Selvitys terveyskeskusten toimipaikka- ja täydennyskoulutuksesta. Johtavien lääkäreiden kokous Yleislääketieteen el Markku Kero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys terveyskeskusten toimipaikka- ja täydennyskoulutuksesta. Johtavien lääkäreiden kokous 4.9.2014 Yleislääketieteen el Markku Kero"

Transkriptio

1 Selvitys terveyskeskusten toimipaikka- ja täydennyskoulutuksesta Johtavien lääkäreiden kokous Yleislääketieteen el Markku Kero

2 Taustaa TY Yleislääketieteen oppiaineen ja VSSHP:n PeTeyksikön yhteinen selvitys - PeTe: perusterveydenhuollon täydennyskoulutus yksi keskeisistä tehtävistä - Yleislääketiede: koordinoi perusterveydenhuollon lisäkoulutusta (YEK) ja erikoistumiskoulutusta Selvitys antaa arvokasta tietoa täydennyskoulutuksen toteutumisesta Th Sari Pitkänen, LL Markku Kero, prof. Paula Vainiomäki, LL Merja Ellilä, dos. Pirjo Immonen-Räihä

3 Lait-, asetukset ja suositukset täydennyskoulutuksesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Työterveyshuoltolaki Erikoissairaanhoitolaki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuositus Lääkäriliiton täydennyskoulutussuositus

4 Selvityksen aikataulu 3/2014 alkukysely VSSHP:n ja SatSHP:n terveyskeskusten johtaville lääkäreille, hammaslääkäreille ja hoitajille - vuoden 2013 toimipaikkakoulutusohjelma - tiedot lääkäreiden täydennyskoulutuksiin osallistumisista ja kuinka sitä seurataan 5-8/2014 laajempi ja tarkempi kysely johtaville lääkäreille ja hoitajille Loppuraportti 9-11/2014

5 VSSHP 2. Terveyskeskus (n=17) SatSHP - Peruskuntayhtymä Akseli - Eura - Härkätie - Huittinen - Kaarina - Pohjois-Satakunta (PoSa) - Laitila - Itä Pori - Naantali - Rauma - Paimio - Parainen - Pöytyä - Raisio - Uusikaupunki - Turku - Salo

6 3., 4. Vastaajien väestöpohja ja lääkärivirkojen määrä vastuualueellani (n=17) väestöpohja Virkojen määrä Väestö/lääkäri , , Väestö/lääkäri: Ka 1408, vaihteluväli

7 5. Täydennyskoulutuksen suunnittelusta on terveyskeskuksessamme vastuussa Täysin Osittain Ei ollenkaan En osaa sanoa Ei vastausta Koulutusvastaava Ylilääkäri/vastaav a lääkäri Lääkärit itse Muu, mikä tai kuka?

8 6. Toimipaikkakoulutuksen suunnittelusta on terveyskeskuksessamme vastuussa Täysin Osittain Ei ollenkaan En osaa sanoa Ei vastausta Koulutusvastaava Ylilääkäri/vastaav a lääkäri Lääkärit itse Muu, mikä tai kuka?

9 7. Terveyskeskukseen on nimetty koulutusvastaava Kyllä Ei Koulutusvastaavalle varattu työjärjestykseen aikaan koulutuksen suunnittelua varten Kyllä Ei Ei vastausta 5 4 2

10 10. Terveyskeskuksessamme on laadittu vuosittain tai vähintään kahden vuoden välein koko terveydenhuoltohenkilökunnan täydennys- ja toimipaikkakoulutusohjelma Kyllä Ei En tiedä

11 11. Miten yksittäisen työntekijän koulutustarve arvioidaan (1 vähiten tärkein, 5 tärkein) Kehityskeskust elun yhteydessä Osaamiskartoi tuksen avulla Arvion tekee esimies Arvion tekee työntekijä Ei vastausta

12 12. Terveyskeskuksessamme järjestetään toimipaikkakoulutusta Kyllä Ei 17 0

13 13., 14. Arvioi, kuinka monen tunnin ajan lääkärit keskimäärin osallistuvat toimipaikkakoulutukseen vuodessa ja montako tuntia tästä on moniammatillista toimipaikkakoulutusta Toimipaikka koulusta tuntia/v Moniammati llista toimipaikkak oulutusta tuntia/v Toimipaikkakoulutusta vuodessa ka. 65h, vaihteluväli h Moniammatillista toimipaikkakoulutusta ka. 18h Lääkäriliiton suositus: Lääkärin työaikaan tulee sisältyä meetingtoimintaa ja muuta työpaikkakoulutusta sekä mahdollisuutta henkilökohtaiseen täydennyskoulutukseen ja itseoppimiseen vähintään viisi tuntia viikossa

14 15. Kuinka tärkeänä terveyskeskuksen toiminnan kannalta näet moniammatillisen täydennys- ja toimipaikkakoulutuksen järjestämisen? Hyvin tärkeänä Tärkeänä Vähän tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä

15 16. Perustele vastauksesi Yhteistyön pitää sujua Hoidon yhtenäisyys ja hoitokäytäntöjen tehokkuus ja laatu Auttaa löytämään yhteisen tavoitteen Parantaa tietoisuutta siitä, kuka tekee mitäkin, keitä konsultoidaan jne. Teemme työtä moniammatillisesti Nykyisin entistä suuremmissa organisaatioissa eri toimijoiden tunteminen ja heidän tehtäviensä ymmärtäminen vaatii yhteisiä asioiden käsittelyhetkiä. Näillä helpotetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja lisätään mahdollisuutta asiakkaiden hoitoprosessien sujuvuuteen. Palvelun virtaviivaistaminen, sama tieto kaikilla, yhteistyö, yhteishenki

16 16. Perustele vastauksesi Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Tiivistää ja tehostaakin eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä, työnjako selkiytyy ja turhia päällekkäisyyksiä karsiutuu. Yleensäkin sen myötä on helpompi työstää yhtenäiset ohjeistukset ja menettelytapaohjeet. Terveyskeskuksissa työt tehdään moniammatillisesti. On tärkeää, että toimintakäytännöistä sovitaan yhdessä. Hoitoketjujen toimimisen parantamiseksi yhteinen lääketieteellisen substanssin koulutus tarpeen. Yhteisten käytäntöjen sopiminen. Toisten työtehtävien tunteminen auttaa yhteistoimintaa ja parantaa yhteishenkeä.

17 16. Perustele vastauksesi terveyskeskusten toiminta on tällä hetkellä liian professiokeskeistä. Hoitohenkilökunnan vastuuta ja osaamista tulisi lisätä ja sosiaalityön osaamista tulisi tuoda terveyskeskuksiin Perusterveydenhuolto on yhä enemmän imityötä. Yhteisten prosessien kehi äminen onnistuu vain yhteistyöllä ja moniammatillisesti. Ammatillinen koulutus voi osittain vielä olla suunnattua vain jollekin amma ryhmälle, mutta toiminnan kehi äminen tapahtuu vain moniammatillisesti ja prosesseja yhdessä kehi ämällä. Todellinen toiminnallinen kehittäminen ja muutos toteutuu vain, jos koko työyhteisö toimii kohti yhteistä tavoitetta niin, että tietoperusta on riittävä ja käsitys tarkoituksenmukaisesta/vaikuttavasta toiminnasta yhteinen

18 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? On nimetty koulutusvastaava. Hyvät luennoitsijat. Lääkefirmat maksavat luennoitsijoiden luennoimispalkkiot. Koulutuksen painopisteet määritellään johtoryhmässä itsearviointitulosten perusteella. Kehityskeskustelut auttavat koulutustarpeen suunnittelussa. Hyvä yhteistyö ylilääkärin ja osastonhoitajan välillä. Koulutus- ja kehitysmyönteinen, positiivinen osastonhoitaja. Kehityskeskustelut. Ylilääkärin tehtävä mahdollistaa tarpeellisen täydennyskoulutuksen kaikille. Kaikkien ammattiryhmien mukaan ottaminen.

19 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? Innokas lääkärijoukko. Tilat. Työntekijöiden innostuneisuus toimintojen kehittämisessä. Sopivan kokoinen organisaatio. Ajan järjestäminen muilta töiltä. Koulutus lähellä työpistettä. Edullinen hinta. Koulutuksen aihe lähellä työn tarpeita. Tietty saman ajankohta. Riittävän ajoissa tiedotus. Kehittämispalveluiden vastuuhenkilö koordinoi toimipaikkakoulutusta.

20 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? Osaava henkilökunta. Aktiivinen suunnittelu ja osaaminen. Työaikajärjestelyt. Hyvä yhteistyöverkosto. Selkeä koulutuskalenteri julkaistaan PoSa:ssa lääkäreille kuukausittain. Väki suhtautuu myönteisesti koulutukseen ja ammattitaidon kohentamiseen. Koulutus on useimmiten mahdollista järjestää työaikana. Työnantaja on toistaiseksi suhtautunut hyvin myönteisesti kouluttautumiseen Uusien tehtävien aiheuttama koul.tarve. ATK-muutokset. Tarjonta (lääkefirmat) Yleinen positiivinen suhtautuminen asiaan. Työntekijöiden oma aktiivisuus

21 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? Motivoituneet ja kunnianhimoiset kollegat ja työyhteisö. Asiantuntijoiden yhteistyö. Hyvä verkostoituminen. Työyhteisön jäsenten aktiivisuus. Järjestelmällinen toiminta (laatujärjestelmä) ja toimipaikkakoulutuksen aseman vakiintuneisuus.

22 18. Vastuualueellani oli vuonna 2013 täydennyskoulutukseen rahaa lääkäriä kohden euroa euroa euroa Yli 800 euroa Ei vastausta* * Ei vastausta tai ei pysty arvioimaan tarkemmin

23 19. Onko terveyskeskuksen budjetissa varattuna erillinen määräraha täydennyskoulutukseen ammattiryhmittäin? Kyllä Ei 8 9

24 21. Osallistuuko lääketeollisuus terveyskeskuksen lääkäreiden täydennyskoulutusten kustannuksiin? Kyllä Ei Ei vastausta Jos vastasit kyllä niin arvioi, kuinka paljon prosentuaalisesti 5-20% 21-40% 41-60% Ei vastausta* * Ei vastausta tai ei pysty arvioimaan tarkemmin

25 21. Osallistuuko lääketeollisuus terveyskeskuksen lääkäreiden toimipaikkakoulutusten kustannuksiin? Kyllä 16 1 Ei Jos vastasit kyllä niin arvioi, kuinka paljon prosentuaalisesti 5-20% 21-40% 41-60% Yli 60% Ei vastausta * Ei vastausta tai ei pysty arvioimaan tarkemmin

26 22. Arvioi miten vastuualueesi lääkäreiden osallistuminen eri organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin jakautui vuonna 2013 Paljon Jonkin verran Vähän Ei lainkaan Ei vastausta Sairaanhoitopiiri Yliopisto Muu julkinen järjestäjä (esim. STM, THL, AVI, Kuntaliitto tms.) Lääkärijärjestöt Lääketeollisuus Muu järjestäjä, mikä? 2

27 Vuonna 2013 täydennyskoulutuspäiviä lääkäriä kohden 0-2pv 3 5pv 6-10pv Ei vastausta Lääkäriliiton suositus vähintään 10pv/v

28 24. Täydennyskoulutuspäivien vaihteluväli eri lääkäreiden välillä (n=17) 1-12pv 2-20pv 3-10pv 2-12pv 3-6pv 2-7pv 0-15pv 0-13pv 7-13pv 0-10pv 2-11pv 2-12pv 1-7pv 2-20pv 1-24pv Ei vastauksia 2kpl

29 25. Miten työnantaja tukee lääkäreiden mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutukseen? Koulutuksen pääsee halutessaan Koulutus on palkallista työaikaa Työnantaja kustantaa koulutuksen KVTES:n mukaisesti Koulutukseen lähtijälle palkataan sijainen Koulutukseen lähtevän tehtävät jaetaan muiden kesken Määräaikaisilla työntekijöillä on samat oikeudet osallistua koulutuksiin kuin vakituisillakin aina useimmiten harvoin ei koskaan

30 26. muulla tavoin, miten? verkkokoulutus/oppiportti Videokoulutukset Koulutus on palkallista mikäli se tapahtuu virka-aikana. Ilta- ja viikonloppukoulutusta ei lueta työajaksi. Sijaisia palkattaisiin, mutta ei ole saatavissa. Käytännössä koulutukseen menijän työtehtävistä jaetaan välttämättömät, kiireelliset asiat. Ei kiireellinen työ jää tehtäväksi myöhemmin (neuvolapäivä jää toisinaan tekemättä, vastaanottoajat niukkenevat). Tämä on osalle kollegoista koulutukseen hakeutumisen houkuttelevuutta vähentävä tekijä. Olemme yrittäneet saada sijaisia esim Turun lääkäripäiville, mutta ei onnistu, kanditkin siellä. Yritetään olla tasapuolisia ja kannustaa esim Oulussa opiskellutta menemään Pohjolan päiville, mutta harvoin innostuvat.

