Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa"

Transkriptio

1 Elina Aaltio Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa Työllisyyspalvelujen vaikuttavuus -projektin loppuraportti Helsinki 2015

2 Sisältö Esipuhe Johdanto Mittarin ja tutkimusasetelman lyhyt esittely Lomakkeen muutokset ensimmäisen tiedonkeruun jälkeen Tutkimusasetelma Toisen tiedonkeruun toteutus Seuranta-arvioinnin tulokset Asiakkaiden perustiedot arviointihetkellä Asiakkaiden saamat palvelut ja toimenpiteet arviointihetkien välillä Toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset Koettu työkyky Työllistymismotivaatio ja työllistymisusko Koulutus- ja yrittäjävalmius Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky Päivittäisten asioiden hoito: arkitaidot ja työnhakutaidot Päihteiden haitallinen käyttö Haitallinen pelaaminen Haitallinen internetin käyttö Koherenssin tunne Huolipistemäärä Palvelusta saatu tuki ja kokemus tilanteen muuttumisesta Toimintakykyprofiili Työ- ja toimintakyvyn kokonaispistemäärä ja sen muutos mittausten välillä Yhteenveto ja pohdintaa...60 Liitteet...66 Kirjallisuus

3 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa Esipuhe Suomessa vaivaa talouden taantumasta johtuva vaikea työllisyystilanne samalla kun työttömyys pitkittyy. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä ylitti heinäkuussa 2015 jo rajan. Pohjoismaisessa vertailussa työllisyyspolitiikkamme ei ole kyennyt vastaamaan haasteisiin. Työllisyysasteemme on alhainen ja pitkäaikaistyöttömyys korkea. Panostusten vaikuttavuutta on mitattu liian yksioikoisesti aktivointiasteiden kautta. Ne eivät kuitenkaan kerro riittävästi toimintojen vaikuttavuudesta. Kun työttömyys pitkittyy, myös työttömän toimintakyky ja sen myötä työmarkkinakelpoisuus heikkenee. Tarvitaan uusia menetelmiä arvioida työttömän toimintakykyä jo varhaisessa vaiheessa niin, että toimenpiteet voidaan suunnata entistä vaikuttavammin. Työllisyyden kuntakokeilussa on 17 kokeiluprojektissa ja 34 kunnassa kokeiltu Kuntaliitossa kehitettyä toimintakykymittaria vuosien välisenä aikana. Mittarista saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja tarvetta uudenlaiselle toimintakyvyn arvioinnille on selvästi olemassa. Kuntakokemusten perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että nyt kädessäsi oleva toimintakykymittari on omalla sektorillaan parasta, mitä Suomessa on aikaan saatu. Tällä hetkellä ei ole varmuutta työllisyyden kuntakokeilun jatkosta. Myös TYPuudistuksen alkuperäinen toimintamalli ja toimeenpano on epäselvä. Samalla kun työttömyys pahenee ja pitkittyy, tämän hyväksi koetun toimintakykymittarin jatkosta ei valitettavasti ole varmuutta. Nyt onkin päästävä eri toimijoiden yhteistyössä eteenpäin niin, että tehty työ vielä jalostuu ja sen soveltamisala laajenee. Työtä on johtanut ohjausryhmä ja siitä on vastannut Kuntaliitossa projektitutkija Elina Aaltio. Tehty työ on erinomaisesti vastannut tavoitteita, projekti on pysynyt aikataulussa ja ennakoidussa kustannusraamissa. Haluan osaltani kiittää ohjausryhmää ja erityisesti Elinaa hyvin tehdystä työstä jota on syytä jatkaa haasteiden edelleen kasvaessa. Entistä tärkeämpää on, että niukkenevat voimavarat kyetään kohdistamaan työttömän kannalta niin, että toimenpiteet kyetään kohdistamaan mahdollisimman vaikuttavasti. Helsingissä Reijo Vuorento Ohjausryhmän puheenjohtaja Ohjausryhmän kokoonpano liitteessä 3 2

4 1 Johdanto Suomen Kuntaliitto käynnisti tammikuussa 2013 tutkimus- ja kehittämisprojektin, jonka tavoitteena oli laatia numeerinen mittari kunnallisten työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin. Projektin väliraportti julkaistiin kesäkuussa 2015 ja nyt käsissäsi on projektin loppuraportti. Väliraportissa on esitelty tutkimusprojektin tutkimusasetelma, teoreettinen viitekehys, työ- ja toimintakyvyn määritelmät, projektissa kehitetty Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari -lomake kysymyksineen, ensimmäisen tiedonkeruun toteutus sekä kerätyn aineiston analyysi ja tulokset. Tässä loppuraportissa keskitytään mittarilomakkeella kerätyn seuranta-aineiston analysointiin, ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin työ- ja toimintakyvyn muutostiedon valossa. Kunnallisten työllisyyspalvelujen tavoitteena on paitsi työllistää, myös lisätä asiakkaiden työelämävalmiuksia ja toimintakykyä. Toimintakyvyllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa osallisuutta, terveyttä ja elämänhallintaa. Jos vaikuttavuutta arvioitaisiin pelkästään sen perusteella, onko asiakkaan työmarkkina-asema muuttunut, kaikki asiakkaan hyvinvoinnissa tapahtuneet muutokset jäisivät huomiotta. Projektissa kehitetyssä toimintakykymittarissa on tästä syystä kartoitettu asiakkaan elämäntilannetta kattavasti. Tavoitteena on tehdä näkyväksi sekä asiakkaiden palvelutarpeiden kirjo, että myös pienemmät onnistumiset näihin tarpeisiin vastattaessa. Työllistämistoimenpiteiden vaikutuksia yksilöiden koettuun hyvinvointiin on aiemmin tutkittu mittavasti Paltamon täystyöllisyyskokeilun yhteydessä (Kokko ym., 2013). Vaikka Kuntaliiton mittariprojektin tavoitteet ovat olleet osittain saman suuntaiset, erona Paltamoa koskevaan tutkimukseen on ollut sellaisen työvälineen kehittäminen, jota kuntien työllisyyspalvelujen asiakastyöntekijät voisivat käyttää itsenäisesti ja rutiininomaisesti kaikkien asiakkaidensa kanssa - myös kokeilujen ja hankkeiden päätyttyä. Mittarin pilotointiin ilmoittautui alun perin mukaan 19 Työllisyyden kuntakokeilu hanketta, joiden puitteissa mukana on ollut yhteensä 36 kuntaa. Nämä hankkeet olivat tammimaaliskuussa 2014 mukana keräämässä väliraportissa esiteltyä ensimmäistä tutkimusaineistoa. Toinen yhteinen tiedonkeruu toteutettiin syys-lokakuussa Tähän tiedonkeruuseen osallistui 17 työllisyyden kuntakokeiluhanketta, jotka kattavat kaikkiaan 34 kuntaa. Toisen tiedonkeruun aikana sähköiseen tietokantaan talletetuista arvioinneista poimittiin tutkimusaineistoon niiden asiakkaiden vastaukset, jotka olivat osallistuneet molempiin tiedonkeruisiin ja antaneet suostumuksensa vastausten tutkimuskäyttöön (n=349). Tämän seuranta-aineiston avulla saadaan mitattua asiakkaiden työ- ja toimin- 3

5 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa takyvyssä arviointihetkien välillä tapahtunut muutos. Toimintakyvyn muutoksen avulla pyritään vertailemaan asiakkaiden saamien palvelujen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tutkimus kytkeytyy Kuntaliiton aiempaan vaikuttavuus- ja tuottavuustutkimukseen. Kuntaliiton teettämässä Vaikuttavuuden huomioonottava tuottavuus vanhuspalveluissa -tutkimuksessa (Kangasharju ym. 2010) vertailtiin kunnallisesti ja yksityisesti tuotettujen ikäihmisten asumispalvelujen kustannuksia siten, että samalla huomioitiin asukkaiden toimintakyvyssä tapahtunut muutos. Toimintakykyä mitattiin RAVA-mittarilla. Jotta vastaavia vertailuja on mahdollista toteuttaa myös muissa kuntien järjestämisvastuulla olevissa palveluissa, Kuntaliitossa ryhdyttiin rakentamaan tätä varten uusia toimintakykymittareita. Toinen mittariprojekteista kohdistuu lastensuojeluun, ja tässä raportissa käsiteltävä mittariprojekti kuntien työllisyyspalveluihin. Palvelun vaikuttavuuden arviointi edellyttää, että tutkimuskohteena olevan palvelun asiakkaista on käytettävissä yksilötasoista ja vertailukelpoista, asiakkaan hyvinvointia ja palvelutarvetta koskevaa tietoa vähintään kahdelta ajankohdalta. Jos palvelulla on saatu asiakkaan tilanteessa aikaan muutos tavoiteltuun suuntaan, palvelu on ollut vaikuttavaa. Kuntaliiton tutkimusprojekteissa lähtökohdaksi on otettu, että hyvinvointia ja palvelutarvetta kartoitetaan toimintakyvyn kautta. Mitä toimintakykyisempi asiakas on, sitä pienempi hänen palvelutarpeensa on. Toimintakykymittarin on tarkoitus palvella myös päivittäistä asiakastyötä. Aiemman tutkimuksen perusteella on yleistä, että asiakkaita ohjataan palveluihin, joista he eivät hyödy (Aho 2008). Mittarilomake onkin pyritty rakentamaan sellaiseksi, että se tukee työntekijää asiakkaan palvelutarpeen kartoituksessa. Nyt päättyvässä projektissa on päästy hyvään alkuun. Mittarilomake on arvioitu monissa pilottikunnissa käyttökelpoiseksi ja hyödylliseksi asiakastyön välineeksi. Mahdollisessa jatkoprojektissa olisi tarkoitus kehittää mittarilomakkeen sähköistä käyttöjärjestelmää lisäten siihen myös erilaisia raportointitoimintoja työntekijän ja yksiköiden käyttöön. Lisäksi on tarpeen kehittää koulutusta ja käyttöopasta. Vaikuttavuuden tutkimiseksi tarvitaan vielä laajempi tutkimusaineisto ja toisaalta rajatumpia tutkimuskysymyksiä. Projektin loppupuolella mittarilomaketta on testattu myös muutaman kunnan aloitteesta kuntien aikuissosiaalityössä. Projektin kuluessa on käynyt selväksi, että kunnissa on tarvetta mittareille, jotka auttavat jäsentämään, todentamaan ja arvioimaan palveluiden sisältöä ja tuloksia. Kehittämistyö toivottavasti jatkuu, tavalla tai toisella. 4

6 2 Mittarin ja tutkimusasetelman lyhyt esittely Vaikuttavuudella tarkoitetaan positiivista, tavoiteltua vaikutusta asiakkaassa. Kunnallisissa työllisyyspalveluissa tavoitellaan ensisijaisesti asiakkaan työllistymistä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että työttömyyden pitkittymisellä on monenlaisia suoria ja epäsuoria kielteisiä vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, kuten taloudelliseen tilanteeseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja elintapoihin (Kauppinen, Saikku & Kokko 2010, Prättälä & Paalanen 2007). Toisaalta tilanteen taustalla voi toki olla muita, sekä työttömyyden että mainittujen ongelmien riskiä lisääviä tekijöitä (ks. Aaltio 2014, 5). Kunnan näkökulmasta merkityksellistä on tarkastella sekä työttömän mahdollisuuksia työllistyä että hänen hyvinvointiaan ja palvelutarpeitaan yleensä. Koska kunta on joka tapauksessa useiden lakien nojalla vastuussa kuntalaistensa yleisestä hyvinvoinnista, kunnallisissa työllisyyspalveluissa onkin mielekästä tavoitella työllistymisen ohella toimintakyvyn kohentumista. Hyvä toimintakyky on edellytys työkyvylle ja työllistymiselle. Toimintakyvyn arvioiminen on myös hyvä tapa lähestyä asiakkaan palvelutarvetta: puutteet asiakkaan toimintakyvyssä aiheuttavat palvelutarpeen. Kun palvelulla onnistutaan lisäämään asiakkaan toimintakykyä, palvelutarve poistuu tai ainakin pienenee. Tällainen palvelu on ollut vaikuttavaa. Toimintakyky on hyvä tavoitteissa onnistumisen mittari myös siksi, että tulokset saadaan näkyviin siitä riippumatta, mikä on kussakin kunnassa tai työssäkäyntialueella vallitseva työvoiman kysyntä. Jos työllisyyspalvelun vaikuttavuutta arvioitaisiin vain työllistyneiden määrällä, palvelu näyttäisi sitä huonommalta, mitä enemmän alueella on työttömiä suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Tällainen vaikuttavuuden mittari olisi kuitenkin epäoikeudenmukainen, sillä avoimien työpaikkojen määrä ei ole kiinni työllisyyspalveluista. Vaikka palvelun jälkeen asiakas ei olisi työllistynyt, hänen elämänlaatunsa, työelämävalmiutensa ja yleinen hyvinvointinsa on voinut parantua palvelun ansiosta. Nämä ovat sellaisia positiivisia tuloksia, jotka projektissa kehitetyllä mittarilla on pyritty tekemään näkyväksi. Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarilla kerätään siis tietoa työllisyyspalvelujen asiakkaiden työ- ja toimintakyvystä. Kun mittaus toistetaan, saadaan näkyviin asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Toimintakyvyn fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ohella kartoitetaan asiakkaan koettua työkykyä, työllistymis- 5

7 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa motivaatiota ja muita yleisiä työelämävalmiuksia. Lisäksi kartoitetaan elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä ja koettua kuormitusta. Mittari on käytännössä kyselylomake, jonka työllisyyspalvelun asiakas täyttää joko yksin tai yhdessä työntekijän kanssa. Mittarilla kerätty tieto on asiakkaan omaan kokemukseen perustuvaa itsearviointitietoa. Ideaalitapauksessa itsearviointi tapahtuu tilanteessa, jossa asiakas reflektoi omaa elämäntilannettaan ja toimintakykyään yhdessä työntekijän kanssa keskustellen. Tällöin asiakkaan oma kokemus yhdistyy ulkopuolisen ammattilaisen havaintoihin. Ajatuksena on, että näin kerätty tieto on pätevämpää kuin objektiivinen tarkkailu tai subjektiivinen kokemus yksinään (ks. tarkemmin väliraportista Aaltio 2014, luku 2.4). Mittariprojektissa on hyödynnetty Len Doyalin ja Ian Goughin (1991) tarveteoriaa sekä Aaron Antonovskyn salutogeenista teoriaa (1985) jäsennettäessä hyvinvointia toimintakykynä, ja selitettäessä toimintakyvyn rakentumismekanismeja. Mittarilomakkeen kysymykset on johdettu teoreettisesta viitekehyksestä ja pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvästä aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta. Lisäksi on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimia suosituksia toimintakyvyn eri ulottuvuuksien kartoittamiseksi itsearviointiin perustuvissa väestötutkimuksissa. Sekä teoreettinen viitekehys että lomakkeeseen valittujen kysymysten taustakirjallisuus on kuvattu tarkemmin väliraportissa (ks. Aaltio 2014). Mittarilomakkeella kartoitetaan yksilön olemassa olevaa toimintakykyä, työllistymisvalmiuksia ja palvelutarpeita seuraavien muuttujien kautta: koettu työkyky työllistymismotivaatio koulutusvalmius yrittäjävalmius työnhakutaidot arkitaidot fyysinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky kognitiivinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky koherenssin tunne luottamus palveluun 6

8 päihteiden haitallinen käyttö haitallinen pelaaminen haitallinen netin käyttö huolten määrä Mittarilomakkeessa vastaajia on pyydetty arvioimaan edellä lueteltuja toimintakyvyn osatekijöitä yhdellä tai useammalla kysymyksellä numeerisella asteikolla. Kysymyksistä, jotka mittaavat samaa toimintakyvyn osatekijää, on muodostettu analyysivaiheessa summamuuttujia. Mittarilomaketta on hiottu ja joitakin kysymyspatteristoja täydennetty ja karsittu mittaria käyttävien työntekijöiden ja asiakkailta saadun palautteen perusteella. Mittariin tehdyn muutokset ensimmäisen tiedonkeruun jälkeen kuvataan seuraavaksi. 2.1 Lomakkeen muutokset ensimmäisen tiedonkeruun jälkeen Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin pilotoinnista saadun palautteen pohjalta arvioitiin mittariin valikoitujen kysymysten soveltuvuutta pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arviointiin. Pääosin mittarilomaketta pidettiin sisällöltään hyvänä. Sen katsottiin nostavan esiin niitä seikkoja, joista asiakkaan palvelutarvetta selvitettäessä on puhuttava ja joita palvelun aikana on työstettävä. Monet työntekijät olivat tyytyväisiä siihen, että mittarilomakkeen avulla he saivat otettua puheeksi myös hankalia kysymyksiä. Mittarilomaketta käyttäneille työntekijöille lähetettiin sähköinen palautekysely, johon vastasi 44 työntekijää (vastausprosentti 37 %). Heistä 38 teki asiakastyötä. Asiakastyötä tekevistä suurin osa toimi valmennus- tai ohjaustehtävissä kuten työhönvalmentajana, yksilövalmentajana, palveluohjaajana, sosiaaliohjaajana tai uravalmentajana. Mukana oli myös muutama yritysneuvoja. Asiakastyötä tekevistä 70 prosenttia katsoi, että mittarilomakeesta oli ollut heidän omassa työssään hyötyä ja 73 prosenttia arvioi, että mittarilomakkeesta oli ollut hyötyä myös asiakkaalle. Työntekijöiltä pyydettiin palautetta kysymyksistä, jotka eivät olleet heidän mielestään tarpeellisia. Eniten palautetta herätti päivittäisistä toiminnoista suoriutumista koskeva kysymyspatteristo. Jotkut vastaajista olivat kokeneet pukeutumisesta ja henkilökohtaisesta hygieniasta suoriutumista koskevat kysymykset loukkaaviksi. Aineiston analysointi myös osoitti, ettei näillä kysymyksillä ollut erotteluvoimaa, vaan kaikki vastaajat olivat arvioineet suoriutuvansa näistä tehtävistä hyvin tai erittäin hyvin. Kyseessä on ns. kattoefekti, millä tarkoitetaan sitä, että tutkittavien vastaukset sijoittuvat mittarin asteikon yläpäähän. Nämä kaksi kysymystä oli alun perin sisällytetty kysymyspatteristoon työntekijöiden ehdotuksesta. Heidän ammatillisen kokemuksensa perusteella osalla tutkimuksen kohderyhmään kuuluvista oli havaittavissa selviä vaikeuksia juuri näissä päivittäisissä toiminnoissa. Pilotoinnin ja aineiston analysoinnin perusteella kuitenkin todettiin, ett- 7

9 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa eivät nämä kysymykset käytännössä toimineet itsearviointilomakkeessa, joten ne päädyttiin poistamaan seuranta-arviointilomakkeesta. Muita kysymyksiä lomakkeesta ei ennen toista tiedonkeruuta poistettu. Lomaketta täydennettiin kysymyksillä, joissa vastaajaa pyydettiin arvioimaan yleisesti, oliko hänen elämäntilanteessaan tapahtunut muutoksia, ja mitkä seikat olivat hänen oman arvionsa mukaan vaikuttaneet muutokseen. Lisäksi työntekijän tuli toisen tiedonkeruun yhteydessä merkitä sähköiseen tietokantaan, mitä palveluita asiakas oli mittauskertojen välillä saanut. 2.2 Tutkimusasetelma Tutkimuksessa on kerätty yksilötasoista, strukturoitua ja numeerista tietoa työllisyyspalvelujen asiakkaiden toimintakyvystä kahtena ajankohtana (T1 ja T2). Näin on saatu kartoitettua asiakkaan toimintakyvyssä mittaushetkien välillä tapahtuneet muutokset. Vaikuttavuutta arvioitaessa toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta yritetään selittää asiakkaalle annetuilla palveluilla/toimenpiteillä. Kuvio 1. Yksinkertainen tutkimusasetelma. Vaikuttavuuden arvioinnissa palveluprossesin ulkoiset muuttujat - kuten asiakkaan elämäntilanteessa tapahtuneet henkilökohtaiset muutokset ja työssäkäyntialueella tapahtuneet muutokset työvoiman kysynnässä tulee pyrkiä kontrolloimaan, jottei palvelun vaikutuksia sekoiteta muiden elämäntapahtumien/olosuhteiden vaikutuksiin (kuvio 1). Ideaalitapauksessa kontrollointi toteutettaisiin keräämällä dataa kohderyhmän ominaisuuksia vastaavasta vertailuryhmästä. Tällaisen kontrolliryhmän muodostaminen ei kuitenkaan ollut tässä tutkimusprojektissa mahdollista. Se olisi edellyttänyt, että hankkeiden ulkopuolelle jääneet vaikeasti työllistyvät henkilöt olisi saatu myös täyttämään hank- 8

10 keessa kehitetty mittarilomake, mikä taas ei ollut mahdollista ilman sopivaa asiakaspalvelutilannetta. Sen sijaan tavoitteeksi asetettiin hankkeiden asiakkailta kerätyn aineiston valossa vertailla toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia hankkeiden maantieteellisen sijainnin sekä asiakkaiden saaman palvelun määrän ja sisällön välillä. Mikäli jollakin palvelulla tai palvelukokonaisuudella on kyetty lisäämään sitä saaneiden asiakkaiden toimintakykyä enemmän kuin muilla, kyseinen toimenpide on ollut muita vaikuttavampi. 2.3 Toisen tiedonkeruun toteutus Toinen tiedonkeruu käynnistettiin ja päätettiin Tiedonkeruussa oli mukana 17 kuntakokeiluhanketta ja 33 kuntaa. Kaksi ensimmäiseen tiedonkeruuseen osallistuneista kuntakokeiluhankkeista jäi toisesta tiedonkeruusta pois. Useissa hankkeissa oli ehtinyt vaihtua sekä mittarin pilotoinnista vastaavia henkilöitä että asiakastyöntekijöitä, jolloin osalle hankkeista toisen tiedonkeruun toteutus tuntui haastavalta. Uudet työntekijät eivät välttämättä tienneet mittariprojektista, tai sitten hankkeen sisältöjä oli henkilövaihdosten takia päätetty muuttaa siten, ettei mittari enää istunut hanketyöhön. Eri hankkeissa arviointeja tehtiinkin hyvin eri volyymeillä, vähimmillään yksi ja enimmillään 140. Tutkimusaineistoon saatujen arviointien määrä hankkeittain on esitetty liitteessä 1. Edellä kuvatuista haasteista huolimatta toinen tiedonkeruu onnistui hyvin. Toimintakyvyn arviointi saatiin toistettua 390 asiakkaalla. Heistä 349 oli antanut suostumuksensa molempien vastausten tutkimuskäyttöön. Ensimmäisen poikkileikkausaineistossa vastaajia oli 651, joten vastauskato oli seuranta-aineistossa 46 prosenttia. Osa kadosta selittyy myös sillä, että asiakkuus oli ehtinyt päättyä ennen toisen tiedonkeruun alkamista. Sekä ensimmäinen että toinen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä tiedonkeruujärjestelmällä Työllisyystoimarilla, joka oli rakennettu tätä tarkoitusta varten. Halutessaan työntekijä saattoi täyttää mittarilomakkeen ensin paperilla tai antaa paperilomakkeen asiakkaalle täytettäväksi. Paperilomakkeiden tiedot työntekijän tuli lopuksi siirtää sähköiseen järjestelmään, josta ne poimittiin tutkimusaineistoon. Myös asiakkaan oli mahdollista täyttää mittarilomake itse sähköisesti työntekijältä saamallaan henkilökohtaisella tunnuksella. 9

11 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa 3 Seuranta-arvioinnin tulokset Tässä luvussa tarkastellaan seuranta-arvioinnissa kerättyä tutkimusaineistoa ja asiakkaiden työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia ensimmäisellä tiedonkeruulla tehtyyn arviointiin verrattuna. Ensin kuvaillaan vastaajien ominaisuuksia perustietojen valossa. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan varsinaisia toimintakykyä kartoittavia osatekijöitä hankkeittain, asiakkaan saamien palvelujen sisällön ja määrän sekä seurantahetken tulojen ja työllisyystilanteen mukaan. Alaluvussa 3.3 työ- ja toimintakyvyn osatekijät kootaan yhteen toimintakykyprofiiliksi, ja alaluvussa 3.4 tarkastellaan osatekijöistä kootun kokonaispistemäärän muutosta. 3.1 Asiakkaiden perustiedot arviointihetkellä Asiakkaiden ikäjakauma on kuvattu kuviossa 2. Kaikkien vastaajien keskiarvo oli 45 vuotta. Aineistossa oli myös muutama alle 25-vuotias asiakas (1,5 prosenttia vastaajista), mutta pääpaino oli vanhemmissa ikäryhmissä. Kuvio 2. Vastaajien ikäjakauma. 10

12 Vastaajista 57 prosenttia oli miehiä ja 43 prosenttia naisia. Suurin osa, 93 prosenttia, puhui äidinkielenään suomea. Loput vastaajista olivat vieraskielisiä. Ruotsinkielisiä ei ollut aineistossa lainkaan, mikä selittyy sillä, että lomaketta pilotoitiin tässä vaiheessa ainoastaan suomenkielisissä palveluissa, eikä siitä ollut tehty käännösversioita. Vastaajista 46 prosenttia asui yksin, 21 prosenttia puolison kanssa, seitsemän prosenttia lasten kanssa ja 16 prosenttia puolison ja lasten kanssa. Loput eli 11 prosenttia vastaajista ilmoitti perhemuodokseen muun, jolloin he saattoivat asua esimerkiksi vanhempiensa tai kaverin kanssa. Vastaajista suurimmalla osalla eli 70 prosentilla korkein suoritettu tutkinto oli toisen asteen tutkinto. 17 prosenttia oli suorittanut ainoastaan perusasteen päättötodistuksen. Yhdellä prosentilla ei ollut perusasteen tutkintoa lainkaan. Korkea-asteen tutkinto oli 12 prosentilla. Tutkimusaineiston vastaajista 77 prosenttia oli saanut ensimmäisen tiedonkeruun aikaan työmarkkinatukea. Vastaajista neljä prosenttia oli alkuarvioinnin jälkeen siirtynyt työmarkkinatuelta työttömyyspäivärahalle, 11 prosenttia palkkatukeen ja kuusi prosenttia muun etuuden tai tulon piiriin. Vastaavasti sellaisia, jotka olivat siirtyneet palkkatuelta tai työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle oli kolme prosenttia vastaajista. Seuranta-aineiston vastaajista 61 prosenttia sai seuranta-arviointihetkellä työmarkkinatukea. Työttömyyspäivärahan saajia oli 11 prosenttia ja palkkatuen saajia 18 prosenttia, kun alkuarvioinnissa vastaavat osuudet olivat kymmenen ja kahdeksan prosenttia. Seurantajakson aikana palkkatukea saaneiden määrä oli siis yli kaksinkertaistunut, ja positiivinen siirtymä työmarkkinatuelta työttömyyspäivärahan tai palkkatuen piiriin oli tapahtunut 15 prosentilla vastaajista. Lisäksi viisi prosenttia vastaajista oli työllistynyt yleisillä työmarkkinoilla ja saivat palkkaa. 63 prosenttia vastaajista sai ensisijaisen etuuden lisäksi täydentäviä etuuksia (asumistukea ja/tai toimeentulotukea). Seuranta-aineiston vastaajista 14 prosenttia ei ollut koskaan aiemmin osallistunut työllistymistä edistävään palveluun ennen työllisyyden kuntakokeiluhankkeen asiakkuutta. 32 prosenttia oli osallistunut työllistymistä edistävään palveluun yli vuosi ja 22 prosenttia alle vuoden ennen asiakkuuden alkamista. Vastaajat olivat olleet työttöminä keskimäärin 4,4 vuotta. Seuranta-aineiston vastaajista seitsemän prosenttia oli ollut työttömänä alle vuoden ja 13 prosenttia noin vuoden. Kymmenen vuotta tai pidempään työttömänä olleita oli joka kymmenes. Kuviossa 3 on tarkasteltu vastaajien jakaumaa työttömyyden keston mukaan. Työttömyyden kesto pyydettiin ilmoittamaan vuoden tarkkuudella. 11

13 % vastaajista % vastaajista Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa Kuvio 3. Vastaajien työttömyyden kesto. 30 Työttömyyden kesto vuoden tarkkuudella (n=258) tai yli vuotta Vastaajien aiempi työhistoria oli keskimäärin 13 vuotta. Joukossa oli joitakin vastaajia (3 %), joilla ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta työelämästä. Toisessa ääripäässä sellaisia vastaajia, joilla oli takana yli 30 vuoden työhistoria, oli aineistossa viisi prosenttia. Kuvio 4. Vastaajien aiempi työhistoria. 9 Aiempi työhistoria vuoden tarkkuudella (n=277) vuotta Seurantahetkellä viisi prosenttia vastaajista oli työllistynyt yleisille työmarkkinoille. Viisi prosenttia oli työkokeilussa ja joka viides työskenteli palkkatuella. Kuntouttavaan työtoi- 12

14 mintaan osallistui samoin viidennes vastaajista. Muihin aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden vastaajien määrä käy ilmi taulukosta 1. Seuranta-arviointiin osallistuneista vastaajista 40 prosenttia oli työttöminä ilman aktivointia. Taulukko 1. Vastaajan työllisyystilanne seuranta-arviointihetkellä. Vastaajan työllisyystilanne seuranta-arviointihetkellä työtön, ei aktiivitoimenpiteessä 40 % työvoimakoulutuksessa 3 % työnhaku- tai uravalmennuksessa 3 % työkokeilussa 5 % opiskelee omaehtoisesti työttöm.etuudella 3 % kuntouttavassa työtoiminnassa 20 % oppisopimuksella 1 % työllistynyt palkkatuella 20 % työllistynyt yleisillä työmarkkinoilla 5 % siirtynyt työvoiman ulkopuolelle 1 % yhteensä 100 % (n=275) 3.2 Asiakkaiden saamat palvelut ja toimenpiteet arviointihetkien välillä Toisessa tiedonkeruussa työntekijöitä pyydettiin täyttämään jokaisesta uudelleenarvioidusta asiakkaasta lomake, johon merkittiin kaikki tiedossa olleet palvelut ja toimenpiteet, joita asiakas oli saanut toimintakyvyn arviointihetkien välillä. Lomakkeeseen oli listattu työ- ja toimintakykyyn liittyviä työllisyyspalveluita ja toimenpiteitä, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä päihde- ja mielenterveyspalveluita. Lisäksi työntekijän tuli merkitä tunnin tarkkuudella asiakkaan yksilötapaamisten määrä kuntakokeiluhankkeen työntekijän kanssa. Asiakkaita oli tavattu arviointihetkien välillä enimmillään 30 tuntia, vähimmillään ei lainkaan. Yksilötapaamisten tuntimäärän jakauma seuranta-aineiston asiakkailla käy tarkemmin ilmi kuvasta 5. 13

15 % asiakkaista Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa Kuva 5. Yksilötapaamisten tuntimäärä arviointien väillä Yksilötapaamiset hanketyöntekijän kanssa arviointien välillä tunteina, % asiakkaista (n=272) tuntia Asiakkaan saamat palvelut ja toimenpiteet oli luokiteltu viiteen kategoriaan niiden ensisijaisen tavoitteen mukaisesti: terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät palvelut, työnhakuun ja työllistymiseen liittyvät palvelut, kouluttautumiseen liittyvät palvelut, työssäkäyntiin liittyvät toimenpiteet ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut. Jokaisen kategorian alussa oli oma tila niitä palveluita ja toimenpiteitä varten, jotka oli erityisesti kehitetty työllisyyden kuntakokeiluhankkeessa. Lista palveluista ja toimenpiteistä on taulukossa 2. 14

16 Taulukko 2. Asiakkaiden saamat palvelut ja toimenpiteet tavoitteiden mukaisesti luokiteltuina. Terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät palvelut hankkeessa kehitetty terveyttä ja elämänhallintaa tukeva palvelu/toimenpide työttömän terveystarkastus terveyskeskuspalvelut (sis. myös suun terveydenhuollon) lääkinnällinen kuntoutus aikuissosiaalityö toimeentulotuki, joka myönnetty terveyden/elämänhallinnan parantamiseksi talous- ja velkaneuvonta päihdehoito- ja kuntoutus mielenterveyspalvelut - ja kuntoutus kuntoutustyöryhmä moniammatillinen työryhmä, asiakasyhteistyöryhmä Työnhakuun ja työllistymiseen liittyvät palvelut hankkeessa kehitetty työnhakua ja työllistymistä tukeva palvelu/toimenpide aktivointi- tai työllistymissuunnitelman teko/päivitys kuntouttava työtoiminta työnhakuvalmennus (työn hakemiseen liittyvä valmennus) uravalmennus työhönvalmennus (työhön sijoittumiseen ja työpaikalla suoritettavaan koulutukseen liittyvä valmennus) ammatinvalinta- ja uraohjaus osaamis- ja ammattitaitokartoitus (asiantuntija-arviointina hankittu) työkyvyn tutkimus ja arviointi (asiantuntija-arviointina hankittu) työkokeilu ammatillinen kuntoutus (Kelan tai työeläkelaitosten järjestämä) toimeentulotuki, joka on myönnetty työnhakua varten työnhakua varten asiakkaan lapselle tai muulle omaiselle järjestetty hoivatai hoitopalvelu Kouluttautumiseen liittyvät palvelut hankkeessa kehitetty kouluttautumiseen liittyvä palvelu/toimenpide ammatinvalintapsykologin tapaamiset koulutukseen ohjaamiseksi peruskoulun loppuun saattaminen oppivelvollisuusiän ylittäneillä koulutuskokeilu 15

17 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa työvoimakoulutus toimeentulotuki, joka on myönnetty kouluttautumista varten omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla oppisopimuskoulutus kurssit ja muu lyhytkestoinen koulutus (esim. atk-kurssi) Työssäkäyntiin liittyvät toimenpiteet hankkeessa kehitetty työssäkäyntiin liittyvä palvelu/toimenpide toimeentulotuki, joka on myönnetty työssäkäyntiä (matkat, vaatetus jne.) varten palkkatuki (rahallinen tuki työnantajalle) työssäkäyntiä varten asiakkaan lapselle tai muulle omaiselle järjestetty hoiva- tai hoitopalvelu Yrittäjyyteen liittyvät palvelut hankkeessa kehitetty yrittäjyyteen liittyvä palvelu/toimenpide yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointi yrittäjyysneuvontaan osallistuminen yrittäjyyteen liittyvä koulutus ja kurssit starttiraha Kuvassa 6 on esitetty palvelukategorioittain niiden asiakkaiden osuus, jotka olivat saaneet vähintään yhtä kyseiseen kategoriaan kuuluvista palveluista tai toimenpiteistä. Kuten kuvasta huomataan, asiakkaiden saamat palvelut liittyivät yleisimmin työnhakuun ja työllistymiseen sekä terveyteen ja elämänhallintaan. Sen sijaan suoraan yrittäjyyteen liittyviä palveluita tai toimenpiteitä oli saanut ainoastaan prosentti vastaajista. 16

18 % asiakkaista Kuva 6. Asiakkaiden saamat palvelut arviointihetkien välillä. Osuus asiakkaista, jotka saaneet vähintään yhtä tavoitteeseen liittyvää palvelua/toimenpidettä Terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät Työnhakuun ja työllistymiseen liittyvät Kouluttautumiseen liittyvät Työssäkäyntiin liittyvät 1 Yrittäjyyteen liittyvät 3.3 Toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset Seuraavaksi tarkastellaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä lomakkeen kysymyksistä rakennettujen summamuuttujien valossa. Kooste työ- ja toimintakyvyn osatekijöistä on liitetaulukossa 2. Hankkeiden väliseen vertailuun on otettu mukaan ainoastaan ne hankkeet, joissa mittaus on onnistuttu toistamaan vähintään kymmenellä asiakkaalla. Hankkeiden välisten erojen lisäksi tarkastellaan työ- ja toimintakykyä asiakkaan saamien palvelujen määrän ja sisällön sekä seurantahetken tulo- ja työllisyystilanteen mukaan. Näissä tarkasteluissa ovat mukana kaikki tutkimusaineiston asiakkaat eli myös niiden hankkeiden asiakasvastaukset, joissa otoskoko jäi alle kymmeneen tapaukseen Koettu työkyky Koettua työkykyä kartoitettiin lomakkeessa työkykypistemäärällä, joka on vastaajan oma arvio hänen nykyisestä työkyvystään suhteessa elinaikaiseen parhaimpaan työkykyynsä. Vastaus annetaan asteikolla nollasta kymmeneen, suuren arvon tarkoittaessa työkykyä parhaimmillaan. Työkykypistemäärä on kehitetty Työterveyslaitoksessa ikääntyvien kun- 17

19 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa tatyöntekijöiden seurantatutkimuksessa (Ilmarinen 1985), ja sitä on käytetty useissa työkykytutkimuksissa. Työkykypistemäärä skaalattiin muiden muuttujien tavoin asteikolle 0-100, jolloin muuttujan pistemäärä kertoo, kuinka monta prosenttia maksimipistemäärästä vastaajan vastaus (tai vastaajaryhmän vastausten keskiarvo) on. Koko tutkimusaineistossa vastaajien koetun työkyvyn keskiarvo oli alkuarvioinnissa 70 ja seuranta-arvioinnissa 70 prosenttia maksimipistemäärästä. Vastaajien koettu työkyky oli siten pysynyt keskimäärin samana. Tulos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,404). Tarkastellaan tilannetta tarkemmin vastaajien saamien palvelujen sekä toimeentulossa ja työllisyystilanteessa tapahtuneiden muutosten mukaan. Kuntakokeiluhankkeiden väliseen vertailuun sisällytettiin ne hankkeet, joissa mittaus oli saatu toistettua vähintään kymmenellä asiakkaalla. Tarkastelussa huomataan ensinnäkin se, että asiakkaiden koetun työkyvyn lähtötaso vaihtelee hankkeiden välillä suuresti: 49 prosentista 78 prosenttiin. Merkittävimmät, yli viiden prosenttiyksikön positiiviset muutokset olivat tapahtuneet hankkeissa C, F, G, I ja J. Ainoastaan kahdessa hankkeessa kehitys oli ollut hivenen negatiivinen (hankkeet B ja E). Hankkeiden väliset erot koetun työkyvyn muutoksessa eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä (p=0,230). Kuva 7. Vastaajien koettu työkyky hankkeittain alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Asiakkaan saaman palvelun intensiteettiä kartoitettiin yksilötapaamisten määrällä. Tapaamisten määrää kartoitettiin tunteina, joiden määrä perustuu työntekijän ilmoitukseen. Koetussa työkyvyssä oli tapahtunut pieni positiivinen muutos niillä asiakkailla, jotka olivat saaneet yksilötapaamisia vähintään kolme tuntia. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Tarkasteltaessa tilannetta asiakkaan saamien palvelujen mukaan havaitaan ensinnäkin se, että terveyteen ja elämänhallintaan liittyviä palveluja saaneiden asiakkaiden koettu 18

20 työkyky oli selvästi muita heikompi lähtötasoltaan ja myös seurantajakson päättyessä. Koetun työkyvyn skaalattu pistemäärä laski jakson aikana 6,2 prosenttiyksikköä. Muissa ryhmissä muutokset olivat vähäisempiä lukuun ottamatta ryhmää, jonka palvelukokonaisuus muodostui työssäkäyntiä ja työnhakua tukevista palveluista sekä jostakin muusta palvelusta. Heillä koettu työkyky oli noussut 7,6 prosenttiyksikköä. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Yksilötapaamisten määrä hankkeen työntekijän kanssa (n=263) p=0, h 3-5 h 6-9 h 10 h - T1 67,1 69,9 70,0 69,2 67,7 T2 66,4 69,9 71,5 72,8 69,3 Hankkeen puitteissa saatujen palvelujen pääasiallinen sisältö (n=248) p=0,063 työnhaku + koulutus + terv. & eh työnhaku, koulutus + Taulukko 3. Koettu työkyky saatujen palvelujen mukaan alku- ja seurantaarviointihetkillä. työnhaku työssäkäynti ja työnhaku T1 78,5 53,1 60,6 78,3 70,3 80,9 67,6 T2 81,3 46,9 58,2 74,6 70,3 79,1 74,2 työssäk., työnhaku + jokin muu Tulo- ja työllisyystilanteen mukaan tarkasteltuna koetussa työkyvyssä oli sen sijaan tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Tuloja tarkasteltiin seurantahetken tulomuodon mukaan. Työmarkkinatukea saavien koettu työkyky oli pysynyt lähes ennallaan, mutta työttömyyspäivärahaa saavilla se oli laskenut ja palkkaa saavilla puolestaan noussut. Työllisyystilanteen mukaisessa tarkastelussa kehitys ei ollut aivan yhtä johdonmukaista suhteessa edelliseen tulokseen. Palkkatuella olevien koettu työkyky oli noussut 8,4 prosenttiyksikköä, mutta avoimilla markkinoilla työllistyneiden ryhmässä (sis. oppisopimuksessa olevat) työkyky oli laskenut 3,6 prosenttiyksikköä. Tämä voisi selittyä mahdollisesti sillä, että palkkatukea saavilla on enemmän myös muuta tukea työelämässä, kun taas muutoin työllistyneet ovat kokeneet työelämän vaatimukset raskaampina. Mielenkiintoista on myös se, että kuntoututavassa työtoiminnassa olevien koettu työkyky on kehittynyt vaatimattomammin kuin muussa aktiivitoimenpiteessä olevilla. Taulukko 4. Koettu työkyky seurantahetken tulomuodon ja työllisyystilanteen mukaan alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Ensisijainen tulomuoto seurantahetkellä (n=274) p=0,020 työmarkkinatuki työttömyyspäiväraha palkka T1 67,2 76,6 73,3 T2 67,9 72,8 79,7 19

21 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa Työllisyystilanne seurantahetkellä (n=263) p=0,002 kuntouttavassa työtoiminnassa muussa akt.toimen piteessä työtön, ei aktivoitu palkkatuella T1 71,3 63,1 70,8 72,8 80,7 T2 68,2 64,8 74,7 81,2 77,1 töissä / oppisopim Työllistymismotivaatio ja työllistymisusko Työllistymismotivaatioksi nimetty summamuuttuja koostuu neljästä kysymyksestä, jotka koskivat sitä kuinka valmis asiakas oli vastaanottamaan (1) nykyistä työkokemusta vastaavaa täysi- tai (2) osa-aikaista palkkatyötä tai (3) jotain muuta täysiaikaista tai (4) osa-aikaista työtä. Vastaus kuhunkin kysymykseen annettiin alkuperäisessä kysymyksessä asteikolla 1-5 (ei lainkaan valmis - täysin valmis) ja summamuuttujan vaihteluväliksi tuli siten Summamuuttujan arvot skaalattiin asteikolle 0-100, jolloin skaalatun summamuuttujan arvo kertoo kuinka monta prosenttia vastaukset ovat summamuuttujan laskennallisesta maksimipistemäärästä. Koko tutkimusaineistossa vastaajien keskimääräinen työllistymismotivaatio oli alkuarviointihetkellä (T1) 62 prosenttia ja seuranta-arviointihetkellä (T2) 58 prosenttia maksimipistemäärästä. Vastaajien motivaatio työn vastaanottamiseen oli seurantajakson aikana siten keskimäärin heikentynyt. Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,005). Kuntakokeiluhankkeissa asiakkaiden työllistymismotivaatio oli kehittynyt yhtä lukuunottamatta huonompaan suuntaan. Merkittävää huonontumista (ero 5 prosenttiyksikköä tai enemmän) oli tapahtunut kolmessa hankkeessa (E, G ja J). Työllistymismotivaation kehityksessä tapahtuneiden muutosten erot hankkeiden välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. 20

22 Kuva 8. Vastaajien työllistymismotivaatio hankkeittain alku- ja seurantaarviointihetkillä. Yksilötapaamisten määrä ei näytä vaikuttaneen työllistymismotivaation kehittymiseen lainkaan johdonmukaisesti eivätkä erot ole myöskään tilastollisesti merkitseviä. Asiakkaan saamien palvelujen mukaan tarkasteltaessa havaitaan jälleen (samoin kuin koetun työkyvyn kohdalla), että terveyttä ja elämänhallintaa koskevien palvelujen piirissä olleiden lähtötilanne on ollut heikoin, alle puolet maksimipistemärästä. Ainoa ryhmä, jossa työllistymismotivaatio oli kehittynyt positiiviseen suuntaan oli koulutusta ja terveyspalveluja saaneiden asiakkaiden ryhmä (muutos +5,5 %-yksikköä). Yksilötapaamisten määrä hankkeen työntekijän kanssa (n=236) p=0, h 3-5 h 6-9 h 10 h - T1 59,1 60,6 63,4 59,1 58,7 T2 56,7 59,9 59,4 54,6 57,6 Hankkeen puitteissa saatujen palvelujen pääasiallinen sisältö (n=228) p=0,181 työnhaku + koulutus + terv. & eh työnhaku, koulutus + Taulukko 5. Työllistymismotivaatio saatujen palvelujen mukaan alku- ja seurantaarviointihetkillä. työnhaku työssäkäynti ja työnhaku T1 71,1 49,0 54,7 64,8 65,1 70,9 58,5 T2 69,4 42,1 46,2 70,3 64,4 69,7 55,6 työssäk., työnhaku + jokin muu Taulukossa 6 tarkastellaan työllistymismotivaation kehittymistä vastaajien välillä vastaajan ensisijaisen tulomuodon ja työllisyystilanteen mukaan. Vastaajan keskimääräinen työllistymismotivaatio oli heikentynyt sekä niillä, jotka saivat työttömyysetuutta että niillä, jotka saivat palkkaa. Myös työllisyystilanteen valossa tarkasteltuna havaitaan, että töissä tai oppisopimuskoulutuksessa olevien vastaajien työllistymismotivaatio oli heikentynyt suhteessa eniten. 21

23 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa Tämä voi tosin kertoa myös siitä, ettei vastaaja halua vaihtaa työpaikkaansa, jolloin työllistymismotivaation lasku on looginen seuraus työllistymisestä. On syytä muistaa, että mittarin kysymykset eivät kartoita työssäkäyntimotivaatiota, vaan valmiutta ottaa vastaan tarjottua työtä. Parhaiten työllistymismotivaatio oli kehittynyt vastaajilla, jotka seurantahetkellä olivat töissä palkkatuella. Sen sijaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevien motivaatio oli laskenut merkittävästi, jopa 7,8 prosenttiyksikköä. Erot työllisyystilanteen mukaisessa tarkastelussa olivat tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 6. Työllistymismotivaatio seurantahetken tulomuodon ja työllisyystilanteen mukaan alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Ensisijainen tulomuoto seurantahetkellä (n=251) p=0,767 työmarkkinatuki työttömyyspäiväraha palkka T1 60,0 73,1 66,0 T2 57,1 66,8 62,2 Työllisyystilanne seurantahetkellä (n=240) p=0,041 kuntouttavassa työtoiminnassa muussa akt.toimen piteessä työtön, ei aktivoitu palkkatuella T1 67,6 51,8 63,4 64,7 71,6 T2 62,9 44,0 61,5 67,6 52,8 töissä / oppisopim. Tarkastellaan vielä työllistymismotivaation suhdetta vastaajan työllistymisuskoon. Työllistymisuskolla tarkoitetaan vastaajan luottamusta työn löytymiseen. Työllistymisuskoa kuvaava summamuuttuja on muodostettu kahdesta kysymyksestä, joilla kartoitettiin sitä, miten todennäköisenä vastaaja piti joko oman alan tai muun alan palkkatyön löytämistä. Vastaus annettiin asteikolla yhdestä viiteen (1=ei lainkaan todennäköistä, 5=erittäin todennäköistä). Kuviosta 6 huomataan, että niiden vastaajien osuus, joilla oli heikoin työllistymisusko, nousi seurantajakson aikana 13,6 prosentista 18,6 prosenttiin. Nämä vastaajat eivät pitäneet lainkaan todennäköisenä löytää sen enempää oman kuin muunkaan alan työpaikkaa. Vastaavasti niiden vastaajien osuus, joiden usko työllistymiseen oli vahva, oli seurantajakson aikana pienentynyt. 22

24 % vastaajista Kuva 9. Vastaajien työllistymisusko alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Työllistymisusko (% kaikista vastaajista) T1 (n=330) 32,1 30,5 T2 (n=311) 30,6 29, , , ,6 2, =erittäin heikko, 5=erittäin vahva Väliraportissa havaittiin, että mitä vahvempi vastaajan työllistymisusko oli, sitä todennäköisemmin hänellä oli myös korkea työllistymismotivaatio (Aaltio 2014, 22). Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000). Sama havainto toistuu myös seurantaaineistossa. Kuvassa 10 on tarkasteltu vastaajien seurantahetken työllistymismotivaation pistemäärää työllistymisuskon vahvuuden mukaan. Vähiten työllistymiseensä uskovien työllistymismotivaatio oli 37 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vahvimmin työllistymiseensä uskovilla. Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000). 23

25 % vastaajista Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa Kuva 10. Työllistymismotivaatio (% maksimipistemäärästä) työllistymisuskon luokissa. Työllistymismotivaatio työllistymisuskon mukaan hetkellä T2 (n=302) p=0,000 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 40,7 55,2 65,2 68,6 77,3 erittäin heikko heikko ei heikko, ei vahva vahva erittäin vahva työllistymisusko Koulutus- ja yrittäjävalmius Työllistymismotivaation lisäksi lomakkeessa kartoitettiin vastaajan koulutus- ja yrittäjävalmiutta. Kumpaakin varten lomakkeessa oli yksi kysymys, joten summamuuttujaa ei ollut tarpeen muodostaa. Ajatuksena on ollut, että osa vastaajista ei ole valmiita suoraan työelämään ennen lisäkouluttautumista. Toisaalta osa vastaajista saattaa olla palkkatyön sijaan motivoituneita työllistämään itse itsensä. On toki huomattava, että niillä vastaajilla, joilla työttömyyden pitkittyminen on heikentänyt esimerkiksi luottamusta omiin kykyihin, yrittäjäksi ryhtyminen on ehkäpä liian vaativa askel. Oletuksena ei olekaan, että yrittäjävalmiuden nostaminen olisi tarkoituksenmukaista kaikilla asiakkailla. Osalle vastaajista se voi kuitenkin olla palkkatyötä ja kouluttautumista sopivampi vaihtoehto. Hankkeissa vastaajien koulutusvalmius oli keskimäärin hieman heikentynyt seurantajakson aikana. Merkittävää huonontumista (ero 5 prosenttiyksikköä tai enemmän) oli tapahtunut viidessä hankkeessa (B, E, G, I ja J), kun taas merkittävää paranemista hankkeessa D. (Kuva 11). Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. 24

26 Kuva 11. Vastaajien koulutusvalmius hankkeittain alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Taulukossa 7 tarkastellaan koulutusvalmiuden kehittymistä asiakkaan saamien palvelujen mukaan. Yksilötapaamisten määrä ei vaikuttanut vastaajan halukkuuteen kouluttautua uuteen ammattiin, vaan halukkuus laski kaikissa ryhmissä. Myöskään asiakkaan saamien palvelujen sisältö ei juuri vaikuttanut koulutusvalmiuteen: jopa ne asiakkaat, jotka olivat saaneet koulutukseen liittyviä palveluja, olivat seuranta-arviointihetkellä aiempaa vähemmän valmiita kouluttautumaan. Valmius oli kasvanut ainoastaan niillä vastaajilla, joiden palvelut olivat liittyneet yksinomaan terveyteen ja elämänhallintaan, mutta tässäkin ryhmässä muutos oli hyvin vähäinen. Erot eivät olleet kummankaan selittävän muuttujan kohdalla tilastollisesti merkitseviä. Yksilötapaamisten määrä hankkeen työntekijän kanssa (n=251) p=0, h 3-5 h 6-9 h 10 h - T1 28,6 43,2 43,2 42,9 38,8 T2 26,8 40,3 40,9 35,7 35,0 Hankkeen puitteissa saatujen palvelujen pääasiallinen sisältö (n=241) p=0,889 työn haku terv. & eh työnhaku + terv. & eh koulutus + terv. & eh työnhaku, koulutus + Taulukko 7. Vastaajien koulutusvalmius saatujen palvelujen mukaan alku- ja seurantaarviointihetkillä. työssäkäynti ja työnhaku T1 42,1 33,7 38,8 48,1 53,6 46,4 43,3 T2 38,8 35,6 32,5 46,3 46,4 42,9 40,9 työssäk., työnhaku + jokin muu Vastaajan toimeentulo ei myöskään juuri selittänyt vastaajan valmiutta kouluttautua uuteen ammattiin. Valmius oli hieman vähentynyt työmarkkinatukea saavien ryhmässä, mutta myös palkkatuloa saavilla. Työllisyystilannetta tarkasteltaessa niillä vastaajilla, jotka seurantahetkellä olivat töissä tai oppisopimuskoulutuksessa, valmius kouluttautua 25

27 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa oli hivenen kasvanut kun taas muilla laskenut. Eniten koulutusvalmius oli laskenut kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla. Erot eivät olleet kummassakaan tapauksessa tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 8. Vastaajin koulutusvalmius seurantahetken tulo- ja työllisyystilanteen mukaan alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Ensisijainen tulomuoto seurantahetkellä (n=265) p=0,764 työmarkkinatuki työttömyyspäiväraha palkka T1 40,7 40,0 44,2 T2 37,2 40,0 42,3 Työllisyystilanne seurantahetkellä (n=255) p=0,637 työtön, ei aktivoitu kuntouttavassa työtoiminnassa muussa akt.toimen piteessä palkkatuella T1 40,0 40,3 48,7 41,7 54,5 T2 37,6 32,4 44,7 40,6 56,8 töissä / oppisopim. Vastaajien valmiudessa ryhtyä yrittäjäksi oli seurantajaksolla tapahtunut vain pieni muutos vähäisempään suuntaan. Selvin pudotus oli tapahtunut hankkeessa C, jossa valmius oli ollut alkujaan poikkeuksellisen korkea, mutta vähentynyt noin 11 prosenttiyksikköä. Myös hankkeissa A ja B vähennys oli merkittävä. Neljässä hankkeessa (F, G, I ja J) asiakkaiden yrittäjävalmius oli kasvanut, mutta muutokset olivat pieniä. Erot hankkeiden välisissä muutoksissa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kuva 12. Vastaajien yrittäjävalmius hankkeittain alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Yksilötapaamisten määrän perusteella tarkasteltaessa yrittäjävalmius oli hiukan lisääntynyt niillä, jotka olivat saaneet eniten tai vaihtoehtoisesti eivät lainkaan yksilötapaamisia. Saatujen palvelujen sisällön mukaan tarkasteltuna niiden vastaajien yrittäjävalmius, joi- 26

28 den palveluyhdistelmä sisälsi koulutusta sekä terveyttä ja elämänhallintaa tukevia palveluja, oli jonkin verran kasvanut, kun taas muilla se oli lähinnä supistunut. Näissä tarkasteluissa erot ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Yksilötapaamisten määrä hankkeen työntekijän kanssa (n=251) p=0, h 3-5 h 6-9 h 10 h - T1 10,7 17,3 19,7 12,5 12,2 T2 14,3 13,4 17,1 12,5 14,6 Hankkeen puitteissa saatujen palvelujen pääasiallinen sisältö (n=240) p=0,585 työnhaku + koulutus + terv. & eh työnhaku, koulutus + Taulukko 9. Vastaajien yrittäjävalmius palvelujen mukaan alku- ja seurantaarviointihetkillä. työnhaku työssäkäynti ja työnhaku T1 19,9 22,1 16,1 19,4 9,8 19,0 13,1 T2 18,6 16,3 12,7 24,1 9,8 17,9 14,4 työssäk., työnhaku + jokin muu Taulukossa 10 tarkastellaan muutoksia vastaajien yrittäjävalmiudessa seurantahetken tulomuodon ja työllisyystilanteen mukaan. Halukkuus ryhtyä yrittäjäksi oli vähentynyt työttömyysetuuksia saavilla, mutta palkkatuloa saavien ryhmässä valmius oli hivenen kasvanut. Myös työllisyystilanteella tarkasteltaessa havaitaan, että ainoastaan töissä tai oppisopimuskoulutuksessa olevien ryhmässä yrittäjävalmius oli jonkin verran kasvanut. Erot kummankaan selittävän muuttujan luokkien välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 10. Vastaajan yrittäjävalmius seurantahetken tulo- ja työllisyystilanteen mukaan alku- ja seuranta-arviointihetkillä. Ensisijainen tulomuoto seurantahetkellä (n=264) p=0,266 työmarkkinatuki työttömyyspäiväraha palkka T1 17,8 11,2 15,4 T2 15,3 6,9 17,3 Työllisyystilanne seurantahetkellä (n=253) p=0,785 kuntouttavassa työtoiminnassa muussa akt.toimen piteessä työtön, ei aktivoitu palkkatuella T1 16,6 15,6 18,2 16,1 15,9 T2 15,7 12,3 15,5 15,6 20,5 töissä / oppisopim Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky Fyysistä toimintakykyä kartoitettiin kahdella kysymyksellä, jotka koskivat vastaajan koettua terveyttä ja mahdollista päivittäisten asioiden hoitamista haittaavaa sairautta tai 27

29 Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa vammaa. Mittarilomaketta rakennettaessa jätettiin tietoisesti pois lääkärin diagnosoimia sairauksia kartoittava kysymys, koska työttömät eivät välttämättä käytä tai pysty käyttämään terveyspalveluja terveydentilansa edellyttämällä tavalla. Koko tutkimusaineistossa vastaajien keskimääräinen fyysinen toimintakyky oli alkuarviointihetkellä (T1) 68,9 prosenttia ja seuranta-arviointihetkellä (T2) 67,4 prosenttia maksimipistemäärästä. Vastaajien fyysinen toimintakyky oli seurantajakson aikana siten keskimäärin hivenen heikentynyt. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,166). Hankkeittain tarkasteltuna fyysinen toimintakyky oli kehittynyt selvästi huonompaan suuntaan yhdessä hankkeessa (hanke B). Selvästi parempaan suuntaan asiakkaiden toimintakyky oli kehittynyt hankkeissa I ja J. Kuva 13. Vastaajien fyysinen toimintakyky hankkeittain alku- ja seurantaarviointihetkillä. Taulukossa 11 on tarkasteltu fyysisen toimintakyvyn kehittymistä asiakkaan saamien palvelujen mukaan. Vähiten yksilötapaamisia saaneilla fyysinen toimintakyky oli kehittynyt hivenen huonompaan suuntaan, ja eniten tapaamisia saaneilla hivenen parempaan. Muutokset eivät kuitenkaan ole suuria eivätkä tilastollisesti merkitseviä. Myöskään saatujen palvelujen sisällön mukaisessa tarkastelussa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Yksinomaan työnhakuun liittyviä palveluja saaneilla vastaajilla fyysinen toimintakyky oli kehittynyt eniten positiiviseen suuntaan. Näiden vastaajien koettu terveys oli jo lähtökohtaisestikin korkealla tasolla. Sen sijaan terveyteen ja elämänhallintaan liittyviä palveluja saaneilla asiakkailla fyysinen toimintakyky oli lähtökohtaisesti alhaisin, eikä sitä ollut onnistuttu hankkeen aikana kohentamaan, sillä toimintakykypistemäärä oli mittaushetkien välillä laskenut 5,1 prosenttiyksikköä. Tarkastelusta voidaan kuitenkin vetää se johtopäätös, että terveyteen ja elämänhallintaan liittyviä palveluja oli ohjattu oikealle asiakasryhmälle. 28

Tavoitteita ja välituloksia

Tavoitteita ja välituloksia Vaikuttavuuden arviointia työllisyyspalvelujen toimintakykymittarilla Tavoitteita ja välituloksia Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Projektitutkija Elina Aaltio Vaikuttavuuden arviointi toimintakykymittarilla

Lisätiedot

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin Aaltio Elina Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin pilotointi Työllisyyspalvelujen vaikuttavuus -projektin väliraportti Helsinki 2014 Sisältö Esipuhe...2 1 Projektin esittely...3 2 Mittarin esittely...5

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari ja vaikuttavuuden arviointi

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari ja vaikuttavuuden arviointi Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari ja vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Lastensuojelun toimintakykymittari osana lastensuojelutarpeen selvitystä ja vaikuttavuuden arviointia

Lastensuojelun toimintakykymittari osana lastensuojelutarpeen selvitystä ja vaikuttavuuden arviointia Lastensuojelun toimintakykymittari osana lastensuojelutarpeen selvitystä ja vaikuttavuuden arviointia Projektitutkija Elina Aaltio, Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto Hallituksen ja TEM:n kärkihanke Malli ollut voimassa v:sta 2005 (yhteiskuntatakuu), mutta v. 2013 alusta

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot