Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen. Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen
|
|
- Mikael Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen
2 Luennon sisältö 1. Lyhyt kertaus yhteisöllisen oppimisen perusteisiin 2. Ohjauksen eri tasoja 3. Ohjauksen tarve opiskelijoiden kokemana 4. Lopuksi
3 Lyhyt kertaus yhteisöllisen oppimisen perusteisiin
4 Yhteisöllisyydestä ja yhteisöllisestä oppimisesta Yhteisöllisyydestä Yhteisöllisyys voidaan nähdätilana, jossa yhteisön jäsenet luovat yhdessäuutta tietoa (esim. Baker, 2002). Yhteisöllisyys voidaan määritelläyhdeksi vuorovaikutuksen erityismuodoksi. Oppijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta luodaan uutta tietoa jo olemassa olevan tiedon välittämisen sijaan. (Lipponen, 2002.)
5 Tiedon luonteesta Perinteisesti tieto ymmärretään ensisijaisesti yksilön saavutuksena sekäperusteltuna ja totena uskomuksena. Tieto voidaan nähdäkuitenkin myös ryhmän yhteisenäkehittelyprosessina ja pyrkimyksenäajatusten edelleen kehittämiseen. Tieto on jatkuvasti kehittyvää.
6 Mitäon yhteisöllinen oppiminen Yhteisöllisestäoppimisesta puhuttaessa korostetaan ryhmäprosessien vaikutusta yksilön oppimiseen. Yhteisöllisen oppimisen tilanteissa oppijoilla on mahdollisuus sitoutua toimintoihin, jotka voivat laukaista oppimisen mekanismeja. Esimerkiksi oppijan selittäessäopittavaa asiaa muille, hän ulkoistaa omaa ajatteluaan ja artikuloi tietoa, mikä voi tukea hänen omaa oppimistaan. (Häkkinen & Arvaja, 1999.)
7 Yhteisöllinen oppiminen (collaborative): Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (Crook, 2000; Dillenbourg, 2002) Ei ole itsessään pedagoginen metodi tai psykologinen prosessi Vrt. yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) Tehtävät jaetaan osallistujien kesken ja jokainen jäsen on vastuussa vain omasta osuudestaan. Perinteiset ryhmätyöt
8 Yhteisöllisen oppimisen prosessi Discourse processes Cognitive processes Individual acquisition of knowledge and competences Vuorovaikutusprosessien on osoitettu olevan yhteydessä yksilön kognitiivisiin prosesseihin, vastavuoroisuuden spiraali (Salomon & Perkins, 1998)
9 Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen Ohjauksen eri tasoja
10 Ohjauksen eri tasot virtuaalisessa oppimisympäristössä(ligorio & al. 2005) 1.Pedagoginen taso Opiskeltavaan sisältöön liittyvä ohjaus. Ohjauksen muodot mm. palautteen antaminen, ohjeistukset, kysymysten esittäminen, yhteenvetojen tekeminen, lisämateriaalien tarjoaminen. 2.Sosiaalinen taso Opiskelijoiden välisten suhteiden (ryhmäytymisen) tukeminen, ryhmähengen luominen. 3. Hallinnollinen taso Ohjaaja huolehtii, että toiminta pysyy yleisten tavoitteiden suunnassa. Ohjauksen muodot mm. kurssitehtävien ja keskusteluiden ohjaaminen ja koordinointi (pedagoginen malli) 4. Tekninen taso Opiskelijoiden perehdyttäminen oppimisen tukena käytettävään teknologiaan. Opiskeluympäristöön liittyvien teknisten kysymysten ratkaiseminen.
11 Ohjauksen tasot Järvelän (2004) mukaan 1. Instructional scaffolding - Minimaalisen avun periaate, ohjauksen asteittainen häivyttäminen ja oppijan kasvava vastuu omasta oppimisestaan. - Keskeinen ohjauksen kysymys: Kuinka luoda konteksti ja oppimistavoitteet jotka edistävät yhteisöllistä työskentelyä? 2. Cognitive scaffolding Yhteisöllistäoppimista edistävien mekanismien tukeminen (mm. kognitiivinen konflikti). Keskeistä sosiaalinen vuorovaikutus 3. Motivational scaffolding Ohjaajan tuettava oppijaa näkemään oppimistavoite arvokkaana ja tavoiteltavana.
12 Millaista ohjausta opiskelijat tarvitsevat yhteisöllisen oppimisprosessin aikana? Kokemuksia kansainväliseltä verkkokurssilta
13 Tutkimuksen taustaa Tutkimusaineisto kerätty kansainväliseltä CSCL verkkokurssilta syksyllä 2006 Aineisto koostuu: Kyselylomakeaineisto (N=320) Verkkoympäristön keskusteluviestit (N=311) Reklektiopäiväkirjat (N=20) Haastatteluaineisto (N=20) Tutkittavista suurimmalla osalla (yli 60%) oli aiempaa kokemusta yhteisöllisistä opiskelutavoista ja verkkoopiskelusta.
14 Yleisesti tutkimuksen tuloksista Opiskelijat kokivat oppimisprosessinaikaisen ohjauksen merkityksen vähäisenä ohjauksen hallinnollinen taso korostuu (pedagogisen mallin suunnittelu) Prosessinaikaisessa ohjauksessa sosiaalinen taso koettiin pedagogista merkityksellisemmäksi. Teknisen tuutoroinnin merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumisen kannalta koettiin vähäiseksi.
15 Ohjauksen hallinnollinen taso Pedagoginen malli ohjauksen tukena Yhteisöllistä työskentelyä voidaan tukea erilaisin pedagogisin mallein, jolloin työskentely vaiheistetaan yhteisöllistä oppimista tukevaksi. Pedagogisella mallilla viitataan teoriaperustaiseen jäsennykseen oppimisprosessin etenemisestä. (Jermann, 2004.) Vaiheistamisen tavoitteena on tukea yhteisölliseen oppimiseen johtavaa vuorovaikutusta ja luoda ihanteelliset olosuhteet oppimiselle suunnittelemalla ja käsikirjoittamalla yhteisölliset oppimistilanteet (oppimistehtävä, aikataulu, materiaalit, ryhmä, resurssit) ennen oppijoiden välisen vuorovaikutuksen alkua. (Barron, 2000; Jermann, 2004). Yhteisöllinen työskentely voi olla väljästi vaiheistettua, jolloin oppimistavoite on avoin tai tiukasti vaiheistettua, jolloin oppimistavoite on ennalta määrätty. (Jermann, 2004.)
16 Pedagogiseen malliin liittyviä ohjauksen kysymyksiä Tiukasti vai väljästi vaiheistettu verkkotyöskentely? Opiskelijat kokivat tiukasti vaiheistetun, ongelmalähtöiseen oppimiseen perustuvan työskentelyn edistäneen yhteisöllistä oppimista paremmin kuin väljästi strukturoitu Oppimistehtävien on vaadittava yhteisöllistä työskentelyä. (esimerkki) Virikemateriaalin on tarjottava aineksia ryhmän monipuolisiin pohdintoihin. Aikarajoitukset huomioitava: Materiaali ei saa olla turhan laaja/yksityiskohtainen, jotta keskustelulle jää tilaa. Aikataulusta on tehtävä sopivan väljä Aikataulun on mahdollistettava ryhmän omatahtinen eteneminen ja oma ajankäytön suunnittelu. Liian väljä aikataulu? ( Keskustelu alkoi harhailla, koska tehtävän aikataulu oli niin väljä. )
17 Pedagogiseen malliin liittyvät ohjauksen elementit Ryhmän koko on muodostettava aitoa yhteisöllistä työskentelyä tukevaksi 10 opiskelijan pienryhmä liian suuri? Heterogeeniset ryhmät Heterogeeniset ryhmät mahdollistavat monipuolisen asiantuntijuuden jakamisen ja rikkaan vuorovaikutuksen. ( Erilaiset kokemukset ja ammatilliset taustat edistivät yhteisöllistä työskentelyä. ) Liian heterogeeninen ryhmä? ( Ryhmäläisten liian erilaiset näkökulmat estivät pääsyn yhteiseen tavoitteeseen. )
18 Ohjauksen sosiaalinen taso Ryhmän tasolla Kaikkien ryhmäläisten aktivointi (esim. roolityöskentelyn kautta) ja motivointi yhteisölliseen työskentelyyn. Miten saada vapaamatkustajat mukaan työskentelyyn? Keskustelua dominoivat osallistujat? Yhteisen tavoitteen kirkastaminen ryhmän jäsenille. Ennalta asetettu vai ryhmän muotoilema? Positiivisten ryhmäprosessien tukeminen Vastavuoroisuus, argumentointi, vertaistuutorointi Yhteisöllisen ilmapiirin luominen. Ryhmän yhteisen työskentelyperustan (common ground) rakentumisen tukeminen
19 Ohjauksen sosiaalinen taso Yksilön tasolla Motivointi yhteisölliseen työskentelyyn Tuutori auttaa opiskelijaa näkemään tarpeen yhteisölliseen työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan tukeminen ryhmäytymisvaiheessa. Riittävien opiskelutaitojen varmistaminen Miten opiskellaan yhteisöllisesti? Miten kirjoitetaan virtuaaliseen opiskeluympäristöön? Rohkaiseminen omien ajatusten ja näkemysten esittämiseen. Ns. Eriävät mielipiteet sallittuja ja suotavia Tulkkina toimiminen heterogeenisen ryhmän jäsenten välillä.
20 Ohjauksen pedagoginen taso Tuutorin tulee varmistaa, että työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti. Pinnallisten keskusteluiden välttäminen Ohjeistaminen yhteisölliseen verkkotyöskentelyyn (mm. viestien kirjoittaminen, otsikointi) Aktivoivien kysymysten esittäminen ja selitysten tarjoaminen tarvittaessa. Palautteenanto Ryhmän työskentelystä Käsitellyistä sisällöistä (mm. yhteenvedot)
21 Ohjauksen tekninen taso Ohjaajan tehtävänä perehdyttää teknologian käyttöön, osallistuttava teknologian valintaan. Teknologian käyttöön liittyvän ohjauksen merkitys koettiin vähäiseksi yhteisöllisen työskentelyn onnistumisen näkökulmasta. Teknologian tarjottava joustavat ja monipuoliset välineet vuorovaikutukseen ja ryhmän työskentelyyn.
22 Yhteenvetoa Yhteisöllisen oppimisen mahdollistaminen on haastavaa. Ohjauksen näkökulmasta yhteisöllisen työskentelyn onnistumisen kulmakivenä on huolellisesti suunniteltu pedagoginen malli. Keskeistä myös ryhmän muodostaminen. Rohkaiseva ja aktiivinen tuutori kannustaa ryhmää työskentelemään yhdessä! ( liian aktiivinen tuutori?)
23 KIITOS!
24 Lähteitä Lund, K. (2004). Human Support in CSCL. What, for Whom, and by Whom? In Strijbos, J.W., Kirschner, P. A., & Martens, R. L. (Eds.) What we know about CSCL. And Implementing it In Higher Education. Boston, Mass: Kluwer Academic Publishers (pp ). Järvelä, S., Häkkinen, P., Arvaja, M. & Leinonen, P. (2004). Instructional support in CSCL. In Strijbos, J-W., Kirschner, P. A., & Martens, R. L. (Ed.) What we know about CSCL.And Implementing It in Higher Education. Boston, Mass: Kluwer Academic Publishers (pp ). Matikainen, J. (2003). Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmeni- Kustannus. Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U.(2001). Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki: Edita Oyj.
25 3 erilaista työskentelymallia, joiden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita yhteisölliseen työskentelyyn: 1. Väljästi strukturoitu teemakeskustelu Lue artikkeli xxx. Nosta pienryhmäsi keskustelualueella esiin kolme mielestäsi keskeisintä asiaa lukemastasi artikkelista. Tutustu muiden kirjoituksiin ja kommentoi niitä. 2. Roolityöskentely Tutustu virikemateriaaliin xxx. Tehtävänäsi on kommentoida materiaalia tietyn roolin näkökulmasta. Roolit ovat 3. Ongelmaperustainen työskentely Tutustu virikemateriaaliin xxx. Esitä oman pienryhmäsi keskustelualueella kaksi kysymystä, jotka haluaisin esittää virikemateriaalin laatineelle tutkijalle. Kun kukin on esittänyt omat kysymyksensä, tulee teidän ryhmänä muodostaa kolme yhteistä kysymystä, joihin materiaalin laatinut tutkija vastaa.
26 Mikä työskentelytapa kannusti opiskelijoita parhaiten toiminaan yhteisöllisesti? Miksi? Ongelmaperustainen työskentely Selkeesti tuo viimenen (=ongelmaperustainen työskentely) niin kun tuki sitä (=yhteisöllistä oppimista) kaikin puolin sekä se minun mielestä, että oli pienempiä osatehtäviä, että jotenkin siinä ainakin ite aktivoitu enempi. Että, kun siinä oli enempi niitä juttuja jotenkin tuntu siinä, että sai ittekin tehtyä ja sitten se, että ite se tavote sille tehtävälle oli paljon yhteisöllisempi selkeesti, et siinä oli vähän kaikkien pakko osallistua yhessä siihen juttuun. Että se ei auttanut, että teki yksin sitä hommaa ja kävi yhen viestin sinne laittamassa, vaan piti niin kun oikeesti neuvotella niistä asioista ja muuta.
27 Otteita opiskelijan reflektiopäiväkirjasta: Tutori oikeastaan totaalisesti huolehtii siitä, että ryhmäytymistä ja keskustelun käynnistymistä ei tapahdu. Ei pitäisi ensimmäisenä tutorin reagoida joka vinkaisuun. Tutorin kommenttiin silti kiltisti vastasin En koe työskentelyä yhteisölliseksi enkä mielekkääksi. Tämä on sellaista laiva on lastattu-leikkiä. Tutori ringin keskeltä heittää pallon jokaiselle rinkiin tulijalle vuorotellen. Näin käy mielestäni silloin, kun ohjaaja ei luota opiskelijoihin tai viime kädessä omiin ohjaustaitoihinsa, siitähän tässä kai oikeastaan on kysymys. Liian aggressiivinen ohjaus pitää ryhmän jäsenet periferiassa. Tutori jää yksin siihen keskelle hääräämään, kun ei anna tilaa ryhmän vuorovaikutukselle. Ryhmämme keskustelualueella on paljon viestejä, joista (liian) moni on tutorin. Vuorovaikutusta sen sijaan on tosi vähän. Pakkotahtinen vastaaminen tutorin kysymyksiin ei luo todellista vuorovaikutusta. (Miltä tilanne näytti verkossa?)
28 Pedagoginen malli Pedagoginen malli ohjauksen tukena Yhteisöllistätyöskentelyävoidaan tukea erilaisin pedagogisin mallein, jolloin työskentely vaiheistetaan yhteisöllistäoppimista tukevaksi. Pedagogisella mallilla viitataan teoriaperustaiseen jäsennykseen oppimisprosessin etenemisestä. (Jermann, 2004.) Vaiheistamisen tavoitteena on tukea yhteisölliseen oppimiseen johtavaa vuorovaikutusta ja luoda ihanteelliset olosuhteet oppimiselle suunnittelemalla ja käsikirjoittamalla yhteisölliset oppimistilanteet (oppimistehtävä, aikataulu, materiaalit, ryhmä, resurssit) ennen oppijoiden välisen vuorovaikutuksen alkua. (Barron, 2000; Jermann, 2004). Yhteisöllinen työskentely voi olla väljästi vaiheistettua, jolloin oppimistavoite on avoin tai tiukasti vaiheistettua, jolloin oppimistavoite on ennalta määrätty. (Jermann, 2004.)
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotTeoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
LisätiedotOppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?
Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?
LisätiedotOppimisen teoriasta opettamisen malleihin Prof. Sanna Järvelä
Oppimisen teoriasta opettamisen malleihin Prof. Sanna Järvelä Yhteisöllinen oppiminen, oppimisyhteisöt, vastavuoroinen opettaminen, tutkiva oppiminen, Mitä on yhteisöllinen oppiminen? Parhaimmillaan voi
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotTeknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna
Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotEtäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto
Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto Slide 1 9 Eli ajoitus voisi olla: - aloitus 2 min - mallin esittely 6 min - arviointi
LisätiedotAvoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen
Avoin toimintakulttuuri SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen 6.11.2018 Avoimuus on luonteva osa elämäämme Jaamme vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista elämäämme verkossa mm. somen kautta Osaamme valita, osaamme
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotTutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita
Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
LisätiedotArviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala
Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena Designing e-learning Essi Vuopala Puheenvuoron sisältö 1. Arvioinnin määrittelyä 2. Millaista on hyvä arviointi ja palaute? 3. Arvioinnin tapoja ja menetelmiä 4. Teknologian
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentuminen. 13.10.2009 EduTool Topsek Johanna Bluemink
Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentuminen 13.10.2009 EduTool Topsek Johanna Bluemink Oppiminen kaikenikäisten etuoikeutena Esimerkkinä taidemaalari Rafael Wardi (80v.) Riippumatta
LisätiedotColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena
http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotMikä innostaa oppimaan yhdessä?
Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Pirkko Siklander, 11.5.2017 TAVOITTEENA 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan? 2. Miten voit hyödyntää viriketutkimusta omassa työssäsi? LÄHTÖRUUTU 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan?
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotYhteistoiminnalliset menetelmät
Yhteistoiminnalliset menetelmät YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN -TEKNOLOGIA Yhteistoiminnallinen oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen on ryhmäorientoitunut, oppilaskeskeinen pedagoginen lähestymistapa.
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotUusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää
Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia 6.2.2017 Outi Kallionpää Mitä on kirjoittaminen? Miten kirjoittamista voi oppia ja opettaa? Uusi kirjoittaminen tekniset taidot
LisätiedotFlipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä
Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten
Lisätiedot(Verkko)pedagogiset mallit yhteisöllisen oppimisen edistäjinä
(Verkko)pedagogiset mallit yhteisöllisen oppimisen edistäjinä Essi Vuopala Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) Luennon sisältö Pedagogisista malleista pedagogisiin skripteihin Yhteisöllisen
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotPedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti
Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotModuuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0
Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotSUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS
SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS Hakeutuminen erityispätevyysohjelmaan Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlandsläkare
LisätiedotESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.
ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotToimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän
LisätiedotPentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS
Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen
LisätiedotKoulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa
http://collab0708.wordpress.com Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Pedagogisen toimintamallin esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Web-weaving - Web weaving on työskentelytapa,
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotUniversity of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.
University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotO K L A M I R J A TA R N A N E N
TUTKIVA OPPIMINEN JA ARVIOINTI O K L A 1 2 0 9 2 0 1 8 M I R J A TA R N A N E N KOHTI AKTIIVISTA OPPIMISTA Keskeistä aktiivissa lähestymistavoissa Oppija on keskiössä; hän on aktiivinen Oppimista suunnitellaan,
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOhjaus tuutorin roolissa
Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan
LisätiedotYksin työskentelystä ryhmäblogiksi
Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi PedaForum 2016 päivät Mari Laine & Heli Tyrväinen Jyväskylän yliopisto Avoin yliopisto Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen Ke 17.8. klo 14.00-14.10 Mikä blogi?
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotHelsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus
Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotHYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen
HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ Helena Rautiainen 26.8.2014 1 OPETTAJATUUTORITOIMINTA Opettajatuutorit ovat ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksessa erittäin keskeisiä toimijoita.
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotOpetuksen ja ohjauksen laatu
Opetuksen ja ohjauksen laatu Linjakkaasti yhdessä III Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen johdon seminaari 27.4.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Koulutussuunnittelija Satu-Tuulia Vuoksenranta
LisätiedotPALAUTESEMINAARI VERKKOKURSSIEN KEHITTÄMISMENETELMÄNÄ
PALAUTESEMINAARI VERKKOKURSSIEN KEHITTÄMISMENETELMÄNÄ Tiiminvetäjä Mikko Toriseva ja koordinaattori Kai Miikkulainen, TY TieVie-asiantuntijakoulutuksen päätösseminaari 28.4.2006 TAUSTAA hanke 2001 2006
LisätiedotTyökirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi
Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotInspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotFlippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille
Pedaforum 2018 16.8.2018 Erkki Pesonen, yliopistonlehtori, Erkko Sointu tutkijatohtori Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille UEF // University of Eastern Finland What is coming? Opintojakson sisältö
LisätiedotOppiminen ja sen tukeminen
Oppiminen ja sen tukeminen Hanna Järvenoja & Pirkko Hyvönen OPPIMINEN TÄNÄÄN JA HUOMENNA Epäselvät, muuttuvat, avoimet ongelmat luovuus Tiedon yhteinen tuottaminen KOULUSSA, TÖISSÄ VAI ELÄMÄSSÄ YLEENSÄ?
LisätiedotOppimisympäristöistä Juha Lah7nen
Oppimisympäristöistä 7.11.2015 Juha Lah7nen www.juhalah7nen.fi Kirjastoauto Tuusulan Rusutjärvellä vuonna 1971. Kuvaaja: Pekka Kyy7nen Museoviraston kuvakokoelmat Aluksi: Maila ja pallo maksavat yhteensä
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotHopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin
Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin nykyinen opiskelu/ohjauskulttuuri? opiskelijat: - aikaisempien opiskelukulttuurien vaikutukset > koulu, lukujärjestykset, suorittaminen - yliopisto-opiskelu
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotSERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas
SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KAMU-pajaseminaari 14.5.2014 Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas Vapaaehtoistoiminnassa oppimisen konteksti Metropoliassa Uusi
LisätiedotOppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta
Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotTilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä
Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Suunnittelu ja tekniikka 24.9.2018
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI b
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotPED Assistentti oppimisen ohjaajana
PED-131.9000 Assistentti oppimisen ohjaajana Lähipäivä 1:, K1, h. 201 Maire Syrjäkari, KT, yliopistopedagoginen asiantuntija ja Jukka Välimäki, TM, suunnittelija, digitaalinen opetus Aikataulu 14:15-14:30
Lisätiedot