31 Esimies seuraa täydennyskoulutukseen osallistumista Kyllä Ei 17 0

32 Kyllä, miten? Tänä vuonna alkanut excel-taulukointi Osallistumislista sekä sähköinen poissaolokirjanpito Pitää kirjaa myöntämistään koulutuksista työntekijäkohtaisesti Meillä koulutus on palkallista työaikaa ja kaikki osallistuvat koulutuksiin Vuositasolla Koulutuspäätökset taltioidaan taulukkoon Tilastot Taulukkoon kerätään koulutuspäivät, lisäksi tallentuvat sähköisesti koulutusvapaata haettaessa Koulutuksiin osallistumiset on kirjattu ylös

33 Kyllä, miten? Ohje on täyttää henkilökohtainen koulutuskortti, mutta lääkärit toteuttavat tätä huonoiten, ilmeisesti johdossa vikaa Päätösluettelo, osallistuja antaa palautteen kokouksissa Koulutuspäätösten perusteella, koulutuskalenteri, kehityskeskustelut. Vapaa-ajalla tapahtunutta koulutusta ei seurata Kehityskeskusteluissa ja ATK-seurannalla (Web-tallennus) Useimmat henkilöstöryhmät täy ävät säntillisesti koulutuskorttia. Lääkäreiden seuranta on pystytysvaiheessa. Arvio Kaikki koulutukset raportoidaan vuoden lopussa amma ryhmi äin keskushallinnolle

34 Lääkärit seuraavat pääosin itse (esim. koulutuskortti, portfoliot, taitoni.fi) Kyllä Ei Ei vastauksia Lääkäriliiton suositus: Lääkärin tulee kirjata ja arvioida oma täydennyskoulutuksensa ja ammatillinen kehittymisensä. Suositeltavaa on käyttää tähän tarkoitukseen Pro Medicon kehittämää Taitoni.fi-työkalua.

35 29. Käytössä on sähköinen koulutuksen hallintajärjestelmä Kyllä Ei Ei vastauksia 7 8 2

36 31. Miten täydennyskoulutuksen tuloksia arvioidaan vastuualueellasi käytännön toimintojen kannalta? Erittäin paljon Paljon Vähän Erittäin vähän Ei vastausta Henkilön itsearviointina Kehityskeskustel uissa Toimintakäytäntö jen muutosta arvioimalla Muulla tavoin, miten?

37 32. Vastuualeesi käytäntöjä lääkäreiden ammatillisessa kehittymisessä Uudelle lääkärille järjestetään aina perehdytys Käytössä on sähköinen perehdytyskansio Käytössä on talon tapoja ja käytäntöjä selvittävä sähköinen kansio Lääkäri voi käyttää potilastyön ulkopuolella työaikaansa perehtyäkseen ammattikirjallisuuteen ja verkkoympäristöön Kyllä Ei Ei vastausta

38 32. Vastuualeesi käytäntöjä lääkäreiden ammatillisessa kehittymisessä Lääkärillä on mahdollisuus käyttää työaikaansa oman työn ja /tai työyksikkönsä kehittämiseen Lääkärillä on mahdollisuus käyttää työaikaa tutkimustyöhön tai sen alkuvaiheen selvitystyöhön Lääkärit voivat työaikana osallistua laadun parantamiseen tähtäävään toimintaan (esim. Laatumittauksiin, vertaisarviointiin, laatupiiriin, oman väestön terveystietojen seurantaan) Kyllä Ei Ei vastausta

39 32. Vastuualeesi käytäntöjä lääkäreiden ammatillisessa kehittymisessä Lääkärit osallistuvat moniammatilliseen laatutyöskentelyyn Terveyskeskuksessa käytetään laatutyön tuloksia koulutustarpeiden arvioinnissa Käytössä on strukturoitu säännöllinen työn vaihtoohjelma esim. toisen terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon yksikön kanssa (ns. Ketjulähettitoiminta) Kyllä Ei Ei vastausta

40 33. Mikäli vastuualueellesi on järjestetty uuden työntekijän perehdytys, kuvaile lyhyesti millainen se on Johtava lääkäri käy läpi sähköisen perehdytyskirjan ja jakaa muut talon materiaaliesitteet. Sitten tutustuminen ja koulutus seuraavissa paikoissa: rtg, labra, kuntoutus, hygieniahoitaja. Osastolle meneville lisäksi osasto. Perehdytyslomake, jossa vaiheet otsikoitu. Lopuksi esimies ja työntekijä allekirjoittavat. Ensimmäisenä työpäivänä järjestetään yleinen info toiminnasta, sitten kollega perehdyttää työhön. Lisäksi koulutus sähköisen potilaskertomuksen käytöstä. Tutor-tapaamisia kokeneen kollegan kanssa. Ensimmäisenä työpäivänä 2-4 tunnin perehdytys riippuen työssäoloajasta. Muutamana ensimmäisenä päivänä pidemmät vastaanottoajat. Kollegan konsultaatio mahdollisuus aina! Työn alkaessa käytännön asioiden selvittely, hoitokäytännöt, ATK-asiat, mahdollisuus jatkuvaan ja tilannesidottuun konsultaatioon Lääkäri perehdyttää puolen-yhden päivän ajan uutta työntekijää talon käytäntöihin. Lisäksi on perehdytyskansio. Meillä on perehdytyskansio ja määrätyt lääkärit, jotka hoitavat perehdytyksen. Ylilääkäri perehdyttää yleisiin asioihin ja talon tapoihin, ATK-vastaava perehdyttää potilastietojärjestelmään, perehdytysvastaava vielä kädestä pitäen perehdyttää ensimmäisenä työpäivänä. Yleensä ensimmäinen työpäivä pelkkää perehdytystä, toisena päivänä pidennetyin välein potilasaikoja. Seniorikonsultaatio järjestetty joka päivälle. Perehdytysmateriaali lähetetään usein jo etukäteen ja käydään vielä läpi ensimmäisenä päivänä. Lääkärikokouksissa (joka toinen viikko) varmistetaan vielä perehdytysasiaa.

41 33. Mikäli vastuualueellesi on järjestetty uuden työntekijän perehdytys, kuvaile lyhyesti millainen se on Kaupungin perehdytysohje. Henkilöstöoppaan mukainen perehdytysohjelma käydään läpi, perehdytystä on osissa ainakin 2 viikon ajan uudelle työntekijälle Ensin uudelle työntekijälle annetaan ns yleisperehdytys aiemmasta työkokemuksesta riippuen n.2-4h. Sen jälkeen hänet perehdytetään erikseen lääkärityön niille osaalueille (esim. Vuodeosasto, neuvolat, jne.), joita hän ei ole aiemmissa töissään tehnyt. Lisäksi matkan varrella perehdytystä annetaan aina tarvittaessa. Alkuperehdytykseen varattu ½-1 päivää, sisältää Effica perehdytyksen, perehdytysvastuu johtavalla lääkärillä. Lähipäivinä/viikkoina sovittu kertaus/täydennysperehdytysaikoja, perehdyttäjänä tutor- tai johtava lääkäri. Erillisiä perehdytysaikoja esim. Kuntoutuskäytäntöihin. Uusiin tehtäväalueisiin, esim. Neuvolavuodeosasto, työterveyshuolto järjestetään erikseen perehdytysvastuulääkärin toimesta. Viikottain on konsultaatiomeetingejä, joissa käsitellään paitsi lääketieteellisiä ongelmia potilastapauksina, myös yhteisiä toimintakäytäntöjä.

42 33. Mikäli vastuualueellesi on järjestetty uuden työntekijän perehdytys, kuvaile lyhyesti millainen se on säännönmukaiset palaverit+ mahdollisuus kutsua paikalle esim. potilaskonsultaatioon. Viestit, puhelu Lääkäreiden osalta ensimmäinen työpäivä kokonaisuudessaan on perehdytystä ja yleensä vielä kertaukseen ainakin puoli päivää. Sähköinen kansio lähetetään etukäteen tutustuttavaksi. Muilla amma ryhmillä perehdytyksen määrä vaihtelee, mutta on pääsääntöisesti runsaampi. Ensimmäinen työpäivä on pelkästään perehdytystä toimintaympäristöön ja talon käytöntöihin. Kaksi ensimmäistä työviikkoa on ns. kevenne yä toimintaa. Lokikirjaan perehtyjä kirjaa saadun perehdytyksen ja kaksi viikkoa työn alusta tarkistetaan tilanne (tämä osio tarkentui kesällä -14). Uudella työntekijällä on nimetty tutori/mentori, joka vastaa ensisijaisesti kaikkiin kysymyksiin.

43 34. Mikäli vastuualueellasi osallistutaan laatutyöhön, kuvaile lyhyesti, miten Aikaisemmin osallistuimme terveyskeskusten valtimotautien laatuverkostoon. Nyt vastaavat tiedot saadaan tietokannasta DiabetesMittari raportointityökalun avulla ja tuloksia käsitellään yhdessä alkoi vastaanottotoiminnan kehittämishanke, johon kaikki lääkärit ja hoitajat osallistuvat Kuntayhtymässä järjestelmällinen laatutyö on tällä hetkellä aluillaan SHQS:n sähköisen ympäristön tuella. Ensin laatua käydään läpi ky:n johtotasolla ja sitten viedään ky:n eri yksiköihin SHQS:n-laaduntunnustus terveyskeskukselle myönnetty v.2011, Conmedicin valtimotautimittauksiin osallistuttu 10v ajan (laatupalkinto 2013) Käydään ajoittain Klas Winelin laatukoulutuksissa Laatutyön verkostoon liittyminen on harkinnassa En sanoisi, että osallistumme varsinaiseen laatutyöhön, parhaansa tekee varmasti jokainen Ulkoinen ja sisäinen auditointi, prosessit, toimintaohjeet laaditaan moniammatillisesti Meillä laatujärjestelmää ylläpidetään

44 Mikäli vastuualueellasi osallistutaan laatutyöhön, kuvaile lyhyesti, miten Muutaman terveyskeskuksen laatuverkosto. Kansallisesta laatuverkostosta jäätiin pois, koska samat tutkailut voidaan tehdä itse. Organisaatiossa on ollut käytössä 17 vuotta SHQS-laatujärjestelmä. Kliinisen työn laadun seurantajärjestelmää ei ole käytössä. Käytössä on SHQS-laatuohjelma, periaatteessa kaikki osallistuvat yksikön/prosessin itsearviointiin moniammatillisesti. Käytännössä osa lääkäreistä priorisoi potilastyön.

45 35. Aluehallintovirasto (AVI) maksaa erityisvaltionosuutta (EVO) lääkärien jatkokoulutusta varten. Onko tälle EVOrahoitukselle varattu terveyskeskuksen budjetissa oma tili/kustannuspaikka? Kyllä Ei En tiedä

46 36. 9kk terveyskeskuspalvelu (kaikki alat) ja YEK-vaihe Jokaiselle jatkokoulutuksessa olevalle on nimetty ohjaaja Ohjaajalääkärille on varattu aikaa ohjaamiseen Ohjaustilanteessa arvioidaan jatkokoulutuksessa olevan oppimistavoitteita ja oppimista Jatkokoulutuksessa olevat saavat osallistua toimipaikkakoulutukseen Toimipaikkakoulutus on moniammatillista Jatkokoulutuksessa olevat saavat osallistua työajalla ulkopuoliseen koulutukseen Kyllä Ei

47 37. Yleislääketieteen erikoistuminen Jokaiselle koulutuksessa olevalle on nimetty ohjaaja Ohjaajalääkärille on varattu aikaa ohjaamiseen Ohjaamistilanteissa arvioidaan jatkokoulutuksessa olevan oppimistavoitteita ja oppimista Jatkokoulutuksessa olevat saavat osallistua toimipaikkakoulutukseen Toimipaikkakoulutus on moniammatillista Jakokoulutuksessa olevat saavat osallistua työajalla ulkopuoliseen koulutukseen Erikoislääkärikuulusteluun osallistuvalle on järjestetty kahden viikon tenttilukuvapaa Kyllä Ei

48 38. Vapaita kommentteja kyselystä tai mitä muuta haluat sanoa Valitan, jos vastaukset epäselviä. Kyselyitä ja postia tulee valtavasti. Parempi olisi keskustelu ja haastattelu paikan päällä aina jos mahdollista Kaikki koulutus yhteensä päiviksi muutettuna on 7.9 päivää/lääkäri Jatkua kiire lisääntyvien työtehtävien kanssa kroonisessa niukassa lääkäripulassa haittaa koulutusta ja kehittämistyötä. Toisaalta työn moniammatillisella kehittämisellä pyritään kiirettä helpottamaan. Yllä olevista kysymyksistä (1. ohjaajalääkärille varattu aikaa ohjaamiseen ja 2. ohjaustilanteessa arvioidaan jatkokoulutuksessa olevan oppimistavoitteita ja oppimista). Toteutuvat eri tapauksissa eri tavoin. Käytännön resurssipaineissa ohjausaikaa ei voida pitkiä aikoja varata. pahoittelen, että vastaus on myöhässä

49 38. Vapaita kommentteja kyselystä tai mitä muuta haluat sanoa Lääkäreiden jatkokouluttautuminen vaihtelee paljon, eikä ole kovin suunnitelmallista. Muun henkilökunnan koulutus menee enemmän koulutustyöryhmän luoman suunnitelman mukaan. Koulutusvarojen vähäisyys pakottaa melko paljon turvautumaan lääketeollisuuden apuun koulutusasioissa. Verkkokoulutuksen vähäinen suosio on ongelma. Käytössä väestövastuu ves. joka mahdollistaa lääkärin itsenäisen työn suunnittelun ja aikavaraukset erilaisiin tehtäviin. Lääkärien omasta koulutusseurannasta lisäys, ä se vaihtelee lääkärei äin. Oppimisen tapoja on monia, osa hyödyntää äärimmäisen aktiivisesti mm. Verkkomateriaalia. Kollegoiden vertaistoiminta on myös merkittävä oppimisväylä.

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Kun koulutusta suorittava lääkäri tulee "taloon", pyydä lääkäriä o esittämään todistus

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson tavoitteet ja toteutus Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö Kun valmistut, rekisteröidy YEK:iin ja/tai

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terhi Holmström johtava lääkäri Euran terveyskeskus varalla Mari Siitari-Mattila johtava ylilääkäri Rauman terveyskeskus

Terhi Holmström johtava lääkäri Euran terveyskeskus varalla Mari Siitari-Mattila johtava ylilääkäri Rauman terveyskeskus SATSHP VSSHP Perusterveyden huollon yksikkö Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2014 Aika: 29.09.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Videoneuvottelu TYKS rakennus 11, 4. krs nh Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Suositus täydennyskoulutuksesta

Suositus täydennyskoulutuksesta Suositus täydennyskoulutuksesta Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto 11.4.2007 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston vuonna 2003 julkaiseman suosituksen päivitys Sisältö:

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Tiedoksi kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 1 (5) Toivakan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä Mika Teräs, Apulaisylifyysikko Säteilyn vastaava johtaja, Kliininen fysiologia, Isotooppi ja PET Säteilyturvallisuus isotooppilääketieteessä Helsinki 22.11.2013

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA

TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA Tämä ohje on osoitteessa TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA 1. Yleistä LL-tutkintoon vaadittavan harjoittelun laajuus on 4 kuukautta (= 24 opintopistettä).

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Hygieniahoitajan työhön perehtyminen

Hygieniahoitajan työhön perehtyminen Hygieniahoitajan työhön perehtyminen Valtakunnalliset hygieniahoitajapäivät 15-16.5.2014 Tampere Hygieniahoitaja Arja Kähkölä Lapin sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri 15 kunnan kuntayhtymä Väestöpohja

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Setlementti työnantajana

Setlementti työnantajana Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010, 2009 Setlementti työnantajana Setlementti Ukonhattu ry Päätavoite 3. UKONHATTU ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu 8 osatavoitteeseen 2011 1.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Lääkärityöstä hyvinvointia. Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti

Lääkärityöstä hyvinvointia. Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti Lääkärityöstä hyvinvointia Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti Työryhmä Teppo Heikkilä, puheenjohtaja Ermo Haavisto Hannu Halila Anja Hallberg Kaarina Huuskonen Ulla-Kaija Lammi Kari-Pekka

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS. 1 Osaamisen kehittäminen

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS. 1 Osaamisen kehittäminen HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen.

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Tulevaisuuden terveydenhuolto 18.2.2010 Helsinki 1.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot