Paikka: Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, osoite: Meritullinkatu 10, kokoushuone Kalevala

Transkriptio

1 RAKETTI-KOKOA koordinaatioryhmän 17. kokous Pöytäkirja Aika: klo Paikka: Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, osoite: Meritullinkatu 10, kokoushuone Kalevala Työryhmän postituslista EtäosallistujienACP-huone: Osallistujat ylitarkastaja Ilmari Hyvönen, OKM, puheenjohtaja tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakangas, TAY (OPI-ohjausryhmä pj.) projektikoordinaattori (kokonaisarkkitehtuurityö) Tapani Kella, JY (Arkkitehdit-SIG) rehtori Turo Kilpeläinen, KAMK (ARENE) kehittämispäällikkö Jussi Koskivaara, HY (Arkkitehdit-SIG) tietohallintojohtaja Ari Kuusio, HAMK (AAPA) johtaja Klaus Lindberg, CSC vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto (TUTKI) kehittämispäällikkö Erja Nokkanen, OPH IT-pääsihteeri Teemu Seesto, FUCIO (poistui kohdan 8 käsittelyn aikana) tietohallintopäällikkö Jaakko Riihimaa, SeAMK laatupäällikkö Sirpa Suntioinen, UEF (etänä) koordinaattori Pekka Linna, CSC, sihteeri (KOKOA) Vieraina: koordinaattori Teemu Kemppainen, CSC (Korkeakoulujen tietomalli) projektikoordinaattori Kirsi Pispa, CSC (Virta) projektikoordinaattori Paula Merikko (Raketti-OPI) koordinaattori Hanna-Mari Puuska (Raketti-TUTKI) (etänä) ex-koordinaattori Jussi Auvinen, CSC kehityspäällikkö Tuija Raaska it-pääsihteeri Esko Ala-Peijari

2 1. Kokouksenavaus(IlmariHyvönen) Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Läsnäolijoiden toteaminen o Todettiin seuraavaa läsnä olevat ja estyneet esityslistan mukaisesti esityslistan lisäksi esteen oli saanut Ilkka Niemelä esityslistalla mainittujen lisäksi kokoukseen osallistuvat Tuija Raaska, Esko Ala-Peijari henkilövaihto: Ahti Planman on jäänyt eläkkeelle, Teemu Seesto on aloittanut it-pääsihteerinä Esityslistan hyväksyminen o Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi seuraavilla muutoksilla Lisättiin kohtaan 8 uusi alakohta: KA-SIG verkoston kuulumiset Lisättiin kohtaan 9 uusi alakohta: Kokousajankohta joulukuulle mahdollista tietomallin päivitystä varten Edellinen pöytäkirja o o Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 2. LyhyetkatsauksetKA-koordinaatiotyönajankohtaisiinasioihin(PekkaLinna) Menneet tilaisuudet OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous sen%20taltioinnit%20ja%20esitykset.aspx RAKETTI-Tietohallinto-ohjausryhmän kokous Tietovarastofoorumi V, Jyväskylä Raketti-ohjausryhmän kokous Opetusalan johtamisen foorumi KA-SIG Enterprise Architecture Conference Europe 2013, Lontoo OpIT-ohjausryhmä EUNIS, Latvia European Conference on egoverment, Italia EASS eli kokonaisarkkitehtuurin pohjoismainen kesäkoulu BISE-koulutuksen väliseminaari Tietovarasto-foorumi (peruttu) Muuta merkittävää tapahtunutta Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) yhteydessä toimiva pysyvä kokonaisarkkitehtuurijaosto (JHKA-jaosto) on aloittanut työnsä Jaostolla on ollut kaksi kokousta ( ja )

3 Jaosto on laatinut toimintasuunnitelmaluonnoksen Jaoston dokumentit löytyvät JulkICT:n wikistä: Tulevat tilaisuudet OpIT-ohjausryhmä JHKA-jaosto (ks. yllä) Tietovarasto-seminaari Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri seminaari (oma kohta esityslistalla) Open Group Conference Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri SIGin järjestämän koulutuksen I jakso (Helsinki) Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri SIGin järjestämän koulutuksen II jakso (Hämeenlinna) Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri SIGin järjestämän koulutuksen I jakso KA-työn tukisivusto: l Koordinaatioryhmä merkitsi lyhyet katsaukset tiedoksi. 3. LaatutyöjakokonaisarkkitehtuuriseminaariKuopiossa KOKOA-koordinaattorit ovat käynnistäneet laatutyön ja kokonaisarkkitehtuurin suhdetta käsittelevän seminaarin valmistelun koordinaatioryhmän ohjeiden mukaisesti. Seminaarin valmisteluun ovat osallistuneet Sirpa Suntioinen (UEF) ja Pirjo Halonen (JY), valmistelutyöhön ovat liittymässä Riitta Paasivuori (Savonia) ja tarvittaessa myös Lasse Neuvonen (Karelia). Valmistelijoilla on ollut käynnistyskokous, jossa on sovittu seminaarin päälinjoista. Sirpa Suntioinen esitteli seminaarin verkossa olevan ohjelmaluonnoksen pohjalta ( KOKOA-koordinaatioryhmä keskusteli tulossa olevasta seminaarista ja evästi valmisteluryhmää seuraavasti: aamupäivän alustuksissa teemat ja näkökulmat näyttävät hyviltä iltapäivän työryhmien aiheita kannattaa vielä kehittää edelleen koordinaatioryhmä keskusteli työryhmistä ja nosti esille seuraavat huomiot: o mikä on KA-työn tila, pitääkö sitä arvioida osana muita auditointeja vai pitääkö sitä arvioida omana kohteenaan; mittaaminen kiinnostaa o tapauskuvaukset KA-työn ja laatutyön yhdistämisestä lähtökohdaksi; toisten korkeakoulujen kokemukset kiinnostavat o työryhmien purun suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota; purun puuttuminen vie motivaation, mutta purkaminen voi viedä paljon aikaa prosessikuvauksia on tehty tietojärjestelmiä varten ja laatutyötä varten, ja nämä ovat jo aikaisemminkin eläneet omaa elämäänsä, eli tämä teema lienee osallistujille tuttu ei ole hyvä rakentaa laista tulevia velvoitteita seminaarin kokonaisarkkitehtuurikeskustelujen punaiseksi langaksi; järkevämpää on korostaa kokonaisarkkitehtuurityön antamaa strategista etua organisaatiolle mikäli seminaari herättää huomattavasti mielenkiintoa, voidaan harkita myös toisen vastaavan tapahtuman järjestämistä

4 Koordinaatioryhmä keskusteli seminaarin ohjelmaluonnoksesta, evästi valmisteluryhmän jäsentä ja koordinaattoria ja merkitsi ohjelmaluonnoksen tiedoksi. 4. Kokonaisarkkitehtuurinperiaatteitakäsitteleväselvitystyö(Kella) Tapani Kella tukee syksyn 2013 aikana korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurityötä järjestämällä pienimuotoisen työpajan arkkitehtuuriperiaatteista kussakin korkeakoulussa. Osa työpajoista järjestetään useamman korkeakoulun yhteisenä tapahtumana. Työ on käynnistysvaiheessa. Koordinaattori Linna esitteli työn tilannetta tarkemmin: - Korkeakouluvierailuja suunnitellaan: o Tapaaminen avainhenkilöiden kanssa o Useamman saman alueen korkeakoulun edustajille yhteinen tapaaminen, mikäli tämä näyttää järkevältä - Työ on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, eikä liene realistista olettaa, että lopullisia tuloksia voitaisiin esitellä kokouksessa Koordinaatioryhmä keskusteli työn tilanteesta ja merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi. 5. RAKETTI-hankkeenjälkeinenaika(Hyvönen) Puheenjohtaja on työstänyt linjapaperia RAKETTI-hankkeen jälkeisestä ajasta. Puheenjohtaja esitteli asian tarkemmin kokouksessa. Puheenjohtaja totesi esittelyssään mm. seuraavaa: - Raketti-hanke päättyy ja siirrytään uuteen toimintamalliin. Samalla yhtenäistetään tapa, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa CSC:n tuottamia palveluita. Näitä palveluita ovat Funet-, tietohallinto-, tieteellisen laskennan ja datapalvelut. - Tätä muutosta varten on tuotettu muistio. Tätä muistiota on työstetty Raketti-ohjausryhmälle, ja keskusteltu mm. Raketti-tulosseminaarissa. - Muistion lähtökohtia ovat mm. seuraavat näkemykset ja kysymykset: o Arkkitehtuurityötä tehdään monella tasolla; osa on vielä viitteellisellä tasolla, osassa on jo tarkkoja määrityksiä tai konkreettisia palveluja. o Konkreettisten palvelujen tuottaminen vaatii toimeksiantoja ja resursseja. o Kuinka ohjata: 4 eri palvelualuetta, 4 eri ohjausrakennetta, ei mitään yhdistävää tämän yläpuolella? Vai jokin ryhmä tai vuosittainen kokous? o Yhdistävänä tekijänä näissä eri palveluissa on KTPO-ostosopimus, joskin tosin tämän jälkeenkin jää linjattavaa ja tarkennettavaa. - Tämänhetkinen ajatus ohjausrakenteesta on, että o Toukokuussa kk-johdon ICT-kokous seuranta strategiatasolla suunnittelu strategiatasolla o Strategisen tason alla on tiettyyn palvelualueeseen liittyviä ohjausryhmiä Funet-blokin ja tietohallintoblokin tarkempi ohjaaminen ja seuranta Huomioita:

5 o Nimen tulisi ehkä olla ICT-palvelu -ryhmä o Toimisi myös arkkitehtuuripuolen päätöksentekijänä o Tietomallijaos on poistettu uusimmasta versiosta, koska tietomallin käsitteleminen ei tarvitse erillistä pysyvää orgaania Tieteellisen laskennan ryhmä Tietoinfraryhmä Tietovarannon ja tiedonkeruiden seurantaryhmä Huomioita: o Tämä erotetaan siis tietohallintoryhmästä o Tämä on tosin hyvin spesifi tehtävä ja siksi vähän väärässä paikassa - Esiteltyyn muistioon liittyviä varauksia eli asioita, joista ei ole vielä olemassa alustavaa linjausta o Kuvasta puuttuvat opintohallinnon ja tutkimushallinnon verkostot ja niiden rooli. Nämä verkostot käsittelevät kysymystä omasta roolistaan tällä hetkellä itse. o On esitetty tarve sille, että malli olisi vastuusuhteiltaan selkeä eli yksiselitteisen hierarkkinen. Kentässä on kuitenkin paljon erityisosaamista edellyttäviä toiminta-alueita, ja niinpä jokainen hierarkia kohdannee kritiikkiä ja päätöksentekoryhmille tulee heterogeenistymispaineita. Koordinaatioryhmä keskusteli puheenjohtajan esittämästä ohjausmallista, ja keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: - On myös tarvetta käsitellä kysymyksiä radikaalimmin, kuin mihin tämä malli antaa mahdollisuuden: mitä palveluita CSC:n tulisi tuottaa Tämän tason kysymyksiä ei pysty käsittelemään kerran vuodessa kokoontuva ryhmä. o Luonnoksessa ei ole määritelty, kuinka ICT-kokous valmistellaan. o Tietohallintoasioiden osalta tämä voisi olla tietohallintoryhmä, muiden osalta täytyy miettiä käytäntöä o Tulisiko pohtia strategisen valmistelurakenteen tarpeellisuutta - ICT-palvelujen tuotannossa on käynnissä iso muutos. Tällä hetkellä pohditaan sitä, tehdäänkö palveluja itse vai yhdessä vai ostetaanko niitä. Onko CSC:llä tässä jokin rooli ja tulisiko sen näkyä jotenkin tässä mallissa? Tällä hetkellä CSC:llä on noin prosentin rooli. Millä tavalla tätä voi muuttaa sillä tavalla, että tämä näyttää relevantimmalta tietohallintojohtajan näkökulmasta? o Mikä on se reitti, millä asioita voi tuoda tähän (käsiteltäväksi, CSC:n uudeksi palveluksi) o Tiha-ohjausryhmä voisi hyvinkin toimia valmistelevana elimenä, joka tuo asioita tuohon vuosikokoukseen. o Eikö silloin tieteellisen laskennan ryhmä olisi ennemmin tutkiin ja opiin rinnastuva? Nyt tuolla tasolla vain volyymin vuoksi. - Onko kuvauksen fokus oikea? o CSC tuottaa palveluja myös OPH:lle ja Kansalliskirjastolle; ja toisaalta o Isossa kehyksessä olisi syytä tarkastella myös muita toimijoita, jotka tuottavat palveluita korkeakoulun ydinprosesseille, esimerkiksi kirjastoja o Kumpaakaan ei tarvitse huomioida tässä kuvauksessa, koska laaditussa mallissa näkyvät ne palvelut, jotka OKM ostaa korkeakouluille. o Toiminnan ohjaaminen CSC:n sisällä, eli kenelle CSC viritetään tuottamaan palveluita, on omistajaohjauksen asia. On toki myös osittain omistajaohjauksen asia, tarjotaanko korkeakouluille yhteisiä tietohallinto- ja ICT-palveluita. Vuosisopimuksessa ostetaan CSC:ltä kyky tuottaa korkeakouluille omakustannuspalveluita. Tämä on tästä syystä vuosisopimuksen piirissä. - Mallissa lähdetään siitä, että on CSC:n neljää palvelualuetta ohjaa kolme ohjausrakennetta o Funet- ja tietohallinto on yhdistetty, muilla on omansa. o On kuitenkin selvää, että esimerkiksi tietoinfraan kohdistuvissa intresseissä on yhteneväisyyttä tieteellisen laskennan palveluihin kohdistuvien intressien kanssa, tämä tuo haasteita näille ohjausrakenteille Myös ostajan puolella on haastetta, tietohallintojohtajat päättävät vain noin 50% tietohallintokuluista Bencheit-benchmarking-selvityksen mukaan

6 o Eri palvelualueilla on omat ohjausrakenteensa, joissa edustettuina ovat palvelun asiakkaat Tieteellisen laskennan palveluita ohjaa tieteellisen laskennan foorumi, joka koostuu alan tutkijoista Tiedonkeruu; tieha ohjaa ihan hyvin Virta-projektia mutta jatkossa Osassa palveluita on organisaatioasiakkaat, osassa on loppukäyttäjäasiakkaat. Tieteen tietoainestot ja tietoinfrastruktuurin voisi yhdistää tieteellisen laskennan kanssa Tieteen tietoaineistojen kehittämisessä on lähdetty liikkeelle siitä, että palveluita tarjotaan korkeakoulujen tietohallinnon kautta. Tieteellisen laskennan palveluiden tarjoamisessa on lähdetty liikkeelle siitä, että palvelut tarjotaan suoraan loppukäyttäjille. Loppukäyttäjäryhmät ja hankintaryhmät voisi erottaa. - Luonnos kuvaa hyvin päätöksentekomallia, jolla OKM ostaa palveluita CSC:ltä. Fucio-AAPA yhteistyön laatikostot ja OKM-CSC laatikostot eivät kohtaa kovin hyvin. o Osa CSC:n palveluista on asiakasryhmiltään ja ohjaukseltaan sellaisia, että ne eivät ole tietohallintojohtajille näkyviä palveluita, mikä osaltaan selittää kohtaamishaasteita. On myös CSC:n palvelualueiden synnyttämiä kohtaamishaasteita: konesalipalvelut ovat CSC:ssä tieteellisen laskennan palveluiden osa, mikä synnyttää haasteita, kun asiakkaat (tietohallintojohtajat) tulevat perinteisen asiakasryhmän (tutkimusryhmät) ulkopuolelta o Toisaalta malli kuvaa ICT-palvelujen tuotannon ohjaamista, ei kehitystyötä Tulisiko tässä mallissa olla jollain lailla mukana SIG-ryhmät, jotka edustavat käynnissä olevaa tai käynnistymässä olevaa kehitystyötä? - SIG-ryhmien ja ylipäätään korkeakoulukentän omien yhteistyömuotojen rooli OKM:n virallisessa mallissa on haastava o Toisaalta näiden ryhmien kirjaamisessa malliin on nähtävissä hyviä puolia korkeakoulujen kannalta Virallinen asema tuo näille ryhmille äänen kansallisessa korkeakoulujen tietohallintoa ja ICT-palvelujen tuotantoa koskevassa päätöksenteossa Virallisen ryhmien aseman määrittäminen ohjaa selkiyttämään ryhmien toimintaa (toimeksiantoja tai tavoitteita, tiedon käsittelysääntöjä jne.) o Toisaalta ryhmien sitominen virallisen rakenteen osaksi vähentää toiminnan autonomiaa Voidaan kysyä asettaako ministeriö ryhmät, mikäli niiden toimintavaltuudet liittyvät niiden asemaan ministeriön mallissa - Korkeakoulujen selkeä tahto ohjaa CSC:tä. o AAPA ja Fucio voivat tuoda näkemyksensä julki olemassa olevista palveluista, mutta kun tarkoituksena on siirtää resursseja palvelualueelta toiselle, rehtorit ovat parempi ryhmä, koska kyseessä on nollasummapeli. o Joka tapauksessa korkeakouluilla tulisi olla merkittävä rooli joko asiakasryhmänä tai päätöksentekoryhmänä Koordinaatioryhmä keskusteli hankkeen jälkeisestä ajasta puheenjohtajan alustuksen pohjalta, evästi puheenjohtajaa ja merkitsi keskustelun tiedoksi. 6. Korkeakoulujentietomallinhallintamalli Kokouksessaan toukokuussa 2013 KOKOA-koordinaatioryhmä päätti muuttaa esiteltyä luonnosta hallintamalliksi tietyiltä osin. Merkittiin tehdyt muutokset ja hyväksytty hallintamalli tiedoksi.

7 7. RAKETTIosahankkeidenajankohtaisetasiat TUTKI (Hanna-Mari Puuska) o o Viimeksi eli : Tietomallityöryhmä työstää tietomallia, selvityksen alla CERIF XDW määritteiden kohtaavuus ja poikkeavuudet. Pohdintaa tutkimustietojärjestelmien hankinnasta. o Nyt: Tutki-OR:lle tehty selvitys tutkimuksen tietomallin kehitystarpeista: tietomallity%c3%b6ryhm%c3%a4+ii+v%c3%a4liraportti pdf?version=1&modificationDate= CSC:n tarjoaminen palveluiden ohjaamisesta: TUTKI-työn puitteissa on keskusteltu myös tarpeesta käydä strategisen tason keskustelua CSC:n palveluiden ohjaamisesta mikä tämä voisi olla (Hyvönen: sama aihe siis kuin täällä) OPI (Sami Hautakangas) o VIRTA (Kirsi Pispa) o o Viimeksi eli : Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan syksystä 2014 lähtien yhteishaussa. Uudistuksen aikataulun mukaisesti korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto otetaan korkeakouluissa käyttöön viimeistään vuoden 2014 syksyllä. Korkeakoulukohtaisten tietointegraatioiden takaraja korkeakouluille on Lukurajapintojen kanssa edistytty. Suorituskykytestit ajettu läpi onnistuneesti toukokuun puolivälissä o Nyt: Puolet korkeakouluista on testausvaiheessa Syys-lokakuulle jäävät mm. Winha- ja Oodi-ekosysteemit. Tarkempi tilanne: - hin+liittyvien+toteutusten+tilanne Testiympäristö ohjelmistokomponenttien kehittäjille (virtawstesti.csc.fi) on avattu elokuun lopussa käytettävissä sama lukurajapinta kuin tuotantoympäristöön tulee Korkeakoulujen oma lukurajapinta valmistuu 2013 aikana Tietovarannon suunnitteilla olevissa jatkokehitysaihioissa ensisijaisena mm. lakisääteiset tarpeet viranomaistiedonkeruisiin liittyen opiskelijoiden liikkuvuutta tukevat ratkaisut Vipunen-Virta-integraatio. Korkeakoulujen tietomalli (Hanna-Mari Puuska) o Kemppainen on Brysselissä EuroCRIS-konferenssissa ja kertoi, että EuroCRISkokouksessa käytävän keskustelun perusteella Suomessa tehtävä tutkimuksen tietomallien kehitystyö on asian ytimessä. o OPI / synergiaryhmä / iskuryhmä o TUTKI / tietomalliryhmä Irti kustannuspaikkasidonnaisuudesta; toiminta haluttaisiin seurata myös suhteessa sellaisiin organisaatioyksiköihin, jotka eivät ole suoranaisia kustannuspaikkapohjaisia yksiköitä, vrt. esimerkiksi tutkijakoulut o Vahva toivomus erillisestä KOKOA-koordinaatioryhmän kokouksesta joulukuulle

8 o Erotetaan selkeästi käsitetaso ja kooditaso Käsitetaso mallinnetaan joustavaksi ja kattavaksi Kooditasolla otetaan kantaa paikallisiin ilmentymiin ja yksityiskohtiin o Eräs haaste on, että toimijoilla on erilaiset valmiudet tietomallityöhön; koulutusta tarjotaan, tämä on koettu hyödylliseksi. o KOKOA-koordinaatioryhmän keskustelu Jos on tarpeita luokituksille, luokituksia voidaan tehdä. Mikäli ei ole olemassa intressiviranomaista, ovat korkeakoulut yhdessä näiden määritysten omistajia. Raketti ja sen osahankkeet ovat asettaneet ja omistavat nämä tietomallien erityistyöryhmät. Täytyy erikseen ratkaista, kuinka tämä hoidetaan jatkossa. 8. Toimialansekäkansallistenkaikilleyhteistenhankkeidenkatsaukset,jos ajankohtaistakerrottavaa AAPA (Ari Kuusio) o verkoston strategiatyö on edennyt ja konkretisoitunut o yhteisiin toimintoihin tarvittaisiin juridinen toimija. Ratkaisua haettaneen alustavien keskustelujen perusteella esim. osuuskunnan perustamisesta o isoja käynnissä olevia asioita ovat korkeakoulujen yhteistyön merkittävä tiivistäminen esim. konesali- ja hankintakysymyksissä (KATe2-hanke) FUCIO (Teemu Seesto) o Strategiaprosessi käynnistymässä, lukuvuosi Kartturi (Ari Kuusio) o Uusi painos Kartturi-mallia esittelevästä teoksesta julkaistu mallia itseään ei ole muutettu teoksesta on joitain typoja korjattu, pari kuvaa vaihdettu ja hieman ulkoasua etenkin alkuosassa selkeytetty teokseen on lisätty käyttöönottoa käsittelevä luku 1000 kappaletta korkeakouluille, 500 kappaletta sidosryhmille o Kartturi-mallin ja JHS 179:n suhde tarkoitus tukea julkishallinnon KA-työtä antamalla Kartturin panos JHS-työhön Kartturi ja JHS 179 pidetään erillisinä mutta siten, että ne eivät ole miltään osin ristiriidassa o Koordinaatioryhmän huomio: On syytä määritellä lisenssimalli, joka kertoo millä ehdoilla Kartturi-mallia voidaan käyttää ja muuttaa Tämä voisi olla sama, jota Tutkimuksen tietoaineistot (TTA) käyttää: Creative Commons Suomi CC-BY-NC-SA 3.0 FI eli Creative Commons Nimeä- Epäkaupallinen-JaaSamoin 3.0 Suomi Saa vapaasti jakaa ja kehittää edelleen MUTTA pitää mainita mistä alkuperäinen tuotos on syntyjään, ei saa käyttää tuotosta vapaasti kaupallisiin tarkoituksiin ja jatkokehitelmät tulee jakaa samoilla ehdoilla OPH (Erja Nokkanen) (Teemu Seesto poistui kokouksesta kesken kohdan käsittelyn) o Oppija Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Ammatillinen toinen aste Yleissivistävä Kuinka paketoidaan palvelut tai palvelukokonaisuudet Koodi jne. ja mistä nämä saisi jatkossa Mallia työstetään tällä hetkellä - Koodistopalvelu

9 - Käyttöoikeushallintapalvelu - Näihin on tällä hetkellä suurin kiinnostus KA-SIG verkoston kuulumiset o KA-koulutus (Aalto) (HAMK) (HY) 9. Seuraavatkokouksetjahenkilöresurssit Kokous merkitsi tiedoksi seuraavat tapahtumat ja kokoukset Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri seminaari KOKOA-koordinaatioryhmän kokous Lisäksi kokous päätti seuraavaa: Marraskuun kokousajankohta pidetään varalla Lisäksi valitaan kokousajankohta joulukuulle mahdollista tietomallin päivitystä varten Ennen seuraavaa kokousta laaditaan myös ehdotus kevään 2014 kokouksiksi Aikatauluehdotukset laaditaan ryhmän jäsenten aikataulujen perusteella välttäen päällekkäisyyksiä merkittävien sidosryhmätapahtumien kanssa 10. Kokouksenpäätös(IlmariHyvönen) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo