Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Transkriptio

1 Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto

2 Vaikuttavuuden arvioinnin suurin haaste ei ole itse mittaaminen, vaan kokonaisvaltainen jäsentynyt näkemys ja teoreettisesti kestävä ymmärrys siitä, mitä ollaan mittaamassa. Paasio 2006; Rousu (2007) Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Tampereen yliopisto. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 2

3 Vaikutukset ja vaikuttavuus Palvelulla voi olla sekä tavoiteltuja että eitavoiteltuja vaikutuksia Vaikuttavuus on asiakkaan tilanteessa tapahtunut tavoiteltu muutos 3

4 Huom. Laatu vaikuttavuus Esim. henkilöstön pätevyys, motivaatio, asiakastyytyväisyys, palvelun saatavuus, jonotilanne, asiakastilojen viihtyisyys jne. ovat tärkeitä tuotannon osatekijöitä, mutta niistä ei voi suoraan päätellä vaikuttavuutta Esim. Asiakastyytyväisyys voi olla huono, jos asiantuntijan näkemys asiakkaan tarpeista ei vastaa asiakkaan mielihaluja Pätevä työntekijä ei välttämättä ehdi tekemään vaikuttavaa työtä 4

5 Vaikuttavuus osana mielekkäämpää tuottavuusmittausta Tuottavuus = tuotokset panokset suoritteet vaikuttavuus eli vai? Hyvinvointipalvelujen perimmäinen tavoite on nimensä mukaisesti asiakkaiden hyvinvoinnin kohottaminen. Siksi hyvinvointipalvelujen tuotosten tulisi kuvata yksityisen sektorin tapaan vaikutuksia tai vaikuttavuutta eli sitä, kuinka potilaat paranevat ja mitä oppilaat oppivat (eli muutosta potilaiden ja oppilaiden ominaisuuksissa). Kangasharju (2008) Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Yksikkökustannuksiltaan edullisin palvelu voikin osoittautua kalliimpaa palvelua tuottamattomammaksi, kun palvelun vaikuttavuus (ko. tapauksessa RAVA-indeksillä mitattu asiakkaan toimintakyvyn muutos) otetaan huomioon. Kangasharju ym. (2010) Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 5

6 Mitä sosiaalipalveluissa sitten tavoitellaan? Vaikuttavuuden mittaamiseksi on ensin kyettävä määrittelemään palvelun tavoitteet Sosiaalipalveluiden tavoitteita» hyvinvointi» itsenäinen selviytyminen» arjessa pärjääminen» elämänhallinnan lisääminen» hyvinvointia kuormittavien tekijöiden vähentäminen» osallisuuden vahvistaminen» palvelutarpeen poistaminen (korjaavat palvelut) 6

7 Sosiaalipalvelujen tavoitteiden yhteinen nimittäjä: toimintakyky Toimintakyky on kykyä osallistua mahdollisimman täysipainoisesti sen yhteisön elämään, jossa elää edellyttää terveyttä ja elämänhallintaa Toimintakyky kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Rakentuu riittävän onnistuneen sosialisaation myötä turvallisessa kasvu- ja elinympäristössä merkittävien kiintymyssuhteiden tukemana Sosiaalipalvelut ja muut julkiset hyvinvointipalvelut ovat mukana luomassa (peruspalvelut) ja tarvittaessa vahvistamassa (korjaavat palvelut) yksilöiden toimintakykyä Toimintakykyisyyden taso vaihtelee elämäntilanteen kuormittavuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaan Hyvä toimintakyky mahdollistaa osallistumisen ja valinnanvapauden - toisin sanoen hyvinvoinnin (Doyal & Gough 1991, Antonovsky 1985, Aaltio 2013) 7

8 Sosiaalityön kansainvälinen määritelmä (IFSW) Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 Hyvinvointi on toimintakykyä ja osallisuutta 8

9 Yhteinen hyöty Kunnan ja asiakkaan kokonaisedun kannalta kaikissa hyvinvointipalveluissa kannattaa tavoitella asiakkaan toimintakyvyn paranemista Inhimillinen hyöty: hyvinvointi kasvaa Kustannushyöty: palveluiden tarve vähenee 9

10 TUTKIMUSASETELMA Erilaisia palveluita tai palvelumalleja (kontrolloitava muuttuja) Yhteiskunnalliset tekijät Yhteiskunnalliset tekijät P1 P3 Yksilön toimintakyky P2 Yksilön toimintakyky Yksilölliset tekijät Yksilölliset tekijät (kontrolloitava muuttuja) T T+1 10 Aika

11 Toimintakyvyn mittaamisesta Toimintakykymittarilla voidaan kerätä yksilötasoista numeerista tietoa asiakkaasta» Tiedon vertailukelpoisuus eri ajankohtien, asiakkaiden ja organisaatioiden välillä Mittareilla voidaan kartoittaa subjektiivista ja/tai objektiivista tietoa 1) toimintakyvyn eri ulottuvuuksista» Fyysinen» Psyykkinen» Sosiaalinen» Kognitiivinen 2) toimintakyvyn rakentumiseen vaikuttavista tekijöistä» Käytettävissä olevat voimavarat» Elämäntilanteen kuormitus 3) tilanteista, jotka ilmentävät toimintakyvyn puutetta / palvelutarvetta Palveluspesifejä esim.» Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen» Työnhakutaidot (työllisyyspalvelut)» Lapsen kohtelu (lastensuojelu) Mittari voi tuottaa» yhden toimintakykyä kuvaavan kokonaispistemäärän (kuten RAVA-indeksi) tai» kustakin osatekijästä oman pistemäärän eli ns. toimintakykyprofiilin (kuten Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari) 11

12 Toimintakyvyn universaalisuus ja tilannesidonnaisuus Toimintakyvyn rakentumismekanismit ja ulottuvuudet ovat universaaleja, mutta mittariston osatekijät on silti valittava kuhunkin käyttötarkoitukseen erikseen» toimintakyky tai sen puute ilmenee eri tavoin eri tilanteissa» yksi palvelu ei yleensä pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, vaan kussakin palvelussa on mietittävä, mitä toimintakyvyn osatekijöitä juuri tällä palvelulla voidaan vahvistaa Jonkinlainen kokonaisvaltainen käsitys asiakkaan tilanteesta kuitenkin tarvitaan, sillä asiakkaan kokemusmaailmassa kaikki toimintakyvyn osatekijät ovat yhtä aikaa läsnä 12

13 Toimintakykymittarilla vaikuttavuutta Hyvä mittari ohjaa työn tekemistä oikeaan suuntaan» Asiakkaan tilanteen kartoittaminen mittareilla voi auttaa sekä asiakasta että työntekijää jäsentämään työskentelyä ja seuraamaan sen etenemistä» Mittari ja hoitosuositukset voivat parhaimmillaan yhdistyä saumattomasti Toimintakyvyn muutosta seuraamalla voidaan arvioida palvelun vaikuttavuutta» vertailu erilaisten palvelujen ja organisaatioiden välillä» tuloksellisuuden seurantaväline organisaation omaan käyttöön Elina Aaltio projektitutkija

14 Lähteet Aaltio, Elina (2013) Hyvinvoinnin uusi järjestys. Helsinki: Gaudeamus. Antonovsky, Aaron (1985) Health, Stress and Coping. San Francisco, London: Jossey-Bass Publishers. Doyal, Len & Gough, Ian (1991) A Theory of Human Need. Houndmills, Basingstoke, Hampshire and London: The Macmillan Press Ltd. Kangasharju, Aki (2008) Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Kangasharju, Aki; Mikkola, Teija; Mänttäri, Tuomas; Tyni, Tero ja Valta, Maija (2010) Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Paasio, Petteri (2006) Yleinen ja erityinen viitekehys arvioinnista. Hallinnon tutkimus 25 (3), Rousu, Sirkka (2008) Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Tampereen yliopisto. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 14