 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma, 144,3 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 3,0 milj. eurolla. V A S T A A V A A V A S T A T T A V A A x x PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muu oma pääoma Tietokoneohjelmistot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden yli-/alijäämä Ennakkomaksut VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Lyhytaikainen Kiinteät rakenteet ja laitteet Saadut ennakot Koneet ja kalusto Ostovelat Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut velat Siirtovelat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 29 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 2 2 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä

34 32 Taseen tunnuslukujen kehitys: Omavaraisuusaste, % 40,3 % 36,4 % 31,8 % 24,0 % 29,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 12,0 % 12,9 % 12,5 % 15,5 % 11,8 % Kertynyt ylijäämä, , , , , ,01 Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Taseen tunnusluvuilla ilmaistaan vakavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaantuneisuutta. Omavaraisuusasteella mitataan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kuntayhtymän kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Keskimäärin hyvänä tavoitetasona pidetään kuntataloudessa 70 %:n omavaraisuutta, alle 50 %:n alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkarasitetta tai sitä, että taseessa on paljon välitettäviä varoja. HSL:n omavaraisuusaste oli vuonna ,3 % ja se johtuu taseessa olevista 24,8 milj. euron matkalippujärjestelmään liittyvistä asiakkaiden ennakkomaksuista (mm. matkakortin arvon lataukset). Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo kuinka paljon toimintatuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus-% on pysynyt tasaisella tasolla seurantavuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa paljonko kertynyttä ylijäämää on tulevien vuosien liikkumavarana, tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas osoittaa HSL-jäsenkuntien asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän määrän. Erittely HSL:n kumulatiivisesta ylijäämästä kunnittain on s HSL:n lainakanta tilikauden lopussa on 0 euroa.

35 Kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Muut rahoitustuotot 0 Korkokulut -170 Satunnaiset tuotot 0 Muut rahoituskulut 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Satunnaiset kulut 0 + Pysyvien vastaavien hyöd. luovutusvoitot 0 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Pakollisten varausten muutos 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) 0 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 0 - Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustappiot 0 Rahoitustoiminta Investoinnit Antolainasaamisten vähennykset 0 Investointimenot Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 Oman pääoman lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä tarkistus: Kokonaistulojen ja -menojen erotus -577 Muut maksuvalmiudenmuutokset - Rahavarojen muutos 577 täsmäytys-ero: 0,00 Kokonaistulot ja menot laskelma kuvaa rahanlähteitä ja käyttöä. Kokonaistulot ja menot laskelmaan on koottu yhteen kaikki menot ja tulot tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Kokonaistulojen ja menojen erotus 0,6 milj. euroa täsmäytetään rahoituslaskelmaan siten, että erotus on sama kuin muiden maksuvalmiuden muutosten ja rahavarojen muutosten ero (4,405 milj. 3,828 milj. euroa). 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos on ,53 euroa. Hallitus esittää ylijäämän, ,53 euroa, kirjattavaksi edellisten vuosien ylijäämätilille. HSL:n tilinpäätöksen osoittama kuntakohtainen yli-/alijäämä otetaan huomioon seuraavien kolmen vuoden Toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa kuntaosuuksia vähentävänä tai lisäävänä eränä. Kunnilta pyydetään vuosittain lausuntoja kuntakohtaisen yli-/alijäämän käytöstä suunnitelmakaudella alustavan taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Erittely yli-/alijäämien jakautumisesta kunnittain on sivuilla

36 34 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen HSL:n hallitus hyväksyi tarkistetun toimintastrategian vuoden 2014 alussa ja se ohjasi jo vuoden 2014 toimintaa. Kuva 8. HSL.n strategia HSL:n halitus hyväksyi tilikaudelle yhdeksän strategiasta johdettua HSL:n tuloskorttiin sisältyvää tavoitetta. Tavoitteiden toteutumista seurattiin vuoden aikana niitä varten kehitettyjen mittareiden kautta. Alla on esitetty strategiset tavoitteet, niiden mittarit ja toteutumisasteet. 1. Asiakkaiden matkaketju perustuu joukkoliikenteen runkoverkkoon ja sujuviin liityntäyhteyksiin Mittari Tavoitetaso Toteuma Joukkoliikenteen luotettavuus (ajettujen vuorojen osuus kaikista aikataulutetusta vuoroista matkustajamäärillä painotettuna) Matkanteko on nopeaa ja sujuvaa (ASTY, kysymys 10., arvosanan 4-5 antaneiden % - osuus vastaajista) Joukkoliikennevälineen vaihtaminen sujuu hyvin (ASTY, kysymys 11., arvosanan 4-5 antaneiden % -osuus vastaajista) 99,74 % 99,75 % 88,00 % 87,43 % 87,00 % 85,39 %

37 35 2. Tarjoamme asiakkaille ajantasaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä selkeät, helppokäyttöiset ja kohtuuhintaiset liput Mittari Tavoitetaso Toteuma Etukäteen hankituilla lipuilla tehtyjen nousujen % - osuus (laskennallinen seuranta): kehitetään mittari ja aikasarja Tietoa aikatauluista ja reiteistä on hyvin saatavilla (ASTY, kysymys 14., arvosanan 4-5 antaneiden % -osuus vastaajista) Lippu- ja informaatiojärjestelmäuudistuksen (LIJ 2014) vuosittaisen suunnitelman toteutumisaste 100,00 % 100,00 % 88,00 % 88,20 % 100,00 % 85,00 % 3. Ohjaamme liikenteen kasvun joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn Mittari Tavoitetaso Toteuma Joukkoliikenteen % -osuus moottoroidusta liikenteestä Helsingin niemen rajalla aamuruuhkassa Kehä I:n tasoon ulottuvilla poikittaislinjoilla (koko vrk) Kokonaismatkustajamäärä (nousut) suhteutettuna kokonaisasukasmäärään (nousua/asukas/v) 73,90 % 20,0 % 73,02 % 20,69 % ,77 HSL:n arvostusindeksi (julkisuuskuva, brändi) Asukkaiden tyytyväisyys joukkoliikenteeseen / BEST tutkimus 85,00 % 79,40 % Yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle (ASTY:n kysymys E., arvosanan 4-5 antaneiden % -osuus vastaajista) 90,00 % 90,00 % 4. Raideliikenneverkkoon perustuva liikennejärjestelmä tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa seudun vetovoimaisuutta Mittari Tavoitetaso Toteuma HLJ 2015:n valmistelu siten, että strategisuus ja vaikuttavuus vahvistuvat, maankäyttö ja liikenne sovitetaan yhteen aiempaa paremmin ja eri liikennemuotojen roolit määritellään. 100,00 % 100,00 % Yritysten tyytyväisyysindeksi - kehitettävä indikaattori, kehitetään mittari ja aikasarja 100,00 % 100,00 % 5. Lisäämme vähäpäästöisen liikenteen osuutta joukkoliikenteessä Mittari Tavoitetaso Toteuma Bussiliikenteen päästö- ja energiatehokkuusindeksi EU:n haitta-arvojen kautta snt/matkkm 0,734 0, Parannamme joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistamme koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä Mittari Tavoitetaso Toteuma Lipputulot/toimintamenot -suhdeluku 49,80 % 49,30 % Joukkoliikenteen tuottavuus: Matkustajakm:n keskim. yksikköhinta (laskettuna operointikustannuksista) nousee vähemmän kuin joukkoliikenteen operointikustannusten kustannustaso keskimäärin (matkustajakm hinnan nousu -% vs. joukkoliikenteen kustannusindeksin nousu-%). 0,70 % 6,0 % Matkalipun tarkastuksen tehokkuus: Tarkastettujen matkustajien määrä/tarkastuspäivät Uusien rahoituslähteiden % -osuus kokonaisrahoituksesta; kehitetään mittari ja aikasarja 100,00 % 100,00 %

38 36 Junaliikenteen kilpailuttamisen työohjelman toteutumisaste (tavoite: hyväksytään hallituksessa mennessä) 100,00 % 100,00 % 7. Kehitämme osaamistamme tavoitteellisesti ja monipuolisesti toiminnan ja tulosten parantamiseksi Mittari Tavoitetaso Toteuma HSL-tason osaamisen kehittämissuunnitelma vuodelle 2015: suunnitelma, joka on johdettu strategisista tavoitteista ja tunnistetuista osaamisen kehittämisen muutostarpeista. 100,00 % 100,00 % 8. Vahvistamme esimiestyön ammattimaisuutta ja henkilöstön työyhteisötaitoja Mittari Tavoitetaso Toteuma Henkilöstökysely / Esimiestyö -indeksi 3,9 3,8 Henkilöstökysely / Yhteistyö -indeksi 4,0 3,94 9. Teemme tuloksellista yhteistyötä työkavereiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa Mittari Tavoitetaso Toteuma Henkilöstökysely / Organisaation toimivuus -indeksi 3,45 3,27 Henkilöstökyselyn perusteella tehty toimenpidesuunnitelma: konkreettinen tuloksista johdettu ja todennettavissa oleva suunnitelma, jossa on määritelty toimenpiteet. Suunnitelman toteutumis- % 100,00 % 30,0 % 2.2 Sitovat erät Hyväksyessään HSL:n vuoden 2014 talousarvion yhtymäkokous päätti, että sitovia määrärahoja talousarviossa ovat toimintamenot ja investointimenot ja sitova tuloarvio kuntaosuudet yhteensä. Talousarvion muuttamisesta päättää yhtymäkokous. Talousarvion sitovat erät ja niiden toteutuminen Euroa TA TP Ero TP/Muut.TA % Kuntaosuudet yhteensä ,0 % Toimintamenot yhteensä ,2 % Investointimenot yhteensä ,2 % Kuntaosuudet toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot jäivät 19,5 milj. euroa alle talousarvion ja investointimenot 9,1 milj. euroa alle talousarvion.

39 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tulolaskelmavertailu TP TA TP ERO TP14/TP13 ERO TP14/TA14 x Eur % Eur % Toimintatuotot ,5 % ,1 % Myyntituotot ,4 % ,9 % Seutuliikenteen lipputulot ,7 % ,3 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 2) ,5 % ,2 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 3) ,2 % 386 3,1 % Helsingin sisäiset lipputulot ,1 % ,1 % Espoon sisäiset lipputulot ,8 % ,2 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,4 % 5 5,2 % Vantaan sisäiset lipputulot ,3 % ,6 % Keravan ja Sipoon sisäiset lipputulot ,8 % 2 0,3 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,7 % -14-2,8 % Kutsuplus-lipputulot ,7 % ,3 % Lipputulot yhteensä ,4 % ,9 % Muut myyntituotot yhteensä ,3 % 42 6,0 % Korvaukset kunnilta ,4 % 0,0 % Muut myyntitulot ,3 % ,3 % Tuet ja avustukset ,6 % ,7 % Vuokratuotot ,3 % -19-0,7 % Muut toimintatuotot ,6 % ,5 % Toimintakulut ,2 % ,2 % Palkat ja palkkiot ,6 % ,2 % Henkilösivukulut ,1 % ,5 % Henkilöstökulut yhteensä ,1 % ,9 % Palvelujen ostot yhteensä ,2 % ,6 % Bussiliikenteen operointikustannukset ,9 % ,1 % Junaliikenteen operointikustannukset ,0 % ,4 % Metroliikenteen operointikustannukset ,1 % ,9 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,3 % ,5 % Lauttaliikenteen operointikustannukset ,7 % 221-5,6 % Kutsuplus-operointikustannukset ,8 % ,0 % Liikenteen operointikustannukset yhteensä ,2 % ,8 % Bussiliikenteen infrapalvelut ,7 % 1 0,0 % Junaliikenteen infrapalvelut ,4 % 1 0,0 % Metroliikenteen infrapalvelut ,8 % 0 0,0 % Raitioliikenteen infrapalvelut ,1 % 0 0,0 % Lauttaliikenteen infrapalvelut ,2 % 0 0,0 % Infrapalvelut yhteensä ,9 % 2 0,0 % Muut palvelujen ostot yhteensä ,8 % ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % ,3 % Vuokrakulut ,9 % ,7 % Muut kulut ,9 % 230-7,3 % Toimintakate ,8 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,8 % ,4 % Vuosikate ,4 % ,8 % Poistot ,6 % ,5 % Tilikauden tulos ,6 % ,0 % Tilikauden yli-/alijäämä ,6 % ,0 %

40 Toimintatuotot HSL:n toimintatuotot olivat yhteensä 595,2 milj. euroa, 6,5 milj. euroa (1,1 %) alle talousarvion (TA 601,6 milj. euroa). Toimintatuotoista 48,3 % on lipputuloja ja 48,8 % kuntaosuuksia. Kuva 9. Toimintatulojen jakautuminen 2014 Lipputulot Lipputulot ovat yhteensä 287,3 milj. euroa ja ne alittivat talousarvion 5,6 milj. eurolla (1,9 %). HSLjoukkoliikenteen lippujen hintoja korotettiin vuoden 2014 alussa keskimäärin 3,0 prosenttia. Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui kahden prosentin matkustajamäärän kasvuarvioon, kun toteutunut matkustajamäärien kasvu oli 0,6 %. Lipunmyynnissä siirtymä kertalipuista matkakortille ladattuihin kausi- ja arvolippuihin jatkui. Siirtymää matkakortille ovat vauhdittaneet matkakorttikampanjat, joissa kortittomat asiakkaat ovat voineet tilata matkakortteja ja niille maksuttomia kausilippuja (vuosina 2013 ja 2014). Talousarviossa arvioitiin myös lähijunaliikenteen sopimusmuutoksen vaikutusta kolmannen vyöhykkeen lipputuloihin. Nämä arviot osuivat lähelle toteutumaa. Edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti eniten kasvoi lähiseutulippujen, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Kerava-Sipoon sisäisten lippujen sekä Kutsuplus-palvelun lippujenmyynti. Kuva 10. Lipputulojen kehitys maksualueittain

41 39 Kuntaosuudet Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kuin niitä ei voida kattaa lipputuloilla muilla tuloilla. Kuntaosuudet olivat yhteensä talousarvion mukaiset 290,2 milj. euroa ja toimintakuluista niillä voitiin kattaa 49,9 %. Syksyllä 2014 tehtiin lippulajitutkimukset junaliikenteessä, Keravan seutulinjoilla ja runkolinjalla 550, jossa siirryttiin avorahastukseen syysliikenteen 2013 alusta lukien. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, yhteensä 17,7 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 6,1 milj. euroa. Muita avustuksia ja tukia saatiin 1,2 milj. euroa. Tarkastusmaksutuloja kertyi 4,8 milj. euroa ja niistä kirjattiin luottotappiovarauksiin 2,3 milj. euroa. Tarkastusmaksutulot jäivät talousarviosta 1,6 milj. euroa. Talousarvio oli arvioitu 100 euron tarkastusmaksu suuruuden mukaisena, mutta tarkastusmaksun suuruus oli edelleen 80 euroa. Vuokratuloja kertyi 2,6 milj. euroa Toimintakulut Toimintakuluja toteutui yhteensä 582,1 milj. euroa, mikä jäi 19,5 milj. euroa alle talousarvion (3,2 %). Toimintamenoista 554,9 milj. euroa (95,3 %) oli palvelujen ostomenoja. Kuva 11. Toimintakulujen jakautuminen 2014 Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat yhteensä 464,5 milj. euroa, 79,8 % HSL:n toimintakuluista. Säästöjä operointikustannuksissa kertyi talousarvioon verrattuna yhteensä 18,1 milj. euroa (3,8 %).

42 40 Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuonna 2014 keskimäärin 0,9 % kun talousarviossa oli varauduttu keskimäärin 2,5 %:n nousuun. Maltilliset palkkaratkaisut ja poltto- ja voiteluaineiden sekä sähkön hinnan halpeneminen johtivat siihen, että kustannustason nousu keskimäärin oli selvästi alhaisin HSL:n toiminnan aikana. Kuva 12. Operointikustannusten kehitys liikennemuodoittain Joukkoliikenteen tuotantokustannukset kehittyivät maltillisesti edellisestä vuodesta. Tuotantokustannus keskimäärin kasvoi 0,183 eurosta/matkustajakilometri 0,194 euroon/matkustajakilometri. Kuva 13. Joukkoliikenteen tuotantokustannusten kehitys euroa/matkustajakm liikennemuodoittain Bussiliikenne Bussiliikenteen operointikustannukset ilman Kutsuplus-liikennettä olivat 309,8 milj. euroa. Kustannukset jäivät 10,3 milj. euroa (3,2 %) pienemmiksi kuin talousarviossa ennakoitiin. Bussiliikenteen kustannusindeksi nousi vuonna 2014 vain 0,8 % (TA 2,7 %). Bussiliikenteen kustannuksiin vaikuttivat eniten maltillinen palkkaratkaisu ja poltto- ja voiteluaineiden hintojen lasku. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset olivat yhteensä 72,9 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 76,1 milj. euron menoihin. Talousarviossa junaliikenteen kustannukset arvioitiin vielä vanhan sopi-

43 41 musmallin jaon mukaisesti, jossa Keravan ja Kirkkonummen osalta käytössä oli omat sopimukset. Yhteensä junaliikenteen kustannukset jäivät 3,2 milj. euroa alle talousarvion. Junaliikenteen kustannuksia pienensi samoin kuin bussiliikenteessä ennakoitua alhaisemmat energiakustannukset. Junaliikenteen osalta VR:n toteutunut palkkojen muutos-% saadaan vasta kevään 2015 aikana. Merkittävä yksittäinen tekijä oli myös junakalustoyhtiölle maksettavan korvauksen pieneneminen ennakoidusta. Alhaisen korkotason vuoksi korvaus jäi lähes miljoona euroa pienemmäksi kuin talousarviossa oli arvioitu. Metro- ja raitiotie- ja lauttaliikenne Metroliikenteen kustannukset olivat yhteensä 25,8 milj. euroa (TA 28,0 milj. euroa). Raitioliikenteen kustannukset olivat 50,0 milj. euroa (TA 51,3 milj. euroa). Lauttaliikenteen kustannukset olivat 3,8 milj. euroa, (TA 4,0 milj. euroa). Yhteensä metro-, raitio- ja lauttaliikenteen kustannukset jäivät 3,7 milj. euroa alle talousarvion. Myös näiden kustannusten osalta ennakoitua selvästi pienempää nousua selittävät maltilliset palkkaratkaisut ja käyttöenergian hintojen lasku. Kutsuplus Kutsuplus-liikenteen operointikustannukset olivat 2,2 milj. euroa, 1,0 milj. euroa alle talousarvion. Alitus johtui palveluun varatun automäärän vähentämisestä vain osaan vuodelle 2014 kaavaillusta ajoneuvokapasiteetista. Infrakustannukset Infrakustannukset olivat yhteensä 66,1 milj. euroa ja ne toteutuivat talousarvion mukaisina (TA 66,1 milj. euroa). Muut toimintakulut Muita kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui yhteensä 51,5 milj. euroa. Ulkopuolisilta hankittavia palvelujen ostoja toteutui yhteensä 24,3 milj. euroa, 2,7 milj. euroa alle talousarvion. Henkilöstökuluja toteutui yhteensä 19,1 milj. euroa, 1,2 milj. euroa yli talousarvion. Vuoden lopussa HSL:n palveluksessa oli 397 henkilöä, henkilötyövuosia kertyi yhteensä 366. Talousarviossa ei tulospalkkiota varten ole varattu erillistä määrärahaa, mutta tilinpäätökseen on kirjattu tulospalkkioiden maksamista varten varausta yhteensä 0,4 milj. euroa. Muita syitä henkilöstökustannusten kasvuun on matkalippu- ja informaatiojärjestelmien asiantuntijatyön vahvistaminen lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeessa ja operatiivisten tutkimusten kenttätyöhön tarvitusta henkilöstöstä. Toisaalta ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttöä voitiin vähentää ja asiantuntijapalvelujen käyttöön varatusta määrärahasta säästyi yhteensä 1,4 milj. euroa. Vuokrakuluja toteutui yhteensä 4,3 milj. euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannuksiin käytettiin 0,8 milj. euroa sekä muihin kuluihin 2,9 milj. euroa. Muut kulut sisältävät tarkastusmaksutuloista kirjatun luottotappiovarauksen 2,3 milj. euroa. Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate oli 13,0 milj. euroa Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 8,1 milj. euroa, ja ne ylittävät talousarvion 0,4 milj. eurolla.

44 Tilikauden tulos Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 5,0 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 8,3 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. 2.4 Investointien toteutuminen Vuoden 2014 Investointimenot ovat yhteensä 13,6 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 9,1 milj. eurolla (40,2 %). Investointimenoista 11,4 milj. euroa liittyy lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) -hankkeen ja nykyisen matkalippujärjestelmän ylläpitoon liittyviin hankintoihin. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon sekä toimitilojen remontointiin käytettiin 2,2 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutuu pääosin siirtyvistä lippu- ja informaatiojärjestelmän hankkeista. Hankeryhmät TP2013 TA2014 TP2014 Muutos TP2014/TA2014 % Toimiala-IT ,0 % Asiakassovellukset ,7 % Matkalippujärjestelmä ,2 % LIJ2014-hanke ,5 % Informaatiojärjestelmät ,1 % Muut IT-investoinnit ,2 % Muut yhteiset hankinnat ,1 % Investointimenot yhteensä ,2 % 2.5 Rahoitusosan toteutuminen TA TP Muutos x TP/TA Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Pitkäaikaista lainaa investointeihin arvioitiin tarvittavan 23 milj. euroa, mutta HSL:n maksuvalmius pysyi vuoden aikana hyvänä ja lainaa ei tarvinnut nostaa. HSL on tilinpäätöksessä velaton. Talous-

45 43 arvion 2014 hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päätti maksaa jäsenkunnille korkoa kuntakohtaisesta ylijäämästä ja laskuttaa korkoa kuntakohtaisesta alijäämästä. Rahoituksen nettokulut olivat tämän jälkeen 0,03 milj. euroa ja alittivat talousarvion 0,6 milj. eurolla. Vuosikate rahoituserien jälkeen oli 13,0 milj. euroa ja vuosikate riitti kattamaan investointien poistot, joita kirjattiin yhteensä 8,1 milj. euroa.

46 44 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma Euroa Toimintatuotot Myyntituotot , ,55 Kuntaosuudet , ,00 Tuet ja avustukset , ,33 Muut toimintatuotot , , , ,24 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,55 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,14 Muut henkilösivukulut , ,44 Palvelujen ostot , ,19 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,48 Muut toimintakulut , , , ,76 Toimintakate , ,48 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,77 Muut rahoitustuotot 8 983, ,08 Korkokulut , ,60 Muut rahoituskulut , , , ,30 Vuosikate , ,18 Poistot , , , ,62 Tilikauden tulos , ,56 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) , ,56

47 Rahoituslaskelma Euroa TP2014 TP2013 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate , ,18 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,64 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,54 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos ,20 0,00 Saamisten muutos , ,11 Korottomien velkojen muutos , ,68 Rahoituksen rahavirta , ,57 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,11 Rahavarat , ,61 Rahavarat , ,50

48 Tase V A S T A A V A A Euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , ,67 Aineettomat hyödykkeet , ,74 Aineettomat oikeudet , ,74 Tietokoneohjelmistot , ,64 Muut pitkävaikutteiset menot , ,68 Ennakkomaksut , ,68 Aineelliset hyödykkeet , ,99 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,42 Koneet ja kalusto , ,76 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,81 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,82 Vaihto-omaisuus ,20 0,00 Saamiset , ,21 Pitkäaikaiset saamiset , ,00 Lainasaamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,21 Myyntisaamiset , ,26 Lainasaamiset 1 750, ,00 Muut saamiset , ,91 Siirtosaamiset , ,04 Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,00 Muut arvopaperit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,61 V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä , ,49

49 47 V A S T A T T A V A A Euroa OMA PÄÄOMA , ,81 Peruspääoma , ,00 Muu oma pääoma , ,01 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,24 Tilikauden yli-/alijäämä , ,56 VIERAS PÄÄOMA , ,68 Lyhytaikainen , ,68 Saadut ennakot , ,37 Ostovelat , ,89 Muut velat , ,69 Siirtovelat , ,73 V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä , ,49

50 Kuntaosuudet jakoperusteiden mukaan. A. Kustannukset kunnittain Operointikustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä - Yhteensä ilman Kutsuplus , , , , , , , ,64 - Kutsuplus , , , , , ,84 286, ,31 Yhteensä , , , , , , , ,95 %-jakautuma 58,3 % 21,1 % 0,4 % 15,6 % 1,8 % 2,1 % 0,7 % 100,0 % Yleiskustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä - Yhteensä ilman Kutsuplus , , , , , , , ,97 - Kutsuplus , , , , , ,25 141, ,47 Yhteensä , , , , , , , ,44 %-jakautuma 67,7 % 19,1 % 0,2 % 11,5 % 0,6 % 0,6 % 0,2 % 100,0 % Infrakustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä - Yhteensä ilman Kutsuplus , , , , , , , ,87 - Kutsuplus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , , , , , ,87 %-jakautuma 86,6 % 7,1 % 0,2 % 4,9 % 0,5 % 0,5 % 0,2 % 100,0 % Kustannukset yhteensä Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä - Yhteensä ilman Kutsuplus , , , , , , , ,48 - Kutsuplus , , , , , ,09 427, ,78 Yhteensä , , , , , , , ,26 %-jakautuma 62,3 % 19,4 % 0,4 % 14,1 % 1,5 % 1,8 % 0,6 % 100,0 % B. Lipputulot kunnittain Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä - Yhteensä ilman Kutsuplus , , , , , , , ,16 - Kutsuplus , , , ,00 384, ,80 50, ,63 Yhteensä , , , , , , , ,79 %-jakautuma 59,6 % 20,4 % 0,5 % 15,1 % 2,1 % 1,8 % 0,4 % 100,0 % C. Kuntaosuudet ennen aikaisempien vuosien ylijäämää, valtionapuja ja muita tukia Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä - Yhteensä ilman Kutsuplus , , , , , , , ,32 - Kutsuplus , , , , , ,29 376, ,15 Yhteensä , , , , , , , ,47 %-jakautuma 65,0 % 18,4 % 0,2 % 13,0 % 1,0 % 1,7 % 0,7 % 100,0 % Kuntaosuudesta tehtävät vähennykset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä - ed. vuosien yli-/alijäämä 0,00 - suurten kaupunkien tuki , , , , , , , ,00 - muut tuet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , , , , , ,00 %-jakautuma 51,8 % 22,1 % 0,8 % 17,6 % 3,0 % 3,2 % 1,6 % 100,0 % D. Kuntaosuudet vähennysten jälkeen Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä Yhteensä, (ilman Kutsuplus) , , , , , , , ,32 - Kutsuplus , , , , , ,29 376, ,15 Yhteensä , , , , , , , ,47 %-jakautuma 65,3 % 18,3 % 0,2 % 12,9 % 1,0 % 1,7 % 0,7 % 100,0 % Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä Subventio% kunnittain 51,6 % 46,5 % 29,8 % 45,2 % 31,3 % 46,4 % 59,6 % 49,3 %

51 49 Vertailu kuntaosuudet 2014 ennuste ja 2014 TA, ennen vähennyksiä Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä 2014 TP , , , , , , , , TA , , , , , , , ,00 Erotus, 2014 TP TA , , , , , , , ,53 Kuntaosuudesta vähennettävä valtion tuki 2014 TP ja 2014 TA Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä 2014 TP , , , , , , , , TA , , , , , , , ,00 Kuntaosuudet vähennysten jälkeen Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä 2014 TP , , , , , , , , TA , , , , , , , ,00 Erotus, 2014 TP TA , , , , , , , ,53 Edellisten vuosien yli- /alijäämän käyttö 2014 TP ja 2014 TA Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä 2014 TP 0, TA , , , , , , , ,00 Kuntaosuudet vähennysten jälkeen Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä 2014 TP , , , , , , , , TA , , , , , , , ,00 Erotus , , , , , , , ,53 Erotus kumulatiivisen yli- /alijäämän käytössä 2014 TP vs 2014 TA Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Yhteensä , , , , , , , ,53

52 50 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Omaisuus on merkitty taseen pysyviin vastaaviin hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointeihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuutena on kirjattu vuonna 2015 lanseerattavan verkkokaupan tavaravaraston arvo tilinpäätöksessä. Rahoitusomaisuuden arvostamisessa saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä todennäköisempään todelliseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty hankintamenoon. Poistonalaisten hyödykkeiden määrittämiseen on käytetty HSL:n hallituksen hyväksymää poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistomenetelmää käyttäen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Hyväksytyn poistosuunnitelman mukaan pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Tilikauden päättyessä HSL:n taseessa ei ole pitkäaikaista velkaa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus HSL:n toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuosien 2013 ja 2014 välillä.

53 Tuloslaskelman liitetiedot Joukkoliikenteen lipputulot ja operointikustannukset TP TA TP Muutos TA2014/TP Eur % LIPPUTULOT VYÖHYKKEITTÄIN Sisäisen liikenteen lipputulot - Espoo ,3 % - Helsinki ,1 % - Kauniainen ,2 % - Kerava ja Sipoo ,3 % - Kirkkonummi ,8 % - Vantaa ,6 % Sisäinen liikenne yhteensä ,1 % Seutuliikenteen lipputulot ,3 % Lähiseutuliikenteen lipputulot - LS2-vyöhyke ,2 % - LS3-vyöhyke ,1 % Lähiseutuliikenne yhteensä ,8 % Kutsuplus-lipputulot ,3 % LIPPUTULOT YHTEENSÄ ,9 % OPEROINTIKUSTANNUKSET (sis. bonukset ja sanktiot) Bussiliikenne - seutulinjat PKS ,9 % - seutulinjat Kerava ,7 % - U-linjat PKS ,3 % - U-/seutulinjat Kirkkonummi ,1 % - U-/seutulinjat Sipoo ,5 % - Espoo ja Kauniainen ,1 % - Helsinki 1) ,8 % - Kerava 2) ,7 % - Vantaa 3) ,4 % - Ympäristöbonus 4) ,0 % Bussiliikenne yhteensä ,2 % Junaliikenne - lähijunaliikenne 5) ,6 % Junaliikenne yhteensä ,6 % Raitioliikenne - Helsinki 5) ,5 % Raitioliikenne yhteensä ,5 % Metroliikenne - Helsinki ,9 % Metroliikenne yhteensä ,9 % Lauttaliikenne - Helsinki 6) ,2 % Lauttaliikenne yhteensä ,2 %

54 52 TP TA TP Muutos TA2014/TP Eur % Kutsuplus - Helsinki ,0 % Kutsuplus yhteensä ,0 % OPEROINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,2 % Operointikustannusten erot tuloslaskelmaan kirjattuihin operointikustannuksiin: 1) Helsingin bussiliikenteestä on vähennetty: HSY:ltä laskutettu Päijänteentien vesihuoltotöistä johtuneista poikkeusjärjestelyistä ,91 Helsingin kaupungin rakennusvirastola laskutettu Paciuksenkadun alikulkutyömaan ja Ehrenströmin sillan korjaustöiden poikkeusjärjestelyistä ,31 HSY:ltä laskutettu Ehrenströmintie-Laivasillankadun katu- ja vesihuoltotöistä johtuneista poikkeusjärjestelyistä ,00 2) Keravan bussiliikenteestä on vähennetty Inex Partners Oy:ltä laskutettu linjojen 738K ja 738 BK matkustajamäärien tavoitetason alittumisesta ,00 3) Vantaan sisäisen bussiliikenteen korvauksesta on vähennetty VR-Yhtymä Oy:ltä laskutettu Lentoaseman bussiyhteyden 61/61V yhteistyösopimuksesta ,42 5) Junaliikenteen korvaukset sisältävät Junakalustoyhtiölle maksettuja korvauksia yhteensä 13,3 milj. euroa ,74 Sekä ,24 vuokrakuluihin kirjattu Pasilan aseman vuokria. Korvauksista on vähennetty tuloihin kirjatut VR:n maksamat osuudet Junakalustoyhtiön korvauksista yht ,50 euroa. 6) Lauttaliikenteen kustannuksiin on laskettu lisäksi HKL/Suomenlinnan lauttaliikenteen laskuttama yleiskustannuskorvaus ,00 Ero yhteensä tuloslaskelman operointikustannuksiin ,90 4) Maksetut ympäristöbonukset yhteensä 0,3 milj. euroa v sisältyvät bussiliikenteen korvauksiin.

55 Tuloksen muodostuminen osastoittain HSL YHTEENSÄ %-osuus HSL-yht. %-osuus HSL-yht. %- osuus HSL-yht. %- osuus HSL-yht. %- osuus HSL-yht. %- osuus HSL-yht. %- osuus HSL-yht. Toimintatuotot ,0 % 564 0,1 % 338 0,1 % 874 0,1 % ,5 % 264 0,0 % 268 0,0 % ,1 % Myyntituotot ,0 % 0,0 % 315 0,1 % 0,0 % ,7 % 0,0 % 2 0,0 % ,2 % Kuntaosuudet ,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % ,0 % Tuet ja avustukset ,0 % 564 7,7 % 23 0,3 % 17 0,2 % 436 6,0 % 173 2,4 % 16 0,2 % ,1 % Vuokratuotot ,0 % 0,0 % 0,0 % ,6 % ,4 % 0,0 % 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintatuotot ,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % ,8 % 92 1,4 % 249 3,9 % ,7 % Toimintakulut ,1 % ,4 % ,0 % ,9 % ,8 % ,9 % ,0 % ,9 % Henkilöstökulut %- osuus HSL-yht. Palkat ja palkkiot ,1 % ,9 % ,6 % ,1 % ,4 % ,0 % ,9 % 0,0 % Henkilösivukulut Johto Liikennejärjeste lmä-osasto Joukkoliikennesuunnitteluosasto Liikennepalvelut- Matkustajapalvelut osasto -osasto Viestintä- ja markkinointipalv elut - osasto Talous- ja hallintopalvelut - osasto Eläkekulut ,3 % ,0 % ,5 % ,0 % ,3 % ,0 % ,0 % 0,0 % Muut henkilösivukulut ,0 % -54 6,1 % ,6 % ,2 % ,2 % -70 7,9 % ,0 % 0,0 % Palvelujen ostot ,0 % ,2 % ,6 % ,3 % ,5 % ,6 % ,5 % ,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % -1 0,1 % -8 0,9 % -46 5,4 % ,8 % ,4 % ,7 % 0,0 % Vuokrakulut ,3 % -5 0,1 % -11 0,3 % ,7 % ,9 % -48 1,1 % ,5 % ,1 % Muut toimintakulut ,2 % -2 0,1 % -5 0,2 % -2 0,1 % ,9 % -12 0,4 % ,2 % 0,0 % Toimintakate Rahoitustuotot 144 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % ,8 % 4 3,1 % Rahoituskulut ,0 % 0,1 % -1 0,7 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % -8 4,8 % ,2 % Vuosikate Poistot ,2 % -28 0,3 % -14 0,2 % 0,0 % ,1 % -30 0,4 % ,9 % 0,0 % Tilikauden tulos Tilikauden yli- (+)/alijäämä (-) Yhteiset menot ja tulot 1) 1) HSL:n yhteisiin tuloihin ja menoihin kirjataan joukkoliikenteen lipputulot, kuntaosuudet, valtion maksama suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki, liikenteen operointikustannukset sekä kuntien infrakustannukset.

56 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Pysyvien vastaavien ryhmä Poistoaika Poistomenetelmä Poistosuunnitelman mukaiset poistoajat hyödykeryhmittäin Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmistot ja oikeudet Laajat atk-järjestelmät (ml. matkakorttijärjestelmä) Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 5 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta vuotta 5-10 vuotta 3-10 vuotta Poikkeus: HKL/YTV siirtynyt omaisuus Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero, euroa Ero, % -39,3 %

57 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden tase-erittely Laajat atkjärjestelmät Atkohjelmistot ja oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Matkakorttijärjestelmän kiinteät laitteet Liikenneinformaatiolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Henkilö- ja pakettiautot Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet YHTEENSÄ Hankinnat Alkusaldo , , , , , , , , , ,04 Tilinpäätöksen hankinnat , , ,59 0, ,57 0,00 0, , , ,26 Tilinpäätöksen luovutukset 0,00 0,00 0,00 0, ,96 0,00 0,00 0,00 0, ,96 Varaston sulkeminen , , , , , , , , , ,34 Poistot Alkusaldo , , , , , , , , , ,80 Tilinpäätöksen poistot , , , , , , , , , ,68 Tilinpäätöksen peruutukset 0,00 0,00 0,00 0, ,38 0,00 0,00 0,00 0, ,38 Varaston sulkeminen , , , , , , , , , ,10 Kirjattu arvo Varaston sulkeminen , , , , ,32 0, , , , ,24 Alkusaldo , , , , , , , , , ,24

58 56 Käyttöomaisuusosakkeet ja osuudet Kotipaikka Omistusosuus Osakkeiden lkm Kirjanpitoarvo , eur Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 1) Helsinki 34,87 % 4309, ,94 Muut osakkeet ja osuudet Helsingin Konsernihankinta Oy Helsinki ,00 1) Yhteisomistus 50/50 % Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Taulukossa esitetty HSL:n osuus. Pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutos Pitkäaikaiset saamiset Muutos euroa euroa euroa Lainasaamiset , ,00 0,00 Pitkäaikaiset lainasaamiset sisältää Yhtymäkokouksen myöntämän pääomalainan Ajelo Oy:lle Lyhytaikaiset saamiset Muutos euroa euroa euroa Lyhytaikaiset saamiset , , ,70 Myyntisaamiset , , ,52 Lainasaamiset 1 750, ,00 0,00 Muut saamiset , , ,42 Siirtosaamiset , , ,24 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät , , ,24 Siirtosaamiset liikennöitsijöiltä ja VR:ltä 0, , ,00 Siirtosaamiset valtiolta ,00 0, ,00 Siirtosaamiset muilta , , ,24

59 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman muutokset Muutos euroa euroa euroa Peruspääoma , ,00 0,00 Muu oma pääoma , ,01 0,00 Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä , , ,56 Tilikauden ali-/ylijäämä , , ,03 Oma pääoma yhteensä , , ,53 PERUSPÄÄOMA Peruspääoma kunnittain Osuus-% Eur - Espoo 21,8 % ,70 - Helsinki 52,0 % ,46 - Kauniainen 0,8 % ,62 - Kerava 3,0 % ,99 - Kirkkonummi 3,3 % ,48 - Vantaa 17,6 % ,75 - Sipoo 1,6 % ,00 Yhteensä 100,0 % ,00 MUU OMA PÄÄOMA Muu oma pääoma kunnittain (YTV:stä siirtyneet jäljellä olevat ylijäämät) Eur - Espoo ,85 - Kauniainen ,06 - Vantaa ,10 Yhteensä ,01 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI- (+) / ALIJÄÄMÄT (-) Edellisten tilikausien yli- (+) / alijäämä (-) kunnittain Espoo ,34 - Helsinki ,34 - Kauniainen ,37 - Kerava ,50 - Kirkkonummi ,73 - Sipoo ,13 - Vantaa ,85 Yhteensä ,80 Eur

60 58 TILIKAUDEN YLI- (+) / ALIJÄÄMÄT (-) Tilikauden yli- (+) /alijäämä (-) vuodelta 2014 kunnittain - Espoo ,01 - Helsinki ,42 - Kauniainen ,31 - Kerava ,15 - Kirkkonummi ,24 - Sipoo ,73 - Vantaa ,97 Yhteensä ,53 Eur KUMULATIIVINEN YLI- (+) / ALIJÄÄMÄ (-) KUNNITTAIN YHTEENSÄ Kumulatiivinen yli-/alijäämä sisältää Muun oman pääoman (YTV:ltä siirtyneet jäljellä olevat ylijäämät), edellisten tilikausien yli- /alijäämät sekä tilikauden yli- /alijäämät - Espoo ,20 - Helsinki ,92 - Kauniainen ,74 - Kerava ,65 - Kirkkonummi ,49 - Sipoo ,40 - Vantaa ,92 Yhteensä ,34 Eur Lyhytaikaiset velat Muutos euroa euroa euroa Lyhytaikaiset velat yhteensä , , ,20 Saadut ennakot , , ,25 Matkakortin arvon lataukset , , ,57 Matkakortin myyntivaltuuden lataukset 0, , ,95 Työmatkasetelit , , ,89 Työmatkapassi ,00 0, ,00 Lahjakortit , , ,00 Kutsuplus-matkakukkaro ,74 0, ,74 Ostovelat , , ,88 Muut velat , , ,44 Siirtovelat , , ,13 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät , , ,13 Lipputulojen jaksotukset , , ,06 Lomapalkkajaksotukset , , ,63 Tulospalkkiovaraus , , ,60 Muut siirtovelat kunnille ja kuntayhtymille 0, , ,00 Muut siirtovelat liikennöitsijöille ,59 0, ,59 Muut siirtovelat muille 3 624, ,32 760,19

61 Vastuut ja vakuudet Euroa Kaluston leasing-vastuut Leasing-maksut > ,30 Leasing-maksut > ,79 Leasing-maksut 2017-> ,30 Yrityskortit Yrityskortit > ,00 Vastuut yhteensä ,38 Tarkempi erittely leasing-vastuista sekä luettelo HSL:n hallussa olevista vakuuksista on tilinpäätösasiakirjojen erillisenä liitteenä. Esitetyt summat sisältävät arvonlisäveron. Muut taseen ulkopuoliset vastuut Markkinaoikeus antoi päätöksen LIJ2014-hankkeeseen liittyvässä julkista hankintaa koskevassa asiassa. Päätöksessä HSL on velvoitettu maksamaan CGI Suomi Oy:lle hyvitysmaksuna 2,0 milj. euroa sekä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut euroa korkoineen. HSL on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaatinut hyvitysmaksun kumoamista. Korkein hallinto-oikeus ei ole vielä antanut asiassa ratkaisua. Korvauksesta ei ole kirjattu varausta HSL:n kirjanpitoon.

62 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstö Yhteensä Muutos Johto Liikennejärjestelmäosasto Joukkoliikennesuunnitteluosasto Liikennepalvelut -osasto Matkustajapalvelut -osasto Viestintä ja markkinointipalvelu -osasto Talous- ja hallintopalvelut -osasto HSL YHTEENSÄ Henkilöstökulut TP2014 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Eur Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Henkilöstökulut keskimäärin/hlö Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalvelut ostettiin vuonna 2013 ja 2014 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:ltä. KPMG Oy:ltä on ostettu lisäksi lakimiespalvelua sekä muuta asiantuntijapalvelua KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:lta ostetut palvelut: Tilintarkastuspalkkiot , ,00 KPMG Oy Ab:lta ostetut palvelut: Lakimiespalvelut , ,50 Asiantuntijapalvelut ,00 0,00 Koulutuspalvelut 2 850,00 0,00 Yhteensä , ,50

63 Toiminnan tunnusluvut Matkustajamäärät milj.nousua Muutos % Raitiovaunu 55,5 56,6-1,9 % 57,2 53,7 54,5 Metro 62,1 63,4-2,0 % 62,2 61,5 57,1 Bussi yhteensä 182,0 179,3 1,5 % 176,7 172,5 166,6 Helsinki sisäinen 86,3 86,9-0,7 % 88,6 88,4 86,2 Espoo ja Kauniaisten sisäinen 14,2 14,4-1,9 % 14,9 14,8 14,5 Vantaa sisäinen 13,0 12,8 1,5 % 12,2 11,7 11,7 Kerava sisäinen 0,2 0,2-3,7 % 0,2 0,2 0,2 Kirkkonummi sisäinen 0,3 0,4-14,5 % 0,4 0,4 0,3 Seutuliikenne 66,4 62,5 6,2 % 58,4 55,7 52,5 U-liikenne Kirkkonummi* 0,8 1,1-23,7 % 1,1 U-liikenne Sipoo** 0,3 0,5-38,4 % 0,4 U-liikenne pk-seutu*** 0,6 0,8-23,4 % 0,8 Keravan ja Sipoon sisäinen**** 0,2 0,2 20,5 % 0,1 Lähijuna 47,0 45,9 2,4 % 43,0 42,5 43,0 pk-seutu 43,9 42,7 2,7 % 40,3 39,7 40,5 Kerava 1,9 1,9-1,9 % 1,6 1,6 1,4 Kirkkonummi 1,2 1,2-0,6 % 1,1 1,2 1,2 Lähijunaliikenne yhteensä***** 51,9 50,3 3,2 % 47,2 46,6 47,1 pk-seutu 46,5 45,0 3,4 % 42,2 41,6 42,4 Kerava 3,9 3,6 6,7 % 3,4 3,4 3,2 Kirkkonummi 1,5 1,7-11,1 % 1,6 1,5 1,5 Suomenlinnan lautta 1,8 1,8 0,7 % 1,6 1,7 1,6 Kutsuplus 0,1 0,0 407,1 % Yhteensä (kaikki) 353,3 351,4 0,6 % 344,9 335,9 326,9 U-liikenteessä tehdyt nousut sisältävät ainoastaan matkakortilla tehtdyt nousut (ei muilla lipuilla tehtyjä nousuja mukana tässä tilastossa) *linjat ( ) **linjat ( ); linjat (7845, 7850, 7870, 7871, 7986, 7989) alkaen ***linjat ( ); linjat ( ) alkaen. ****linjat ( ); linjat ( ) alkaen *****linjat A, E, I, K, L, M, N, S, U. ******linjat H, R, T, Y, Z myös mukana (vain HSL -alueella tehdyt matkat) Vuoden 2013 nousijamääriä on korjattu metroliikenteen, Helsingin sisäisen bussiliikenteen sekä lähijunaliikenteen osalta. Metroliikenteen osalta korjaussyy on metrotietokannasta puuttuvat korjauskertoimet sekä Kaisaniemen laskureiden ongelmat marraskuussa Helsingin sisäisen bussiliikenteen ja lähijunaliikenteen osalta korjaussyy on virheet laskukaavoissa.

64 62 Liikenteen luotettavuus Luotettavuuden tunnuslukuna käytetään ajettujen lähtöjen %-osuutta suunnitelluista lähdöistä. Metro- ja raitiovaunuliikennettä häiritsi JHL:n päivän kestänyt työtaistelu syyskuussa. Toteutuneissa luotettavuusluvuissa on eritelty lakon vaikutus koko vuoden luotettavuuteen. Kulkumuoto Tavoite 2014 Luotettavuus 2014 Luotettavuus 2013 Bussiliikenne 99,88 99,89 99,87 Metro 99,90 99,89 (99,61) 99,94 Raitiovaunu 99,85 99,50 (99,19) 99,41 Lähijuna 99,36 99,37 99,84 Joukkoliikenteen tuotantokustannus euroa/matkustajakm Liikennemuoto Muutos- % Bussi (ei sis. Kutsuplussaa) 0,239 0,240-0,4 % 0,244 0,227 0,219 Juna 0,129 0,102 26,5 % 0,115 0,111 0,107 Raitiovaunu 0,412 0,403 2,2 % 0,386 0,396 0,396 Metro 0,066 0,062 6,5 % 0,061 0,063 0,058 Lautta 0,788 0,768 2,6 % 0,914 0,807 0,814 Yhteensä 0,194 0,183 6,0 % 0,190 0,180 0,171 Tuotantokustannus euroa/matk.km lasketaan kulkumuodon operointikustannusten ja matkustajakilometrien suhteena. Asiakastyytyväisyys HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen syksyn 2014 tulokset perustuvat yli matkustajalta kerättyihin vastauksiin. Tutkimusta tehdään arkipäivisin liikennevälineissä. Syksyllä 2013 asiakastyytyväisyystutkimuksen aineiston analyysin yhteydessä havaittiin, että osa tuloksista ei ole uskottavia. Tarkemman tutkimuksen perusteella yhden kenttätyöntekijän havaittiin väärentäneen aineistoa. Kaikki kyseisen kenttätyöntekijän lomakkeet poistettiin aineistosta syksystä 2011 lähtien, minkä vuoksi tutkimustulokset muuttuivat takautuvasti. Syksystä 2013 lähtien aineistoa on testattu säännöllisesti loogisin ja tilastollisin testein. Vuonna 2014 matkustajista 87,66 prosenttia oli tyytyväisiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen (arvosanojen 4 ja 5 osuus), ja HSL-alueen joukkoliikenteelle sai yleisarvosanan 4,10 (asteikolla 1 5). Huonon tai erittäin huonon yleisarvosanan (1 tai 2) antoi alle puolitoista prosenttia matkustajista. Vuositasolla tyytyväisten matkustajien osuus ei ole muuttunut merkittävästi missään liikennemuodossa. Keväällä 2014 matkustajat olivat erityisen tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen. Yleisarvosanan perusteella tyytyväisten matkustajien % -osuus liikennemuodoittain Raitioliikenne 89,20 89,05 86,24 87,45 Bussiliikenne 86,73 86,50 84,14 83,82 Metroliikenne 91,15 90,33 89,37 91,24 Lähijunaliikenne 85,26 85,51 81,97 73,03 Lauttaliikenne* 89,77 87,62 88,43 88,85 Yhteensä 87,66 87,47 85,15 84,19 * Tutkitaan viikoilla 2, 3, 7 ja 8 sekä kesäisin.

65 63 Matkustajien bussiliikenteelle antama yleisarvosana liikennöintialueittain Espoo 4,01 3,98 3,93 3,86 Helsinki 4,03 3,95 3,87 3,82 Vantaa 3,98 3,93 3,93 3,83 Kerava 4,02 3,96 4,07 4,10 Kirkkonummi* 3, Sipoo* 3, Seutu 4,07 3,99 3,98 3,94 Yhteensä* 4,01 3,98 3,93 3,86 *Tutkimus aloitettu syksyllä 2014 ** Keskiarvo on kyseisen tutkimuskauden bussiliikenteen keskiarvo. Tutkittavat liikennöitsijät voivat vaihdella kausittain. Taulukon liikennöitsijä -sarakkeessa näkyy ainoastaan viimeisimmän tutkimuskauden liikennöitsijät. Bussiliikenteessä asiakastyytyväisyys parantui hieman kaikilla aikaisemmin tutkituilla liikennöintialueilla vuodesta Sekä Sipoossa että Kirkkonummella liikenteen täsmällisyys ja odottamisolosuhteet olivat merkittävästi muita liikennöintialueita huonommat syksyllä 2014, mikä heikensi alueiden tuloksia. Matkustajien bussiliikennöitsijöille antama kokonaisarvosana Andersson 4,16 4,08 4,02 - Etelä-Suomen Linjaliikenne 4,02 4,10 4,04 4,01 Helsingin Bussiliikenne 4,07 3,96 3,89 3,84 Korsisaari 4,11* 3,98 4,18 - Nobina 3,99 3,93 3,90 3,82 Pohjolan Kaupunkiliikenne 4,03 4,01 3,96 3,96 Pohjolan Liikenne** 3, Veolia 4,04 3,99 3,85 3,82 Tammelundin Liikenne 4,04 3,97 3,97 3,93 Taksikuljetus 3,71* 3,79 3,93 - Åbergin Linja 4,31 4,16 4,18 4,24 Bussiliikenne yhteensä*** 4,03 3,97 3,92 3,86 * Keskiarvo on kyseisen tutkimuskauden bussiliikenteen keskiarvo. Tutkittavat liikennöitsijät voivat vaihdella kausittain. Taulukon liikennöitsijä -sarakkeessa näkyy ainoastaan viimeisimmän tutkimuskauden liikennöitsijät. Liikennöitsijöistä kaikkein tyytyväisimpiä oltiin Anderssoniin ja Åbergin Linjaan. Keskimäärin alhaisimmat arvosanat annettiin Pohjolan liikenteelle, joka liikennöi syksyllä 2014 HSL-alueeseen liitettyjä Kirkkonummen ja Sipoon linjoja.

66 64 Liikennöinnin täsmällisyyteen tyytyväisten matkustajien % -osuus Raitioliikenne 81,71 78,30 72,71 66,03 Bussiliikenne 75,92 73,75 70,78 64,70 Metroliikenne 94,46 86,47 93,22 91,52 Lähijunaliikenne 65,97 69,53 61,50 37,45 Lauttaliikenne* 97,94 96,88 97,74 95,94 Yhteensä 78,55 76,28 74,08 65,49 * Tutkitaan viikoilla 2, 3, 7 ja 8 sekä kesäisin. Joukkoliikenteen laadunvalvonta HSL:n joukkoliikenteen kaluston laatututkimuksen syksyn 2014 ( ) tulokset sisältävät lähes liikennevälineen havainnot bussi-, raitiovaunu- ja metroliikenteestä. Laatututkimuksella tarkastellaan kaluston kuntoa ja liikennöintisopimuksissa määriteltyjen laatukriteerien toteutumista ympäri vuoden jatkuvalla kahden tutkimuskauden havainnointitutkimuksella. Vuonna 2014 siirryttiin uuteen pisteytystapaan, jossa poikkeamien määrä kerryttää poikkeamapisteitä. Tämä tarkoittaa, että mitä korkeammat ovat poikkeamapisteet, sitä heikompaa on kaluston laatu. Kaluston laadunvalvonnan poikkeamapisteet vuonna 2014 Liikennemuoto Liikennöitsijä Bussiliikenne syksy 2014 Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy kevät 2014 Helsingin Bussiliikenne Oy Nobina Finland Oy Oy Andersson Ab Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab Oy Pohjolan Liikenne Ab 33 - Veolia Transport Finland Oy Tammelundin Liikenne Oy Åbergin Linja Oy 13 3 Bussiliikenne keskimäärin* Raitioliikenne Helsingin kaupungin liikennelaitos 14 - Metroliikenne Helsingin kaupungin liikennelaitos 11 - *Keskiarvo on kyseisen tutkimuskauden koko bussiliikenteen keskiarvo. Tutkittavien kohteiden liikennöitsijät voivat vaihdella kausittain. Taulukon liikennöitsijä -sarakkeessa näkyy ainoastaan viimeisimmän tutkimuskauden liikennöitsijät. Vuonna 2014 keskimääräiset poikkeamapisteet bussiliikenteessä laskivat kevään keskimääräisestä 72 poikkeamapisteestä syksyn 54 poikkeamapisteeseen. Laskeneet poikkeamapisteet tarkoittavat, että tutkittujen laatutekijöiden osalta kaluston laatu on parantunut vuoden 2014 aikana.

67 65 Turvallisuus Asiakastyytyväisyystutkimuksen vastaajilta kysyttiin, sujuvatko heidän matkansa ilman järjestyshäiriöitä. Turvallisuus pysyi syksyllä 2014 korkealla tasolla. Bussiliikenne koetaan edelleen selvästi liikennemuodoista turvallisimmaksi. Järjestykseen ja turvallisuuteen tyytyväisten matkustajien % -osuus asiakastyytyväisyystutkimuksessa Raitioliikenne 84,45 82,13 80,52 79,54 Bussiliikenne 94,52 94,26 93,82 93,02 Metroliikenne 83,93 81,50 77,99 79,07 Lähijunaliikenne 89,50 88,07 85,98 85,72 Lauttaliikenne* 94,72 94,35 94,66 94,64 Yhteensä 90,31 88,98 87,69 87,38 * Tutkitaan viikoilla 2, 3, 7 ja 8 sekä kesäisin. Kutsuplus-liikenteen kehitys Kuva 14.Kutsuplus matkat ja tilaukset 10/ /2014