Ajankohtaiskatsaus oikeuskäytäntöön. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaus oikeuskäytäntöön Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1

2 KHO 2011/ 2698 Palkkatulosta myönnettävä moottorisahavähennys koski myös moottorisahakorvauksen nimellä maksettua suoritusta A oli saanut työnantajaltaan metsätöistä yhteensä ,77 euron veronalaisen korvauksen, johon sisältyi ,61 euron rahapalkka metsänraivaus- ja hakkuutyöstä ja moottorisahakorvauksen nimellä maksettu 3 630,16 euron suoritus. Palkkatulosta tehtävä 40 %:n moottorisahavähennys laskettiin koko ,77 euron korvauksessa. 2

3 KHO 2011/2729 Väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen mukainen asuminen liikehuoneistossa ei oikeuttanut oman asunnon luovutusvoiton verovapauteen Verovelvollinen oli asunut 156 neliömetrin liikehuoneistossa väestötietojärjestelmän mukaan välisen ajan käyttäen huoneistoa tuona aikana vakituisena asuntonaan. Verovelvollinen ei ollut väittänytkään muuttaneensa huoneistoa asuinhuoneistoksi. Muun huoneiston kuin asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovutus ei voinut sisältyä oman asunnon luovutusvoiton verovapauden piiriin sillä perusteella, että verovelvollinen ilmoitti väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen mukaisesti asuneensa tällaisessa muuhun kuin asumiseen tarkoitetussa huoneistossa säädetyn kahden vuoden määräajan. 3

4 KHO 2011/1324 Perintö- ja lahjaverotuksessa lahjansaajaksi katsottu osakeyhtiö oli velvollinen suorittamaan lahjasta veron II veroluokan mukaan Asiassa oli kysymys siitä, katsottiinko B:n omistama osakeyhtiö vai B sukupolvenvaihdosta koskevassa lahjaverotuksessa lahjansaajaksi ja oliko vero määrättävä osakeyhtiölle II veroluokan vai B:lle I veroluokan mukaan. Perintö- ja lahjaverolain 55 :ssä ei ollut säädetty, että lahjoituksen tulisi tapahtua luonnolliselle henkilölle. Siitä, että lahjoitus tapahtui osakeyhtiölle, ei niin ollen sinänsä seurannut, että säännöksen piiriin kuuluvaksi katsotun luovutuksen lahjansaajaksi olisi katsottava osakkeet omistava luonnollinen henkilö. Lahjoittaja tuli ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan nimenomaan lahjoittamaan varat osakeyhtiölle, mikä sinänsä oli mahdollista, vaikkakin osakeyhtiön kirjanpidon näkökulmasta vastikkeettomasti saadut varat kasvattivat sijoitettua vapaata omaa pääomaa ja koituivat osakkaiden hyväksi. Pelkästään viimeksi mainitun seikan perusteella lahjoitusta osakeyhtiölle ei voitu pitää vastoin siviilioikeudellista muotoa lahjoituksena B:lle, eikä myöskään sen seikan perusteella, että ulkopuolisen tehdessä nimenomaisesti pääomansijoituksen osakeyhtiöön lahjaverotusta ei välttämättä kohdistettaisi yhtiöön. Osakeyhtiö oli velvollinen suorittamaan lahjasta veron PerVL 11.1 :n nojalla II veroluokan mukaan. 4

5 KHO 2011/1711 Konkurssin vuoksi lopullisena pidetty osakkeiden arvonmenetys rinnastettiin luovutustappioon, joka voitiin vähentää verovelvollisen samana vuonna saamasta kiinteistön luovutusvoitosta Asiassa esitetyn selvityksen perusteella KHO katsoi olleen jo vuonna 2005 selvää, että konkurssipesästä ei jää jako-osuutta osakkeenomistajille ja että yhtiön osakkeiden arvonmenetystä konkurssin vuoksi voitiin näin ollen pitää lopullisena jo vuonna Osakkeiden arvonmenetys rinnastettiin luovutustappioon, joka voitiin vähentää verovelvollisen vuonna 2005 saamasta kiinteistön luovutusvoitosta. 5

6 KHO 2011/1793 PerVL 55 :n mukaista maatalouden tai maa- ja metsätalouden jatkajan huojennusta voitiin soveltaa maatilan asuinrakennukseen, johon myyjät pidättivät henkilökohtaisen elinikäisen hallintaoikeuden A:n ja B:n tarkoituksena oli myydä lahjanluonteisella kaupalla pojalleen C:lle ja hänen puolisolleen D:lle ennakkoratkaisuhakemuksessa mainitut neljä maatalouskiinteistöä asuin- ja tuotantorakennuksineen sekä maatalousirtaimistoineen ja tukioikeuksineen. Kiinteistöllä X sijaitsi kokonaispinta-alaltaan noin 370 neliömetrin päärakennus, kaksi muuta asuinrakennusta pinta-alaltaan noin 160 ja noin 50 neliömetriä sekä ulkorakennus, jossa oli mm sauna. Kiinteistöllä X sijaitsivat myös tilan tuotantorakennukset. Päärakennus (noin 370 neliömetriä) siirtyy heti omistus- ja hallintaoikeuksineen C:lle ja D:lle. A ja B pidättävät henkilökohtaisen elinikäisen hallintaoikeuden em toiseen noin 160 neliömetrin asuinrakennukseen ja sitä ympäröivään noin neliömetrin tonttiin. Samalla myyjät pidättävät myös oikeuden vapaaseen lämpöön ja sähköön, jonka vakuudeksi heillä on oikeus hakea kiinnitys kiinteistöön X. Kolmas noin 50 neliömetrin asuinrakennus, jossa myyjätaho asuu kaupantekohetkellä, on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan vuokrata ulkopuoliselle sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen jälkeen. 6

7 Verotoimisto soveltaa C:lle ja D:lle heti omistus- ja hallintaoikeuksineen siirtyvän päärakennuksen lahjaverotukseen PerVL 55 :n lahjaveron huojennusta. Kahden muun asuinrakennuksen osalta C ja D joutuvat valittamaan aina KHO:een, joka soveltaa myös näihin kahteen asuinrakennukseen PerVL 55 :n huojennussäännöstä. KHO toteaa, ettei myyjien noin 160 neliömetrin asuinrakennukseen pidättämä hallintaoikeus eikä noin 50 neliömetrin asuinrakennuksen vuokralle antaminen estä luovutuksensaajia jatkamasta maataloutta tai maa- ja metsätaloutta heille luovutetuilla varoilla luovutetuilla kiinteistöillä. Mahdollinen vuokra noin 50 neliömetrin asuinrakennuksesta on maatalouden tulolähteen vuokratuloa. Näin ollen ja ottaen huomioon, että maatilalla olevat asuinrakennukset jo luonteeltaan kuuluvat toimintaa jatkavien C:n ja D:n maatilan varoihin riippumatta siitä, kuka niissä asuu, PerVL 55 :ää voidaan soveltaa 160 neliömetrin asuinrakennukseen, vaikka myyjät pidättävät siihen hallintaoikeuden, sekä samalla tilalla sijaitsevaan 50 neliömetrin asuinrakennukseen, vaikka se annetaan vuokralle. 7

8 KHO 2011/2043 Yhtiö oli omistajan veroisena haltijana kiinteistöverovelvollinen, koska sillä oli kauppakirjan mukaan kalenterivuoden alkaessa pysyvä hallintaoikeus kiinteistöön Yhtiö oli KiVL 5.1 :ssä tarkoitetulla tavalla kiinteistön omistajan asemassa , koska sille oli allekirjoitetun kauppakirjan ehtojen mukaan siirtynyt pysyvä hallintaoikeus tonttiin kaupantekopäivänä. Näin ollen yhtiölle tuli määrätä tontista kiinteistövero verovuodelta 2007 kauppakirjaan otetusta omistusoikeuden siirtymistä lykkäävästä ehdosta huolimatta. 8

9 KHO 2011/2095 Palautuskelpoiset liittymismaksut eivät olleet myyjän veronalaista tuloa eivätkä arvonlisäverollista myyntiä A Oy, joka tarjosi kuitupohjaisia tietoliikennepalveluita asiakkailleen, aikoi muuttaa liittymissopimuksen ehtoja niin, että liittymismaksullisen liittymän liittymismaksusta tulisi palautuskelpoinen, mutta liittymä pysyisi lisäksi siirtokelpoisena. Palautuskelpoiset liittymismaksut eivät KHO:n päätöksen mukaan olleet A:n veronalaista tuloa, koska EVL 6.1 :n 3 kohdan palautuskelpoisten liittymismaksujen verovapautta koskeva säännös ei sisällä rajoitusta, jonka mukaan palautuskelpoisten liittymismaksujen verovapaus ei soveltuisi liittymän ollessa myös siirtokelpoinen. Sen sijaan ne liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia, mutta eivät palautettavia, voidaan katsoa lopulliseksi korvaukseksi maksun suorittajan liittymisestä jakeluverkkoon. Tällöin kyseessä on liittyjän osalta asiakassuhteeseen perustuva suoritus eikä omistussuhteeseen liittyvä pääomasuoritus. Palautettavaa liittymismaksua on myös arvonlisäverotuksessa pidettävä pääomasijoituksen luonteisena eränä. Arvonlisäverotuksen yleisten periaatteiden sekä arvonlisäverolain mukaan pääomasijoitukset eivät ole arvonlisäverollista myyntiä. 9

10 KHO 2011/509 Sukupolvenvaihdosluovutuksessa pidätetyn osinkooikeuden luovutus ei rinnastunut osakkeiden verovapaaseen sukupolvenvaihdosluovutukseen A oli lahjoittanut omistamansa osakeyhtiön osakkeet pojalleen B:lle pidättäen kuitenkin osinko-oikeuden. Myöhemmässä osinko-oikeuden myynnissä ei ollut kysymys sellaisesta osakkeiden luovutuksesta, jota tarkoitetaan verovapaita sukupolvenvaihdosluovutuksia koskevassa TVL 48.1 :n 3 kohdassa. 10

11 KHO 2011/766 Sairaanhoitovakuutuksen kautta työntekijöille tarjolla olevaa, yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa täydentävää palvelutarjontaa ei tapauksen olosuhteissa pidetty epätavanomaisena tai kohtuuttomana henkilökuntaetuna Osakeyhtiö A suunnitteli ottavansa koko yli kuusi kuukautta työsuhteessa olleelle henkilöstölleen sairaanhoitovakuutuksen, joka täydentäisi yhtiön yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa. Vakuutuksesta korvattaisiin sairauden tai tapaturman aiheuttamia hoitokuluja sairaus-/tapaturmakohtaiseen euron ylärajaan saakka ja ilman omavastuuta. Korvattaviksi hoitokuluiksi katsottaisiin vakuutusehtojen mukaan sairauden tai vamman tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset, mukaan luettuna mm leikkauskustannukset sekä sairaalan hoitopäivämaksut vakuutuskirjan enimmäiskorvausmäärään saakka. Erikoislääkärin antaman hoidon ja määräämien tutkimusten korvattavuuden edellytyksenä olisi työterveyslääkärin lähete. Vain poikkeuksellisissa akuuttitapauksissa työntekijä voisi hakeutua suoraan hoitoon. Vakuutuksesta, jonka keskimääräinen vuosimaksu olisi 273 euroa työntekijää kohden, korvattaisiin myös lääkekustannuksia. 11

12 Vakuutusmaksujen ei katsottu muodostavan A Oy:n työntekijöille veronalaista tuloa. Kyseessä oli siis tavanomainen ja kohtuullinen henkilökuntaetu, kun otettiin huomioon sekä palvelujen käyttöä koskevat vakuutusehdot että työnantajan vakuutuksesta maksama määrä. A Oy ei ollut velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä. 12