Selvitys terveyskeskusten toimipaikka- ja täydennyskoulutuksesta. Johtavien lääkäreiden kokous Yleislääketieteen el Markku Kero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys terveyskeskusten toimipaikka- ja täydennyskoulutuksesta. Johtavien lääkäreiden kokous 4.9.2014 Yleislääketieteen el Markku Kero"

Transkriptio

1 Selvitys terveyskeskusten toimipaikka- ja täydennyskoulutuksesta Johtavien lääkäreiden kokous Yleislääketieteen el Markku Kero

2 Taustaa TY Yleislääketieteen oppiaineen ja VSSHP:n PeTeyksikön yhteinen selvitys - PeTe: perusterveydenhuollon täydennyskoulutus yksi keskeisistä tehtävistä - Yleislääketiede: koordinoi perusterveydenhuollon lisäkoulutusta (YEK) ja erikoistumiskoulutusta Selvitys antaa arvokasta tietoa täydennyskoulutuksen toteutumisesta Th Sari Pitkänen, LL Markku Kero, prof. Paula Vainiomäki, LL Merja Ellilä, dos. Pirjo Immonen-Räihä

3 Lait-, asetukset ja suositukset täydennyskoulutuksesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Työterveyshuoltolaki Erikoissairaanhoitolaki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuositus Lääkäriliiton täydennyskoulutussuositus

4 Selvityksen aikataulu 3/2014 alkukysely VSSHP:n ja SatSHP:n terveyskeskusten johtaville lääkäreille, hammaslääkäreille ja hoitajille - vuoden 2013 toimipaikkakoulutusohjelma - tiedot lääkäreiden täydennyskoulutuksiin osallistumisista ja kuinka sitä seurataan 5-8/2014 laajempi ja tarkempi kysely johtaville lääkäreille ja hoitajille Loppuraportti 9-11/2014

5 VSSHP 2. Terveyskeskus (n=17) SatSHP - Peruskuntayhtymä Akseli - Eura - Härkätie - Huittinen - Kaarina - Pohjois-Satakunta (PoSa) - Laitila - Itä Pori - Naantali - Rauma - Paimio - Parainen - Pöytyä - Raisio - Uusikaupunki - Turku - Salo

6 3., 4. Vastaajien väestöpohja ja lääkärivirkojen määrä vastuualueellani (n=17) väestöpohja Virkojen määrä Väestö/lääkäri , , Väestö/lääkäri: Ka 1408, vaihteluväli

7 5. Täydennyskoulutuksen suunnittelusta on terveyskeskuksessamme vastuussa Täysin Osittain Ei ollenkaan En osaa sanoa Ei vastausta Koulutusvastaava Ylilääkäri/vastaav a lääkäri Lääkärit itse Muu, mikä tai kuka?

8 6. Toimipaikkakoulutuksen suunnittelusta on terveyskeskuksessamme vastuussa Täysin Osittain Ei ollenkaan En osaa sanoa Ei vastausta Koulutusvastaava Ylilääkäri/vastaav a lääkäri Lääkärit itse Muu, mikä tai kuka?

9 7. Terveyskeskukseen on nimetty koulutusvastaava Kyllä Ei Koulutusvastaavalle varattu työjärjestykseen aikaan koulutuksen suunnittelua varten Kyllä Ei Ei vastausta 5 4 2

10 10. Terveyskeskuksessamme on laadittu vuosittain tai vähintään kahden vuoden välein koko terveydenhuoltohenkilökunnan täydennys- ja toimipaikkakoulutusohjelma Kyllä Ei En tiedä

11 11. Miten yksittäisen työntekijän koulutustarve arvioidaan (1 vähiten tärkein, 5 tärkein) Kehityskeskust elun yhteydessä Osaamiskartoi tuksen avulla Arvion tekee esimies Arvion tekee työntekijä Ei vastausta

