Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto. korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi

Transkriptio

1 Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi

2 Opetusministeriö on käynnistänyt kesäkuussa korkeakoulujen yhteisen, tietohallinnon kehittämiseen tähtäävän RAKETTI-hankkeen. Hanke koostuu kolmesta osahankkeesta, joiden aihealueet ovat korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri (KOKOA), opintohallinnon perustietojärjestelmä (KOTI) sekä käsitemalli ja tietovarasto (XDW) Tieteen tietotekniikan keskus CSC on mukana hankkeessa osahankkeiden koordinoijana ja osin toteuttajana.

3 RAKETTI-hankkeen tavoitteena on korkeakouluja koskevan tiedon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen laadun, yhteentoimivuuden ja käytettävyyden edistäminen kansallisella tasolla. Yhdistämällä jo tehtyjä selvityksiä, tuotannossa olevia palveluja sekä suunnitteilla tai käynnissä olevia kehittämishankkeita luodaan tavoite ja ratkaisu korkeakoulujen yhteisiä tarpeita vastaaville kustannustehokkaille järjestelmille. Samalla luodaan yhtenäinen tapa tuottaa tarvittava tietopohja ja työkalut korkeakoulun tiedolla johtamista ja viranomaisraportointia varten.

4 OHJAUSRYHMÄ: Hannu Sirén, johtaja, opetusministeriö, puheenjohtaja Marja Kylämä, opetusministeriö Ari Ilkka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Matti Jakobsson, Vaasan yliopisto Harriet Kurtén, Åbo Akademi Klaus Lindberg, CSC Mikko Markkola, Tampereen yliopisto Jouko Paaso, Vaasan ammattikorkeakoulu Tuulikki Paturi, HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulu Mirja Pöhö, Hämeen ammattikorkeakoulu Ilkka Siissalo, Helsingin yliopisto Pekka Linna, CSC, ohjausryhmän sihteeri Tuija Raaska, CSC, ohjausryhmän sihteeri

5 Ohjausryhmän tehtävät Määrittää ja hyväksyä hankkeen tavoitteet ja aikataulu Määrittää periaatteet, joilla korkeakoulut osallistuvat eri osahankkeisiin ja niiden toteutukseen sekä niihin liittyviin kustannusvastuisiin Hyväksyä osahankkeiden aikataulut ja toteutussuunnitelmat Päättää hankkeessa tarvittavista alaryhmistä ja nimetä niiden jäsenet Ohjata ja seurata hankkeen ja sen osahankkeiden toteutusta ja budjettia

6 Tiedotuksen haasteet Mistä kokonaisuudesta viestitään Mikä osien ja kokonaisuuden aikataulu ja realismi Hyödyt korkeakouluille Mitä kustannuksia osallistujille Roolit ja vaikuttamisen mahdollisuudet

7 Valmistelussa olevia hankkeeseen liittyviä tapahtumia Opintohallinnon tulevaisuuden tarpeet ja haasteet seminaari Tietovarastointiseminaari valmisteilla Kokonaisarkkitehtuurihankkeen kick-off Esityksiä monissa muissa tilaisuuksissa Lisätietoja hankkeesta: Marja Kylämä, opetusministeriö Tuija Raaska ja Pekka Linna, hankkeen sihteeristö, CSC

8 Lähtökohdat CSC:n toiminnalle Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena -hankkeessa Otettu vastaan OPM:ltä Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena muistiossa esitetty tehtävä koordinoida ja tukea korkeakoulujen joidenkin toiminnan alueiden yhteistyötä Asia esitelty korkeakouluille tulos-ja tavoiteneuvotteluissa Opetusministeriö myöntänyt CSC:lle rahoitusta tehtävän aloittamiseksi Käynnistetään ja tuetaan yhteistyöhankkeita korkeakoulujen ehdoilla Ohjausryhmä päättää toiminnan suunnasta Korkeakoulujen päättäjien, hallinnon, erityisesti opintohallinnon, ja IT:n verkostot keskeisessä asemassa yksittäisiä hankkeita valmisteltaessa CSC koordinoi, fasilitio sekä toimii operatiivisella tasolla Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaikkea jo tehtyä Paljon valmista ja useita tärkeitä hankkeita menossa. Vältetään asioiden uudelleenkeksimistä CSC kehittää palveluja, joita asiakkaat haluavat käyttää CSC toimii myös sparraajana, joka haastaa korkeakouluja ja opetusministeriötä käymään avointa keskustelua yhteistyön muodoista ja se tavoitteista

9 KOKOA (Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalli) Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli -osahanke tukee koko korkeakoululaitoksen yhteisten palvelujen toteuttamista. Mallin avulla korkeakoulun tavoitteet ja tietohallinto yhdistetään kokonaiskuvaan, jolloin uudet palvelut voidaan suunnitella sekä strategisten vaatimusten mukaisesti, kustannustehokkaasti ja päällekkäisyyksiä välttäen. Hanke tukee myös korkeakoulujen oman kokonaisarkkitehtuurimallin kehittämistyötä. Työ hyödyntää valtion IT- toiminnan johtamisyksikön (ValtIT) kokonaisarkkitehtuurihankkeen tuloksia.

10 Kokonaisarkkitehtuuri on hyväksi nähty tapa jäsentää toimijoiden rooleja ja tehtäviä Tietovarannot

11 XDW (Tietovarastohanke ) Käsitemäärittely, yhteinen käsitemalli ja tietovarasto -osahankkeessa toteutetaan tietovarastoratkaisu yliopistojen yhteisen tietovaraston käsitemäärittelyprojektissa syntyneen käsitemallin pohjalta. Mallia testataan testikorkeakoulujen kanssa ja se laajennetaan kattamaan ammattikorkeakoulujen käsitteet. Tavoitteena on termistöltään mahdollisimman harmonisoitu raporttientuottamisjärjestelmä, josta saadut viranomaisraportit ovat luotettavia ja vertailukelpoisia ja tuottavat trenditietoa koko korkeakoululaitoksen kehityksestä niin kunkin korkeakoulun kuin ohjauksen tarpeisiin.

12 XWD Tietovarastohanke (jatk) Opetusministeriö rahoittaa vuoden 2009 loppuun XDWtietovarastohanketta, joka pohjautuu LTY:n projektoimaan YDW-hankkeessa tehtyyn työhön. Uuden hankkeen päämääränä on automatisoida korkeakoulujen viranomaisraportointi ja tuottaa korkeakoulujen tietovarasto palvelulle liiketoimintamalli. YDW-hankkeessa valmistuneet hallinnonalojen yhteiset käsitteet ovat vapaasti kaikkien käytössä. Testataan XDW-hankkeessa oikealla datalla vuosien aikana Käsitteiden ylläpito ja huolto on palvelu, joka on osana toimintamallin kustannuksia

13 Kuva Teemu Kemppainen ja Heikki Haavisto Käsitemallin ylläpito ja huolto

14 XDW tietovaraston yleiskuva (osa-aluekohtainen esim. taloushallinto) Tämä osa tietovarastosta olisi kaikille samanlainen Yliopisto 1 AdeEko oma palvelin Yliopisto 2 AdeEko käyttöpalvelussa YDW malliin perustuva osuus, joka on kaikille sama (summataso pääsääntöisesti) Lähtöjärjestelmät ETLväline Stagin area EDW (Enterprise Data Warehouse, normalisoitu tietovarastokanta) Tapahtumataso Tiedon hyödyntäminen näkymät, data martit Vakiona kaikille: -OPM -Tilastokeskus, -NETRA Raportointi analyysivälineet Yliopisto 3 Raindance oma palvelin Yliopisto 4 Raindance käyttöpalvelussa Yhtenäiset ja samanlaiset latausperiaatteet kaikilla esim: -lataus tapahtumatasolla -päivittäin -uudet ja muuttuneet tiedot -samanlainen latausvirheiden käsittely -riippuu lähtöjärjestelmien kyvystä tuottaa tiedot halutulla tavalla YDW mallin mukainen kanta summataan jokaiselle asiakkaalle tapahtumatasolta. Tapahtumataso eroaa jokaisen yliopiston kohdalla ainakin hiukan. Tapahtumatason hyödyntäminen riippuu yliopiston tarpeesta esim. operatiivisen raportoinnin hoitamiseen tietovaraston kautta Kuva Heikki Haavisto ja Teemu Kemppainen Tiedon hyödyntäminen rajapinnan kauttaei suoraan EDW-kannasta. Raportiti laskettu mahdollisimman pitkälle valmiiksi. Liiketoimintalogiikkaa ei (miellään) kyselyvälineisiin niillä hoidetaan lähinnä tiedon esitys

15 KOTI (Korkeakoulujen opintohallinnon tietojärjestelmä) Opintohallinnon perustietojärjestelmä -osahankkeessa selvitetään korkeakoulukentän käytössä olevien opintohallinnon tietojärjestelmien nykytila ja luodaan yhteinen kuva siitä, mitkä ovat opintohallinnon tulevaisuuden tarpeet ja haasteet. Lisäksi selvitetään, mitä muutoksia tietojärjestelmäpuolella tarvitaan, jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata. Osahankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään yhteisiin tukijärjestelmiin opiskelija- ja opintotietojen hallinnassa. Samalla huomioidaan myös laajennusmahdollisuus suunnittelun apuvälineisiin.

16 Tekniikan piilottaminen käyttäjiltä/prosesseilta ja kehittämisroolien jäsentäminen Käyttöliittymä palveluihin Rajapinta käyttöliittymän ja palvelujen moduulien välillä Rajapinnat palvelujen välillä Rajapinta tietokantoihin ja tietovarastoihin Esim. portaali Palvelujen IT-modulit Palvelujen IT-modulit Tietokannat ja tietovarastot Prosessit ja työnkulut Palvelujen modulit Palvelujen modulit Klaus Lindberg ja Pekka Linna

17 Opintohallinnon palvelut hanke 2008 Proj1: Palvelut/prosessit ja niiden tuottamisen liiketoimintamallit Proj2: Rekisterit ja tietovarannot ja rajapinnat Proj3: Järjestelmäratkaisut Vaihe 1 Vaihe 1 Vaihe Vaihe 2 Vaihe 2 Vaihe Vaihe 3 Vaihe 3 Vaihe 3 Perustuu Ahti Planmanin ja Klaus Lindbergin piirtämään kuvaan