12 12. Terveyskeskuksessamme järjestetään toimipaikkakoulutusta Kyllä Ei 17 0

13 13., 14. Arvioi, kuinka monen tunnin ajan lääkärit keskimäärin osallistuvat toimipaikkakoulutukseen vuodessa ja montako tuntia tästä on moniammatillista toimipaikkakoulutusta Toimipaikka koulusta tuntia/v Moniammati llista toimipaikkak oulutusta tuntia/v Toimipaikkakoulutusta vuodessa ka. 65h, vaihteluväli h Moniammatillista toimipaikkakoulutusta ka. 18h Lääkäriliiton suositus: Lääkärin työaikaan tulee sisältyä meetingtoimintaa ja muuta työpaikkakoulutusta sekä mahdollisuutta henkilökohtaiseen täydennyskoulutukseen ja itseoppimiseen vähintään viisi tuntia viikossa

14 15. Kuinka tärkeänä terveyskeskuksen toiminnan kannalta näet moniammatillisen täydennys- ja toimipaikkakoulutuksen järjestämisen? Hyvin tärkeänä Tärkeänä Vähän tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä

15 16. Perustele vastauksesi Yhteistyön pitää sujua Hoidon yhtenäisyys ja hoitokäytäntöjen tehokkuus ja laatu Auttaa löytämään yhteisen tavoitteen Parantaa tietoisuutta siitä, kuka tekee mitäkin, keitä konsultoidaan jne. Teemme työtä moniammatillisesti Nykyisin entistä suuremmissa organisaatioissa eri toimijoiden tunteminen ja heidän tehtäviensä ymmärtäminen vaatii yhteisiä asioiden käsittelyhetkiä. Näillä helpotetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja lisätään mahdollisuutta asiakkaiden hoitoprosessien sujuvuuteen. Palvelun virtaviivaistaminen, sama tieto kaikilla, yhteistyö, yhteishenki

16 16. Perustele vastauksesi Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Tiivistää ja tehostaakin eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä, työnjako selkiytyy ja turhia päällekkäisyyksiä karsiutuu. Yleensäkin sen myötä on helpompi työstää yhtenäiset ohjeistukset ja menettelytapaohjeet. Terveyskeskuksissa työt tehdään moniammatillisesti. On tärkeää, että toimintakäytännöistä sovitaan yhdessä. Hoitoketjujen toimimisen parantamiseksi yhteinen lääketieteellisen substanssin koulutus tarpeen. Yhteisten käytäntöjen sopiminen. Toisten työtehtävien tunteminen auttaa yhteistoimintaa ja parantaa yhteishenkeä.

17 16. Perustele vastauksesi terveyskeskusten toiminta on tällä hetkellä liian professiokeskeistä. Hoitohenkilökunnan vastuuta ja osaamista tulisi lisätä ja sosiaalityön osaamista tulisi tuoda terveyskeskuksiin Perusterveydenhuolto on yhä enemmän imityötä. Yhteisten prosessien kehi äminen onnistuu vain yhteistyöllä ja moniammatillisesti. Ammatillinen koulutus voi osittain vielä olla suunnattua vain jollekin amma ryhmälle, mutta toiminnan kehi äminen tapahtuu vain moniammatillisesti ja prosesseja yhdessä kehi ämällä. Todellinen toiminnallinen kehittäminen ja muutos toteutuu vain, jos koko työyhteisö toimii kohti yhteistä tavoitetta niin, että tietoperusta on riittävä ja käsitys tarkoituksenmukaisesta/vaikuttavasta toiminnasta yhteinen

18 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? On nimetty koulutusvastaava. Hyvät luennoitsijat. Lääkefirmat maksavat luennoitsijoiden luennoimispalkkiot. Koulutuksen painopisteet määritellään johtoryhmässä itsearviointitulosten perusteella. Kehityskeskustelut auttavat koulutustarpeen suunnittelussa. Hyvä yhteistyö ylilääkärin ja osastonhoitajan välillä. Koulutus- ja kehitysmyönteinen, positiivinen osastonhoitaja. Kehityskeskustelut. Ylilääkärin tehtävä mahdollistaa tarpeellisen täydennyskoulutuksen kaikille. Kaikkien ammattiryhmien mukaan ottaminen.

19 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? Innokas lääkärijoukko. Tilat. Työntekijöiden innostuneisuus toimintojen kehittämisessä. Sopivan kokoinen organisaatio. Ajan järjestäminen muilta töiltä. Koulutus lähellä työpistettä. Edullinen hinta. Koulutuksen aihe lähellä työn tarpeita. Tietty saman ajankohta. Riittävän ajoissa tiedotus. Kehittämispalveluiden vastuuhenkilö koordinoi toimipaikkakoulutusta.

20 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? Osaava henkilökunta. Aktiivinen suunnittelu ja osaaminen. Työaikajärjestelyt. Hyvä yhteistyöverkosto. Selkeä koulutuskalenteri julkaistaan PoSa:ssa lääkäreille kuukausittain. Väki suhtautuu myönteisesti koulutukseen ja ammattitaidon kohentamiseen. Koulutus on useimmiten mahdollista järjestää työaikana. Työnantaja on toistaiseksi suhtautunut hyvin myönteisesti kouluttautumiseen Uusien tehtävien aiheuttama koul.tarve. ATK-muutokset. Tarjonta (lääkefirmat) Yleinen positiivinen suhtautuminen asiaan. Työntekijöiden oma aktiivisuus

21 17. Mitkä tekijät vastuualueellasi helpottavat täydennysja toimipaikkakoulutuksen toteutumista (esim. Järjestämistä, suunnittelua, motivaatiota, tuloksellisuutta)? Motivoituneet ja kunnianhimoiset kollegat ja työyhteisö. Asiantuntijoiden yhteistyö. Hyvä verkostoituminen. Työyhteisön jäsenten aktiivisuus. Järjestelmällinen toiminta (laatujärjestelmä) ja toimipaikkakoulutuksen aseman vakiintuneisuus.

22 18. Vastuualueellani oli vuonna 2013 täydennyskoulutukseen rahaa lääkäriä kohden euroa euroa euroa Yli 800 euroa Ei vastausta* * Ei vastausta tai ei pysty arvioimaan tarkemmin

23 19. Onko terveyskeskuksen budjetissa varattuna erillinen määräraha täydennyskoulutukseen ammattiryhmittäin? Kyllä Ei 8 9

24 21. Osallistuuko lääketeollisuus terveyskeskuksen lääkäreiden täydennyskoulutusten kustannuksiin? Kyllä Ei Ei vastausta Jos vastasit kyllä niin arvioi, kuinka paljon prosentuaalisesti 5-20% 21-40% 41-60% Ei vastausta* * Ei vastausta tai ei pysty arvioimaan tarkemmin

25 21. Osallistuuko lääketeollisuus terveyskeskuksen lääkäreiden toimipaikkakoulutusten kustannuksiin? Kyllä 16 1 Ei Jos vastasit kyllä niin arvioi, kuinka paljon prosentuaalisesti 5-20% 21-40% 41-60% Yli 60% Ei vastausta * Ei vastausta tai ei pysty arvioimaan tarkemmin

26 22. Arvioi miten vastuualueesi lääkäreiden osallistuminen eri organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin jakautui vuonna 2013 Paljon Jonkin verran Vähän Ei lainkaan Ei vastausta Sairaanhoitopiiri Yliopisto Muu julkinen järjestäjä (esim. STM, THL, AVI, Kuntaliitto tms.) Lääkärijärjestöt Lääketeollisuus Muu järjestäjä, mikä? 2

27 Vuonna 2013 täydennyskoulutuspäiviä lääkäriä kohden 0-2pv 3 5pv 6-10pv Ei vastausta Lääkäriliiton suositus vähintään 10pv/v

28 24. Täydennyskoulutuspäivien vaihteluväli eri lääkäreiden välillä (n=17) 1-12pv 2-20pv 3-10pv 2-12pv 3-6pv 2-7pv 0-15pv 0-13pv 7-13pv 0-10pv 2-11pv 2-12pv 1-7pv 2-20pv 1-24pv Ei vastauksia 2kpl

29 25. Miten työnantaja tukee lääkäreiden mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutukseen? Koulutuksen pääsee halutessaan Koulutus on palkallista työaikaa Työnantaja kustantaa koulutuksen KVTES:n mukaisesti Koulutukseen lähtijälle palkataan sijainen Koulutukseen lähtevän tehtävät jaetaan muiden kesken Määräaikaisilla työntekijöillä on samat oikeudet osallistua koulutuksiin kuin vakituisillakin aina useimmiten harvoin ei koskaan

30 26. muulla tavoin, miten? verkkokoulutus/oppiportti Videokoulutukset Koulutus on palkallista mikäli se tapahtuu virka-aikana. Ilta- ja viikonloppukoulutusta ei lueta työajaksi. Sijaisia palkattaisiin, mutta ei ole saatavissa. Käytännössä koulutukseen menijän työtehtävistä jaetaan välttämättömät, kiireelliset asiat. Ei kiireellinen työ jää tehtäväksi myöhemmin (neuvolapäivä jää toisinaan tekemättä, vastaanottoajat niukkenevat). Tämä on osalle kollegoista koulutukseen hakeutumisen houkuttelevuutta vähentävä tekijä. Olemme yrittäneet saada sijaisia esim Turun lääkäripäiville, mutta ei onnistu, kanditkin siellä. Yritetään olla tasapuolisia ja kannustaa esim Oulussa opiskellutta menemään Pohjolan päiville, mutta harvoin innostuvat.

31 Esimies seuraa täydennyskoulutukseen osallistumista Kyllä Ei 17 0

32 Kyllä, miten? Tänä vuonna alkanut excel-taulukointi Osallistumislista sekä sähköinen poissaolokirjanpito Pitää kirjaa myöntämistään koulutuksista työntekijäkohtaisesti Meillä koulutus on palkallista työaikaa ja kaikki osallistuvat koulutuksiin Vuositasolla Koulutuspäätökset taltioidaan taulukkoon Tilastot Taulukkoon kerätään koulutuspäivät, lisäksi tallentuvat sähköisesti koulutusvapaata haettaessa Koulutuksiin osallistumiset on kirjattu ylös

33 Kyllä, miten? Ohje on täyttää henkilökohtainen koulutuskortti, mutta lääkärit toteuttavat tätä huonoiten, ilmeisesti johdossa vikaa Päätösluettelo, osallistuja antaa palautteen kokouksissa Koulutuspäätösten perusteella, koulutuskalenteri, kehityskeskustelut. Vapaa-ajalla tapahtunutta koulutusta ei seurata Kehityskeskusteluissa ja ATK-seurannalla (Web-tallennus) Useimmat henkilöstöryhmät täy ävät säntillisesti koulutuskorttia. Lääkäreiden seuranta on pystytysvaiheessa. Arvio Kaikki koulutukset raportoidaan vuoden lopussa amma ryhmi äin keskushallinnolle

34 Lääkärit seuraavat pääosin itse (esim. koulutuskortti, portfoliot, taitoni.fi) Kyllä Ei Ei vastauksia Lääkäriliiton suositus: Lääkärin tulee kirjata ja arvioida oma täydennyskoulutuksensa ja ammatillinen kehittymisensä. Suositeltavaa on käyttää tähän tarkoitukseen Pro Medicon kehittämää Taitoni.fi-työkalua.

35 29. Käytössä on sähköinen koulutuksen hallintajärjestelmä Kyllä Ei Ei vastauksia 7 8 2

36 31. Miten täydennyskoulutuksen tuloksia arvioidaan vastuualueellasi käytännön toimintojen kannalta? Erittäin paljon Paljon Vähän Erittäin vähän Ei vastausta Henkilön itsearviointina Kehityskeskustel uissa Toimintakäytäntö jen muutosta arvioimalla Muulla tavoin, miten?

37 32. Vastuualeesi käytäntöjä lääkäreiden ammatillisessa kehittymisessä Uudelle lääkärille järjestetään aina perehdytys Käytössä on sähköinen perehdytyskansio Käytössä on talon tapoja ja käytäntöjä selvittävä sähköinen kansio Lääkäri voi käyttää potilastyön ulkopuolella työaikaansa perehtyäkseen ammattikirjallisuuteen ja verkkoympäristöön Kyllä Ei Ei vastausta

38 32. Vastuualeesi käytäntöjä lääkäreiden ammatillisessa kehittymisessä Lääkärillä on mahdollisuus käyttää työaikaansa oman työn ja /tai työyksikkönsä kehittämiseen Lääkärillä on mahdollisuus käyttää työaikaa tutkimustyöhön tai sen alkuvaiheen selvitystyöhön Lääkärit voivat työaikana osallistua laadun parantamiseen tähtäävään toimintaan (esim. Laatumittauksiin, vertaisarviointiin, laatupiiriin, oman väestön terveystietojen seurantaan) Kyllä Ei Ei vastausta

39 32. Vastuualeesi käytäntöjä lääkäreiden ammatillisessa kehittymisessä Lääkärit osallistuvat moniammatilliseen laatutyöskentelyyn Terveyskeskuksessa käytetään laatutyön tuloksia koulutustarpeiden arvioinnissa Käytössä on strukturoitu säännöllinen työn vaihtoohjelma esim. toisen terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon yksikön kanssa (ns. Ketjulähettitoiminta) Kyllä Ei Ei vastausta

40 33. Mikäli vastuualueellesi on järjestetty uuden työntekijän perehdytys, kuvaile lyhyesti millainen se on Johtava lääkäri käy läpi sähköisen perehdytyskirjan ja jakaa muut talon materiaaliesitteet. Sitten tutustuminen ja koulutus seuraavissa paikoissa: rtg, labra, kuntoutus, hygieniahoitaja. Osastolle meneville lisäksi osasto. Perehdytyslomake, jossa vaiheet otsikoitu. Lopuksi esimies ja työntekijä allekirjoittavat. Ensimmäisenä työpäivänä järjestetään yleinen info toiminnasta, sitten kollega perehdyttää työhön. Lisäksi koulutus sähköisen potilaskertomuksen käytöstä. Tutor-tapaamisia kokeneen kollegan kanssa. Ensimmäisenä työpäivänä 2-4 tunnin perehdytys riippuen työssäoloajasta. Muutamana ensimmäisenä päivänä pidemmät vastaanottoajat. Kollegan konsultaatio mahdollisuus aina! Työn alkaessa käytännön asioiden selvittely, hoitokäytännöt, ATK-asiat, mahdollisuus jatkuvaan ja tilannesidottuun konsultaatioon Lääkäri perehdyttää puolen-yhden päivän ajan uutta työntekijää talon käytäntöihin. Lisäksi on perehdytyskansio. Meillä on perehdytyskansio ja määrätyt lääkärit, jotka hoitavat perehdytyksen. Ylilääkäri perehdyttää yleisiin asioihin ja talon tapoihin, ATK-vastaava perehdyttää potilastietojärjestelmään, perehdytysvastaava vielä kädestä pitäen perehdyttää ensimmäisenä työpäivänä. Yleensä ensimmäinen työpäivä pelkkää perehdytystä, toisena päivänä pidennetyin välein potilasaikoja. Seniorikonsultaatio järjestetty joka päivälle. Perehdytysmateriaali lähetetään usein jo etukäteen ja käydään vielä läpi ensimmäisenä päivänä. Lääkärikokouksissa (joka toinen viikko) varmistetaan vielä perehdytysasiaa.

41 33. Mikäli vastuualueellesi on järjestetty uuden työntekijän perehdytys, kuvaile lyhyesti millainen se on Kaupungin perehdytysohje. Henkilöstöoppaan mukainen perehdytysohjelma käydään läpi, perehdytystä on osissa ainakin 2 viikon ajan uudelle työntekijälle Ensin uudelle työntekijälle annetaan ns yleisperehdytys aiemmasta työkokemuksesta riippuen n.2-4h. Sen jälkeen hänet perehdytetään erikseen lääkärityön niille osaalueille (esim. Vuodeosasto, neuvolat, jne.), joita hän ei ole aiemmissa töissään tehnyt. Lisäksi matkan varrella perehdytystä annetaan aina tarvittaessa. Alkuperehdytykseen varattu ½-1 päivää, sisältää Effica perehdytyksen, perehdytysvastuu johtavalla lääkärillä. Lähipäivinä/viikkoina sovittu kertaus/täydennysperehdytysaikoja, perehdyttäjänä tutor- tai johtava lääkäri. Erillisiä perehdytysaikoja esim. Kuntoutuskäytäntöihin. Uusiin tehtäväalueisiin, esim. Neuvolavuodeosasto, työterveyshuolto järjestetään erikseen perehdytysvastuulääkärin toimesta. Viikottain on konsultaatiomeetingejä, joissa käsitellään paitsi lääketieteellisiä ongelmia potilastapauksina, myös yhteisiä toimintakäytäntöjä.

42 33. Mikäli vastuualueellesi on järjestetty uuden työntekijän perehdytys, kuvaile lyhyesti millainen se on säännönmukaiset palaverit+ mahdollisuus kutsua paikalle esim. potilaskonsultaatioon. Viestit, puhelu Lääkäreiden osalta ensimmäinen työpäivä kokonaisuudessaan on perehdytystä ja yleensä vielä kertaukseen ainakin puoli päivää. Sähköinen kansio lähetetään etukäteen tutustuttavaksi. Muilla amma ryhmillä perehdytyksen määrä vaihtelee, mutta on pääsääntöisesti runsaampi. Ensimmäinen työpäivä on pelkästään perehdytystä toimintaympäristöön ja talon käytöntöihin. Kaksi ensimmäistä työviikkoa on ns. kevenne yä toimintaa. Lokikirjaan perehtyjä kirjaa saadun perehdytyksen ja kaksi viikkoa työn alusta tarkistetaan tilanne (tämä osio tarkentui kesällä -14). Uudella työntekijällä on nimetty tutori/mentori, joka vastaa ensisijaisesti kaikkiin kysymyksiin.

43 34. Mikäli vastuualueellasi osallistutaan laatutyöhön, kuvaile lyhyesti, miten Aikaisemmin osallistuimme terveyskeskusten valtimotautien laatuverkostoon. Nyt vastaavat tiedot saadaan tietokannasta DiabetesMittari raportointityökalun avulla ja tuloksia käsitellään yhdessä alkoi vastaanottotoiminnan kehittämishanke, johon kaikki lääkärit ja hoitajat osallistuvat Kuntayhtymässä järjestelmällinen laatutyö on tällä hetkellä aluillaan SHQS:n sähköisen ympäristön tuella. Ensin laatua käydään läpi ky:n johtotasolla ja sitten viedään ky:n eri yksiköihin SHQS:n-laaduntunnustus terveyskeskukselle myönnetty v.2011, Conmedicin valtimotautimittauksiin osallistuttu 10v ajan (laatupalkinto 2013) Käydään ajoittain Klas Winelin laatukoulutuksissa Laatutyön verkostoon liittyminen on harkinnassa En sanoisi, että osallistumme varsinaiseen laatutyöhön, parhaansa tekee varmasti jokainen Ulkoinen ja sisäinen auditointi, prosessit, toimintaohjeet laaditaan moniammatillisesti Meillä laatujärjestelmää ylläpidetään

44 Mikäli vastuualueellasi osallistutaan laatutyöhön, kuvaile lyhyesti, miten Muutaman terveyskeskuksen laatuverkosto. Kansallisesta laatuverkostosta jäätiin pois, koska samat tutkailut voidaan tehdä itse. Organisaatiossa on ollut käytössä 17 vuotta SHQS-laatujärjestelmä. Kliinisen työn laadun seurantajärjestelmää ei ole käytössä. Käytössä on SHQS-laatuohjelma, periaatteessa kaikki osallistuvat yksikön/prosessin itsearviointiin moniammatillisesti. Käytännössä osa lääkäreistä priorisoi potilastyön.

45 35. Aluehallintovirasto (AVI) maksaa erityisvaltionosuutta (EVO) lääkärien jatkokoulutusta varten. Onko tälle EVOrahoitukselle varattu terveyskeskuksen budjetissa oma tili/kustannuspaikka? Kyllä Ei En tiedä

46 36. 9kk terveyskeskuspalvelu (kaikki alat) ja YEK-vaihe Jokaiselle jatkokoulutuksessa olevalle on nimetty ohjaaja Ohjaajalääkärille on varattu aikaa ohjaamiseen Ohjaustilanteessa arvioidaan jatkokoulutuksessa olevan oppimistavoitteita ja oppimista Jatkokoulutuksessa olevat saavat osallistua toimipaikkakoulutukseen Toimipaikkakoulutus on moniammatillista Jatkokoulutuksessa olevat saavat osallistua työajalla ulkopuoliseen koulutukseen Kyllä Ei

47 37. Yleislääketieteen erikoistuminen Jokaiselle koulutuksessa olevalle on nimetty ohjaaja Ohjaajalääkärille on varattu aikaa ohjaamiseen Ohjaamistilanteissa arvioidaan jatkokoulutuksessa olevan oppimistavoitteita ja oppimista Jatkokoulutuksessa olevat saavat osallistua toimipaikkakoulutukseen Toimipaikkakoulutus on moniammatillista Jakokoulutuksessa olevat saavat osallistua työajalla ulkopuoliseen koulutukseen Erikoislääkärikuulusteluun osallistuvalle on järjestetty kahden viikon tenttilukuvapaa Kyllä Ei

48 38. Vapaita kommentteja kyselystä tai mitä muuta haluat sanoa Valitan, jos vastaukset epäselviä. Kyselyitä ja postia tulee valtavasti. Parempi olisi keskustelu ja haastattelu paikan päällä aina jos mahdollista Kaikki koulutus yhteensä päiviksi muutettuna on 7.9 päivää/lääkäri Jatkua kiire lisääntyvien työtehtävien kanssa kroonisessa niukassa lääkäripulassa haittaa koulutusta ja kehittämistyötä. Toisaalta työn moniammatillisella kehittämisellä pyritään kiirettä helpottamaan. Yllä olevista kysymyksistä (1. ohjaajalääkärille varattu aikaa ohjaamiseen ja 2. ohjaustilanteessa arvioidaan jatkokoulutuksessa olevan oppimistavoitteita ja oppimista). Toteutuvat eri tapauksissa eri tavoin. Käytännön resurssipaineissa ohjausaikaa ei voida pitkiä aikoja varata. pahoittelen, että vastaus on myöhässä

49 38. Vapaita kommentteja kyselystä tai mitä muuta haluat sanoa Lääkäreiden jatkokouluttautuminen vaihtelee paljon, eikä ole kovin suunnitelmallista. Muun henkilökunnan koulutus menee enemmän koulutustyöryhmän luoman suunnitelman mukaan. Koulutusvarojen vähäisyys pakottaa melko paljon turvautumaan lääketeollisuuden apuun koulutusasioissa. Verkkokoulutuksen vähäinen suosio on ongelma. Käytössä väestövastuu ves. joka mahdollistaa lääkärin itsenäisen työn suunnittelun ja aikavaraukset erilaisiin tehtäviin. Lääkärien omasta koulutusseurannasta lisäys, ä se vaihtelee lääkärei äin. Oppimisen tapoja on monia, osa hyödyntää äärimmäisen aktiivisesti mm. Verkkomateriaalia. Kollegoiden vertaistoiminta on myös merkittävä oppimisväylä.

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä 2016 Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous 26.8.2016 Miksi arviointia? SLL suositus erikoislääkärikoulutuksen arvioinnista 20.4.2011

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Palautetta verkkokokousjärjestelmästä_kainuu

Palautetta verkkokokousjärjestelmästä_kainuu Palautetta verkkokokousjärjestelmästä_kainuu 1. Ammatti 0 1 2 3 4 Lääkäri Esimies Sairaan- / terveydenhoitaja Lähihoitaja / avustaja Muu, mikä? 2. Roolini suhteessa RAMPE-hankkeeseen 0 1 2 Ohjaus- / johtoryhmän

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OYS/Yleislääketieteen yksikkö Ulla Isopahkala / Jouni Lohi

OYS/Yleislääketieteen yksikkö Ulla Isopahkala / Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Ulla Isopahkala / Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain

Lisätiedot

Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen

Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen Hyvinvointia työstä Miten minä työntekijänä voisin vaikuttaa omassa työssäni siihen, että olemassa olevia työttömille suunnattuja eri palveluja ja niiden nykyisiä vahvuuksia hyödynnetään jatkossa mahdollisimman

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN Sari Koskinen ja Reima Palonen

PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN Sari Koskinen ja Reima Palonen PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN 29.9.2016 Sari Koskinen ja Reima Palonen 12.10.2016 1 Eri näkökulmia Sidosryhmistä Esityksen sisältö Deliberatiivisesta demokratiasta PALKOn prosessista otakantaa.fi -palvelu

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Laitilan väestöjakauma vuonna 2015 ikäluokittain oli seuraava:

Laitilan väestöjakauma vuonna 2015 ikäluokittain oli seuraava: 1 LIITE 1 Hankinnan kohteen kuvaus HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUIDEN HANKINTA 1. Taustaa Laitilan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa perusterveydenhuollon palveluita oman kaupungin asukkaille. Laitilan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot